Printable View
Viikon sisällä kaksi rengasrikkoa Kulosaaressa, syynä tappajasepelin painuminen renkaan (Schwalben pistosuojatut) kuvioon. Kulosaaren sillalla on iso määrä hiekotussepeliä + jäänteet paikkausasfaltista, mitään ei ole syksyn aikana harjattu pois. Harjakone sillalle, hus!
Eilen työmatkalla yksi rengasrikko ja tänään menomatka työhön keskeytyi kun loppui sisusgumeet repusta. Eli kolme risaa rengasta tänään, nämä länsi-Tampereella.
Kyllä, tappajasepeliä se oli.
Rakennusvirastosta toimistopäällikkö Pekka Isoniemi vastasi viestiini. Kommentoin viestiä viikonlopun aikana, mutta tässä luettavaksi viestin sisältö. Viesti oli lähetetty kaupungin sisäisesti aika monelle eri henkilölle, en laittanut ko. listaa mukaan tuohon alle.
---
Tapio Keihänen,
Kiitokset asiallisesta palautteestanne. Ihan ensimmäiseksi valitan rikkoutuneita renkaitanne, ja tässä jälkiosassa pyrin valottamaan kadunpitäjän näkökulmaa talvihiekoituksesta:
Helsingin kaupunki käyttää raekooltaan 3-6 mm murskattua sepeliä kevyenliikenteen liukkaudentorjunnassa. Samaa hiekoitussepeliä käyttävät myös kaikki muut kadun ja tienpitäjät, koska tällä tavoin on todettu saavutettavan parhain liukkaudentorjunta. Muutoinkin hiekotussepelillä on helppo saatavuus ja se on edullisin käytetyistä taikka paremminkin mahdollisista liukkaudentorjuntamenetelmistä, samoin sen pysyvyys kulkuväylällä on hyvä, mikäli kiviainespartikkelin raemuoto olisi pyöreämpää, rakeet kulkeutuisivat helpommin pois kulkupinnoilta. Tämä taas aiheuttaisi liukkaudentorjunnalle sen, että työt tulisi tehdä tiheämmin, materiaalimenekki kasvaisi, mitkä puolestaan lisäisivät kustannuksia. Murskeesta valmistettu hiekoitussepeli on teräväreunaisempaa heti levittämisen jälkeen, mutta kuluessaan se pyöristyy ja renkaan vaurioittamisriski pienenee.
Jotta liukkaudentorjunta on tehokasta, sepelin tulee olla teräväreunaista. Käytämme ajoradoilla alarajaltaan pienempirakeista sepeliä 1-6 mm, mutta kevyenliikenteen väylille se ei sovellu, sillä nämä väylät eivät yleensä ole täysin lumettomia / jäättömiä. Pienempi rakeiset sulattavat alla olevaa jäätä nopeammin ja uppoavat jään sisään ja kulkeutuvat helpommin jään rakoihin, eikä niillä saavuteta tarpeeksi hyvää kitkan parannusta kevyen liikenteen väylillä. Hiekotussepeliä ei pääsääntöisesti poisteta kulkupinnoilta talviaikaan vaikka tulisi lämmin jakso. Tämä siksi, että yllättävissä liukkaustilanteissa, esim. yöpakkasten jälkeen varhain aamulla liukkaudentorjuntasepeli ehkäisee tapaturmia ja ennen pitkää kulkupinnat jäätyvät uudelleen kun tulee seuraava pakkaskausi.
Lasten leikkipaikoilla käytetään turva-alustana pyöreämpi pintaista luonnonsoraa ns. turvahiekkaa. Tätä on kokeiltu viime talvena Vantaalla, mutta sillä ei saavuteta tehokkuudeltaan vastaavan tasoista liukkauden torjuntaa / kitkan parannusta ja jalankulkupinnoilla luonnonsora muodostaa hetkittäin paikallisia ns. laakeripintoja, jotka ovat jalankulkijoille vaarallisempia kuin nykyisin käyttämällämme hiekoitussepelillä, sillä käyttämällämme hiekoitusmurskeellakin ihmisiä kaatuu, kun jalan alle sattuu pienten kivirakeiden muodostamia laakerikerroksia. Turvahiekka on merkittävästi kalliimpaa kuin nykyisiin käytettävät materiaalit lisäksi sen saatavuus on huonompi ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. Viime talvena tietääkseni vain yksi tuottaja pystyi toimittamaan sitä pieniä eriä.
