Pitäisihän sitä koittaa. Tarvittaessa pitäisi jatkaa oikeuteen asti, jotta saataisiin ennakkotapaus. Helsinki on ilmeisesti valintansa tehnyt eikä ennen tuomiota aio toimintatapojaan muuttaa.
Printable View
Lähetin sähköpostia em. ohjeilla muodostettuun osoitteseen (eli Pekka Isoniemelle) pyytäen tilastotietoa em. väitteen tueksi. Samalla ilmaisin talvipyöräilijänä tyytymättömyyteni käytetyn sepelin laatuun. Tämä vei 4 minuuttia, mukaanlukien oikoluvun.
Helsingin kaupungin kanta on, että renkaanvalmistaja on vastuussa pistosuojatuista renkaista, jotka eivät kestä hiekoitussepeliä.
Lähettelinpä palautetta virallista tietä pitkin. Kaupungin palautelomake-järjestelmän tukkiminen lienee sallittua, joten eiköhän kerrota herra toimistopäällikölle, mitä mieltä suurin osa talvipyöräilijöistä on. :p
Pekka Isoniemeltä tuli vastaus, itse asiassa jo toissapäivänä, mutten kiireitten takia ehtinyt saada sitä vielä tänne. Alta löytyy. Tällä kerralla myös kaupungin katu- ja puisto-osaston lakimies vastasi (ei tosin esitettyihin kysymyksiin), sekin löytyy alta. Kommentoin ehtiessäni enemmän näitä viestejä.
---
Tapio Keihänen, 4. kirje
Olen vastannut jo useampaan kirjeeseenne ja kertonut selvästi Helsingin liukkaudentorjunnan perusteet ja näkökohdat (kunnossapitolaki, turvallisuus, kustannustehokkuus, liukkaudentorjuntakyky ja sen säilyminen) ja työssä käytettävän hiekoitussepelimateriaalin ja sen ominaisuudet. Kertaan ja osin tarkennan / laajennan edellisten kirjoittamieni kirjeiden tietoja:
1. Renkaiden kestävyys
Olette selvittäneet renkaan rakennetta ja valmistusmateriaalien ominaisuuksia myöten erittäin
tarkoin.
Keskustelupalstoilla on kuitenkin pyöräilijöitä, jotka kertovat renkaidensa kestävän. Tunnen myös lähipiirissäni muutamia syys- ja talvipyöräilijöitä, joiden pyörien renkaat eivät puhkea talvihiekoituksen takia. Renkaiden valmistusmateriaalin ohella rengaspaineet on renkaan puhkeamiselta suojaava / vaikuttava tekijä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Vaikka olettekin ollut tiedon kartoittamisessa huolellinen, niin neuvon teitä silti kysymään pyöräilyyn ja hiekoitusepelin liittyvillä keskustelupalstoilla neuvoja pyöräilynopeudelle, ajotavalle, rengaspaineille, pyörän ja renkaiden valinnalle. Osaisikohan kaupunginsuunnitteluviraston pyöräilyn edistämisestä Helsingissä vastaava Marek Salermo auttaa teitä tässä?
Keravalaisesta pyöräliikkeestä saadun suullisen tiedon mukaan kumin osuudella renkaan valmistusmateriaaleissa on ratkaiseva merkitys puhkeamattomuuteen.
2. Valtaosa Helsingin hiekoitussepelin levittimistä on lautaslevittimiä, joilla levitetään yhdellä kertaa kevyen liikenteen väylä koko poikkileikkausleveydeltään. Koko kaupunkia ajatellen käytössämme on muutamia (telalevitin, kauhalevitin tai rullalevitin) erikoiskohteiden kapeiden jalkakäytävien ja jk+pp -teiden liukkaudentorjuntaa varten, käytävän vieressä pysäköitävien ajoneuvovahinkojen estämiseksi. Näillä em. laitteilla pystytään kapeampaan hiekoitussepelin levitykseen, mutta näiden koneiden tehokkuus on heikko. Kallion ja Vallilan alueella toimivalla ylläpitoyksiköllä näitä koneita on levitinkalustosta puolet eli 7 kpl. Muualla kantakaupungin alueella vain pari kolme, esikaupunkialueilla ei taida olla yhtään.
Tuottajana toimiva Helsingin kaupungin Rakentamispalvelu omistaa kalustoa ja lisäksi he käyttäjät koneurakoitsijoita.
