Tweet
Näitä topicceja on foorumi pullollaan mutta en millään jaksa selata kaikkia läpi, kun suurimmaksi osaksi niissä tunnutaan puhuvan polven etu- tai takapuolen ongelmista. Minulla on suhteellisen tuoreen "pyöräilyuran" jäljiltä polven sisäpuolella alkanut tuntumaan yltyessään käytännössä polkemisen estävää kipua. Ensin ilmeni n. 45km jälkeen, mutta oireilun alku on aikaistunut koko ajan, ja eilen huomasin saman jo alle 15km jälkeen. Eli huonompaan suuntaan mennään. En tiedä uskaltaako tässä ajaa enää ollenkaan. Juuri ostin uuden pyörän, joka ole edes vielä tullut kotiin, kun meinaa jo harrastus tyrehtyä alkuunsa. 
Se ilmenee siis polven sisäpuolella, lumpion ja itse nivelen puolivälissä suunnilleen, ja ei ihan pinnassa (lihaksessa) mutta ei se toisaalta ihan luussa astikaan vaikuttaisi tuntuvan. Vaikea paikallistaa... Se alkaa sellaisena jännänä "nyppivänä" tunteena poljinta alaspäin painaessa, ihan kuin pyöräilyhousu ikäänkuin palautuisi venyneestä tilasta kun jalka suoristuu, ja puristaisi palautuessaan ihoa kevyesti kasaan. Tätä jatkuu viitisen kilometriä ja sen jälkeen se vähitellen muuttuu kuormituksessa sellaiseksi pistäväksi voimakkaammaksi kivuksi joka käytännössä estää jalan kuormittamisen. Kotimatka pitääkin sitten ajaa toisella kädellä jalkaa alaspäin painaen.
Jännää tuossa on, että missään muussa normaalissa toiminnassa en ole huomannut tuota kipua lainkaan, ikinä aikaisemmin. Ja kun pistää pyörän parkkiin ja kävelee ympäriinsä, istuu, hyppii jne... niin ei mitään pistoa! Tosin nyt kun se on valmiiksi kipeänä, niin sellainen aavistuksellinen puutuneisuuden tunne siinä kipupaikassa on koko ajan, mutta ei sitä kivuksi voi oikein sanoa. Ei haittaa normaalia elämää, ainoastaan pyöräilyä.
Olen tähän asti polkenut ilman lukkopolkimia ja päivittäistä ajoa (tosin lyhyttä työmatka-ajoa) on jo puolentoista vuoden ajalta (kesät-talvet). Eli en mikään 20 vuoden sohvaperunana olon jälkeen pyöräilyyn herännyt koe olevani, mikä voisi selittää että olen aloittanut harrastuksen liian kovaa ja liian pitkillä lenkeillä. En tietenkään sulje pois sitä mahdollisuutta etteikö näinkin voisi olla. Kieltämättä alkukesä meni aika vauhdikkaasti lenkkimatkaa lisäten. Lihakset on kuitenkin omasta mielestäni kunnossa eikä esim sellainen reilu 5-kympin rykäisy tunnu missään, seuraavana päivänä on olo kuin ei olisi tehnyt edellisenä päivänä mitään sen erityisempää. Että tuskin se lihasten huonoutta on... Oire on ainoastaan oikeassa jalassa, ja olen oikeakätinen, eli luulisi että lihakset ovat oikeassa jalassa nimenomaan paremmassa kunnossa kuin vasemmassa.
Onko jollain samanlaisia kokemuksia ja voisiko oireita jotenkin lievittää? Voisi tietysti rauhoittaa ja lyhentää lenkkejä, mutta jos jo 15km jälkeen alkaa tulla kipeäksi, niin vähän liiankin lyhyeksi menee... Ei sitä voi oikein edes polkupyöräilyksi sanoa jos pitää alle 10 kilometrin rykäisyihin siirtyä... Tai ainakaan ei kehtaa pyöräilyvarusteita tuon takia pukea.
