Trailmap-palvelu maastopyöräreittien suunnitteluun ja kartoittamiseen

Tähän keskusteluun liittyen yksi kysymys. Mitä kaikkia OSM-tageja tulisi olla sellaisella polulla, joka menee jonkun asuintalon pihan läpi eli selkeästi sellainen polku, joka ei kuulu jokaisenoikeuden perusteella kuljettavaksi?

Eli kun on vaikkapa sellainen tilanne, että polku menee metsässä, mutta lopulta päätyy menemään jonkun pihan läpi ja päättyy sitten asuintontilla olevalle pihatielle. Jos jättää talon pihalla olevan osuuden polusta kokonaan merkitsemättä, niin silloin se (metsän suunnalta tuleva) polku päättyisi kartan mukaan tontin reunalle, mikä ei vastaa totuutta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Portti

Tähän keskusteluun liittyen yksi kysymys. Mitä kaikkia OSM-tageja tulisi olla sellaisella polulla, joka menee jonkun asuintalon pihan läpi eli selkeästi sellainen polku, joka ei kuulu jokaisenoikeuden perusteella kuljettavaksi?

Eli kun on vaikkapa sellainen tilanne, että polku menee metsässä, mutta lopulta päätyy menemään jonkun pihan läpi ja päättyy sitten asuintontilla olevalle pihatielle. Jos jättää talon pihalla olevan osuuden polusta kokonaan merkitsemättä, niin silloin se (metsän suunnalta tuleva) polku päättyisi kartan mukaan tontin reunalle, mikä ei vastaa totuutta.

---

Polku poikki pihan kohdalta ja siihen access=no

^^Jokamiehenoikeudella kuljettava polku päättyy siihen yksityispihan rajalle. Yleensä pihoja ei kartoiteta.
Jos kuitenkin siitä läpi merkitään polku, tulee sen access -tagi laittaa tilanteen mukaan esim. "private".

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tikola

Totta tuokin - pyörää voi kuljettaa myös pyöräilemättä. Ehkä harva työntelee pyörää UKK puistossa, mutta jossain maailmassa on varmasti paikka, jossa pyörää talutetaan päästäkseen pyöräilemään ja siinä tapauksessa kulkukelpoisuus on validia tietoa.

Ehkä tämä nyt vaatisi sen korjauksen, että Bicycle=no tagia pitäisi lisätä noille pyöräilykieltoalueille.

---

Saako pyörää taluttaa kaikkialla, missä ei saa pyöräillä, on mielenkiintoinen kysymys. Ajatus siitä, että pyörän taluttaja on jalankulkija taitaa perustua lähinnä tieliikennelakiin. Mutta maastossa eikä varsinkaan luonnonsuojelualueilla sovelleta tieliikennelakia.

UK-puistossa on sallittua pyöräillä Suomunruoktulle ja Kopsusjärvelle. Näiden välisen muutaman kilometrin matkan voisi taluttaa ja jatkaa taas ajamista sallitulla polulla. Kysyttäessä Metsähallituksen kanta on kuitenkin ollut, että pyörää ei saa edes taluttaa tällä välillä. En ole itse kysynyt, eli en tiedä miten tätä perusteltiin. Renkaanjälkiä voi toki jäädä taluttaessakin.

^access-tagi (siis koko ryhmä, ei vain "access") keskustelu yllä nosti mieleen tarpeen parantaa ohjeistusta. Tuon tagiryhmän käytön kun pitäisi olla 99% selvää kaikille kartoittajille jotta kartta pysyy kuosissa. Just tuossa ihmettelin

Polku- / ulkoliikuntakartoituksesta saisi sinänsä aika napakan ohjepaketin, mutta missä sen pitäisi olla jotta se löydettäisiin? Vapaaehtoisia ohjeen tekoonkin olisi tietysti mukava löytää minun ja karttatyyliä työstävän Tapion ulkopuolelta....