On hyvin harmillista, ettei polkupyörien renkailla ole vastaavaa talvirengasluokitusta ja -käyttövaatimusta kuin autoilla. Tällaisella vaatimuksella voitaisiin saada rengasvalmistajat kehittämään renkaisiin paremmat pistosuojaukset. Toimiessamme niukkojen määrärahojen puitteissa kustannustehokkuusvaatimus asettaa rajoituksia riittävän kitkan / liukkauden torjunnan tason saavuttamiseen vaihtoehtoisella materiaaleilla. Toivon, että löydätte käyttämäänne huomattavasti kestävämmän rengastyypin näihin Etelä-Suomen rannikon puolittain lumettomiin talviolosuhteisiin.
Kadunpitäjän tulee tarkoin punnita kunnossapitolakia, joka edellyttää katualueiden kunnossapidolta, että kadun tulee olla liikenteen tarpeita tyydyttävässä kunnossa ja varmistaa että tähän on pyritty kaikin käytettävissä olevin keinoin. Käytännössä tämä tarkoittaa poliittisella päätöksellä kunnossapitoon osoitettujen määrärahojen asettamien rajojen mukaista toimintaa. Lainsäätäjän termi "liikenteen tarpeita" kunnossapitolain perusteluissaan muistaakseni toteaa "käyttäjien määrää ja vieläpä eri vuorokaudenaikoina" mikä tulee myös käyttäjän huomioida. Viime kädessä oikeusistuin lopullisesti määrittää ratkaisuissaan tämän termin merkityksen tarkemmin.
Mielenkiinnolla olen seurannut lehtikirjoittelua, jossa on jopa käytetty tappajasepeli -termiä ymmärtämättä ollenkaan taikka väheksyen sitä tosi seikkaa, että talvella yleisesti käytetty hiekoitussepeli vähentää ratkaisevasti jalankulkijoiden liukastumisia ja niistä aiheutuvia onnettomuuksia ja hyvin todennäköisesti pelastaa ihmishenkiä. Pyöräilijät lienevät lanseeranneet tämän virheellisen tappajasepeli -termin.
Useammat tuntemani talvipyöräilijät väittävät, etteivät heidän käyttämänsä renkaat puhkea talvella. Eräs totesi, että ajotavalla voi olla vaikutusta, hän kertoi pyrkivänsä ennakoimaan tilanteita, jotta pystyy tarvittaessa jarruttamaan rauhallisesti. Renkaita on monen hintaisia ja vaikka sattuisi olemaan suomalainenkin tuotenimi, se ei välttämättä takaa tuotteen laadukkuutta. Renkaiden materiaali kun taitaa olla muuttunut täyskumisista osin muovisiin, ja valmistajamaa taitanee nykyisin olla jokin aasialainen valtio. Hyvänä neuvona renkaiden pistosuojauksen parantamiseen pyöräliikkeet ja -korjaamot myyvät renkaan sisäpintaan liimattavaa paksua nauhaa, joka antaa lisäturvaa renkaan rikkoutumiseen.
Yhdistettyjen ja erotettujen kevyen liikenteen väylien hiekoitus tapahtuu samalla kalustolla. Teknisesti eikä taloudellisesti ole järkevää hiekoittaa erottujen kevyen liikenteen välien eri puolia erilaisella hiekoitusmateriaalilla.
Pistosuojauksesta tulisi selvittää rengasvalmistajan vastuu ja ylläpitotoimiston kanta on, että normaalisti hiekoitetulla pyörätiellä puhjenneesta renkaasta tulee vaatia korvausta renkaan valmistajalta.
Huomioitavaa on myös se että kevyen liikenteen väylien käyttäjissä on hyvin eri ikäisiä ihmisiä ja heillä erilainen kyky liikkua. Väylien ylläpito lähtee siitä että liikkuminen on kaikille mahdollista, myös kaikkein heikoimmille.
----
Siteeraan kirjettänne "Loin myös juuri hetki sitten asiaa tukevan julkisen ryhmän Facebookiin". Olisi kovin suotavaa, että tämä vastauskirjeeni on luettavissa perustamanne julkisen ryhmän sivustolla.
----
Korvauskäsittelyistä vastaava lakimies Keijo Kuoppala voinee ohjeistaa korvausanomuksen tekemisessä ja todeta Helsingin kaupungin rakennusviraston linjan korvauksen saamiseen.
ystävällisin terveisin,
Pekka Isoniemi
toimistopäällikkö
Helsingin kaupungin rakennusvirasto
katu- ja puisto-osasto
ylläpitotoimisto
PL 1515
00099 Helsingin kaupunki
www.hel.fi
asiakaspalautteet: www.hkr.fi/yhteys
Harvinaisen fiksua tekstiä rakennusvirastosta, asiaan on selvästi perehdytty.
