Mun kokemuksen perusteella syke kertoo vain koneen jumin määrän, ei oikeastaan muuta. Esim mulla jo pelkkä kadenssi vaikuttaa sykkeeseen aika paljon vaikka teho olisi sama.
Printable View
Mun kokemuksen perusteella syke kertoo vain koneen jumin määrän, ei oikeastaan muuta. Esim mulla jo pelkkä kadenssi vaikuttaa sykkeeseen aika paljon vaikka teho olisi sama.
Eikö tuohon Rotorin spideriin voisi vaan pistellä 130 BCD ratarinkulaa ilman kummempia modauksia? Sain SRM Proon just 130 BCD:llä ja meinasin kyllä kokeilla. Vähän lyhemmiksi tehdyt yhdenrattaan pultit tarvii vaan lisäksi tai sitten normipultit vähän tuunattuna. Ketjulinjan säätö onnistuu nelikanttiversiossa akselin pituudella, Rotorissa ja muissa kiinteissä ilmeisesti vain rattaan ulko/sisä-sijotuksella.
Oleellista tuossa on saada automaattinen nollaus pois päältä. Tilanne jossa kammet ovat paikallaan tekee monissa mittareissa nollauksen, mutta jos polkimilla on painoa (esim ratastarttia odotellessa/liikennevaloissa tms) niin nollakohta tulee vääräksi ja data siitä on eteenpäin käyttökelvotonta. SRM:ssä ja PT:ssa ainakin saa pois. Ehjässä mittarissa watit on kampien paikallaan ollessa 0 vaikka niillä olis kuinka paljon painoa päällä.
Muutaman kerran ajellut nyt samaan aikaan SRM ja PT kiinni. Perusajelussa kun PT näyttää ~300 niin SRM ~320. Testit jatkuvat. Pikamutulla vaikuttaisi ainakin SRM ja Wattbike suht samalta.
Tällaisia olen löytänyt:
http://www.wiggle.co.uk/ta-130-pcd-s...inring-50-52t/
http://www.wiggle.co.uk/ethirteen-si...ring-bolt-set/ (huom vain 4 pulttia)
http://www.use1.com/product/000044/chainrings/ (tekee siistin näköisen paketin ulompaan rattaanpaikkaan asennettaessa ja siirtää ketjulinjan sisään)
En kyseenalaista ja kuten sanoin niin katselin pelkästään tuota em. dataa syke vs. teho. Sinänsä, olisi mielenkiintoista tutkia asiaa enemmänkin, mutta ei puutu kuin vehkeet ja aika :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Samu Ilonen
Tietysti on pieni, vetopuolen hävikistä johtuva ero, mitataanko kammesta vai navasta. Wattbikellä kyllä saa viä "paremmat" tehot.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jussi
En kyllä ajatellut laitaa mitään 130BCD ratakampia, koska on pakki täynnä hyviä ratarattaita ja ketjulinja tarttee olla kunnossa. Tain voisi kai sitä harkita, 4:llä rattaall pääsee alkuun, jos sopivia kokoja on. Täytyy kattoa noita sovitteluita kun Rotorin-tehokampia tulee reilun viikon päästä ekat, miltä se näyttää. Lisäksi kammen mitta mullekin on radalla 170mm, eli ne on siihen ostettava kuitenkin jos haluaa sitä oikeasti ajaa. Pitemmällä ei oikein kulje rata. Maanteillä ja tempossa taas 175mm, mutta ne onkin ihan eri lajit.
USE:n rattaat on kyllä hienot, 53th 272g..? Eli saisi lisäpainoakin ihan fiksuun kohtaan jos tarvii...
Onko kellään kokemusta powertapin käytöstä suomen talvessa? Ajattelin josko olis katellut cycloon powertappia, sillä kun tulee suurin osa treenitunneista talvella...
Juu on, ei pulmia, toimii hienosti. En ole kumminkaan ajellut alle -10C. Cyclolla lumisilla teilä tulee mielenkiintoisen näköistä dataa.
Jari
Power2maxin minimi on -20. Silloinkin vaatii lämpöisestä tallista lähtemisen. Paristo tyhjenee kovemmassa pakkasessa. Ja vaatii tietenkin muutamia taukoja polkemisessa, että automaattikalibrointi toimii, maastoajossa ei liene ongelma.
