kestävä ja kevyt työmatkapyörä suosituksia

[mirjam]

Hei foorumi! Aikomuksenani on ostaa uusi pyörä lähinnä työmatka-ajoon. Keskimäärin ajoa tulee ehkä 90km/viikko. Lisäksi pyörällä kuljetetaan lasta lastenistuimessa. Nykyinen pyöräni on niinkin hohdokas kuin 7-vaihteinen Raleigh. Minulla on ollut tämä pyörä kohta viisi vuotta ja suht ehjänä se on pysynyt, mikä on ehkä sen ainoa hyvä puoli. Pyörä on tajuttoman painava (paksua terästä) ja raskas polkea. Tuntuu että keveässä alamäessä/tasaisella vaihteet eivät riitä, ja ylämäessä vauhti hidastuu olemattomiin. Itselläni on kuitenkin kohtuu hyvä kunto ja tuntuu että matkat voisivat taittua jouhevamminkin. Lisäksi pyörä on väärää kokoa, etenkin satula-ohjaustanko -mitta tuntuu jäävän liian lyhyeksi.

No, ajatuksissani on siis hankkia tilalle alumiinirunkoinen sporttinen kaupunkipyörä tai napavaihteinen "hybridi", tai sitten ihan ketjuvaihteinen hybridi useammilla vaihteilla. Mieluummin naisten pyörä, koska silloin tällöin poljen myös hameessa. Olen katsellut pyöriä OVH hintahaitarilla 600-900e ja toivon maksavani siitä (esim alennuksessa) korkeintaan 750e. Tähän mennessä olen katsellut pyöriä seuraavilla ominaisuuksilla:

- alumiinirunko
- maltillisen sporttinen geometria (tarkoittaa siis että ei mummo-pyörää eikä liian pystyä ajoasentoa mutta ei myöskään mitään pikakiitäjäasentoa)
- 7-24 vaihdetta
- varusteina lokasuojat ja mielellään mahdollisuus asentaa ketjusuoja jos sitä ei ole valmiiksi
- kestävyys - tärkeää on etten joudu olla rassaamassa tai huoltamassa pyörää kokoajan

Seuraavista ominaisuuksista minulla on kysyttävää:

-jarrut: Onko rullajarrut hyvät napavaihteisessa? Entä meneekö hydrauliset levyjarrut rikki helposti? Entä mekaaniset levyjarrut?
-vaihteet: napavaihde vai ketjuvaihde? Eräs urheilukaupan myyjä sanoi minulle kun kysyin ketjuvaihteiden huoltotarpeesta, että on itse vaihtanut oliko se sana nyt takarataspakan (?) ja jonkun muun osan vaihteista kolme kertaa seitsemän vuoden aikana (yht 300e edestä). Minulle tämä kuulosti paljolta!
-Perusteita sille miksi pyörässä pitäis olla 24 vaihdetta vaikka niistä käyttäsi vain muutamaa? Onko pyörä silti kevyempi ajaa kuin napavaihteinen?
-varusteet: saako ketjusuojuksen yleensä asennettua erikseen pyörään, joka myydään ilman ketjusuojaa?
-pyörän koko: olen 172cm pitkä ja jalkani 82cm. Kokolaskureiden mukaan runkokoko olisi 53 mutta useissa pyörissä tämä jää kahden koon väliin. Onko parempi ottaa isompi vai pienemi runko? Tämä kenties on makuasia...
-hinta-laatu suhde: Onko järkevämpää ostaa keskihintainen napavaihteinen pyörä kuin keskihintainen ketjuvaihteinen hybridi jos ajatellaan nimenomaan kestävyyttä?

Pyöriä joita olen katsellut tähän mennessä:

http://www.trekbikes.com/fi/fi/bikes/city/city_bikes/s_series/s820_stagger_se/#

http://www.crescent.fi/pyoramallisto/nikka-7-v-2015

http://www.nishiki.fi/mallisto/2015/hybrid-city-trekking/hybrid-407

http://www.nishiki.fi/mallisto/2015/hybrid-city-trekking/hybrid-501-lady

Kiitos paljon jos osaatte auttaa! Ja sori pitkä viesti...

