Maantielenkit itä-hellsingistä

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Tinke

Olisko näihin jotain suuntaa-antavaa minimitasoa, jolla uskaltaa lähteä kokeilemaan? Esim. itse ajan tällä hetkellä ~23km/h keskareilla parin tunnin lenkkejä 145 (75%) keskisykkeillä. Toinen ongelma mikä noissa lenkeissä jännittää on tuo matka ja taukojen puute, kun alkaa yleensä paikat puutumaan tuossa 2h kohdalla...

---

Näillä maileilla en vielä asiantuntijaa uskalla esittää mutta jotain vertaistukea... Toivottavasti Mustavuorelaiset eivät käy mustiksiksi kun heidän otsikkonsa alla lähinnä HePo:n lenkkeihin viittailen. Itselläni tulee kanssa tuossa 1,5 tunnin kohdalla käsien puutumista yms. mutta pääsen siitä yli vähän verryttelemällä ajamisen ohessa. Esim. HePo:n ke lenkki on vakiokiekka ja eri nopeusryhmiä löytyy kyllä. Käy HePo:n sivuilta katselemassa aikatauluja ja lenkkien kuvauksia. Viikonloppuisin lenkit ovat pidempiä ja oma kokemus on, että pitää pystyä juomaan/syömään ajaessa ja minusta tuo on asia joka kannattaa harjoitella ennen pitempiä lenkkejä (esim. kiinteä ravinto pitää olla todella helposti saatavilla). Ja kannattaa lukea ohjeet ryhmässä ajamisesta. Ja kannattaa ilmoittaa etukäteen, ettei ole kokemusta ryhmässä ajamisesta. Olen varmaan aika samassa kunnossa kuin sinäkin ja ihan ok olen kyydissä pysynyt. Ekalla kerralla kyllä väsähdin pahasti kun lauantain 110km oli ohjelmassa enkä oikein pystynyt juomaan ajaessa mutta ei se niin vaarallista ollut.

^ Idässä on seinät leveällä ja katto korkealla, niin myös tässä ketjussa. HePon lenkeistä keskiviikkoiset Kuninkaanmäen iltastartit ovat aloittelijoille mainioita - tämän sanon kokemuksesta - lisäksi tällä suunnalla on ajettu maanantai-iltaisin ns. naisten lenkkejä Viikin Prismalta/Östersundomin Siwalta.

Vantaankosken viikonloppulenkeillä HePon pyrkimys on muodostaa lyhyemmälle reitille myös aloittelijoille vauhdiltaan sopiva ryhmä, miekä ei aina osallistujien puutteen vuoksi tms onnistu, mutta pykälää kovemmassakin vauhdissa aloittelija yleensä kestää itseään yllättävän hyvin mukana, kunhan välttää vetovuoroja ja uskaltaa peesata (ja jos ja kun ylämäissä vetomiehillä pysyy tolkku).

Espoon suunnallakin on porukkalenkkitoimintaa, naisten lenkkienkin nimellä, mutta sitä en näistä geopoliittisista syistä johtuen tunne juuri ollenkaan.



^^ En ole ihan varma mitä "paikkojen puutumisella" tarkoitettiin, mutta ajoasentoa kannattaa tosiaan vaihdella, nousta välillä satulasta "polkemaan putkelta", vaihdella käsien paikkaa kahvoista ala-asentoon ja keskemmälle ohjaustangon vaakasuoraan osaan. Jos nimenomaan "paikat" ovat ne jotka puutuvat, voi olla vahvat syyt harkita satulan vaihtoa. Yllättävän harvoille meistä on käynyt niin että pyörässä valmiina ollut satula on sellainen joka sopii omalle takapuolelle. Tähän ei ole muuta eikä nopeampaa tietä kuin kokeilu, mutta erehdyksien määrää voi yrittää pienentää sillä että mittaa istuinluidensa välin eikä osta ainakaan liian kapeaa satulaa. Satulamerkeistä ISM Adamo, Selle SMP ja SQLab ovat monen satulaongelmista kärsineen suosiossa, mutta ainoita oikeita ne eivät tietenkään ole.



^ Vertailu kohdistui nimenomaan vaihtoehtoina olleisiin pyörämalleihin eli BH:lta Quartziin (joka on jotenkin jännempi ja vetävällä tavalla slouppaavarunkoinen) ja Cannondalelta Synapseen (joka on merkin maantiepyöristä muotoilultaan tylsin ja tavanomaisin, vaikka olikin ehkä ensiesiintymisensä aikoihin pikkaisen vallankumouksellinenkin; muista malleista esim. SuperSix Evo on kyllä tavattoman hieno ja siinä kameleonttimaisesti väriä vaihtavassa punaisessa asussaan suorastaan kadehtittavan hieno).

