Ei Uskolla paljon päätä palella .. kuhan muistaa varoa heikkoja jäitä eiku :)
Liesjärvellä pyöriny, kelit on tosiaan suhteellisen ok .. ei tarvis kesälläkään enää paljon lämpimämpää ettei tule kuuma.
Printable View
Ei Uskolla paljon päätä palella .. kuhan muistaa varoa heikkoja jäitä eiku :)
Liesjärvellä pyöriny, kelit on tosiaan suhteellisen ok .. ei tarvis kesälläkään enää paljon lämpimämpää ettei tule kuuma.
Kuten jo vihjailin tuossa edempänä, tää ei jää tähän! Neljä päivää ja kolme yötä Tiilikan puistossa vormaatilla- aamulla reilu tunti ravakkaa melontaa parkkipaikalle hakemaan maastöpyörä, ja sit sillä päivä poluilla ja paluu meloen peiskämpille muutamalla lisämutkalla höystettynä. Pikkusen hiukopalaa(kuva 12) pienet nokoset ja taas pläkkityynelle Tiilikalle melomaan.
Nyt ei tarvinnu jäiden seassa saikata, vaan koko vesistö sulana.
Monet virtuaalikaliat kerkesin tämä rundin aikana mielessäni tarjota jäsen Smo:lle :)
https://picasaweb.google.com/1080371...MyQjbSItr2_KA#
https://lh3.googleusercontent.com/-N...0/P5070347.JPGhttps://lh3.googleusercontent.com/-7...0/P5070353.JPG
Vihdoinkin! Oli aallokkoa sen verran, ettei avoimemmassa vedessä viitsinyt kuvailla.
http://i852.photobucket.com/albums/a...9D40604CF3.jpg
http://i852.photobucket.com/albums/a...6DBD0010BE.jpg
http://i852.photobucket.com/albums/a...FB3044F76E.jpg
Kysyisin kokeneemmilta melojilta neuvoa grönlantilaismeloista: Kun olen tottunut euromeloissa 210-215 cm pituuteen, minkämittainen grönlantilainen kannattaisi hankkia? Lähinnä siis että mitä melan pituus/lyhyys vaikuttaa missäkin olosuhteessa ja voiko ylipäätään jokin mennä pahasti metsään pituuden suhteen?
Melontaa minulla kertyy kesäisin vain n. lenkki viikossa, maastopyöräily on selkeästi päälaji. Eikä melontakokemusta ole tähän mennessä vasta kuin kolmelta edelliseltä kesältä.
Sama asia mietitytti itseänikin, kun olin hankkimassa grönlantilaista. Ostin 215 cm pitkän Lahnakosken Greenland-melan ja nyt kolmisen vuotta sillä melottuani paluuta entiseen ei ole. Muita pituuksia en ole kokeillut, joten siinä mielessä en osaa verrata eripituisten melojen ominaisuuksia. Käytössä olevan kajakin leveyskin vaikuttaa asiaan jonkin verran. Grönlantilaismela ja läskipyörä ovat tuoneet tuttuihin liikuntamuotoihin ihan uutta tunnetta. :)
Nyt, kun SUP-lautailu on edelleen aika pop ja tullee, syystäkin, varmaan vielä nostamaan suosiotaan siinä missä kajakkimelonta taas säilyy vuodesta toiseen monien suosimana vesiliikuntamuotona, voisin listailla tähän omia huomioitani näiden eroavaisuuksista jos joku vielä miettii kumpaa kokeilisi.
Molemmilla pääsee ja kajakeissa/laudoissa on eroja, mutta erojakin löytyy näiden kesken.
Kajakki: etenee sujuvammin aallokossakin ja helpompi käsitellä siellä
kaksipuolinen mela nopeuttaa ja sujuvoittaa melontaa
hyvä ylävartalotreeni
ylivoimainen varastointitilansa puolesta
Helppo pysähdellä kuvailemaan, kamera käden ulottuvilla. Ei näe erityisen pitkälle johtuen istuma-asennosta.
