Eilen 89 km Petikko-Suomenoja -väillä. Mennessä vielä Keimolan vitonen.
Printable View
Eilen 89 km Petikko-Suomenoja -väillä. Mennessä vielä Keimolan vitonen.
* Olisit nyt hiihtänyt kilometrin tai kaksi lisää, olisit silloin hiihtänyt oman kotirata-Vasaloppetin!
Eilen minäkin, pertsaa lähilenkillä. Kilometrejä kertyi mittarin mukaan 40 km, mikä on sikäli huvittavaa että lenkki löytyy Stravasta segmenttinä jonka pituus on jotain 4200 m, joten kymmenen kierroksen hiihtämisen jälkeen kilometrejä olisi pitänyt olla pari enemmän. Silkasta uteliaisuudesta tsekkasin segmentin eivätkä sen loppupää mennyt limittäin alkupään kanssa.
Joskus aikaisemmin olen hiukan ihmetellyt isitä että vaikka olisin hiihtänyt esimerkiksi kahdeksan kierrosta, niistä ehkä neljä on näkynyt segmenttilistassa. Kun sitten olen klikannut "Don't see the segment you're looking for?", Strava on kertonut että "Your Activity seems to have deviated from the Segment at <joku prosenttiluku>. We could not complete the match." Mikä on huvittavan outoa sikäli ettei ladulta ole mahdollisuutta tehdä poikkeamia, Ilmeiseti minun GPS-laitteeni vain sattuu olemaan sen verran epätarkka.
Mutta itse hiihtolenkissä ei ollut mitään vikaa, aurinko ei tosin paistanut viikonlopun tapaan, mutta pilvistä huolimatta oli miltei valoisaa, latu oli juuri ajettu ja erinomaisessa kunnossa ja oli semmoinen helppo purkkivoidekeli, suksi piti niin että hiihto oli rentoa eikä luistossakaan ollut valittamista.
Koirat eivät purreet eivätkä pyöräilijät jättäneet jälkeensä syviä uria. Mutta kohtahan tämäkin ilo tältä talvelta loppuu ja alkaa loputtoman pitkältä tuntuva sepelittömien kelvien ja pölyttömien pyöräilykelien odottelu...
Tänään pertsaa viisitunteroinen.
^ Tarina ei kerro missä hiihdettiin, mutta täällä etelässä tuommoiseen lenkkiin on aamuvirkullekin tullut joltinenkin määrä auringon pehmentämällä ladulla hiihdettyjä kilometrejä.
Tänäänkin ja pertsaa taas (koska skeittivälineitä en ole tullut hankkineeksi vaikka mielessä on käynyt kai jo viitenä talvena). Kaksi tuntia ja vartti, talven parasta vauhtia, mikä toivoakseni ei ollut pelkästään lentokelin ansiota.
Vaikka ei vauhti ole mulle hiihdossa tavoite vaan sellainen rentous, tunne siitä että tekniikka on jollain tavalla kohdallaan ja etteivät lihakset tai hermot väsy ennen kuin mies väsyy - ja että silloinkin tunne on "pleasantly tired", kuten Arthur Lydiard kuvasi olotilaa oikeaoppisen ja onnistuneen pitkän lenkin jälkeen.
Huomenna ja ylihuomenna on tarkoitus jatkaa harrastusta, sillä yöpakkaset antavat siihen hyvät edellytykset. Mutta viikko tätä auringonpaistetta ja näitä päivälämpötiloja, niin saattaa olla että lähiladut vetelevät viimeisiään. Vaikka hiihdinhän minä viime keväänä kilometrin pätkää edestakaisin, kun pitempää ehjänä säilynyttä pätkää ei löytynyt.
Naistenmatkan takana pellolla tasatyöntöö 6.7 miles ja ave 11 miles... neljäs kerta jo tänä talvena
Tänään vajaa nelitunteroinen pertsaa
No nyt on kyllä ollut parina päivänä tekemisen meininki [emoji108]Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Syönyt rotan lailla kun tuli sitten viimein korona ja jo toista viikkoa sisätiloissa. Oireet flunssa kaltaiset ettei viitsi hiihtämäänkään lähteä vaikka kelit olisi todella hienot.
