Lainaus kommentiista 10.7.2014
En silti olisi uskonut millaista tekstiä käräjäoikeus kehtaa kirjoittaa.
Printable View
Niinkö? Varmaan voit meille osoittaa sen kohdan tieliikennelainsäädännöstä, minkä perusteella tien voi ylittää pyöräilemällä kun tulet ylityspaikalle pyörätietä ja siellä on suojatiemerkintä? No et voi, kun asiasta ei ole muita kohtia lainsäädännössä, kuin edellinen 37§ 3. momentti…
Nyt voimassa oleva TLA 37 §. Rautalankaa: ajorata ylitetään pyörätienjatketta. Vuoden 2017 loppuun asti on sallittua, että pyörätienjatkeen merkinnän asemesta paikalla on vain suojatien merkintä, mutta se on silti suojatien ohella pyörätien jatke. Jos taas paikalla ei ole pyörätien jatketta, kyseessä on pelkkä suojatie.
Niinhän ne tekevät muutenkin, paitsi ulkomaalaiset.
Juuri tuolla välillä ylimääräistä tulee kuutisen kilometriä jos haluaa välttää kolmostien tärinäraidat kokonaan. Toki siinä joutuu hetken ajamaan hiekkatiellä hetken, mutta sitä pidän melko pienenä pahana verrattuna maantien laidan ajamiseen. Olen myös ajanut tuon välin maantietä pitkin ja mikään erityisen miellyttävä kokemus se ei ole ollut (kts. yllä), varsinkin kun lapsi tai lapsia on aina ollut mukana.
Tiedän yhden vastaavan tapauksen ajalta ennen kännykän ja F-foorumin keksimistä. Autoilija ajoi pyöräilijän yli suoralla tiellä. Autoilijan onneksi paikalla oli todistaja joka näki kuinka pyöräilijä taakseen katsomatta kääntyi äkillisesti vasemmalle ja suoraan auton eteen. Autokuski ei ehtinyt tekemään yhtään mitään. Tiedän että se oli sille syyttömälle autokuskille kova paikka ja vaivasi pitkään...
No, siinä se kuitenkin lukee. 37 § osoittaa että ajorata ylitetään pyörätienjatketta pitkin. Siirtymäsäännös kertoo, että vuoden 2017 loppuun asti pyörätienjatke saa olla merkittynä pelkäksi suojatieksi.
Siirtymäajan loputtua tilanteen pitäisi sitten olla se, että kaikki pyörätienjatkeet on merkitty pyörätienjatkeen merkinnöillä, jolloin suojatiemerkinnästä voi päätellä, että tästä ei ole tarkoitus ajaa.
Kiista osoittaa, että kaikki eivät hahmota käsitteellisiä asioita. Suojatie ei ole ne seepraraidat tiessä. Ne seepraraidat ovat vain merkintä siitä että paikalla on suojatie. Samoin pyörätienjatke voi olla olemassa, vaikka paikalla ei ole sen merkintää, vaan pelkät suojatien raidat. Vuoden 2017 loppuun asti tämä on jopa aivan luvallinen tiemerkintä. Silti paikalla on sekä suojatie että pyörätienjatke.
Samoin esimerkiksi ajoradalla voi olla kaksi kaistaa samaan suuntaan, vaikka niiden välistä kaistaviivaa ei ole merkitty. Ajoradalla on jopa keskilinja, vaikka sitä ei olisi maalattu tiehen.
Mielestäni joku selkeä 1,5 metrin sääntö tieliikennelaissa helpottaisi myös näin tulkintoja. Jos autoilija ohittaa esim. 2 metrin päästä tien reunasta, ja silti tulee törmäys, niin silloin voi tuomari jo hyvin pitää asiaa pyöräilijän virheenä.
Toki nykyisenkin tieliikennelain pykäliä tulkittaessa tässä Porin tapauksessa mielestäni tuomarin olisi pitänyt ottaa kantaa turvalliseen ohitusetäisyyteen eikä vain vääntää tulkintoja jostain valkoisen viivan ylityksestä.
Onko yksisuuntaisen ajoradan vierellä kulkeva pyörätie muka oletusarvoisesti yksisuuntainen? Turussa Puistokadun ja Koulukadun pyöräteillä on liikennemerkkien ja asvalttimaalauksien perusteella ainakin oman tulkintani mukaan ihan yhtä sallittua ajaa vastapalloon kuin ajoradankin suuntaan. Ei välttämättä olisi kuitenkaan huono idea muuttaa noita yksisuuntaisiksi, koska ovat kelvottoman kapeita, eikä punaisessa aallossa ajaminen muutenkaan ole kovin hauskaa.
