Juu, w'balia olen yrittänyt käyttää.
Mutta tosiaan tuota kynnysnopeutta ei kannata unehtaa fillaroinnissakaan. Kaikki lähtee kuitenkin taloudellisuudesta. On isompi juttu päästä kilsan kovempaa samalla teholla, kuin kasvattaa tehoa.
Printable View
Juu, w'balia olen yrittänyt käyttää.
Mutta tosiaan tuota kynnysnopeutta ei kannata unehtaa fillaroinnissakaan. Kaikki lähtee kuitenkin taloudellisuudesta. On isompi juttu päästä kilsan kovempaa samalla teholla, kuin kasvattaa tehoa.
Moni peilaa näitä laskureita siihen mitä maskilla tehty testi on antanut. Testien tekijöissäkin varmasti eroa miten noita lopullisia tuloksia ruoditaan ja täten vo2maxiin saattaa maskillakin tulla isoja heittoja.
Esimerkkinä yhdessä paikassa jossa tein testin niin hapenottoni käväisi arvossa 74 mutta ei ollut riittävän pitkään siellä joten lapuissa lukee 66vo2max. En nyt kuollaksenikaan muista kauanko tuo arvo pitäisi saada pysymään testin aikana (olisko ollut jotain 15-20sec?) jotta tulos olisi validi. Pointtina se että toisessa testipaikassa samat specsit niin lapuissani saattaisi lukea huomattavasti suurempi vo2max kuin nyt. Ja kyllä, mikäli näissä testeissä käy niin kannattaa käydä samassa paikassa/samalla testaajalla jotta vertaus edelliseen on järkevä.
Sain prk Lahden kisoista paidan ja Koronan. No ollut aikaa surffailla :). Tommonen eeppos osui silmiin, jos ei muuta niin voi käyttää sanakirjana kun engelskaa ihmettelee : (6) Sport and Exercise Physiology | Aswin Sathish - Academia.edu Toi academia edu on kiva kun sinne kirjautuu, sieltä tulee jatkuvasti artikkelivinkkejä aiheista, joita olet lukenut. Toki ne on vanhoja, mutta ei se fysiologoa ole muuttunut mihinkään. BTW ks monta tutkimusta tai vastaavaa olen tallentanut fillaroinnista tai kestävyysurheilusta koneelle - 350kpl. hanki elämä
Pitää myös osata ajaa eikä vain tuottaa tehoa. Tekninen ajokyky luo puitteet paremmalle energian käytön hyötysuhteelle. Lisäksi on hyvä käyttää niitä omia vahvuuksia edukseen - pienempi runko tarkoittaa pienempää ilmanvastusta sekä ylämäessä iskeminen on eduksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti misopa
Tässä ollaan kyllä asian ytimessä. Sopii täysin omalle kohdalle, kun en osaa myöskään ajaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti travelleroftime
Täällä nyt suht moni heitellyt Garminin (tai jonkin muun menetelmän) arvioita hapenottokyvystä sekä omia tehotuloksiaan. Vähän näissä nyt häiritsee se, että nuo Garminin luvut ovat kehonpainoon suhteutettuja arvoja, mutta tehot on sitten kuitenkin ilmoitettu absoluuttisina arvoina. Jos noiden tuloksien "järkevyyttä" haluaa peilata niin kannattaa nyt ainakin pitäytyä molempien osalta joko absoluuttisessa tai kehonpainoon suhteutetussa arvossa.
No joo totta. Suomessa se absoluuttinen wattilukema merkitsee kuitenkin enemmän, eli sama juttuhan se on sitten hapenotonkin kanssa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Scade
Ainakin maantiellä enemmän merkkaaa kuitenkin se kynnysnopeus. Vaikkapa 30km ja 4h ajoista. Watit voivat kuitenkin valehdella yllättävänkin paljon pyörän kulkemisesta. Usein vielä niinpäin, että moni menee pienilläkin tehoilla tautisen kovaa.
Jos siis haluaa verrata toisiin. Oman kunnon kehityksen seuraamiseenhan tuo on garminissa tarkoitettu.