Samat oireet oli mullaki. Kauheella vilulla alko ja sillon jo heitin hiihtämisen varmuuden vuoksi pois. Kuume käväs kauheen hikoilun kans 2pv.
Sitte se lähti paraneen.
Hiihtämisen alotin kevyesti kokeillen 2:n normaalin päivän jälkee. 1,5 viikkoa tuli lepoa.
Meni kyllä yli viikko ennenku alko hiihto tuntuu hyvältä. Räkä lens ku nosti vähänki kieroksia
Yskä vielä jälellä pikkusen
Tänään reilu kolmepuoltuntinen pertsaa.
Luistovoitelu epäonnistui surkeasti ja evästauolla sattui ällö välikohtaus.
Huomenna vois pitää välipäivän. Ehkä.
^ Luistovoitelu onnistuu joskus paremmin ja joskus huonommin, mutta ei kai se yleensä kunto/harrastustasolla epäonnistu? Jos luisto on surkean huono, syy on melkein poikkeuksetta joko suksen kuvioinnissa (eli vesikelillä urituksen puutteessa) tai pitovoitelun epäonnistumisessa (kun pitovoide jäätyy tai irtolumi tarttuu).
Ällö välikohtaus herätti tietysti inhimillisen uteliaisuuden - ja mielikuvitus ryöstäytyi hetkeksi - mutta en ole varma haluanko lukea tarkemman kuvauksen.
Tänään reilut puolitoista tuntia tasuria.
Latu oli kuin jäinen ränni eivätkä mäet - jos niitä sellaisiksi haluaa kutsua - lähilenkilläni ole jyrkkiä eivätkä pitkiä, joten tällainen hintelä pyöräilijäkin saattoi kuvitella olevansa aika tekijä. No, oikea piiritason kilpahiihtäjä olisi mennyt kaksi kierrosta siinä missä minä yhden...
Pari aamua eteenpäin uskaltaa vielä hyvin suunnitella, mutta sitten meneekin arvailuksi millaisena latu kestää seuraavat päivät. Luvassa näyttäisi sitten olevan yöpakkasjakso ja vaikka lenkkiä ei enää voisi kokonaisuudessaan kiertää, jonkilaiset hiihtomahdollisuudet voisivat säilyä pitkälti toista viikkoa,
PS Aika hyvin olen pystynyt pitämään kurissa sen pienen polttelun jota on ehtinyt syntyä kun on nähnyt sulaa ja kuivaa maantietä. Siinä on auttanut se että maantielle siirtymiseen tarvittavat kelvikilometrit ovat näyttäneet niin vastenmielisiltä ajettavilta: joko pelkkää röhelöistä jäätä, sulamisvesilammikoita koko kelvin leveydeltä tai asfaltin alleen kätkevää sepelimattoa.
Viime viikolla.
No ei se tosiaan niin vakavaa ollut. Pikkusen vauhdikkaammin ja pidemmälle olisin halunnut mäet liukua.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Firlefanz
Et halua, enkä minäkään halua muistella, mutta.. hyi saakeli!Lainaus:
...mutta en ole varma haluanko lukea tarkemman kuvauksen.
Sunnuntaina ja tänään taas iltapäivästä :). Hiihtokausi onkin harvinaisen pitkä tämä vuonna täällä etelässäkin sillä joulukuun alussa valmistui tykkilumilatu. Ainut miinus latujenhoidossa täällä on se että baanat tehdään päivällä ja iltapäivästä se on pehmeää kosteaa mössöä. Siksi ei ole koko talvena ollut huippuluistoa tai lentokeliä. Mitä pari kertaa käynyt Tammisaaren laduilla niin kyllä luistaa kun on illalla tampattu ja pysyy kovana iltapäivään. Ehkä pääsiäiseen vielä jatkuu kuitenkin hiihdot :).