[AK-87]

Seuraavista ominaisuuksista minulla on kysyttävää:

-jarrut: Onko rullajarrut hyvät napavaihteisessa? Entä meneekö hydrauliset levyjarrut rikki helposti? Entä mekaaniset levyjarrut?
-vaihteet: napavaihde vai ketjuvaihde? Eräs urheilukaupan myyjä sanoi minulle kun kysyin ketjuvaihteiden huoltotarpeesta, että on itse vaihtanut oliko se sana nyt takarataspakan (?) ja jonkun muun osan vaihteista kolme kertaa seitsemän vuoden aikana (yht 300e edestä). Minulle tämä kuulosti paljolta!
-Perusteita sille miksi pyörässä pitäis olla 24 vaihdetta vaikka niistä käyttäsi vain muutamaa? Onko pyörä silti kevyempi ajaa kuin napavaihteinen?
-varusteet: saako ketjusuojuksen yleensä asennettua erikseen pyörään, joka myydään ilman ketjusuojaa?
-pyörän koko: olen 172cm pitkä ja jalkani 82cm. Kokolaskureiden mukaan runkokoko olisi 53 mutta useissa pyörissä tämä jää kahden koon väliin. Onko parempi ottaa isompi vai pienemi runko? Tämä kenties on makuasia...
-hinta-laatu suhde: Onko järkevämpää ostaa keskihintainen napavaihteinen pyörä kuin keskihintainen ketjuvaihteinen hybridi jos ajatellaan nimenomaan kestävyyttä?

1. Hydrauliset levyjarrut on kaikinpuolin suositeltava vaihtoehto. Vähemmän niiden kanssa on murheita kuin muunlaisten jarrujen kanssa. Mekaanisetkin toimii arkikäytössä ihan hyvin, mutta samalla rahalla saa yleisesti myös hydrauliset. Mekaanisten kanssa tuntuu myös olevan enemmän säätöä, ts. eivät pysy asetuksissaan yhtä hyvin. Talvella myös selvästi toimintavarmin ja tehokkain vaihtoehto ovat hydrauliset levarit.
2. Napavaihdetta on vaikeampi huoltaa kuin ketjuvaihteita ja talvella napavaihde jumittaa kohtalaisen helposti. Takapakkaa ei juuri tarvitse vaihtaa, kunhan ketjua vaihtaa riittävän usein. Helppo ja edullinen vaihtaa, uusi ketju 10-20e. Vaihto on minuutin homma.
3. Ei tarvitse välttämättä olla 24-vaihteinen. Muutenkaan en perustaisi valintaa vaihteiden lukumäärälle, arkipyöräilyssä pärjää kyllä millä tahansa vaihdemäärällä ihan hyvin. Itsellä yksi välitys kaupunkipyörässä, se tosin ei sovi kaikille enkä edes suosittele sitä vaihtoehtoa muuta kuin niille, jotka sitä erityisesti haluavat. Ei ketjuvaihteinen suoranaisesti ole kevyempi polkea kuin napavaihteinen (ainakaan käytännössä), mutta tilanteeseen soveltuvin välitys löytyy helpommin, koska välitykset ovat tiuhemmassa (olettaen, että vaihteita on paljon).
4. Erilaisia ketjusuojia löytyy kaikenlaisiin kokoonpanoihin, mikäli sellaiselle on tarvetta. Voi sen housunlahkeen sujauttaa sukanvarteenkin ajon ajaksi
5. Parasta on valita sopiva koko. Ehe ehe. Kannattaa käydä koeajolla ja mielellään osaavan kaverin kanssa tai oikeasti asiakaspalvelualttiissa ja asiantuntevassa liikkeessä. Monessa kaupassa saatetaan myydä sinne päin -kokoinen fillari, jos ei varastossa ole nappikokoa. Ja niin kummalta kuin saattaakin kuulostaa, kaikki myyjät eivät edes osaa arvioida oikeaa kokoa kovinkaan hyvin.
6. Hinta-laatu onkin vaikea yhtälö. Toiselle kallis on toiselle edullinen ja osien laadussa vähän sama tarina. Sanotaan nyt niin, että kunhan rungon koko on sopiva ja käyttötarkoitukseen soveltuvin osin varustettu, niin se on tärkeintä. Kannattaa mieluummin laittaa se satanen tai pari lisää, jos sillä saa juuri sen mitä haluaa. Sitten on mukava ajella ja esim. huollettavuus saattaa olla helpompaa ja/tai halvempaa.

