Eilen sattui hiukan erikoisempi haaveri maantielenkillä: törmäsin peuraan.
Lähdin iltapäivällä ajamaan, ideana ajaa jonkinlainen lenkki siinä pahmipien ukkosmyrskyjen välissä. Sää oli liikkeelle lähtiessä aika hyvä, mutta vähitellen alkoi kuitenkin sataa ja ukkostaa. Olin ajanut runsaat puoli tuntia ja laskettelin loivaa alamäkeä pohjoiseen Granbackantiellä, Järvenpään itäpuolella. Olin juuri tullut ulos metsäiseltä osuudelta peltoaukealle, kun tien oikealta puolelta heinikosta/pensaiden seasta syöksyi peura eteeni. Törmäsin eläimen kylkeen, mutta koska iso eläin liikkui kovaa vauhtia, se vei pyöräni etupään mennessään vasemmalle. Törmäyshetkellä minulla oli vauhtia 30-40 kmh, koska laskettelin alamäkeä; ennen törmäystä en ehtinyt eläintä näkemään lainkaan. Törmäyksen jälkeen tein jonkinlaisen ilmalennon ja laskeuduin asfaltille lähes selälleni. Eläin ei jäänyt tapahtumaa ihmettelemään vaan jatkoi juoksuaan tien toiselle puolelle.
Törmäyksen jälkeen keräilin rankkasateessa tavaroitani ja yritin tarkistaa vaurioita. Näyttää siltä, että itse selvisin yllättävän vähällä: asfaltti-ihottumaa molemmissa kyynärpäissä, toisessa polvessa ja toisessa kankussa. Kankkuuni sain myös jonkinlaisen puujalkaa muistuttavan iskun. Kypärä pelasti pääni kolhiintumisen katuun. Ajovarusteista kypärä, ajopaita, ajohanskat ja kengänsuojat ovat valmista roskiskamaa, mahdollisesti myös housut. Alumiinirunkoinen pyöräni oli kolarin jälkeen ajokuntoinen, mutta ainakin satula vääntyi käyttökelvottomaksi. Taskussani ollut iphone lensi törmäyksessä monen metrin ilmalennon, mutta yllättäen kesti putoamisen asfaltille ilman ulkoisia jälkiä. Pääsin tapahtumapaikalta itse ajaen takaisin kotiin, vaikka ukkonen ja mahdollisten pyörän vaurioiden pelko hidastivatkin matkaa.
Kaikki seudulla liikkuvat ovat varmaan nähneet niityillä peuroja, mutta yleensä eläimet ovat hyvin arkoja. Kohtaamani eläin oli todennäköisesti vauhkoontunut ukkosmyrskystä tai ei muuten huomannut tuloani. Kyseessä ei siis ollut mikään koiran kokoinen bambi, vaan isokokoinen ja roteva eläin, jonka selkä oli selvästi korkeammalla kuin pyöräni ohjaustangon korkeus. Törmääminen siihen tuntui törmäämiseltä seinään.