Äsken pertsaa 31 km (2.23) skineillä pk:ta. Lämpötila n. + 5 °C. Jos paljon pitemmästi näissä lämpötiloissa hiihtää, pitäisi kuljettaa juomaa mukana.
Sunnuntaina 15 km lähes vesihiihtoa järven jäällä, kun auringonpaiste sulatti ladut harmaaksi sohjoksi. Lämmintä oli noin +11C, liikaa vaatetta päällä. Onneksi oli riittävästi juotavaa mukana.
Eilen sakkopyörähdystä vaille 40 km.
Nyt on edessä kriittiset 36 h sen suhteen jatkuuko luonnonlumilähilatuhiihto vai pitääkö vielä ruveta tykkilumilatuhiihtäjäksi. Lenkiltä löytyy pari sellaista kohtaa jossa pienikin vesisade saattaa ratkaisesvasti edistää sulamista. Eihän se tosihiihtäjille ole mikään este eikä oikein haittakaan jos pertsaura on jostain sulanut puhki, mutta paikalliset ääliöt tulkitsevat sen luvaksi ruveta vapaasti tallomaan jäljellä olevia ihan kelvollisia latuja kun niillä ei kukaan muka enää hiihdä.
No, yltiöoptimismiin päin kallellaan oleva hiihtoniilo uskoo siihen ennusteessa mainittuun 10-15 cm lumisateeseen ja siihen että latukone sen ansiosta jatkaa käyntejään vielä viikon ajan.
Aamulla 29,3 km skineillä. Menomatka ladun alkuun (3,4 km) osittain tietä ja pyörätietä, jotka olivatkin hiihtämällä haasteelliset, kun lumi oli karhuttu olemattomiin, lensin nurinkin, kun suksi tökkäsi kiveen. Palatessa kiersin järven kautta, missä oli myös hankala hiihtää. Jäi koko lenkistä tympeä maku.
^ Veikö tympeän maun jättänyt lenkki hiihtohalut kokonaan - vai etkö vain ole tullut postanneeksi tähän ketjuun?
Itse hiihdin viimeksi lauantaina. Sunnuntaina en enää innostunut hiihtämään (vaan kävin tekemässä pitkästä aikaa fillarilenkin) vaikka sää olikin mainio ja kelikin olisi ollut hyvä alkuiltapäivään saakka, sillä lauantai oli ollut jo kolmas perättäinen hiihtopäivä.
Nyt, kun on päivä lepäilty ja sääennustetta voi tulkita niinkin että tiistaina sade tulisi lumenakin niin että maisema ainakin päiväksi kaunistuisi, on alkanut tuntua siltä että kautta voisi jatkaa vielä keskiviikkona ja torstaina. Yöpakkasetkin näkyisivät jatkuvan, joten tykkilumiladut lienevät aamuisin mainiossa kunnossa vielä viikon ja intomielisimmät onnistuvet venyttämään kauttaan siitäkin, mutta en ole ihan varma kuulunko heihin.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...1ad5777cbe.jpg
Viime sunnuntaina. Oli ladut ummessa ja itse piti avata
^
Tuota ei lasketa. Kuuluu Erähiihto -lankaan :)
Omalla kohdalla katkesi reilun kahden kk hiitoputki, jossa 4 hiihtämätöntä päivää juuri viime vkl. Meni keli turhan märäksi ja lisäksi alkoivat koronan ensioireet.
Tai jos ihan tarkkoja ollaan, olihan huilipäiviä jokunen enemmän kun olin ulkoruokinnassa lähiliikunta-alueella. Sitähän ei lasketa jos ja kun hiippailee eväsreppu selässä pitkin mehtiä, vaik ois suksentapaset jalassa :)
^No et sie kauheena lepopäiviä pietä. Vai vedätkö vaan palauttavan lenkin välillä?