Tuossa sopivasti tuli vastaan myös https://www.openstreetmap.org/way/481666024/history - yksityistie jossa on ensin kielletty kaikki ja sitten erikseen sallittu pyöräily ja jalan liikkuminen. Ja kun tie on monessa way-segmentissä niin ei toki ollut kaikissa segmenteissä kohdallaan nuo lisämääreet. Automaattireititys pysähtyy noihin katkokohtiin. Tuollainen tapa tagata jossa ensin kielletään kaikki ja sitten sallitaan jotain on vaarallinen tapa, onneksi ei kovin yleinen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MAS

Polku- / ulkoliikuntakartoituksesta saisi sinänsä aika napakan ohjepaketin, mutta missä sen pitäisi olla jotta se löydettäisiin?

---

Formaalisti kai se on Open Street Map Suomi wiki, jossa tuon tyyppistä tietoa säilötään, mutta onko se paikka josta se löydetään?

Fi:Etusivu - OpenStreetMap Wiki

Heitänpä täkyn noille OSM kartta-ammattilaiselle. He tuollaisen dokumentoinnin kanssa työkseen pelaavat

^ Tuohan se virallinen Suomi OSM wiki paikka on. Oikeata yläkulmaa kun katsoo (tietsikan näytöllä) niin näkee tuttua haastetta. Tuo sivu ja moni alasivu on ollut pitkään päivittämättä. Toisaalta noille virallisille sivuille päivitykset tai uudet sivut toivotaan menevän keskustelun lävitse ennen kuin muutoksia tekee, ja nuo keskustelut tapaavat olla aika hidastempoisia. Tästä syystä aikanaan lykättiin pystyyn https://wiki.trailmap.fi - mutta siitä olisi hyvä päästä siirtymään tuonne viralliseen versioon.

Joka tapauksessa eka steppi on löytää kirjoittaja ja saada ohjeita liikkeelle, kyllä ne sitten kodin löytävät ja sinne linkkaamalla myös tietoisuus leviää.

Ketäs mahtavat nämä OSM kartta-ammattilaiset muuten olla?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MAS

Ketäs mahtavat nämä OSM kartta-ammattilaiset muuten olla?

---

Minä viittaan tuolla termillä lähinnä Helsingin Seudun Bussikarttoihin tms. jossa se ihan virallinen linjakartta ja siihen liittyvä tieto on OSM pohjaista. Eli siellä on ihmisiä, joiden työnä on pitää OSM karttaa tietyiltä osin kunnossa. Sieltä minä ideoitani haen tähän vapaaehtoistyöhön. Minun luulo on, että siellä on Suomen pätevintä OSM osaamista, mutta kyllä minä Trailmapinkin luen ihan niiden pätevimpien OSM toteutusten joukkoon. Sillä erolla, että Trailmap ei ehkä ole kenenkään (palkallinen :-)) työ, mutta Helsingin linjakartta on.

Ja tämä liittyy pyöräilyyn siten, että esimerkiksi HSL:n Reittioppaan pyöräreititys tapahtuu kyllä ihan täysin OSM dataan perustuen. Sitä minäkin olen korjaillut, kun pyöräreititys vei kotinurkilla Epäviralliseksi nimetylle OSM polulle, jonne polkupyörällä ei ollut kyllä mitään asiaa.

HSL taitaa tosiaan olla kotimaan mittavin OSM-pohjainen projekti ja kokemusta on taatusti kertynyt niin yleisesti kuin erityisesti joukkoliikenteen tarpeiden ympäriltä. Muutama pointti kuitenkin:
1) Tuo linkkaamani yksityistie jossa access-tagit "mielenkiintoisia": eka versio on HSL_HRT luoma ja totaalisen vinossa kun siinä oli vain access=private
2) OSM ja paikkatieto on aika laaja pelikenttä - vaikea olla expertti kaikessa. Muista foorumeista olen saanut käsityksen, että HSL ei ole tehnyt omia reititysprofiileja vaan syöttää vain dataa OpenTripPlannerille - tämä saattaa liittyä tuohon ensimmäiseen eli on ollut tarve saada tiettyjä tageja väylille jotta openTripPlanner reitittää "oikein". Trailmapin kanssa on tullut pusattua omat raskaasti konfiguroidut reititysprofiilit (koodia + parametreja) jolloin on sekä vapausasteita enemmän sovittaa reititys Suomen OSM-data piirteisiin ja oppii yhtä ja toista reitityksen sielunelämästä.
3) Kyllä Trailmap alkaa kovasti tuntien ja tekemisen luonteen (aika kaukana on mukavasta harrastamisesta...) puolesta työtä muistuttaa, mutta kuten totesitkin niin kompensaatio hieman laahaa jäljessä ;=)