Pidemmille reissuille, etenkin jos paljon tavaraa mukana, useimmat valinnevat mieluummin kajakin kuin Supin.
sup-lauta: peruslauta pyöreähköine keuloineen hyvin vakaa alusta, ei kaadu helposti, mutta vaatii voimaa edetäkseen aallokossa, eikä sillä mennä erityisen kovaa. Suippokeulaiset kisa-, ym mallit halkovat aallokkoa sujuvammin, mutta ovat myös kiikkerämpiä.
Näet pidemmälle johtuen pystyasennosta ja maisemien katselu on mukavaa, sekä meloessa, että väliin pysähdellessä, mutta kuvaaminen on melko hankalaa aallokossa. Lauta ei pysy paikallaan hetkeäkään, kamera on sukelluskassissa vesitiiviissä pussissa ja se on syytä palauttaa sinne kuvausten välissä. Saarijalkautumiset ja takas laudalle hyppelyt erittäin nopeita, kun ei tarvitse asettautua mihinkään/kömpiä ulos. Aurinkoa voi ottaa laudan päälläkin.
Erinomaisen monipuolinen treeniväline: melonta loistavaa kokovartalotreeniä, laudan päällä voi joogata, punnertaa, lähes mitä tahansa, mitä kajakilla taas ei voi ja koirankin saa laudalle sujuvasti mukaan.
Mela-asiaa kannattaa tiedustella Skinneriä myyvästä Eräketusta.
http://www.erakettu.com/wp/kajakit/l...jakit/skinner/
^ No niimpä. Laitoinpa sinne kyssärin. Itte Skinnerin luulis osaavan neuvoa. Mut kaikki muutkin maholliset ja mahottomatkin neuvot otetaan vastaan.
Lishää melontaa 😍😍😍 Ihan överihauskaa hurjastella veneiden aallokossa.
http://i852.photobucket.com/albums/a...BE10C86641.jpg
http://i852.photobucket.com/albums/a...DBCC0183DE.jpg
http://i852.photobucket.com/albums/a...E8BEF9E1B1.jpg
Katohan Nana jakaa hyviä kokemuksiaan, parikin peukkua! Ja nää melahommat, joskus maailman aikaan katoin mutta päätin pysyä tavan pienilapaisessa ja lyhytvartisessa normimelassa melontapäivieni ja kiinnostukseni loppuun asti.
Voisin kanssa jossain vaiheessa investoida vielä himpun lyhkäsempään kuppimelaan eli 200cm. Tänään kävin Pyhäselällä etsimässä isoa aaltoa, mutta en juuri löytänyt (myöhästyin sadealuetta edeätävästä tuulesta) niin nousin Höytiäisten kanavaa ja takas keskustaan.
:rolleyes:Ja käväsinpä muuten Kitteellä työhommissa aamusta.
Kiitos Arctic biker. Pakkohan se oli, kun oli niin huikea kokemus. En edes muistanut, että kajakkimelonta oli noin kivaa. Tosin olihan se vähän erilaista silloin Espanjassa kiikkerällä kisakajakilla, jolla joutui keskittymään pystyssä pysymiseen ihan tosissaan. Tämän päiväinen pysyi kyllä pitämättäkin pystyssä. Tosin ehkä ekalla kerralla olis vähän varovaisemminkin voinut ottaa, eikä säntäillä kaikkialle, missä näkyy vähänkään isompaa aaltoa, mutta ajattelin, että eihän siihen kuole vaikka sattuis kaatumaankin, vettä se vain on.
Tuota eskimokäännöstä varmaankin opetellaan aluksi uimahallien harjoitusvuoroilla tai lämpimien vesien aikaan rannassa osaavan ohjaamana, vai?
Toki näin ja kyllä se onnaa minultakin, toivon niin kun viime pyörähdyksestä on aikaa. Mutta miksei eskimo ole tärkeä normimelonnassa, siis pari pointtia poislukien koskipuljaus.
