Hienoa, että tykkäät kaikesta kisaamisen oheistapahtumasta myös! Minä olen aina ollut vähän ulkopuolinen, ja kun tuloksetkaan ei tue "piiriin" kuulumista, ei tuollaista kokonaisvaltaista syttymistä kisareissuihin ole syntynyt.
Printable View
Hienoa, että tykkäät kaikesta kisaamisen oheistapahtumasta myös! Minä olen aina ollut vähän ulkopuolinen, ja kun tuloksetkaan ei tue "piiriin" kuulumista, ei tuollaista kokonaisvaltaista syttymistä kisareissuihin ole syntynyt.
Pitkään ollut haaveena osallistua jonkunlaisiin kisoihin / kuntoajoihin aluksi edes kokemusmielessä. Varmaan pitemmät 100km+ olisi oma vahvuus. Ei vaan tiedä mistä alottaisi enkä edes tunne muita pyöräilijöitä niin yksin lähteminen on aina hankalampaa. Puruveden ympäripyöräilyä katellut se olisi kohtuu lähellä.
Miettinyt minkähän verran kovaa treeniä on tarpeeksi kehityksen ylläpitämiseksi. Viikkotunnit nousseet 12 -> 15 tuntiin enkä ole lisännyt kovan treenin määrää, jopa hieman vähentynyt kun nautiskellut pk-lenkeistä ulkona. Intervals.icu näyttää jo 85% Z1+Z2 viimeiseltä kuukaudelta. Olisikohan järkevä lisätä kovaa treeniä Z4+Z5 vaiko tehdä kovempaa pk2 joinakin päivinä? Pitkillä lenkeillä olen välillä tehnyt 2x30min tempovetoja.
Minulla on Intervals.icu:ssa yllättävän iso ero Z1+Z2 riippuen siitä katsotaanko sykealueita (83,4 %) vai tehoalueita (68,4 %). Nehän ei välttämättä mene ihan käsi kädessä, mutta toki niiden määrittely voi olla ns. hihasta.
^Eikös nuo ole ihan itse määriteltävissä nuo alueet? Perus setämiehen PK-lenkkihän on just sellainen, että vedetään 50% lenkistä VK:ta ja välillä MK:ta niin että tuntuu ja toinen puoli rullaillaan 0-tehoilla alamäkiä, näin saadaan lenkin keskisykkeet/tehot sopivasti PK:n ylärajalle.
^ hymiö
Ei ole pelkästään setämiesten treeniohjelma.
Ohessa kolmenkymmenen parikymppisen ammattipyöräilijämiehen (U23/UCI Continental development team jäsenen ) treenijakauma vuoden ajalta; tutkimuksen sivu 9
alle Vt 1 oltiin alle 20 % ajasta
Vt1 ja Vt2 välillä n.60 %
yli Vt 2 n. 10 %
vuosittainen treenimäärä tasolla 700-800 h
Tutkimus julkaistu joulukuussa 2020
https://www.researchgate.net/publica...etitive_Season
Just näin. Pyöräilytietokoneiden, wattimittarien ja Stravan myötä saa aika hyviä haasteita aikaiseksi. On mukavaa treenailla omaksi ilokseen ja välillä mitata omaa kuntoaan tavalla toisella, oli se sitten 200 kilometrin soralenkki tai sitten parin kilometrin segmentti maantiellä. Työt vie omalta osaltani niin paljon energiaa ja aikaa, että olisi vähän kohtuuttoman itsekästä käyttää vielä viikonloput kisareissuihin tai valtavasti aikaa tasavauhtisten pk-lenkkien hinkkaamiseen. Tämän vuoksi olen etsinyt muitakin tapoja nostaa peruskuntoa kuin tavanomainen määrään ja melko alhaiseen intensiteettiin nojaava kestävyysharjoittelu. Mulla sweetspot on toiminut parhaiten. Se on myös aika hauskaa.
Nuorempana (no en ole kyllä edes kolmeakymmentä vielä) on tullut kisattua niin paljon muissa lajeissa, että ei oikein innosta enää lähteä viivalle muita vastaan. Oma kilpailuvietti on vielä sen verran korkea, että häviäminen tuntuu aina pahalta. Kisoista jäisi siksi aika usein vain paha mieli, kun ei mikään riitä :D Mieluummin ajelee yksikseen omia haasteita ja saa sitä kautta onnistumisen tunteita. Mulla on se periaate pyöräilyyn että koska se on harrastus, tulee sen antaa energiaa muuta elämää varten, eikä viedä voimia muulta elämältä.
