Alkujaan tämän lähetti
kuovipolku
Tämä on pyöräilyfoorumi enkä sikäli ihmettele että ns. vastapuolen näkemyksiin ei haluta tai osata suhtautua kovin ymmärtävästi ja että kommentointi menee kovin helposti pelkäksi naljailuksi. Ei kai sen pitäisi olla aivan mahdotonta yrittää hetken aikaa katsoa asioita toiselta kannalta eli nähdä ne sellaisina miltä ne voivat näyttää? Ei siitä pitäisi ainakaan mitään haittaa olla - asiathan tunnetusti ovat paitsi niin kuin ne ovat myös niin kuin ne näyttävät!
Tosiasiahan on että etenkin märkään pehmeään maahan ja sammalten ja jäkälän peittämälle avokalliolle syntyneet jäljet voivat olla shokki, järkytys ja karmeaa katsottavaa. Uskallan veikata että jos mielipidekirjoittaja kohtaisi samanlaista jälkeä ratsastajien tai isomman suunnistuskilpailun jäljiltä, hän avautuisi siitä aivan yhtä palavasti. Lisäksi jos ihminen on lapsesta asti oppinut ns. kunnioittamaan metsäluontoa eli mm. sen että polkuja ei tehdä tarpeettomasti ja että hitaasti uusiutuvaa kasvullisuutta varotaan ja kulutusta huonosti kestävät paikat kierretään, voi olla vaikea olla pitämättä kuvatunlaisten jälkiä barbaareina jotka eivät tunne kirjoittamattomia mutta yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä sääntöjä.
Sitten on kokonaan eri asia että ne kauheat jäljet voivat usein kadota varsin lyhyessä ajassa (tai että ne eivät ainakaan enää erotu muun kulutuksen aiheuttamistas jäljistä) tai että suurin uhka metsäluonnon säilymiselle Keskuspuistossa on ns. yleinen liikakulutus,
PS Disclaimer: kirjoittaja ei tunne puheenaolevia metsiä omikseen, mutta joutuu aina kulkiessaan Hallainvuoren maastoissa taistelemaan syviä mielensäpahoittamistunteita vastaan, koska muistaa liian hyvin miltä ne näyttivät n. sata vuotta sitten. (Joo, muutoksiin on vaikuttanut asuntojen ja teiden rakentaminen, väkimäärän ja poluilla ja polkujen ulkopuolella liikkuvien radikaali lisääntyminen sekä ilmastolliset ilmiöt, mutta silti...)