Voihan se tunnustaa ja saa siitä korkeintaan 2 vuotta bannia. Sitten ei enää tarvitse missata kisoja.
Printable View
Voihan se tunnustaa ja saa siitä korkeintaan 2 vuotta bannia. Sitten ei enää tarvitse missata kisoja.
Nyt ei ole enää kyse pelkistä ajajista, vaan koko Lampre-talli on tutkinnan alla, mm. tiimipäällikkö Saronni - se jolla oli monen vuoden ystävyyssuhde tutkitun apteekkarin kanssa - ja pari muuta henkilöä. Mielenkiintoista on se, että tallin lääkärit eivät ole epäiltynä mistään, eli doping-toiminta oli heidän ulkopuolella ja ehkä (?) tietämättään.
Ei tarvii testata Galimzyanovin B-näytettä. Cyclingnews-linkki.
http://yle.fi/urheilu/lajit/muut/pyo...o_3418190.html
Tuskin näkyy Riccoa enää :rolleyes:
Joko tästä on ollut puhetta?
Riccardo Ricco's career all-but ended by 12-year doping ban
http://www.bbc.co.uk/sport/0/cycling/17775015
Alla linkattu M. Ashendenin haastis oli aika kiinnostava, jos on ollut täällä jo niin mennyt sitten minulta ohi, sorry. Ashenden on siis ottanut hatkat UCIn biopassiboardista, kun kaiketi sopparissa haluttiin rajoittaa hänen oikeuttaan puhua medioille. Tiedä tuosta sitten, mutta minään avoimuuden airuena en ole UCIa pitänyt. Lisäksi asiallista yleisempää kommentaaria veridouppiin liittyen, caso Contadorin kautta.
http://nyvelocity.com/content/interv...chael-ashenden
Tämän ja viime kevään stara Jose Ibarguren varmaan onkin jo tään topikin huushollinimi? Hyvä CV kaverilla! Ja suosittelijoitakin löytyy SaunierDuvalista Lampreen: http://www.dimspace.co.uk/joseibargurentaus.html
Ajajien suunnalta on kuulunut jonkin verran kommenttia, että testaus on tänä vuonna ollut vähäisempää. Näin kyynisen maallikon näkökulmasta tänä vuonna on ollut enemmän uskomattomia suorituksia kuin viime vuonna, pl. Gilbert. Saa nähdä onko Tourilla vastakkain UKPostal, OP TestTeam ja USPostal de Lux' em all.
ACn CAS-pöytäkirjan Mr. X puhuu? http://www.cyclingnews.com/news/cont...-teams-masseur
Insuliinin käyttö terveillä dopingaineena kyllä puistattaa. Ei ole mitään rajaa, mitä ei voitaisi ylittää kun on kyse suoritusta parantavasta suhmuroinnista. Diabeetikkona kun itse tietää, että mitä pienikin liika-annostus insuliinia aiheuttaa...
e: ja sitten jos minä kaikesta sairastamiseen liittyvästä paskasta huolimatta haluan kilpailla, joudun anomaan poikkeusluvan insuliinin käytölle, joka pitää minut hengissä. Ja näiden saakelin mulkkujen takia.
Insuliini on tainnut olla perusvalikoimissa jo aika pitkän aikaa. Sen kanssa saa tietenkin olla yhtä tarkkana kuin pärekattoa kulottamalla korjatessa, mutta ilmeisesti autaa palautumisessa aika paljon kun glykogeenivarastot täyttyvät nopeammin. Pantani-vainaa taisi aikoinaan pelata tän myrkyn kanssa ja olikos Festinan poikien auton takapaksissa insuliinia myös?
San Marino Gran Fondo
http://2.bp.blogspot.com/-MSL9pXZx9l...icco.jpgRiding
No ihan samaa mileltä, täysin järjetöntä omalla terveydellään leikkimistä. Ei voi käsittää miksi jotkut haluaa käyttää lääkkeitä vapaaehtoisesti? varsinkin silloin sen honaa jos ite joutuu jotain pakollisesti käyttämään.
Tsemiä Sinulle J T K kisoihin ja reeneihin!
...eikä muilla riittänyt munaa tehdä Riccon ajamisesta mahdotonta. En minä mitään kaatamista tarkoita, mutta konstit on monet. Ehkä Italian villi gran fondo- ja amatööriskene tuntee sielujen sympatiaa Riccoa kohtaan.