En edes tiedä Turussa yksisuuntaisia pyöräteitä. Onko sellaisia? Parit pyöräkaistat toki, mutta ne ovat eri asia.
Lisää tyhjiä sanoja, saisimmeko viittaus tieliikennelainsäädäntöön, kiitos. No emme saa, kun kyseessä on edellinen 37§ 3. momentti, minkä voimassaoloa kiistät…
Ja taas lisää tyhjiä sanoja. Miten olisi viittaus tieliikennelainsäädäntöön, mikä osoittaa, että seepraraidolla merkityllä tienosuudella voi olla tien osa viralliselta nimeltään ”pyörätien jatke”? No emme saa sitäkään. Kuten vuoden poliisi (nimeä en muista) on rautalangasta vääntänyt, sellaista kohtaa ei ole olemassa tieliikennelainsäädännössä, se on pyöräilyjärjestöjen itsekeksitty. On olemassa ainoastaan edellinen 37§ 3. momentti, mikä sanoo, että kyseessä on suojatie ja pyöräilijä ole hyvä ja käytä suojatietä.
Usko pois, ei tarvitse kirjoittaa asiasta enemmän, viittamatta tieliikennelainsäädäntöön, asiasi meni hyvin perille. :rolleyes:
No kyllä se ainakin yksisuunteinen tie -liikennemerkin mukaan näin on. Se siis koskee koko tietä.
Tosin tässä puheena olevassa tapauksessa ei tarvitse miettiä mitään oletuksia, koska ko. pyörätie on erikseen merkitty yksisuuntaiseksi. Vastapalloon pyörätietä mennessään pitää ajaa kielletty ajosuunta-merkin alta:
https://www.google.fi/maps/@64.22554...!6m1!1e1?hl=fi
Totta kai - jos merkeillä jotain muuta osoitetaan, niin sitten mennään sen mukaan. Tässä Kajaanin tapauksessa oli kuitenkin hyvin selvästi merkitty myös ajoradan viereinen pyörätie yksisuuntaiseksi.
Tämä alkaa olla niin yleistä nykyisin liikenteessä että jokaisessa vakavassa onnettomuudessa poliisin pitäisi tarkistaa epäillyn datatiedot kännykkäliittymistä tapahtuman aikaan. Eikös se Hyvinkäälläkin ollut vastaava kuolemaan johtanut tapaus, jossa langetettiin auton kuljettajalle vain joitain kymmeniä päiväsakkoja, kun puhelimen räpläyksen takia ei nähnyt edellä ajavaa pyöräilijää? Eli saman verran kuin sakkoja saa tyhjällä tiellä kesäkelillä parin kympin ylinopeudesta, jos poliisi sattuu ratsiaa pitämään tien poskessa.
Tämä Kajaanin tapaus osoittaa tuon lainkohdan järjettömyyden että alle 12-vuotias saa ajaa jalkakäytävällä, mutta ei ylittää ajorataa suojatietä pitkin ajamalla. Sen sijaan heti suojatien vieressä se on sallittua. Tätä joskus ihmeteltiin Tekniikan Maailmassakin.
Voi se puhelin siirtää dataa vaikka sitä ei räplättäisikään eli ei todista yhtään mitään.
Liittymä ei lie rekisteröi mitä dataa se milloinkin siirtää.
Täh? Edellinen 37§ ei ole voimassa, nykyinen pykälä on tullut voimaan.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010. Asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan töyssyistä varoittavia liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä sekä pyörätien jatkeen tiemerkintöjä saa käyttää vuoden 2017 loppuun.
Asetus on siis voimassa, vain tiemerkintöjen osalta siirtymäaika menossa.
Tämän suorempaa lainausta lainsäädännöstä ei valitettavasti ole oikein olemassakaan.
Mitä ilmeisimmin on syyttäjän vika; olisi pitänyt tajuta syyttää pykälän, joka määrää, että kuljettajan on voitava pysäyttää ajoneuvo tien kokonaan näkyvällä osalla, eikä tämän 30.§:n mukaan.
