Kaupunkipyörän päivitys (vaihteisto, jarrut)

Pitkän etsiskelyn jälkeen niskavaivaiselle vaimolleni löytyi kaupunkipyörä, joka ei aiheuta (hänelle) päänsärkyä. Valitettavasti osuma osui tällä kerralla muilta osin epätäydelliseen kalusteeseen, kyseessä on "20-luvun muotoilua kunnioittava" mummopyörä Helkama Velotar. Pyörässä on sekä vähemmän hyviä osavalintoja että tietysti surkea aerodynamiikka. Näiden seurauksena se on varsinkin lapsi kyydissä poljettavana suunnilleen samaa luokkaa kuin metsäpaineinen Tunturi Jääkäri vuosikertaöljyillä.

Aerodynamiikkaa tuosta ei paikata millään, mutta se on ergonomian vaatima kompromissi tässä tapauksessa. Sen sijaan muille ongelmille ilmeisesti voisi tehdä jotain. Pohdinnan aiheena on se, mitä olisi fiksuinta päivittää.

Nyt pyörässä on edessä rullajarru (Shimano siinä lukee, löytynee katalogin halvimmasta päästä). Jarru on minusta aika tehoton, sitä ei saa lukkoon edes kivituhkapolulla. Takana on jalkajarrullinen Nexus 3. Tähän mummopyörään valittu välitys on sellainen, joka antaa aihetta olettaa mummojen olevan erittäin hyväkuntoisia. Ykkösvaihde on aivan liian pitkä jo näille paikallisille Keskuspuiston ylämäille, vaikka vehjettä polkisi satunnaispyöräilijän kadenssilla. Kolmosta taas tarvitsisi vain sellaisissa vauhdeissa, joita tuollaisella pyörällä ei oikeasti kannata kaupungissa ajaa.

Etupään päivityksessä tuli mieleen se, voiko tuota jarrua jotenkin säätää? Ymmärrän, että etupään rullajarru on tarkoitettu lukkiutumattomaksi, mutta pysty ajoasento ja vielä usein tenava istuimineen takana pitävät painopisteen niin takana, että fillari tuskin ihan heti heittää tangon yli, vaikka etujarru vähän jarruttaisikin. Kahvan säädöllä saa vain hävitettyä rullaavuuden, jarrun maksimivoimaan se ei vaikuta.

Kapan vaihdossa mieleen tulee Nexus 8 / Alfine, jotta vaihteistossa olisi vähän jotain vaihdettavaakin, ja jotta vastus olisi edes kohtuullinen. Toiveena olisi myös saada toimiva käsijarru tuohon. Ilmeisesti vaihteistovlinnasta riippuen tuohon saisi joko levyjarrun tai rullajarrun. Onko hyviä argumentteja ottaa jompi kumpi? Mikä vaihteisto (Nexus, Nexus Premium, Alfine, joku muu) tuohon kannattaa ottaa?

Samassa yhteydessä kokonaisvälitystä voisi vähän katsoa. Jos kaupunkipyörä liikkuu 30 km/h järkevällä kadenssilla ylimmällä vaihteella, se riittää. Olennaisinta olisi saada alas vaihteita tarpeeksi, jotta jyrkemmätkin mäet menisivät runttaamatta. Mutta mitenkäs tämä nyt sitten menee kappavaihteen kanssa? Voiko takaratasta vaihtaa? Vai onko näissä peruspyörissä niin standardinmukaiset osat, että eturattaan voi vaihtaa pienemmäksi?

Ja sitten vielä se kysymys, miten tämän saisi näppärästi, laadukkaasti, siististi ja edukkaasti hoidettua? Se ymmärrys minulla on, että jo pelkkä kapan vaihto köyhdyttää 150+ € pelkkinä osina, joten en oleta tämän tapahtuvan ihan ilmaiseksi. Olisi silti mukavaa olla maksamatta ihan liikaa... Itse tekeminen olisi tietenkin ainoa oikea vaihtoehto, mutta ajan ja työtilojen puutteessa mieluummin veisin fillarin jonnekin ja hakisin sen parempana takaisin. (Osaamisen puutetta en tietenkään tunnusta.) Sijainti on Helsinki, joten paikallisista sepistä pitäisi löytyä.

