Pienien runkojen ihannointi

Miks ihmeessä pyörän pitää olla mahdollisimman kittana/lyhyt akselivälinen? Sitten on pitkää stemmiä ja puolen metrin satulaputkea. Aina neuvotaan ottamaan pienempi runko jos laskureittet tulos sattuu puoliväliin, miks? Ymmärrän pienen rungon temppupyörissä joilla hypitään pitkin seiniä eikä satulalla ole juuri mitään virkaa. Mutta mitä yhteyttä sillä on yhtään normaalimpaan poljeskeluun?

Tanko hakkaa polviin kun kääntää tiukemmin ja rengas ryykkii kengänkärkiin. Saattaapa stongan pää ottaa jopa satulaankin kiinni kun tarpeeks pienuutta ollaan ihannoimassa. Maastopuolella lyhyt akseliväli lisää riskiä mennä tangon yli turvalleen, ainakin luulis, painopiste pituussuunnassa korkeammalla.

Eli miksi yläputken (virtuaalinen) pituus pitää olla niin lyhyt? Eihän se 5 cm rungon pituudessa paljoa painaisi. En ymmärrä, valaiskaa nöösiä. Liittyykö jotenkin etuhaarukan geometriaan että stongan pitää roikkua sen yli vai kuuluuko pyörää polkea niin pystyssä että paino on 90% persiillä kuten maastopyörissä käy joissa lyhyet stemmit ja suora tanko. Ylämäkeä seisten polkiessa munat osuu melkein haarukan putken päähän. Jotenkin hauskaa?

Ite oon kuvitellut että käsivarret kun on 90° kulmassa vartaloon, on ajoasento luontevin/tukevin. Oonko käsittäny asian väärin? Mikä olisi ideaalinen suhde painonjakaumalle tanko/satula?

Nimim. 175 cm ja 625 mm ETT, enkä lyhyempää halua

No sinähän saat ajaa juuri sen kokoisella rungolla kun haluat. Nimim. 173cm ja 635mm forward geometry

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Läskimasa

Mikä olisi ideaalinen suhde painonjakaumalle tanko/satula?

---

Unohdit jalat. Jos ei ole painoa jaloilla, ei pyörä kule. Jalalla oleva paino pyrkii kiertämään ylävartaloa taaksepäin ja siten keventää käsillä olevaa painoa.

Ihmetyttää tämä suurien runkojen ihannointi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Läskimasa

Miks ihmeessä pyörän pitää olla mahdollisimman kittana/lyhyt akselivälinen?

---

Pitääkö? Linkki olis kiva....

Jostain syystä itse olen ihannoinnut sopivan kokoisia runkoja, olenkohan epänormaali?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Läskimasa

Miks ihmeessä pyörän pitää olla mahdollisimman kittana/lyhyt akselivälinen?

---

Hajanaisiin ja epämääräisiin tietoihin perustuvat virtuaalimitoitukset on harvoin täydellisiä. Varsinkaan silloin, jos kysyjä ei edes oikein tiedä mitä haluaa. Sitten kun todetaan vartalomittojen puolesta kaksi runkokokoa paperilla sopiviksi (joilla on vaikka 20mm pituuseroa ja 17mm emäputken korkeuseroa) ja sivuutetaan vartalon venyvyysominaisuudet, omat mieltymykset ja se kaikista paras mittari eli kunnollinen koeajo, lyhyempi runko on turvallisempi ostos. Lyhyttä runkoa voi aina pidentää stemmillä ominaisuuksien liioin kärsimättä, mutta turhan lyhyellä stemmillä pitkän rungon ajotuntuma voi muuttua kiikkeräksi.

Ja tämähän koskee pelkästään maantieajoon tarkoitettuja pelejä. Maastopuolella nykysuuntaus on täysin päinvastainen. Ilmeisesti alamäet on vuosien saatossa jyrkentyneet, kun vannekokojen kasvusta huolimatta tuntuu olevan todella tärkeää ettei ole pienintäkään mahdollisuutta lähteä tangon yli.

