Katos vaan, en keksi itsekään miten voisi editoida. Pitäisihän sen olla mahdollista, ei muuten ole järkeä. Ja kun tallentaa tuollaisen haetun jäljen ei selviä minne se menee ja missä muodossa.
Katos vaan, en keksi itsekään miten voisi editoida. Pitäisihän sen olla mahdollista, ei muuten ole järkeä. Ja kun tallentaa tuollaisen haetun jäljen ei selviä minne se menee ja missä muodossa.
Ei pitäisikään. OSM-päivitykset kaikkeen (karttatiilet ja reitityskone) oli jumissa pari päivää kun Trailmapin pilvipalvelimet kiukuttelivat. Ja nyt vielä Overpass (joka hakee minuuttitason OSM-dataa mm. kartoitus-sivulle ja reittisuunnittelussa reitin tietoihin) kiukuttelee, täytynee taas yöllä resetoida kun käyttäjät yöpuulla. Maksavien tilaajien tuella päästäneen pian hieman päivittämään noita kalliimpaan mutta edelleen toimintavarmempaan konfiguraatioon.
Välillä toki on myös karttatyylin määrittelyssä virheitä, siksikin näitä huomioita on hyvä esittää.
Näitä muuten voi itse tarkastella https://tiles.trailmap.fi osoitteessa. Siellä kun valitsee mtb-trailmap tyyliksi niin näkee raakavisualisoinnin ja oikean yläkulman "inspect / map" moodipainikkeella pääsee näkemään vektoritiilien raakadatan - siellä näkyy tuokin ongelma eli foot=discouraged jne. oli vielä näkyvissä.
^^
Kun vanhalla tai uudella (tai käytännössä millä vaan sovelluksella) tallentaa reitin gpx-tiedostoksi niin sinne ei tallenneta reittiä vaan reittijälki ("track"): siinä ei ole niitä reittipisteitä ("kontrollipisteitä" jotka ohjaavat reititysautomaatin reititystä) joista reitti rakentuu, vaan "leivänmurut" eli loputon määrä pisteitä jotka reittiautomaatti on tuottanut. Niistä takaperin on mahdollista algoritmisesti prosessoida jonkinlainen reitti, mutta uusi Trailmap ei tätä siis vielä osaa. Tuo vaadittava tehtävä on siis arvuutella ne reittipisteet kun niitä ei voi tietää ja alkuperäisen veroista siitä ei enää tule. Tämän takia puhutaan erikseen reitistä ja reittijäljestä, eivät ole siis sama asia vaikka monasti ruudulla kovin samanlaiselta näyttävätkin.
No mitä sitten voi tehdä nyt ennen kuin tuo toiminto on kehitetty? Tuo reittijäljen gpx-tiedostosta kartalle kuten @JackOja jo opasti ja sitten haluamallaan reititysprofiililla manuaalisesti "jäljittää" ("tracing") tuon reittijäljen. Toki jos on kovin pitkä ja monimutkainen reitti niin aikaa menee, mutta suoraviivaisempiin tepsii aika nopsaan. Uudella Trailmapilla toki ajatus on tallentaa se reitti, eikä vain gpx. Itse en edes tallentele enää mitään gpx:iä koska reitit siirtyvät Garminiin ja Trailmapin natiivisovellukseen ja muuta en lenkeillä tarvitsekaan.
@JackOja: tarkoititko "haetun jäljen tallentamista" että klikkaat kartalla reittijälkeä ja valitset valikosta kohdan "tallenna"? Reittijäljet ovat siellä "Jäljet --> Reittijäljet & Strava" sivupalkissa, valitse tabista "reittijäljet" ja on listalla.
Kiitos vastauksesta, nyt selvisi minullekin tuo "reitin" ja "reittijäljen" ero. Asia on nyt ihan selvä, ja olisi varmaan pitänyt hoksata tuo itsekin.
En vain ole tullut koskaan kurkanneeksi GPX-tiedstojen sisään ja miettineeksi, että mitä ne itse asiassa ovatkaan syöneet...
Odotellaan sitä. Minusta olis ihan oleellinen toiminto. GPX ei välttämättä ole "jälki", vaan voi olla toiselta alustalta exportattu reittikin. Komootissa esim. onnistuu tuotujen jälkienkin editointi kun taas vaikkapa RWGPS:ssa ei. Itse en koskaan aja muiden jälkiä, mutta joskus niistä saa ideoita ja niistä voi toisinaan muokata itselleen sopivan version.
Katos vaan, eilen kun kokeilin eivät näkyneet missään. Ny näkyy. Ajattelin, että se olisi ollut keino muuttaa jälki editoitavksi reitiksi.Lainaus:
@JackOja: tarkoititko "haetun jäljen tallentamista" että klikkaat kartalla reittijälkeä ja valitset valikosta kohdan "tallenna"? Reittijäljet ovat siellä "Jäljet --> Reittijäljet & Strava" sivupalkissa, valitse tabista "reittijäljet" ja on listalla.
Mutta ilmeisesti eivät fyysisenä tiedostona tallennu minnekään.
gpsbabelin kanssa leikkineenä pitää muistuttaa että route ja track ovat eri asioita. Track on siis jälki, ja route on reitti.
