Maantiepyörä, jolla on sielu

[Highlander]

Joo, kannattaa valita sellainen merkki mikä on itselle helppo lausua oikein kahvipöydässä. Bianchi "biankki, bjaankki", Giant "tsaiant", Guerciotti "körtsetti", Riley "railei", Surly "söörli", Time "taim" jne. saattaa olla vaikeita. Trek voi olla myös ärrävikaiselle.

[OMT]

No tosissani olen, mutta veitikka silmäkulmassa.

Oho. Tän takia tarvii jo varmaan ottaa kokoa isommat bibsit?

[Polla]

Riley "railei",

Niin, se kirjoitetaan Ridley ja lausutaan "Ridli" :P

[nuubiainen]

Trek voi olla myös ärrävikaiselle.

Ja mites Cervélo, onko se Servelo vai Kervelo? No onneksi ei ole varaa moiseen, niin ei tarvitse tietää.

[Plus]

Jotkut pitävät maantiepyörää kuin asusteena johon pukeudutaan. Tätä taas on monen kovin vaikea ymmärtää.

Esim. joku pitää vintage-prätkärotsia siitäkin huolimatta, että erätukusta tilattu North Ice -tuulipuku olisi 1) Paljon mukavampi päällä 2) Varmasti parempi valinta suomalaisiin olosuhteisiin. 3) Edullisempi hankkia.

Lisäksi kumpiinkin pukeutujat katsovat tosiaan halveksuvasti nenänvartta pitkin...

[robink]

Ja mites Cervélo, onko se Servelo vai Kervelo? No onneksi ei ole varaa moiseen, niin ei tarvitse tietää.

Cervelossa sielua on omasta mielestäni sellaisille ihmisille jotka tykkäävät erilaisista "insinööritaidonnäytteistä" Pitkiä juuriahan Cervelolla ei ole, niinkuin monilla italialaisilla pyörävalmistajilla. Myös "rajojen" rikkominen verrattuna konservatiivisempiin italialaisvalmistajiin tuo Cerveloon "sielua".

[Fjälle]

Tuollainen on sielukas...

http://www.gios.it/bike/?VintageVeloce

[hkultala]

Jos triahtlon-pyörä kelpaa niin eiköhän joku cat cheetah ole sielukkuudessaan ihan omaa luokkaansa:

http://www.catbikes.ch

Hintakin on sen mukainen.


Se, että pyörän pitää sopia UCIn nipotussääntöihin tappaa siltä jo kaiken sielun.

[hannupulkkinen]

Tuollainen on sielukas...

http://www.gios.it/bike/?VintageVeloce

Jep! Tämä Vintage on yksi hienoimista pyöristä. Kössi vaihtoi omistajaa ja uutena strategiana ovat halvat ja keskihintaiset pyörät.

http://www.gios.it/bike/?Gress

Hiilikuituisissa ei enää ole oikein sielua. Aikaisemmin Kössit olivat unelmia ja kalliita. Nyt eivät oikein kumpaakaan.

[TetedeCourse]

En halua, että pyörässäni on mitään sieluja - käyttöesinehän tuo on
ja helpompihan siitä on luopua, jos siinä ei ole mitään sielua.

Seuraavaksi varmaan alatte kastamaan fillareitanne ja antamaan niille nimiä

[Polla]

En halua, että pyörässäni on mitään sieluja - käyttöesinehän tuo on
ja helpompihan siitä on luopua, jos siinä ei ole mitään sielua.

Seuraavaksi varmaan alatte kastamaan fillareitanne ja antamaan niille nimiä

nimen antaminen hmm ..... check

[kmw]

Puksu™, Mopsi™, Keppana, Gäffä ......

Mullon vaan sininen, harmaa ja valkoinen.

[Jumo]

En halua, että pyörässäni on mitään sieluja - käyttöesinehän tuo on
ja helpompihan siitä on luopua, jos siinä ei ole mitään sielua.

Seuraavaksi varmaan alatte kastamaan fillareitanne ja antamaan niille nimiä

"**TTU!, kulje" on ainakin mielessä ylämäissä pyörinyt, en muista olenko ääneen lausunut...

[Jäpis]

Jos sillä maantiepyörällä ajaa myös kilpaa, niin se tulee kuitenkin tuhoutumaan jossain rumassa kolarissa ennemmin tai myöhemmin. Sieluttoman pyörän hajoaminen kirpaisee silloin vähemmän. Jo vain, ajan kanjonilla

[Heikki Vierelä]

Sielu tai ei, siihen en ota kantaa, mutta kyllä mä pidän siitä, että mun pyörällä on tarina. Mulla on muutama vintage-pyörä, joilla on reilusti elettyä elämää takana, mutta ehkä rakkaimpina pidän niitä paria yksilöä, joiden tekijät tunnen.

Oli mulla kuitupyöräkin, joka taatusti oli teknisesti ylivertainen noihin edellä mainittuihin, mutta ei siihen mitään tunnesidettä sitten muodostunut.

Pienehkö ongelma voi tulla siinä vaiheessa, kun kellari on täynnä tollaisia aarteita, joista ei voi luopua mutta silti uusia tekisi mieli