Jos joutuu normimeloja turvautumaan moiseen niin silloin on peli jo menetetty ja jotain mennyt pieleen, ei se pakattu retkikajakki kenties kansikuormaakin päällä niin helposti käänny.
Paaljon järkevämpää on opiskella melatuentaa, melalla ja vartalolla kajakki pystyssä pysyy!
Kieltämättä olen oikeissa koskissa joskus matkustanut väärinpäin, jossain vaiheessa piti alkaa eskimoa oikein treenaamaan. Sen verta aikaa jotta ei oo enää selkäytimessä, niinkus eskimon pitää oikealla koskimelojalla olla.
Juu, ei se varmasti ihan välttämätön ole rauhallisempaa retkeilymelontaa harrastavalle. Luulen, että oma kiinnostus vetää enemmän hieman vauhdikkaammalle ja vähävarusteisemmalle kuntoilu-, ja kikkailulinjalle ja sekin olisi jossain vaiheessa varmaan hyvä opetella.
Kyllä minä meloessa toki harjoittelen kajakin hallintaa muutenkin, kallistelua, melalla tukemista, erilaisia kääntymisiä yms.
On tässä vähän harkinnassa em syistä myös melontaseurojen jäsenyydet ja/tai jonkinmoiselle kurssille osallistuminen. Täytyy miettiä vielä, vuokrauksistakin saa paljon irti, mutta tekniikan kannalta voisi olla hyötyä jostain kurssistakin.
Haedon, mikä ptuus oli nykyinen mela? Sinulla oli mikä malli kuppimela? Minulla on huono muisti :)
Kajakista toiseen. Tänään helpotti allergiaoireet sen verran, että pääsin testaamaan uutta kajakkia ja katsomaan miltä Laru näyttää mereltä käsin.
http://i852.photobucket.com/albums/a...EB0892A665.jpg
Kokemuksesta mitään tiedä, mutta grönlantilaisella olen melonut aina silloin tällöin parin viime vuoden ajan. Kokonaispituutta oleellisempaan on mielestäni varren suoran osan mitta, joka sekin tosin riippu melan lapojen muotoilusta. Jos varsi on liian lyhyt, jää ote kapeaksi ja melominen on hankalaa. Mikäli keskikohta on liian pitkä, ei käsille löydy luontevaa asentoa eikä lapoihin saa kunnon kontrollia. Tuo hommahan menee jotakuinkin niin, että peukalo ja etusormi kiertyy varren pyöreähkön osan päiden ympäri, mutta muiden sormien kohdalla lavat alkavat jo selvästi levetä. Ote melasta on hyvin kevyt ja lapakulmaa kontrolloidaan hiuksen hienosti nimettömällä ja pikkusormella. https://www.youtube.com/watch?v=rdYgfZShV4k
Minulla, 177cm:n mittaisella virkamiehellä grönlantilaismelojeni keskiosan mitat ovat 48 ja 50 cm, eli hieman yli hartioiden leveys. Vastaavien melojen kokonaispituudet ovat 218 ja 220cm, mutta tätä mittaa en pidä kovin kriittisenä. Euromelani ovat 206 ja 210cm pituisia.
Mulla on kyllä jonkinmoinen puusepänverstas käytössä... Pankaapa linkkiä kuin tää grönlantilainen pitäis tehdä ja mistä puusta?
Hyvin selitetty tuo melaote, noinhan homma sujuu.
Pitipä ihan mitata oman Lahnakosken g-melan oteleveys. Suora keskiosuus on vain noin 40cm ja oteleveydessä nyrkkien ulkolaitojen välinen mitta on noin 65cm. Muista g-meloista ei ole kokemusta, mutta ihan hyvältä tuntuu meloa näilläkin mitoilla.