Toivon mukaan kukaan ei ole vielä pakottanut ketään ajamaan mieltymyksiään pienemmällä rungolla. Suosituksia saa varmaan sananvapauden puitteissa antaa ja niitä voi seurata, jos siltä tuntuu.

180cm ja 565mm ETT + 100mm stemmi.

Täydellinen vastaus.:)

Näin juuri, maastopuolella Mondrakerin "forward" -geometria luottaa pitkään akseliväliin ja pitkään runkoon olemattoman stemmin avulla. Ilmeisen toimivasta geosta taitaa olla kyse ainakin testi- ja arvostelu- sekä kisamenestyksen perusteella. Tämä pitkä vaakaputki ei siis tarkoita sitä, että pyörä kokonaisuutena olisi käyttäjälleen liian pitkä. Kyllähän pyörää tulee tarkastella kokonaisuutena eikä yksittäisten osien tai pelkän rungon perusteella, vaikka raamin mitoitus tietysti on lähtköhta.

Monille vaakaputken korkeus, eli standover -mitta tuntuu muodostavan ongelmia. Siksi pieni runko usein koetaan myös maastossa turvallisemmaksi. Se, onko rungon korkeus oikeasti merkitsevä tekijä muuten kuin ääritapauksissa, on jäänyt tieteellisen tutkimuksen ulkopuolelle, eli tässä asiassa jopa foorumin tiedekerholaiset luottavat "musta tuntuu" arvioihin.

Rungon koko on monelle hyvin henk.koht. juttu ja tosiaan tuskin ketään pakotetaan ajamaan itselleen sopimattomalla rungolla. Mielestäni suurin osa nööseistä jotka täältä hakee apua runko-ongelmissa niin on alkuun haussa suuri runko.

Itse pidän matalasta ajoasennosta, sopii vaan niin mainiosti itselle...

180cm/580mm ja siihen 130 millin stemmi.

Kämpillä kaksi 18" fillaria, toinen näyttää pienoismallilta kun laittaa vierekkäin :) että on noissa huimia eroja runkojen kokonais mitoissa. Molemmat mtb fillareita.

Hieno lanka :D

Itsellä nyt kolmas täpäri menossa, virtuaalinen yläputki kasvanut portaittain about 585, 595, 660. Ja vastaavasti stemmit lyhentyneet 50, 40, 30. Nyt jos ajaisin tuolla 585 pitkällä Spessulla, niin saattaisi tuntua inasen kiikkerältä ja ahtaalta. Kun kilometrejä on tullut lisää ja on oppinut paremmin tietämään mitä pyörältään haluaa, niin tämä on tuntunut luonnolliselta kehitykseltä mitoituksen puolesta. Tuo Mondrakerin geometria-ajatus, "Forward geometry", on kyllä mun mielestä juuri tätä päivää ja pelaa hienosti. Vaikka lyhyempi pyörä on periaatteessa ketterämpi tiukoissa kuusenkierroissa, niin ei se paljon auta jos polvi ottaa stongaan kääntäessä, noin niin kuin karrikoiden. Toki esimerkiksi ohjauskulmalla on paljon merkitystä vastaavissa tilanteissa. 180cm kuski ja alla on L-kokoinen Foxy.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

Jostain syystä itse olen ihannoinnut sopivan kokoisia runkoja, olenkohan epänormaali?

---

Jos ihannoi oikean kokoisia runkoja, liittää itsensä maan hiljaiset -viiteryhmään, jota ei oteta vakavasti. Näin siksi, että liian iso runko on vakaa, ja liian pieni on ketterä. Sopiva ei ole mitään.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti LJL

...Sopiva ei ole mitään.

---

Sopiva ei ole edes keskustelun aihe. Mitä syntyisi topicista: "Mulla on sopiva runko, mitä teen?". Veikkaan, että kuolisi ensimmäiseen viestiin. Sen sijaan isoista ja pienistä saadaan aina vääntöä aikaan.

Lainaus:

---

liittää itsensä maan hiljaiset -viiteryhmään, jota ei oteta vakavasti

---

Onko ne niitä samoja kun ei äänestä?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

Onko ne niitä samoja kun ei äänestä?