Kyllähän tämä itku "tappajasepelistä" ampuu välillä rankasti yli. Taitaisi aika moni päästä rengasrikoista eroon, jos vaan ymmärtäisi vaihtaa alle oikeat talvikumit, eikä yrittäisi väkisin ajaa niillä 100g kevyemmillä ja paremmin rullaavilla... :rolleyes:
Eilen huomasin ilokseni sellaisen ihmeen, että Vantaalla oli harjattu ensilumien aikaan levitettyä hiekoitussepeliä pois Läntisen Valkoisenlähteentien ja Asolanväylän pyöräteiltä. Se on hyvä alku. Marraskuun alun ensilumien jälkeenhän tiet voivat olla sulia tammikuuhun saakka.
Mitä tulee renkaiden kestävyyteen, viime talvena Schwalbe Marathon Plus puhkesi kolmesti, aina tappajasepeliin. Vielä keväällä harjausten alettua meni jokin murunen läpi vanhasta reiästä. Vaihdettuani etu- ja takarenkaat keskenään ne ovat pysyneet ehjinä. Nyt niillä on ajettu lähes 6000 km, ja ajattelin uusia ne vasta seuraavan rengasrikon jälkeen.
Jonkin sortin ennätys itselleni tälle viikolle: alkuviikosta eturengas oli tyhjentynyt jonka huomasin vasta seuraavana aamuna, ja eilen molemmat renkaat samalla lenkillä. Onneksi ei ollut pitkä matka taluttaa kotiin :rolleyes: Syylliseksi paljastui sepeli. Aika huikea osumaprosentti ajettua kilometriä kohden kuitenkin kun kesäaikaan vertaa.
Auttaa varmaan jossain määrin, mutta ei todellakaan poista ongelmaa. Menee se sepeli iloisesti läpi "talvirenkaistakin".Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti geeni
Ei mene, ;) vuosien varrella useampi tuhat sepelikilometriä takana, eikä yhtää puhkeamista Gazza G:llä, 2,3 Gazzalla, Extreme 296:lla, WXC 300:lla, Freddies SW 336:lla eikä DH NBX:llä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti PHI
Sitä vaan ihmettelen ukkelin kirjoituksessa, että eikö se halvin ja ainoa oikeasti toimiva ratkaisu ole nastat kengissä ja renkaissa, ei sepeli tiellä?
Mun kokemuksen mukaan talvirenkaat kestää sepelin.
ei tosiaan kovin helposti mee mutta jos oikein huono tuuri ja 6mm sepelinpala hakeutuu nappuloiden väliin niin ehkä teoriassa onnistuu meneen läpi....Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Iglumies
Ja on sitä jouduttu tienpenkalle toppaan nastarenkaankin kanssa, muttei usein...;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti izmo
Pisin sepelinpala jonka olen kaivanut renkaasta oli 10 mm pitkä. Aika harvinaista herkkua, onneksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti izmo
Eikö autojen talvirenkaiden luokitus (M/S) lähinnä perustu pito-ominaisuuksiin?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pekka Isoniemi
En pitäisi tappajasepeli -nimitystä sentään virheellisenä. Ehkä vähän liioiteltuna: ei sen pahempaa kuin normaali lööppijournalismi.Lainaus:
Mielenkiinnolla olen seurannut lehtikirjoittelua, jossa on jopa käytetty tappajasepeli -termiä ...
... virheellisen tappajasepeli -termin.
Ajotavalla todellakin voi välttää kaatumisia. Tuskin kuitenkaan terävien kivensirpaleiden aiheuttamia rengasvaurioita.Lainaus:
Eräs totesi, että ajotavalla voi olla vaikutusta, hän kertoi pyrkivänsä ennakoimaan tilanteita, jotta pystyy tarvittaessa jarruttamaan rauhallisesti...
