Helpompi teknisesti kuin juoksu?
Printable View
Maantiepyöräilyhän ei edes ole ryhmässä niin helppoa mitä normi jantterit luulee.
Tänäkin vuonna on ollut paljon juttua, että laji on muuttunut aina vaan vaikeammaksi ja vaarallisemmaksi. Vauhdit kovenee. Esim klassikoissa, joihin lasken nämä mm/olympia reititkin, on yleensä todella ahtaita paikkoja, joihon on vaan pakko päästä suht kärjestä. Se on aika raakaa tohua, jossa yleensä esim tri taustainen kuski on helisemässä.
Olympialaisethan oli nyt pieni poikkeus. Tiimit olivat tosi pieniä. Tuon vuoksi Belgia oli vahvoilla remco/wout kokoonpanolla. Ei vaan ole enää apukuskeja hoitamassa duunia.
Kun laji on teknisesti ehkä helppo, niin eihän siitä seuraa, että siinä olisi helpointa menestyä. Voi olla ihan päinvastoin. Eikä 100km tunnissa alas ajaminen ole enää teknisesti helppoakaan. Joka lajissa omat vaateet eikä niitä voi eikä pidä vertailla. Kunhan laji on vaan harrastettu ja kilpailtu, niin huiput ovat kovia. En keksi mitään syytä tai motivaatiota siihen, että menisin tennisfoorumille sanomaan, että kertoo lajin tasosta kun master ikäinen voittaa olympiakultaa.
Näkyihän se teknisen osaamisen puute naisten TT:ssä näissä kisoissa, kun triathlon-taustainen Knibb oli koko ajan turvallaan, kun olosuhteet ei olleet helpoimmat. Paremmalla pyörän hallinnalla olisi tullut mitali. Kunto kyllä riitti.
juu. moni vois kokeilla miten lujaa parhaat ajaa mutkia kuivalla ja sateella.
Nähtävästi en ole ihan ainoa kriittinen kaikkia valintoja kohtaan.
https://www.iltalehti.fi/pariisin-ol...7-88e2a4ea12dd
Tämä olikin ihan kiinnostava tieto. Suomi 327, Ruotsi 706 ja Norja 682.
"Suomen valtion liikuntabudjetti vuodelle 2024 on noin 165,5 miljoonaa euroa.
Norjan valtion liikuntabudjetti vuonna 2023 oli noin 305 ja Ruotsin noin 197 miljoonaa euroa.
Vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan vuonna 2019 Ruotsissa urheiluun sponsorirahaa suuntautui 509, Norjassa 377 ja Suomessa 162 miljoonaa euroa.
Raha ei toki yksin selitä Suomen ja naapurimaiden mitalipottien eroja."
Hyvät on mun mielestä olleet olympiaskabat. En olisi laittanut ropojani kummankaan maantiekisan voittajan puolesta likoon, enkä kyllä VDP:n tai van Aertin puolestakaan. En tiedä voiko naisten kisan kanssa olla enää ihan hirveän yllättynyt, että joku tuntematon kuski vie voiton, kun kaksissa olympialaisissa peräkkäin on mennyt voitto "nimettomälle".
Pyoräilyn ulkopuolelta. Ilmeisesti Olympiakomitealla on parempia tuettavia kuin Heili Sirviö kun ovat tehneet oikein periaatepäätoksen, etteivät alle 16-vuotiaita lähde tukemaan. Onko se kettuilulla ja vastaanhankaamisella saavutettava urheilumenestys ihan nurkan takana, vai pitääko vielä odottaa pitkäänkin?
Hesarissa juttu tästä skeittaajsta. Jos urheilussa menestyminen vaatii noin kohtuutonta panostusta, niin minusta alkaa kuulostaa ihan terveeltä että Suomalaiset ei menesty olympialaisissa.
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000010613554.html
Jaa a. Voi ajatella noinkin, tai sitten voi ajatella niin, että vanhemmat panostavat kaiken oman aikansa lapsen harrastukseen, josta tämä nauttii.
Todella paljon on kuitenkin perheitä, joissa se oma duuniura menee ohi kaikesta.
Itse en kyllä lähtisi arvostelemaan toisten ratkaisuja.
Tämä loppukaneettihan sopiikin sinun mietintöihin oikein hyvin.
Tarttee kanssa miettiä mikä on sitä armotonta huippu-urheilua. Esimerkikkinä toimii minusta just hyvin tämä skeittaaja ja vaikka nyt mukana ollut maastokuski savaste, joka on treenannut mielettömiä määriä jo 14v asti.Lainaus:
Huippu-urheilu ei sovi kaikille, eivätkä kaikki sitä kestä. Mutta jos Suomessa halutaan menestyä olympialaisissa, on syytä lopettaa urheilun armottomuuden kauhistelu.
Onko se armottomuutta jos tekee sitä mistä nauttii?
Jutussa myös kirjoitetaan näin
Tämä on minusta ihan totta ja täysin väärin. Lätkään kyllä uhrataan kaikki ja se on normaalia. Ihan junnusta asti.Lainaus:
Suomessa nuorilla urheilijanaluilla on elämässään niin paljon mahdollisuuksia, että kaiken likoon lyöminen yksilöurheilun eteen on vain todella harvan prioriteettilistalla kärkipaikalla.
