Gravelreitit

JackOjan innoittamana jatkan Kirkkonummen grävelreittiäimistelyä täällä. Ketjuun mahtunee ihan hyvin keskustelu muistakin reiteistä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

Joo kyllä minäkin hämmästyin kun tuolla ajelin toukokuussa. Silloin oli rengit rakentamassa sitä aitaa... Kannoin fillarin metsän kautta minäkin. Taisinpa laittaa Gravelmapiin Stenun reitille kommentinkin tuosta, että enää ei pääse.

---

Johannevikintien ja Hernesaarentien välillä joutuu tosiaan koukkaamaan metsän kautta. Onneksi on harvaa puustoa ja kuivaa maastoa, joten on tuo reitti edelleen ajamisen arvoinen pienestä epämukavuudesta huolimatta. Vaikea on ymmärtää, miksi asukasta satunnainen kävely ja pyöräily haittaisi. Mutta nyt mennään jotenkin näin:
https://i.imgur.com/3Ywdu2g.png

Abramsbyhyn johtava portti ei muuten eilen auennut kummankaan puolen napista, mutta saahan siitä pyörät ylikin nostettua tai kierrettyä.

Se portti voi olla ihan syystä kiinni. Nyt siellä on esimerkiksi metsästysaika. Jos lähtee ennen ysiä helsingistä, niin ehtii ennen metsästäjiä.

Toinen varottava alue on väransbyn leirintäalueen jälkeen. Edelleen, jos lähtee aikaisin, niin ehtii tuonnekkin ennen metsästäjiä.

Hyvä huomio, siitä voi hyvin olla kysymys. Ehkä näin jälkikäteen ajatellen varsinkaan sieltä Väränsbyn takaa ei tähän aikaan vuodesta kannattaisi ajaa? En ymmärrä metsästyksestä mitään, joten ei ole hajua kuinka kaukana mahdollisista jahtialueista pitäisi pysyä.

Aikaisin aamusta liikkeelle, niin ehtii ennen metsästäjiä. Oman kokemuksen mukaan ne ovat pyssyt ojossa vähän ennen 11 tien molemmin puolin.

Kai ne lähtökohtaisesti yrittää tunnistaa pyöräilijän hirveksi ennen ampumista.

Hyvä topikki, joo. Itselle tosiaan juuri lännen suunta on gravelilla suht tuntematonta. Mua taisi tuon Hernesaarentien reitin skauttauksessa hämätä muiden Strava- yms. jäljissä se, että ne näyttävät menevän ihan tiellä. En arvannut, että kaikki menevät puskien kautta. Koukkaus tosiaan tuskin on kummoinen, jos reittiappit eivät edes noteeraa poistumista tieltä.

Abramsbyn portti lienee se komea liukuportti erinäisine kyltteineen, ellen erehdy. Nyt lauantaina se oli apposen auki.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti TuplaO

...Mua taisi tuon Hernesaarentien reitin skauttauksessa hämätä muiden Strava- yms. jäljissä se, että ne näyttävät menevän ihan tiellä. En arvannut, että kaikki menevät puskien kautta. Koukkaus tosiaan tuskin on kummoinen, jos reittiappit eivät edes noteeraa poistumista tieltä...

---

Se riukuaita tuli siihen toukokuussa 2020 (tarkalleeen ottaen sen loppupäätä rakennettiin 15.5.2020). Aikaisemmat jäljet ja stenun reitti Gravelmapissa menevät tietä pitkin siksi.

Voi myös olla, ettei sitä fillaristien takia ole pystytetty vaan vaikkapa autolla liikkuvien marjastajamummojen ja liettulaisten murtokoplien varalta. Kiva läpiajoreitti monelle. Piha-alue on myös melko subjektiivinen käsite, satunnaiselle grävelöitsijälle ja alkuasukkaalle tuo tarkoittaa ihan eri mittakaavaa.

^Nuo Strava-jäljet, joita vakoilin olivat ymmärtääkseni about syys-lokakuulta. Tästä syystä pasmat menivät sekaisin. Tiedä sitten jos Strava "korjaa" tietyntyyppiset poikkemat reitiltä automaattisesti.