Terävät kivensirpaleetkaan eivät aina estä liukastumista. Parin vuoden aikana olen vahvasti "hiekoitetulla" alustalla kaatunut muutaman kerran, niin jalan kuin pyörälläkin kulkiessanni. Jos tarkoitus on luoda kesäkelit kevyenliikenteenväylille, olisi kai luontevinta siirtyä asfalttipohjaisten väylien suolaamiseen, joka onnistunee olemassaolevalla kalustolla.Lainaus:
Huomioitavaa on myös se että kevyen liikenteen väylien käyttäjissä on hyvin eri ikäisiä ihmisiä ja heillä erilainen kyky liikkua. Väylien ylläpito lähtee siitä että liikkuminen on kaikille mahdollista, myös kaikkein heikoimmille.
Järeimmät mahdolliset nasta- tai maastorenkaat vaan suosiolla alle, eihän työmatkalla mitään tempoa ajeta... kyllä se jytinä voittaa rengasrikon hatutuksen.Lainaus:
On hyvin harmillista, ettei polkupyörien renkailla ole vastaavaa talvirengasluokitusta ja -käyttövaatimusta kuin autoilla. Tällaisella vaatimuksella voitaisiin saada rengasvalmistajat kehittämään renkaisiin paremmat pistosuojaukset. Toimiessamme niukkojen määrärahojen puitteissa kustannustehokkuusvaatimus asettaa rajoituksia riittävän kitkan / liukkauden torjunnan tason saavuttamiseen vaihtoehtoisella materiaaleilla. Toivon, että löydätte käyttämäänne huomattavasti kestävämmän rengastyypin näihin Etelä-Suomen rannikon puolittain lumettomiin talviolosuhteisiin.
Tappajasepeli on yleishyvä liukkaudentorjuja pyöräteillä ja jalkakäytävillä
- taistelu taitaa muuten olla mahdoton voittaa.
JT
Tämäkin valitus olisi turhaa jos kaikki hommaisivat ne pistosuojanauhat renkaisiin. Aika monta kertaa on tullut todettua että pistosuojanauha ehkäisee rengasrikon. Siihen joku marathon winter tai joku pistosuojattu kesärengas ja rengasrikoista ei ole huolta.
Tässä se harvinaisen yksinkertainen totuus.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Tomi L.
Eikä sen renkaan tarvitse välttämättä olla erityisen pistosuojattukaan. Viime vuonna kevään ja syksyn sepelikauden käytetyistä Vittorian Cross XN renkaista löytyi takaa ainakin 27 ja edestä 8 reikää, mutta siitä huolimatta ei yhtään rengasrikkoa. Samaten Contin 23 mm 4 Seasoneilla on selvinnyt vuosikaudet ilman rengasrikkoja, vaikka sepeli ja muut terävät objektit ovat onnistuneet useasti lävistämään päällysrenkaan. Marathon Wintereillä olisi heti ensimmäisellä lenkillä päässyt rengastöihin ilman sitä pistosuojanauhaa (jota Schwalbe ei missään tapauksessa suosittele käytettäväksi), kun kaksi sepelisirua oli läpäissyt "pistosuojatun" renkaan.
Ainakin Puotinharjun (Itä-Keskus) BikePlanetista löytyi eilen ja vielä jäi paketteja jäljelle. Siellähän on ale kun liike kuulemma muuttaa Tammistoon eli puolella hintaa noita sieltä tällä hetkellä saa. Voisi kuvitella että muissakin Bikeplaneteissa on, tosin ei varmankaan alessa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hiilari
Autojen renkaissakaan ei ole pistosuojausta ja se sepeli puhkoo myös autojen renkaita vaikka autotielle ei kylvetäkään tuota teräväreunaista sepeliä. Olen aika monesti vaihtanut töissä autonrengasta ja kaivanut renkaan urista sepeliä ja huomannut, että joku tavanomaista pidempi sepelinkappale on aiheuttanut puhkeamisen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pekka Isoniemi
Puhkeamisongelmaan näyttäisi auttavan oikealla kuviolla varustettu rengas. Minä laitoin muuan vuosi sitten cruiseriini etukumiksi jonkun Nokian erittäin suurella kuviolla varustetun maastorenkaan. Kuvion kohoumien väli on sen verran suuri, ettei väleihin voi tarttua sepeliä. Tämä rengas ei ole puhjennut kertaakaan. Takana on ollut kolmekin erilaista, tiheämmällä kuvioinnilla varustettua kumia. Takarengas puhkesi pelkästään viime keväänä/tänä syksynä kuudesti. Kerran syyllinen oli lasi, viidesti sepeli.
Itse ajattelin seuraavia talvikumeja valitessani ostaa mahdollisimman harvakuvioisen renkaan, vaikka se ei rullaisikaan. Kasvaapahan kunto.