Sää on huomenna sama niin maantiellä kuin hiekkateillä, metsäpoluilla ja upottavilla suopätkilläkin, vain tuulisuudessa, kuraisuudessa ja märkyydessä voi olla eroa. Mä olen tässä vaiheessa kallistumassa maantiekauden jatkamiseen. Voisi lähteä ajamaan valmennusoppaiden ohjeen mukaisesti vastatuuleen, kuitenkin sepelöityjä kelvisiltoja vältellen.

Tämän ketjun voi mielestäni erinomaisesti laittaa koipussiin kertomalla että maantieosasto kävi Sarvisalossa koska siellä on jo muutamana ajokautena mukamas pitänyt käydä mutta ei vain ole tullut käydyksi. Veckjärventien uudelleenpäällystyksen jälkeen lenkki onkin paljon mukavampi enkä näe mitään syytä miksei sinne voisi joskus alkukesästä - kun on aurinkoista ja kauniin heleänvihreää (ja todennäköisesti tuulista) - lenkin speksata. Lyhin edestakainen reitti tekee noin 150 km ja etelään Epoon tai Gäddragin kautta tai pohjoiseen Ilolan ja Kerkkoon kautta koukaten noin 200 km.

Muuten voidaan mainita että Porvoon itäpuolella satoi. Ja satoi.

Aamulla, kun vein koiran ulos, arvelin että nythän on varsin mukava sää vaikka maantielenkillekin. Maastolenkkimme aikana kuitenkin lyhyetkin poikkeamiset maanteiden peltoaukeille saivat toisiin ajatuksiin. Tuommoinen sadankuudenkympin siivu noissa olosuhteissa on kyllä todellinen osoitus sisusta ja omistautumisesta.

Noin neljän kuukauden päästä, kun asfaltti paljastuu jäätävän hyhmän alta, maantien kutsu saattaa olla taas vastustamaton, meille muillekin.

P.S. Liittyen ketjun koipussiin laittamiseen sekä maantie- ja maastolenkkeihin, cyclocross-lenkeistä puhumattakaan, muillekin tiedoksi että tuolla on uusi ketju kaikenkarvaisia Mustavuori-lenkkejä varten: Itä-Helsingin Mustavuoren porukkalenkit.

Huomenna lauantaina 19.11.2016 kello 10 lähtee Mustavuoresta maantielenkki hiljaisella vauhdilla. Ensin Hakunilaan, josta poimitaan 10:30 vahvistuksia mukaan ja jatketaan sitten pikkuteitä johonkin toistaiseksi tarkemmin määrittelemättömään suuntaan. Itse ajattelin varautua ajamaan asfaltilla, 32-millisillä sileillä renkailla ja lokasuojilla varustettuna.

P.S. Hups, tämähän piti laittaa tuonne uuteen, koottuun ketjuun...

Huomenna sunnuntainataina 7.9.2025 kello 10 lähtee ehkä Mustavuoresta maantielenkki oikeasti hiljaisella vauhdilla. Täälläkö kaikki vielä ovat? ;)

Nostan hattua yritykselle elvyttää vuosia eli ensimmäisestä koronakeväästä saakka kuolleena ollut porukkalenkkitoiminta edes kertaluontoisesti!

Tämä ketjuhan muuten yhdistettiin Mustavuoren cyclocrosslenkkiketjun kanssa syksyllä 2016, mutta https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...-porukkalenkit on ollut totaalisen eloton jo reilut viisi vuotta...

Nyt kun tämä on elvytetty, niin kysytäänpä millainen reitti ajettavaksi on Sotungintie-Vanha Porvoontie-Jokivarrentie-Nikkiläntie-Ollkärrintie-Kurkisuontie-Ali-Vekkoskentie-Helsingintie/Uusi Porvoontie?

Osa noista tuttuja, mutta Uusi Porvoontie, Ollkärrintie, Kurkisuontie ja Ali-Vekkoskentie ennen ajamattomia. Uskaltaako lähteä maantiepyörällä vai onko graveli parempi? Ilmeisesti assua kokonaan, vai onko tuossa soratietäkin?

Kaikki nuo tiet on päällystettyjä ja maantiepyörällä ajettavia.

Kiitos tiedosta :)

Söderveckoskivägenillä on pari huomattavan kulunutta osuutta, joita kapeilla maantierenkailla ajaessa ehti kai kymmenenenä ajokautena kommentoida että jokohan tänä vuonna tälle tehtäisiin jotain. Mutta ei siis mitään mitä mitä pitäisi erityisemmin varoa (eikä 28-millisillä enää yhtä epämukavaakaan ajettavaa).

Sotungintien ja Nurmimäentien jälkeen lähdettiin yleensä nousemaan Pohjolantietä ja tultiin Vanhalle Porvoontielle joko Mittatieltä tai Kuninkaanmäentieltä, mutta sellainen ihan hyväksyttävä setämiesversio on oikaista ja loiventaa ylämäkiä valitsemalla Kiertomäentien reitin.