GPX-formaatti sallii myös "route"-tyypin kuten @Harald tuossa jo huomauttikin. Mutta osaako joku yleisistä sovelluksista tehdä omista reiteistään tuollaisen GPX-formaatin mukaisen "route" exportin? En ole itse ainakaan huomannut. Se sisään tuodun jäljen editointi taas perustuu siihen, että tehdään tuo algoritminen päättely ("reverse-engineering" reitti annetun reittijäljen perusteella). Sama juttu, en itsekään aja muiden jälkiä mutta ideoita otan - teen sen kuitenkin niin että piirrän oman reitin käyttäen pohjana yhtä tai useampaa reittijälkeä. Kun reitin itse piirtää niin siinä tulee samalla katsoneeksi paikat tarkemmin. En kiellä etteikö tuo "import"-toiminto olisi hyödyllinen, työlistalla on.
Trailmapin reitit ja "omat reittijäljet" elävät pilven tietokannassa, ei tiedostoina.
gpsbabel osaa tehdä trackista routen. Ja sehän on XML-tiedosto niin pahimmassa tapauksessa pari sed-riviä niin se on siinä.
Tämä varmaan oli se keskeinen pointti, missä itselläni oli aukkoa tiedoissa. Komoot tarjoaa kaksikin eri vaihtoehtoa tuolle reverse engineeringille ("Stick to original route" ja "Match to known ways"), enkä ollut koskaan miettinyt, että miksi olen voinut editoida Trailmapilla tekemiäni reittejä Komootissa.
Hienoa, jos tuo import on työlistallasi! Reittien suunnittelu erityisesti tässä uudessa Trailmapissa on mielestäni niin paljon edellä muita vastaavia työkaluja, että voisin kuvitella aika monen haluavan alkaa hallita reittejään Trailmapissa. Tuo import olisi aika olennainen asia, jos tuotavia reittejä on paljon.
Tuo "match to known ways" on siis se mitä tässä tavoitellaan. Eli algoritmilla etsitään minimimäärä reittipisteitä jolla reitti saadaan kulkemaan samaan uraa kuin se tuotu reittijälki. Silloin reitti on myös fiksusti jatkossa muokattavissa.
Hienoa että uusi reittisuunnittelu on osunut sielläkin makuhermoon! Se on alue mitä on aika paljon tullut hierottua jotta löytyisi sopiva tasapaino eri vaatimusten kanssa.
^sitten se, että tuotava reitti (tai jälki tms) voi olla luotu sellaisella karttapohjalla, joka poikkeaa Trailmapin omasta.
Kun tuotava reittijälki muutetaan reitiksi niin sovitus tehdään aina sovelluksen omalla kartta-aineistolla JA reitityskoneella. ("match to known ways"). Jos tuodaan reitti (jossa vain reittiä kontrolloivat reittipisteet) niin sama juttu.
Käytännössä kyllä reitittävät sovellukset ulkoilukäyttöön käyttävät lähes poikkeuksetta OSMia. Eroja on toki isosti reitityskoneen konfiguraatiossa, joka tekeekin reittijäljen tuonnista haasteellista.
Jos miettii homman tuotteistamista jatkossa, niin kännykkä-äppi kannattaisi tehdä maksulliseksi ja koneversio ja webbisivuversio ilman kännykkäui:ta pitää ilmaisena. Tietysti hommaan täytyisi sisältyä se, että kännykkä-äppiin saisi myös offiline-kartat jolloin kännykkää pystyisi käyttämään kuten Garminin gps-laitetta. En niinkään näe lisäarvoa noilla Plus-paketin hommilla verrattuna siihen, että jos kännykkää voisi käyttää offline/cached-modessa gepsin asemasta. Sama homma olisi tuotteistettavissa myös kelkkareittikarttoihin.
^ Kännykän natiivisovellukseen on tulossa oma "mobiili"-tilaus, kunhan se ensin saadaan hierottua huolella kuntoon. Siinä on jo offline-toiminto, sekä automatiikalla että manuaalisesti kun pitää saada prikulleen määriteltyä mitä ladataan.
Verkkosivuversio, pyöri se sitten missä laitteessa vaan, palvelee eri tarkoitusta kuin kännykkäversio. Karkeasti ottaen käyttäjäryhmät jakaantuu kartan käyttäjiin ja reittisuunnittelijoihin (jotka sitten käyttävät osin karttaa myös, osa kuten minä itsekin navigoi pitkälti Garminin laitteilla). Molemmille ryhmille oma tuotteensa. Se missä Plus-paketti on nyt on pienempi murhe kuin se, että sovellus ylipäänsä innostaa harrastajia ja tuo jotain selkeästi uutta verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Sen myötä arvoa syntyy riittävästi jotta sitä voi jakaa niin että minullekin päätyy jokin osuus siitä arvosta mitä käyttäjä saa.
Ensinnäkin, mahtavaa työtä sovelluksen kehittämisen kanssa! Olen käyttänyt Trailmap-sovellusta jo sen varhaisista päivistä alkaen, ja olen myös osallistunut OpenStreetMapin kartoitustoimintaan, kun Suomi oli vielä pitkälti kartoittamaton. Haluan kuitenkin nostaa esiin ajatuksiani koskien plus-jäsenyyttä ja freemium-mallia.