Ei kovin yllättävä kommentti, myyt wattimittareita (muunmuassa). Tottakai kadenssi vaikuttaa sykkeeseen. Itsestään selvää IMO. Syke myös vaihtelee jonkin verran päivien välillä, usein sille ei ole edes järkevää selitystä (väsymys tms).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Samu Ilonen
Tehomittarit ovat todella hyviä laitteita, en kiistä. Silti, jos ei ammattilaiseksi tai ihan suomen top5 kuskiksi aio, en usko että näistä saa niin paljon irti kun jengi luulee. Pystyy sykkeenkin mukaan reenaamaan erilaisia reenejä, melko tarkastikkin. Miten muuten esimerkiksi hiihtäjät voisivat harjoitella 'tieteellisesti' ? Ei suksissa oo wattimittaria (vai onko?). Paljon reenaavat (ammattiurheilijat tai puoliammattilaiset kestävyyspuolella) myös tuntevat itsensä niin hyvin, että eivät tartte esim sykemittaria vaikkapa veekoo vedon tekemiseen. He tuntevat lihaksessa että missä mennään. Huom lihaksessa, koska syke vaihtelee. Tämä onkin wattimittarin selkeä etu vs sykemittari. watit on samat syke voi ~5 lyöntiä heittää.
On selvää että tällä foorumilla wattimittarin omistavat ovat sen pääasiassa leluksi hommanneet. Voi olla että useakin tekee harjoitteita wattimittaria hyväksi käyttäen. Kuitenkaan heidän suoritustasonsa ei ole sm top 20 tasolla. En ollenkaan kritisoi heitä, saa leluja ostaa jos on ylimäärästä rahaa, mutta eivät he käytä wattimittarin potentiaalia läheskään kokonaan ('tieteellistä' reenaamista). En siis puhu kaikista vaan osasta.
Itse ajan kilpaluokassa tulevana kesänä. En koe että suorituskykyni nousisi näillä tunneilla merkittävästi jos omistaisin wattimittarin. Jos olisi tuplatunnit niin sitten kyllä. Sykemittaria käytän paljon reenaamiseen ja tiedän tottakai sykerajani.
Kirjoitteluni viesti: Vaikka ostaisi wattimittarin, ei suorituskyky nouse exponentiaalisesti yht'äkkiä.
P.S. myykää joku powertap ant+:lla parilla sadalla niin mullakin olis varaa ;)
Olen treenannut sykemittarilla jo pitkään, menin sitten viime kevänä ostamaan PT:n ja paluuta ei ole. Tehomittari näyttää tarkasti joka päivä missä mennään ja ainakin minulla lisää motivaatiota merkittävästi. Olen pelkkä kuntoilija, mutta silti tehomittaria ei voi kuin suositella. Ei se tee yhtää treeniä puolestasi, mutta kertoo tarkkaan milloin olet palautunut ja mikä on päivän kunto. Olen kyllä insinööri ja lukujen kanssa pelaaminen on minusta kivaa, tämä viaksi laskettakoon. Mielestäni paras asia tehomittauksessa on että saat selville omat kyvyt, vahvuudet ja heikkoudet. Pelkällä wattimittarilla ei tee mitää vaan tueksi tarvitaan opiskelua, analyysiohjelma ja harjoitussuunnitelma.
Jari
Hah, mäkin investoin "tehomittariin" eli CycleOps:n PowerCal sykevyöhön joka kertoo Garminille olevansa tehomittari.
Kun jaksais vielä tuunata Edgeen näytölle noita tehotietoja ja kattella vielä lenkkienkin jälkeen miltä ne näyttää. Samasta syystä hommasin kuin ^ ja että on nk "comfort" -vyö kun kittinä 500:n tilasin siinä oli se jäykkä muovinen sykevyö.
Uskoisin, että monella muullakin kuntoilijalla wattimittaus toimii motivoivana tekijänä, koska sillä voi suhteellisen helposti ja vaivattomasti seurata omaa kehitystä. Itse en ehdi ajamaan niin paljon kuntoajoja ja vertailukelpoisia lenkkejä, jotta näkisin pelkästään syke-, nopeus- ja kadenssidatasta selkeää kehitystä ja sitä vasten minun on hankala nähdä miten kroppani vastaa harjoitteluun. No, tietysti työmatkatemmossa voi seurata omaa kehitystä. :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Cycledrophis
Vaikka en tähtää mitenkään tavoitteellisesti kilpailuihin, niin minulla on kuitenkin sen verran kilpailuviettiä, että haluan kehittää itseäni pyöräilijänä ja tämän vuoksi olin jo ostamassa edellä mainitusta puodista PT setin kilpailukykyiseen hintaan viime syksynä. Tällä kertaa kuitenkin päätin jäädä odottelemaan vaihtoehtoja, joita on luvattu markkinoille täksi vuodeksi. Ehkä sitten tänä vuonna on sen vuoro, jos budjetti vaan antaa myöten. Niin, ja en siis hommaa sitä ainakaan leluksi.