Eli: lähde liikkeelle useammalla koeajolla ja ota osaava kaveri matkaan, jos mahdollista. Hydraulisille levyjarruille vahva puolto myös, samoin ketjuvaihteille.

[rjrm]

Et kertonut missä kunnassa pyöräilet. Sekin vaikuttaa pyörän valintaan. Ajatko talvella? Kauppiaat usein tahtovat myydä sitä pyörää, jota heillä on myynnissä, eivätkä välttämättä edes halua tietää paremmasta. Tuolla budjetilla pitäisi löytyä hyväkin pyörä. Vaatimus naisten mallista tosin rajaa tarjontaa. Entä jos pitäisit nykypyörän hamepyöränä ja ostaisit kunnon kiiturin housupäiviä varten? Lukkopolkimet helpottavat myös kaikkien ihmisten pyöräilyä. Niitä käyttääkseen ei tarvtise olla urheilija. Minäkään en ole, enkä rouvani. Silti molemmilla on lähes kaikissa pyörissään lukkopolkimet. Niillä voi ajaa myös töihin.

Kysymyksiisi:
Rullajarruista en tiedä mitään. Kaikki levyjarrut rikkoontuvat, jos levyjä kiilaa pyörätelineisiin väkisin tai ajaa pyörällä tolppaan, ja nestekaapeli halkeaa. Kaikki jarrut tarvitsevat huoltoa. Mekaanisten säätö on ehkä hitusen helpompaa, koska ei tarvitse olla outojen liemien kanssa tekemisissä.

Napavaihteisia (pois lukien Rohloff) en osta enää kuin ehkä lapsille, jos heillekään. Niitä vaihteistoja ei juurikaan voi huoltaa, ne oikuttelevat talvisin, ja ovat usein tahmeampia tai raskaampia kuin ketjuvaihteiset. Ketjuvaihteisiakaan ei tarvi usein huoltaa. Jos sadepäivän jälkeen pyyhkii ketjusta hiekat, se yleensä riittää. Joskus voi teetättää 15e hintaisen minuutin kestävän vaijerin säätöoperaation liikkeessä, jos kukaan kaveri ei sitä osaa tehdä puolestasi. Tämä siis esim kerran vuoteen, jos vaihtaja on laadukas kapine. Seitsemän vuoden aikana ketjuvaihteisen rataspakat, ketjut ja pikkurissat voivat tulla maksamaan esim seuraavasti: 15e+15e (kaksi rataspakkaa), 13e+13+13e+13e (neljä ketjua), 20e (pikkurissat), 20e (vaihtajille tulevat vaijerit), 30e tarvittavat työkalut. Se loppuraha mahtaa mennä asentajan palkkoihin, jos 300e saa kulumaan. Vertailun vuoksi laadukas rataspakka voi maksaa 200e, eli rahaa saa myös kulumaan.

Vaihteita on hyvä olla siksi runsaasti, että niitä monipuolisesti käyttäen ketju ja vaihteisto kuluu tasaisesti ja kestää pidempään. Niitä on myös mukava naksutella, jos alamäessä loppuu vaihteet kesken.

Jos pyörässä ei ole ketjusuojaa, pyörä on usein "ketjuvaihteinen". Niihin ei ketjusuojia laiteta. Ketjusuoja on kaksipiippuinen juttu. Se toisaalta estää hameen tai lahkeen likaantumista, mutta samalla se estää ketjun puhdistuksen. Ketjusuojia ei kannata aikuisten pyöriin laittaa, koska aikuiset ovat huolellisia otuksia.

Hinta-laatusuhteesta ja vaihteistoista. On järkevää ostaa joku pyörä ja ajaa sillä. Poljettavasta matkasta, maastosta, vuodenajoista riippuen teet valintasi. Jos haluat pyörän, jonka vaihteistoa on helppo huoltaa, osta ketjuvaihteinen (=ilman ketjusuoja). Jos haluat pyörän, jonka vaihteistoa (kärjistäen) ei voi huoltaa, osta uusi napavaihteinen kolmen vuoden välein.