Lukemani mukaan niin kävi, että lopussa kilpailun johto sekosi täysin ja vaati koko muutaman kymmenen ajajan pääjoukkoa heittämään Riccò ulos ryhmästä tai heidät diskataan. Silloin koko pääjoukko päätti osoittaa solidaarisuutta Riccòa kohtaan ja alkoi ajaa 30 km/h. En tiedä miten sitten lopussa kävi.
Ricco' on kaikista vihatuin pyöräilijä Italiassa, ja häntä vastaan hyökätään verbaalisesti ja jopa sylkemällä joka kerta kun hän ilmestyy pyöräilevään joukkoon. Nostan hattua, että tästä huolimatta hän jaksaa pyöräillä.
Granfondot yms. kuntoajot yleensä eivät kuulu kansallisen pyöräilyliiton ja siten UCI:n piiriin, mutta silti doping-pannaa kärsiville ei sallita ilmoittautuminen. Laittomasti osallistuminen granfondoon tuo mukanaan kaikenlaisia muitakin ongelmia, esim. vakuutuksen puute, eli mitä jos Riccò olisi esim. loukkaantunut tai aiheuttanut muun osallistujan loukkaantumisen.
Hän ajoi ensimmäisessä joukossa, joka virallisestikin kuuluu kilpailuun, vaikka liikennesääntöjä on granfondossa aina noudatettava (esim. punaisia valoja, jos risteyksessä ei ole poliisia tms.), jolloin hänet olisi laillisesti voitu poistaa reitiltä. Sen sijaan nykyään 15 minuuttia kärjen jälkeen kilpailu on virallisesti ohi ja ajajat ovat normaalissa liikenteessä. Silloin esim. muita pyöräilijöitä ei voi estää ajamasta samaa reittiä. Tämä koskee ehkä 90 % osallistujista, muttei kärjessä helposti pysyvää Riccòa.
Sori Off Topic.
Tuommoisen linkin aiheesta lukaisin, ja myös oma käsitys on ollut, että on insuliinillakin pelattu jo jonkin aikaa: http://velonews.competitor.com/2003/...he-doctor_3657 Ilmeisesti jo mainittujen vaikutusten lisäksi jokin kasvuhormonin erittymistä stimuloiva funktio on myös.
Tuo Ricco-keissi havainnollistaa aika hyvin sen, mikä näissä systeemeissä on vinossa. Jonkinlainen noita/pyhimys-logiikka on päällänsä ja se on aina huono idea. Rakenteellinen ongelma pyyhitään maton alle syntipukkien kivittämisen kautta. Vähän Leopejon linjoilla siitä, että hyvä kun jaksaa ajaa ja minusta ihan ok jos kuskeilta löytyy tuollaista inhimillistä solidaarisuutta.
"One of the biggest risks you face if you dabble in insulin abuse is that a hypoglycemic reaction (low blood sugar) can result in death, coma, brain damage or an epileptic fit. I read a case report of a 30-year-old bodybuilder who injected a high dose of insulin before a competition and went into a coma with seizures. He did not respond to intravenous push dextrose or a dextrose drip. He ended up on life support in an intensive-care unit. Darwin award.
"Diabetics...take insulin to stay alive, and have to live with the risks. Most of us don’t."
eiköhän se vaan unohtanu syödä..
Kehonrakentajan sekavuus
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
1997;113(23):2471
Mikko Mäkelä
Tapausselostukset
Potilas on 22-vuotias mies, joka on vuosien ajan harrastanut kehonrakennusta. Yksittäisiä traumoja lukuun ottamatta hän on ollut terve. Sairaalaantulopäivänä hän oli suorittanut saliharjoitukset kuten aiemmin, eikä voinnissa ollut ilmennyt mitään tavallisesta poikkeavaa. Noin neljä tuntia harjoitusten alkamisen jälkeen potilaan ollessa jo kotona oli hänen vaimonsa kuullut talon alakerrasta kolinaa ja löytänyt miehensä sieltä sekavana. Sairaankuljettajien saapuessa paikalle oli potilas edelleen sekava ja hänen tajuntansa oli heikentynyt. Sormenpäästä mitattu veren glukoosipitoisuus oli 1.6 mmol/l. Potilaalle aloitettiin 5-prosenttinen glukoosi-infuusio ja hänet toimitettiin keskussairaalan ensiapupoliklinikkaan.
Sairaalan tullessa veren glukoosipitoisuus kapillaariverestä mitattuna oli 3.0 mmol/l. Tajunta oli normaali eikä kliinisessä tutkimuksessa todettu poikkeavaa. Potilas jäi sairaalaan tarkkailtavaksi ja 5-prosenttista glukoosi-infuusiota jatkettiin. Veren glukoosipitoisuus pieneni toistuvasti potilaan suljettua glukoosi-infuusion, ja siksi hänelle annettiin yön aikana glukagonia kahdesti lihakseen. Seuraavana aamuna veren glukoosipitoisuus oli 5 mmol/1 ja potilas kotiutettiin hyvävointisena. Hän ei sallinut laskimoverinäytteiden ottoa, joten mahdollisia poikkeavuuksia muissa kuin verenglukoosiarvoissa ei voitu todeta.