Niin tai näin. On tuomio käsittämätön. Jos menisi tällaisenaan hovissa ja korkeimmassa läpi, olisi lupa ajaa takaapäin yli fillaristista, joka ei aja esim. 5cm levällä asfaltoinnilla piennarviivan oikealla puolella. AAAAAAAAARRRRGHH!!!:mad: Taitaa tosiaa pikkuhiljaa loppua usko oikeusvaltio Suomeen. Samaa sarjaa kuin raiskaustuomiot yhdyskuntapalvelua törkeästä.
tvain; ainoana foorumilaisena tietoisena syyttäjän hänkilöllisyydestä, laita sille noottia, että edes tajuaisi viedä asian hoviin.
P.S. Voikohan syytettä muuttaa. TV-sarjoista vois päätellä, ettei Amerikoissa ainakaan voi...
"Yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi. Polkupyöräilijä ja mopoilija saavat tällöin käyttää suojatietä tien ylittämiseen."
Jälkimmäinen lause koskee siis vain sitä tilannetta, kun yhdistetyn tai rinnakkkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatke on merkitty koko leveydeltään suojatieksi - ei siis mitä tahansa suojatietä. Toisin sanoen: jos suojatie katkaisee pyörätien, saa suojatien ylittää ajamalla. Tämähän on ihan peruskauraa jokaiselle pyöräilijälle. Vaan kuten itsekin totesit - se ei välttämättä tapaukseen liity. Aivan. Oli tarkoitus keskustella nimenomaan tästä tapauksesta, mutta jostain syystä mentiin kertaamaan sääntöjä yleisemmälle tasolle. Tässä tapauksessa polkupyöräilijä ei olisi saanut käyttää suojatietä tien ylittämiseen.
Niin eli yhtään asiaan liittyvää viittausta sinulla ei ole antaa? Missä on viittaus tieliikennelainsäädäntöön, mikä osoittaa, että seepraraidolla merkityllä tienosuudella voi olla tien osa viralliselta nimeltään ”pyörätien jatke”?
Ja tuossahan se lukee:
"Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010. Asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan töyssyistä varoittavia liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä sekä pyörätien jatkeen tiemerkintöjä saa käyttää vuoden 2017 loppuun."
Eli olisiko asiaan liittyvät voimassa olleet säännökset voimassa vai ei? Ja jos on voimassa, niin mikä pykälä? Olisiko se edellinen 37§ 3. momentti? Saat toki tulkita ihan miten itse haluat. :)
Polkupyöräilijä – ei. Mutta 8-vuotias lapsi ehkä kuitenkin, ainakin liikenneturvan tulkinnan mukaan:
”Jos jalkakäytävä jatkuu suojatien yli, vain alle 12-vuotiaat saavat ajaa sitä pitkin tien yli. Aikuiset taluttavat pyöränsä.”
http://www.liikenneturva.fi/fi/selko...n-risteyksessa
Tätä samaa ihmetellyt. Kuitenkin ilman NSA:takin saadaan halutessaan selville känny yms. tapahtumat onnettomuuden aikana. Tätä onnettomuutta miettiessä ja tähän Onnettomuuksia ja muita suru-uutisia eli "väärään" ketjuun "vänkäämisille" ajautunutta keskustelua seurattuani olen todennut, että ei ole enää eväitä naureskella Afrikkalaisille tms. lainsäädännöille. Kun meidän kovapalkkaiset "asiantuntija"-esittelijät laativat epäloogisia lakiesityksiä, ainut oikea ratkaisu olisi pistää kyseisille instannseille trendikkäät YT:et käyntiin ja vaatia jatkavilta omakohtaista käsitystä siitä, mitä liikenteessä pitäisi ottaa huomioon jalankulkijan/pyöräilijän/rullaluistelijan/autoilijan yms. vinkkelistä toimivan infran aikaansaamiseksi.
Valitettavasti erilaiset asiansa aggressiivisesti lobbaavat järjestöt herkästi vetävät omia johtopäätöksiä ja lobbaavat niitä totuutena, vaikka ne eivät pohjaudukaan lainsäädäntöön. Kuten esimerkiksi: ”Pyöräilijä väistää aina”, ”Edes alle 12-vuotiat eivät saa pyöräillä suojatiellä”, ”Jos suojatie jatkuu jommaltakummalta puolelta pyörätienä kyseessä on pyörätien jatke”…
Seuraavaksi joku autoilujärjestö vetää Porin tapauksesta johtopäätöksen, että "Keltaisen viivan kohdalla ohitustilanteessa väistämisvastuu on pyöräilijällä". :seko:
Liikenneturma ja sä voitte tietenkin tulkita miten huvittaa, mutta lakiteksti on hyvin yksiselitteinen:
"5) suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnöin osoitettua tien osaa; (7.5.1997/414)"
Koska missään kohtaa lakia ei sanota että alle 12-vuotias pyöräilijä on jalankulkija, vaan siellä ainoastaan sallitaan heidän pyöräillä jalkakäytävällä, niin asiahan on hyvin selkeä.