---

Ne on semmoisia... Tavallisia. Eli esim. ei niin kuin Sauli Niinistö, eikä myöskään niinkuin Matti Nykänen. Kyllä maan hiljaisetkin äänestää

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti LJL

...niinkuin Matti Nykänen....

---

Oli muuten iso "uutinen" eilen, että se on värjännyt tukkansa.

Kyllä. Matti ei myöskään osunut pesäpalloon

Kylläpä olette hassuja. Palataanko asiaan.

^Asiaan vai perjantai viihteeseen? Joskus aikoinaan kun ekan maastopyörän ostin niin siihen aikaan rungon geometria aika perinteistä maantierunkoa vain mukailtu jolloin syntyi tilanne että esim. itselle suositeltiin +22" rungolla varustettua pyörää. Oli kyllä ehdotettu Rossin hassun näköinen Kleinin rinnalla. Onneksi nykyään ymmärretään jo että on muitakin mittoja kuin pystyputki.

LJL, perustetaankos moinen ryhmä? Mitkäs muut vaatimukset, oikean kokoinen runko ja palikat parhaasta päästä, pyörä ei ole sateenkaaren kirjava ja ei sen kuvia jaeta somessa ja arvoa vähätellään kaveripiirissä kun kerran eivät ymmärrä auton hintaisia pyöriä...

Tämä on kyllä itseasiassa ihan hyvä lanka. Itse oon 188.5cm, ja pyörän runkona 18" ja renkaina 26". Eli kohtalaisen pieni pyörä, mutta ei hakkaa polvet tankoon (ellei tanko ole tapissa).
Kun on aina ajanut temppuiluajoa yms, se iso runko tuntuu jotenkin järjettömän kankeelta ja jättimäiseltä. Kävin ajeleen sellasella 29" pyörillä olevaa isorunkoista maastopyörää, hienohan se on siirtymillä, mutta mettässä ei vaan jotenkin toimi mulle. Tuntuu siltä että se pyörä veis miestä, ei mies pyörää.

Itse kyllä pidän satulaakin ihan alhaalla, mielipidesyistä tämäkin. Mettässä pystyy liikkuun täysin vapaasti pyörän päällä. Seisten kun ajelee, ei ole satula koskaan edessä, edes sillon kun mennään lähes pystysuoraa mäkeä alas.

Täällä 565 ja 585 mittaiset vaakaputket, ensimmäisellä kolisee polvet tankoon ylämäissä ja toisella tulee taas selkä kipeäksi kun joutuu kurottamaan. Jälkimmäisessä tosin tanko alempana.
Lyhyyttä kuskilla 172 cm.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

...suositeltiin +22" rungolla varustettua pyörää.

---

Aikanaaan -80 luvun loppupuolella kun ekat maastopyörät rantautui myyrmäkeen, niin yhdelle noin 165-170cm kaverille onnistuttiin jostain myymään 22" rungolla ollut nishiki.
Se oli valtava. Pyörä nimettiin Hevoseksi. :D Muistaakseni oma pyörä oli 18" rungolla.

Turkulainen jo edesmennyt pyöräkauppias jossain vaiheessa myönsi syyllistyneen myös moiseen, vähällä oli etten ostanut Italialaista 22" täydellä Campan sarjalla, silloin jo kiertovaihteet ihastutti mutta onneksi järki (ja kukkaro) voittivat. Toisaaltaan olisi voinut ostaa pelkästään tuon osasarjan vuoksi seinälle koristeeksi.

Se nyt vaan näyttää ihan pervolta jos satulatolppaa tulee rungosta ulos lähes puoli metriä.

On se toisaalta vähintään yhtä rivoa jos se on kannatinta myöten aukossa......

Meille tyrannosaurus rex-ruuminrakenteella siunatuille ihmisille pitkä satulaputki pienessä rungossa on vain ja ainoastaan hyvä juttu.

http://www.slowtwitch.com/articles/i...rge_crowie.jpg
Hyvä, terveellinen ja oikeaoppinen ajoasento? Ammattilaisen näköinen kuski, joten kyseessä oltava loppuun asti hierottu kokonaisuus. En vaan ymmärrä, tuskin noin sikiöasennossa on mielekästä polkea?