Mainitsemistasi fillareista pari kommenttia:
Ensimmäinen S820 Stagger kerrotaan olevan helppohuoltoinen. Niin, vaihteistoa ei voikaan huoltaa. Hyvää siinä on varmaankin napadynamo (näyttää siltä), huonoa säädettävä ohjainkannatin.
Cescent Nikka, kunnollinen ohjainkannatin, ei napadynamoa. Tuota sanotaan huolettomaksi pyöräksi. Kuka näitä mainostekstejä keksii?
Sitten on nämä nishikit, ensimmäisessä on napavaihde, joista on pidä. Toisessa jo jotain hyviä osia, mutta esim jarruista ei kehdata mainita jarrujen tyyppiä, vaikka pyörällä on hintaa tosi paljon.
En ostaisi naiselleni noista pyöristä ainuttakaan. Naisellani on yksi edellisen kaltainen pyörä (lähinnä tuollainen Nishiki 407), jolla hän ei aja, koska löytyy myös kaksi parempaa (talveen maastopyörä, kesäkeleille maantiepyörä). Tosin en pysty suosittelemaan muutakaan, kun ei ole tietoa siitä, pitääkö pyörällä ajaa talvella ja mäkisessä kylässä.

Teen erilaisen ehdotuksen. Osta 40e hintaiset Shimano SPD M540 polkimet (Chainreactioncycles) ja laadukkaat noin 130e maksavat maastopyöräilykengät, niin saat pyöräilyysi uutta riemua ja helpottua ja budjetti ei mene yli kahden sadan euron Jos sitten kuitenkin haluat vuoden päästä ostaa pyörän, sinulla on jo polkimet ja kengät valmiina. Tuon hintaluokan kengät kestävät tuhansia ja tuhansia kilometriä ajoa ja vuosien käytön.

[JTu]

Vaimo hankki alkukesällä suunnilleen samanlaisilla vaatimuksilla itselleen uutta pyörää työmatkakäyttöön (30km/pv eli 150km/vko). Valituksi tuli ylivuotinen Cressun Zenti. Hintaa taisi olla lokareilla, lukolla ja jalalla juurikin tuo 750e. Alkuvaikutelmat ovat ihan positiiviset tuollaiseen arkipyöräilyyn ja lapsen kuskailuun. Talvikäyttö ei ollut vaatimuksena.

[via]

mulla on Rohloff ja rullajarru, vain edessä tosin, takana vannejarru - edellinen ei sovi kysyjän budjettiin, jälkimmäinen on käytännössä huoltovapaa - ajan ympäri vuoden lähinnä kaupungissa eikä talven tarpeet eroa juuri muuten kuin rengastuksen osalta eli nastat, eteen järeämpi ja taakse kevyempi nastoitus

[orc biker]

Teen erilaisen ehdotuksen. Osta 40e hintaiset Shimano SPD M540 polkimet (Chainreactioncycles) ja laadukkaat noin 130e maksavat maastopyöräilykengät, niin saat pyöräilyysi uutta riemua ja helpottua ja budjetti ei mene yli kahden sadan euron

520 maksaa vain tuosta puolet XXL:ssä ja ajaa ihan saman asian ollen aika identtinen malli moneltakin osin. Lukkopolkimia ei kannata ottaa, jos aikoo yhdistää pyöräilyyn paljon kävelyä, koska yksikään pyöräilykenkä ei ole hyvä kävelyyn. Tai sitten ostaa toispuolet, kuten M324. Ne pitävät jalan vaivatta kiinni, mutta ei niistä muuta iloa tuollaisessa käytössä ole. Monelle se on myös samalla niiden huono puoli, jos kaupungilla saa pysähdellä jatkuvasti. Ne saa myös ostettua myöhemminkin, joten ei kannata välttämättä tiukalla budjetilla niitä heti edes harkita.

Mitä pyörään tulee, niin annan äänen hydraulisille jarruille ja ei-napavaihteille.