Ylläpitotoimisto toimii tilaaja organisaationa, ja tilausasiakirjoissa esitämme laatu- ja toimivuusvaatimuksia - asiakirjoissamme emme ilmaise sitä, millä koneella tai millä laitteilla taikka miten työ tulee tehdä. Tämän vuoksi tilaajalla / ylläpitotoimistolla ei ole tarkkaa kuvaa siitä, mitä laitteita kaupungin sisäinen tuottaja työssään kulloinkin käyttää. Kustannustehokkuusvaatimuksen takia väylän liukkaudentorjunta tehdään kertatyönä, yhdellä ajokerralla. Nyt kun on leuto kausi, niin on voitu käyttää tätä erityiskalustoa mm. leveämmillä kevyen liikenteen väylillä. Vallilan ja Kallion alueen talvikunnossapidon vastaava työnjohtaja Erkki Kukkonen ilmoitti radanvarsiraitin liukkaudentorjuntaan liittyen, että siellä on hiekoitussepeliä levitetty koko väylän leveydeltä, minkä jälkeen (muutaman päivän päästä) on puhtaanapidon laatuvaatimusten takia leudon sään salliessa pienellä imulakaisukoneella kerätty sepeli pois väylän toiselta puolelta.
3. Hiekoitussepelin levittäminen vain väylän toiselle puolelle - kunnossapitolaki
Katu- ja puisto-osaston hallinto-osaston kansliatoimisto (=lakiasiantoimisto) otti lakimuutoksen jälkeen sen kannan, että Helsingissä (rannikolla) vallitsevissa sääolosuhteissa; lämpötilan vaihdellessa nolla molemmin puolin, ei tule liukkaudentorjuntaa tehdä vain osaan kevyen liikenteen väylää taikka puistoraittia. Kunnossapitolain kadunpitäjään kohdistama vastuu on sen verran ankara. Itä- ja Pohjois-Suomessa vallitsevissa talvisemmissa sääolosuhteissa kevyen liikenteen väylän taikka puistoraitin osittainen liukkaudentorjunta onnistunee paremmin.
terveisin,
Pekka Isoniemi
toimistopäällikkö
HKR/ katu- ja puisto-osasto
ylläpitotoimisto
---
Hei
Hiekoitussepelin aiheuttamista rengasvaurioista ei ole syksyllä 2009 tullut vahingonkorvaushakemuksia rakennusvirastolle. Keväällä 2009 käsiteltiin muutama hakemus, jotka kuitenkin hylättiin. Perusteluina on, että liukkaudentorjunta kuuluu kaupungin lakisääteisiin tehtäviin ja liukkaudentorjunnassa käytettiin yleisesti hyväksyttyä kiviainesta. Muilta osin viittaan Pekka Isoniemen perusteelliseen asiantuntijalausuntoon.
terveisin
Keijo Kuoppala
lakimies
katu- ja puisto-osasto, palvelutoimisto
Hieno homma ja toivotaan että jatkuu samalla tavalla sinun kohdallasi. Mutta yleispätevästi en sanoisi, että noilla kaikki ongelmat ratkeaa ja pärjää "loistavasti", koska minulla jo melko maltillisilla kilometreillä rengas kesti ehjänä vain kuukausia, ei vuosia.
Ärsyttää tuon katu- ja puisto-osaston ylimielisyys kyllä. Kiinnittäkää huomiota nopeuteen ja rengaspaineeseen!?
Itselläni nastarengasaikaan putoaa keskinopeus reilusti alle 20 km/h työmatkalla. Juurikaan nopeammin en jaksa ajaa ja hitaammin ei kerkii kyllä minnekään. Myöskään ihan lössöillä kumeilla ei matka edisty. Vielä kun laittoi ne pistosuojanauhat niin mielestäni rullaavuus on kyllä heikentynyt.
Oletko katsonut tämän sivun alareunaan, tuolla missä on tuo otsikko "samanlaisia aiheita" :rolleyes:
No siellä on tälläinenkin:
Ryhmäkanne tappajasepelin levittäjiä vastaan
Mielenkiintoinen asia tässä Helsingin Sanomien jutussa on se että samalla sivulla (A14) tappajasepelin kanssa on pienempi uutinen jossa kerrotaan että polkupyöräilyn suosiota Helsingissä pyritään lisäämään rakentamalla juna/metroasemille 200 säilytyskoppia polkupyörille, yhteishinta 400 000 euroa.
Eli hiekoituksen parantamiseen ei ole varaa, mutta säilytyskoppeihin on.
