Tää on yhä yleistyvä trendi Ylöjärven ympäristössäkin.
Printable View
Jee jee! Aamulla töihin tullessa ei vielä oltu putsailtu mitään. Tosin hirveästi ei haitannut, kun ekaa päivää kesärenkaat alla. Ei oo W106:ia ikävä. Saas nähdä mikä on tilanne, kun lähden Lepuskista änyytee-NYT.
Sormet ristissä.
Ja eilen pestyn pyörän sotkua manaillen.
Siis NYT... :D
Kotimatkalla oli harjakone töissä ja annoin vihreätä palloa peukalonnoston muodossa kuljettajalle ja hymyn kaupan päälle. Jostain syystä tuli jopa bumerangina takaisin. :)
Tänään kukaan kaksijalkainen tai mikään nelipyöräinen vehje yrittänyt kiukutella työmatkan varrella, eikä sekään haitannut, että takakumes puhkesi ja kävelin sateessa loppumatkan (1,5km) töihin. En moisen matkan takia viitsinyt kääntää työmatkavehjettä märälle asvaltille nurinniskoin.. :).
Imatran kvl putsastu suurmmalta osin sepelistä.
Aamulla tuli tehtyä hullun rohkea valinta ja vaihdettua CC:n kesäkiekot ja kumit alle. Pelonsekaisin tuntein lähdin 15km taipaleelle Espoosta Helsinkiin. Yllättäen pääsin perille ja vielä hymyssä suin. Takaisin tullessa ei tullut samalla tavalla hiekkoja kierrettyä vaan luotin Contin 4-Seasoneihin pistosuojateipillä ryyditettynä. Kas, pääsin kotiinkin ilman rengasrikkoa. Hiukeata! Aamulla kun vertasi talvikiekkoja Marathon Wintereillä Aksiumeihin katukumeilla on painossa jo eroa jonka huomaa käsissä ja jaloissa. Vielä kun loput hiekat saataisiin pois niin voisi olla huolettomammin liikenteessä. :)
Eilen kaljalenkillä kaveri kysäsi "joko", ja siellähän se mittarissa törötti tasan 4000km. Piti lyödä ylävitosta, oli sen verran hyvä fiilis kun tämmönen nöösi pullopersesika sai rossariin tasan vuodessa tommosen täyteen.. Kippis!
Tänään oli ihana hetki Tampereella Kaukajärvellä.
Jäin eloon.
Farmari kääntymässä oikealle, pysähdyksissä. Minä lähestyin oikealta kevyen liikenteen väylää. Kun olin keulan kohdalla, kaveri päätti lähteä. Selvisin vammoitta ja pyörä vaurioitta. Farkun nokkapelti taisi mennä maalauskuntoon, kun koitin ottaa siitä tukea kuraisella kengällä.
positiivisesti yllättynyt kuinka hyvin Helsingissä on sepelit siivottu pyöräteiltä.
Kyllä teki gutaa pitkästä aikaa polkea helvetilliseen myötätuuleen reilua 40km/h. Oli vastaantuleva hybriittikuski vähän ihmeissään. :D J-M:lle toipumisia, meikäläinenkin sai tossa viime vuoden elokuussa kuorma-auton kylkeeni kun kuski näpräsi navigaattoria. Ei tullut edes kovaa päin kun oltiin jo kentässä tuhannen päreinä. :rolleyes:
Kyllä oli mukavaa päästä lähes kaksi viikkoa kestäneen flunssan ja köhän jälkeen lenkille. Olo oli kuin varsalla kevätlaitumella, joten tuli alusta lähtien vedettyä liian kovaa ja lenkin lopussa saikin sitten ylämäissä tuntea, miltä tuntuu kun jaloissa ei ole enää yhtään voimia.
Sepeliä oli kyllä edelleen paljon. Lenkin jälkee huomasin että molemmat ulkokumit on viiltoja täynnä, mutta sisurit ihme kyllä kestivät. Maaliskuussa parin viikon aikana sisurit tyhjeni viisi kertaa. Vantaan puolella (välillä Jumbo-Tammisto) paljon routavaurioita.