[VeeVee]

Teen erilaisen ehdotuksen. Osta 40e hintaiset Shimano SPD M540 polkimet (Chainreactioncycles) ja laadukkaat noin 130e maksavat maastopyöräilykengät, niin saat pyöräilyysi uutta riemua ja helpottua ja budjetti ei mene yli kahden sadan euron Jos sitten kuitenkin haluat vuoden päästä ostaa pyörän, sinulla on jo polkimet ja kengät valmiina. Tuon hintaluokan kengät kestävät tuhansia ja tuhansia kilometriä ajoa ja vuosien käytön.

Itse en laittaisi lukkopolkimia pyörään jolla kuljetetaan lasta. Yhdessä fillarissa on lukot ja onhan niihin tottunut, mutta siitä huolimatta en haluaisi niitä lapsen kyydittämiseen käytettävään pyörään.

[Läskimasa]

Mirjamille: Pähkäilin about samanlaisen asian kanssa äitienpäivän aikoihin kun vaimolle piti saada about vastaaviin tarpeisiin pyörä. Päädyttiin tämän vuotiseen Tunturi RX500:een, Sportian-Pekalta Tampereelta 599€. On alurunko, hydr. levyjarrut, 27-v., lokasuojat ja saa hyvin Hamaxin lastenistuimen kiinni. Ajoasento tuollainen mitä haeskelet, säädettävällä stemmillä (vakiona) saa vielä pystymmäksi jos haluaa. Kovin on mieluinen ollut ja tuntuu hintaisekseen pätevältä, ei ole remppaantuvaa joustokeulaa joka tuntui olevan väljä jo uutena vastaavassa Inserassa. Koko on 53 ja passeli 170 cm pituiselle.

[Ulkorengas]

Saman suuntaisia ajatuksia kuin veevee:llä ja orc bikerillä. Lastenistuin ja kaupunkiajoa lukkopolkimilla, ei todellakaan. Varsinkin kun budjetti on tiukka, rahat kannattaa käyttää muuhun tarkoitukseen. Raskas pyörä ei lukoilla kevyeksi muutu, koska voimaa pyöritykseen ei mitenkään automaattisesti lukoista lisää saa.

Bikeshopin sivuilla on jonkinlainen valikoima vaihtoehtoja. Tonnin pyörästä lähtee automaattisesti 10% pois hinnasta, joten siitä saa käsityksen toteutuvien kauppahintojen suuruusluokasta.

http://www.bikeshop.fi/Naisten_hybridit/ekauppa/c4120/

Hybridi on varmaan hyvä pyörätyyppi tuollaiseen arkeen. Jos ajat ympäri vuoden, kilometrejä tulee n. 4000-5000 vuodessa, mikä ei ole ihan vähän. Siksi itse, jos mahdollista, venyttäisin hiukan budjettia. Toki jos pyörää joutuu säilyttämään ulkona, ajatus ei ole kovin hyvä.

Ketjuvaihteet, mahdollisuus asentaa lokarit ja tarakka ellei ole vakiona, tilaa nastarenkaille, painoa 2-3 kiloa vähemmän (huom. vastaavin varustein) kuin nykyisessä arviolta n. 16 kilon Raleighissasi, ei joustokeulaa. Siinä minun mielestäni järkevät reunaehdot karkealla tasolla. Valitettavasti hinta nousee lähelle tonnia tai jopa yli, kun komponentit ovat mielestäni linjassa vaatimustesi ja ajokilometriesi kanssa. Jos kyse ei ole akuutista kassakriisista, en pidä budjettiylitystä tässä vaiheessa vaarallisena. Itseäni ei vielä koskaan harmittanut laadukkaan tuotteen hankinta, päinvastoin on käynyt usein.

[rjrm]

Totta. En havainnut lasten kuljetusta. Ei lukot siihen passaa. Nuo tunturin rx-sarjan pyörät on näyttäneet kohtuullisilta , en ole koskaan tarkemmin katsellut. Säädettävä ohjainkannatin on minusta huono ominaisuus, vaikka niitä kehutaankin liikkeissä. Meillä on niitä kahdessa pyörässä. Toinen hajosi, toinen narisee ja on väljä.