Tappajasepeli on ehkä virkamielelle vaikea termi, mutta renkaantappajana jokapäivää pyöräilijöille.
Viraston vastauksesta, jossa pitkän selityksen kautta yritetään luikerrella vastuusta, ilmenee ensin, että säästöä tulee terävän sepelöinnin hyödyistä niin valtavasti, että olisi kohtuullista korvata myös sen haitat ilman kankeaa virkamieskäsittelyä. Sitten perään valitetaan että määrärahat loppu..
Osoittaa vastuuttomuutta olla ottamatta huomioon myös haitat ja laskea vasta sitten saavutettu säästö.
Kirjoituksessa viraston asennekin selvästi on että pyöräilijän paikka on missä sopii menemään jalankulkijoiden ja autoliikenteen välissä ja ilmaistaan ettei muutosta käytäntöön tule kuin poliittisella tai oikeuden päätöksellä.
Tämä aiheuttaa pyöräilijöissä asenteiden jyrkentymistä,
Juhlapuheissa ja visioissa pyöräilyä ollaan edistämässä, mutta kun käytäntö on aina vaan tämä.
-Aika kaukaa haettua. Yrittävät tietysti määritellä itse mikä on "normaalisti hiekoitettu".Lainaus:
ylläpitotoimiston kanta on, että normaalisti hiekoitetulla pyörätiellä puhjenneesta renkaasta tulee vaatia korvausta renkaan valmistajalta.
Maalaisjärjellä hiekoitukseen käytetään hiekkaa, sepelöintiin sepeliä, kivituhkaukseen kivituhkaa..
Nykyisin "hiekkana" pidetään halvinta mahdollista kivijätettä.
Terävän lasimurskan kylvämistä voitaisiin yhtä hyvin pitää "hiekoituksena", koska se vähentää liukkautta.
Sitten ihmeteltäisiin kun rengasvalmistajat eivät ole tähän varautuneet:D
Eipä ole tähän mennessä nastarenkaat tai pistosuojanauhalla varustetut renkaat puhjenneet sepeliin.
Vaikka kaikki pyöräilijät vaihtaisivat nauhat alle ja puhkeamiset loppuisivat siihen, on tuolla sepelillä muitakin haittoja. Erityisesti käy sääliksi koirien tassut, jotka ovat kovilla talvella.
Valitettavasti koirien tassuille ei ole standardia, kuten autonrenkaille. Jalostajat voisivat siitä huolimatta kehittää talvikoiran, jonka tassut olisi pistosuojattu sepeliä vastaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti mantis
eka lenkki magicsealit kummeissa tehty ajossa en havainnu mitään hölöskymistä tai muutakaan ei toivottua efektiä ja mielestäni renkaat rullas paremmin kun pistosuojanauhojen kanssa.ei täällä suomen peräsuolessa käytetäkkään enään varsinaista tappajasepeliä mutta kyä tännekkin levitetty murske viipaloi esim nbx:sää melko vaivattomasti.
En ole laskenut mitään eikä ole heittää faktaa pöytään, mutta vähän veikkaan, että parista liukastuvasta päänsä lyövästä jalankulkijasta tulee paljon enemmän suoria ja epäsuoria kuluja kuin talvipyöräilijöiden rengasrikoista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Marsusram
Toisekseen ymärrän harvinaisen hyvin, että lakisääteinen väylien hiekoitus hoidetaan halvalla mutta pääsääntöiseti toimivaksi havaitulla tavalla. Mielummin pistän kunnan budjetista rahaa vaikka terveydenhuoltoon kuin erilaisten high tech -sepeleiden kehittämiseen.
Se, että onko hiekoituksessa ylipäänsä mitään järkeä, on periaatteessa ihan aiheellinen kysymys. Veikkaisin sen kuitenkin olevan järkevää tässä yhteiskuntamallissa, missä kaikki viime kädessä maksavat yhden kansalaisen tunaroinnista.
Se on yksinkertainen tosiasia, että nimenomaan talvella pyöräilijät ovat liikkujien joukossa marginaaliryhmä, eikä tähän ole syynä hiekoitus. Kaupasta saa renkaita, jotka kestävät sepeliä ongelmitta.Lainaus:
Kirjoituksessa viraston asennekin selvästi on että pyöräilijän paikka on missä sopii menemään jalankulkijoiden ja autoliikenteen välissä ja ilmaistaan ettei muutosta käytäntöön tule kuin poliittisella tai oikeuden päätöksellä.