^Olisko jotkut loikkineet aidan yli jos ketään ei ole ollut paikalla?

^Tämäkin on tietysti mahdollista. Itse kun olin paikalla ensimmäistä kertaa, ei ollut mitään hajua vanhasta tie-/polkulinjauksesta. Näytti vaan, että tie menee suoraan pihaan ja muualla on aitaa. Tuon riukuaidan ylittäminen ei kyllä tullut mieleen. Hankalan näköinen seiväsviritelmä.

Mm. tällaisten traumojen käsittelyyn ja välttämiseen tämä topikki oli kyllä hyvä idea!

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

Se riukuaita tuli siihen toukokuussa 2020 (tarkalleeen ottaen sen loppupäätä rakennettiin 15.5.2020). Aikaisemmat jäljet ja stenun reitti Gravelmapissa menevät tietä pitkin siksi.

Voi myös olla, ettei sitä fillaristien takia ole pystytetty vaan vaikkapa autolla liikkuvien marjastajamummojen ja liettulaisten murtokoplien varalta. Kiva läpiajoreitti monelle. Piha-alue on myös melko subjektiivinen käsite, satunnaiselle grävelöitsijälle ja alkuasukkaalle tuo tarkoittaa ihan eri mittakaavaa.

---

Autolla siitä ei päässyt läpi ennenkään, kun ennen aitaakin tiet yhdisti parin sadan metrin pätkä yksikaistaista polkua. Vähän sellainen maku aitaprojektista jäi, että satunnaiset pyöräilijät ja majdollisesti muut polkua käyttäneet ulkoilijat olivat perimmäinen syy. Piha-aluetta kasvatettiin jollain sellaisella puuceen näköisellä pytingillä polkulinjan toiselle puolelle, jotta saatiin peruste aidan sijainnille. Tunkattava pätkä on onneksi lyhyt ja maasto melko helppokulkuista.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

... Tunkattava pätkä on onneksi lyhyt ja maasto melko helppokulkuista.

---

Ja kohta siinä olis ajettavaa polkua jos kaikki mentäis samasta kohtaa. Seuraavalle merkintänauhaa :p

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

Ja kohta siinä olis ajettavaa polkua jos kaikki mentäis samasta kohtaa. Seuraavalle merkintänauhaa :p

---

Joo, mietin ihan samaa. Nyt kaikki menee ihan mistä sattuu, varsinkin aidan jälkeen. Ajamisen kannalta kannattaisi ehkä seurata sitä harjua vähän pidemmälle, ennenkuin siis laskeutuu takaisin polulle.

Luonnon kannalta tuo aitaaminen on uskomaton typeryys.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

Ja kohta siinä olis ajettavaa polkua jos kaikki mentäis samasta kohtaa. Seuraavalle merkintänauhaa :p

---

Jep, jos kaikki osaisivat mennä samaa linjaa niin uuden polun syntymisessä ei kauan menisi. Voisiko kaikki hei mennessään lorotella sinne merkiksi vaikka jotain biohajoavaa tubeless litkua ;p

Sovitaan talkootällit paikan päälle ja tampataan kerrasta maastoon virallinen ura. Joku varmaan osaa neuvoa miten tekeleen saa vielä virallisille kartoille.

Jopa täältä keskeltä metsää löytyy reittejä palvelusta nimeltä
https://gravelmap.com/

Mennääs välillä Siuntioon... haaveilin ajavani tästä Järvansin tilan kautta Lauklammelle. Onko tilan pihan läpi menemistä ja onko tuo Storträskin eteläpuolen kallioilla kulkeva metsäura järkevää ajettavaa?

Pääseekä Abramsbyn rannasta kuinka hyvin ajamaan vai meneekö ihan tunkkaamikseksi?

Mikä on "Abramsbyn ranta"? En ymmärrä mistä rannasta puhut koska Abramsbyn tila ei ole rannalla.