Ymmärrän, että tilauspohjaiset ansaintamallit ovat yleistyneet, mutta henkilökohtaisesti olen kyllästynyt jatkuviin tilauksiin ja koen, että hinnoittelu on paikoitellen karannut käsistä. Aiemmin sovelluksista maksettiin kertamaksu, ja nykyään pitää tilata Premium-versio, jonka hinnat nousevat helposti kymmeniin euroihin vuodessa. Monella meistä on useita liikuntasovelluksia, joista jokainen tarjoaa hieman erilaisia ominaisuuksia tilauspohjaisesti ja vain osaa näistä tulee käytettyä aktiivisesti.
Itse käytän karttasovelluksia pääasiassa alueiden nopeaan alkukartoitukseen ja liikuntaan käytän Garminin laitteita, en puhelimen sovelluksia. Kaipaan yhtä kattavaa sovellusta, josta löytyisi kaikki tarvittavat kartat ilmaiseksi, ja premium-versiossa voisi olla lisäominaisuuksia, kuten reittisuunnittelu ja aktiviteettien seuranta.
Ehdottaisin, että Plus-jäsenyyden taakse vietäisiin vain edistyneemmät ominaisuudet, kuten:
- Suunniteltujen reittien tallentaminen
- Aktiviteettien seuranta
- Offline-kartat (mutta kartat ja karttatasot pidettäisiin ilmaisina)
- Mahdolliset turvallisuusominaisuudet, kuten hätäyhteyshenkilö
Tällä hetkellä minulla on plus-tilaus, sillä haluan tukea kehitystä ja alennuksen jälkeen hinta tuntui kohtuulliselta (normhinta on mielestäni turhan korkea). Henkilökohtaisesti olisin valmis maksamaan kertamaksun laadukkaasta sovelluksesta lifetime-lisenssillä. Toivon, että harkitsette tämänkaltaista vaihtoehtoa, joka palvelee meitä satunnaiskäyttäjiä paremmin.
Kiitos, että kuuntelette käyttäjiänne.
Kiitos palautteesta @rantakemisti - eri lähteistä tulevien palautteiden perusteella pyritään tässä navigoimaan eteenpäin ja hienosäätämään freemium-mallia.
Pohjimmiltaanhan tässä on kysymys intressien yhteensovittamisesta: käyttäjän ja kehittäjän. Käyttäjä ei mielellään maksa yhtään mitään (pl. se pieni porukka joka haluaa tukea donation-hengessä), ja jos pitää maksaa niin kertamaksu. Jatkuva tilaus otetaan kun on "pakko" eli tarve on riittävän suuri ja muuta vaihtoehtoa ei ole. Kehittäjän kannalta maksuton malli toimii a) alkuinnostuksen ajan tai b) pitkällä juoksulla silloin kun vaadittava työmäärä, työn luonne, kustannukset ja muut rasitteet (palvelun 24/7 ylläpito) ovat pieniä (tai c) monetisaatio perustuu mainoksiin / käyttäjän datan myymiseen). Uuden Trailmapin osalta ollaan ohitettu a) ja b) eli hanke rullaa vain ja ainoastaan jos freemium-malli (tai jokin muu malli) toimii. Kertamaksun ongelma on se, että kun käyttäjä on kerran maksanut niin lisää rahaa ei tule. Täten malli toimii juuri niin pitkään kun käyttäjien määrä kasvaa, sen jälkeen tulovirta hiipuu lähestyen nollaa - samaan aikaan kuitenkin palvelun kustannukset ja työt jatkuvat, etenkin jos sitä pitäisi myös aktiivisesti kehittää eikä vain ylläpitää. Kertamaksun yhtälö toimii siten vain sovelluksissa jotka tehdään "kerran", ylläpidon ollessa minimaalista tai sitten on markkina jossa uusia käyttäjiä riittää hyvin pitkäksi aikaa.
Plus-tilauksen oheen on suunnitteilla natiivisovelluksen osalta halvempi "mobiili"-tilaus, jossa toiminnot keskittyvät kartan-käyttöön natiivisovelluksella - ei siis reittisuunnitteluun, reittien lähettämiseen Garminiin tai muihin edistyneisiin toimintoihin. Rajanveto on vielä työn alla, koska tämä pitää sovittaa markkinaan jossa on paljon erilaisia karttasovelluksia tarjolla.
Freemium-mallin realiteetteja: Vain hyvin pieni osuus kaikista käyttäjistä maksaa yhtään mitään (tällä hetkellä arviolta alle 1% Trailmapin kaikista käyttäjistä, rekisteröityneistä noin 8%). Tämä tilaajien ryhmä kokee, että 2-3€ / kk juuri tästä sovelluksesta on maksamisen arvoinen koska se tuo harrastamiseen niin paljon lisää (siis ainakin yhtä paljon kuin se about samanhintainen yksi pulla yhden lenkin tauolla). Näiden tilaajien voimin Trailmap menee eteenpäin, kiitos heille! Kun suorittaa tuosta laskimella kertolaskuja niin lienee helppo todeta, että pieni tilaaja-prosentti * pieni kk-maksu per käyttäjä vaatii huikean joukon käyttäjiä jotta katetaan kuukausittain juokseva kulupuoli. Tuo on se yhtälö jota vastaan joutuu kaikki linjaukset arvioimaan ja ennustamaan mitä nuo luvut voisivat olla tulevaisuudessa.