OSM Finland Foorumillahan näitä OSM käytäntöjä ja wiki-juttuja väännetään. Ehkä olet sinäkin siellä seurannut muutaman kuukauden jatkunutta "pyörä- ja jalankulkutiet" vääntöä. Sen verran rauhalliseen tahtiin nuo etenevät, että ei tahdo itsellä aika ja kärsivällisyys riittää.

Open Trip Planner on todellakin se alusta, jolla siellä reititeään ja kieltämättä heidän vinkkeli on joukkoliikenne. Joskin heidän kautta olen sekaantunut näihin Maitolaiturit kartalle ja muihin hankkeisiin. Eli kyllä siellä on OSMista innostuneita ihmisiä ja sitä kautta sen parissa puuhastellaan muillakin tavoilla. OSM on todellakin hidas ja Trailmap nopea, mutta ei se hitaus aina ole huono asia. Tuleepahan mietittyä eikä kovin pahoja kukkasia jää toimintaperiaatteisiin. Tämän polkukartan kannalta itselle ainoa sellainen selvä kukkanen, jota ei ole onnistuttu miettimään on se jäällä menevä polku. Eli OSM teknisesti Highway johon liittyy ajallisia rajoitteita. Talvella hyvällä jääkelillä polku voi olla priimaa, mutta ajappa siinä sitten pyörällä kesällä - tai edes yrität löytää sen polun sieltä järvestä. Kelkkareitit kiertää sen asian vähän karkeasti ja jotain samaa voisi Trailmap tehdä, mutta toisaalta mikä takaa, että polku sattuu ensi talvena jäälle samaan paikkaan?

Trailmap on loistava, mutta se ei ole kattava. Eli Tampereella se on lähellä täydellisyyttä - Öllölässä ei niinkään. Tämä on kaiken tämäntyyppisen ominaisuus, eli wikipediassakin kerrotaan SImpsonit aika kattavasti, koska se on aihe joka kiinnostaa tietotekniikkakykyisiä ihmisiä. OSM on kattavaa siellä missä on paljon aiheesta kiinnostuneita ihmisiä, mutta jos niitä ei ole kattavuus on niin ja näin. Siksi tuota hitaampaa viranomaistoimintaakin tarvitaan, koska avoin ei sitä ainakaan vielä kattavasti täysin korvaa. Eli vaikka pärjäänkin Trailmapillä 9 kertaa 10:stä, niin välilä on hyvä katsoa rinnalle, millaista polkuverkostoa Maanmittauslaitos on maastotietokantaansa saanut aikaiseksi. Se täydentää Trailmappia monesti kivasti varsinkin kun mennään vähän vähemmän yleisiin paikkoihin.

Tuo tämän hetken virallinen OSM foorumi lienee tämä:
https://community.openstreetmap.org/c/communities/fi/67

Itsellä tällä hetkellä pohdinnassa tuo edellä mainittu luonnonsuojelualueet ja pyöräily, eli pitäisi tarkistaa kokeeksi joku LS alue, jossa pyöräily on kategorisesti kielletty ja katsoa onko sen polusto kattavasti merkitty bicycle=no tagilla. Jos ei ole, niin sellaisella ajolla sen voisi ajantasaistaa kerralla kaikkien kyseisen alueen polkujen osalta kuntoon.

