Minä juttelen vain tytöille lenkillä, kuten tänään... :cool:
sitten kun ne saavat osoitteen selville, ne lähettää rahaa ja pikkuhou..jaan :eek: nomitänyt-taas!? :rolleyes:
Printable View
Minä juttelen vain tytöille lenkillä, kuten tänään... :cool:
sitten kun ne saavat osoitteen selville, ne lähettää rahaa ja pikkuhou..jaan :eek: nomitänyt-taas!? :rolleyes:
Minä en voi jutella kellekkään, kun nopeusero on liijan suuri.
Italiassa sanassa "tsau" on paino sanan lopussa ja muuten ääntämys on soinnillinen ja ystävällinen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti samooja
Suomessa ääntymys on aika jämäkkä, vaikka sen pitäisi olla yställisen kuuloinen.
Italiassa monet pyöräilijät tervehtivät ventovierastakin varsinkin kun ollaa taajamien ulkopuolella rauhallisilla teillä.
kukaan ei jää odottelemaan sua? :(Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti YT
Madré!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pyöräpummi
Ethän sinä tiedä miten minä puhuessani käytän ääntäni, vai tiedätkö :seko:
Italiassa tehdään parempaa kahvia myös, kuin suomessa. Ja italilaiset naiset on tummempia kuin suomalaiset naiset, en sitten tiedä kivempia vai ei?
Ostin maantiepyörän ja eka kertaa ajaessani Sipoosta Porvooseen ihmettelin kuka toi pyöräilijä oli joka moikkasi. Jtkoin ajamista ja vastaan tuli toinen moikkaaja, silloin tajusin että nehän moikkaa muille pyöräilijöille eikä tutuille. Enää en meinaa kaatua joka kerta moikatessa vaan yritän kehittää mahdollisimman coolin moikkaustyylin enkä enää moikkaa Samboo moikkaustavalla. Kiva tapa on kiva yllätysLainaus:
Alkujaan tämän lähetti SuccessFactor
Mä en taas oikein tajua, minkä takia pitäisi tuntemattomille ihmisille huitoa. Tuttuja mä kyllä moikkaan ja huitojia ehkä nyökkäämällä.
Aikaisemmissa moikkaus-keskusteluissa on ollut kaikkea hauskaa, mm. että jos joku tulee ilman kypärää vastaan, niin sille näytetään keskisormea tai vedetään turpaan!:p
Olihan se kiva tänäänkin keskuspuistossa, kun samanhenkiset kuskit moikkaa ja tulipa vaihdettua pari sanaa yhen Turner-kuskin kanssa, samalla sai hyvän vinkin rikotuista pulloista polulla.
Minä moikkaan kyllä melkein kaikkia. Olen sanonut, etten kylläkään tervehdi KYPÄRÄTÖNTÄ. Mutta mitään käsimerkkejä tai uhkausta, en näytä tai käytä. Sillä kun näen turvattomasti ajavan pyöräilijän muuttuu hän näkymättömäksi minulle. Tuo kypärättä ajaminen on vaan MUN mielestä tyhmää ja se on mun mielipide eikä sillä ole mitään arvoa.
Muuten on ihan sama millainen pyörityslaite on alla. Mummopyörä vai pikikiitäjä.
Aja varovasti, sanoo vaimo kun lähden lenkille, minä vastaan aina: toivottavasti muutkin ajaa.
70 ja 80 luvuilla moottoripyöräiliijat olivat maantien masaita. Sellaista kohtaontoveria oli luontevaa tervehtiä käden nostolla. Nyt kaikenmaailman tavikset ja perheenisät ja yritysjohtajat etsii menetettyä nuoruuttaan ostamalla moottoripyörän. No eihän sillä mitään nuoruutta takasin saa. Mielestäni ei ole mitään syytä tervehtiä enää mootoripyöräilijöiden kesken.