Tämä aiheuttaa pyöräilijöissä asenteiden jyrkentymistä,
Juhlapuheissa ja visioissa pyöräilyä ollaan edistämässä, mutta kun käytäntö on aina vaan tämä.
Positiivisessa hengessä voidaan tietty miettiä sepelin hyviä puolia:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti mantis
- kun on poistettu pölyävä hiekoitushiekka ja siirretty sepeliin, eikä talvinen kuivien päivien pölyn määrä yhtään hellitä, viimeisetkin vastarannankiisket ymmärtävät että se pöly on nastarenkaiden asfalttipinnasta kaivamaa bitumia ja kiveä
- koska jokaisen asiakkaan kengänpohjat ovat täynnä sepeliä, kauppiaat eivät enää valita niiden satunnaisten omasta pystyssäpysymisestään vastuun ottaneiden ihmisten kenkien nastoista
Nonii, Nyt myös minä saan osallistua tähän keskusteluun. Aiemmin mietin että mitä ihmettä täällä höpistään...
Tänään sitten retkellä puhkesi ensin takarengas ja sitten vielä pari kilsaa ennen kotia, eturengas. Että näin. Kotona vaihdoin nastarenkaat alle. Toivottavasti kestävät paremmin.
tänään meinas puhjeta takarengas mutta nopee toiminta pelasti tilanteen... litkua ilmassa pikkasen mutta äkkiä reikäkohta alaspäin ja lisää ilmaa, ilmeisesti sepeli yritti mennä läpi;)
Kenda SB8 - Tappajasepeli, 1 - 0 (!)
Kaveri kertoi juuri HKR:n (Helsingin Kaupungin Rakennusvirasto) pomon antaneen vinkin kuinka hiekoitussepeli ei puhko renkaita. Hänellä on joku työmatkapyöräilevä ystävä joka oli sen hänelle kertonut.
Eli näin: Välttäkää lukkojarrutuksia niin sepeli ei riko renkaita. :D
Vastasin Pekka Isoniemen viestiin, vastaus löytyy alta pitkää vastaanottajalistaa lukuunottamatta.
---
Pekka Isoniemi,
Kiitokset vastauksesta. Laitoin sen nähtäville jo perjantaina sekä luomaani Facebookin ryhmään (http://www.facebook.com/#/group.php?...4226717&ref=mf) että parille keskustelupalstalle (http://www.fillarifoorumi.fi/ ja uutisryhmä sfnet.harrastus.fillarit), joilla asiasta on ollut keskustelua. Laitan myös tämän viestin edellämainittuihin paikkoihin. Lisäsin myös vastaanottajalistaan Helsingin Sanomien kaupunkitoimituksen, joka jostain syystä oli tippunut vastauksestanne pois.
Ymmärrän hyvin monet esittämänne näkökohdat ja perustelut, mutta samoin monet niistä ovat mielestäni katteettomia tai vääriä. Poimin alle viisi pääkohtaa lainauksina viestistänne.
1. "Toivon, että löydätte käyttämäänne huomattavasti kestävämmän rengastyypin näihin Etelä-Suomen rannikon puolittain lumettomiin talviolosuhteisiin.":
Tietääkseni pyörässäni on, maastopyöriin tarkoitetut "nappularenkaat" sekä tietyt nastarenkaat poislukien, markkinoiden parhailla pistosuojauksilla varustetut renkaat, eturenkaana Spectra X5 ja takarenkaana Schwalbe Marathon Plus (molemmissa 5mm pistosuojauskerros). Kokemuksieni mukaan näistä renkaista eivät lasinsirut tai nastat pääse läpi, mutta sepeli kovempana ja terävänä pääsee.
Jos missään määrin järkevänhintaisia, paremmalla suojauksella varustettuja renkaita 28" rengaskoolla varustettuun tavalliseen hybridipyörään tiedätte löytyvän, otan mielelläni niistä tiedon vastaan. En kuitenkaan pidä perusteltuna sitä, että yksinkertaisesti voidakseen pyöräillä talvella pitäisi investoida erittäin kalliisiin erikoisrenkaisiin.