Hienoahan se olisi jos olisi enemmän HSL:n kaltaisia OSM:n kanssa touhuavia organisaatioita. Kartoittajat tuppaavat olemaan aika "yksinäisiä susia" ja kaikki muu kuin karttadatan tuottaminen on kovin vaikeata, joka rajoittaa merkittävästi OSM:n potentiaalia. Organisaatioilla taas on paremmin intressiä ja kykyä kehittää OSM:ää ja sen ympärillä olevaa SW-ekosysteemiä pitkäjänteisemmin. Globaalin OSM-kehityksen hitaus alkaa liukua kyllä mielestäni jo samaan kategoriaan kun Suomen talouden kehitys. Ihmetellään miksi Overture syntyi, eikä halua OSM hallintoelimien kanssa tehdä yhteistyötä...

Jäällä tai lumessa menevä polku: ratkaisu on sama kuin esim. hiihtoladuilla eli ei käytetä highway-tagia. Highway-tagi ei toimi koska nämä eri "seasonal" jne. aputagit eivät ole konsistentisti määriteltyjä ja siten sovellukset eivät niitä osaa universaalisti käsitellä. Mutta mtb:winter tagi ilman highwayta kyllä renderoituu talvikarttaan hienosti, samoin kuin piste:type=* merkityt väylät ml. fatbike ja hike tyyppiset. Polkujen paikat toki vaihtelee ja se pitää talviurien osalta aina ottaa huomioon - parempi varmaan jättää merkkaamatta sellaiset aivan sattuman kaupalla syntyvät urat, mutta aika monessa paikkaa tulee suurinpiirtein samaan paikkaan ura joka talvi.

Nuo LS-alueet olisi hyvä perata lävitse, tuo parantaisi heti tilannetta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

Joku valopää on näköjään luokitellut Kekkospuistoon reilusti polkuja kielletyille reiteille.

---

Tämä ei ole ihan helppo tehtävä kaivaa missä saa ja missä ei saa pyöräillä, eli mitään kategorista kieltoa ei voi Kekkospuistossakaan asettaa koko alueelle, kun kiistatta on sallittujakin alueita pyöräilyyn.

Urho Kekkosen kansallispuisto – Kartta, reitit & säännöt (kansallispuistot.fi)

Menisiköhän tämä niin, että luonnonsuojelualueella ei saa koskaan pyöräillä, mutta kansallispuistossa se on sitten sekä/että tapauskohtaisesti?

Joo siellä tosiaan jossain saa pyöräillä. Siellä on tietyt reitit, joissa sallittu.

Mainittu valopää on ollut ahkerana, laittaa Maastotietokannan polkuja ja teitä(!) sellaisenaan OSM:iin johonkin luokkaan. Ei ole tainnut käydä paikan päällä.

Eikä luonnonsuojelualueitakaan kategorisesti voi luokitella ajokieltoon, joissain saa ajella.

EDIT: no ärsytti niin paljon, että ryhdyin OSMiin, vaikka oli tarkoitus pysytellä erossa.

Juuri noin. Meidänkin lähellä on suojelualueet missä saa fillaroida.

Ei ole minunkaan käsittääkseni kategorisia kieltoja luonnonsuojelualueilla tahi kansallispuistoissa vaan aluekohtaiset rajoitukset pitää määrittää, niille kylläkin luonnonsuojelulaki antaa laajempia vapauksia kuin muuten on jokaisenoikeuksien rajoittamiseen. Isommat & julkiset alueet on yleensä helppo selvittää, mutta pienemmille ja yksityisille luonnonsuojelualueille ei ole aina helppoa ottaa rajoituksista selvää (ts. mitä on oikeasti päätetty perustamisen yhteydessä, eikä se mitä kylttejä tai lippulappusia on joku laittanut alueen reunoille).