Vaikuttaa että polkupyöräilykin on tulossa vähän liian in niin että tuntisi jotain erityista yhteenkuuluvaisuutta kaikkien kanssa jotka kulkevat pyörällä tien viertä. Saa vaapaasti mielestäni katsoa minne tahtoo ja huomata muut tai olla huomaamatta.
Kipakka kanta. Onhan se tervehtiminen muuttunut epämääräisemmäksi porukan määrän kasvaessa viimeisen kymmenen vuoden aikana.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti brewster
Kyllä minusta on edelleen mukava tervehtiä, mutta paremminhan se sopii hiljaisella maantiellä kuin ajaa lapa pystyssä kehä III:n ruuhkassa. Jos porukka kasvaa, niin muodostuu pienempiä ryhmiä massojen sisälle. Eiköhän brittiporukka, italopyörät ym pienemmät jengit jatkossakin tunnista porukkansa ja tervehdi.
Sama voi tapahtua polkupyöräilyssäkin, hybridit keskenään ym...
Tervehdin jatkossakin sitä joka tervehtii ja yleensä tervehdin oma-aloitteisestikin polkiessa, jos katsekontakti syntyy.
Tänään kyllä huomasi, että ajaessa ala-otteelta en ainakaan uskalla irroittaa kättä tangosta. Jos joku ei sitä sormienojennusta tai nyökkäystä huomaa, niin ei mahda. Aina ei todellakaan voi lapaa nostaa.
Joo, taitaa liittyä ikääntymiseen ja kyynistymiseen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti mandello
Kyllä minäkin tervehdin auka helposti polkijoita.
Olenko oikeassa jos arvelen että sinulla on Guzzi. Minullakin oli. Möin käytön puutteessa pois tänä keväänä.
Tervehtiminen kuuluu mielestäni mutkatankoisella ajavien sivistykseen, kun vaan ei liikenneturvallisuus vaarannu. Uunoja ne, jotka ei tervehdi.
Voi. Kaikki ei vaan halua tai osaa...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tempokisu
Täälläpäin kuulkaas autostakin päin tervehditään.Nimittäin jos kuski on joku pyöräilyä harrastava.Mukavaltahan se tuntuu kun näkee käden nousevan auton sopukoista.Retkipyöräilijöitä arvostan sen verran,että heille pitäisi aina nostaa kättä.
Näin vanhempana voin lohduttaa, että kyllä se menee ohi.;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti brewster
Siis se kyynisyys.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hannupulkkinen
Ei näillä silmillä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tempokisu
Niin ainakin se.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Punainen Pilvi
Tervehdin aina pyöräilijöitä eli ja luokittelen sen niin että kalliimmat pyörät sekä tutut saa käden ojennuksen muut menee sulavana massana ohi tai tulee perse edellä vastaan. Pyöräily on hauskaa ilman stressiä.
:D
Joo. töötätään juuri niskan takaa ( maantiellä). huh!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti nakamura
Mulla on huono tasapaino. Tarviin yleensä kaksi kättä ajamiseen, sori, jos ei aina voi irrottaa otettaan...
Lueskelin tätä topikkia eilen ja tänään kun kävin vähän pyörittelemässä kampia niin tuli tarkkailtua tota moikkailua. Vetelin ihan pyöräteitä ja maastoa, maastossa ainoat vastaantulijat oli keski-ikäinen sunnuntaipyöräilijäpariskunta jotka ajoivat metsäautotietä; molemmat moikkasivat heti.
Pyörätiellä tuli vastaan yhteensä 5 maantiekuskia joista yksi moikkasi ja yhdestä ei tietoa kun kaivoin juuri puhelinta taskusta ja huomasin vasta ihan kohdalla että joku tulee lujaa vastaan.
Ite en moikkaile tuntemattomia ekaksi vain siksi että niillä on hieno pyörä, mutta tervehdykseen vastaan aina. Ei varsinaisesti liikauta mun päivää suuntaan eikä toiseen että moikkaako joku tuntematon mulle vai ei, mutta huvittaa vähäsen kun about kaikki tässä topikissa on vakuutelleet moikkailevansa suunnilleen kaikkia :)
edit: Voi tietty olla että oon vaan pelottava tai jotain vastaavaa...