Silloin kun Jokivarrentietä ajettiin vielä ajoradan laitaa, ainoa oikea reitti oli kääntyä Kuninkaantielle ja jatkaa Isolle kylätielle. Kun kelvi valmistui, reitiksi muodostui nopeasti kääntyminen kiertoliittymässä Brobölentielle, siitä Isolle Kylätielle ja edelleen Uudensillantielle. Ajaahan Nikkiläntien kelviäkin, etenkin yksikseen, mutta ei eteneminen sitä kautta ole yhtä sujuvaa ja mukavaa (eikä tietysti oikein spandex-hengen mukaistakaan).


Sightseeing-ideana voisi Anttilassa jättää kääntymättä Kurkisuontielle, ajaa jonkin matkaa eteenpäin ja käydä ottamassa se pakollinen kuva pyörästä nojaamassa Vekkosken-Anttilan myllyn seinää vasten.


Reittivariaationa - jos tämän lenkin ehtii ja haluaa vielä toisenkin kerran tänä syksynä ajaa - voisi olla semmoinen, että kääntyisi Nikkilässä koilliseen Pornaistentielle ja tulisi Anttilaan pohjoisen kautta Linnanpellontietä.

Joo, kyllähän tuolta löytyy järkyttävä määrä eri vaihtoehtoja. Toi mun tänään ajama reitti oli 95% ok, mutta se Ali-Vekkoskentie oli sellainen, että pitää olla hereillä. Plussana kyllä että koko reitillä oli tosin vähän liikennettä siellä, missä tuli ajettua maantien reunaa.

Pääseeköhän Puroniityntieltä/-tielle mistään ympäri? Gravelilla.

Pääsee esim. Hampträskintielle, Fiskträskin suuntaan tai Knutersitielle.

Trailmap.

Juu, trailmapilla minä sitä piirtelinkin, mutta ajattelin kysyä, josko joku olisi sen ajanutkin.

Esimerkiksi tuo Hampträskintien reititys kulkee pihan läpi, mikä on merkitty suljetuksi. Lisäksi tuo musta pätkä jää sitten arvauksen varaan ja oranssikin on sellaista, että siitä joko pääsee ajamalla tai sitten ei. Luokittelijasta riippuen.

https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...eb3b92610d.jpg

Tosta

https://pic.useful.fi/7vvcyOJgw.jpg

Ja tällai vaiks minne

https://pic.useful.fi/prHYpS7Kk.jpg

Juu. Mutta onko joku ajanut noita oransseja gravelilla? Toki itsekin voisi laittaa kroppaa likoon ja mennä katsomaan. Ehkä joskus teen läskillä lenkin noihin maisemiin ja scouttaan väylät.

On. Jos joku kohta vaatisikin omaa tunkkaamista, niin eipä nuo pitkiä pätkiä ole.

Tuosta on aina ajettu kuten JackOja piirsi eli käännytään oikealle ennen kuin tunkeudutaan pihapiiriin. Ensimmäinen Dirty Sipoo ajettiin tuota reittiä ja siinä vaiheessa oltiin ymmärtääkseni yhteydessä Saarion arboretumin isäntäväkeen, jolla ei ollut mitään sitä vastaan että gravel- tai silloin kai vielä cyclocross-fillaristit ajavat heidän tonttinsa läpi koukaten.

Oranssi voisi minusta olla vihreäkin, sillä ei tuolla osuudella ollut tavanomaisia kiviä ja märällä kelillä mutaisia pikkumonttuja kummempaa eli ei tarvita muuta kuin pientä ajolinjan valintaa ja kenties takapuolen nostoa satulasta.



JackOjan toisessa kuvassa mennäänkin sitten jännään paikkaan nimeltä Torpet eli vanhaan metsätorppaan, joka nykyisin lienee jonkun jaktvårds- tai jaktföreningin vuokraama. Kärrytie on ollut kuivaan aikaan helppo ajettava, mutta hankalampi märällä kelillä silloin kun siellä on käyty mönkijöillä. Torpan rakennusten takaa pääsee Sibbo storskogin poluille, mutta silloin kun minä olen niitä yrittänyt ajaa, ne ovat olleet turhan vaativia kömpelölle kuskille. Nythän Sipoonkorven polkuja on paljolti sorastettu, joten tilanne voi olla kokonaan toinen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Opulus

Torpan rakennusten takaa pääsee Sibbo storskogin poluille, mutta silloin kun minä olen niitä yrittänyt ajaa, ne ovat olleet turhan vaativia kömpelölle kuskille. Nythän Sipoonkorven polkuja on paljolti sorastettu, joten tilanne voi olla kokonaan toinen.

---

Torpetin takana on rakennetun metsäautotien pää, josta pääsee Fiskträskille. Aiemmin oli kärrypolkuna haastavampaa luonnonpintaa johon oli märempiin paikkoihin ajettu sahanpurua.

Torpetin takana menevä kärrypolku muutama viikko sitten.https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...c817df1308.jpg

Lähetetty minun SM-S916B laitteesta Tapatalkilla

^tyrkkää tuo kuva trailmapiin, jos ei jo ole siellä.