Herääkö tästä ajatuksia tai ideoita?

Vaihda (vaihdata) taakse ainakin kaksi piikkiä isompi ratas, jos itse teet on kyseessä vain muutaman euron kokeilu. Rullajarrulle ei liene muuta tehtävissä kuin vaijerin säätö. Laske ohjaustanko alemmaksi, siitä saa lisävoimaa poljentaan, ilmanvastusta se ei pienennä, mutta parantaa muutoinkin pyörän käsiteltävyyttä ellei jo olekin minimissä. Tuollaisella vielä vaihteettomalla minunkin vaimoni ajaa huvikseen yli 60 km lenkkejä parhaina kesäpäivinä. Lastenkuljetus kuuluu meillä jo historiaan. Ohjaustanko on minimissä, mutta minulle se olisi edelleen mykistävän korkealla. Satulan korkeus ja etäisyys näissäkin on huomioitava. Jos pyörä on hyväkuntoinen, jopa uusi, ei sille mielestäni tuon kummempaa.

Auttaako rullajarruun sisäänajo, itse olen kuullut vain hyvää niistä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti TERU

Vaihda (vaihdata) taakse ainakin kaksi piikkiä isompi ratas, jos itse teet on kyseessä vain muutaman euron kokeilu.

---

Täytyypä kokeilla ensiapuna. En itse asiassa ole laskenut takarattaan piikkejä, mutta liian vähän niitä on. Meneekö parin piikin lisäys ilman ketjun vaihtoa?

Lainaus:

---

Rullajarrulle ei liene muuta tehtävissä kuin vaijerin säätö.

---

Harmillista. Olen kuvitellut, että etupyörissä käytetään "lukkiutumattomia" rullajarruja, joiden jarruvoimaa on jollain vippaskonstilla ("power modulator") rajoitettu. Ajattelin vain, olisiko siihen jotain vastakikkaa.

Lainaus:

---

Laske ohjaustanko alemmaksi, siitä saa lisävoimaa poljentaan, ilmanvastusta se ei pienennä, mutta parantaa muutoinkin pyörän käsiteltävyyttä ellei jo olekin minimissä.

---

Juuri tämä oli se ergonomiasyy, joka vei mahdollisuuden kaikkiin normaaleihin pyörävalintoihin. Leuka ei käytännössä nouse vaakatason yli aiheuttamatta kipuja, eikä niska-hartiaseutu kestä suurta kuormitusta käsillä. Käytännössä siis selän pitää olla hyvin pystyssä ja painon takapuolella. Aika monta erilaista runkomitoitusta, säätöä ja ohjainkannakeviritystä kokeiltiin ennen kuin tämä oli ihan pakko uskoa.

Lainaus:

---

Tuollaisella vielä vaihteettomalla minunkin vaimoni ajaa huvikseen yli 60 km lenkkejä parhaina kesäpäivinä. Lastenkuljetus kuuluu meillä jo historiaan. Ohjaustanko on minimissä, mutta minulle se olisi edelleen mykistävän korkealla. Satulan korkeus ja etäisyys näissäkin on huomioitava. Jos pyörä on hyväkuntoinen, jopa uusi, ei sille mielestäni tuon kummempaa.

---

Fillari on liki pakasta vedetty, mutta yllämainittujen erityisvaatimusten vuoksi siitä tekisi mielellään mahdollisimman hyvän kulkupelin. Tiedostan kyllä sen, että tuntuu oudolta tuplata tuollaisen kulkupelin hinta vaihtamalla osia, mutta eipä tässä parempaakaan vaihtoehtoa ole tullut mieleen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti maalinni

Auttaako rullajarruun sisäänajo, itse olen kuullut vain hyvää niistä.

---

Tämä voi muuten olla hyvä pointti! Yritin lueskella Shimanon rullajarrujen lobotomian (power modulator) toiminnasta, ja joissain manuaaleissa sanottiin sen pitävän ääntä toimiessaan. Nämä jarrut eivät pidä kuiskausta kummempaa, vaikka kuinka jarruttaa, joten taidanpa kokeilla antaa niille muutaman pidemmän alamäen. Jos kyse onkin vain siitä, että ne nyt eivät vielä uutuuttaan pidä.