Minulla oli aiemmin käytössä Polarin wattimittari, mutta se on maantiepyörässä kiinni. Nyt on myös Powertappi tulevalle kaudelle niin saa myös matkapyörään.
Harjoitustehoja varten en tietoja kaipaa, mutta wattimittari hillitsee ylämäessä sykemittaria paremmin. Samoin vastatuulessa ajaessa tietää onko kuolemassa, jos nopeus on alle 20km/h.
Eipä tullut mieleen että voi olla kuntoilijalle motivoija tuo wattimittari. Itselle kun kunnon kohoamisen näkee tuloslistalta. Siis onko edelleen viiden vikan joukossa vai onko noussut jo kymmenenneksivikaksi ;)
mkpaa: Vaikken ole lähelläkään kilpaurheilijaa, tunnen kyllä jos jalka on kovin väsynyt. En tarvitse siihen yhtään mitään mittaria. Suomen (pk-seudun ainakin) mäet ovat niin lyhyitä, että jos ajaa esim PK lenkkiä, ei lenkki mene pilalle vaikka syke nousisikin hetkeksi hieman yli pk ylärajan. Toki täysii mäkiä ei saa runtata, muttei sitä tartte kävelyvauhtiakaan mennä. Palauttavalla lenkillä asia on toisin, silloin kun sykkeen pitäs pysyä todella alhaisena kokoajan. Puhun sykkeistä mutta samalla tavalla varmasti wateilla pelataan, ainakin aika lähelle.
Harmillista tosiaan että tää teknologia on sen verran uutta (=arvokasta) että oma varallisuus ei riitä ostamaan tuollaista. Mielestäni on kuitenkin tärkeämpää ostaa kunnollinen pyörä vrt keskinkertainen konkeli ja wattimittari. Siis jos ei ole molempiin paalua.
Se onkin sitä varten, että jalat eivät pääse väsymään. Väsyneet jalat kyllä huomaa ilman mittaria. Alussa innostuu helposti ja ajaa liian kovilla wateilla. Tässä puhutaan siis 2-14 päivää kestävistä reissuista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lasol
Mä olen aivan eri mieltä. Mieluummin 1200€ pyörä + tehomittari, kuin 2000-4000€ pyörä ja ei tehomittaria, jos on tarkoitus kehittyä kovempikuntoisemmaksi/nopeammaksi. Ei se tehomittari tietty kesää tee, mutta aika moni onnistuu ko. värkin avulla muuttamaan treeniään vähän suunnitelmallisemmaksi ja myös motivoituu siitä kun pystyy testaamaan treenin toimivuutta säännöllisesti ja helposti. Lelujahan nämä kaikki pyöräkamat meille toki on.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lasol
Mä hankin ensimmäisen PT:n syksyllä 2007 kun jopa "työttömällä" oli siihen varaa. Koska sattuneesta syystä talvitreenit rajoittuvat todella pitkälle trainerilla ajamiseen, niin tehomittari tuntuu jeesaavan motivaation tukena ja treenien ohjauksessa erityisen paljon. Tosin muutin treeniäni siinä samalla aika paljon kun yllytyshulluna en muutakaan osannut tehdä. Tosikuskit eivät toki tarvitse mitään ihme neiteilylaitteita, ja SM-tempo voitetaan ruuvaamalla Bilteman temporauta maantiepyörään, mutta mä en olekaan tosikuski.
