Ota tuo vain hyvänä treeninä. Työmatkatempo ratkaistaan vain ketjuvetoisilla ja kelveillä.
Printable View
Joskus keskittyminen vaan herpaantuu. Takana saattaa olla viisi heittämällä ohi-tapausta ja muutama vähän tiukempi, voitettu kiri. Vähään aikaan ei ole näkynyt ketään ohitettavaa ja tulee sellainen yli-ihmismäinen fiilis. Minua ei ohita kukaan, ainakaan huonommalla pyörällä. Lähestyvä risteys tai muu vastaava aiheuttaa vauhdin hiljenemisen. Kaikki katastrofin ainekset ovat ilmassa. Tässä pari noloa tappiota:
Häviö melko asiallisiin varusteisiin sonnustautuneelle naiskuskille kalustona napavaihteinen lukkopolkimilla varustettu mummisrunkoinen perus-helkama.
Häviö sähköavusteiselle pyörälle loivassa alamäessä.
Tänään teen jonkun onnelliseksi. Hybridi, raskas reppu ja pyrkimys vältellä hikoamista.
JK. Niinhän siinä kävi että yksi sinkula livahti ohi Maununnevan kulmilla. Saatuaan pisteen se tyytyi ajamaan juuri riittävää vauhtia, etten lähtenyt ohi.
Tuli tuossa muuten mieleen, että viime vuonna jouduin sähköpyörän ohittamaksi matkalla kotiin päin. Tosin tämä sankari oli modannut omaa pyöräänsä sähköavusteisesta normaaliksi sähköpyöräksi. Vauhtia oli kaverilla varmaan sellaiset 38 ja _polki_ sellaisella about 60 kadenssilla.
Harmi kun ei ollut maantiepyörää, sinkulasta loppui alamäessä välitykset ja tipahdin kyydistä. =(
Tänään about 50m päästä risteyksestä ennen minua kaarsi joku heebo farkut jalassa vanhalla terässiivellä tms ja alkoi veivata sillä natisevalla ja väpättävällä pyörällänsä sellaista kyytiä, että en meinannut perässä pysyä. Mulla oli viimeinen kilometri 15km työmatkasta jäljellä, joten ajattelin että kyllähän tuosta ohi mennään. En kuitenkaan loppujen lopuksi kehdannut, koska se olisi saattanut näyttää hupaisalta. Kaveri kun sotki reilua kolmeakymppiä rennon näköisenä ja itse olin jo melkoisen puhki, joten en kehdannut puuskuttaa ohi, vaan tyydyin vain peesaamaan ja ihmetteleen, että miten se tuolla kalustolla tempoo sellaista tahtia. Mentiin siinä kuitenkin molemmat ohi eräästä cc-pyöräilijästä (kuka tunnustaa?), joka varmaan ihmetteli että mikä kilpa-ajo tässä on meneillään.
Jäi harmittamaan.
Olen kerännyt kivasti päänahkoja työmatkoilla jostain syystä eivät vaan ole uskaltaneet tulla tänne avautumaan tappioistaan :D
Viimeksi joku maastomies oli eksynyt mun reviirille eli asfaltille ja piti vähän näyttää kun kaveri alkoi kummasti kiihdyttelemään kun huomasi että tulin takaa leppoissaa vauhtia..
Kävin kurkkaamassa ketjun alussa Slim Jimin euroversiosta ottamia sääntöjä. Mopoista saa pisteitä. Tosin olen sillä kannalla, että sääntövaliokunnan on syytä kokoontua ja päivittää Suomalaiset säännöt! Oma näkemys on, että suoraan vetoon esteettömällä kelvillä pudotettu onneton työmatkatempoilija on pistepajatso. Toinen on selkeään (näkyvyys hyvä, ei riskejä muista kelvillä liikkuvista) ylämäkeen hyydytetty. Autot ruutukaava-alueella on mielestäni liian helppoja nakkeja. Samoin mopot. Ja leikkuupuimurit. :D Työmatkatempo on raaka laji, mutta "pimeään mutkaan" ohittajajien ja liikennevalosankareiden kohdalla olen päättänyt jäädä todistajaksi tempilijan ääliömäisyydestä onnettomuuden sattuessa, vaikka itsellä olisi kiire. Ketjuvetoisten välisiä kisoja nämä on, toki kardaanivetokin ok. Lihasvoimalla. Ei ole osunut kohdalle, eli marginaaleissa pyöritään sillä saralla.
Vaan työmatkatempo kun ei ole pisteiden keruuta, vaan vastustajan heikkouden alleviivausta. Kukaan ei tiedä montako pistettä sulla muka on, joten turha niistä on huudella. Pisteet voi valehdella. Mutta se toinen tietää aina tulleensa ohitetuksi.
Pyöräilijöiden välillä tätä käydään. Autoilijoiden itseinhon lisääminen jonoja ohittamalla on ihan toinen laji.
Kävin tänään vähän tutustumassa neljän jälkeen työmatkatempoiluun ja tunsin itseni täysin nöösiksi siinäkin lajissa. Heti ekoissa liikennevaloissa kun odottelin kuuliaisesti valojen vaihtumista (Kehä 2 matinkylän pää), molemmat polkimet luonnollisesti irti (nöösi), tuli takaa kaveri crossarilla ja kuittasi. Oli varmasti palstalainen ammattimaisista otteista päätellen, isolla pykälällä tangolta kovaa karkuun ja varmuuden vuoksi vielä lopuksi hiekkapätkälle, johon ei pyörälläni kovaa pystynyt päästeleen. Selkeä tappio, ei selittelyjä.