Lisägooglaus kyllä antoi vähän vihjettä siihenkin, että ongelma voi olla myös kahvoissa ja vaijereissa. Siihen tietysti viittaa se, että kahvan saa käytännössä vedettyä tankoon asti, ts. nyt voi joku joustaa matkalla vähän turhan paljon. Täytyypä kuitenkin vetää nuo liian kireälle (= laahaamaan asti) ja kokeilla sen jälkeen, onko sitä pitoa. Näyttäisi myös siltä, että rasvan vähyys voisi olla syynä, mutta olisi se vähän outoa uudessa pelissä.

Jos ei ratkaisua löydy, seuraava kysymykseni on sitten se, miltä levyjarrujen kiinnikkeet näyttävät... Vaimo on kuitenkin niskavaivoistaan huolimatta sen verran toimiva, etten viitsi laittaa jarruttomalla liikkumaan.

Tangon laskeminen ei vie selkää yhtään kumarampaan lyhytrunkoisessa naistenpyörässä, kädet vain vähän alemmaksi, se parantaa edes vähän pyörän ajoa ja käsiteltävyyttä. Tee se salaa ja jos vaimosi ihmettelee jotain, sano että voi sitä nostaa, jos haluat. Noin meillä meni, vaimo sanoi ettei tarvitse nostaa.

Nyt jonkilainen trendi, että tanko pitää olla puistattavan korkealla. Siittä ei seuraa mitään hyvää, vaan tekee pyörän päälle nousun ja siltä alastulon huterommaksi. Teinit on erikseen, heille jopot, lujaa ajavatkin kun aamuisin myöhässä kouluun spurttaavat.

Levyjarrut vaatii hitsaamista ja kiekkojen vaihdon, hintaa saman verran kuin pyörä maksaa. Tuollainen peruspyörä on rungon geometrian ja suppean koko valikoiman vuoksi hankalampi säätää sopivaksi kuin esim. nykyaikainen maasto- tai maantiepyörä...
Yhteen mummopyörään vaihtanut perinteisen kannattimen tilalle Ahead adapterin ja sitten silloisen kuskin kanssa kikkailtiin säädettävän kanssa kunnes löydettiin sopiva mitoitus ja ostettiin oikea kannatin, samassa kaupassa myös tanko vaihtui riseriin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

Levyjarrut vaatii hitsaamista ja kiekkojen vaihdon, hintaa saman verran kuin pyörä maksaa. Tuollainen peruspyörä on rungon geometrian ja suppean koko valikoiman vuoksi hankalampi säätää sopivaksi kuin esim. nykyaikainen maasto- tai maantiepyörä...

---

Tämä on kieltämättä vähän erikoinen case, kyse kun ei ole tavallisesta toimistotyöläisen vähän kipeytyneestä niska-hartiaseudusta. Olin itsekin projektin alussa sataprosenttisen vakuuttunut siitä, että tuollaisiin peruspyöriin ei kannata koskea pitkällä kepilläkään, koska jo vaikka tonnin hintaluokasta löytyy paljon valinnanvaraa niin runkojen kuin osienkin suhteen. Ajatuksena oli siis hankkia jokseenkin kunnollinen mankeli, johon sitten tarvittaessa osia vaihtamalla saisi käyttäjälle kivuttoman asennon.

Kaunis hypoteesi törmäsi projektin implementaatiovaiheessa todellisuuteen. Ensimmäinen ongelma oli se, että tähän ergonomiaongelmaan ei oikein löytynyt sellaista osaajaa, joka olisi suoraan osannut kertoa, miten ongelma ratkeaa. Kaikki hyvän ajoasennon perusreseptit johtivat tilanteeseen, jossa viiden minuutin pyöräilyllä sai vuorokauden päänsäryn. Sen jälkeen vuorossa oli huomattava määrä kokeilua erilaisilla runkogeometrioilla, satulan korkeuksilla, tangon korkeuksilla ja kannattimilla. Lopputuloksena mistään tavallisesta kapistuksesta ei saanut siedettävää.