Uusi maantiepyörä tulossa, ja lukkopolkimet ja kengät odottaa asennusta, mutta vaikea sanoa ratkaisevatko nuo ongelmia. Toiveissa olisi että jokin muuttuisi. Onko ajotekniikassa jotain mihin pitäisi uudella pyörällä keskittyä? Ainakaan nykyisellä pyörälläni mielestäni polveni eivät tee ylimääräistä sivusuuntaista liikettä polkiessa, ja satula, ja polvikulmat on myös oikein säädetty.
Se ilmenee siis polven sisäpuolella, lumpion ja itse nivelen puolivälissä suunnilleen, ja ei ihan pinnassa (lihaksessa) mutta ei se toisaalta ihan luussa astikaan vaikuttaisi tuntuvan. Vaikea paikallistaa... Se alkaa sellaisena jännänä "nyppivänä" tunteena poljinta alaspäin painaessa, ihan kuin pyöräilyhousu ikäänkuin palautuisi venyneestä tilasta kun jalka suoristuu, ja puristaisi palautuessaan ihoa kevyesti kasaan. Tätä jatkuu viitisen kilometriä ja sen jälkeen se vähitellen muuttuu kuormituksessa sellaiseksi pistäväksi voimakkaammaksi kivuksi joka käytännössä estää jalan kuormittamisen. Kotimatka pitääkin sitten ajaa toisella kädellä jalkaa alaspäin painaen.
Jännää tuossa on, että missään muussa normaalissa toiminnassa en ole huomannut tuota kipua lainkaan, ikinä aikaisemmin. Ja kun pistää pyörän parkkiin ja kävelee ympäriinsä, istuu, hyppii jne... niin ei mitään pistoa! Tosin nyt kun se on valmiiksi kipeänä, niin sellainen aavistuksellinen puutuneisuuden tunne siinä kipupaikassa on koko ajan, mutta ei sitä kivuksi voi oikein sanoa. Ei haittaa normaalia elämää, ainoastaan pyöräilyä.
Olen tähän asti polkenut ilman lukkopolkimia ja päivittäistä ajoa (tosin lyhyttä työmatka-ajoa) on jo puolentoista vuoden ajalta (kesät-talvet). Eli en mikään 20 vuoden sohvaperunana olon jälkeen pyöräilyyn herännyt koe olevani, mikä voisi selittää että olen aloittanut harrastuksen liian kovaa ja liian pitkillä lenkeillä. En tietenkään sulje pois sitä mahdollisuutta etteikö näinkin voisi olla. Kieltämättä alkukesä meni aika vauhdikkaasti lenkkimatkaa lisäten. Lihakset on kuitenkin omasta mielestäni kunnossa eikä esim sellainen reilu 5-kympin rykäisy tunnu missään, seuraavana päivänä on olo kuin ei olisi tehnyt edellisenä päivänä mitään sen erityisempää. Että tuskin se lihasten huonoutta on... Oire on ainoastaan oikeassa jalassa, ja olen oikeakätinen, eli luulisi että lihakset ovat oikeassa jalassa nimenomaan paremmassa kunnossa kuin vasemmassa.
Onko jollain samanlaisia kokemuksia ja voisiko oireita jotenkin lievittää? Voisi tietysti rauhoittaa ja lyhentää lenkkejä, mutta jos jo 15km jälkeen alkaa tulla kipeäksi, niin vähän liiankin lyhyeksi menee... Ei sitä voi oikein edes polkupyöräilyksi sanoa jos pitää alle 10 kilometrin rykäisyihin siirtyä... Tai ainakaan ei kehtaa pyöräilyvarusteita tuon takia pukea.
Uusi maantiepyörä tulossa, ja lukkopolkimet ja kengät odottaa asennusta, mutta vaikea sanoa ratkaisevatko nuo ongelmia. Toiveissa olisi että jokin muuttuisi. Onko ajotekniikassa jotain mihin pitäisi uudella pyörällä keskittyä? Ainakaan nykyisellä pyörälläni mielestäni polveni eivät tee ylimääräistä sivusuuntaista liikettä polkiessa, ja satula, ja polvikulmat on myös oikein säädetty.
Comment