Tuolta saa magik seal ainetta(18 euroa 4 unssia(2 unssia per rengas)):
http://www.yritysopas.com/tiedot/Tur...n_Technics_Ky/
Tuossa tuotteen esittely:
http://www.parasolinc.com/Catalog/PDF/MAGIKSEAL.pdf
Uutisen mukaan niistä kopeista on kylläkin iloa vain matkakortin omistajille, eli ei siis aivan kaikille. Mutta ilmeisesti polkupyörän omistaminen ei ole edellytys, vaan polkupyörättömät voivat parkkeerata sinne vaikka uhmaikäiset lapset kaupassakäynnin ajaksi (tai siihen asti kunnes poliisi, pelastuslaitos ja lastensuojeluviranomaiset saapuvat paikalle).
Taitaa myös olla että budjetoinnissa nuo kopit ja hiekka tulevat aivan eri osioista, joitten välillä rahaa ei voi siirtää niin vain. Vasen käsi ei taida taaskaan tietää mitä oikea tekee...
Pitäisikö tässä sepeliasiassa Helsingissä hakea tulosta ottamalla yhteyttä kunnallispoliitikkoihin kun virkamiesteitse ei taida tulosta tulla? Voisi kuvitella, että vaikka viherpipertäjät (vai mikä se nyt oli) tarttuisi pyöräilijän asialla -teemaan.
Keskustelu jatkuu, ensin viesti Pekka Isoniemelle:
---
Hei,
Joudun yhä jatkamaan tätä viestiketjua, koska vieläkään asia ei ole selvinnyt ja viestissänne on yhä selkeitä epätarkkuuksia sekä virheitä.
1. Kävin läpi keskustelupalstoilla pidemmällä aikavälillä pyöräilijöiden kokemuksia renkaiden puhkeamisherkkyyksistä ja siitä, mitkä renkaat ovat kestäneet paremmin kuin muut.
Noiden hyvin kestäneiden renkaiden joukossa on usein juuri tuo Schwalbe Marathon Plus, mutta myös sen puhkeamisia on usein raportoitu. Joukossa on iso määrä erilaisia maastopyörien nappularenkaita, jotka eivät sovellu kokonsa puolesta tavallisiin pyöriin tai näihin todennäköisesti pääkaupunkiseudun yleisimpiin pyöriin, hybrideihin. Lisäksi eräät nastarenkaat (erityisesti Nokian W106 ja W240) vaikuttavat kestäviltä, joskin niidenkin puhkeamisia on raportoitu. Nastarenkaat eivät kuitenkaan ole mielekkäät käytettävät täysin sulilla keleillä jo edellisissä viesteissä kerrotuista syistä.
Näiden lisäksi on hajanaisia raportteja aivan tavallisten, pistosuojaamattomienkin renkaiden kestämisestä, mutta niiden osalta uskoisin olevan kyse lähinnä onnesta tai siitä, että rengas on vanhettuaan kovettunut niin, ettei sepeli enää läpäise sitä. Silloin myös sen pito-ominaisuudet todennäköisesti ovat huonontuneet merkittävästi.
Mitä nopeuteen, ajotapaan, rengaspaineeseen, pyörän ja renkaan valintaan tulee, renkaiden puhkeamisia on raportoitu niin hiljaa ja varovasti ajavien osalta kuin kovempaa eteneviltä, eikä noiden välillä näytä olevan mitään erityistä painottumista. Rengaspaineet aktiivipyöräilijät yleensä pitävät renkaan valmistajan suosituslukemissa, mutta mm. omakohtaiset kokemukset niin kovemmilla kuin löysemmilläkin renkailla ajamisesta eivät ole ainakaan vähentäneet puhkeilua, mutta ovat kylläkin heikentäneet ajo-ominaisuuksia. Puhkeamisia on raportoitu aivan laidasta laitaan erilaisilta pyöriltä, maastopyörät nappularenkaineen ovat tosin ehkä vähemmistönä. En kuitenkaan voi mitenkään pitää kohtuullisena vaatimuksena sitä, että Suomen suurimmassa kaupungissa talvipyöräily onnistuu ainoastaan maastoon tarkoitetulla pyörällä.
Toivoin saavani jonkinlaisen konkreettisen ja perustellun vastauksen kumikysymykseen, sekä Helsingissä kestäviin renkaisiin, mutta ilmeisesti en sitä teiltä tule saamaan.
