Kestävyysurheilun perusteet

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

Eiköhän siellä ne täsmätreenit kuitenkin eritellä. Kun >80% ajasta on määrää, niin miksei kimpassa. Olen jotenkin ymmärtänyt, että määrää ja harjoitusärsykettä po niin paljon, että teho ja määrä yhdistetään usein samaan treeniin.

---

Miten näette, että jos vaikka 3h PK (60-70% FTP) lenkin lomassa tekee 2min Vo2max (110-120% FTP) vetoja 15min välein niin meneekö tässä yhdistelmässässä koko PK lenkin idea pieleen. Lähinnä mietin, josko saisi ripauksen mielenkiintoa PK-jyystöön ja yhdistettyä polarisoidun harjoitusmallin jollain tapaa samaan treeniin. Vai olisiko tähän parempia tapoja.

Tiedän, että jotkut "extremistit" suosittelevat jopa ylämäkien taluttamista sykkeiden ja tehon kuristamiseksi, mutta kun ei ole loputtomasti aikaa käytettävissä treeniin niin olisi hienoa, jos treenejä saisi jotenkin optimoitua.

Vomax2 setit tietystikkin alkuun ja loppu peekoota. Ei kai tuollainen yksittäinen 2min@110-120% edes kehitä hapenottoa.

Toisessa ketjussa törmäsin tuohon intervals.icu sivuun ja rekisteröidyin. Aikani sitä pläräsin kunnes silmiin osui asetuksissa sykealueet, ensinnäkin niitä oli 7(tottunut stravan 5) ja toiseksi tuo intervals.icu tarjosi mun tiedoilla Z1 ja Z2 noin kymmenen lyöntiä ylemmäs kun Karvosen kaavalla, miksi? Leposyke mulla 45 nurkilla ja max 193

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Qilty

Toisessa ketjussa törmäsin tuohon intervals.icu sivuun ja rekisteröidyin. Aikani sitä pläräsin kunnes silmiin osui asetuksissa sykealueet, ensinnäkin niitä oli 7(tottunut stravan 5) ja toiseksi tuo intervals.icu tarjosi mun tiedoilla Z1 ja Z2 noin kymmenen lyöntiä ylemmäs kun Karvosen kaavalla, miksi? Leposyke mulla 45 nurkilla ja max 193

---

Intervals.icu käyttää Joe Frielin kirjassa esitettyä menetelmää sykealueiden määrittämiseen. JF menetelmässä sykealueet lasketaan % ylemmästä, anaerobisesta kynnyssykkeestä. Intervals.icu AnK (Lactate Threshold Heart Rate) voi antaa asetuksissa pyöräilylle ja juoksulle erikseen, oletuksena on 90% maksimisykkeestä. Lisäksi niitä sykealueita voi vielä erikseen muokata asetuksissa mieleisekseen ellei halua käyttää JF prosentteja.

http://www.trainingbible.com/joesblo...ing-zones.html

Lainaus:

---

Run Zones
Zone 1 Less than 85% of LTHR
Zone 2 85% to 89% of LTHR
Zone 3 90% to 94% of LTHR
Zone 4 95% to 99% of LTHR
Zone 5a 100% to 102% of LTHR
Zone 5b 103% to 106% of LTHR
Zone 5c More than 106% of LTHR

Bike Zones
Zone 1 Less than 81% of LTHR
Zone 2 81% to 89% of LTHR
Zone 3 90% to 93% of LTHR
Zone 4 94% to 99% of LTHR
Zone 5a 100% to 102% of LTHR
Zone 5b 103% to 106% of LTHR
Zone 5c More than 106% of LTHR

---

JF sykealueissa Z5, maksimikestävyysalue on sitten vielä jaettu 3 osaan siitä johtuu Intervals.icun ylimääräiset 2 sykealuetta. Kait sen Z5 voi muokata ja ulottaa maksimisykkeeseen jolloin Z6-Z7 (5b, 5c) jää käyttämättä ja käytössä silloin 5 sykealuetta.