Keskusteluforumeilla käytyjen keskustelujen perusteella kunnollisten pistosuojattujen renkaiden ylivoimaisesti yleisin (ellei jopa lähes ainoa) puhkeamissyy on hiekoitussepeli. Tämän näkee myös liikenteessä. Kesäisin pyöräilijöiden oleellisesti suuremmasta määrästä huolimatta puhjenneen renkaan takia pyörää taluttavia tai paikkaavia näkee erittäin harvoin verrattuna talveen. Kuluneella viikolla ajoin päivittäin Pihlajamäestä Ruoholahteen ja takaisin, ja jokaisella matkalla näin vähintään yhden epäonnisen, useimmilla matkoilla useamman. Taisi olla tiistai-iltapäivä, kun matkalle osui viisi renkaansa puhkaissutta.
Varsinaisessa talvipyörässäni on Nokian W106 -nastarenkaat. Nämä ovat kestäneet nastattomia paremmin, johtuen ilmeisesti yksinkertaisesti paksummasta kumikerroksesta, mutta viime kevättalvena jouduin kuitenkin muutamaan otteeseen edellisiä W106-renkaitani paikkailemaan sepelin jäljiltä.
En pidä hyväksyttävänä sitä, että joutuisin sepelin takia käyttämään nastarenkaita täysin sulalla kelillä, kun pyörätiet ovat sepelöity kuukausi aikaisemmin muutaman päivän lumikauden takia. Nastat pyöristyvät sulalla kelillä asvaltilla ajettaessa, jolloin niiden pito oikealla talvikelillä luonnollisesti heikkenee. Nastarenkaat eivät myöskään ymmärretävästi ole kovin mukavat ajettavat asvaltilla.
Ajotapa toki varmasti vaikuttaa renkaiden puhkeiluun. En kuitenkaan jaksa mitenkään uskoa sitä, että talvipyöräilijät tekisivät renkaita kuluttavia lukkojarrutuksia muuten kuin hätätapauksissa, jolloin tämän vaikutus renkaiden puhkeiluun on aika minimaalinen. Pistosuojattujen renkaiden puhkeminen oikeasti tapahtuu yleensä siten, että terävä, sopivassa asennossa oleva sepelinmuru uppoaa pyöräillessä renkaaseen ja alkaa syödä itseään pikkuhiljaa jokaisella renkaan pyörähdyksellä syvemmälle.
2. "Tappajasepeli":
Pyöräilijät varmaankin tämän termin ovat lanseeranneet, mutta sillä viitataan nimenomaan sepeliin renkaiden tappajana. Niin noiden pistosuojattujen kuin myös todennäköisesti kaikkien muidenkien kumista tehtyjen renkaiden pinta sepelillä pidempään ajamisen jälkeen on viillelty ja pistelty pilalle, on se sepeli sitten päässyt sisärenkaaseen asti tai ei. Oli termi kuitenkin mikä hyvänsä, keskustelu termistä itse asian sijaan vie mielekkyyden koko keskustelulta.
Tästä terävämmästä sepelistä kärsivät samalla muutkin kuin pelkästään pyöräilijät. Se aiheuttaa koirien tassuille kipua (koirat selvästi välttelevät sepelillä astumista) ja ainakin keskustelufoorumien mukaan se myös rikkoo kenkien pohjia.
Sepeli varmasti ajan myötä pyöristyy, mutten usko pyöräteillä tätä käytännössä ehtivän tapahtua. Mekaanista rasitusta tulee kuitenkin kohtuullisen vähän, eikä pyöräilijöiden tai kävelijöiden paino riitä merkittävästi murentamaan sepeliä. Lisäksi koko talven ajan pyöräteille tulee uutta sepeliä - jos ensimmäiseksi kylvetty sepeli olisikin alkanut jo pyöristyä, uutta sepeliä tulee niin paljon lisää, ettei tilanne muutu mitenkään oleellisesti.
3. "Yhdistettyjen ja erotettujen kevyen liikenteen väylien hiekoitus tapahtuu samalla kalustolla.":
Näin varmasti onkin, eikä varmasti ole taloudellisesti järkevää erillisellä kalustolla tai erilaisilla sepeleillä hiekoitusta toteuttaakaan.
Sen sijaan voisi harkita sitä, että se sepeli kylvettäisiin vain toiseen reunaan (erotetuilla kevyenliikenteenväylillä jalankulkijoiden puolelle, muilla jompaan kumpaan reunaan). Tällöin pyöräilijöille jäisi sepelitön kaistale ajettavaksi ja jalankulkijat saisivat kävellä sepelillä. Jalankulkijat toki liukkaudenestoa kaipaavatkin.