Ite tos hiihtelin sallassa 7päivää ja eipä kyllä enään hiihto kulkenu sen jälkeen. Tuli sen verran paljon ylikuormaa ja lihakset meni ihan jumii levon jälkee.
Saipahan ainaki kauden tavotteen täyteen eli ainaki yks yli 50km lenkki
^ Maantielenkeillä opin sellaisen sanonnan kuin "Luut eivät hapota!" ja sen tiesin jo aiemmin että lihakset eivät mene jumiin, jos niitä ei ole. (Huom! En puhu nyt Uskosta vaan lähinnä vain itsestäni.)
Kaikki riippuu jälleen kerran harjoittelun globaalisuudesta eli tässä siitä onko tuommoinen määräviikko jokseenkin normaalia peruskauraa vai ei. Jos esimerkiksi ei yleensäkään treenaa kuin korkeintaan kolme perättäistä päivää, lihakset ja koko elimistö järkyttyvät ihan eri lailla kuin jos yleensäkin tekee joka päivä jotain ja tuommoisen viikon säännöllisesti kerran kuussa. Ja sitten tietysti vaikuttaa sekin miten kovaa mennään; toisethan ottavat itsestään enemmän irti kuin toiset vaikka kumpikin olisi omalla PK-tasollaan.
Anyway, viimeksi hiihdin eilen. Vähän päälle kolmekymppiä vei vain vähän liioitellen yhtä kauan kuin viisikymppiä talven nopeimmalla lentokelillä. Mutta kivaa oli silti hiihdellä huhtikuisessa auringonpaisteessa. Tosin kun niin meno- kuin tulosiirtymällä bongasin kippurasarvipyöräilijöitä en osannut olla ajattelematta että kyllä tuokin olisi kivaa.
PS Tykkilumii on niin kestävää ja 7 vrk sääennuste sellainen että melkein täytyy käydä hiihtämässä pääsiäispäivänäkin!
No nykyisin ne meikäläisen kaikki lenkit taitaa olla palauttavia :) Joo ihan fiilispohjalla mennään ilman mitään sen kummempaa tavoitetta/ohjelmaa. Monesti käy niin, että se pieneksi happihyppelyksi tarkoitettu lenkki saattaa "hieman" venähtää kun sattuu tuttuja ladulle ja sit se muuttuukin täysin ennalta arvaamattomaksi porukkalenkiksi. Tarkotan lenkin pituutta/vauhtia. Semmosen "happihyppelyn" jälkeen kotiin päästyään saa monot jalassa kaksin käsin lappaa mämmiä kitusiin :pLainaus:
Alkujaan tämän lähetti hcf
Toki työpäivän jälkeen joskus tuntuu ettei viihti lähteä, mutta kun hetken huilailee ja katsoo ulos auringossa hohtavia lumikinoksia niin sillon mieli muuttuu. Lähtemiskynnystä madaltaa se, että ladulle pääsee melkein nurkalta. Minkäänsortista kirjanpitoa kilometreistä & tunneista en oo pitänyt vuosikymmeniin. Sama homma pyöräilyn kanssa.
Eilen tunnin rauhallinen loskahiihto 5 viikon korona tauon jälkeen. Ei nyt mikään ihmeellinen elämys mutta henki kulki vielä lenkin jälkeen mikä voitoksi laskettakoon.
Espoon Keskuspuistossa äsken melkein 10 km .. aika raskasta oli mutta lumen määrä yllätti posetiivisesti. Unohtunut hiihdot kun välillä kävi luistelemassa jäillä
Tänään. Viimeisiä viedään Satakunnan Lapissakin. Oli sen verran loskaista etten tiedä jaksaako huomenna vielä mennä, tosin t-paitaisillaan hiihtely aina yhtä hauskaa
Lauantaina eli 23, pvä huhtikuuta.