Karvosen kaava käyttää sitten maksimi ja leposykkeen erotusta ja siitä aika yleisesti käytetään 60-70% ja 90% kynnysten arviointiin. PK alue ja VK alue sitten kahteen osaan + MK niin saadaan 5 sykealuetta.

https://triathlonsuomi.com/harjoitte...a-harjoittelu/

Lainaus:

---

Karvosen kaavaa, eli (maksimisyke – leposyke) x haluttu prosentti + leposyke. Minun laskennallinen aerobinen kynnykseni olisi siis (192 – 42) x 0,7 + 42 eli 147. Anaerobinen kynnykseni on puolestaan (192 – 42) x 0,9 + 42 eli 177.

---

Kynnyksiä määritettäessä %-yksiköt jostain sykearvosta on aina "suunnilleen" arvoja, harvoin ne vastaa sitä mitä labrakokeissa on mitattu. 70% tai 90% tai mitä lie arvot perustuvat ehkä johonkin keskiarvoon, mediaaniin jostain isosta otoksesta - satoja tuhansia ihmisiä. En muista Karvosen kaavan syntyperää ehkä siinäkin taustalla joku iso tutkimus jossa mukana paljon ihmisiä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Qilty

Kiitos tästä. Tuo JF menetelmä vaatisi tuon 30min testin mistä tuo LTHR selvitetään, eikö? Vai haisteliko tuo intervals.icu nyt jostain Stravasta mulle nuo tarjotut kynnykset?

Karvosen mukaan mulla Z3 alkaisi 148bpm. Ja intervals.icu Z3 alkaisi 157bpm

---

Intervals.icu ei oletuksena haistele sen kummemmin mitään kynnyksiä vaan laskee anaerobisen kynnyksen LTHR 90% maksimisykkeestä. Maksimi ja leposyke sinne jonnekin ensin annetaan. Asetuksissa on sitten sykealueet erikseen pyöräilylle ja juoksulle. Niitä voi muokata. Kun menee editointi-tilaan siellä on sitten LTHR joka oletuksena on 0.90 x max-syke, mutta sille voi antaa itse arvon. Samoin voi kaikille sykealueille Z1-Z7 määrittää manuaalisesti arvot.

Sitten kun painaa Recalculate nappulaa sykealueiden editointi-tilassa, niin se laskee uudet sykealueet LTHR arvon perusteella, kaikille harjoituksille voi myös laskea uudet jakaumat eri sykealueilla (Apply changes to all existing rides/runs ruksattuna).

Aerobista kynnystä ei missään vaiheessa Intervals.icuun anneta, JF menetelmässä on LTHR ainoa kynnys jonka perusteella sykealueet jaetaan osiin min ja max sykkeiden välillä.

Periaatteessa Intervals.icuun voi kai asettaa samat sykelaueet kuin Stravassa tai missä tahansa muussa ohjelmassa. En ole tosin varma saako LTHR yläpuolella Z5-Z7 jaon hävitettyä että määrittää Z5 ulottumaan max-sykkeeseen saakka. Jolloin sykealueita vaan 5, en ole kokeillut. Sen sinne ehkä voi määritellä että Z6-Z7 alueiden suuruus on vaan yksi syke, esim. Z6 189-189 ja Z7 190-190 (max-syke 190) jos niin haluaa.

Yhteenvetona Karvosen kaavan mukaiset sykealueet sinne saa, Z6-Z7 saattaa joutua tekemään "zombie"-määrittelyt ihan max-sykkeen likelle, mutta niillä ei ole käytännön merkitystä. Tuskin kukaan minuuttitolkulla siellä maksimisykkeellä harjoituksessa aikaa pystyy viettämään. Toinen vaihtoehto että lisää testattuun maksimisykkeeseen muutaman napsun ja määrittää Z6-Z7 sinne, jolloin niitä ei käytännössä saavuteta koskaan.