Koska tämä ketju on karannut lapasesta, osallistun syyntakeettomana; loppujen lopuksi autolla on helppo ajaa sääntöjen mukaisesti. Fillaristin näkökulmasta tuleekin tukku tulkintatilanteita, joita tässä ketjussa on "ansiokkaasti" käyty läpi. Kun pohja-ajatukseksi otetaan se, että fillaristi ei tarvitse ajokorttia, eikä mitään suoritettu ajotutkintoa, on logiikan puuttuminen lainsäätäjän taholta käsittämätön. Jos lähdetään siitä, että kelvillä/(harvinaisilla)pyöräteillä on sama nopeusrajoitus, kun vieressä kulkevalla ajoradalla, mikseivät kaikki liikennemerkeillä ajoradalle osoitetut velvoitukset/määräykset koskekaan kelvillä? Esim. tähän ketjuun ajautunut keskustelu sivistyksen kehdon yksisuuntaisista kaduista. Yksisuuntaisuus olisi kaupunkilaisjärjellä varustetulle looginen määräys. Nyt esim. Martinsillan jaetulla kelvillä pyöräilijöille jäävällä reilun metrin levyisellä väylällä päättäjien ansiosta on mahdollistettu liikennöinti molempiin suuntiin. :seko: Ei pysty, ei kykene, eikä edes halua ymmärtää tätä aivopierua. Toivott. päättäjällä on asiat hyvin ja ansaittu palkka loistavan työnsä jäljiltä. :cool:
Olen pintapuolisesti lukenut nämä suojatie ja alle 12 v pyöräilijä tekstit, enkä kyllä ole tajunnut puoliakaan.
Mutta jos tällaista asiaa pitää tulkita sivukaupalla ja mittailla siinä samalla pyörän korkeuksia, niin kuinka se pitäisi onnistua tuolla liikentessä? Mennäänkö siellä tuurilla vai liikkujien kohtuu hyvällä tilannetajulla? Ehkä yleinen varovaisuus korvaa lakitietämyksen?
Porin yliajossa käsitän että ikäänkuin käräjäoikeuden tuomari olisi tulkinnut keissin niin että fillaristi on horjahtanut auton alle, mutta paperiin on kirjoitettu että autoilijan ei tarvitse hidastaa tai väistää jos tila meinaa loppua pyörää ohittaessa. Ihan jo sananmuotojen takia kannattaisi hakea hovista uusi tuomio, koska nyt kirjoitettu tuomio on aivan käsittämätöntä tuubaa, koska jos oleellinen asia olisi pyöräilijän horjahtaminen, ei pitäisi kirjoittaa että autoilija ajoi päälle koska keltaista viivaa ei saa ylittää. Ainoastaan yli puolentoista metrin horjahdus voisi tehdä autoilijasta mielestäni tässä keississä syyttömän, mutta jotenkin usko siihen ei itsellä tahdo riittää, sillä tuolla liikenteessä harmillisen moni ohittaa turhan läheltä.
Päätöksestä puuttui täysin se, että mikä on riittävä etäisyys ja varovaisuus pyöräilijöitä ohitettaessa. Esimerkiksi ei ollut mainintaa että miksi autoilija ei voinut hidastaa näköesteen ohitukseen asti? Tai että ajoiko autoilija turhan kovaa suhteessa ohitusetäisyyteen. Alempi tilannenopeus olisi voinut auttaa kuljettajaa väistämään fillaristia vaikka tämä olisi horjahtanutkin, tai olisi antanu enemmän aikaa arvioida auton mittoja, tai estämään fillarin kuoleman onnettomuuden tapahtuessakin. Ei mielestäni ole mitenkään liikaa vaadittu että vähän tiukemmassa paikassa fillaristi ohitetaan 80km/h rajoitusalueellakin 50km/h nopeudella, jolloin kolarista selviytymisen mahdollisuus nousee jostain promilleista jonnekkin 50% teoreettiselle tasolle, jos jalankulkijoiden kolarit olisi mitenkään verrattavissa tähän.