Tätä vähän mietin. Garminin kaavat saattaa sakata siinä kohtaa, kun syke on kovan määrän vuoksi alhaalla. Ajat esimerkiksi kynnystehoa selvästi normaalia matalammilla sykkeillä ja garmin olettaa vo2 arvon tuolloin nousseen. Todellisuudessa fiilis on kuitenkin ihan sama, vaikka se syke onkin 10 pinnaa alempana.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JKO17
Samoin joskus ainakin itselläni syke voi olla reippaasti yli kynnyssykkeen, mutta ajo tuntuu siltikin helpolta.
Heitetäämpä lusikka tähän Garmin VO2Max soppaan kanssa. Mulla tuo harjoitusstatus näyttää välillä ties mitä ja VO2Max laskee käytännössä sen mukaan, millä pyörällä ajan:
Maantiepyörässä Garminin molemmilta puolilta mittaavat tehopolkimet: syke ja teho "linjassa". (Tehty tehovertailu TACX Neo2 kanssa.)
Sitten taas GG pyörän tehomittari ottaa vaan vasemmalta puolelta, lukee muutamia % alakanttiin: Syke koholla jos yrittää edes päästä samoihin lukuihin Garminin polkimien tuotosten kanssa. --> Älylaitteet lukee tämän kunnon huonontumiseksi. :seko:
Eipä tolle minkään oikeen auta. Lähinnä vaan havainnollistamaan ja tunnistamaan, että jo tehomittareiden väliset erot voi tehdä vaikutuksen näihin älyvalmentajiin.
Jos haluaa dataa katsella sen pitää olla oikeaa. Eli yksipuolisella mittarilla ei tuossa vertailussa tee tosiaan mitään.
Eli tosiaan oikea huomio. Kaikissa pyörissä pitäisi olla sama mittari. Ne erot on aika pieniä, mihin garmin reagoi.
^^ Itsellä sama ongelma TT pyörä vs maantiepyörä. Molemmissa p2maxin mittarit ja tehot linjassa, mutta kun TT-asennossa saa sen 5-10% vähemmän tehoa tuoettua niin Garmin tiputtelee aina vo2max arvoa kun sillä ajanu. Ei oikeen motivoivaa prkl.
Joo ja itsellä maastolenkkien jälkeen yleensä Garminin VO2Max ennuste laskee, kun sykkeet maasto(kokovartalo)jumpassa samoilla wateilla huomattavasti korkeammalla, mitä maantiellä tai soralla. Saman valmistajan mittarit molemmissa pyörissä. Nyt luku pomppasi 63->65 maantiellä tehdyn kynnysvetoharjoituksen jälkeen. Taitaa tosin oman tuntuman mukaan kuntokin olla parasta tälle kesälle tähän mennessä.
Keskimäärin tuo Garminin VO2max-arvio osuu kyllä ihan suht oikeaan haarukkaan (kunhan data on riittävän laadukasta). Kuten ylläolevista kommenteistakin ilmenee, vaihtelee arvo kuitenkin useasta tekijästä johtuen. En itse käyttäisi arvoa muutosten seurantaan hapenottokyvyn osalta vaan suuntaa antavana arviona. Omasta käytöstäni tuntuma on se, että garminin VO2max-arvio vaihtelee paljon enemmän kuin varsinaisesti mitattu hapenottokyky. Kun nyt muistaa, että tuo on ensisijaisesti sykkeen ja tehon/vauhdin lineaarinen regressio niin on myös helppo ymmärtää miksi. Päivittäisellä tasolla syke voi hyvin heitellä samoilla tehoilla (ja toimii täten oikein hyödynnettynä hyvänä arviona harjoitustilan osalta) vaikka varsinaisesti hapenottokyvyssä ei ole tapahtunut muutoksia. Harjoitusvire, ulkoiset olosuhteet, ajoasento yms. kaikki vaikuttavat syketasoon ja sitä kautta myös arvioituun hapenottokykyyn tuossa menetelmässä.