Ainakin mulle maksimi on oikeasti maksimi. Kenties kerran vuodessa, liian hyvin palautuneena ja vähän vielä muuta stressiä päällä niin että syke sen takia jo valmiiksi korkealla voi maksimin saavuttaa varsinkin jos vielä suutuspäissään ajaa oikeasti niin lujaa kuin pääsee. Yhdessä vaiheessa meni muutama vuosi että en edes saavuttanut maksimisykettä. Ajattelin jo että iän mukana hiipunut muutaman napsun. Nyt on parina viime vuonna kun on levännyt vähän enemmän saanut "vanhan" maksimin takaisin.

^ Juu, Fitness, Form ja Fatique käppyrät riippuu treenien kuormituksesta ja kuormitus lasketaan sykealueiden perusteella tai sitten tehoalueiden perusteella.

LTHR ajamalla tehty testaus antaa karkean arvon, mutta parempi kuin ei mitään. Ajamalla kun tekee pitäis olla sopivasti levännyt ja sitten tasainen veto. 90% maksimisykkeestä on keskimääräinen arvio, hyväkuntoisella voi olla 95+% enemmän ja huonokuntoisella taas vähemmän. Jos olisin eka kertaa tekemässä testiä ajamalla, pyrkisin 90% maksimista jos maksimi tiedossa ja sitten säätäisin testiajon aikana sen mukaan miltä tuntuu. Noita 20-30min testejä voi tehdä useammin, ei niin kuormittavia kuin 60min.

30min ja siitä 10min alusta pois on mun mielestä parempi. Syke seuraa kuormitusta viiveellä, 10min ehtii syke nousta LTHR ja sen sitten jaksaa pitää.

PK-harjoittelusta mulla ehkä vanhanaikainen mielipide. PK-lenkin kehitysvaikutus tulee sen kestosta eikä vauhdista/tehosta mm. rasva-aineenvaihdunta ja lihasten hiusverisuonisto kehittyy. PK-lenkkejä ei oikeastaan voi edes ajaa liian hiljaa, mutta PK-lenkin pitäisi olla pitkäkestoinen. Jos aikaa on käytössä rajoitetusti niin sille ei sitten voi mitään. V-lopuksi yrittäisin järjestää välin jossa voi ajaa vaikka 3-5h.

Jäsen pulmark puhuu asiaa.
Vanhanaikaista tai ei, pk-harjoittelu on tehtävä tarpeeksi kevyesti ja sitä pitää tehdä paljon. Tämä on nimenomaan se kestävyyskunnon kivijalka ja pätee tasosta riippumatta.
Kolmen tunnin pk-treeniä ei voi korvata tunnin pikkukovalla.

Olisko summattuna niin, että aika tärkein. Tehoja voi nostaa lähelle aerobista kynnystä, jos kunto on hyvä. Eli palautuminen on nopeaa ja mahdolliset viikon kovat treenit eivät häiriinny. Yleensähän tämä on tehtävä niin, että kovien aikana pitkät kevenee.

Varmaan on jonkin verran henkilökohtainenkin juttu, mutta kyllä ainakin meikäläisellä pitkät (>3) pk:t muuttuu lihastasolla aika kuluttaviksi aerk-tehoilla.
Eli pitkät mahdollisimman kevyesti, harjoitusvaikutus muodostuu ajan ja matkan kautta.

Eihän se aina huonoa tee. Jos on tarkoitus ajaa pk-jaksoa, niin saa se olla kuluttavaakin.

Onko moni kokeillut yhdistää lyhyitä vetoja pitkään pk-lenkkiin? Kokeilin eilen 4 tunnin lenkillä puolen tunnin välein 15 sekunttia täysillä.
Luin että voisi parantaa rasva-aineenvaihduntaa ym. positiivista. Kannattaakohan tuota usein tehdä?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Hiihtoniilo

Varmaan on jonkin verran henkilökohtainenkin juttu, mutta kyllä ainakin meikäläisellä pitkät (>3) pk:t muuttuu lihastasolla aika kuluttaviksi aerk-tehoilla.
Eli pitkät mahdollisimman kevyesti, harjoitusvaikutus muodostuu ajan ja matkan kautta.