Tuossa olen kertoillut ensimmäisen grönlantilaismelani tekemisestä. Sittemmin olen nikkaroinut niitä vielä pari lisää sekä ostanut kaupasta yhden hiilikuituisen. Jättiläistuija (western red cedar) on mainio materiaali, mikäli sellaista vain onnistut jostain hankkimaan. Kotimaisista materiaaleista Lahnakoski yhdistelee haapaa ja leppää. Tuo ensimmäinen melani oli muilta osin onistunut, mutta sitä tuli auttamattomasti liian painava. http://pikkulokki.blogspot.fi/2013/1...tekeminen.html
Lahnakosken grönlantilaisemelan olkapäät ovat muistaakseni varsin loivat, joten otteen paikkakin on joustavampi. Joissain meloissa lavat lähtevät hyvin jyrkästi ja niissä käsien paikkakin on sidotumpi. Markkinoilla on myös täysin hartiattomia malleja, joissa varsi levenee pikkuhiljaa lavoiksi. Tällaisesta minulla ei ole mitään kokemusta.
Kajaksport valmistaa myös hiilikuitusta melaa, jossa keskellä on pituussäätö. Yli 400€ maksavana se on tosin varsin suolaisen hintainen. http://www.kajaksport.fi/products/paddle/ks-inuksuk
Hyvä video tuo Akselin linkkaama, alkaa perusperiaate pikku hiljaa avautumaan. Lahnakoskella näyttää olevan myös kevyempää jättiläistuijasta valmistettua mallia. Kevyempi olisi varmaan mukavempi mutta huomaako tällainen sunnuntaimeloja mitään dramaattista eroa, taitaa viime kädessä olla niin että lompakko ratkaisee valinnan. Kohdakkoin voisi käydä kaupoissa mallailemassa vaihtoehtoja.
Tässä on kyllä asenne kohdillaan :eek:
https://www.youtube.com/watch?v=iCjve-beFJI
Ivalojoki on kyllä tuttu, ja sinne mieli halajaa, mutta jos samoilla tulilla katsastaisi Lemmenjoen maisemat. Onkos tämän voorumin porukat siellä meloneet?
Kahdesti olen melonut Lemmenjoella. Ensimmäisellä kerralla Njurgalahdesta Ravadaskönkäälle ja takaisin, toisella kerralla Äivihjärveltä muutama kilometri alavirtaan ja sitten takaisin. Käymisen arvoinen paikka ja vaikka joella ollaankin, niin koskia ei ole muuta kuin pari pikkuista virtapaikkaa tuolla Ravadaskönkään suunnalla. Videolla venekyytiä Lemmellä: https://www.youtube.com/watch?v=Vhm9ESZI_v4
^
Kiitti Infosta.
Oli sattumoisin "asiaa" tuonne Koillismaan suunalle, niin völjäsin kajakin mukana.
Harjottelin joutessain kuorma perässä melontaa. Hyvinhän se sujui kunhan hoksas oikeanlaisen kuormankiinnitys systeemin;)
Hossan tulevaa kansallispuistohanketta on näköjään alettu valmistella. Uutta pitkosta tulossa rutosti. Osa talvella ajetuista lankuista oli ajelehtinut pitkin saarten rantoja.
Joutessain keräilin lankkuja oikeille paikoille.
https://picasaweb.google.com/1080371...L2-57LciKu1aA#
https://lh3.googleusercontent.com/-Q...0/P5210108.JPGhttps://lh3.googleusercontent.com/-Q...0/P1090402.JPG
Kajakilla jotain hinatessa naru liiveihin kiinni on minusta se oikea ja vielä kun sen nopsasti saa irrotettua vielä parempi.Lainaus:
Hyvinhän se sujui kunhan hoksas oikeanlaisen kuormankiinnitys systeemin;)
Uskon linkkiä katsoessani muistin jotta mun lotja on tuolla Torisenon varrella ollut jemmassa aika kauan, kaverin kanootti Lätäsenolla. Koordinaatit harvojen tiedossa, termillä hyviä harrivesiä ja kanootista perhonheitto onnaa hyvin.