Tiedusteltaessa tarkemmin edeltäviä tapahtumia kertoi potilas parhaillaan valmistautuvansa kahden viikon kuluttua järjestettäviin kunnallisen tason kehonrakennuskilpailuihin. Hän kertoi siirtyneensä nestemäiseen ruokavalioon, koska oli harjoitusohjelmissaan myöhässä. Tapahtumapäivänä potilas oli aloittanut kokeneempien harjoituskumppaneiden kehotuksesta insuliinihoidon, jonka uskottiin "nopeuttavan kehon rasvojen palamista". Tarkoituksena oli pistää kuusi yksikköä lyhytvaikuitteista insuliinia, mutta erehdyksessä hän olikin pistänyt 30 yksikköä. Potilas sulki glukoosi-infuusion sairaalassa toistuvasti, ettei hän olisi saanut ylimääräistä energiaa, joka muuttuu rasvaksi ja varastoituu ihon alle.
Potilaan sekavuuden syy oli insuliiniruiskeen jälkeinen hypoglykemia. Runsas kolmannes kehonrakentajista käyttää anabolisia steroideja (Lindström ym. 1990), mutta tutkimuksia kehonrakentajien insuliininkäytöstä on kirjallisuudessa niukasti. Medline-haun avulla viideltä viime vuodelta löytyi vain yksi tapausselostus, jossa kehonrakentaja oli ottanut 60 yksikköä lyhytvaikutteista insuliinia (Dencausse ym. 1994). Ruiskeen jälkeen seurasi hypoglykemia (1.9 mmol/l), tajuttomuus ja ilmeisesti kouristuksiin liittynyt kreatiinikinaasiaktiivisuuden kasvu arvoon 3 320 U/l (viitealue <270 U/l).
Insuliini ei ole reseptilääke (lyhytvaikutteista insuliinianalogia lukuun ottamatta), joten sitä voi kuka tahansa ostaa apteekista. Insuliini ei ole myöskään doping-aine, eikä ole mahdollista erottaa endo- ja eksogeenista insuliinia seerumista. Kehonrakentajilla käytön syynä on ilmeisesti käsitys, jonka mukaan insuliini on anabolinen hormoni ja auttaa lihaskudoksen kasvattamisessa. Lääkärit tietävät hyvin, että insuliini on myös lipogeeninen ja kasvattaa rasvakudosta. Hyperinsulinemiaan liittyykin rasva–vaan ei lihaskudoksen suuresta määrästä johtuva ylipaino. Kun vielä muistetaan vaikeaan hypoglykemiaan liittyvä aivovaurion vaara, insuliinin käyttö kehonrakennuksen apuvälineenä on paitsi perusteetonta myös vaarallista.
Kirjallisuutta
Dencausse Y, Zimmer J, Kuteifan K: Les dangers du culturisme (Dangers of body building). La Presse Médicale 23: 1136–1137, 1994
Lindström M, Nilsson A L, Katzman P L, ym.: Use of anabolic-androgenic steroids among body builders–frequency and attitudes. J Intern Med 227: 407–411, 1990
Kirjoittaja: MIKKO MÄKELÄ, LL, sisätautien apulaislääkäri Kymenlaakson keskussairaala 48210 Kotka
Siinä teille mietittävää erään tapauksen tiimoilta.
Kehonrakentajan sekavuus
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
1997;113(23):2471
Mikko Mäkelä
Tapausselostukset
Potilas on 22-vuotias mies, joka on vuosien ajan harrastanut kehonrakennusta. Yksittäisiä traumoja lukuun ottamatta hän on ollut terve. Sairaalaantulopäivänä hän oli suorittanut saliharjoitukset kuten aiemmin, eikä voinnissa ollut ilmennyt mitään tavallisesta poikkeavaa. Noin neljä tuntia harjoitusten alkamisen jälkeen potilaan ollessa jo kotona oli hänen vaimonsa kuullut talon alakerrasta kolinaa ja löytänyt miehensä sieltä sekavana. Sairaankuljettajien saapuessa paikalle oli potilas edelleen sekava ja hänen tajuntansa oli heikentynyt. Sormenpäästä mitattu veren glukoosipitoisuus oli 1.6 mmol/l. Potilaalle aloitettiin 5-prosenttinen glukoosi-infuusio ja hänet toimitettiin keskussairaalan ensiapupoliklinikkaan.