Nythän tilanne onkin jo monessa paikassa noin, mutta jostakin valitettavasta syystä se sepeli levitetään nimenomaan sinne pyöräilijöiden puolelle eikä jalankulkijoiden puolelle. Esimerkiksi Mannerheimintiellä eduskuntatalon edessä on juuri näin (valokuva löytyy tuolta Facebook-ryhmästä julkisesti kaikille nähtävänä, voin toki tarvittaessa sen sähköpostitsekin lähettää), samoin kuin vaikka kuinka monessa muussakin paikassa ympäri Helsinkiä. Monesti on myös niin, että talven jäljiltä pyöräilijöiden puolella sepeliä on kaksinkertainen määrä jalankulkijoiden puoleen nähden. Pyöräilijänä tätä on hyvin vaikea käsittää.
Arvioisin Helsingissä lumikeleillä pyöräilevistä noin 80-90% pyöräilevän joko nastarenkain tai voimakkaasti kuvioiduin nastattomin renkain. Tämä mielestäni pitäisi näkyä myös pyöräteiden kunnossapidossa - jos kerran ylivoimaisesti suurin osa pyöräilijöistä on varustautunut liukkaseen keliin, sepelöinti koetaan usein aivan turhana rahanhaaskauksena ja kiusantekona kaupungin suunnalta. "Kaupunki kyllä julkisesti kertoo pyöräily-ystävällisyydestään, mutta kauniit sanat jäävät vain sanahelinäksi" on hyvin usein kuultu kommentti.
4. "Hyvänä neuvona renkaiden pistosuojauksen parantamiseen pyöräliikkeet ja -korjaamot myyvät renkaan sisäpintaan liimattavaa paksua nauhaa, joka antaa lisäturvaa renkaan rikkoutumiseen.":
Pistosuojausnauha on tuttu tuote, ja se kumikerrosta paksuntamalla tuokin lisää pistosuojausta. Useat rengasvalmistajat kuitenkin kieltävät ehdottomasti käyttämästä sitä renkaissaan - esimerkiksi Schwalben takuu ilmeisesti raukeaa, mikäli siihen liimataan pistosuojausnauhaa.
Lisäksi minun on varsin vaikeata hyväksyä sitä, että sen lisäksi että ostan markkinoiden parhaat pistosuojatut renkaat pyörääni, jotka suojaavat sisärenkaat niin lasilta kuin nastoiltakin, joudun kotikaupunkini sepelinlevityksen takia hankkimaan vielä pistosuojausnauhaakin.
5. "Pistosuojauksesta tulisi selvittää rengasvalmistajan vastuu ja ylläpitotoimiston kanta on, että normaalisti hiekoitetulla pyörätiellä puhjenneesta renkaasta tulee vaatia korvausta renkaan valmistajalta."
Kuulisin mielelläni lakimies Keijo Kuoppalan näkemyksen tähän. Mielestäni se, että pistosuojattujen renkaiden käytännössä ainoa puhkeamissyy on hiekoitussepeli, vie vastuun yksiselitteisesti pois rengasvalmistajalta.
Miten määritellään normaalisti hiekoitettu pyörätie? Pitääkö se sisällään hiekoituksen hiekalla vai sepelillä?
Keskustelufoorumeilla on mainittu muutamaankin otteeseen pistosuojattuja renkaita (Schwalbe, Continental tai Spectra, en muista varmaksi mikä noista) valmistavan yrityksen epäusko, kun renkaiden suomalainen maahantuoja kertoi täkäläisistä ajo-olosuhteista ja niiden vaatimuksista renkaille. Kuulemma mistään muualta maailmasta ei ole tullut vastaavaa palautetta. En myöskään itse ole yrityksistä huolimatta löytänyt muualla maailmalla pyöräilyfoorumeista yms. mainintoja ja valituksia hiekoituksen aiheuttamista renkaiden puhkeamisista. Talvipyöräilyä kuitenkin harrastetaan aktiivisesti myös muissa Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
En ole itse rahallisen korvauksen perässä - voin lahjoittaa mahdolliset saamani korvausrahat Lasten ja nuorten sairaalalle. Tavoitteenani on se, että nykyään käytettävä sepeli korvattaisiin renkaita puhkomattomaan malliin - haluaisin voida lähteä aamulla töihin ilman pelkoa siitä, että joudun tienposkessa paikkaamaan rengasta.
Terveisin,
Tapio Keihänen
Irviöstä päätellen tämä varmaankin on vitsi? (En erityisemmin harrasta lukkojarrutuksia ja ennen pistosuojanauhoja rengasrikkoja tuli noin yksi viikossa.)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Martin Hopper