Täältä yksi kannatusääni lisää tehomittarille kuntoilijan(kin) käyttöön. Enemmän se on vaikuttanut kuntoni kehitykseen ja ajovauhteihin kun sitä aiemmin suoritettu "hinnat alkaen" maantiekonkelin päivitys kuituiseen unelma-ajokkiin. Mitenkään vähättelemättä toki hienon pyörän merkitystä kuntoilijalle, se kun aika äänekkäästi tallista huutelee lähtemään lenkille silloinkin kun ei kuskilla niin intoa päällä. Mitä tehomittarista sitten saa lisää syke (tai tuntuma) pohjaiseen harjoitteluun? Ensinnäkin lähes jokaisesta harjoituksesta tulee myös automaattisesti testi ja näin suht kivutta näkee viikkotasolla mennäänkö mihinkä suuntaan kunnon kanssa. Näin talvella kun on vähän pitkä matka kilpakuntoilijankin odotella niitä kesän kisojen tulosliuskoja? Motivoi siten aika mukavasti erityisesti näin talvikaudella trainerin kanssa painiessa jos tietää siitä olevan hyötyäkin.
Toisekseen sillä etenkin vähemmän ajanut oppii yhtä ja toista: Monasti kun jalat on raskaat niistä irtoaa silti vetoharjoituksessa kaivatut watit (voi siis reenata vaikka tuntuma olisi ihan toinen). Mitä lyhyempi veto (alle 10-15min) sitä vaikeampi on sykemittarilla kalibroida oikea työtaso, se kun nousee varsin hitaasti vastaamaan työtä ja helposti sisätiloissa johtaa jopa laskevan tehon vetoihin eli kova startti josta sitten hiivutaan vedon loppua kohden kun syke pidetään "kynnyksellä" (ja kehon ydinlämmön nousu nostaa sykettä). Tehomittari on myös käytännössä näyttänyt miten paljon sykkeet esim. yläkynnyksen seutuvilla (samoilla wateilla) vaihtelevat päivästä päivään ja entinen sykeuskovainenkin on alkanut uskomaan wattimiesten puheita eli että syke rakentuu niin monesta tekijästä että sen käytettävyys ei vain ole kovin hyvä reenin ohjaamiseen.
Disclaimer vielä loppuun: ilmankin tuota varmasti pärjää ja voi kehittyä vaikka miten hyväksi. Mutta olen vakuuttunut että nyt kun noiden hinnat ovat laskeneet niin ne ovat varsin fiksuja investointeja tavoitteellisille ihmisille jos vertaa mihin muuhun pyöräilyyn liittyvään saman rahan voi sutata.
Ja sit tulee samalle jannulle ne knihtilääkkeestä parin vuoden kisaloma? Tuli vaan mieleen klassinen 1000. päivän raja. En hirveesti puhuisi siitä SM-temposta sen jälkeen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti OJ
Määkään en halua olla niin "tosikuski". Mielummin reenaan sen minkä reenaan, tehomittarilla ja kehittävästi. Sykemittarilla ei reenatessa tee juuri mitään, näyttää lähinnä vaan onko pumppu jumissa. Mää en ymmärrä miksi pyörään pitää angetä viime pennosilla jotain Tura-Kasa osia, mielummin sähköhammasharjalla varustettuna, jos kisat on tavoitteena ja reenit menee ihan säkällä, ilman tehomittaria? Pro Tour kisakuskeilla taas tunti määrä ja starttien määrä tekee harjoittelusta vähän erilaisen kuin meikälaisella jolla tunnit on 10h +-2. Mutta menestyneimmät ajaa silti watti-systeemeillä kumminkin nykyään. Enkä laske itteäni kisakuskiksi mutta on silti kiva olla joku tavoite kaudelle, esim. vetää 10-tempo vaikka 400w keskiteholla, aika nyt sit riippuu taas radasta.
On varsin hauska huomata että jos jonkun alueen teho nousee kunnon kehityksen takia, nousevat kaikki muutkin tehot. Siksi kannaustaisin esim rata-sprinttereitä ajamaan pk-lenkkiäkin, ja tri-nistejä tekemään vk-vo2 reenejä.
PT tuntuu selviävän talvesta varsin hyvin. Meillä on 2x pakkas-säilytyksessä, kylmässä autotallissa koko talven, ja ainakin -15C asti tuntuu pelittävävän varsin hyvin. Meillä on FFWD maantiekehillä nääs talvella Tufon Cx-tuubit (kestää sepeliä), kesäksi noihin laitetaan taas maantietuubit.
Sisällä ajettuna itsellä tasatehoinen tunnin ajo. 10min kohdalla syke 138bpm ja 60min kohdalla 156bpm. (wattbike)
Minulla syke on aamulla tuollainen. Kestää puoli tuntia ennen kuin syke vastaa tehoja. Puolen päivän jälkeen kroppa on jo herännyt sen verran että reilu kymmenen minuuttia riittää tasoittamaan sykkeen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Nufan
Ei sillä etteikö olisi helpompaa tehomittarilla, mutta kai nyt jokainen tuntee oman sykkeensä käyttäytymisen?