Pongasin juuri FB:ssa kysymyksen jossa joku kysyi missä Nuuksiossa saa pyöräillä, vastauskin tuli joltakulta nopeasti: vain sallituilla pyöräreiteillä. Ajattelin, että löytyisivät LIPAS sekä lisäksi kenties OSM jolloin uudessa Trailmapissa mukavasti näkyisivät. Mutta eihän Metsähallitus suuressa mahtavuudessaan ole viitsinyt kansalliseen LIPAS-tietokantaan noita reittejä laittaa. Näkyvät siis heidän omissa palveluissa mm. retkipaikka.fi eli ovat toki digitaalisessa muodossa. OSM:sta löytyi nuo (relaatioina) ja muutama pätkä lisääkin, mutta....Ei löydy OSM:sta nimiä yhdellekään reitille (toisin kuin retkipaikka.fi) eli ei pysty googlettamaan mitään niistä, URL-linkki relaatioissa on rikki, eikä mitään muitakaan hyödyllisiä attribuutteja relaatioissa ole. Ja kun nuo eivät ole kunnossa niin aika ohuelle jää luotto OSM:in dataan - toki se antaa osviittaa että jotain voisi olla joista sitten voi tietoa kissojen ja koirien kanssa yrittää jahdata muualta....

Tässä olisi kyllä hienoa pelipaikkaa kartoitukselle. Trailmapissa on nyt perustason tuki noiden reittien näyttämiselle - lupaan viilailla kyllä sitä mukaan kun kartoittajat tästä innostuvat. Pistän itse huomenna aamusella nuo Nuuksion reitit kuosiin (vaikka en aluetta tunne kummemmin, mutta noissa pitänee muutenkin luottaa MH:n tietoon).

Nuuksion tilanne ajokieltojen suhteen muuttuu toivottavasti pian. Eli nippu rajoituksia poistuu. Homma on ollut työnalla 4vuotta ja pyörii nyt jossain byrokratian rattaassa.

Lähetetty minun SM-S916B laitteesta Tapatalkilla

Trailmappia muuten käytetään ainakin Helsingissä uusien ls-alueiden suunnittelussa. Ramsinniemen ls-alueen laajennuksen suunnitelmassa oli screenshotti alueen maastopyöreiteistä eli Trailmapista.

Lähetetty minun SM-S916B laitteesta Tapatalkilla

@Lare mielenkiintoista kehitystä Nuuksion osalta. Mikä tuohon on vaikuttanut? Yleensä ainakin tuntuu julkinen puhe olemaan enemmän pyöräilyn kieltämistä vastaan.

Hyvä juttu tuo Helsingin ls-alueiden juttu. Olen uusille rakennettaville alueille samaa käyttänyt täällä omilla hoodeilla, kontaktoinut kuntien vastaavia Trailmap-kuvakaappausten kera, tavoitteena että yrittäisivät palauttaa liittymiä polkuverkostoon kun ensin myllertävät sen rakentaessaan. Strava lämpökartat vielä apuna todentamaan aktiivista käyttöä.

Yritin tuosta Ramsinniemen ls-alueen laajennuksesta löytää materiaalia netistä, tämä oli lähinnä, mutta sen linkit suunnitelmiin olivat rikki: https://www.hel.fi/fi/uutiset/ramsin...eisena-paivana

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Lare

Trailmappia muuten käytetään ainakin Helsingissä uusien ls-alueiden suunnittelussa.

---

Ehkä tuollaista kategorista lausetta, että "Trailmappia käytetään" ei voi sanoa, mutta ihan varmasti, jos kaupungilla on joku asiaan vihkiytynyt hän osaa kaivaa suunnittelun tueksi alueen parhaan polkukartan. Eli se mikä tuohon vaikuttaa on yksittäinen ihminen ja sen ihmisen innostus. Tuskin Trailmap on vielä kuntabyrokratiassa saavuttanut virallisen polkukartan asemaa, mutta siellä missä se hoksataan käyttää sitä kannattaa käyttää. Kertoo Helsingin suunnittelijoiden valveutuneisuudesta, mutta ihan joka kylällä ei kannata samaa odottaa.