Abramin kohdalla oleva ranta

Karttapaikkaan vie linkki

https://tinyurl.com/y4nafmp5

Mä olen käynyt tuolla kävelemässä. Todella hienoa keskiaikaista merenrantaa. Mielestäni maastoauton ura loppuu kyllä sinne metsästyskojujen kohdalle, eli ei tuosta eteenpäin pääse.

Gravelreittien luomisen "työkaluista": Työn alla on nyt ihmetellä mitä vaatisi että saataisiin gravelille tehtyä sama kuin maastopyöräilylle viime vuosien aikana eli luoda määritelty tapa kuvata OpenStreetMap-yhteisökarttaan (OSM) lajille tärkeät asiat ja sen jälkeen innostaa eri alueilla riittävä määrä harrastajia tekemään OSM-kartoitusta. Syy OSM:n käyttöön on siinä että data on silloin avointa ja laajasti käytössä (mm. Komoot, Strava, Garmin, Suunto, RideWithGPS jne. jne. jne. käyttävät OSM:ää kartta-aineiston pääasiallisena lähteenä). Mahdollista on myös kehittää Suomen oloihin erityisesti sovitettuja ratkaisuja, kuten tuo oma projekti poluilla liikkumiseen eli Trailmap (https://trailmap.fi), joka tämän projektin myötä voisi laajentua "Grailmap":ksi. Ja edelleen kun tiet, kelvit, kuntopolut ja metsäpolut jne. on kuvattu samalla kartalla niin kaikenlainen gravelointi hoituu yhdellä kartalla.

Alkuun pitäisi saada listattua että mitkä ovat tärkeitä asioita kuvata väylistä gravel-pyöräilyn kannalta ts. mitkä asiat vaikuttavat reitin luomisessa siihen menetkö väyliä a,b,c vai mieluummin x,y,z, ja vieläpä onko valinta sama kesällä kuivaan aikaan, syksyn sateissa ja pahimpaan kevään kelirikkoaikaan. Kun on tärkeät asiat listattu ja prioriteetit niille selvät niin sitten pitää linjata miten ne kuvataan mahdollisimman yksiselitteisesti OSM-tietokantaan. Esim. maastopyöräilyn osalta on käytössä kansainvälinen tapa ja sen suomalainen versio kuvata polkujen teknisyyttä / ajettavuutta (mtb:scale=0-6) jolla tuo hoituu. Graveliin ei ole valitettavasti samanlaista kansainvälisesti jo sovittua tapaa.

Asiasta lisää ja pohdintoja oheisessa Google dokkarissa: https://docs.google.com/document/d/1...eLjPXFhQj9_eYY

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Smo

Abramin kohdalla oleva ranta

Karttapaikkaan vie linkki

https://tinyurl.com/y4nafmp5

---

Mä kävin joskus yrittämässä ruudulle tuosta niittyjen läpi, hienoa seutua mutta ruudun jouduin hakemaan Medvästön kautta.

https://pic.useful.fi/MoooRaiRI.jpg

Lainaus:

---

...myötä voisi laajentua "Grailmap":ksi...

---

Joku muu nimi, muutkin kuin Canyon tekee soratiepyöriä.

Lainaus:

---

...
Alkuun pitäisi saada listattua että mitkä ovat tärkeitä asioita kuvata väylistä gravel-pyöräilyn kannalta ts. mitkä asiat vaikuttavat reitin luomisessa siihen menetkö väyliä a,b,c vai mieluummin x,y,z, ja vieläpä onko valinta sama kesällä kuivaan aikaan, syksyn sateissa ja pahimpaan kevään kelirikkoaikaan.

---

Omasta puolestani totean, että suunnittelen haluamani sorareitit tuntemattomilla seuduilla a) Paikkatietoikkunan tien päällystetiedon, b) Gravelmapin sekä joskus myös c) Stravan heatmapin avustuksella. Vuodenajoilla, kelirikolla tai muilla senkaltaisilla asioilla ei ole vaikutusta mun ajeluihin jos muuten on tarpeen ajella joku pätkä.