Tuo valurautahirviö oli aika lailla epätoivoinen kokeilu, mutta siinä geometria toimii. Tai siis geometria on polkupyörän ajamisen fysiikkaa ajatellen ihan surkea, mutta ajajan fysiikan kannalta toimiva (= kivuton). Onneksi ei sentään ollut Jopo.

Veikkaukseni on, että jollain räätälöinnillä joku velho olisi saanut samanlaista ergonomiaa aikaan paremmasta pyörästä, mutta sitä velhoa ei löytynyt annetulla aikataululla. Tiedän, että selkälääkärit ovat välillä suositelleet jos minkälaisia jatkohärpäkkeitä ohjaustankoon pystymmän ajoasennon saamiseen, mutta tulos tuskin olisi ollut yhtään sen parempi. Randomilla sohiessa ainoa takuu olisi ollut turhautumistakuu.

En ole ihmisen biomekaniikan asiantuntija sen kummemmin, mutta niskan vaurioiden ja erilaisten kokeilujen perusteella ongelma on kaupunkiajossa niskarangan taipuminen taaksepäin (selän ja leuan välinen kulma). Jos selkä on pystysuorassa, leukaa ei voi pidemmäksi ajaksi nostaa vaakatason yläpuolelle. Itse asiassa voisi olla, että vaikka maantiemankeli voisi toimia hyvin, jos voisi aina vain tuijottaa alaspäin.

Näillä spekseillä lopputulos on kuitenkin siis joko nojapyörä tai erittäin pysty ajoasento. Tavallisella pyörällä siis ei saa perinteisessä mielessä kuin surkean lopputuloksen. Nyt fillari on kuitenkin noiden välitysten ja jarrujen takia ihan epätoivoinen, joten surkeuteen pääseminen olisi askel ylöspäin :)

Hinnasta vielä... Fillari taisi maksaa nelisensataa. Jos siitä saa siedettävän muutaman satasen lisäinvestoinnilla, koko budjetti on vielä kuosissaan.

---

Taitaa tosiaan olla niin, että tuolla ei ole etuhaarukassa paikkoja levyille, joten täytyy vain keksiä, miten nuo rullat saa toimimaan. Tarvitsevatko rullajarrut takana jotain erityistä kiinnikettä verrattuna jalkajarruihin?

Useilla pyöräilijöillä on väärä tapa ajaa pää pystyssä niska jäykkänä, sellainen asentovirhe ei välttämättä korjaannu pyörää muokkaamalla. Ei edes kaupungissakaan koko aikaa tarvi tuijottaa suoraa eteenpäin, vain vilkaisu riittää. Jos tuon pyörän referensseillä mennään niin taitaa olla tuo pystyasento ainoa mahdollisuus... Tai sitten se nojapyörä.
Käsittääkseni rullajarrut ei vaadi erillisiä kiinnikkeitä mutta tuollainen vaihdenavallinen kiekko rulla jarrulla ei taida irrota satasella...

Helkama Velotar, vasta nyt katsoin tiedot tehtaan sivuilta. Edessä 44 t ratas, taakse saattanut jäädä joku simpan vakio 18 t, sitä ei kerro sivut. Tuolle eturattaalle joku yli 20 t olis vasta oikeampi. Turhan raskaita välitykset. Kulmat satula- ohjaus- ovat sen -20 luvun tyyliä, ei tuosta oikein hyvää ajokkia saa, tyylikäs kylläkin!

Ps. Vaimoni pyörä on cressun classic, vaihteeton, neljäs kesä menossa, edessä 42 t, takana 20 t, joten kampikierroksella etenee n 4,5 m. Hän pitää sitä parhaana koskaan ajamamistaan pyöristä ja pitkiä ovat lenkitkin. Tästä nyt muuta apua liene, välitysten osalta ehkä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti TERU

Helkama Velotar, vasta nyt katsoin tiedot tehtaan sivuilta. Edessä 44 t ratas, taakse saattanut jäädä joku simpan vakio 18 t, sitä ei kerro sivut. Tuolle eturattaalle joku yli 20 t olis vasta oikeampi. Turhan raskaita välitykset. Kulmat satula- ohjaus- ovat sen -20 luvun tyyliä, ei tuosta oikein hyvää ajokkia saa, tyylikäs kylläkin!