---

Mielestäni tämäkin 2piippuinen juttu. Olen kuullut kerrottavan, että suomalaisen fillaristin heikoin kohta verrattuna mäkimaihin on lihaskestävyys. Kun ei päästä jyystää tunnin mäkiä tai ajaa vastatuuleen. Aerobinen peruskunto on ihan ok, mutta lihas ei vaan jaksa. itsellä iso osa PK lenkeistä keskittyy lihaskestävyyteen aerobisen kynnyksen tienoilla ja pyrin välttämään rullailua jopa niin, että käytän jarrua ja poljen monissa paikoissa. mutta joo on kovaa lihaksille, mutta sitä haenkin.

Joo eihän se kyllä kielletyä oo tehdä pitkää siivua vaikka VK:lla jos siltä tuntuu. Ja niin moni kuntoilija tekeekin. Mutta jos haluaa kunnolla hapettaa lihasta ja säästää paukut kehittäviin (kovatehoisiin) treeneihin, niin ainakin mulla toimii parhaiten hyvin maltillinen teho pitkissä harjoituksissa. Kuten sanottu varmaan henkilökohtainenkin juttu.

Ruskot" eli hapottomat lyhyet kiihdytykset harvakseltaanpitkän lenkin seassa ovat vanha hyväksi havaittu konsti katkaista monotonisuus ja herätellä nukkuvia nopeita soluja. Ehdottomasti kannattaa tehdä.

Kp63 mulla on just tuo....Eli pyöräilyn lihaskestävyys on olematon johtuen hieman erilaisesta lajitaustasta.. Tämän takia yritän kanssa tehdä paljon lihasketävyytä kehittävää treeniä, mutta hieman lyhyempinä annoksina. Toki haen myös pitkillä lenkeillä nousumetrejä mahdollisimman paljon, mutta pyrin silti pitämään tehot aisoissa edellä mainituista syistä.

Tuosta pk2 vai pk1 on tosiaan kaksi koulukuntaa. Itse ajan molempia silloin kun hyvältä tuntuu.

Mielestäni lyhyemmät voimavedot eivät korvaa ikinä pitkää pk2/ss vääntöä. Rasittunut lihas on ihan toinen, kuin tuore.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Qilty

Voiko sen korvata kymmenellä 30min pk-lenkillä?[emoji1]

Mua ihmetyttää nää kaikki eri kaavat millä sykealueita lasketaan, tai lähinnä että mitä niistä itse käyttäisi.

Tein eilen tuon LTHR testin ja sain tulokseksi 172bpm, oikeastaan sain 175, mutta testi jäi vajaaksi kun tein huolimattomasti ja aloitusaika oli arvio, pidempäänkin olisi jaksanut. Sen perusteella JF kaavan ja esimerkiksi tuon pelkästään max sykkeestä laskettujen alueiden erot on isot. Esim z1 60% max sykkeestä olisi mulla 115bpm, ja z1 loppuu JF kaavalla 138bpm.(olipa sekavasti selitetty). Testin teen joskus kunnolla uudestaan, eilen satoi räntääkin koko lenkin ajan.

Nyt jälkikäteen aiheesta lukeneena tuo testi pitäisi kai ajaa vielä kovempaa kun mitä ajoin, jos lopussa täytyisi puntit olla tyhjät? Itse pystyin vielä lopussa lisäämään.

---

Samasta asiasta olin kirjoittamassa, viime vuonna, kun luin kirjallisuutta, löysin ainakin 6-7 eri laskentatapaa sykealueille. Eikä missään mitään perusteluita, miksi juuri sitä mallia pitäisi käyttää. Itsellä on tällä hetkellä Frielin systeemi käytössä.

Jos Frielin sykealueita vertaa esim Polarin alueisiin, aerobinen kynnys olisi 15 lyöntiä matalampi Polarilla. Tietty pitäisi mennä testeihin, jotta saisi tarkat arvot.

Nyt on HRV logger tullut androidille.

https://www.hrv4training.com/blog

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pulimonni

Samasta asiasta olin kirjoittamassa, viime vuonna, kun luin kirjallisuutta, löysin ainakin 6-7 eri laskentatapaa sykealueille. Eikä missään mitään perusteluita, miksi juuri sitä mallia pitäisi käyttää. Itsellä on tällä hetkellä Frielin systeemi käytössä.