Sairaalan tullessa veren glukoosipitoisuus kapillaariverestä mitattuna oli 3.0 mmol/l. Tajunta oli normaali eikä kliinisessä tutkimuksessa todettu poikkeavaa. Potilas jäi sairaalaan tarkkailtavaksi ja 5-prosenttista glukoosi-infuusiota jatkettiin. Veren glukoosipitoisuus pieneni toistuvasti potilaan suljettua glukoosi-infuusion, ja siksi hänelle annettiin yön aikana glukagonia kahdesti lihakseen. Seuraavana aamuna veren glukoosipitoisuus oli 5 mmol/1 ja potilas kotiutettiin hyvävointisena. Hän ei sallinut laskimoverinäytteiden ottoa, joten mahdollisia poikkeavuuksia muissa kuin verenglukoosiarvoissa ei voitu todeta.
Tiedusteltaessa tarkemmin edeltäviä tapahtumia kertoi potilas parhaillaan valmistautuvansa kahden viikon kuluttua järjestettäviin kunnallisen tason kehonrakennuskilpailuihin. Hän kertoi siirtyneensä nestemäiseen ruokavalioon, koska oli harjoitusohjelmissaan myöhässä. Tapahtumapäivänä potilas oli aloittanut kokeneempien harjoituskumppaneiden kehotuksesta insuliinihoidon, jonka uskottiin "nopeuttavan kehon rasvojen palamista". Tarkoituksena oli pistää kuusi yksikköä lyhytvaikuitteista insuliinia, mutta erehdyksessä hän olikin pistänyt 30 yksikköä. Potilas sulki glukoosi-infuusion sairaalassa toistuvasti, ettei hän olisi saanut ylimääräistä energiaa, joka muuttuu rasvaksi ja varastoituu ihon alle.
Potilaan sekavuuden syy oli insuliiniruiskeen jälkeinen hypoglykemia. Runsas kolmannes kehonrakentajista käyttää anabolisia steroideja (Lindström ym. 1990), mutta tutkimuksia kehonrakentajien insuliininkäytöstä on kirjallisuudessa niukasti. Medline-haun avulla viideltä viime vuodelta löytyi vain yksi tapausselostus, jossa kehonrakentaja oli ottanut 60 yksikköä lyhytvaikutteista insuliinia (Dencausse ym. 1994). Ruiskeen jälkeen seurasi hypoglykemia (1.9 mmol/l), tajuttomuus ja ilmeisesti kouristuksiin liittynyt kreatiinikinaasiaktiivisuuden kasvu arvoon 3 320 U/l (viitealue <270 U/l).
Insuliini ei ole reseptilääke (lyhytvaikutteista insuliinianalogia lukuun ottamatta), joten sitä voi kuka tahansa ostaa apteekista. Insuliini ei ole myöskään doping-aine, eikä ole mahdollista erottaa endo- ja eksogeenista insuliinia seerumista. Kehonrakentajilla käytön syynä on ilmeisesti käsitys, jonka mukaan insuliini on anabolinen hormoni ja auttaa lihaskudoksen kasvattamisessa. Lääkärit tietävät hyvin, että insuliini on myös lipogeeninen ja kasvattaa rasvakudosta. Hyperinsulinemiaan liittyykin rasva–vaan ei lihaskudoksen suuresta määrästä johtuva ylipaino. Kun vielä muistetaan vaikeaan hypoglykemiaan liittyvä aivovaurion vaara, insuliinin käyttö kehonrakennuksen apuvälineenä on paitsi perusteetonta myös vaarallista.
Kirjallisuutta
Dencausse Y, Zimmer J, Kuteifan K: Les dangers du culturisme (Dangers of body building). La Presse Médicale 23: 1136–1137, 1994
Lindström M, Nilsson A L, Katzman P L, ym.: Use of anabolic-androgenic steroids among body builders–frequency and attitudes. J Intern Med 227: 407–411, 1990
Kirjoittaja: MIKKO MÄKELÄ, LL, sisätautien apulaislääkäri Kymenlaakson keskussairaala 48210 Kotka
..." aloittanut kokeneempien harjoituskumppanien kehoituksesta insuliinihoidon" - tämä tietysti pistää silmään tämä sanamuoto mä olisin laittanut että - käytön, ja toinen mitä en nyt ymmärrä on tuo " insuliini ei ole reseptilääke", kyllä diabeetikot insuliiniin kummiskii sen reseptin tarvitsevat....ja tarvitsivat myös vuonna 1997.