Oma Garminin VO2max lukema on heilunut nyt +-1 keväällä labrassa mitatun tuloksen kanssa riippuen vähän mitä ajaa (kynnyksestä tykkää). Ennen labrakäyntiä oli (Garminin ilmoittama) LT2 pielessä ja tuli ajettua muutenkin kynnystä enemmän, niin VO2max lukema oli testiin mennessä +5. LTHR korjaus ja alkoi samantien tulemaan alas labrassa mitatulle tasolle ja siinä nyt pysytellyt nykyisillä ajoilla (joka ei ole Garminin mieleen).
Niin eli kynyssyke oli väärin connectissa? Sääditkö tuota itse, vai oliko garmin arponut jotain?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Tmh
Minulla tuota ei ole mitenkään laktaateista mitattu. Olen vaan katsellut kynnyssykkeen tunnin temposetistä, niin että jättää suunnilleen ensimmäisen vartin pois. 173 ollut jo kauan asetuksena. Maksimi vähän yli 190. Tuntuu aika toimivalta. Jos syke nousee tuosta yli pidemmäksi aikaa, niin on otettava naksu tehoa alas. Laktaateista mitattu voi tietenkin antaa eri tuloksia.
Garminin (Forerunner 945+HRM pro) automaattisesti tunnistama oli korkeampi kuin laktaateista mitattu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Jos seuraatte Garminin reaaliaikaista suoritustasolukemaa, niin sillä on sellainen linkki vo2maxiin että suoritustason jokainen numero merkitsee 1 %:n eroa laitteessa olevaan/arvioituun vo2maxiin.
Eli jos Garminin vo2max on 60 ja suoritustaso näyttää + 3 niin sen hetkinen syke/teholukemat ovat noin 3 % korkeammat kuin 60 vo2max "edellyttäisi" eli ajaisit silloin vajaan 62 arvioidulla vo2maxiln suorituskyvyllä
Jos keskimääräinen suoritustasolukema on ollut lenkeillä pitkän aikaa plussan puolella niin odotettavissa on että laite korjaa arvioitua vo2maxia ylöspäin ja päinvastaisessa tilanteessa alaspäin.
Garminin vo2max arviota ilmeisesti parantaa myös se, että siellä olisi käytettävissä paljon dataa erimittaisilta ja tehoisilta suorituksilta.
Niin lähinnä kiinnostaa onko tuo laktaateista mitattu suht sama mitä tunnin tehosta. Minä en ole antanut garminin noihin koskea ollenkaan. Eihän ne juurikaan vaihtele. Ainakaan ylempi kynnys.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Tmh
Mulla Garminin ennustama (ylempi) kynnys täsmää täysin laktaateista mitattuun (182). Tämä todennäköisesti puhdasta tuuria, sillä laktaateista mitattukaan ole joka (mittauksia tarjoavassa) paikassa sama. Mutta noilla nurkilla se on joka tapuksessa +- muutama lyönti.
Maastoharrastelija enimmäkseen niin ei ole tuollaisia tunnin tempoja tullut harrastettua. Mutta mitä nyt jotain pidempiä trainerivetoja tarkastellut, niin kyllä tuo laktaateista määritelty tuntuu olevan lähellä totuutta. 6bpm oli siis ero näiden välillä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Sen verran nöösi näissä hommissa etten osannut heti epäillä Garminia. Laktaattisietoakin löytyy kiitettävästi niin sekin hankaloittaa omaa tunnustelua. Liekö sitten silläkin vaikutusta jotta LT1/LT2 oli eroa vs. VT1/VT2. Raportin mukaan: "Kynnykset voisivat olla hieman korkeammalla, mutta kynnyksiä määritettäessä laktaatilla suurin painoarvo".
Laktaattia painotettiin omina juoksuaikoinakin enemmän kuin jotain muuta muualta saatua arvoa. Polarin mukaan kiristämisen varaa olisi joka minusta jo tuntui siltä että nyt mennään vähän liian rajoilla. Laktaattiarvojen mukaan kun koikkelehti menemään, matkanteko oli rajua edelleen mutta palautuminen nopeaa.
Maasto selittää. Ei siellä ajeta tasawatteja niinkuin maantiellä.
Eli kovaa pidempään hakatessa syke voi helposti jäädä keikkumaan ylös ja garmin olettaa tuon olevan kynnyssyke. Vaatii sen tasaisen vedon, jossa tuon voi arvioida fiiliksellä minusta hyvin itsekkin.
