Tour Transalp 2016

26.6.-2.7.2017 ajetaan 14. kerran amatöörien maantiepyöräilyn 7 päivän etappikisa. Tällä kertaa reitti alkaa Itävallan Imstistä ja päättyy Italiaan Riva del Gardaan. Nousua on perinteisesti eli 19 400 nousumetriä ja vaakamatkaa n. 900km. Ks. http://tour-transalp.de/en/eventinfos/overview-2016/

Mahtaako olla tiimejä miten paljon tänä vuonna lähdössä Suomen maalta? Ainakin yksi on mukaan ilmoittautunut eli Harrin (allekirjoittaneen) ja Juhan Team Finnkrampf.
Olemme tämän tapahtuman suhteen täydellisiä noviiseja, mutta treenit on sentään jo aloitettu ihan hyvissä ajoin. Paljon on varmaan vielä käytännön juttuja mitä ennen lähtöä pitäisi muistaa, joten mukavaa jos löytyy muitakin valmistautujia. Löytyyhän täältä foorumilta tosin jonkin verran tietoa aikaisemmiltakin vuosilta.
Meidän homma dokumentoituu tänne: http://teamfinnkrampf.blogspot.fi/

Onnea valmistautumiseen ja reissuun Finnkrampf !
Tour Transalp on vaikuttavin ja parhaiten järjestetty koskaan ajamani tapahtuma.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MTB 50+

Onnea valmistautumiseen ja reissuun Finnkrampf !
Tour Transalp on vaikuttavin ja parhaiten järjestetty koskaan ajamani tapahtuma.

---

Kiitos kannustuksesta! Pikavilkaisulla sinulla näyttäisikin olevan kunnioitettava määrä kokemusta mäkien hinkkaamisesta ja Ötzille täällä näyttääkin olevan omat mielenkiintoiset keskustelut :)
Pakko kysäistä pari asiaa sinun Tourikokemuksista:
1) mikä oli suurin yllätys tai mihin asiaan olisit valmistautunut toisin tai yleensäkin valmistautunut?
2) miten sinä hanskasit etappien välistä palautumista ja miten siinä mielestäsi onnistuit?

Omasta Transalpista on aikaa jo 9 vuotta ja aika kultaa muistot.

1/ negatiivisiä yllätyksiä ei tullut. Tapahtuman paikallinen julkisuus ja suosio yllättivät. Järjestäjän kova ammattitaito yllätti.
2/ etappien välissä ei oikeastaan ehdi palautua. On pakko ajaa niin, että jaksaa ajaa seuraavanakin päivänä. Alle pitää ajaa mahdollisimman paljon kaikenlaisissa olosuhteissa. Onnistuin itselleni hyvin. Mikään ei tuntunut oikeastaan pahalta. Parilla tuli pumpun kanssa vaikeuksia ja siksi(kin) ajoimme hännillä hiljakseen

Noissa mäissä kannattaa tähdätä seuraavaan mutkaan ja muistaa, että mäki, jota juuri ajat, on ensimmäinen mäki, joka ei ole vielä päättynyt ;)

En kyllä ole mikään alppikauris, pikemminkin alppinauris, aivan liikaa painoa mäkiin, mutta kyllä ne silti hiljakseen nousevat

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti HibaHaba

1) mikä oli suurin yllätys tai mihin asiaan olisit valmistautunut toisin tai yleensäkin valmistautunut?

---

Kuumuus ja tuuman eristekerros on paha. Jos aikoo mennä kovaa, läski haittaa tuplasti kuumalla. Ja kuumalla tulee helposti juotua myös liikaa, yllättävää mutta useassa kisassa kuumassa on noin käynyt. Siis ite ainakin junnaisin enempi traineilla, pitkää ala-vk:ta vähän normi kadensia alempaa, jos tuohon lähtis uudelleen.

Helsingin seudulta on lähdössä ainakin kaksi tiimiä. Alla muutamia ajatuksia aiempien vuosien kokemuksien pohjalta.