Onko tää skeittaus siis kirjaimellisesti pappa betalar -laji? :rolleyes:
Täysin samaa mieltä. Lätkä ja futisjoukkueet ovat "nuorten lihamylly", missä monet loukkaantuvat ja uutta loukkaantujaa otetaan armotta tilalle. Vain aniharvat pääsevät menestyksen makuun ja pirun isolla joukolla esim. polvet sökönä jollain tasolla koko loppuelämän. Yksilöurheilussa voi jatkaa vaikka huipulle, vaikka kehitystaantumia tulisikin. Yksilöurheilussa myös aniharva pääsee huipulle, mutta yksilöurheilua voi sitten terveenä harrastella missä tahansa ja millä tasolla tahansa. Loppuelämää vaikeuttavat vammat ovat esim. kestävyyslajeissa huomattavasti harvinaisempia, kuin joukkuelajeissa. Meidän pojan junnujalkapalloilua yritin aikoinaan toppuutella, ei auttanut ja nyt toinen polvi sökö ja tuen kanssa urheilee.
Tarkoitus ei ollut kritisoida niitä yksilön valintoja, vaan sitä julkista menestymisen painetta mitä penkkiurheilijat ovat lietsomassa. Joka nousee pintaan keskustelupalstoilla ja yleisissä keskusteluissa.
Koska itse en panostaisi noin paljon urheiluun, niin katson että en minä sitä voi muiltakaan olla vaatimassa. Nautin urheilun katsomisesta, vaikka Suomalainen olisi sijalla 18. :)
Kuinkahan pitkä skeittaajan ura on jos vertaa esim pyöräilyyn. Skeittaajien ikä on paljon herättänyt keskustelua että ovatko liian nuoria. Tuosta herää ajatus kuinka pian ura on ohi, uusia saman ikäisiä on varmaan jo seuraavissa Olympialaisissa niin kuinka moni nykyisistä on enää mukana silloin.
Sent from my iPad using Tapatalk
Jeps. Hieno suoritus tuo oli.
Laji näköjään vaatii varhaista sitoutumista kun naisten puolella ollaan jossain 14-15 vuotiaina huipulla, miehissä osallistujat on keskimäärin vanhempia ainakin pikaisella vilkaisulla.
Harjoittelumäärät varmaan aika normaaleja, poikkeuksena ikä ja nopea aikajana aloituksesta menestykseen
Piti oikein wikipediasta googlettaa tuota Heili Sirviön historiaa kun noista jutuista ei minulle heti auennut.
Eli perhe asunut Australiassa siitä asti kun Heili ollut 5 vuotias, aloittanut skeittauksen kun ollut 9- vuotias, ja kahtena talvena 2022 ja 2023 perhe asunut Yhdysvalloissa. Jotenkin näistä perheen kaiken uhraamisista yms. jäi minulle erilainen mielikuva
Heili Sirviö (s. 17. maaliskuuta 2011 Suomi[1]) on suomalais-australialainen rullalautailija.[2]
Hän edusti Suomea Pariisin olympialaisissa 2024[3], joissa hänestä tuli 13-vuotiaana Suomen historian nuorin olympiaedustaja[2]. Sirviö sijoittui parkin olympiafinaalissa viidenneksi pistein 88,89.[4]
Häntä ennen nuorin oli uimari Noora Laukkanen, joka osallistui Pekingin olympialaisiin 15 vuoden ja 192 päivän ikäisenä.[2] Myös Hanna-Maria Seppälä oli 15-vuotias osallistuessaan Sydneyn olympialaisiin[3].
Sirviö on kotoisin Suomesta, mutta hän on perheineen asunut vuodesta 2016 lähtien Australiassa[2] ja kahtena talvena (2023 ja 2024) Kaliforniassa Yhdysvalloissa[5]. Hänellä on sekä Suomen että Australian kansalaisuus[2]. Hän aloitti skeittauksen 9-vuotiaana vuonna 2020[3].
Sirviö voitti vertin eli vertical skateboardingin Suomen mestaruuden vuoden 2024 heinäkuussa[6]. Kisassa toiseksi tuli pikkusisko Miila Sirviö[7].
Sirviö ei omista omaa matkapuhelinta, ja vanhemmat hallinnoivat hänen sosiaalista mediaansa.[8]
En ole skeittaaja enkä oikeastaan edes fani mutta yllättävän leppoisana laji näyttää säilyneen olympialaisten kisapaineista huolimatta. Helposti voisi kuvitella että lajissa mennään lopulta yhtä vakavaksi vääntämiseksi kuin esimerkiksi voimistelun puolella.
Matti Heikkinen avasi taustoja tuen puuttumiselle jossain, lähtökohtana on ollut että alle 16v eivät saa myöskään Opetus- ja kulttuuriministeriön tukea niin komitea on peesannut tuota päätöstä.
KOK tavoittelee näillä uusilla lajeilla uusia katsojaryhmiä (ja lisää rahaa). Siinä mielessä lienee KOK-setämiesten tavoitteenakin jopa että tulisi uusia lapsiurheilijoita näihin nuorisolaisten fanittamiin lajeihin.
Omasta mielestäni kyllä tuo rajaus alle 16-vuotiaiden tuesta on oikein, lapsiahan ne vielä on, eikä ammattiurheilijoita.
On se jotenkin arveluttavaa jos kilpaurheilun vaatimukset alkaa jo uhkaamaan yleisiä lasten oikeuksia.
Itse pidän epäterveenä tätä suuntausta joka vaatii aloittamaan kilpaurheilun aina vaan nuorempana ja nuorempana.
YK Lastenoikeuksien sopimus, joka koskee kaikkia alle 18 vuotiaita, sanoo näin:
"Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään."
"Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään."
Olisko linkkiä urheilijalapseen, jolla nämä oikeudet eivät toteudu?
Vaikka suomalaiseen, kiinalaiset ja itäblokkilaiset ovat toki oman lukunsa.
Eihän tämä ikäjuttu mikään uusi asia ole. Naisten telinevoimistelussa ja talvilajeista taitoluistelussa on pitkään osa osallistujista ollut ihan lapsia.