Perustan tämän siihen, että juttelen päivittäin paikkatieto&kartta-alan ihmisten kanssa ja hyvin harva heistä on kuullut Trailmapista. Eli kyllä Trailmapin tunnettuus edelleenkin tämän meidän harrastajian kuplan ulkopuolella on aika vähäistä ja ilosanoman markkinoinnille on tilaa. Se että se olisi osa suunnitteluprosessia on kyllä ihan kiinni yksittäisten ihmisten tekemisistä

Trailmap + Strava kertoo kiistatta ihmisten maastossa liikkumisesta ainakin kaupunkialueilla todella hyvin.

Nuuksiossa on vanhan ohjesäännön takia vältetty OSM -kartoittamista. Uutta odotellessa..
Puistohan on jatkuvasti laajentunut mm. entisille ulkoilualueille, joille on siis tullut pyörällä ulkoiluun rajoituksia koska sääntö laahaa perässä.

Ramsinniemen suunnitelma oli kommentoitavissa tietyn ajan. Sen jälkeen se poistui ja tulee myöhemmin uudelle kommentointi kierrokselle.

Helsinki on jyvällä Trailmapista koska ne nykyään juttelee sidosryhmien kanssa: Helsy, Tringa ja Mountain Bike Club Finland. Olettaisin että tieto Trailmapista on päätynyt Mtbcf:n kautta.

Lähetetty minun SM-S916B laitteesta Tapatalkilla

@tikola, jep, jatketaan kuntaihmisten ja myös yleisemmin paikkatieto-ihmisten sivistämistä. Oma havainto on, että "paikkatieto-ihmiset" tarkoittaa monessa tapauksessa nimenomaan ns. GIS-ihmisiä eli ESRI & OGC jne. pelikenttää, joille on usein vierasta ei vain Trailmap, vaan myös OSM ja laajemmin koko ei-perinteinen paikkatieto eli esim. tekniset ratkaisut mitä Big Tech firmat käyttää. Heille on siten ammatillisestikin ihan tervettä sivistystä oppia oman kuplan ulkopuolisia asioita.

Tervettä toimintaa Helsingiltä. Täällä Tampereen seudulla ml. lähikunnat tuo tuntuu toimivan pätkittäin ja siinä tuntuu olevan myös vielä asennehaasteita (ts. tiedonpuute ei selitä kaikkea) ja tässä on selvästi myös koulukuntaeroa: jos avaintehtävissä on ulkoiluihmisiä jotka ovat enemmän retkeilyorientoituneita niin heidän ajattelunsa on usein kallellaan "virallinen reitti"-suuntaan ja sokea piste monen harrastajaryhmän todellisessa liikkumisessa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MAS

@tikola, jep, jatketaan kuntaihmisten ja myös yleisemmin paikkatieto-ihmisten sivistämistä. Oma havainto on, että "paikkatieto-ihmiset" tarkoittaa monessa tapauksessa nimenomaan ns. GIS-ihmisiä eli ESRI & OGC jne. pelikenttää, joille on usein vierasta ei vain Trailmap, vaan myös OSM ja laajemmin koko ei-perinteinen paikkatieto eli esim. tekniset ratkaisut mitä Big Tech firmat käyttää. Heille on siten ammatillisestikin ihan tervettä sivistystä oppia oman kuplan ulkopuolisia asioita.

---

No tuo iskee minuun suoraan, koska kuulun juuri tuohon mainitsemaasi porukkaan ja tunnistan siellä tuon ajatusmallin. Joskin kyllä Trailmapin kaltainen avoin joukkoistettu data kelpaa sielläkin mainiosti, mutta kieltämättä aika herkästi lähdetään katsomaan sitä Lipasta, jossa on kyllä aika paljon puutteita, eikä oikein tunneta niitä muita vaihtoehtoja. Samoin ajatus siitä, että jokaisen ei tarvitse hallinnoida omaa dataansa vaan aina kaikki minkä saa jonkun muun ylläpitämästä rajapinnasta on parempi on monelle edelleenkin valitettavan vieras. Eli tämä minun ilosanomatyö jatkuu kyllä ammattilaistenkin parissa ja esimerkiksi se minun ajatus polkukartta plussasta (OSM+viralliset datat kaikki yhdellä kartalla) on kyllä ottanut monessa paikassa tulta alleen.