Kauniaisissa hiljentäessäni ristykseen jouduin toisen konkarin ohittamaksi, joten tilanne 0-2 ammattimiehiä vastaan. "Tuulipukukansaa" tuli kyllä selkä edellä vastaan, mutta niistä ei ole tarinoita kerrottavaksi.
Sent from my iPad using Tapatalk HD
Tänään oli hyvä päivä. Laskin yhteensä n. 35 ohitusta. Paluumatkan viimeisillä kilometreillä meinasi kuitenkin tulla työtapaturma kun olin lähestymässä punaisella olevia liikennevaloja. Maantiepyöräilijä ajoi ohittaen päin punaisia ja heitti samalla kelviltä ajotielle. Aika ovela veto. Jouduin ponnistelemaan kelviä pitkin että sain kiinni parin ylämäen jälkeen. Miten muuten punaisia päin ajaminen ja ohittaminen. Onko sallittua ohittaa tuolla tavalla vai diskataanko?
Totta kai on. Nössöt pysähtyy valoihin.
Saa ohittaa päin punaisia työmatkatempossa. Suorastaan ihan pitääkin. Liikennesäännöt eivät koske työmatkatempoa, ainoastaan temposäännöt.
Lisäisin tähän kauniiseen kategoriaan vielä bussimatkustajat. Aamu/iltapäiväruuhka, runsaasti liikennevaloja ja paljon bussipysäkkejä. Lopuksi matkustajille vielä sellainen ilme jaa että tekin tulitte viimein perille, bussikuskille vielä kuvitteellisen rannekellon osoittamista, että etkös aikataulussa meinaa tänäänkään pysyä.
Ilmankos mä aina häviän nämä kisat, kun kuuliaisesti pysähdyn valoihin. Jos ohittaa saman eukon (tai miehen näköisen eukon tai eukon näköisen miehen, en tiedä kumpi oli) viisi kertaa samalla suoralla, niin saako siitä pisteitä? :) Se osasi temmon säännöt, kun veti aina punaisissa ohitse pysähtymättä. Sille pitää kyllä antaa yrityksestä pisteet, kun aina se vaan meni ohi ja kiihdytti ihan hulluna kunnes hyytyi sadan metrin päässä siihen eteen vimpuloimaan :D
No johan nyt on markkinat! :D Vitsi nyt kun lähden töistä kotiin, niin mun pitää saalistaa viisi plus-pistettä. Mä olen nyt hemmetti miinuksen puolella! Tai ainakin pitää jotenkin huoli, että kukaan ei pääse valoissa ohi.... Ehkä mä alan kylvämään nauloja jälkeeni piikkimatoksi, että vältyn näiltä harmittavilta pistemenetyksiltä.
Häviö on häviö, sitä ei voi enää myöhemmin kompensoida, vaan se seuraa häpeätahrana koko loppuelämän.
Kannattaa lohduttautua ajatuksella, että sitä hävittyjen työmatkatempojen lukumäärää ei todennäköisesti tulla hakkaamaan hautakiveesi.
Vain häviö on ikuista.
Huoh, no ei auta kun mennä maanrakoon häpeämään! Aamulla kuittasin kaksi syslokrossia ja yhden retro-Bianchin, joten tänään mä ainakin voitin! Kukaan ei menny mun ohitse :cool: Ehkä se voidaan sitten hakata hautakiveen "voitti kerran elämässään työmatkantemmon suvereenisti".
Ei. Väärin taas kerran. Kaksi syslorossia ja yksi retro-Bianchi hävisivät. Sinä et voittanut.
Mukava työmatka aamulla...pääsin peesaan pipopäistä hybridikuskia maasturilla. Ilmeisesti hybridistiä rupesi ärsyttämään 240 Hugin räikän ääni kun rupesi syljeskeleen :D Seuraavalla suoralla ohi..1-0
Hah hah haa. Parin viikon ajan hävittänyt yhtä hybridiä etunojapunnerrustelineellä varustettuna. Tänään kaiffari näki että olen tulossa sivusta samalla väylälle ja kauhea repiminen alkoi välittömästi, tanko notkui ylös alas ja ketju vinkui hybridissä kun Aukusti pyöritti kultaisten ketjujen avulla ajoneuvon hurjaan 30 km/h vauhtiin.
Oli sen verran rajun näköistä menoa ja näytti kuolema tulevan niin armahdin ja annoin hänen kuvitella olevansa voittaja tänään. Koukkasin hieman pidempää reittiä ja nostin vauhtia sen verran ettei hän kerkeä nähdä minun ohittavan kiertotietä apuna käyttäen. Huomenna sitten isketään ja nöyryytetään oikein kunnolla ja ajellaan kahdeksikkoa ympärillä, säälipisteet on jaettu.
Ei kai sähköpyörille hävityistä täysiä pisteitä lasketa?
Sähköpyörällä ajaessa ollaan hävitty jo ennen ensipolkaisua. Sähköpyörälle ei voi hävitä, mutta jos sellainen ohittaa voidaan seuraavan kuukauden työmatkat laskea automaattisiksi häviöiksi.
Mutta jos tällainen sähköpyörä ohittais, ni pyytäisin vaan päästä kyytille: http://www.faradaybikes.com/products/faraday-porteur