Täytyy myöntää ettei ole ollut yhtään ikävä skoottereita, täytyy taas yrittää tottua niihinkin. Niissä on kyllä joku mikä saa meikäläisellä oman pinnan melko kireelle. Kuitenkin mahtavaa päästä taas lenkille, joten kyllä noita vastoinkäymisiä jaksaa.
Eilen lenkillä havaittua. Osalta reittiä sepeli harjattu pois. Valitettavasti sitä vielä toisaalta löytyi. Allekirjoittanut miettii vielä milloin vaihtaa alle kesäkumit. Viime syksynä sepeli puhkaisi renkaat turhan useasti.
Yhtäkaikki oli miellyttävää ajella ja huomata kuinka kevät vääjäämättä etenee. Kyllä tämä tästä :)
Yhtään kumia ei ole puhjennut, vaikka olen ajanut melkein joka paikassa paksussa tappajasepelissä.. :D
Koskelantien pyörätien nopeasta putsauksesta peukkua. :)
Pari tuntia maastopyörällä poljin betoniviidakossa. kävin myös toteamassa keskuspuiston lumitilanteen olevan aika toivoton. Koiranpaskaa kyllä oli niin, että piti alkaa jo valitsemaan reittiä hyvin tarkkaan..
Olin kyllä hyvällä mielellä lenkillä. Morjestelin kanssapyöräilijöille, annoin tietä hymyillen autoille, jotka vimosen päälle m*lkun elkein ajeli eteen, vaikka kolmioiden takaa tulivatkin. Lisäks ihmettelin melko nättiä säätä, yllättävän rauhallista keskustan aluetta ja paikkasin jonkun epäonnisen hybridistin epäonnisen sepelin puhkoman takarenkaan. Kivempihän se on varmaan polkee kuin taluttaa kotiin.
Sitten morjestelin lisää pyöräilijöitä ja ihmettelin wanhan kaupungin kosken älytöntä vesimäärää. Koskeltapa polkasin pikavauhtia kotiin. Nyt naamaan sit kattilallinen hernekeittoo.:cool:
Kivasti pyörä kulki kun otti ekaa kertaa taas ton sinkulan ajoon.
Pikkasen ois kyllä varaa siivota tota soraa pois kyllä. Pölyäkin ilmassa.
Mut aurinko paistoi ja pyörä kulki.
Shortsikausi auki! Joka vuosi sama juttu syksyllä ja keväällä; vastaantulijat pukeutuneet yli ja mä ali. Heh, tai no, itse käytän omasta valinnasta formulatermiä "oikein valitut renkaat". Hauskoja katseita kyllä useampiakin, kun vastaan tulee pipoihin ja hanskoihin pukeutuneita ja mulla tuulitakinkin hihat käärittynä.
Myöskin viime aikoina saanut useasti todella reilusti tietä autoilijoilta! Itse asiassa pitkin talvea.. joka kerta olen myös nostanut käpälällä morjestuksen. Pariin kertaan olisi voinut vaikka kumartaa sillä niin hienosti autoilija toiminut. Eräskin rekkamies näki ilmeisen kaukaa mun tulevan pitkää loivaa alamäkeä risteykseen ja hiljensi vauhtinsa selkeästi havaittavaksi odotukseksi. Käpälällä ylös tervehdys kohdatessa ja kaveri räpsäyttää kuitin katolla olevilla lisävalosarjoilla. Hieno hetki.
Aamusella tuli vastaan oikein letka noita puhdistusajoneuvoja, olivat aloittelemassa päivän hommia. Kauhia pölypilvi kyllä nousi kun laittoivat härpäkkeet pyörimään kuivalla tiellä.
Mutta kyllä oli lämmin ja aurinkoinen päivä - iltapäivällä saattoi jopa ajaa paljain käsin, ja teillä oli vaihteeksi aika paljon muitakin fillaristeja.
Ja sääennusteen mukaan lämpimiä ja kuivia päiviä (ja viileitä öitä) olisi tiedossa moneksi päiväksi lisää.
Paluu lenkiltä iltayhdeksän maissa. Linnut lauloivat kotipihassa ihan mielettömän kovasti. Parhautta!!!