Juu, junnut jaksaa riehua - tuossahan oli myös kisadatat mukana. ”Ko. Henkilöt joko noudattivat kynnysharjoitusohjelmaa tai eivät noudattaneet heille määrättyjä harjoitustehoja”. Mitäpä tuohon nyt sanoisi?
Uskottava se on, että PK hinkkaus on turhaa. Kävin eilen uberhinkkaa 400km brevetin ja Garmin tietää kertoa harjoittelusta, että tuottamaton :(.
Eikä tuo vielä mitään. Itselläni on Garmin Edge 1030 Plus jossa on lisäominaisuutena päivittäinen harjoitusehdotus. Olen noita aina joskus tehnyt ja noissakin on lopputuloksena ollut että tuottamaton. Parhaimpaan lopputulokseen on päässyt kun on sopivan monipuolisesti kuormittanut itseään treenin/lenkin aikana niin siitä Garmin tykkää. Välillä ilmoittanut että lähestyn huippukuntoa, just joo.
Sent from my iPad using Tapatalk
tästä kans lähtisin liikkeelle. Tiedän Eskon tasamaan tehot ja vauhdin, niin moni tiimi ottaisi mielellään sen voiman itselleen. Minä voitan - joukkue voittaa - se kantsii monen ajatella uudelleen. Meillä ollut monesti IK mastereissa se plääni, että jos meikis irtiottotyyppinä ei pääse irti, niin tietyssä vaiheessa käyn sanomassa kirimiehelle, että palveluksessanne. Sitten mun tehtävä on ollut levätä vaikka vika tunti, jotta jalkaa riittää. Kirimieheltä on tullut se palaute, että säästää jalkaa kun voi seurata tuttua, jolla suht varmasti jalkaa riittää loppuun asti. Eli kuten paaton sanoi joukkuelaji, ja kaikille löytyy rooli.
Miten ajatte pk-lenkit kovalla helteellä, sykkeen vai tehon mukaan? Tehot kun tuntuu olevan alemmat kuin normaalisti pk-sykkeillä. Jännä kun leposyke laskenut yhtäkkiä muutaman pitkän helteisen lenkin jälkeen monella lyönnillä.
Mitä olen lukenut johtuu kai veren plasmatilavuuden kasvusta. Teettekö kovia treenejä ollenkaan näillä helteillä?
Mun mielestä sykkeiden ja fiiliksen mukaan. Ainakin kynnys voi laskea kovassa helteessä tosi paljon.
Niin ja kovat setit kannattaa tehdä aamulla. Samoin olen huomannut, ettei helteellä oikein pysty yhdistämään kovia pk lenkkeihin kuten normaalisti.
Itse olen nyt espanjassa ja täällä on onneksi aamulla sopivan viileää. Suomessa ei niin taida olla.
Kaipa se vaikuttaa mikä on treenin tavoite. Yksi peruskestävyystreenin tehostusjuttuhan on ajaa se kuumassa. En tiedä osaako esim sydän päätellä tarvitaanko sitä enempi tehojen vai lämpötilan takia. Jos nyt pitäisi vetää jalkalihakseen kohdistuvia treenejä (Periphedal adptions) niin voisi olla vaikeaa.
Itse tein juuri eilen 2*20min tehoilla joka normaalisti on minulle perus VK suorittamista, sen sijaan eilen nuo setit tuntui pahemmalta kuin ikinä. Yleensä olen helteestä tykännyt mut nyt alkaa riittämään, toivoo vain että lämpötilat laskisi kymmenkunta astetta mutta ei toivoakaan kun katsoo sääennustetta.
Itse ajaisin sykkeen perusteella treenimielessä. Teho kertoo kuitenkin ”vain” ulkoisesta työstä. Syke sisäisestä vasteesta. Kun lämpötila nousee riittävästi vaikuttaa se mm. glykolyysiä kiihdyttävästi jolloin samalla teholla kertyy enemmän laktaattia ja happamuutta. Syke ja tuntemukset seuraavat tätä muutosta, tehot eivät. Lämpötila-adaptaatioiden haku sitten oma asiansa. Suht paljon saadaan aikaan jo kevyellä intensiteetillä, mutta myös kisaspesifillä teholla on merkityksensä.