Sää voi Alpeilla olla hyvinkin vaihteleva, joten kannattaa varata mukaan irtolahjetta ja hyvä sadetakki. Paras sadetakki olisi tietysti sellainen, jonka voi pakata takataskuun kun seuraavan laakson pohjalla paistaa aurinko ja lämpöä +25.

Välitykset kannattaa valita varman päälle, erityisesti jos ei ole tuntumaa pitkän ylämäen ajamiseen. Edessä 34 ja takana 28 ei ole liioittelua (tai takana jopa 32 jos oma teho/painosuhde epäilyttää). Jyrkkiä kohtia tuolla kuitenkin riittää, ja alle 60 kadenssilla mäkien ajaminen voi pistää jalat jumiin tai polvet kipeiksi (pahimmillaan turvoksiin) seuraavana päivänä. Kotimaan välityksillä lähteneet ovat yleensä ekan etapin jälkeen ostaneet paikallisesta pyöräkaupasta pienempää eturatasta tai laajempaa takapakkaa. Uudet jarrupalat kannattaa vaihtaa ennen kisaan lähtöä ja varata toinen setti mukaan. Lähtö/maalipaikalla on huoltopisteet, mutta niissä on usein pitkä jono.

Palautumisen kannalta tärkeää on tietysti heti etapin jälkeen huolehtia syömisestä. Järjestäjiltä saa maali/lähtöpaikalta pumppusäiliöstä geeliä täytettävään pulloon, ja huoltopisteillä ja maalissa on juotavaa ja pientä syötävää tarjolla. Helteisten kelien varalle kannattaa ottaa isot juomapullot mukaan, ettei juotavat lopu heti ensimmäisessä mäessä.

Halutessaan täältä voi fiilistellä vuoden 2014 ekaa etappia.

Tack, hyviä pointteja. Tuota sään vaihtelua ovat monet painottaneet ja nyrkkiin menevä sadetakki on vielä ostoslistalla. Geelipurnukka myös hyvä idea!
Molemmilla on just 32 takarattaat tilattu, parilla taitaa olla eteen 34 mutta minulla varastossa vasta 36. Sen verran kevyempi olen, että taidan sillä uskaltaa lähteä.

Jospa tänne vielä humppakuutionkin mainitsemat tiimit ilmoittautuu...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti HibaHaba

.. Tuota sään vaihtelua ovat monet painottaneet ja nyrkkiin menevä sadetakki on vielä ostoslistalla...

...

---

Yksi aamu oli startissa 09:00n.+25C ja Stelvion päällä +/-0C ja sateli hiljakseen räntää. Siitä alas Bormion suuntaan oli pikkuisen kylmä. Pitkät hanskat kannattaa pitää sadetakin lisäksi mukana. Sellaiset Magic-pikkuhanskat ovat kätevät. Ne mahtuvat hyvin pieneen tilaan ja lämmittävät märkinäkin ja kuivuvat nopeasti. Niitä saa Partiovarusteesta, jonka nykyinen nimi on jotain muut

En tiedä onko tämä jo katsottu, mutta ehkä joku ei ole bonganut..