Palaisin vielä takaisin tähän keravalaiseen Lundbergin pyöräliikkeeseen (josta sain nopeasti ja asiallisesti perustellun vastauksen sähköpostiini, iso kiitos siitä heille). Oliko teillä kuitenkin jokin erityinen syy ohjata kysymys nimenomaan Keravalla toimivaan liikkeeseen, eikä mihinkään laadukkaaseen helsinkiläiseen pyöräkauppaan? Pidin tuota jo alunperinkin hieman omituisena, että Helsingin kaupungin työntekijä viittaa toisessa kaupungissa olevaan liikkeeseen. Uskoisin helsinkiläisillä pyöräkaupoilla olevan kokemusta nimenomaan tämän Helsingissä käytetyn sepelin kanssa, samoin kuin vahvaa osaamista alalta. Ainakin pyöräilijöiden keskuudessa liikkuvien huhupuheiden (joita en valitettavasti vielä ole ehtinyt varmistaa Keravan kaupungilta, pyrin tekemään tämän alkuviikosta) mukaan Keravalla käytetään pyöräystävällisempää sepeliä kuin mitä täällä Helsingissä.
2. Joudun valitettavasti toteamaan, että Erkki Kukkosen vastaus radanvarsiraitin liukkaudentorjunnasta ei pidä juuri miltään osalta paikkaansa. Tämän varmasti jokainen hiekoitukseen radan varrella huomiotaan kiinnittänyt pyöräilijä voi vahvistaa. Pyörätie hiekoitettiin joskus lokakuulla siltojen osalta. Kun ensilumi tuli marraskuun alkupäivinä, pyörätie hiekoitettiin koko matkaltaan. Hiekkaa ei harjattu lainkaan pois ennen kuin vasta paljon myöhemmin, vaikka lumi sulikin satamisestaan jo parin-kolmen päivän sisällä. Noin 24.11. pyörätie harjattiin suunnilleen Linnanmäen kohdalta Aleksis Kiven kadun kohdalle koko leveydeltään (harja-auto oli kääntynyt ko. kohdalla pois radan varren pyörätieltä) ja sitten parin päivän päästä harjaus ulotettiin noin Messukeskukselle asti, samoin kuin Helsinginkadun sillalle asti (ehkä pidemmällekin, en kulkenut sieltä). 26.11. illalla tai 27.11. aamulla kuitenkin hiekoitettiin uudestaan toiselta laidaltaan pätkä tuota pyörätietä Alppilan kohdalla, joka sitten käytiin harjaamassa isoon traktoriin kiinnitetyllä isolla imulakaisukoneella pois 1.12. aamupäivällä.
Noista päivämääristä ja yksityiskohdista ei sinällään ole niinkään väliä, mutta harmittaa asioiden vääristely.
3. Tämän päivän Helsingin Sanomissa viittaatte vähintään 30 vuotta vanhaan poliisijuttuun liukastumisesta. Mielestäni tämä on aivan käsittämätöntä, varsinkin tuon 2005 tulleen lakimuutoksen valossa. Ymmärrän hyvin varovaisuuden, mutta minusta on erittäin surullista, jos suomalainen yhteiskunta menee samaan oikeusjuttuja pelkäävään suuntaan kuin mihin on menty Yhdysvalloissa. Tällöin virkamiesten päätökset sanelee oikeusjuttujen välttämisen pelko, eikä asioiden hoitaminen. En ole lakimies, mutten myöskään näe mitään isoa peikkoa kulkuväylien osittaisessa hiekoituksessa, kunhan ne myös merkitään lain edellyttämällä tavalla. Ymmärtääkseni tämä oli nimenomaan lain tarkoitus. Toivoisin, että Helsingin kaupunki harkitsee uudelleen tämän päätöksen.
4. Joudun palaamaan vielä edelliseen viestiinne, koska TV2:n Uudenmaan uutisissa 3.12.2009 esitettiin sen kanssa täysin ristiriitainen näkemys. Alla tekstiänne:
---
Lasten leikkipaikoilla käytetään turva-alustana pyöreämpi pintaista luonnonsoraa ns. turvahiekkaa. Tätä on kokeiltu viime talvena Vantaalla, mutta sillä ei saavuteta tehokkuudeltaan vastaavan tasoista liukkauden torjuntaa / kitkan parannusta ja jalankulkupinnoilla luonnonsora muodostaa hetkittäin paikallisia ns. laakeripintoja, jotka ovat jalankulkijoille vaarallisempia kuin nykyisin käyttämällämme hiekoitussepelillä, sillä käyttämällämme hiekoitusmurskeellakin ihmisiä kaatuu, kun jalan alle sattuu pienten kivirakeiden muodostamia laakerikerroksia. Turvahiekka on merkittävästi kalliimpaa kuin nykyisiin käytettävät materiaalit lisäksi sen saatavuus on huonompi ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. Viime talvena tietääkseni vain yksi tuottaja pystyi toimittamaan sitä pieniä eriä.