Jos Frielin sykealueita vertaa esim Polarin alueisiin, aerobinen kynnys olisi 15 lyöntiä matalampi Polarilla. Tietty pitäisi mennä testeihin, jotta saisi tarkat arvot.

---

Tuon frielin mukaan taidan itsekkin laittaa kunhan uusin testin joskus. Siihenkin löytyi tapa jolla sen saa laskettua 5portaiselle sykealueelle, koska esim wahoo boltissa on vain 5lediä sykealueille.

Tuosta jos kiinnostaa.
Zone 1 = 50 to 60 percent MHR and 65 to 75 percent of LTHR
Zone 2 = 60 to 70 percent MHR and 75 to 85 percent of LTHR
Zone 3 = 70 to 80 percent MHR and 85 to 98 percent of LTHR
Zone 4 = 80 to 90 percent MHR and 98 to 105 percent of LTHR
Zone 5 = 90 to 100 percent MHR and 105-plus percent

Frielin kaava Intervals icu oletuksella (0,89x0,9xmax) eli 80%HRmax tuntuu ainakin itselle todella korkealle yläarvolle Z2 alueelle. Olen pitänyt n. 15 lyöntiä matalampana tuota pk-alueen rajaa. Ehkä voisi korjata omia asetuksia ylöspäin... Z4 alue (0,94*0,9*max - 0,9*max) sen sijaan osuu kohdalleen nykyisten asetusten kanssa.

Pk2 yläraja on aerobinen kynnys.

Kokeilee ajaa 3h tuolla teholla/sykkeellä. Jos syke karkaa ja jalat sakkaa 2h jälkeen, niin teho oli liian kova.

Näin siis minusta saa suht turvallisen kynnyksen. Tehot pitää olla vähän alakanttiin, jotta tuo 3h menee hyvin, eikä syke lähde karkaamaan. Jossain 2.5h nurkilla syke pitäisi olla jo hyvin selvillä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Qilty

Nyt on HRV logger tullut androidille.

https://www.hrv4training.com/blog

---

Asensin ja kävin juoksemassa 4 minuutin välein vauhtia nostaen. Varmaan oli hyvää dataa, mutta perskele sama homma kuin kaikissa treenitallentimissa, eli androidin virransäästö pätkäisi jossain vaiheessa tallennuksen.

No tältä pohjalta näyttää että oma tuntuma olisi oikeansuuntainen ja kynnys korkeampi kuin polarin iän perusteella laskema 124. Kaksi tuollaista 4 minuutin pätkää jäi talteen. Jälkimmäisessä syke jossain 120 tienoilla, jolloin alpha1 jotain 1.15. Ylihuomenna uusi yritys.

Tuolla hyvät ohjeet androidin virransäästöasetuksien säätämiseen:
https://support.polar.com/en/how-to-...t-android-apps

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti markkut

Asensin ja kävin juoksemassa 4 minuutin välein vauhtia nostaen. Varmaan oli hyvää dataa, mutta perskele sama homma kuin kaikissa treenitallentimissa, eli androidin virransäästö pätkäisi jossain vaiheessa tallennuksen.

No tältä pohjalta näyttää että oma tuntuma olisi oikeansuuntainen ja kynnys korkeampi kuin polarin iän perusteella laskema 124. Kaksi tuollaista 4 minuutin pätkää jäi talteen. Jälkimmäisessä syke jossain 120 tienoilla, jolloin alpha1 jotain 1.15. Ylihuomenna uusi yritys.

Tuolla hyvät ohjeet androidin virransäästöasetuksien säätämiseen:
https://support.polar.com/en/how-to-...t-android-apps

---

Saisitko siitä alpha käppyrästä kuvan, että miltä se sulla näytti? Ja eikö nuo virransäästö asetukset saa muutettua niin että hrv logger jätetään sen ulkopuolelle?