Jos katsoo freemium-mallin kotimaisia karttasovelluksia niin tehokkaan kaupallinen projekti on vaikkapa "Maastokartat": Suht yksinkertainen Android-only sovellus joka käyttää eri toimijoiden ilmaisia karttapalveluita ja tilausversiossa myös Mapboxia. Osuu isoon "ulkoilijat"-kohderyhmään, yksinkertaiset toiminnot ilman tarvetta omille taustajärjestelmille, jolloin jatkuvaan kehitykseen, ylläpitoon tahi taustajärjestelmien pyöritykseen ei mene alkurykäyksen jälkeen juuri aikaa eikä rahaa. Trailmap pyörii aika erilaisella setupilla - tavoitteena tuoda käyttäjille ja OSM-kartoitusyhteisölle jotain ihan muuta kuin nämä Maastokartta / Karttaselain jne. jne. sovellukset, mutta kehittäjän kannalta tämä on sen seurauksena myös aivan eri luokan urakka kuin nämä sovellukset. Puhtaasti kaupallisen logiikan kannalta tämä on aivan "hölmö"-hanke, eikä pyörisi ollenkaan jollei pohjalla olisi ihan muuta ajuria.
Hei @MAS kiitos selvennyksistä ja tarkemmasta taustoituksesta. Arvostan että käytät aikaasi vastaamiseen. Ymmärrän haasteet, joita freemium-malli tuo kehittäjän näkökulmasta ja miksi jatkuvat tulot ovat projektin elinkelpoisuuden kannalta kriittisiä. Ymmärrän myös, että jokainen käyttäjä haluaisi käyttää palvelua ilmaiseksi ja siirtää maksulliseksi ne ominaisuudet, joita ei käytä. ;)
Kuitenkin näen nykyisen tilanteen enemmänkin viestinnällisenä haasteena. Voin olla täysin väärässä, sillä olen nyt vasta uudelleenherännyt tähän projektiin ja en ole seurannut tätä ketjua aktiivisesti. Tässä muutamia huomioita, joiden avulla voisit kehittää tilannetta ja jotka itselleni nousi mieleen:
1. Selkeytä Plus-jäsenyyden sisältöä: Koen nyt, että on hyvin epäselvää, mitä Plus-jäsenyydellä saa. Olen tilaaja, mutta silti en ole varma kaikista eduista. Olen lukenut aihetta käsittelevän blogipostauksen, mutta silti epäselvyys säilyy. Tilanne ilmeisesti elää jatkuvasti, joten olisi hyvä, jos jäsenyyden hyödyt ja ominaisuudet määriteltäisiin tarkemmin ja tämä tieto olisi selkeästi saatavilla. Jos yksi syistä tai jopa pääsyy hankkia plus-jäsenyys on harrastelijaprojektin tukeminen niin se kannattaa selkeästi sanoa.
2. Hinnoittelu ja kilpailu: Koen, että Trailmap on pyrkimässä samaan markkinarakoon kuin Maastokartta, Karttaselain, Komoot, Outdooractive ja mitä näitä nyt on, ja hyvin samanlaisella hinnoittelulla. Itse lähtisin tähän kilpailuun aggressiivisemmalla hinnoittelulla. Ainakin minulle tuo nykyinen normihinta 36 € vuodessa on korkea, enkä usko olevani yksin. Sen maksaminen vaatii selkeyttä saatavaan arvoon ja saa oikeasti miettimään, saako rahoille vastinetta. Esimerkiksi 20 euroa vuodessa on jo sellainen summa, joka voisi juosta jatkuvana kuluna ilman sen suurempaa pohdintaa. Tämä voisi houkutella enemmän käyttäjiä kokeilemaan maksullista versiota ja kasvattaa pitkällä aikavälillä maksavien käyttäjien määrää. En tiedä, minkälaista hintapohdintaa olette tehneet, mutta sanoisin, että kannattaa ottaa hieman filtterillä vastaukset "kuinka paljon olet valmis maksamaan palvelusta". Totuus on yleensä jotain ihan muuta ja varsinkin jos tavoite on saada käyttäjiksi muitakin kuin aktiivisia hyvätuloisia pyöräilyharrastajia. Toisaalta en tiedä minkälainen kulupuoli teillä on ja kuinka paljon maksavia käyttäjiä pitäisi olla kahdenkympin vuosihinnalla.
3. Selkeä viestintä projektin suunnasta: Minulle on nyt epäselvää, mihin suuntaan Trailmap on menossa. Palvelu on tuttu, mutta nyt heräsin uudelleen siihen, kun sain markkinointisähköpostisi. Viestinnässä korostuu se, että tämä on harrastelijaprojekti, jota on nyt tarkoitus kehittää reippaammin. Samalla minulle tulee olo, että tämä on aloitteleva liiketoiminta, joka pyrkii jossain vaiheessa olemaan voitollinen ja jonka suuntaviivat ovat vielä auki. Pointtini tässä on, että harrastelijaprojektia on paljon helpompi tukea jonkinlaisella "tukijäsenyydellä" (esim. io-tech.fi, jossa jäsenyyksillä ei ole suurempia eroja, mutta hinta vaihtelee 8-62 € vuodessa tai 620€ lifetime), jos viestintä on selkeää siitä, että varat menevät projektin ylläpitoon ja jatkokehitykseen. Tällöin tuki ilman maksumuuria olisi varmasti houkuttelevaa. Käyttäjille tarjottaisiin mahdollisuus tukea käyttämäänsä palvelua erilaisilla summilla ilman, että siihen varsinaisesti pakotetaan.