---
Uutisten mukaan Vantaalla siirryttiin käyttämään (ei siis ainoastaan kokeiltu viime talvena) luonnonsoraan, joka ei riko renkaita vastaavasti kuin miten tämä Helsingin käyttämä sepeli rikkoo ne. Lisäksi uutinen paljastaa, ettei Vantaan käyttämä hiekoitushiekka ole kuin hieman Helsingin käyttämää sepeliä kalliimpaa. Uutisen mukaan Vantaan kaupunki on myös saanut hyvää palautetta niin jalankulkijoilta kuin pyöräilijöiltäkin. Vantaalaisten pyöräilijöiden mukaan sikäläinen hiekoitushiekka ei myöskään näytä sen kummemmin pois pyöräteiltä kulkeutuvan. Toivoisin myös, että tässä valossa Helsingin kaupunki harkitsisi uudestaan kevyen liikenteen väylillä käytetyn hiekoitussepelin korvaamista pyöräilijäystävällisemmällä versiolla.
5. Totesitte Helsingin Sanomien uutisessa tänään 4.12., että että suurin osa talvipyöräilijöistä on tyytyväisiä hiekoitussepeliin. Mihin perustatte tämän väitteen? Missä ja milloin tutkimus aiheesta on tehty, miten laaja se oli? Olen keskustellut hiekoitussepelistä kymmenien Helsingissä liikkuvien talvipyöräilijöiden kanssa, enkä ole tähän mennnessä yhtään ainutta positiivista kommenttia aiheesta kuullut. Toivoisin varsinkin kaupungin johtavassa asemassa olevan virkamiehen pystyvän perustelemaan julkisesti esittämänsä väitteet.
6. Huomasin eilen illalla sekä tänään aamulla liukkaudentorjunnan kahdella eri pyörätiellä muuttuneen. Aikaisemman pelkän sepelöinnin sijaan Ketokivenkaaren/Pihlamäentien varren pyörätielle sekä käsittääkseni Maaherrantien (Vantaanjoen ylittävä busseille varattu tie, jolle ei kartoissa näy merkityn nimeä) viereisen pyörätielle levitetyn sekä normaalin sepelin että suolaliuoksen. Onko tarkoitus siirtyä myös suolaamaan pyöräteitä, vai oliko kyseessä jokin tahaton virhe?
Terveisin,
Tapio Keihänen
Ja sitten vielä lakimies Keijo Kuoppalalle:
---
Hei,
Kiitos vastauksesta. Valitettavasti se ei kuitenkaan vastannut yhteenkään esittämääni kysymykseen.
Kysymykseni olivat siis seuraavassa kappaleessa:
---
Toivoisin saavani teiltä kannanoton asiaan sekä ohjeistusta, miten hiekoitussepelillä pyöränrenkaansa rikkoneiden tulisi hakea korvausta vahingosta. Sivuillanne on vahingonkorvaushakemukset sekä Word-dokumenttina että PDF:nä, mutta ei juurikaan ohjeita niiden täyttämiseen tai toimitustapaan. Kelpaako esimerkiksi sähköpostilla toimitettu hakemus? Voiko hankkia uuden renkaan ennen hakemuksen toimittamista? Saatuani ohjeet, pyrin jakamaan niitä sepelillä renkaansa rikkoneille.
---
Näiden lisäksi sitten vielä lisäkysymyksenä seuraavat, pitääkö hakemuksen mukana toimittaa sepeli, puhjennut sisärengas ja ulkorengas todistusaineistona, vai riittääkö asian dokumentointi kirjallisesti? Jos nuo pitää toimittaa teille, kuka korvaa pyörään tämän takia hankitut uudet renkaat? Tässä tulee ottaa huomioon se, että renkaat saattavat rikkoutua sepeliin tiheästikin, kuten esimerkiksi eilen Uudenmaan uutisissa kerrottiin - haastatellulta pyöräilijältä oli rikkoutunut rengas neljään kertaan yhden viikonlopun aikana.
Vastausviestistänne poimisin kuitenkin yhden asian. Mainitsette yleisesti hyväksytyn kiviaineksen: Millä kriteereillä kiviaines on hyväksytty ja kenen/minkä organisaation tai vastaavan toimesta? Onko kriteereissä ollut mukana kiviaineksen soveltuvuutta markkinoilla oleviin pyöränrenkaisiin nähden, kuten esimerkiksi renkaanpuhkaisuherkkyyttä?
Toivoisin saavani näihin kysymyksiin vastauksen mahdollisimman pian.
Terveisin,
Tapio Keihänen
The Heat is On! Go Tapio Go :)!
