Cube Attain C62 SLT 2026

Cube Attain C62 SLT 2026 on menossa tilaukseen, mutta kokotaulukkojen mukaan tietty olen juuri kahden koon välissä 56 ja 58. Olisiko lukijoilla kokemuksia Attainista? Omat mittani ovat 181 cm ja 88 cm. Kädet toinen 720 ja toinen 708 eli vähän eriparia. Haen pyörää omaan tahtiin ajamiseen (matkat n. 60 - 100 km) eli race-jutut jätän muille. Toki vauhtia pidetään yllä minkä kunto sallii. Kyseessä ensimmäinen katupyörä. Pyörää ei ole kohtuudella mahdollisuus sovittaa pitkän matkan vuoksi (ostaja pohjoisessa, myyjä etelässä). Tietty asiaa helpottaisi jos löytyisi jompikumpi koko tai molemmat koot jostain Oulu-Raahe-Kokkola-Ylivieska -akselilta ja saisi käydä paikanpäällä katsomassa. Näissä Attaineissa on vissiin sama geometria kaikissa? Jos näin on, niin silloin ei tarvitsisi olla tuo SLT-malli.

Varmaan kumpi vaan koko menee. Pituudessahan ei käytännössä eroa ole (3mm), eli korkeus on ratkaiseva tekijä. Oletko elastinen vai et, eli tarvitsetko pystympää asentoa? Jos pystymmälle asennolle on tarvetta, niin sitten 58.

Itse noudattanut sääntöä että jos rajoilla ollaan niin aina pienempi. Isoa hankala kutistaa mutta pienempää voi kasvattaa. Vaikkei paljon vaikuta mutta standover 816mm joten melkein haaroja hio 58senttisessä rungossa...

Höpö höpö. Standover ei tuolla inseamilla muodostu ongelmaksi.

Noin yleisellä tasolla, onkohan niin, että pyörän oikean koon valinta on entistä tarkempaa osien integroinnin takia? Esim. stemmi on usein integroitu tankoon ja muutkin säätövarat taivat olla tiukassa. No toki voi (?) vaihtaa koko tangon, mutta maksanee enemmän kuin aiemmin?

^Kyllä on! Jos tankocombo määritelty usein rungon koon mukaan niin siinä ei oteta huomioon lainkaan kuskin tottumuksia, joku tykkää rennommasta, toinen sportimmasta ja tangon leveyskin vaikuttaa asiaan. Pahimpia ovat nuo (onneksi) hieman harvinaisemmat runko/satulatolppa kombinaatiot joissa joutuu runkoon kuuluvaa osaa lyhentämään lopullisesti.

^^^ Harvoin saa iloita sydämensä kyllyydestä siitä että voi olla täysin rinnoin ja jakamattomasti yhtä mieltä edellisen kommentoijan kanssa (ja tähän sopivanlainen emoticon).

Miten muuten mahtavat mennä nämä mitat nuren omissa pyörissä? Onko niissä haarovälin mitan ja vaakaputken korkeuden eroa enemmän kuin 6 cm? Eli mikä saa arvelemaan että erotuksen olisi hyvä olla suurempi (kun kyseessä ei edes ole maastopyörä)?


PS Omat kokemukset liian isolla rungolla ja fillarilla, jonka vaakaputki ei ollut erityisen sloupattu, ajamisesta ovat sellaiset että on monta syytä miksi kannattaa jättää sellainen fillari ostamatta, vaikka sen saisi kuinka edulliseksi, mutta pelko siitä että korkeampi vaakaputki voisi tuottaa hankalia tai ikäviä hetkiä on täysin perusteita. (Tai, no, kerran kävi niin että löin itseni kipeästi vaakaputkeen, mutta se oli klassinen klossi irtosi putkelta ajaessa -tilanne, jolta ei muutama sentti olisi pelastanut...)

Opulus, huomasitko että sanoinkin "vaikkei paljoa vaikuta", mielestäni tulee mieleen vanhat (hyvät) ajat jolloin rungot/suositukset oli selkeästi korkeampia kuin ennen ja vaakaputki melkein aina haarossa kiinni ja se kyllä näyttää tänäpäivänä melko huvittavalta.

Kummassakin omassa omassa sen verran vahvasti sloupattu vaakaputki ettei kyseinen mitta ole mitenkään merkityksellinen.

^ Huomasin toki. Mutta vaikea oli silti kommenttiasi olla lukematta muuten kuin niin että asialla eli niillä senteillä kaikesta huolimatta on nykypäivänäkin merkitystä pyörää ja oikeaa runkokokoa valittaessa. Sillä jo ei olisi, kommenttia ei olisi tarvinnut esittää edes kommentoinnin ilosta tai vain jotain sanoakseen, vai mitä?

Mutta keskustelua jatkaakseni - enkä siis nokittelun halusta - voisin lisätä että kuulun niihin pyöräilijöihin, jotka eivät koskaan ole tunteneet tarvetta seistä haara-asennossa fillarinsa päällä. Toinen jalka maassa pyörää on samalla kallistettu niin ettei vaakaputken korkeudella ole ollut suurempaa merkitystä - ja silloin kun molemmat jalat ovat olleet maassa, on noustu pyörän selästä ja seisty jommalla kummalla puolella...