Varmaan väärä topi, mutta menköön:
144 miespuolisen proffan tehojakauma.
https://i.postimg.cc/HkBHDqms/RPO2021.jpg
Hauska taulukko. Ite voin päteä vain noilla absoluuttisilla tehoilla koska lihava.
Mutta tuli tossa sairastettua korona toisen kerran ja eilen kokeilin kilvanajoa, mistä ei tullu yhtään mitään. Nyt ois parin viikon tauko ennen seuraavaa skabaa ja meinasin kokeilla jos saisi pelkällä 4 minuutin vetoja hinkkaamalla houkuteltua jotain kunnonpoikasta viimeisiin kolmeen kisaan.
Tyhmä kysyy, mikä toi p10-p90 on?
Siitä saa perspektiiviä :D Olisi hauska nähdä, miten yksilöt sijoittautuu tuossa taulukossa. Esim. millaiset kestävyysominaisuudet on parhaimmilla (p90) sprinttereillä ja miten taas kestävyysjyrät pärjää vaikkapa minuutin tehoissa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti huotah
Niin, tuolla 10% on varmaan justiinsa profiilin mukaan ne huonoimmat.
Sitten toinen mikä sekoittaa, niin mikä on proffa? Edes tuo 90% osuus ei välttämättä ole sitä, mitä äkkiä proffasta tulee mieleen, eli ne WT-kuskit.
Ja ei edes kaikilla WT-kuskeilla käsittääkseni ne puhtaat max tehot ole älyttömiä. Se ero normi kuolevaisiin tulee vaan sieltä miten tehoja tuotetaan siellä kisan lopussa, kun Kj mittari näyttää jo kaameita lukuja.
Se lukee tuossa taulukon otsikossa ja selityksessä: "Normative data (percentiles)", "Abbreviation: p, percentile".Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Situm
Kysessä on siis persentiili. Se saadaan kun laitetaan kuskit tehojärjestykseen ja jaetaan jono lukumääräisesti prosentteina osiin. p10 siis käsittää jonosta 10%, p25 25%, jne. p50 on mediaani: puolet kuskeista (lukumääränä) on tätä arvoa heikompia, puolet vahvempia.
Persentiili on katkaisuarvo, jonka kohdalla jakauma jaetaan osiin. Koska testattavana on ollut 144 ajajaa, ensimmäinen p10 sarake sisältää kyseisessä testissä 14 heikoimman kuskin tulosten parhaan arvon. 13 kuskia on siis saanut tätä huonomman tuloksen.
Taulukosta ei näe mikä on todellinen jakauma (enkä kaivanut paperia). Yleensä iso osa mittauksista on normaalijakautuneita, toisin sanoen äärikuskeja (poikkeuksellisen hyviä tai poikkeuksellisen huonoja) on vähemmän ja suurin osa on jakauman keskellä eli lukumääräisesti tehoissa n puolivälissä. Ei ole kuitenkaan varmaa päteekö tämä ammattikuskeihin, koska raja ei vastaa populaatiota vaan valintaa: kuskiksi pääsee kun ylittää tietyn minimirajan. Kuskivalinta voi siis jakaa muuten normaalijakautuneen mittauksen kahteen osaan - hyväksyttyihin ja hylättyihin - eikä kumpikaan osa ole enää normaalijakauma. Siksi voi olla, että mitattu jakauma on vinoutunut ja jos lasketaan keskiteho kaikilta kuskeilta, keskitehon (ei mediaanitehon) alle polkevia on lukumääräisesti enemmän kuin keskitehon yli polkevia. Arkikielellä: friikit erottuvat, muut polkevat pelotonissa.
Asian näkee vaikka viimeisestä sarakkeesta, jossa on huipputehot. Luku 1797 sanoo, että vähintään se on saatava watteina tulokseksi 1s testissä, jotta on 14 parhaan polkijan joukossa ko testissä. Mutta persentiili ei kerro mitään siitä paljonko 14 parhaan joukossa jonkun yksilön tulos on ollut tuosta yli. Voi olla että joukon ykkösen arvo on ollut vaikka 2500W, mutta taulukon tilasto ei huomioi sitä millään tavalla. Se sanoo vain, että kyseiseen joukkoon pääsyyn riittää jos lukema on yli 1797. Tilasto ei kerro mitenkään paljonko yli.