Ja tosiaan plasmavolyymin kasvu ja sitä kautta iskutilavuuden kasvu ja esim. leposykkeen lasku (ja oletettavasti HRV:n kasvu) kertonevat hyvästä lämpöadaptaatiosta. Samalla vastaavasti hien eritys tehostuu, mutta samalla hiki laimenee (paitaan pitäisi kertyä vähemmän valkoisia rantuja). 2-3 viikkoa taitaa olla semmoinen oletettava adaptaatioaika, mutta jo hyvin nopeasti lähtee tapahtumaan merkittäviä adaptaatioita.
Hyvä artikkeli superkompensaatiosta Hesarissa. Valitettavasti vain taitaa olla tilaajille. Ei välttämättä mitään uutta aiheesta, mutta muistutus siitä, ettei joka päivä tarvitse (pidä) vetää lenkkiä. Eikä joka lenkkiä hullun kiilto silmissä. Itse olen yrittänyt panostaa pitkiin PK-lenkkeihin kesän aikana, vaikka hankalalta se aina välillä tuntuukin, jos pitää päästä johonkin ja on vielä vastatuuli.
Vähemmällä enemmän
Kun Outin Aution treenimäärä pudotettiin neljäsosaan, hän kehittyi nopeammin kuin koskaan aiemmin. Taustalla on ilmiö nimeltä superkompensaatio, joka jokaisen treenaajan tulisi ymmärtää.
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008017614.html
Millä sykkeellä muuten kannattais mennä pidemmät/jyrkät mäet pk lenkillä?
Mäet nostaa keskisykettä jonkun verran jos vähän aerokynnyksen alapuolella meinaa lenkin vetää.
Pienimmät välitykset maantiepyörässä 38/23 ja sillä meinaa vaan mennä kohtuullisella kadenssilla sykkeet aika korkeelle.
Täällä idässä lenkeille sattuu useampi mäki jota kiivetä.
Sykkeiden pitäisi laskea hyvinkin nopeasti mäen jälkeen. Jos ne jää koholle, niin ei ole enään pk lenkki. Sopivat välitykset taas riippuu kuskin kunnosta, mäistä ja kaikesta mahdollisesta.
Lähetetty minun LYA-L09 laitteesta Tapatalkilla
Jos tuollaista tarvitsee miettiä, niin ehkä on jo tajunnut välityksien olevan aivan liian pitkät. Noille välityksille pitää olla jo paino matala ja kunto kohdillaan.
Todennäköisesti jokaisessa nyppylässä käydään anaerobisilla tehoilla. Ei se mitään peekoota ole, vaikka syke ei paljoa heilahtaisikaan.
Painoa vähän alle 70kg ja sykkeet kyllä putoaa nopeasti mäen päällä, mutta meneekö pk lenkin idea pilalle jos sykkeet käy ajoittain yli aero kynnyksen.
Mulla 80 luvun teräsrungossa 90 luvun campan 2x9 vaihteet ja en oo löytänyt paljoa isompaa takapakkaa.
No ei kai. Itse en tuollaisella tykkäisi ajaa, koska haluan pitää kadenssin hyvänä ja rasittaa jalkoja muulloin. Mutta tuohan kuuluu sun fillarin henkeen.
Niitä mäkiä väännetään kunnes polvet paukkuu.
Sillä ei ole mitään merkitystä jos suomen nyppylöissä syke karkaa 10 tai 20 sekunniksi joitain lyöntejä yli aerobisen kynnyksen jos se palaa kohtuu nopsaan takas vaaditulle alueelle, menee aivan ylianalysoimiseksi tommosella tyylillä tuo touhu. Saatikka että teho ei saisi nousta yli AERK tehon, ei taida olla edes mahdollista ajaa mäkiä tolla tavalla normaalin maantiepyörän välityksillä.
Lähtisin itse silti päivittämään takapakkaa, mulla on toisena pyöränä vanha 70 luvun peugeot johon vaihtanut 1x9 voimansiirron ja takapakassa kevyin välitys 34. Vai onko noissa campan pakoissa huonompi valikoima siitä en tiedä.
Campassa on vähän huono saatavuus ja korona ei näytä parantaneen tilannetta. Katselin että 13-28 olis välitykseltään kevein, mutta ei oikein löydy mistään.
Oli tarkoitus kasata tälle kesälle uusi pyörä, mutta saatavuusongelmat sotki senkin suunnitelman. Toisaalta vanha teräsrunko on verrattain mukava ajella 23mm renkailla vähän huonommallakin asfaltilla, niin mennään vielä tällä.
Maantiepyöräily ollut varsin kivaa tämän kesän helteillä kuntoilumielessä. Maastopyörällä yli 30 heltessä on lämpöstä touhua ja muutenkin maastossa vaikeampi peekoota ajaa.