Olin viimekeväänä kolme ja puoli viikkoa espanjassa (ilman tehomittaria luonnollisesti). 2 totaalilepoa ja muutama aktiivinen lepo. Ei väsyttänyt, hyvin kulki kisoissa kun ne melkeen heti alkoi kun suomeen palasin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti mkpaa
Lähen tiistaina espanjaan neljäksi viikoksi (ilman tehomittaria). En todellakaan pelkää että väsähdän, oon panostanu lihaskuntoon enemmän kun viime talvena. PK:ta voi ajaa hieman väsyneeseenkin jalkaan, mitä vissiin tässä vaiheessa vuotta olisi hyvä ajaa. Tehot (ne vähät) teen tottakai lepopäivän jälkeisenä, se on selvää ja käytäntö varmasti jo 80-luvulta (vähintään).
Pärjäilee ilmankin. Jos joku ei, niin ok. Minä kyllä. Parempi olisi jos olisi, kyynel.
Tää oli myös otettu aamulla ajetusta. tunti heräämisen jälkeen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kolistelija
OT: Menestyvät ratasprintterit treenaa kyllä ihan homona ja aika paljon treenistä menee ihan PK-alueella. Esmes suht massiiviset reidet omaava Röbert Föstermannin mukaan peruskuntokaudella tulee 600-700km viikossa, voimajaksolla 3-4 salipäivää viikkoon ja lopulta radalla tulee 6-7 kolmen tunnin settiä viikkoon ja samalla käydään sekä salilla että maantiellä sotkemassa. Harvemmin siitä hapenkuljetuskyvystä on haittaa pyöräilyssä, oli matka mikä vaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Samu Ilonen
Kiitokset vastauksista, pitänee pitää siis silmät auki jos osuu silmään kohtuuhintaisia "secondhand" -takakiekkoja tai uusia napoja halvennuksessa! :)
Juuri tuosta syystä päätin ensimmäiseksi kokeilla sykkeestä johdettua "tehomittaria" eli tuota PowerCal -vyötä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lasol
Ja samasta syystä tehot ei ole vielä Garmin Edge 500:n näytöllä. Syksyllä kun tein vielä maantielenkkejä kattelin vähän tehodataa lenkkien jälkeen. Mielenkiintoista... ja antaa paljon enemmän omasta suorituskyvystä ja treenin vaikutuksesta ulos.
Tarkoitus oli ja on ottaa tuntumaa koko teho-vouhotukseen. Jos siitä tulee tärkeempi juttu niin ehkä kenties saatan harkita tehomittaria. Se on todennäköisesti kampisarja-mallia koska (taka-) pyörä mallinen on vähän hankala kun tulee ajettua maastossa, etuvetosella jne.
Totta sekin että tosi urheilija hallitsee tuntemuksensa ja tietää miten mennään ja miltä sen pitää tuntua. Mulle on syke, kadenssi, nousukulma jne vain siksi näkyvillä että jos tuntemukset on eri mieltä toteutuneen vauhdin kanssa niin voin ottaa noista referenssiä motivointia varten, tämä siis kisoissa.
Samoin lenkillä jos alkaa tuntua ettei homma mene ajatellulla tavalla voi noista saadun vahvistuksen perusteella muuttaa suunnitelmaa ja sen toteutusta.
Pieni disclaimeri on että olen itseni valmentaja eli ainakin tässä suhteessa vähän jakomielitautinen... moni tarvii tuon datan valmentajan kanssa kommunikointiin.
Eipä tehomittareita voi nykypäivänä mahdottoman arvokkaina pitää, eikä toisaalta tehomittariin perustuvaa harjoittelutapaa minään vouhotuksena, tai lelujen kanssa pelleilynä. Käytettynä saa esim. powertapin tai hieman vanhemman SRM:n varsin kohtuullisin kustannuksin. Ja kuten OJ totesikin, fiksumpaa on minunkin mielestäni ostaa edullisempi fillari tehomittarilla, kuin kalliimpi fillari ilman. Ja pelkkä mittarihan ei sinällään mitään auta, vaan varsinaisen hyödyn tuosta mittarista saa, kunhan malttaa hieman perehtyä sen kanssa treenaamiseen, esim. Gogganin kirjaan ja googlen wattage-ryhmän keskusteluihin perehtymällä. Itselle tehomittarin hankinta -09 oli ehkäpä yksi parhaita investointeja fillarointiin ikinä ja pääsin hyvinkin lähelle eliten SM-mitalia maastossa yhden talven tehotreeneillä.