Epäloogisuus johtunee siitä ettei asioista päättävät kulje sellaisella rahvaan kulkuneuvolla kuin polkupyörä. Sama tuntuu jatkuvat raksamiesten kanssa, eli ajetaan autolla työmaalle ja ajetaan samalla vehkeellä poiskin, ja fillarit lähinnä häiritsee työntekoa, ja muutenkin on vain jotain viherhippien vehkeitä.
Olikos tuo verkkokauppa.comin jätkänsaaren myymälän vierestä menevä tyynenmerenkatu? No jokatapauksessa, kyseisellä väylällä oli ainakin viimeksi ajaessa kanssa kohtuu hämmentävä ratkaisu jossa tuntui ainoa logiikka olevan että pyörä ei kuulu ajoradalle. Yksituuntainen pyörätie on toteutettu niin että toinen puoli yksisuuntaisesta on samalla tasolla jalankulkijoiden kanssa, ja toinen on sitten madalletulla osuudella... kuitenkin niin, että geometriaa tarkkailemalla menee ajamaan fillarilla yksisuuntaista väärään suuntaan. Tuntuipa muutamia kylttejäkin puuttuvan, ja kun on hieman enemmän liikennettä, niin katumaalauksiakaan kauheasti näe jalkojen alta. Kyseistä toteutusta voisi kuvata sanalla kaaos, koska jalankulkijat kulkee kaikilla osuuksilla, etenkin etelään menvällä pyörätiellä, koska kävelytiekin on joku metrin leveä, ja pyörätie tosiaan huonosti merkattu.
'
Eiköhän tuossa ongelma ole, että autoilija ei ehdi väistää. Kukaan tuskin tahallaan päälle ajaa. Jos Googlemapsiin on uskomista, tie on kertakaikkiaan liian kapea pyöräilyyn. Olen pyöräillyt itse hyvän kilometrimäärän tuollaista tietä, enkä edes oleta, ettenkö voisi tiellä kuolla. Jos tuollaiselle tielle lähtee pyöräilemään, täytyy hyväksyä myös riski.
Myöskään autoilijoiden keskimääräistä suurempaan välinpitämättömyyteen en usko. Kun katsoo, miltä etäisyyksiltä pyöräilijät ohittavat jalankulkoijta, lapsia ja koirien ulkoiluttajia, niin siihen verrattuna autoliikenne vaikuttaa suorastaan ylivarovaiselta.
Se nyt vain on niin, että riskit kuuluvat liikenteeseen. Jos lähtee pyöräilemään tuollaiselle tielle, ottaa riskin, että kuolee. Näin ainakin minä olen aina ajatellut, kun tuollaisia teitä pyöräilen.
Kävi paska säkä. Niin elämässä joskus käy. Jos turvallisuutta tahdotaan parantaa, ainoa todellinen keino siihen on teiden leventäminen, mutta siihen ei Suomessa varmasti ole nyt varaa, jos sitten koskaan.
Tunnustan myös, että vaikka olen mielenmaisemaltani kevyen liikenteen käyttäjä, pidän täysin mahdollisena, että itse ajaisin pyöräilijän päälle. Ihminen ei ole kone, joka huomioi ympäristönsä mekaanisesti. Joskus virheitä vain sattuu. Vaikka tekisi onnistuneesti 100 000 ohitusta, niin sen jälkeen voi tulla se yksi, jossa huomiokyky syystä tai toisesta ei kohdennu pyöräilijään.
Viestini pointti on se, että juuri sinä et voi tietää, harhautuuko autoilijan huomio juuri sinun kohdallasi. Niin voi käydä korostuneen huolellisellekin autoilijalle. Omilla valinnoillasi sen sijaan voit pyrkiä tilanteeseen vaikuttamaan. Ja jos otat riskin, niin älä sen jälkeen syytä autoilijaa. Asioita vain tapahtuu.
Tuskin ongelma on tahallisuus. Ongelma on se, että ihminen arvioi väärin tai luonnostaan luottaa.