:):)
Tapiolassa Meripellontiellä oli paikattu paha routavaurio kun olin tehnyt valituksen siitä ja siihen oli laitettu varotustolppakin (vaikka ei sitä enää siinä tarvita). Huomasin Tapiolassa Focus Cariboo Peakin naistenrunkoisena. Minä en tiennyt että sellaisia olisikaan. Minusta tuntuu, että minulla on ainoa Cariboo Peak koko pääkaupunkiseudulla eikä se ole naisten rungolla (mitenkäs sen kantaa kaatuneiden puiden yli jos ei sitten vaakaputkesta).
Kanahaukka kaklatti, 13 kurjen aura, meriharakat saapuneet, kaksi selkälokkia, viisi kanadanhanhea, nokikana.
Etkö pelkää vanhana iskevää reumatismia kun olet liian kevyissä vetimissä liikkeellä:eek:? Luulen, että veto ei tee jäsenille hyvää missään iässä.
Onkos kenelläkään tietoa tästä, että voiko nivelvaivoja yms. kolotuksia tulla siitä, että pukeutuu liian heppoisesti pyörälenkeille?
Tonne polvivaivaketjuun jo kirjoitinkin omista kolotuksista ja niistä johtuen etenkin tänä talvena kiinnittänyt huomiota niiden lämpimänäpitoon. Mulla on parit "villasukat" ihan vaan tohon polvien päälle vedettäviksi ja voi pojat, että tänä talvena tulivatkin tarpeeseen! 10 asteessa auringonpaistaessa ei mitään ongelmia kuin pitemmissä vastatuuliosuuksissa/lumipenkkojen ympäröimänä.
En pelkää reumatismia; juoksulenkeillä tuli aikanaan käytyä pikkupakkasille saakka tuulihousut polvien päälle taitettuina pohkeet paljaina. Pukeutuminen muutenkin sään, ei kalenterin, mukaan. Ennemmin pukeudun aina hieman "yli" kuin "ali"; kerrostan siten, että on helppo päältä poistaa/lisätä tilanteen mukaan. Muutenkin on mielenkiintoinen oma "patteri", kun lämpöä pukkaa turhankin paljon. Tästä voisi tuonne hikoiluketjuunkin laittaa, mutta uskoisin lähestulkoon jokaiselle fillaristille olevan tuttua.
Noista nivelvaivoista ja kolotuksista; omakohtaisesti ei kai ole seurauksena ollut varsinaisesti nivelvaivoja, mutta joskus (säätyypin muutoksen/pitkäksi venähtäneen lenkin/energiavarojen tyhjentymisen seurauksena) kylmyys on yllättänyt ja polvet hiukan valittaneet, mutta lämpöisen suihkun ja levon jälkeen tilanne normalisoitunut tuolta osin.
Ja vanhahan tässä jo alkaa olemaankin.. ainakin omasta mielestä.. tai ainakin keski-iässä.. kai.. (vaikka sisäinen kuva edelleen vastaakin sitä teinipoikaa metsäpolulla revittelemässä :D)
Tänään väisteli ihan mieluusti työkoneita, kun paikkasivat jo syksyllä aukirevittyjä kohtia asfaltilla.
Rokulipäivä töistä, olipa nautinnolista ajoa päivän ekalla ja tokalla asiointilenkillä. Routavauriot ym. hidasteet ei haitanneet. Kohta kolmannelle (jotta saa fillaroida:D). Mutta miten kuljetan 4 kpl mattoja (varmaan 20 kg ellei yli) pesulaan pyörällä jottei tarviis autolla lähteä, hmm.. pistää pohtimaan.
Ajoin pari päivää sitten Keravan Keinukalliosta etelään menevää latupohjaa (suomeksi: metsän läpi vedetty hiekkapohjainen, leveä baana).
Vastaan tuli mies kolmen irrallaan olevan koiran kanssa. Kun lähestyin, mies komensi koiransa (dobermannin mallisia, mutta vähän pitkäkarvaisempia hauveleita), maahan. Koirat laskeutuivat sfinksimäiseen asentoon niille sijoilleen ja katselivat valppaasti, kun ajoin ohi. Tuntui siltä, että ne eivät olisi liikahtaneet, vaikka olisi ammuttu tykillä vieressä.