Kyllä tämä vaan ihan järjettömäksi on mennyt, kehonrakentajat tarvii insuliinia ja steroideja, ja sitten naisten rintasyövän hoitoon käytettävää lääkettä kun oho! tulee maitoa rinnoista ( pudistelee päätään).
Miten niin mennyt järjettömäksi. Punttiporukan steroidien käyttö on jo sinällään ihan sekopäistä ja ollut jo useamman vuosikymmenen.
Kun nyt näitä kauhutarinoita lähdettiin linkittämään, niin tämä sopii kuin nenä päähän http://greglemond.com/blog/doping-and-those-we-love/ Vaikka onkin ns. katkeran vanhan hullun blogi, niin ehkä siellä kuitenkin saattaa olla jotain lukemisen arvoista.
No, ihan tässä viime vuosina vasta olen lukenut näitä että insuliinia käytetään johonkin muuhun kun diabeteksen hoidoon. Tämmöiset "nuori mies tarvii naisten rintasyöpälääkettä" ovat myös ihan suhteellisen uusia juttuja mulle, kun en tällaisten asioiden parissa ole tekemisissä ollut, enkä tule olemaan.
Suomenkieliset kauhujutut, ja suomalaisen terveyden"hoidon" kauhujutut riittää mulle ihan tarpeeksi, elikkä sellaiset missä oikeasti sairas potilas jätetään ihan heitteille.
Amfetamiinia, piristeitä,anabolisia, testoa,kasvua,epoa,IGF whatever, klenbuterolia,salbumatolia, jne jne. Pyöräilyssä monesti pärjää parhaiten se, joka harjoittelee äärirajoilla. Nyt ei puhuta yli 30 vuotiaista vaan siitä ikäluokasta, mihin harjoittelun vaikutus puraisee parhaiten. 15-24 vuotiaista. Kuinkakohan moni pyöräilyä tosissaan harrastava on treenannut joulu- helmikuussa pk1 alueella yli 40h viikossa? Noihin tuntimääriin kun pääsee peruskunto kaudella, voi unohtaa kaikki mömmöt. Geelejä ja patukoita suosittelen lastaamaan taskut täyteen, käymään hierojalla päivittäin. Sen jälkeen ei tarvita kun kovaa ajoa hyvillä palautuksilla ja lepopäivillä. Asiahan on niin et jos osaa ja pystyy oikeasti treenaa pk1llä, ei voi treenaa liikaa. Nää bodarit ei tiedä yhtään mitään treenaamisesta. Kun ne lopettaa aineiden käytön ja treenaamisen, niistä tulee samantien läskejä. Tyypit jotka on ns. Bodanneet selvinpäin ja harrastaneet muutakin vuosia,ei tartte mitään. Nää insuliinin pistäjät sais mun puolesta jäädä ilman hoitoa, katsoisivat peiliin! Vi....n pellet
Foorumin alue on ammattipyöräily, joten punttijunttien ja muuten vaan harrastelijoiden douppaustoheloinnit voitaneen jättää kirjoittamatta?
Tai jos on pakko, niin off topic-puolella on Jeesustelutopic vol 2.
Vai mitä?
No on tämä niin vakava asia tämä lääkkeiden väärinkäyttö ( sanoisin näin) hyvä että puhutaan. Enemmänkin pitäisi varmaan.
Mutta kyllä harjoittelu puree tosi hyvin >30 vuotiaisiinkin....eikä koskaan ole liika myöhäistä harjoitella tai aloittaa liikunnan harjoittaminen.
Jos on niin tärkeää, niin tee oma topicci sille. Off topic-osastolle.
Edit: Eikä asian tärkeys vielä tarkoita, että sitä pitäisi täällä setviä. Jos et ymmärrä, niin mieti miksei tässä topicisa setvitä Afrikan nälänhätää, Koreoiden konfliktia tai Venäjän "demokratiaa."
Älä ny hermostu, ollaan hiljaa. Selkeesti tunkeuduin alueelle joka ei mulle pätkääkään kuulu.
Asiahan ei minulle mitenkään kuulu, mutta... muille topiikki tässä: http://www.fillarifoorumi.fi/forum/s...liittyv%E4t%29
Eli penkkiurheilijoiden saippuaooppera ja jeesustelu tähän ketjuun ja muu keskustelu toisiin ketjuihin?
Jättäisivät LA:n jo rauhaan. Jokainen ymmärtää, mikä oli 1990-luvun ja 2000-luvun alun meininki ammattipyöräilyssä...