Katsopa pyöräiljöitä, millaisiin väleihin he tunkevat tai miten he koiriin luottavat. Harvoin näkee pyöräilijää, joka melkein pysähtyy ennen koiraa (niin kuin turvallista olisi). Kyllä koiran (tai jalankulkulkijan) ohi poljetaan luottaen siihen, että koira ei poukkaise sivulle. Ihan samalla tavalla toimivat autoilijat. Eivät he tahallaan aja päälle, he vain luottavat.
Ohituksista melkein kaikki onnistuvat. Joukkoon kuitenkin sattuu näitä, joissa autoilija arvioi väärin tai pyöräilijän ja autoilijan yhteisvaikutuksen seurauksena tapahtuu onnettomuus.
En näe mitään tehokkaampaa tapaa heikentää pyöräilijöiden asemaa yhteiskunnassa kuin vastuuttaa autoilijat korostuneeseen varovaisuuteen tieosuuksilla, joille pyörillä ei kunnolla mahdu. Kun aikansa nillittää, saattaa väliaikaisesti saada oikeuksia, kunnes lopulta menettää ne. Pyöräilijät ovat Suomessa todella etuoikeutettu ryhmä. He saavat ajella vähän miten huvittaa juuri koskaan liikennesääntöjen rikkomisesta rangaistuksia saamatta. Monet pyöräilijät ovat jopa sitä mieltä, että he voivat oman harkintansa mukaan soveltaa liikennesääntöjä. En ymmärräkään tätä nillitystä, joka alkaa, kun autoilija kerran töppää.
Suurin ongelmahan ei ole Suomessa autoilijat, vaan pyöräilijöiden korostuneen piittaamaton liikennekäyttäytyminen. Liikennesäännöistä perilläkään olevat pyöräilijät eivät aina suhtaudu pyörään ajoneuvona, vaan he ajattelevat sen sukkulana, jolla sopii tunkea sinne, mistä nopeiten mahtuu.
Siitä ollaan samaa mieltä, ei varmasti ole. Enemmänkin välinpitämättömyys, koska oma henki ei ole uhattuna, vaikka miten läheltä ohittaisi. Mitä isompi ohitettava, sitä enemmän kunnioitusta. Työkone kulkee monesti yhtä hiljaa kuin pyöräilijä, mutta ei autoilijat niitä ohita yhtä läheltä samoilla nopeuseroilla ajatuksena, että kyllä mä varmaan tosta mahdun.
Pyöräilijän voi korvata vaikka sanalla moottoripyöräilijä ja sekin on ihan totta. Prätkällä saa ajella aikalailla miten haluaa, kunhan ei aja hurjaa ylinopeutta, eikä keuli. Prätkän kanssa on yleinen tapa ajaa kaistan vasenta reunaa juuri siitä syystä, että ohittava autoilija voi ohittaa vain reilusti kaistaa vaihtamalla. Jos ajat kaistan oikeassa reunassa, niin aina siitä joku yrittää heittää ohi samaa kaistaa pitkin ja tilanteita syntyy. Myös pitkät päällä ajelu on tullut tavaksi, kun autoilijat eivät muuten aina huomaa prätkää ja kääntyvät eteen, tai lähtevät ohittamaan suoraan päin. Poliisi katsoo prätkienkin liikennesääntöjä rikkovaa toimintaa läpi sormien, kun tarkoitus on vain pysyä hengissä.Lainaus:
Pyöräilijät ovat Suomessa todella etuoikeutettu ryhmä. He saavat ajella vähän miten huvittaa juuri koskaan liikennesääntöjen rikkomisesta rangaistuksia saamatta. Monet pyöräilijät ovat jopa sitä mieltä, että he voivat oman harkintansa mukaan soveltaa liikennesääntöjä. En ymmärräkään tätä nillitystä, joka alkaa, kun autoilija kerran töppää.
Joku voisi olla sitäkin mieltä, että autoillakin saa ajella vähän miten huvittaa ja monet autoilijat ovat jopa sitä mieltä, että he voivat oman harkintansa mukaan soveltaa liikennesääntöjä. :)
Vai meninkö trollin ansaan? Saatoinpa mennäkin. Laitetaan yövuoron piikkiin.
Pyöräilijän näkökulmasta paska säkä ja game over. Hän tuskin syyttelee enää ketään.
