Tänään ajoin varjo-brevetin yksin. Leppävirralla räjähti takarengas oikein kunnolla. Onneksi juuri paikallisen Nesteen lähellä. Ja onneksi oli myös varaulkorengas mukana ja sehän piti laittaa, kun viime kesän takarengas oli jo ihan risa. Ei ihme, että ei kestänyt. Tiukkaa teki vanteelle laitto, mutta sain kuitenkin sinnitelyä homman kuntoon. Työvälineet jäivät huoltamon nurkalle, joten piti palata takaisin niitä hakemaan. Ja taas tuli todettua, että Sorsakoski - Pieksämäki väli on lähialueen mäkisin tien pätkä. Koville otti jatkuva kiipeäminen. En pysähtynyt ollenkaan Pieksämäellä vaan välin 50- 150 ajoin yhteenmenoon. Eväspatukat olivat jääneet matkasta, joten Suonenjoella oli jo aika heikko olo. Loppu tuli suhteellisen hyvin. Keskari oli alle 23 km/h ja se onkin tämän hetken meikäläisen maksimi ko. matkalla. Samaa vauhtia kulki hybridi kaksi viikkoa sitten. Tyytyväinen täytyy olla, kun kaksi viikkoa on tullut poskiontelon tulehduksesta kärsittyä. Viikon päästä 300 km, jos sää ja kunto tämänpäivästä parempi.
Juuri äsken ensimmäistä kevään lenkkiä uudella pyörällä ja hirveä hinku oli päästä ajamaan, mutta eihän se mennyt niin kuin olin suunnitellut , oikeastaan heti alkoi tuntumaan pahalta ja kun ekan satulan ja tangon säädön jälkeen alkoi jo huimaamaan niin pakko oli kääntyä kotia kohti.. Viikon flunssan jälkioireita toivon vakaasti, kun ei kunnon niin huono pitäisi olla. 6km matkaa ja nyt karsea olo ja vitutus kun piti liian aikaisin lähteä kokeilemaan. No tästä ei voi kyllä kuin parantaa.
Älköön äänekkäät puhuko huomisesta mitään, kun tämäkin päivä on kesken
Äsken vuoden ensimmäistä pidempää lenkkiä, 3.5h ja 95km, keli mitä mainioin eikä tuulestakaan juuri riesaa ollut. Mukavasti kanssaliikkujia näkyi myös.
Comment