---

Kun sanat loppuvat, täytyy ottaa numerot käyttöön... Olet aivan oikeassa tuon takarattaan osalta, se on 18 t. Kun renkaina on 37-622, suoralla välityksellä etenemä näyttäisi olevan 2,2 m x 44 / 18 = 5,4 m. Nexus 3:lla lukemat ovat:

1 - 3,94 m
2 - 5,38 m
3 - 7,34 m

Näiden numeroidenkin varjolla tuntuvat aika kovakuntoisilta mummot...

Tein vähän vertailevaa tutkimusta edelliseen fillariin. Vaimon edellisessä fillarissa (3x8-vaihteilla) samassa käytössä alin oikeasti käytössä oleva yhdistelmä on ollut 28/24, rengaskokona 47-559. Tuosta laskemalla saa etenemäksi 2,05 m x 28 / 24 = 2,4 m. Jos tuohon lähtisi tähtäämään ykkösvaihdetta nykyisellä kapalla, välityksen pitäisi olla 2,4 m / 2,2 m / 0,733 = 1,49:1. Jos eturattaana on 44 t, takarattaan pitäisi olla 30 t. Ilmeisesti suurin standardikoko on 24 t, jolloin etenemä lyhimmällä olisi 3,0 m. Jotta tuon saisi hanskaan, eturattaan pitäisi olla 36 t. Pystyisikö sellaisen vaihtamaan tuohon?

Intuitio tosin väittää, että tuossa kombinaatiossa kolmosesta tulisi kovin lyhyt. Matematiikka kuitenkin sanoo, että etenemä olisi noin 4,5 m, joten eihän se mikään mahdoton olisi.

Kuitenkin yrittäisin siis mieluummin laittaa tuonne sen Nexus 8:n. Jos sen laittaisi 22 t:n kanssa, saisi:

1 - 2,2 m x 44 / 22 x 0,527 = 2,3 m
5 - 2,2 m x 44 / 22 x 1,000 = 4,4 m
8 - 2,2 m x 44 / 22 x 1,615 = 7,1 m

Tuossa yläpää olisi suunnilleen samassa kuin nyt, alhaalta löytyisi tarpeeksi pientä, ja suorakin olisi jotenkin järkevässä kohdassa.

Mittanauha paljasti kuitenkin vielä yhden pienen haasteen. Takahaarukan sisämitta on noin 125 mm, kun ilmeisesti rullajarrun kanssa Nexus 8 on 132,5 mm. Tarttis siis varmaankin vähän leventää takahaarukkaa. Se on – kuten arvata saattaa – jotain teräkseksi kutsuttua räkärautaa, joten ilmeisesti tuon pitäisi onnistua. (Vai uskaltaako tuon seitsemän milliä vain runnoa väkisin? Joustaahan se haarukka kuitenkin vähän.)

Näillä spekseillä projekti alkaa hahmottua:

- haarukan venytys
- Nexus 8 rullajarruilla taakse
- takajarrulle vaijerin + kahvan laitto
- vaihtajan vaihto
- etujarrujen vaijerin + kahvan + säätöjen ihmettely kuntoon

Osia katselin netistä, ja tohtori näytäisi myyvän napaa + kiekkoa + rullajarrua noin 180 €:lla. Navan saisi tietenkin halvemmalla, mutta taitaa pinnaamisesta tulla kalliimpi juttu. Ei näyttänyt maailmallakaan olevan mitenkään törkyhalpoja napoja tarjolla. Lisäksi sitten tulee jotain rahaa muista osista (vaihtaja, takaratas, vaijerit, jarrukahvat). Ei tämä vielä näytä budjettia kaatavan, mutta nyt pääsemmekin siihen vaikeimpaan kysymykseen: Mistä löytyisi sellainen tekijä pk-seudulta, joka saisi tuon siististi hoidettua? Minulla on jotenkin ikävä tunne siitä, että keskivertopyörähuolto ei tuohon taivu, joten kaipaisin suosituksia.