Kaikenlaista sattuu ja huomio herpaantuu. Humalassa ylinopeutta huonolla näkyvyydellä, ja vahinkoja sattuu enemmän. Varovasti, virkeänä ja hyvissä olosuhteissa, ja vahinkoja sattuu vähemmän. Muita ei saisi riskeerata, ja riskinotosta pitäisi rangaista. Ylinopeus on kielletty, samoin puhelin korvalla lörpöttely, humalassa ajaminen ja niin edelleen. Jos ajelee kapealla tiellä peräkärryn kanssa hankalassa paikassa aivan pientareella kulkijan vierestä, niin samalla ottaa huomattavan suuren riskin siitä että kolisee.
Aina voidaan keskustella siitä, pitäisikö rankaista pelkästä riskeeraamisesta, vai siitä, että otettu riski toteutuu. Jossain maailmassa saa ajella kohtuullisessa humalassa, mutta vasta humalassa kolaroinnista rangaistaan, ja oikein kunnolla.
Joskus tuntuu, että suomessa ei rangaista liikenteessä kummastakaan, paitsi tietysti rattijuoppoudesta, ja miljonäärejä ylinopeuksista. Riskejä saa ottaa -- tai siis, urheilullisesti saa ajaa, koska kyllähän minä keskitasoa selvästi parempana kuskina hallitsen tilanteen. Ja kun otettu riski toteutuu, niin ei saa rangaista, koska eihän se ollut tarkoitus. Puolustat nyt tällaista ajattelutapaa, ja harvinaisen avoimesti. Minusta tämä ajattelutapa on mätä. Pitää valita edes toinen.
Jälkimmäisestä viestistäsi tosin näkyy, että oletkin täällä vain provosoimassa ja hupsuttelemassa. Väitteen "Suurin ongelmahan [Suomessa on] pyöräilijöiden korostuneen piittaamaton liikennekäyttäytyminen" voi laittaa vierekkäin vaikkapa onnettomuustilastojen kanssa, ja miettiä uudestaan että tuliko nyt kymmenen pistettä.
^
Autoilijathan soveltavat, ainakin äkkiseltään tulee mieleen väistämisvelvollisuus, nopeusrajoitus, tien näkyvällä osalla pysäyttämään pystyminen, suojatielle pyrkivälle on annettava esteetön kulku... Ihan selvennyksen vuoksi, ajan autolla n. 15 000 km/a, pyörällä vähemmän.
Soveltavat pyöräilijätkin, yksi jättää pysähtymättä likkennevaloihin, toinen ajaa jalkakäytävällä ja kolmas törttöilee muuten vaan päin helvettiä.
Olennaista on, että käyttäytyminen liikenteessä perustuisi yhteisiin sääntöihin ja olisi edes suurin piirtein ennalta-arvattavaa.
Ennalta arvattavaa on, että autoilija ei aja tahallaan pyöräilijän päälle. Yhtälailla ennalta arvattavaa on, ettei pyöräilijä hidasta kävelijöiden kohdalla, vaan luottaa siihen, etteivät he muuta suuntaansa, vaikka kokemus osoittaa, että kävelijät hyvin usein muuttavat suuntaansa.
Pyöräilijät on kaikkein eniten välinpitämättömyydestä voittava tienkäyttäjäryhmä. Jos pyöriä alettaisiin kohdella ajoneuvoina, pyöräilyn sujuvuus heikentyisi merkittävästi. Siksi on tärkeää, että pyöräilijät hyväksyvät muiden sikailut, jotta he voisivat jatkaa omia sikailujaan. Pyöräilijät kuitenkin sikailevat enemmän kuin kukaan muu. Sen suurempaa sikaa liikenteessä ei ole kuin pyöräilijät. '
Kaikki holtittomasti ajavat pyöräilijät eivät kuitenkaan itseään sioiksi koe, koska heidän mielestä asian kuuluukin olla niin, että tietyillä tienkäyttäjillä on enemmän oikeuksia kuin toisilla. Monien pyöräilijöiden mielestä esimerkiksi tilannenopeus ja liikennevalot eivät ole pyöräilijöitä koskevia asioita.
Samat pyöräilijät kuitenkin ovat sitä mieltä, että autoilijan pitäisi olla huolellinen liikenteessä. En oikein ymmärrä tätä. Pyöräilijä sinne tai tänne. Jos joku joskus kuolee autoilijan kännykän näpläyksen seurauksena, niin mitä väliä. Eiväthän pyöräilijät itsekään suhtaudu liikenteeseen turvallisuuskeskeisesti, miksi autoilijoiden pitäisi?