4. Vältä käyttäjien sekoittamista: Viimeinen pointtini on, että kannattaa mahdollisesti selkeyttää nämä kohdat ennen kuin mietitään useampia jäsentasoja, ja varoa sekoittamasta käyttäjiä liiallisella tarjonnalla. Donald Milleria lainaten: "If you confuse, you'll lose." Uskon vahvasti, että viestinnän ja hinnoittelun selkeyttäminen parantaisi käyttäjäkokemusta sekä auttaisi hankkimaan uusia tilaajia.
Kiitos vielä kehitystyöstä ja siitä, että kuuntelette käyttäjiänne.
Kiitos kuuluu kyllä sinulle tarkasta ja pohditusta palautteesta! Näin Facebookin ryhmien valtakaudella on jo ehtinyt ihan unohtaa, että tälläistä keskusteluakin vielä netissä käydään - FB:ssä kun ei paljoa pintaa syvemmällä käydä, mutta siellä pitää olla aktiivisena koska siellä valtaosa kansasta aikaansa viettää.
Trailmapin fokus on tällä hetkellä nykyisten käyttäjien tyytyväisyys ja käyttäjäyhteisön laajentaminen. Ensimmäinen pitkälti tuotteen kehittämistä palautteen pohjalta ja toinen FB yms. promoa eri kohderyhmiin (eri lajien fillaristi, polkujuoksijat, ulkoilijat jne.) jotta käyttäjät löytävät sovelluksen ja samalla keskusteluissa selviää eri kohderyhmien tarpeet & kiinnostuksen taso.
Maksullisen palvelun hinnat tulevat pitkälti verrokkiryhmistä, mistä sinäkin muutaman mainitsit. Käytössä on karkeasti kolme tasoa: tier-1 60-80€ (Komoot, Strava, RWGPS), tier-2 n. 40€ (Karttaselain, MapMyRide) ja tier-3 n. 20€ (Maastokartat). Näistä Trailmap asemoituu tier-2 tasolle Plus-paketilla ja Mobiili-paketti tulee osumaan tuolle tier-3 tasolle. Kysynnän hintajousto on sekä tutkimusten että omien kokemusten perusteella pieni tämän kaltaisissa sovelluksissa ts. jos hinta osuu em. haarukoihin niin siitä halventaminen ei kasvata kysyntää samassa suhteessa kuin halventaminen pienentää tuloja. Se iso kynnys on ihmisillä "ostaa vaiko ei osta", ja kun sitten päätetään ostaa niin riittää että hinta osuu tuotteelle miellettyyn kategoriaan. Ym. seuraa freemium-mallin tämän hetken prioriteetti: saavutettavissa olevan käyttäjämäärän selvittäminen. Mitä isompi, niin sitä alempi tilaajien %-osuus kaikista käyttäjistä antaa hyväksyttävän lopputuloksen. Sen myötä sitten pystyy kirkastamaan Plus-paketin sisällön ja viestinnän. Kommenttisi ovat osuvia, kysymys niiden ratkomisessa on vain priorisoinnista.
Projektin tausta on 100% harrasteprojekti, mutta sitä se lakkasi olemasta siinä vaiheessa kun palvelun tukeminen (edes ilman kehittämistä) muuttui työksi ja juoksevat kulut mittaviksi. Uusi Trailmap seuraa samaa polkua mitä Veloviewerit, Icu.intervals ja vastaavat projektit. eli passion- & mission-driven kehittäjävetoinen projekti jota tehdään nyt sellaisella intensiteetillä, että muihin tulonlähteisiin ei samaan aikaan juuri ehdi panostamaan. Tämän viestintä ei ole aivan triviaalia ja mielelläni kuulen tästä ajatuksia.
“Harrasteprojektiin” suhtaudutaan positiivisesti, juuri kuten kuvasit. Mutta viime vuonna opittu realiteetti oli "donation" mallin toimimattomuus - siitä on helppo puhua, mutta hyvin hyvin harva loppujen lopuksi sen kontribuution tekee. Varmasti toimii joillekin palveluille, mutta tässä en nähnyt siitä evidenssiä ja aihetta jonkin verran opiskelin.
Kaikkeen “maksullisuuteen” taas suhtaudutaan lähtökohtaisesti negatiivisemmin, jotkut käyttäjät jopa erittäin kielteisesti. FB-keskusteluissa selvisi, että yllättävän moni oletti, että pelkkä tilausmallin ottaminen käyttöön jo luo sovelluksesta huikean rahasammon ja siksi huoli & huomio oli siinä, että tätä syntyvää isoa “liiketoiminnan voittoa” jotenkin rajattaisiin (mm. pitämällä maksuton palvelu erittäin laajana). Onneksi useampi kommentoija osasi realistisemmin arvioida tilannetta ja laskimella mallintaa lopputulemia arvioidusta kehittäjän tuntipalkasta (tuntipalkka siis työlle eli sille osuudelle kaikesta ajankäytöstä jota ei mitenkään voi laskea harrastamisen piikkiin enää). Tässäpä se viestinnän haaste on: termi “voitollinen liiketoiminta” hämärtää monella ymmärryksen siitä mistä on kyse yrittäjävetoisessa toiminnassa: Kattavatko tulot edes suoria juoksevia kuluja vai tyhjeneekö tili kunnes pohja häämöttää? Ja jos suorat pakolliset kulut katetaan, niin missä vaiheessa yrittäjä maksaa itselleen edes sen ensimmäisenkin euron tuntipalkkaa, sen sijaan että kasvattaa kuluja (lisäämällä palvelinkapasiteettia, työkaluja jne.) tulovirran mahdollistamana?