[nure]

Jos puhutaan kevyestä niin +13 kiloa ei ole sitä...

[latuman]

Henkilökohtainen mielipiteeni on että jos pyörällä kyyditään lasta tai vedetään vaunua jossa lapsi on, vain laadukas kunnon maastopyörä on riittävän tukeva ja kestävä ja helppo ajaa, myös ja etenkin asfaltilla. Jo pelkkä maasturin ajoasento valaa ainakin itseeni suurta luottamusta, kun taas hybridien kanssa on aina pitänyt sovittaa itseänsä kyytiin ja olo on kapeiden renkaiden vuoksi muutenkin kiikkerämpi.

Millään tällähän ei ole väliä jos ei ole kyyditettävää, tosin maasturi selviää parhaiten myös talven työmatkoista, jos on tarkoitus käyttää yhtä ainoaa pyörää. Cyclocross "sopii" monen mielestä talvityömatkatempoon, mutta itse en pidä, juurikin kiikkerämmästä etenemisestä. Maasturi, mieluiten täysjäykkä, tai ei mitään. Pahimmilla lumi/sohjokeleillä tosin tekisi mieli maksaa heti kaksi tonnia hyvästä läskipyörästä, kun tahtoo usko loppua kesken. Toistaiseksi aion kuitenkin vain panostaa 2.2 - 2.4 tuumaisiin maastorenkaisiin ennenkuin hassaan rahojani. Nastarenkaat on tosi kapeet itellä, vain jotain 1.7 tuumaiset ja viime talven jälkeen kyllä saatan vaihtaa ne leveisiin ja huomattavasti kalliimpiin nastarenkaisiin. Lumen läpi eteneminen syö sielua.

Oma pyörä on Pinnacle Ramin one, täysjäykkä ja ERITTÄIN halpa maasturi (500e). Se on palvellut hyvin, mutta se on ilman muuta koottu edullisemmista osista ja en välttämättä sen vuoksi suosittelisi jos haluaa tiettyä varmuutta komponenttien suhteen... Otin tietoisen riskin, joka toistaiseksi on kannattanut, koska yhdestä maastopyöräkilpailusta ja kokonaisesta talvesta on selvitty ilman naarmun naarmua, mitä nyt vähän piti kampien pultteja kiriä, mutta sehän nyt pitää tehä joka pyörän kanssa. Täysjäykkä on kuitenkin jossain määrin harvinaisuus, joten joutunet katselemaan etujousitettuja maastureita, joita on sitten taas aivan tolkuttomasti tarjolla. 1000 eurolla saat jo mahtavan pyörän ja 800 eurolla hyvän. 600 euron hintaluokasta voi löytyä poikkeuksia, mutta itse ehkä välttelisin.

Niinkuin jo todettu, napavaihteiset pyörät ammutaan raketilla kuuhun.

Mainostan paikallista kivijalkaa, Kona Storea, ja suosittelen tutustumaan Konan valikoimiin. Paljon maastureita ja hyvin tuntuvat panostavan laadukkaisiin osiin.

[Ulkorengas]

Mihin maasturiin saisi pitkät lokarit ilman isompaa virittelyä? Ei sillä, etteikö maasturin pikalokareilla pärjäisi, mutta mukavammat täyspitkät silti on. Matala vaakaputki on myös ongelmana maastureissa.

Meidän alumiinihybridillä on ajettu lastenistuimen kanssa ilman ongelmia. Cycloon en sitä kapean tangon takia laittaisi.

[Ulkorengas]

Jos puhutaan kevyestä niin +13 kiloa ei ole sitä...

Ihan uusi keksintö ei ole suhteellisuus. Heitä oma ehdotuksesi suunnilleen esitettyyn budjettiin ja spekseihin menevästä alle 13 kilon pyörästä.

[orc biker]

Mihin maasturiin saisi pitkät lokarit ilman isompaa virittelyä?

Kaikkiin jäykkiin, joissa on ruuvinreiät. Etujousitushan siinä suurin haaste on. Niihin on vaikea laittaa, kun ei meinaa mahtua kaaren alle, jossa on harvemmin ruuvillekaan reikää.