Kiitokset Tapiolle renkaita puhkovaa sepeliä koskevan kysymyksen esilläpidosta. Porukalla taisitte jo todeta, että ryhmäkanne ei ole mahdollinen tällaisessa asiassa. Sen verran tuo sepeli kyllä ottaa päähän, että johonkin yhteisesti allekirjoitettavaan lappuun sitä voisi omankin nimensä pistää.
Hienoa Tapio,olet tehnyt perusteellista työtä ja tutkintaa.:cool:
Meillä oli pussukat hiekkaa viimevuonna näytillä mistä valkattiin onneksi oikea.
Terveisin,vantaankaupungin poljintyöryhmän jäsen.;)
Tosiaan paras vaihtoehto olisi helsingin kaupungin hommata pyöreämpiä sepeliä tai hiekoittaa vain puolet tai 2/3 jokaisesta tiestä. Onkohan se liian paha pyyntö rakennusviraston "suunnitelmiin"? En ole lukenut koko ketjua, mutta voi olla että tuota on jo virkamiehiltä pyydetty.
Kannattaa lukea ketju, tai sitten käydä lukaisemassa Keskustelut -osasto täältä:
http://www.facebook.com/group.php?gid=212794226717
Tuolla Facebook-ryhmässä on kaupungin kanssa käymäni kirjeenvaihto kokonaisuudessaan ja se on luettavissa myös Facebook-tunnuksettomille.
Tapio
Tänään sitten lenkillä repesi Magik seal litkutettu takarengas sepeliin. Vaikka reikä sisärenkaassa oli pieni, ei litku sitä paikannut. Vaihtohommiksi meni. Ohjeen mukaan oli sekoitettu hyvin. Aine on kuin jotain öljyä, jossa siellä täällä sininen kokkare. Ei toi voi toimia. Tulipa kokeiltua. Piruuttaan kyllä vois kokeilla jotain toista ainetta, jossa pakkasenkestoa löytyy??
Onneks kesätuubeissa Tufon paikka-aineet toimii hyvin.. ne sentään reagoi jotenkin ilman kanssa kosketukseen joutuessaan...:)
ps. samalla särkyi illuusio conti tour riden kestävyydestä...:D
No voi helvata :mad:! Heti kun luin viestisi, marssin eteiseen ja löin 2 mm hienosäätömeisselin läpi omasta Contin Tour Ride renkaasta, hieman keskikohdasta sivulle päin. Pyörä oli ylösalaisin lattialla. Vedin meisselin irti ja pihinän saattelemana pyöräytin renkaan pyörimään. N. 10 sekunnin kuluttua pihinä lakkasi ja kävin ajamassa sillä vielä tuollaisen kilsan testilenkin. Ei vuoda, just pumppasin normaalit paineet.
Laitoithan:
-puoli pulloa per rengas?
-jatkoit ajoa normaalisti puhkeamisen jälkeen?
-onhan reikä kulutuspinnan alueella?
-miten iso reikä oli?
Harmittaa kyllä sun puolesta. Jos haluat, niin palautan sulle sun aineesta maksamat fyrkat. Pistä mulle tilitietosi privana.
Kolmeen ensimmäiseen lyhyesti kyllä. Reikä oli tosi pieni. Sekoittelinkin vielä pulloa pari kolme minuuttia ennen sisäänlaittoa. Kotona vielä katselin millaista mössöä sieltä reiästä tulee (joka ei edelleenkään paikkaantunut.) Öljymäistä kirkasta nestettä jossa vähän kokkareita. Ei lähtenyt mitenkään muuttumaan kumimaiseksi kun joutui ilman kanssa tekemisiin. (sisärengas oli siis tässä vaiheessa jo irrallaan)
Jotenkin vaikutti kuin aine ei olisi sekoittunut tasapaksuksi, niinkuin muut näkemäni mömmöt. Täytyy lainata vaimon tehosekoitinta.:)
Älä nyt ala tällaisia pikkujuttuja harmittelemaan. Itse olen varmaan kämmännyt jotain. Hyvä jos toisilla toimii. Rahoja ei tarvi palautella. Ei muuta kun kovaa ajoo vaan sinne litkurenkaalla.:) Mää pistän pistosuojanauhan vaihteeksi.:)
Maantiepyörän Michelin Lithionit puhkes 60 kilsan lenkillä kolmesti. Meinas paikat loppua kesken. :mad: Lienee turha edes mainita minkä kaupungin alueella ajoin...
Sen sijaan hybridin Schwalbe Marathon Winterit ovat toistaiseksi kestäneet, vaikka kovasti se sepeli näyttää yrittävän läpi renkaasta kaivetuista kivistä päätellen.