Ei mitenkään vertailukelpoinen kuva, mutta tässä kontrastiks mun "ylipitkällä ohjaamolla" (625+60 stemmi) varustettu täysin toisen tyyppinen pyörä (sori huono kännyvideolta kaapattu kuva):
http://imageshack.us/a/img661/2430/ke7QLb.jpg
Näyttääkö gurujen silmään liian isorunkoiselta tuo L/19" fättirunko 175 cm pitkälle? Mulle kuuluis laskureitten mukaan M/17.5", joka olis tuuman lyhkäsempi ja puoltoista matalampi. Eiks se näyttäis aika typerälle jo? Mut silti monet mun kokoiset ajelee S-koon rungoilla kaksinkerroin kasassa...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti AK-87

Tuo Mondrakerin geometria-ajatus, "Forward geometry", on kyllä mun mielestä juuri tätä päivää ja pelaa hienosti. Vaikka lyhyempi pyörä on periaatteessa ketterämpi tiukoissa kuusenkierroissa, niin ei se paljon auta jos polvi ottaa stongaan kääntäessä, noin niin kuin karrikoiden.

---

Sää sen sanoit ja pari muutakin, tää on sitä filosofiaa joka natsaa just mun ajatusmaailmaan. http://www.mondraker.com/13/imagenes...try_PDF_en.pdf

Onhan se näemmä läski Mondrakerillakin, Panzer:
http://www.hi5bikes.fi/netta/imgl/Panzer_2015.jpg
Tuossa riittää ainakin rungolla pituutta, ei oo haarukka sylissä: http://www.mondraker.com/15/eng/bikes/panzer/441

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti noniinno

Monille vaakaputken korkeus, eli standover -mitta tuntuu muodostavan ongelmia. Siksi pieni runko usein koetaan myös maastossa turvallisemmaksi. Se, onko rungon korkeus oikeasti merkitsevä tekijä muuten kuin ääritapauksissa, on jäänyt tieteellisen tutkimuksen ulkopuolelle, eli tässä asiassa jopa foorumin tiedekerholaiset luottavat "musta tuntuu" arvioihin.

---

Jos pyörä ei standoverin takia tunnu turvalliselta, se rajoittaa kuskin suorituskykyä etenkin maastossa varsin tehokkaasti vaikka pyörä olisi mitoitettu (jonkun toisen asettamien speksien mukaan) tieteellisen tutkimuksen perusteella oikein. Tässä ja monessa muussakin tapauksessa tieteen ja muodin välinen raja on hyvinkin häilyvä. Vrt. esim. rengaskoko.

Minun käsittääkseni stand over (samoin kuin satulaputken pituus) on täysin epäoleellinen mitta, kunhan se on riittävän matala. Liian matala se ei voi olla. Kyse hiukan yleistettynä on vain siitä, miten satula, keskiö ja ohjaustanko saadaan kytkettyä toisiinsa sopiville etäisyyksille toisistaan niin, että runko ottaa kaikki siihen kohdistuvat voimat hallitusti vastaan. Ja kun maastossa täytyy varautua suunnittelemattomiin jalkautumisiin, 10 cm tyhjää tilaa vaakaputken päälle on varsin hyvä sääntö. Vahinko vain, että käytännössä sellaista maasturia ei ole vielä onnistuttu rakentamaan, jossa tuo suositus toteutuisi. Siitä pitää huolen n. 70-74 cm halkaisijaltaan oleva rengas ja vähintään 100 mm joustovara.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

Turkulainen jo edesmennyt pyöräkauppias jossain vaiheessa myönsi syyllistyneen myös moiseen, vähällä oli etten ostanut Italialaista 22" täydellä Campan sarjalla, silloin jo kiertovaihteet ihastutti mutta onneksi järki (ja kukkaro) voittivat. Toisaaltaan olisi voinut ostaa pelkästään tuon osasarjan vuoksi seinälle koristeeksi.

---

Olenkohan asioinut samassa liikkeessä, kun ostin noin neljännesvuosisata sitten kokoa 61 olevan retkipyörän. Itse olen 180 cm.