Lainaus:

---

Asiasta lisää ja pohdintoja oheisessa Google dokkarissa: https://docs.google.com/document/d/1...eLjPXFhQj9_eYY

---

Mun mielestä tuolla on aivan liikaa luokkia, ovat liian moniselitteisiä tai subjektiivisia ja ajan funktiona vaihtelevia. Tai ominaisuudet voivat vaihdella lyhyelläkin pätkällä paljon.

Gravelmapiin jaksan juuri piirrellä reitit koska se on yksinkertaista (olen piirrellytkin melko paljon). Joskus huomaan valita valikosta oletus-"Gravel"in tilalle sopivamman luokan ja jaksan kirjoittaa huomautuksiin jotain merkittävää.

Mutta jos tuohon Trailmapiin lataatte tien päällystetiedon MML:n avoimista aineistoista niin olisihan se mainio lisä.

Mulle henk. koht. riittää tieto siitä, että a) mikä reitti ei ole asfalttia ja b) joskus ei-asfalttipintaisista kartalta löytyvistä urista kiinnostaa se, että onko ajettavaa vai ei ajettavaa. Muunlaisia luokituksia en kaipaa, enkä oikeastaan edes haluaisi, koska liian tarkalla speksaamisella häviää seikkailullisuus. Nyt jo PK-seudulla varsin kattavan gravelmapin ansiosta seikkailullisuus on vähän mennyttä aikaa. Gravelointi oli kivempaa silloin, kun gravelmappia kartoitettiin ja uusien sorareittien löytäminen oli palkitsevaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

Mä olen käynyt tuolla kävelemässä. Todella hienoa keskiaikaista merenrantaa. Mielestäni maastoauton ura loppuu kyllä sinne metsästyskojujen kohdalle, eli ei tuosta eteenpäin pääse.

---

"Kyllähän sieltä pääsee" .. joo ei ihan heti tarvi mennä uudestaan. Hetkittäin pystyi jopa polkemaan eläinpolkuja mutta keskimäärin tunkkausta, puunrunkojen ylitystä, vesiesteitä ym. Kyllähän tuonne saisi polun aikaiseksi mutta voi olla ettei herra maanomistaja tykkää .. tuolla fiiliskuvatopiikissa on toinenkin kuva. Tuolla rannan puolella olen kyllä luistelemassa ollut.

https://api.sports-tracker.com/apise...t=800&fit=true

^käy nyt vielä ennen lauantaita tsekkaa toi Siuntion juttu mistä kyselin.

Kiitos kannanotoista, näitä eri perspektiivejä tässä juuri haen. Oma fiilis on että gravel on laajempi kokoelma tapoja ajatella & ajaa kuin metsässä poluilla tapahtuva maastopyöräily (kutsutaan sitä vaikka xc- / trail-fillaroinniksi, erotuksena dh, enduro jne. muista alalajeista).

Sitten vähän avausta omasta gravel-ajeluista ja ratkaisuista:
- Preferoin vahvasti pienimpiä teitä missä gravel-fillari on kuitenkin vielä keskimäärin maastopyörää järkevämpi väline (=riittävän mukava & salliin suuremmat keskarit): Tampereen kulmilla missä arkena ajelen tämä vie ajelut paljolti myös metsäautoteille joita täällä riittää, toki tulee myös isompaa soratietä ja asfalttia väkisinkin oheen
- MML yms. Digiroad päällystetieto ei kerro mitään noista pienemmistä metsäteistä, eikä edes isommista sorateistä täällä päin. Kenties Helsingin kulmilla tuo eri kun asutuksen tiheys eri? En oikein muutenkaan saa noista Digiroadin datoista itse irti mitään: siellä on pääasiassa suuria teitä ja niiden osalta minulle se onko ne asfalttia vai soratietä ja onko soratiellä kuoppia vai ei jne. on about yhdentekevää, arvostan ihan muita asioita
- Gravelmapiltä ei täältä seuduilta löydy kuin pari hassua pätkää. Voisihan niitä täydentää, mutta miksi tehdä rinnakkainen suljetun datan vajavainen ratkaisu OSM:n rinnalle? Ymmärrän mistä Gravelmap on lähtenyt ja mitä tarvetta se selvästikin ihan ok osalle täyttää ja varmasti elää omaa elämäänsä jatkossakin, mutta en näe siinä alustaa noille omille tarpeille, siksi tämä OSM-pohjainen effortti.
- Strava-heatmap on kelpo apu - mutta vain apu pääasiallisen kartan täydentäjänä
- Seikkailullisuus itselle tulee noista pienistä teistä ja siitä saako esim. päättyviä metsäautoteitä "sillattua" toisiinsa lyhyillä polkupätkillä - siinä OSM:n (ja ideaalisesti mtb:scale koodatun polun luokitus joka näkyy hyvin Trailmapissa) data on valttia. Jos haluaa esim. lenkin aikarajoitusten takia tehdä turvallisempia valintoja lenkille niin sekin onnistuu kun data on suht luotettavaa, sallii myös sen että 80% lenkistä on ennakoitavaa ja 20% on sitten sitä missä yllätyksille on sijaa.