Anyway, jos ja kun palataan niihin aikoihin kun vaakaputki todella oli vaakaputki, niin eikö vaakaputken korkeus ollut yleensä melko vakio suhteessa sen pituuteen? Eli runkokoon valinnassa voitiin mennä nyrkkisäännöllä haarovälin mitta miinus joku senttimetrimäärä on yhtä kuin oikea vaakaputken korkeus? (Näin olen ainakin joskus lukemani luullut ymmärtäneeni, mutta voin toki olla väärässäkin.)


PS Kun vilkaisin Cuben geometriaa, ihmettelin mistä ja miten tarkalleen mitattiin "Protrusion height - 80 mm". Selitystä en Cuben sivuilta löytänyt (mutta ehkä en osannut etsiä oikeasta paikasta), mutta toisaalta netistä löytynyt vastaus "I think they are telling you standover height at 80mm forward of the point of a vertical line up from the bottom bracket." saattaa olla oikeakin.

https://cdn11.bigcommerce.com/s-h4sm...d-geometry.png

Noussut tai ei niin kuitenkin ikävä kokemus kun aikana ennen lukkopolkimia jalka lipsahtanut polkimelta...

Standover ja toe overlap, siinäpä kaksi asiaa jotka muodostavat ongelman lähinnä pyöräilyfoorumeilla.

^ Täysin samaa mieltä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Aakoo

Standover ja toe overlap, siinäpä kaksi asiaa jotka muodostavat ongelman lähinnä pyöräilyfoorumeilla.

---

Itseasiassa! Minä etenkin 48 koon talvikengillä kärsin toe overlapista. Niinpä uusi pyörä on 2 cm pitempi kuin vanha, joten ongelma on korjattu. Stemmi on toki 2 cm lyhyempi, joten tanko asettuu samalle etäisyydelle.

Ja eihän sitä toe overlappia huomaa kun vauhtia on enemmän. Mutta teknisissä paikoissa mieluusti ottaa vähän pelivaraa varpaiden ja eturenkaan välille. Elämä olisi jonkin verran helpompaa jos voisi käyttää vaikka 43 koon kenkiä.

Katselin tuon Cuben geoa ja kumpi vaan menee. Aika korkea etupää noissa, eli ei tarvitse siitäkään huolehtia että menisi liian matalaksi, enemmänkin tuossa 58:ssa voi olla jopa liian korkea?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kaakku

Itseasiassa! Minä etenkin 48 koon talvikengillä kärsin toe overlapista. Niinpä uusi pyörä on 2 cm pitempi kuin vanha, joten ongelma on korjattu. Stemmi on toki 2 cm lyhyempi, joten tanko asettuu samalle etäisyydelle.

Ja eihän sitä toe overlappia huomaa kun vauhtia on enemmän. Mutta teknisissä paikoissa mieluusti ottaa vähän pelivaraa varpaiden ja eturenkaan välille. Elämä olisi jonkin verran helpompaa jos voisi käyttää vaikka 43 koon kenkiä.

---

Sama juttu! Joudun ajamaan pienellä runkokoolla ja juuri talvipyörässä on toeoverlapia talvirenkaiden ja lokareiden kanssa. Maantievehkeissä tätä ongelmaa ei ole, mutta kun juuri talvipyörässä tangon pitäisi päästä pyörimään (tahallisesti tai tahattomasti). Joten sanoisin, että on se ihan oikea ongelma. Tai sitten ajan vain liian hiljaa.

^ Reilun sentinkin voi saada lisävaraa, kun vaihtaa kammet nykymuodin mukaisesti lyhempiin. 172.5 cm -> 160 cm.


PS Tarpeettoman isojalkainen olen minäkin, etenkin talvikengät jalassa - ja silloin aikanaan, kun pidin cyclossa (koska graveleita ei vielä ollut olemassakaan) täyspitkiä lokasuojia, tuo toe overlap - jolle muuten pitäisi saada kunnon suomenkielinen vastine, kuten noin miljoonalle muullekin fillaritermille - oli jonkinlainen ongelma hitaissa käännöksissä. Eli nimenomaan silloin kun polku oli aloittelevan ja kömpelön fillaristin mittakaavalla "tekninen". Mutta ei siitä koskaan kummempaa murhetta aiheutunut kuin lokarin irtoaminen sen puolen kiinnikkeestä - eikä kovin monta kuukautta tai viikkoakaan mennyt siihen että oppi pitämään kammet oikeassa asennossa sen lyhyen hetken.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kaakku

Katselin tuon Cuben geoa ja kumpi vaan menee. Aika korkea etupää noissa, eli ei tarvitse siitäkään huolehtia että menisi liian matalaksi, enemmänkin tuossa 58:ssa voi olla jopa liian korkea?

---

56 jo emäputki 182 ja 58 vielä 20 lisää. Ei mikään race geometria.

Mää ottaisin 180/88 mitoillani 56:n. Ohjaamo ei ole yhtä valua, joten stemmin vaihto onnistunee tarvittaessa jonkunlaisella jumpalla.

^Veikkaan kanssa että se 56 on oikea koko, jos normaali liikkuvuus. Ei se 56 ole mitenkään matala.