Joskus kauan sitten lapsuudessa oli Helsingissäkin joku älyttömän pitkä lumitalvi ja muistan hiihtäneeni pääsiäisenä Viikin pellolla hankikantokelillä paljastuneita mättäitä väistellen. Pääsiäisen ajankohta tunnetusti vaihtelee ja olenkin melko varma että nyt teih monen muunkin etelän eräänlaisen ennätyksen. Mutta se on tietysti merkittävä asteriskillä koska tykkilumi on kuitenkin vähän eri juttu.
Hiihtokausi näköjään jatkuu hyvissä olosuhteissa Oittaalla ja Hyrylässä ja innokkaimmat kai hiihtävät Paloheinässäkin vaikka siellä ladun ylläpito on lopetettu. Jos asuisin vieressä, niin tekisin kai minäkin - edessä olevat neljä-viisi päivää yöpakkasineen houkutttelisivat varmasti - mutta nyt voin kehua pitäväni tiukasti kiinni omasta lähilatueetoksestani eli siitä että hiihtämään mennään jalan tai ei mennä ollenkaan:rolleyes:
^ Firlefanz ei sitten kyennytkään pitämään kiinni lähilatueetoksestaan, vaikka sillä kehuskelikin, sillä hän kävi vappuaattona hiihtämässä Oittaalla (eikä edes mennyt sinne fillarilla vaan pyöräilytoverin kyydissä autolla).
Eilen suomalaisen musiikin päivänä.
Ei ollut talven ensimmäinen hiihtolenkki vaan jo kolmas näillä lumilla, mutta joka tapauksessa latukauden avaus. Tiedossa oli että lämpötilan ollessa nollan pinnassa ja lumisateen vielä jatkuessa keli voisi olla haastava, mutta hinku ladulle oli niin kova etten epäröinyt hetkeäkään.
Niinhän siinä tietenkin kävi etten kotiratalenkkiäni kiertäessä nähnyt kuin omat jälkeni eli sain toimia yhden miehen latupartiona. Kaksi ensimmäistä kierrosta suksi kulki mukavasti ja kaksi seuraavaakin fiilis oli hyvä, vaikkei tasurilla menemisestä ollut puhettakaan, mutta sitten lumi alkoi tarttua suksenpohjiin ja hiihtämisestä tuli farssimaista suksilla etenemistä. Ehkä niillä Karhun NoWax Skin 200 -suksilla eli voitelemattomilla karvapohjasuksilla olisi ollut mukavampaa...
PS Kävelijöitä ja koiranulkoiluttajia kyllä liikkui, mutta lumisadetta oli kai kiittäminen siitä ettei fillaristeja eikä edes heidän jälkiään näkynyt. Tai eiväthän he minua olisi kiusanneet, koska hiihdän vain pertsaa.
PS Latu oli ajettu vasta iltapäivällä yhden aikoihin:cool:
Viime talvena. Kohta voisi näillä näkymin aloitella kuluvan sesongin toimintaa.
EDIT: Helsingissä nyt latuja enemmän kuin Saariselällä
30.4 mökkijärvien etelärantoja näöemmä sahannut .. jokohan sitä kohta ehtis luikkasemaan
Kausi avattu. 3,3 km pojan kanssa. Hankala keli, lumi tarttui jopa luistelusuksen pohjaan.
Ihan kaikki hiihdosta(kin) tykkäävät eivät tosiaan vielä ole ladulle ennättäneet. Lunta on myös tullut sen verran tiheään, että monet ovat lykänneet kaudenavaustaan siksi kunnes pääsevät hiihtämään paremmassa säässä eivätkä joudu ladunavaajiksi.
Hiihdin viimeksi eilen ja vaikka se oli kolmeen päivään kolmas lenkki, se oli ensimmäinen kerta kun pääsin hiihtämään vasta-ajetulla (tai edes melkein) ladulla.
https://i.servimg.com/u/f94/20/45/78/02/20221213.jpg
Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä latukone ei ollut kuin käynyt ulkona ja ajanut tuommoisen lyhyen pistoladun, Itse lenkki oli jätetty ajamatta. En kuitenkaan ollut ihan ainoa enkä edes päivän ensimmäinen hiihtäjä, joten kivahan siellä oli parisen tuntia hiihdellä.