Tuosta OSM:n kuvauksesta. Se on ns. progressiivinen eli kaikkea noita ei tarvitse kuvata, vaan kuvaus rakentuu vaihe vaiheelta. Alkuun esim. pelkästään yksi kuvaus riittää: surface=paved vs. unpaved. Joka on pitkälti jo teille merkitty. Ja näin saadaan jo helposti kartta joka näyttää mitkä asfaltti- ja mitkä sorateitä eli se perusjuttu jota kaiketi Gravelmap monelle tarkoittaa (?). Kaikki muu on sitten vain plussaa sen päälle ja alkaa olla merkityksellistä enemmän silloin kun pitää etukäteen pystyä speksaamaan lenkki eli "voinko ajaa tämän 60km 2h30min ajassa?" tai seikkailulliset ratkaisut missä mennään pienempiä väyliä ja jos niistä väylistä ei ajettavuus ole selvillä niin menee liian hitaaksi / tunkkaukseksi ollakseen pitemmällä pätkällä mielekäs.

Ja joo, "Grailmap" oli heitto, tuskin se nimi ihan heti vaihtuu Trailmapin osalta ja toisekseen tässä kyse OSM:n kartoituksesta (jonka Trailmap yhtenä OSM-ratkaisuista voi visualisoida omalla tavallaan).

Pienemmät, yksityiset metsätiet, joiden päällystetietoja esim. paikkatietoikkunasta ei löydy, on pääsääntöisesti sorateitä, koska tuskin kovin montaa asfaltoitua metsätietä Suomesta löytyy. Gravelmapissa on metsäteitä ja ajettavia polku-uriakin jo merkattu aika paljon. Gravelmapin suurin miinus on se, että sillä ei pysty suunnittelemaan reittejä. Sellainen alusta, joka näyttäisi soratiet samalla tapaa selkeästi ja helppolukuisesti kuin gravelmap, mutta jolla pystyisi suunnittelemaan reittejä, olisi näppärä, kun ei tarvitsisi pitää montaa sivua päällekkäin auki. Luokitellen en itse ainakaan jaksaisi reittejä uudelle alustalle piirrellä, mutta jos niiden luokittelu jälkikäteen on mahdollista, toki sellaisia tietoja kaipaavat, voisivat luokittelua pikkuhiljaa tehdä, kunhan luokittelua ei tehdä luettavuuden kustannuksella.

Strava toimii aika hyvin, varsinkin kun tuo osaaa käyttää heatmappia kaverina.

...jos Trailmappiin saisi jollain värillä käyrätankoisella ajettavaksi luokiteltavat soratiet, niin sehän olisi jo loistava. Kartan pohja-aineiston kuvauksesta pystyy jo päättelemään aika pitkälti, että minkä tyyppisestä tiestä tai urasta on kyse. Ainakin mulle tutut vihreät mtb-reitit näyttäisi olevan myös noita käyrätankoisella vielä ihan sujuvasti ajettavia reittejä ja osittain keltaisetkin, joten vähän sekaannusta voi aiheuttaa se, että mikä on mtb-reitiksi merkattava ja mikä gg-reitiksi merkattava.