Tällä hetkellä voin sanoa, että on ihan turvallista tehdä Plus-tilaus: rahat menevät projektin suoriin kuluihin. Ei ole pelkoa vielä, että siitä jotakin jäisi ylitse kehittäjän tuntipalkaksi ;=) Mutta kovasti painetaan sorvin ääressä duunia jotta jonakin päivänä se ensimmäinen euro omalle henk. koht. tilillekin kilahtaisi ja loisi siten projektille vakaan pohjan. Ja tätä tehdessä iloa antaa käyttäjien kommentit erilaisista mtb, gravel, tossu jne. seikkailuista metsissä - on tämä vain hienoa olla tekemässä jotakin minkä tarkoitus & positiivinen vaikutus on tällä tapaa konkreettista.
Vaihdetaas sitten aihetta kartoitukseen:
Tilannepäivitystä uuden Trailmapin OSM datan päivityksistä:
- Vektorikartta (eli oletus Trailmap-kartta): joka yö
- Reititysprofiilit: joka yö
- Reitityksen reittiyhteenveto ja varoitukset: minuutti diffit
Eli kartan päivitykset ovat nyt taas aidosti "yön yli", Geofabrik edelleen lähteenä OSM-datalle ja heillä päivän cut off klo 22. Hyvä huomata tuo reittiyhteenveto: se heijastelee melkein reaali-ajassa OSM-muutoksia ja näyttää siis käytännössä lähes reaaliajassa kartoittajien tekemät muutokset - tämä saattaa joskus hieman ihmetyttää kun kartta ja reititys laahaa tuon vajaan vuorokauden perässä.
Vanhojen rasterikarttojen (3D MTB, MTB, MTB talvi) osalta päivitys on "2 yön yli" johtuen rasteritiilien hitaasta ja raskaasta generoinnista. Olen miettinyt muutoksia niiden päivitysrytmiin koska eivät enää ole pääasiallinen karttalähde Trailmap:ssä ja niiden tuotanto kuitenkin nielee +80% palvelinkapasiteetista. Tähän mielelläni kuulisin kommentteja: mitä ja millä tapaa noita rasterikarttoja vielä käytetään? Osaan sen perusteella miettiä mitä niiden kanssa tekisi jatkon osalta.
geocache.fi käyttää edelleen 3D MTB karttaa (nimellä "Trailmap"). Se taitaa olla eniten tietoa sisältävä kartta kaikille sovelluksille, jotka näyttää vain yhtä karttatasoa. Mullahan oli tuo myös kännykän kätköilysovelluksessa. Eri asia sitten onko tällainen Trailmap-sovelluksen ulkopuolinen käyttö jatkossakin ok.
Maastossa ton 3D MTB:n ongelma on vähän se, että kun verkko alkoi olla huono niin tuon kartan latautumisen odottelu oli aika tuskaa...
Mutta päivitysrytmistä, vaikea kuvitella että kukaan muu kuin omia muutoksiaan etsivät OSM-kartoittajat osaa edes tajuta eroa onko aineisto 2 päivää vai kuukauden vanhaa
Sivukysymys: saatko "bugiraportit" jotka on laitettu iphonen "Share beta feedback" toiminnon kautta? Niistä ei jää itselle mitään jälkeä lähettämisen jälkeen, niin tulee vähän semmoinen katosiko noi bittiavaruuteen fiilis... (en ole siis hetkeen laittanut mitään, mutta silloin pian nykyisen version julkaisun jälkeen pistin kourallisen screenshotteja kommentein).
Käytän 3D Trailmappia Oruxmaps äpissä. Pitääköhän sille tehdä jotain?
^ 3D MTB kartta on tosiaan suht raskas kartta sekä palvelimen päässä laskemiseen että siirtoon käyttäjälle. Mutta hyvä karttahan se on ollut.
Selvyyden vuoksi: en ole siis tässä kohtaa lopettamassa mitään, vasta tutkimassa vaihtoehtoja jotka toimisivat niin kartoittajille kuin tavallisille käyttäjille. Kartoittajat näkevät OSM-muutoksensa aiempaa ripeämmin vektorikartan ansiosta, toisaalta ilmeisesti rasteritiiliäkin tarvitaan kun osa käyttää niitä esim. JOSM-pohjakarttana. Ja Plus-tilaukseen kuuluu jatkossakin pääsy haluttuihin rasterikarttoihin riittävällä suorituskyvyllä. Sen varmistaminen saattaa vaatia uusia mekanismeja tiilipalvelimien käytölle, Trailmapin ulkoiset sovellukset kun aiheuttavat isoja piikkikuormia, jotkut hyvin aggressiivisella tavalla (eli tavalla millä kyselynsä tiilipalvelimelle tekevät).