Koneinsinöörinä luvut, koneen tehot ja rasitukset, ovat älyttömän kiinnostavia :) Lumipöperössä puurtaessa kun tuntuu ettei kulje mihinkään, voi mittarista todeta, ettei kuulukaan kulkea paremmin. Tehot on oikein, mutta vastus vaan on nyt niin iso. Intervallien teko helpottui, mittarin avustuksella oli helpompi aloittaa tarpeeksi hiljaa ja tehdä tasainen suoritus. Sykettä ei tule enää seuratuksi juuri lainkaan.
Jossakin väitettiin, että suurin etu tehomittarista olisi juuri harrastelijatasolla. Ammattilaiset tuntevat oman kehonsa käyttäytymisen jo muutenkin aika hyvin. Kauan ajaneena harrastaja en kokenut Firstbeatin ja Polarin harjoitusvaikutuksen ja rasituksen arviointia oikein toimivina kestävyysharjoittelussa. Tehotietojen perusteella laskettavat rasitustiedot tuntuvat kuvaavan paremmin rasitusta. Oma suorituskyky tuskin hirveästi paranee näillä harjoitusmäärillä, mutta heikkoja kohtia saa kuitenkin korjatuksi. Sykkeeseen perustuen en olisi jaksanut/viitsinyt tehdä samoja intervalleja. Jotta tuota käyrästöä saisi hyödynnetyksi kuntopiikin ajoitukseen, pitäisi kaikki harjoitukset tehdä mittarin kanssa. Toki sinne voi lisätä dummy-harjoituksia, joihin arvioi TSS:n. Ylipäätään dataa pitäisi kerätä paljon vertailuun. Aika paljon on parin vuoden aikana pitänyt opiskella uusia juttuja ja luultavasti tästä aukeaa vielä paljon lisää.
http://www.elisanet.fi/kai_js_nurmin...2012-06-25.jpg
Hmm, voisikohan poljintehomittarit integroida tankoon, niin saisi vielä tuuppausdatankin talteen :)
Mitä käytännön eroja on Powertapin eri versioilla?
Muuta kuin paino ja tossa kalleimmassa laakerit? (mallit pro, G3 ja G3C)
Vai oliko ne erot juurikin nuo?
Juuri toisessa säikeessä kommentoin tätä että toiselle kallis on toiselle halpa. Eli kunkin tuotteen hinta on kunkin henkilön subjektiivinen näkemys. Ei kukaan voi tulla toiselle sanomaan mikä on halpaa tai ei IMO. Mun maantiepyörä painaa jonku 7 kilon paikkeilla, ehkä vähän alle. Kokonaan kuitua paitsi stemmi. Kiekot painaa 1300g 38mm laipalla (ilman tuubeja). Olen tyytyväinen päätökseeni, muuten olis alumiiniruoska ja joku hikinen powertap (ei edes srm). Kaverilla on kyllä wattbike, siitä näkee tehoa. Toivoisin parempia perusteluja sille miksi alumiinipyörä + watit on parempi vaihtoehto kun kuitu-unelma kevein tuubikiekoin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Antti Kuitto
En lähtisi alumiinisen maantiepyörän hinnan ylittävää käytettyä srm ant+ ainakaan halvaksi kutsumaan. Toki jos tienaa tarpeeksi niin ferrarikin on halpa kun makkara.
SRM:iä saa käytettynä alle tonnilla, powertapit eivät maksa sitäkään, se on sitten eri asia pitääkö sitä kalliina vai ei. Toisessa vaakakupissa ovat sitten hyödyt joiden mittaaminen on tosi subjektiivinen homma sekin. Jollekin kisojen voitto alumiiniruoskalla on nimittäin tärkeämpää kuin vimpan päälle tuunailtu kuitufillari, näin kärjistetysti sanoen?
Jos tehomittarin hyödyt tosiaan askarruttavat, niin kannattaa tilata esim. se Gogganin kirja, ei taida maksaa Amazonissa kuin pari kymppiä ja sitä voi hyödyntää sen wattbiken kanssa treenatessakin.