Ite kans latasin sen töissä ja testasin 18min työmatkalla. Oli vaan todella huono reittivalinta, ei pystynyt pitämään tasaista sykettä riittävän kauan. Eikä varsinkaan pk2 yläpäätä, ilman että vauhti karkaa liikaa kaupungissa.

Vain 17 minuuttia sain ja sitten puhelin pätkäisi. Ehkä laitan kuvaa sitten kun on paremmat käppyrät.

Sinänsä kai oikean suuntaiset tulokset, että sykkeen noustessa alpha laski. Vain kaksi hyvää tasaista pätkää tuossa kuitenkin oli, eikä 0.75 löytynyt, joten jatkan harjoituksia.

^Kantsii tsekata se data sitten vielä Kubioksella jälkeenpäin. Mä kokeilin tuota hiihtäessä ja Loggeri antoi kyllä jotian tulosta, mutta Kubioksessa oli aivan hirveä määrä artefakteja johtuen varmaan hiihdon liikkeestä ja hankauksesta, joten arvoilla ei tehnyt yhtään mitään. Sama saattaa olla juostessa. Itse olen saanut parhaat käppyrät trainerilla, Voi olla että ulkona ajaminenkin aiheuttaa häiriöitä liikaa - en ole vielä kunnolla testannut.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kurvaaja

Frielin kaava Intervals icu oletuksella (0,89x0,9xmax) eli 80%HRmax tuntuu ainakin itselle todella korkealle yläarvolle Z2 alueelle. Olen pitänyt n. 15 lyöntiä matalampana tuota pk-alueen rajaa. Ehkä voisi korjata omia asetuksia ylöspäin... Z4 alue (0,94*0,9*max - 0,9*max) sen sijaan osuu kohdalleen nykyisten asetusten kanssa.

---

JF on kopioinut juoksun sykealueet pyöräilyyn ja asettanut Z2 ylärajan n. 20 lyöntiä anaerobisen kynnyksen alapuolelle. Itse säädin tuon rajan intervals.icu alemmas vastaamaan paremmin mitattuja kynnysarvoja ja vastaamaan suomalaista PK2. Samalla säädin sweet spot koska mun mielestä se on lähinnä Z3(VK1) alueen harjoittelua. Ohessa jakaumat tän kauden maantiellä ajeluista. AnK alueen treenejä olen jonkun verran tehnyt, muuten enimmäkseen ajanut muuten vaan ja nauttinut aikaisesta keväästä:

https://i.imgur.com/MlZYhk0.png

Omat syketiedot: max 190, AnK 175-180, AerK 150-155, leposyke aamulla pitkällään ortostaattisen testin yhteydessä 40-50, unessa FirstBeatin mittauksissa alin arvo 28 (n. 10 minuutin jaksoja). Maksimisyke joskus n. 30v sitten mitattuna Polarin mittarilla vähän yli 200. Nyt ikä 60v.

Syke mulle tärkeämpi seurattava vaikka käytössä myös tehomittari harjoituksissa. Vuosikymmenien sykeseurannalla on oppinut myös tuntemaan miten oma sydän ikäänkuin käyttäytyy.

Mun harjoitusfilosofian tavoitteena on hapen ja rasvojen avulla mahdollisimman pitkään optimoimalla rasvojen ja hiilihydraattien käyttösuhdetta. Kevyt pitkä PK-lenkki 10-30 napsua alle AerK kehittää lihasta hyödyntämään happea ja rasvaa myös palaa eikä kuormita niin että ne kovemmat treenit kärsii. Toinen osa on sitten AnK tuntumassa tehdyt harjoitukset jotka kehittää sydämen ominaisuuksia, hapenottokykyä, hiilihydraattien käyttöä, laktaatti aineenvaihduntaa ja luonnetta. Kolmas osa on lajivoimaan, tekniikkaan ja lihaskestävyydeen liittyvät lajinomaiset treenit jotka yleensä matalalla kadenssilla ja pitkällä välityksellä.