Yksi mahdollisuus on tuo OSM-data päivitysvälin hidastaminen joka helpottaa sekä palvelimen kuormaa että asiakaspäätä (välimuistin toiminta). Toinen on siirtyminen vektorikartasta tehtyihin rasteritiiliin. Jne. Näitä nyt tässä pohdin. Ja kun muutoksia on tulossa niin tiedotan niistä ennen jotta ei tule yllätyksiä.
Sain kyllä Applen TestFlight työkalun kautta palautteen ja kiitos niistä! Työkalun kautta ei valitettavasti pääse lähettämään kommentteja enää takaisin, joten ymmärrän kyllä fiiliksen "bittiavaruuteen hukkui". Fiksejä noihin nostamiisi on tulossa osana muitakin korjauksia seuraavaan julkaisuun.
Ymmärränkö oikein, että jos teen muutoksia OSM-dataan, niin klo 22 mennessä tehdyt muutokset näkyvät jatkossa seuraavana päivänä Trailmapin oletusarvoisessa vektorikartassa? Mitäs nuo "Reititysprofiilit" - ja "Reitityksen reittiyhteenveto" -päivitykset tarkoittavat käytännössä? Tarkoittaako tämä esim. sitä, että jos teen muutoksia OSM-dataan, ne näkyvät Trailmapin kartoissa seuraavana päivänä, mutta jos piirtelen reittiviivaa Trailmapissa heti OSM-päivityksen jälkeen, niin reitti löytää tiensä myös uusien polkujen kautta vaikka niitä ei vielä kartassa näkyisikään? Vai tarkoittaako tuo jotain ihan muuta?
Vanhassa Trailmapissa käytin pääasiassa tuota 3D MTB -karttaa, ja joskus kaksiulotteista MTB-karttaa, mutta tässä uudessa Trailmapissa tuo uusi vektorikartta on palvellut sen verran hyvin, että eipä ole ollut tarvetta noille 3D MTB/MTB-kartoille. Oma käyttötapaus on sellainen, että suunnittelen MTB-reittejä Trailmapissa, ja teen myös kartoitustyötä eli piirtelen uusia polkuja OSM:iin.
Reititysprofiili, ehkä paremmin "reitityskone", päivittää siis OSM-datan samassa rytmissä kuin vektorikartta eli joka yö. OSM-muutokset näkyvät reitityksessä siten samaan tahtiin kuin kartassa (aiemmin ei näin ollut vaan reititys päivittyi nopeammin kuin kartta). Reitityksen reittiyhteenveto & varoitukset tarkoittavat sitä tietoa reitistä mikä näkyy siinä reitityksen sivupalkissa (tai kännykässä osin myös ruudun alalaidassa), eli mikä osuus reitistä mitäkin tielajia, tien / polut pinnat ja sitten varoitukset reitistä (varoitukset aina reititysprofiilin mukaan).
Hyvä juttu, tämä se on tavoitekin. Nuo vanhat rasterikartat kuin hiljuksiin happanevat alta (vanhaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoa, karttatyylin määrittely jne.). Ja lähtökohtaisesti vektorikartta on ylivoimainen. Muutama kauneuspilkku siinä vielä on, mutta tässä parin kuukauden sisällä pitäisi parantua entisestään.
Nyt taas tyhmä kysymys, kun en enää muista vastausta.
Mitäs se vaatii että tällainen ohjelma osaisi hälyttää kun poistuu reitiltä? Joku sen minulle kertoi, että se on joku vaativa ja raskas ominaisuus mikä on syytäkin pitää poissa.
Mutta miten se siis menikään?
Listoilla on tuollainen "off course" toiminto. Ei se mahdoton ole tehdä, mutta ei aivan yksinkertainenkaan, riippuen siitä miten fiksun siitä pyrkii tekemään. Osana sitä myös käyttöliittymän hierominen. Itse improvisoin paljon reittejä ja Garminin käyttöliittymä näissä tilanteissa tökkii: juuri kun pitäisi keskittyä fillarin ohjastamiseen pitääkin tökkiä näyttöä jotta saa "off course" ilmoituksen kuitattua jotta Garmin ei väkisin yritä luoda uutta reittiä...
Tämän kuten monen muunkin pienemmän toiminnon osalta pätee sama: Ei nämä yksittäisinä ole usein kuin päivän tai joidenkin päivien työrupeamia. Näitä vain sattuu olemaan työlistalla pitkä jono ja sitten on niitä isompiakin toimintoja jotka ottavat viikkoja työaikaa. Priorisointia pitää siis raskaasti tehdä.
Kokonaisuutena natiivisovelluksen navigoinnin kehittäminen on kyllä työlistan kärjessä.
Onkohan uudessa Trailmapissa sellainen bugi, että se ei näytä "trail_visibility" = "horrible" -tagilla merkittyjä polkuja oikein? Huomasin tämän kun ihmettelin yhtä polkua, joka on merkitty tuolla horrible-tagilla sen jälkeen kun polku on jäänyt hakkuiden alle. Trailmapissa polun horrible-osuus näkyy yhtä paksuna viivana kuin saman polun alkuosa, jolla on vastaavan tagin arvona "good". Trail_visibility = bad -tagilla omaavat polut näytetään tiheämmällä ja kapeammalla pisteytyksellä.
Eli osaako Trailmap tällä hetkellä näyttää nuo "horrible" -arvon omaavat polut oikein?