Taas jouvuin myrskynsilmään. Vanha tuttu Tiilikka näytti taas paraatipuolensa.
Paljon oli melojia Tiilikalla! Oulusta asti oli porukka 9 kanootin laivuella. Lsäksi useita yksittäisiä melojia ja vielä inkkariporukka puolenkymmenen paatin laivueena lähdössä laskemaan Tiilikkajokea
https://picasaweb.google.com/1080371...Knnfnbmc7jrAE#
https://lh3.googleusercontent.com/-0...0/P5280156.JPGhttps://lh3.googleusercontent.com/-z...0/P5280060.JPG
Juhannusaatto meni melan varressa. Joskus taisin uhota käydä meloen Hossan/Kuusamon rajamailla sijaitsevalla Julma-Ölkyllä.
Aamukasilta starttasin Kokalmusjärven etelärannalta ja tarkotus meloa/tunkata vastavirtaan, jota muuten riitti, aina Julmalle asti.
Lihapyörteellä totesin päivän, eväiden ja voimien loppuvan, joten käänyin takaisin. Kotona Kokalmuksella olin vaille kuus illalla.
Kotorannassa vetäsin Juhannuskaljan. Vatsaan saaka se ei ehtiny, vaan imeytyi kieleen. Kappa uusia pottuja, sekä varttikilo voita tipahti melekein seisovilta jaloilta.
Edellisen päivän reipas polkujunppa saattoi hieman painaa.
Otin peräsimen naruineen poies, kun ei se ole kuin haitoilla tuollaisilla retkillä.
https://picasaweb.google.com/1080371...3K3tW8p-js1gE#
https://lh3.googleusercontent.com/-2...0/P6240147.JPGhttps://lh3.googleusercontent.com/-t...0/P6240113.JPG
:rolleyes:Jos kelit sattuu kohilleen niin parin viikon päästä kolutaan taas Hossan melontareittejä:). Tosin melontaa huonot kelit eivät haittaa lainkaan, maastopyöräilyä enempi. Siitä jatketaan sitten pohjoisen suuntaan.
Lounatkoski on helepoin ohittaa Myllyputaan kautta, siis myötävirtaan mentäessä. Polyeteeni purrella ja kevyellä kuormalla ei mahdoton laskettava matalan vedenkään aikana.
"Poijut" virrassa toimii merimerkkinä.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/l...612549&lang=fi
https://lh3.googleusercontent.com/-v...0/P6240210.JPG
Sillä mun päivä loppu kesken, kun nuohosin lähes kaikki poukamat ja puronsuut. En omista kelloa, ainoastaan ruokakello vattassa ilimotti ajan kuluneen kuin iltamissa.
Pohjosen kartat&kuvat ne on levällään täälläkin :)
https://lh3.googleusercontent.com/-5...1-12-17_70.JPG
Eiköhän tässä vielä jossain tule käytyä kesän mittaan. Tuskinpa kuitenkaan kuvien esittämässä paikassa. :) Miltä vuodelta uskon kuva on? Omani on juhannusreissulta 1989.
https://lh3.googleusercontent.com/-Z...21%252611p.jpg
Kuva v. 1983 jolloin laskin Kutturasta Ivaloon. Toinen v. 1984 reissu alkoi hieman ylempää Ivalon Matista.
https://picasaweb.google.com/1080371...7z2NnzhrSC2gE#
Siltä varalta, että joku ei vielä tajua seurata Avisuora-blogia, niin tässä linkki viimeisimpään tarinaan, Luttojoen melonta.
Kivat ja perusteelliset tarinat sekä hyvät kuvat ja paljon informaatiota ja vinkkejä paikoista muuhunkin retkeilyaktiviteettiin.
Kateeksi käy tuota kaveria kun sillä on niin paljon aikaa harrastaa, ilmeisesti ei ole kenekään orja :)