Proffa on mitä todennäkoisimmin sellainen miespyoräilijä, jolla on lisenssi UCI:n ammattitalliksi rekisteroidyn tiimin kanssa. Tuskin pelkästään WT kuskit kyseessä koska 144 kuskia on mukana.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Ja näkeehän sen tosta taulukostakin, että puolet kuskeista jynssää 300 watilla 3 tuntia. 10% kuskeista sitten 4 tuntia vähintään 325 watilla. Se kourallinen kuskeja menee ja ratkoo voiton siellä kisan loppupäässä.
8 vuotta ja 4 teamia.
Methods: Power output data registered from 4 professional teams during 8 years (N = 144 cyclists, 129,262 files, and 1062 total seasons [7 (5) per cyclist] corresponding to both training and competition sessions) were analyzed. Cyclists were categorized as ProTeam (n = 46) or WorldTour (n = 98) and as all-rounders (n = 65), time trialists (n = 11), climbers (n = 50), sprinters (n = 11), or general classification contenders (n = 7). The record power profile was computed as the highest maximum mean power (MMP) value attained for different durations (1 s to 240 min) in both relative (W·kg-1) and absolute units (W).
https://www.researchgate.net/publication/358744030_The_Record_Power_Profile_of_Male_Profess ional_Cyclists_Normative_Values_Obtained_From_a_La rge_Database
Ennenkuin tuloksia lähtee liikaa tulkkaamaan, kannattaa huomioida datan virheet kuten tutkijat itsekin on paperiinsa kirjanneet (löytyy JKO17:n antaman linkin takaa):Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti OJ
"It could be thus hypothesized that the physical demands of the competitions included in the specific period and particularly tactical factors related to the effort distributions or team roles would detract the cyclists from performing maximal short-duration efforts."
Luvut on hankittu tiimien kisojen ja harjoitusten poweritilastoista. Ne eivät ole labratuloksia. Ero on siitä oleellinen, että näissä luvuissa ei mitata sitä mitä kisakuski pystyy polkemaan vaan sitä mitä kisakuski joutuu polkemaan. Tiimin takia esim sprintteri ei välttämättä koskaan joudu polkemaan 3h maksimiaan, ainakaan niissä harjoitteissa jotka tiimi kirjaa ylös. Ja voi hyvin olla, että mukana on polkijoita, jotka tempovat aivan hirvittäviä tehoja kotona trainerilla, mutta tulos ei koskaan kirjaudu tiimin kantaan, jos traineri on oma.
Virhettä korjaa se, että ilmeisesti paperia tehdessä kannasta on nimenomaan haettu kullekin kuskille tietyn ajanjakson maksimitehot. Siis vaikka sprintteri ei yleensä joudu tekemään pitkää eforttia, ehkä 8 vuoden aikana ko kuski on silti joskus tehnyt maksimin. Ja se sitten poimitaan tilastoon.
Mutta jos kannasta otetaan pelkkiä maksimeja, sinne tulee silloin helposti myös lukuja jotka ei tosiasiassa kuvaa kyseisen ajajan kuntoa kovinkaan hyvin. Mitä lyhyempi jakso, sitä suuremmalla todennäköisyydellä maksimitulos on joku sellainen hetki joka on yksittäisenä polkaisuna tehty hirveällä apinanraivolla parhaan vuoden kuntohuipussa. Jos siis otetaan vain ne luvut ja sen jälkeen käydään kysymässä samalta kuskilta pystyisitkö nyt samaan tulokseen niin vastaus on todennäköisesti ei. Kyseessä on silloin tsägäkunnon mittari, ei yleiskunnon mittari.
Noista syistä tulokset ovat todennäköisesti hiukan vinoutuneita. Esim sprinttereille lyhyiden suoritusten luvut ovat tod näk hiukan yläkanttiin ja pitkien suoritusten taas alakanttiin.