Tänään lenkin lopulla etunen puhki, kun kävin tutustumassa Võrun uuteen pyörätiehen Pikk-kadulla. Olipahan siinä jälleen paikallisten insinöörien aikaan saannos - valopylväät kevyenliikenteen väylällä ja yksi pylväs täsmälleen keskellä väylää. No se siitä.
Rengas meni rikki todennäköisesti omaa laiskuuttani, kun oli päässyt hiukan rengaspaine vähenemään. Joissakin ristyksissä oli kiveyksen reuna jäänyt koholle - sitä paikallista työnlaatua ja välinpitämättömyyttä.
Onneksi huoltoasema oli kohdalla, mutta siitä ei mitään apua, kun paineilmaletkun pää ei sopinut maantiekumin venttiiliin. Vaihdoin sisuskumin ja täytin mukana olleella CO2-täyttöpatruunalla toimivalla värkillä. Aikani turattua värkki puhalsi kaasut renkaaseen ja samalla sekunnilla sormet jäätyivät pullovärkin kylkeen kiinni. Eli ainakin kylmällä ilmalla CO2-laitetta parempi käsitellä hanskat kädessä!
Kiitos ja kumarrus suurpiirteisyydestä :)! Kertomasi perusteella vaikuttaisi siltä, että aine ei ole jostain ihmeen syystä sekoittunut kunnolla. Tuo kirkas liuos on yksi aineosa. Jos pelkkää sitä tulee ulos renkaasta, niin ei takuulla paikkaa. On kyllä täysi mysteerio, kun vielä kerroit sekoittaneesi pullon kunnolla?
Aine ei toimiakseen tarvitse reagointia ilman kanssa, vaan sitä pumppautuu joka renkaan pyörähdyksellä lisää vuotokohtaan. Mitään vulkanointia ei siis tapahdu. Aineessa olevat paikkauskuidut ovat kevlar- ja selluloosakuituja.
Samanlaiseen päätelmään on itsenikin pakko tulla. Ehkä parin kolmen minuutin ravistelu ei riitä. Mulla on vielä puoli pulloa jäljellä kun ainetta oli vain takarenkaassa. Jossain vaiheessa koitan vielä uudemman kerran.
Mutta ei surra näitä. kyllä maailmassa suremista riittää oikeille asioillekin. On tässä ennenkin renkaita vaihdettu tien päällä. Kuuluu vähän niinkuin asiaan tämmösessä harrastuksessa....:)
No niin. Tappajasepeli voitti Spessun CC-renkaan. Hienosti oli tappajasepeli kiinni renkaassa. Otin seplin irti ja heitin taskunpohjalle (eihän sitä voi jättää tielle kanssapyöräilijän riesaksi).
Aloin miettimään, mitä sille tekisi? Voisinko lähettää sen postissa Helsingin rakennusvirastolle oikeaoppista hävittämistä varten? Kerättäisiinkö ne yhteen kippoon ja luovutettaisiin juhlallisesti? Muita ideoita?
Jokainen renkaan rikkoma sepeli pitäisi merkata ja palauttaa rakennusvirastolle paperilapun kera. Paperilapussa mainitaan mm. pvm, klo, paikka, kaupunki, pieni kuvaus tapahtumasta. Lapussa voidaan myös mainita kuinka paljon aikaa olet menettänyt tapauksen takia. Jos myöhemmin talven aikana renkaan rikkoo jo ennalta merkattu sepeli veijari, voidaan alkaa syytämään rakennusvirastoa jo tahallisesta ilkivallasta ja maailma pelastuu! HA HA HA HAAA!!! EI, ei! Piti sanoa, että "..ja renkaat pelastuu!" HA HA HAAA!!
Laitan vielä uusiksi linkin tuohon magik sealiin(kopio edellisestä viestistäni):
Tuolta saa magik seal ainetta(18 euroa 4 unssia(2 unssia per rengas)):
http://www.yritysopas.com/tiedot/Tur...n_Technics_Ky/
Tuossa tuotteen esittely:
http://www.parasolinc.com/Catalog/PDF/MAGIKSEAL.pdf
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/i...c/progress.gif
Laitoin itse tilaukseen ja ensi viikolla tulee perille.
Sopiikohan tuo magik seal presta venttiilille?
:eek::eek::eek::D
Tai sit reikä sisuriin ja litkut ruiskulla/suppilolla sisään. Paikka lopuksi päälle. Itsellä meni litkutettu sisäkumi puhki. Rengas tyhjeni kokonaan, mutta piti kuitenkin litkun ansiosta ilmaa kun pumppasin sen täyteen. Säästyin siis renkaan paikkaukselta tällä kertaa.