Minä en tervehdi kypärätöntä kuskia. Ajoi hän vaikka platinahiilariiridiumtimantti-ihmeellään.
Mixet?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti samooja
Johonkin se raja pitää vetää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jarski
T: Great The Nobody
Tuossa öilis ehtoona... vai oliko-se toissa öilennä... no-joka-tapauksessa, olin joka-päiväisen-lenkkini loppuvaiheissa ja vastaan tuli mutkan takaa yllättäen iso revohka pyöräilijöitä jotka vaikuttivat siltä etteivät kuulu aborginaaliin väestöön vaan että kotiseutu löytyy jostain kauempaa idästä.
Kaikilla lapa pystyssä ja naama positiivisesti hangonkeksillä, taisivat vielä sanoakin jotain, joka sekin vaikutti positiiviselta.
Hans hämmästyi siinä määrin tällaisesta kansainvälisen toveruuden purkauksesta että katselin mykistyneenä toimintaa suu auki ja käsi tiukasti tangossa kiini.
Tuli jotenkin niin isänmaalinen olo ja pamautin oitis terassille ottamaan pitkät.
Tervehdin eilen junassa retkipyöräilijää joka oli parkkeerannut mankelinsa laukkuineen IC2-vaunun pyöräkoukuista keskeisimmälle ettei mun pyörä millän mahtunut. Pikaisten takertuvien englanninkielisten neuvottelujen jälkeen otetiin sen pyörä alas, purettiin siltä laukut ja ripustimme molemmat pyörät omille paikkoilleen.
Istahdin vielä retkeiljän viereen ja esittelin itseäni ja juteltetiin seuraavan tunnin aikana (Helsinki-Karjaa). Selvisi että se oli Itvävallasta ja oli polkenut Slovakian, Tšekin, Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron kautta (2300 km), tullut Suomeen laivalla ja viettänyt pari päivää pääkaupungissamme. 30 päivää oli matka kestänyt, mutta kun loma loppui niin täytyi lähteä kotiseuduille takas. Suunnitteli palaavansa Suomeen ensi vuonna ja jatkamaan matkaa kohti Nordkappia.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainitsi vielä ettei ollut kokenut yhtään rengasrikkoa koko matkalla :seko: . Kaiken kaikkiaan todella mukava junamatka.
Mun eilisellä lenkilläni tuli aika monta Pyöräilijää vastaan, muttei tainnut yksikään vastata tervehdykseen, vaikka mä kohtaamistilanteesta riippuen vähintäänkin hymyilin ja katsoin silmiin. Pöh!
Hahaa,
mää olin tänään liikkeellä mun täysjäykällä Hibriidihärnäimellä™ tossa yhden jälkeen Vihdintien laitaa etelään päin normaalit ajotamineet (succikset, ajopaita, kypärä ja kypäränalusrätti plus hanskat) päällä kun vastaan tuli kaks maantiefillareilla etenevää vesseliä näköjään lenkille lähdössä kun oli pullot täynnä ja paidat kuivina.
Automaattisesti nostin käpälää (maantietyyliin) ja ylläri - molemmat vastas vaikka mulla oli alla täysjäykkä maasturi.
Olisko tuo johtunna siitä että painoin alamäkeen pyörittämällä nuin 180 kampikierrostahtiin piiiiitkillä välityksillä.....? Enkä spiidannu kun siinä kohtaa on viidenkympin rajoitus mut liki oli.:o
No,
niin tai näin - aina vaan lapaa pystyyn kun vastaan tulee villaristin oloista otusta. Ja offaria:
kun fillaristi on tien laidassa niin kannattaa pysähtyä ja kysyä onko semmoinen hätä jossa voi auttaa.