Meillä ammattilaisilla on sitten erikseen se avoin lähdekoodi vs. suljettu lähdekoodi keskustelu, joka on ihan oma tarinansa. Itse olen molempi parempi kannalla siinäkin asiassa.

Tosin sen verran pitää ammattipuolta puolustaa, että ei Google ja muu Big Data ole ratkaisu kaikkeen. Eli paikkatietoon liittyy paljon viranomaistoimintaa ja virallista rekisteriä, eikä noista firmoista ja heidän ratkaisuistaan ole paljon apua siinä. Siis kuka omistaa kiinteistön lain edessä tai kenen maalla saa moottorikelkkailla - tai sitten ihan tämä viimeviestien teema, mikä on luonnonsuojelualueiden/kansallispuistojen maastopyöräilyoikeutus. Vaikea nähdä, että Big Data olisi siinä ratkaisu, koska kyse on ihan vain virallisesta rekisterinpidosta. Kartta ja paikkatietoalaan liittyy paljon muutakin, kuin se minkä me kuluttajana ja kansalaisena kartasta katsomme.

Off-topic edelleen: omalla työuralla on tullut oltua sekä (toimialan) disruptoijan että disruptoitavan puolella useamman kerran. Kuvio ollut tähän asti hyvin pitkälti sama: "suljettu" toimiala, jossa vankka usko siihen että "omat tavat on parhaat, jollei peräti ainoat toimivat, tavat" yhdistettynä hitaahkoon (suhteelliseen) innovointiin ja rajalliseen kiinnostukseen tai ainakin ymmärrykseen muiden toimialojen (teknologiseen & liiketoimintamallien) kehityksestä. Sitten tulee humps...Eikä kyse ole noissa tapauksissa että tuollaisen toimialan kaikki perinne on huonoa - kyse on siitä, että ei kyetä uudistumaan riittävällä nopeudella ja ottamaan käyttöön valikoiden oppeja muilta toimialoilta. Viimeiset pari vuotta tuli nähtyä automotive-sektorin kipuilua kun ovat yrittäneet oppia useampaa uutta asiaa yhtä aikaa ja esim. ohjelmistoissa harjoittelevat juttuja jotka tietokoneissa & sittemmin kännyköissä nähtiin jo reilut 20 vuotta sitten. Julkista sektoria toisaalta rajoittaa ja toisaalta suojaa (kun kilpailu ei ole niin näkyvää, vaikka toki se valtioiden välillä on koko ajan olemassa) sen erityinen luonne edellä kuvatuilta mekanismeilta.

"Herättelijän" rooli ei ole ihan helpoin noissa tapauksissa, mutta äärimmäisen tarpeellinen. Tsemppiä vain siihen!

Tätä toimialaa suojaa se, että rahaa ei ylettömästi liiku. Kuten olet itsekkin huomannut - talkoota saa karttojen parissa tehdä, ei se hetkessä bisnekseksi käänny.

Mielenkiintoista keskustelua, eipä ole tullut tuolta kantilta asiaa ajateltua. Mutta kun sitä pysähtyi miettimään, niin kyllähän sitä itsekin on karttadataa työssään käyttänyt. Kun on pitänyt ennen kuokan heilahdusta selvittää kaikki kaukolämpö ja keskijännitejohdot, ja mitä muuta tekniikkaa siellä maan alla nyt meneekään.

Eli aika moneen duuniin se karttatiedon kanssa pelaaminen varmaan liittyy, sellaisiin mitä ei ole tullut itse ajateltuakaan.

Jep, ESRI toimialan elefantti, kai lähelle 50% GIS-markkinasta ja liikevaihtoa reilu 1 BUSD. HERE ja TomTom ainoat globaalit karttapelurit Googlen lisäksi, TomTom vaihtaa n. 500M€ ja HERE hieman isompi. Tälle kaksikollehan disruptio on jo iskenyt Googlen ansiosta, osin OSM. Mutta pieni ja haastava markkina juurikin vaikka merkitys suuri, mutta enemmän epäsuorasti siinä miten isommat pelurit hyödyntävät karttaa ja paikkatietoa, ja julkinen sektori tehtävissään.