Sain justiin sähköpostitse vastauksen palautteeseeni Isoniemeltä:
Varsinaisesti itse asiaan ei siis oteta kantaa, syytetään vaan Hesaria väärästä lainauksesta.. :rolleyes:Lainaus:
Olen pyytänyt Helsingin Sanomien toimittaja Jorma Erkkilältä ja hän esimiehenään toimivalta uutispäälliköltä julkaisemaan korjauksen minua erheellisesti siteeraavaan tekstiin - totesin toimittajalle, että vain pieni osa pyöräilijöistä valittaa käyttämästämme hiekoitussepelistä.
Kaupungilta vastaus. Lisäksi sain jotain ohjeistusta korvausten hakemiseen, mutta siitä lisää myöhemmin.
---
Tapio Keihänen 5. vastauskirje
Perjantaina 4.12.2009 ilmestyneeseen artikkeliin liittyen:
Olen pyytänyt Helsingin Sanomien toimittajaa Jorma Erkkilää ja hän esimiehenään toimivaa uutispäällikköä julkaisemaan korjauksen minua erheellisesti siteeraavan tekstin osalta - haastattelussa totesin toimittajalle, että vain pieni osa pyöräilijöistä valittaa käyttämästämme hiekoitussepelistä.
1.
Keravalainen pyöräliike on sattumaa, uskon saman tyyppisiä vastauksia saatavan helsinkiläisistä pyöräliikkeistä. Kerava käyttää hiekoitussepeliä raekooltaan 1-5 mm. Katu- ja puisto-osaston päällikkö Raimo K. Saarinen pyöräilee ainakin näin syksyisin ja hänen kertomansa mukaan hiekoitussepeli ei ole rikkonut renkaita, samoin kertoi korvausasioista vastaava lakimiehemme Keijo Kuoppala. Tilaamme talvihoitoa kaupungin sisäiseltä tuottajalta Helsingin kaupungin Rakennuspalvelulta, jonka Läntisen alueyksikön päällikkö Antero Taipale on talvipyöräilijä, hänellekään ei käytettävä hiekoitussepeli tuota ongelmia.
2.
Ei aiheuta kommentointia.
3.
Toivon, että tutustut tarkoin aiemaan vastauskirjeeseeni; kunnossapitolain muuttuessa (uudistus astui voimaan 2005 loppuvuodesta) tarkastelimme mahdollisuutta kevyen liikenteen väylien ja puistoraittien toispuoleiseen liukkaudentorjuntaan. Tällöin rakennusviraston hallinto-osaston kansliatoimiston (=lakiasiaintoimiston) kanta oli, että kunnossapitolaissa kadunpitäjälle määrätty vastuu on ankara eikä toispuoleinen liukkaudentorjunta sovellu Helsinkiin ja täällä vallitseviin sääolosuhteisiin.
4. En voi verrata Vantaalla käytettävän turvahiekan hintaeroa meillä käytettävään hiekoitussepeliin, koska minulla ei ole Vantaan hintoja käytettävissä. Luullakseni heillä on eri hiekoitushiekan toimittaja kuin meillä. Huomioitavaa on myös se, että Vantaan hiekoitukseen / liukkaudentorjuntaan käyttämät kiviainesmäärät ovat huomattavasti pienempiä kuin Helsingin. Helsingin kaupungille hiekoitussepelin toimittaa Rudus Oy:n kiviaines Etelä-Suomi -yksikkö.
5.
Vastaus kirjeen alussa.
6.
Hiekoitussepeli sisältää suolaa pienen määrän, jotta sepeli ei jäädy varastosiiloissa tai hiekoituskoneissa. Joitakin kohtia kevyen liikenteen välistä joudutaan suolamaan, mutta yleisesti käytämme liukkaudentorjuntaan heikotusepeliä. Joissakin kohteissa suolaa siirtyy bussireiteillä ajoradalta kevyen liikenteen välille.
Pekka Isoniemi
toimistopäällikkö
HKR/ katu- ja puisto-osasto
ylläpitotoimisto
Omat kokemukseni Panaracerin nauhasta ovat olleet erittäin huonoja. Nauhan kanssa kolme kertaa sepeli lävitse kunnes laitoin Weldtitet kaveriksi (kun Panaracer on "huopamaista" ja tulee liimapinnan kera niin sitä ei saa renkaasta irti, siispä nyt on kahdet pistosuojanauhat kumeissa). Weldtitet on hankala asentaa mutta ainakin meidän perheen tandemissa toimineet Vittorian Randonneurien kanssa ilman puhkeamisia.