Jos kaikki koirat olisi koulutettu noin, niin eipä olisi valittamista.
Vähän vastaavanlainen tilanne kävi itselle klv:llä viime syksynä. Tytöllä 2 koiraa irrallaan. Onneksi tyttö sattui katsomaan taakseen ja näki minut. Jotain hän sanoi koirille ja koirat istuutuivat rinnakkain klv:n reunaan ja katsoivat kun ajoin ohi. Hyvä että edes jotkut kouluttavat ja katsovat koiransa perään.
Äkkiä väittäisin, että kaikki koirat oppivat tavoille. Omistajat eivät.
mutis: "Äkkiä väittäisin, että kaikki koirat oppivat tavoille."
Jossain meidän lähitaloissa asuu irlanninsetteri juopon isäntänsä kanssa. Koira on aina irrallaan, kulkien kymmeniäkin metrejä isännän edellä. Kerran ajoin sen vieritse, niin koira vilkaisi sivulle ihan vaan uteliaisuuttaan ja katsoi ruskeilla silmillään minua kuin moikatakseen. Isäntä kutsui koiran luokseen napsauttamalla sormiaan. Koira tuli korvat luimussa, niin kuin pahanteosta yllätettynä tullaan, ja kiersi isännän oikealle puolelle istumaan sfinksinä. Isäntä kysyi kuuluvalla äänellä setteriltä: MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA? Koira painoi päänsä alas syyllisen ja katuvaisen näköisenä. Nyttemmin se ei enää vilkaisekaan, kun kohdataan.
Sama äijä joutui kerran poliisien puhutteluun iltakävelyllä ollessaan. Poliisi kysyi onko koira miehen mielestä hallinnassa. Kaveri vihelsi sellaiseen koirapilliin lyhyen vislauksen (jota ihminen ei kuule) ja koira tuli, kiersi isännän oikealle puolelle istumaan ja jähmettyi sfinksiksi. Poliisit sanoivat, että asia selvä, ja jatkoivat ajelujaan.
Saattaa hyvinkin olla sama parivaljakko, asuu Pihlajamäessä, mutta kai se äijä jaksaa kilometrin päähän vielä kävellä.
Jos se vilkuilee kerran sinua (mutta ei enää minua), niin kokeilepa kysäistä siltä MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA :D
Irlanninsetterin tuntomerkkinä on punaruskea pitkähkö karva. Yksi komeimpia koirarotuja, mitä tiedän imho.
Tämä tapahtui jo eilen, mutta ei tämäkään päivä onnistunut eilistä kumoamaan. Töistä palatessa kohtasin vain kohteliaita ja sääntöjä noudattavia autoilijoita. Ja pari tilannetta vaati jopa hereillä ja selvinpäin oloa. :D Ja yksikään muu klv:n käyttäjä ei aiheuttanut mitään ylimääräisiä kuvioita.
Muistelinpa juuri muutenkin, että kilikello on saanut olla koko kevään todella rauhassa. Vaikka liikkujia on talveen verrattuna ainakin 10-kertainen määrä, kelloa joutuu soittelemaan selvästi vähemmän. :cool:
Vappuna koin sen verran ihanan hetken, että isolta karjulta silmäkulma kostui...
Emäntä sai reilu 3v sitten aivoinfarktin jonka johdosta oikea puoli halvaantui. Siinä meni harrastukset ja elämä muutenkin uusiksi. Toki nuorena ihmisenä palautuminen on hieman helpompaa kuin vanhemmilla, mutta oikea puoli kropasta jää heikommaksi. Etenkin käden toiminnot.
No mutta vappuna pumpattiin fillarin renkaat pyöreiksi ja kerättiin rohkeutta kokeilla. Ekaa kertaa neljään vuoteen ajoi......:eek: ja :D
[QUOTE
No mutta vappuna pumpattiin fillarin renkaat pyöreiksi ja kerättiin rohkeutta kokeilla. Ekaa kertaa neljään vuoteen ajoi......:eek: ja :D[/QUOTE]
UPEAA. Piristi päivää kummasti, jaksamisia teille.