Unohda katu-uskottavuus, sellaista ei ole. On vain mielipiteitä. Tärkeintä on vain pyöräily. Pääasia on että vaimolle löytyi sopiva pyörä. Jos tarvitsee päivittää niin P-alkuiset pyörät: Pelago, Pashley, Pinarello ( viimeksi mainittu ehkä ei tässä tapauksessa ).
Vaihteita tarvitsee vain kolme, oikeasti. Sitäpaitsi mummiksen runkoon voi asentaa maailmankaikkeuden kauneimman yhdistelmän: nainen, kesämekko ja korkkarit. Onnistuuko tämä jollain hybridillä, noi ei helvetissä. Stongalta lähtee vaijereita max kaksi. Enjoy the view!

Monen moista on oman elämäntapapyöräilyn aikana tullut säädettyä, mutta enemmän tuolla kierrätyspuolella, uudemmat on tullut pidetyksi tehtaan virityksissä. En oikein tuota haarukan levitystä uuteen, eikä kasinavassa näyttäis olevan kavennettavaa. Joissakin navoissa on helposti poistettavaa. Joka kerran kiroiluttaa, kun liian leveätä napaa ahtaa haarukoihin. Parhaana pitäisin pyörän säilyttämisen hyvin ennallaan, vain isompi ratas taakse. Kakkonen on suora, tai ainakin hyvin lähelle, sen kun laittaa hyvin ajettavaksi, niin jää molemmille puolille yksi varalle. En oikein usko ammattiliikkeen ryhtyvän tuohon kasinavan sovitukseen, mutta kysely myyjäliikkeeseen, josko heiltä löytyisi keino navan osalle ja ajoasennon sovitukseen.

On myös kokemusta tuosta ylileveän navan survomisesta runkoon. Kyllä se sinne menee, mutta tosiaan sen vääntely joka kerta huollon tai renkaan vaihdon tai paikkauksen jälkeen tympii vaikka kyse on muutamasta millistä. 7 milliä on jo aika paljon. Vaikka tuollainen runko on varmaan aika notkea, kyllä sitä saa vääntää kunnolla. Nexus 7 on saatavilla myös rullajarrulla, onkohan sen leveys millainen? Ja tuota Ainotarta mydään myös suoraan 7 vaihteisena, tosin jalkajarrulla.

Rullajarrun pitää toimia äänettömästi,jos alkaa pitää ääntä,kaipaa rasvaa,kannattaa käyttää valmistajan rullajarrunapaan tarkoitettua mönjää.Jos runko tosiaan on terästä haarukkaa voi levittää,tarvitset pätkän 10 tai 8 mm kierretankoa riippuen kumpi sopii haarukkaan,kaksi mutteria ja melko suurikokoista prikkaa,mutterit sisimmäksi,prikat haarukkaa vasten ja kierrät mutteria ulospäin,mittaa välillä leveys,joskus olen levittänyt vähän laadukkaampaa teräsrunkoa ja se onnistui hyvin,haarukka jäi levitettyn mittaan,alumiini ei toimi samoin

Minulla on kyllä palautuneet, kun kiekon ottaa pois. Nykyisessä kauppareissumankelissa on nexus 7 teräsrungossa, ja runko on jotain 3-5 milliä kapea, en ole tarkkaan mitannut. Joka kerta saa väännellä uudelleen. Toki jos kierretangolla vääntäisi kerran yli, niin sitten voisi jäädä sopivaksi. Pitäisi vain jollain hallita myös se, että molemmat puolet vääntyy saman verran. Muuten menee kiekon keskitys vituralleen. Ainakin tuollaiset 7 milliä on jo liikaa vääntää vain yhtä puolta.

Aiemmin omistin maantierunkoisen sinkulan (terästä), jossa oli 135mm napa 130mm rungossa. Se meni paikallleen kohtuu helposti, mutta vääntää piti kuitenkin. Oli vaan helpomman tuntuinen vääntää paikalleen, kuin tuo nykyinen.

Eikös tässä olis aika pysty ja rento asento? http://www.bikeshop.fi/Kona_Coco/ekauppa/pKOCO/