(Näkyy latukone myöhemmin, kun olin jo oman hiihtoni hiihtänyt, ajaneen sen lenkinkin; olisikohan joutunut palaamaan halliin jonkin teknisen ongelman vuoksi?)
PS Somessa kerrottiin muutaman vuoden takaisesta ruotsalaisesta tutkimuksesta, jossa 400.000 Vasaloppet-hiihtäjän terveystiedot yli 20 vuoden ajalta kertoivat että "Long distance ski racing is associated with lower long-term incidence of depression in a population based, large-scale study". Sitä miten pitkänmatkanhiihdon harrastaminen suojelee persoonallisuushäiriöiden kehittymiseltä pahempaan suuntaan tutkimus ei tietenkään kerro:rolleyes:
Tänään kauden avaus 16 km lenkillä!
Sent from my iPhone using Tapatalk
tänään 8,5 km pertsaa. Luisto oli onneton.
^ Koska en ilmeisesti kuulu siihen foorumin valiojoukkoon, joka kykenee aidosti keskustelemaan ja jakamaan informaatiota sen sijaan että hakisi joka paikassa vain aihetta tyhjänpäiväiseen kinaan ja joutavaan vääntöön, niin totean rauhallisesti:
Puhu onnettomasta luistosta sitten kun olisit hölkännyt sukset kädessäkin parempaa vauhtia kuin hiihdit!
Omalla kohdalla ei ole mitenkään vieras ilmiö että joku vetää kevyellä tasurilla ohi, mutta yleensä pystyn seuraamaan - kohteliaan välimatkan päässä - jos siihen innostun. Mutta tänään rako kasvoi aivan kuin ohittaja olisi ollut skeittimies.
Toisin sanoen oli yksi niitä päiviä jolloin varmasti olisi ollut kivempi olla se voitelusta kiinnostunut ja siihen edes pikkaisen paneutunut hiihdon harrastaja kuin tällainen laiskimus, joka varmaan kuvittelee huonosti luistavien suksien tekevän hänestä jotenkin kovemman hiihtäjän ja joka ei kai viiteen talveen ole ostanut pakkiinsa kuin yhden pitovoidepurkin ja tuubin liisteriä.
Mutta on hiihtäminen niin kivaa että kaksi ja puoli tuntia oli hurahtanut ennen kuin kotiin palaamisen ajatuskaan kävi mielessä.
PS Taas kävi niin että latukone ilmestyi vasta kun olin jo kotona eli joskus klo 16 jälkeen. Jos foorumitietoihin olisi luottaminen, niin laduthan olisi ajettu jo ennen aamukahdeksaa:D
Tänään ensimmäistä kertaa.. luistosta olisi tosiaan ollut iloa luisteluun. 45 min maltoin hiihtää ja vajaat 10 km.
Ala-asteella ja sitten heti perään armeijassa vuonna 2003.
Tervetuloa kivan ulkoiluharrastuksen pariin!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
Reilu viikko sitten lauantaina.
Näyttäisi nuo lähiladutkin olevan jo hiihdettävässä kunnossa. Jotenkin ei ole vain napannut, kun joka päivä on pakkaslunta sadellut ja sen tietää mitä se tekee luistolle.
HAH! .. huomasin mutten jaksanut enää muokata. Viimeiset 365 päivää yli 300km, melkein kymmenesosa pyöräilyistä vaikka jalka katkesi vuosi sitten.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Mutta tämähän on Uskon (foorumihahmo) ansiota.
Ylämäissä huomasi kyllä että on tullut pyöräillessä lusmuiltua .. kierrettyä ylämäet, vältettyä hikoilua ja hengästymistä
Päivää aikaisemmin oli just sellainen keli. Lumipaakut tarttui tiukasti kiinni luistoalueillekin / luistelusuksiin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Opulus