Pientä hienosäätöä voi aina tehdä ja kokeilla mutta isommille muutoksille ei oo tarvetta. Sydän on vielä kohtuullisessa kuosissa ja se on kumminkin eräänlainen moottori joka systeemiä pyörittää. Tässä iässä onnistumiseksi ja "kehittymiseksi" voi laskea sen että vuosien saatossa tapahtuva taantuminen on mahdollisimman pieni.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

Pk2 yläraja on aerobinen kynnys.

Kokeilee ajaa 3h tuolla teholla/sykkeellä. Jos syke karkaa ja jalat sakkaa 2h jälkeen, niin teho oli liian kova.

Näin siis minusta saa suht turvallisen kynnyksen. Tehot pitää olla vähän alakanttiin, jotta tuo 3h menee hyvin, eikä syke lähde karkaamaan. Jossain 2.5h nurkilla syke pitäisi olla jo hyvin selvillä.

---

Mikä tässä olisi "sallittu" prosentuaalinen nousu? Intervals.icu tarjoaa tuon pw/hr in Z2 taulukon kaiketi juuri tähän tarkoitukseen, mutta en sitä oikein osaa tulkita muutoinkun, että mitä korkeampi luku sen parempi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti r.a.i

^Kantsii tsekata se data sitten vielä Kubioksella jälkeenpäin. Mä kokeilin tuota hiihtäessä ja Loggeri antoi kyllä jotian tulosta, mutta Kubioksessa oli aivan hirveä määrä artefakteja johtuen varmaan hiihdon liikkeestä ja hankauksesta, joten arvoilla ei tehnyt yhtään mitään. Sama saattaa olla juostessa. Itse olen saanut parhaat käppyrät trainerilla, Voi olla että ulkona ajaminenkin aiheuttaa häiriöitä liikaa - en ole vielä kunnolla testannut.

---

Tuolla on juttua kubioksen ja loggerin välillä. Ja lukikohan tuolla vai jossain muualla että kubios ja logger käsittelee eri tavalla sitä dataa.

http://www.muscleoxygentraining.com/...s-and.html?m=1

Kokeilin lyhyellä työmatkalla uudestaan hrv loggeria. Todella vaikeeta kyllä taajamassa yrittää pitää syke mahdollisimman tasaisena edes 2min. Vaatii kyllä pitkän, suoran ja mielellään tasaisen pätkän. Mittaus ilmeisen hyvä kun poistettuja artifakteja 0.

Lukema vaihtuu ruudulla 2min välein noilla suositus asetuksilla, onko tuo lukema sen 2min keskiarvo vai mikä? Asetuksissa valittavana tuon 2min lisäksi myös 30sec, 1min ja 5min. Olisko tuolla 30sec liian epätarkka?

Tmt joo ei sovellu aerokynnyksen ajamiseen :)

Mitä vähemmän syke nousee, sen parempi. Jos ollaan aerokynnyksen alla, eikä kropan lämpö, tai nestehukka vaikuta, niin ei sykkeen pitäisi käytännössä nousta lainkaan.

En osaa sanoa ajoinko itse viime syksynä hivenen yli aerokynnyksen, mutta tuolloin syke alkoi karkaamaan jossain 2h20min jälkeen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Qilty

Kokeilin lyhyellä työmatkalla uudestaan hrv loggeria. Todella vaikeeta kyllä taajamassa yrittää pitää syke mahdollisimman tasaisena edes 2min. Vaatii kyllä pitkän, suoran ja mielellään tasaisen pätkän. Mittaus ilmeisen hyvä kun poistettuja artifakteja 0.

Lukema vaihtuu ruudulla 2min välein noilla suositus asetuksilla, onko tuo lukema sen 2min keskiarvo vai mikä? Asetuksissa valittavana tuon 2min lisäksi myös 30sec, 1min ja 5min. Olisko tuolla 30sec liian epätarkka?

---

Tavoitteena on saada noin 200 sydämenlyöntiä mittausikkunaan, jotta laskelmat olisivat valideja, jolloin ollaan päädytty 2min jaksoihin suosituksena. Periaatteessa voi toki omaa syketasoa peilata tuohon ja miettiä millä kestolla tulee tuo 200 lyöntiä täyteen.