Trailmapin osalta lasken haasteeksi enemmän "internet kuluttajamarkkinan" jossa pääasiallinen liiketoimintamalli on kohdistettu mainonta (privacy minimoiden jos haluaa mainonnan jotain tuottavankin). Kuluttaja on oppinut ajatusmallin jossa kaikki on "ilmaista". Jos jokin sovellus ei taivu tai halua pohjata mainoksiin, niin tie on huomattavan kivinen. Tämähän on jännä ilmiö ihmeteltäväksi: harva menee kahvilaan, nappaa kahvin mukaan, poistuu maksamatta ja pitää sitä "ok" käytöksenä - netin puolella kuitenkin juuri näin toimii suurin osa ihmisistä. Kun tästä (Trailmap freemium-malliin) keskusteltiin FB-ryhmässä viime syksyn lopussa niin merkittävä osa keskustelijoista oletti, että vaikka he eivät maksa niin jostakin muualta varmaan tulee rahaa. Toinen harhaoletus on, että digitaalinen tuote tuottaa menoja vain suorat operointikulut (ihan kuten kahvilan kustannukset olisivat vain kahviin käytetty vesi ja kahvipavut). No haasteet on tehty voitettaviksi, Trailmapin eka etappi tänä kesäkautena on saada korvattua palvelun pyörittämisen & kehittämisen aiheuttamat suorat kulut.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MAS

Tämähän on jännä ilmiö ihmeteltäväksi: harva menee kahvilaan, nappaa kahvin mukaan, poistuu maksamatta ja pitää sitä "ok" käytöksenä - netin puolella kuitenkin juuri näin toimii suurin osa ihmisistä.

---

Asia ei ehkä ole ihan noin suoraviivainen. Siinä kahvilassa tilanne on molemmille osapuolille selkeä. Raha sulle ja pulla mulle. Avointa ja kaikkien ymmärrettävissä.

Vaikka muutamia nettilehtiä tai palstoja tilaan / tuenkin, niin silti se saamani vastine on jotenkin hämärästi hahmotettavissa. Geokätkö ohjelmisto on kyllä selkeä, siitä minäkin ymmärrän mitä mitä sillä n 30 vuosimaksulla saan.

Ja tässä on erona, että Suomessa on totuttu saamaan kaikki ilmaiseksi. Ruotsissa kaikesta ollaan valmiita luottokortilla maksamaan. Eli tuo että kaiken pitää olla ilmaista on ainakin karttahommissa Suomalainen erikoisuus. Eli kyllähän kaupallisuudessa me olemme huonompia kuin moni muu, mikä sitten on hyvä ja huono asia ylipäänsä on eri keskustelu. Esimerkkinä vaikka suunnistuksen reitinjakopalvelut Livelox ja Reittihärveli. Suomalainen Reittihärveli tekee jokseenkin kaikki samat asiat, mutta on aina ilmainen. Livelox tekee sen hienommalla käyttöiittymällä ja osaa luottokortilla ainakin osasta palvelujaan niistää vähän.

Kahvilan pulla ja netin kautta hankittava palvelu ovat de facto sama asia: jotain joka tuottaa lisäarvoa käyttäjälleen/ostajalleen. Probleema näissä digipalveluissa on juuri tuo pitkä historia ilmaisuudesta: kun aina ennenkin on saanut ilmaiseksi, niin miksi nyt pitää maksaa. Kahvilan pullasta sen sijaan on aina pitänyt maksaa.

Digitaalisten palveluiden osalta ehkä tuotteistusta kannattaa miettiä juuri tuohon suuntaan mitä edellä mainittiin: ostajan on hyvä konkreettisesti todeta mitä sillä rahalla saa. Esimerkkinä vaikkapa monet nettilehdet: et pääse lukemaan otsikkoa pidemmälle ellet raota lompakkoasi.