Katsoin juuri pari esimerkkiä Kaupista. Renderoitui tiheällä pisteviivalla eli ihan oikein. Pistätkö openstreetmap.org linkin tuohon way:hin missä näet ongelman.
Trailmapin vektorikarttatyyli (style.json) on noin 20000 riviä konfiguraatiota. Noin 400 erillistä tasoa. Eli on aika monimutkainen. Matkan varrella on bugeja löytynyt ja ne on saatu nopeasti korjattua. Kun jotain outoa havaitsee niin kannattaa antaa vähintään yksi tarkka esimerkki (osm.org viite) jolla pääsee heti katsomaan sekä renderointia että dataa.
Tämmöinen: Way: 812629495 | OpenStreetMap
Todensin ja välitin eteenpäin Tapiolle. Fiksaantuu varmaan seuraavalla päivityskierroksella.
Juu, tuo hakkuuaukea on kyllä hankalakulkuinen. Tuo mtb_scale=1 taitaa olla polun alkuperäinen mtb_scale ennen kuin hakkuut pilasivat polun, ja sitä arvoa olisi varmaankin hyvä muuttaa suuremmaksi. Ennen tuossa oli selkeä ja leveä polku. Yleisesti ottaen tuolla alueella Paskurinsupissa on tosiaankin periaatteessa hyväkulkuista kangasmaastoa, mutta siellä on kyllä joitain erittäinkin haastavia polkuja. Korkeuserojakin on paljon. Aikoinaan tuolla meni yksi meidän eli MC Krampin järjestämän MTB-endurokisan erikoiskokeista (siis vanhan Suomi-enduron aikaan kun mäet ajettiin ylöskin).
Kiitos!
Onko muilla ongelmia Trailmapista Garmin Connectiin vietyjen reittien muokkauksessa? Reitin saa auki muokkaustilassa Connectissa (web tai Android) mutta reittipisteet ei näy. Ei vaikutusta viekö reitin suoraan käyttöliittymästä vai lataako .gpx ja vie sen.
@jankki kerrotko ensin miksi tuollaista yrität tehdä eli mikä on tarkoitus?
Jos Trailmapista lähettää reitin Garmin Connectiin (mikä on kätevin tapa siirtää reitti Garminin laitteisiin) niin reitti näkyy GC:n courses listalla, mutta ei ole muokattavissa. Sama kuin Stravasta tai Komootista jne. lähetetyillä reiteillä. Jos taas Trailmapista tallentaa GPX-tiedoston ja sitten avaa sen GC:ssä Courses-toiminnon "Import"-painikkeella, niin kyllä ainakin minulla tuli ihan editoitava reitti. Tosin tapa millä GC tekee ylempänä keskustellun "reverse engineering" työn on kyllä aika mielenkiintoinen...Jos sen luomiin reittipisteihin koskee edes vähän niin reitti muuttuu odottamattomalla tavalla. Tästä syystä tuo aloitukseni kysymys eli miksi reittiä muokkaisi tällä tavalla?
Pitäisi lisätä reittiin course pointeja (esim. kauppa) jotta Edge osaisi näyttää nämä kartalla & etäisyydet niihin - tämä ei taida onnistua Trailmapin päästä? En kokeillutkaan vielä .gpx:n importia webbiversiossa, kokeilin vaan avata Androidilla jolloin avasi reitin GC:ssä.
Edit: deskarilla kun synkkasi Trailmap -> GC niin pystyy näemmä editoimaan.
POIt on mulla isoin syy sille että Basecamp on mukana prosessissa isompia reissuja suunnitellessa.
Siinä on tosi hyvää se miten eri tietojoukkoja voi uudelleenkäyttää. (Esim. kopsata edelllisvuoden Midnight Sun Gravel reitille mietityt taukopaikat, veden täydennyspisteet jne. yhtenä joukkona tämän vuoden reitille (jolta sitten voi poistella paikkoja jotka ei osukaan uudelle reitille tai ovat lopettaneet toimintansa…).
Samoin hyvä miten voi tuoda POIta eri lähteistä (vaikka geokätköjä) ja yhdistää niitä reittiin ja omiin Basecampissa määriteltyihin pisteisiin.
Huonona puolena se ettei ole Google Mapsin dataa käytössä: vaikeampi katsella onko jollain suunnalla kyläkauppaa ja miten se on auki lauantaisin...
Mutulla eTrex ja GPSMAP tuoteperheet tässä käyttötapauksessa se tärkein käyttöpaikka näin yhdistellylle datalle, vaikka toki Edge ja kännykkäsovelluksetkin osaa jossain näitä määrin hyödyntää.
Lenkillä tulee käytettyä Garminin navigaattoria ja karttaa. Trailmap kännykkäsovellusta tulee kaivettua harvemmin esiin.
Suunnittelussa ja surffailussa se on sitten enemmän käytössä tietsikan selainsovelluksen ohella.
Navigaattoriin olisi kiva saada img -tiedostossa polut myös alueelta Nurmijärvi-Hyvinkää (-Loppi-Riihimäki), koska siellä ajetaan hyvissä maastoissa.
Tuusulan- Järvenpään suunnallakin tk_hki reuna tulee vastaan Tuomalansuolla.
-oikkuileepas tämä kännykkä tässäkin..