http://areena.yle.fi/1-1768652

Olin viime vuonna. Tässä muutamia pointteja
- aloitin loman tästä ja oltiin paikalla päivää ennen kisaa. Vaikka olin hyvin treenannut, niin lähdin kisaan valmiiksi ylikuormittuneena.
- olin hyvässä kunnossa, mutta ei voi liikaa korostaa painon merkitystä. Olin 72kg ja 174cm, mutta muihin verrattuna selvästi läski. Ei riitä että ajaa pitkää lenkkiä ja kerää kilometrejä ennen kisaa vaan on oikeasti pakko tehdä voimaharjoittelua sekä lajivoimaa, nii että jaksaa juntata/pyöritellä 60 kadenssilla 2-3 x päivän aikana tunnin ylös. Välitykset 34/28.
- pärjäsin tasaisella keskimääräisen hyvin vauhdissa, mutta ylämäissä kukkakepit katosivat horisonttiin.
- ajotapa muilla oli heti paukusta täysillä, eli jos haluaa nopeampiin ryhmiin, pitää lähteä reippaasti liikkeelle
- saattoajot olivat hämmästyttävän siistejä. En nähnyt kaatumisia kertaakaan viikon aikana
- kaikki varusteet kaikkiin keleihin oli hankittu, mutta +35-40 astetta koko viikon aikana...
- ei merkittävää kulumaa renkaissa tahi jarrupaloissa.
- palautumiseen kannattaa satsata maalialueella. Sen jälkeen huoneessa mahdollisimman paljon jalat ylhäällä ja nesteitä sisään.
- tapahtuma oli erittäin hyvin järjestetty, ehkä vähän liikaa suunnattu saksalaisille, eli ei paljon englanniksi mitään pasta partyissä
- joissakin kylissä pasta partyt oli viimeisen päälle järjestetty, joissakin ihan alta lipan. Näitä kannattaa kysellä etukäteen kokeneemmilta, niin osaa mennä muualle syömään vaihtelun vuoksi.
- majoituspaketti toimi hyvin. Kaikki kamat olivat juuri sovitussa paikassa ja hotelli/majatalo oli 5/7 kävelymatkan päässä 2 kertaa vähän kauempana.
- Kaiken kaikkiaan hieno kokemus. Jos uudelleen lähtisin niin keskittyisin painoon ja ylämäkien ajamiseen!

Kiitti Punkullekin hyvistä pointeista! Millaista keskaria suunnilleen tarkoitti tuo mainitsemasi "paukusta täysillä/reippaasti liikkeelle" osuudet neutraalilla maastoprofiililla?

Kerrottakoon, että järjestäjän mukaan Suomesta on ilmoittautunut neljä paria. Saitin participants-haun (jossa ei ole maahakua) perusteella onnistuin löytämään Finnkrampfin lisäksi kolme Javatrans tiimiä. Tiimit ajavat grandmasters (Team Javatrans 3) ja masters (Team Javatrans 1 ja 2) sarjoissa.

Ei siellä ollut muistaakseni kuin yhtenä päivänä etapin alussa tasaista pätkää. Silloin vapaan vauhdin keskari ekalle tunnille oli reilu 40km/h. Meidän lähtöryhmä oli aluksi neljä, sittemmin kolmosesta lähdettiin ja parilla vikalla etapilla oltiin kakkosryhmässä.
Saattoajoissa ryhmien välissä on autot, jotka pitävät ryhmät erillään ja päästävät vapaan vauhdin alkaessa ryhmät liikkeelle niin etteivät kaikki ole heti sumpussa. Eli jos nelosesta lähtee liikkeelle, niin ykkösryhmä on jo aika kaukana vapaan vauhdin alkaessa.
Keskarit meillä saattoajot mukaan lukien koko päivälle pyörivät 22-28 km/h välissä, mut me oltiinkin aika turisteina liikkeellä.

Aika hyvin Humppakuutio ja Punkku tuossa jo tuovat esille Schwalben olemuksen, eipä mulla mitään lisättää ole.

Hyvin valmistautuneena pystyy vääntämään isoimmat yllätykset siltaan, mutta aina niitä ylläreitä voi tulla. Keli ja pukeutuminen varmaankin tuovat meille tottumattomille härmäläisille ne isoimmat haasteet, ylämäissä keittää ja alamäissä palelee.. Hyvä ja kevyt tuuli-/sadetakki tai -liivi on reissun tärkein varuste, siihen kannattaa oikeasti satsata. Kolmatta kertaa starttaan tänä kesänä ja taas lähdetään nauttimaan tuskasta..

Tommi
Team Javatrans 2

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Jousi

Kolmatta kertaa starttaan tänä kesänä ja taas lähdetään nauttimaan tuskasta..

Tommi
Team Javatrans 2

---

Jep jep, mukava kuulla että tapahtuma jaksaa tuskasta huolimatta vieläkin mukaansa imeä. Nyt kun selvisi, että tämmöisiä konkareita on viivalle lähdössä, niin tulemme varmasti teiltä vinkkejä vielä kyselemään... viimeistään kun Itävallassa tavataan :)