Näytä tavallinen näkymä : Miten tunnistaa hyvät kiekot
Jos pyörässä on kiekot, joista ei löydy täsmällistä faktaa, voiko niiden laatua ja ominaisuuksia jollain edes kohtuu luotettavalla tavalla arvioida?
El-Carpaso
02.04.2025, 07.30
Aika heikosti. Vanteen kestävyydestä on tosi vaikea vetää johtopäätöksiä ilman tietoa materiaalista ja seinämävahvuudesta. Eli siis mikä alumiini ja kuinka paksua nippojen kohdalla.
Navasta nyt saa selville onko kone vai irtokuulalaakeri, mutta sekin tieto on lopulta turha laadun arvioinnissa. Joidenkin no-name napojen kanssa olisi lähes parempi olla irtokuulat, kun ei ole varmuutta siitä, miten konelaakerit ko navassa esikiristetään.
Pinnoista nyt voi katsoa onko suorat vai ohennetut ja paljonko niitä on. Mutta esim. vaimon Trek 520 mukana tulleet 36 pinnaiset bontragerin kiekot oli niin heikot ja paskat, ettei tosikaan. Pinnat katkeili kevyen naisen alla ja nipat oli ilmeisesti tehty juustosta tai muovailuvahasta. Vanteille oli aivan järkyttävän vaikea saada renkaita asettumaan. Eivät nousseet tasaisesti sitten millään. Tosi kiva ominaisuus reissussa.
Jos navoissa ei merkintöjä ja vanteet tunnistamattomat niin vahva veikkaus että kiekot jotain halpiskuraa jolla saatu pyörän hintaa vedettyä alas.
Sivustakatsoja
02.04.2025, 09.29
Ajamalla: hyvät kestävät ja huonot pettävät. Hyviäkin joutuu huoltamaan, niin siinä on seuraava pysäkki: hyvät ovat huollettavissa.
Mulla on särkynyt Mavicin kiekko ja Hopen vanteeseen on tullut murtumia, eikä näitä olisi osannut odottaa kiekkoa uutena tarkastellessa. Toisaalta on ollut pyörän mukana tulleita kiekkoja jotka ovat kestäneet todella hyvin.
Kehän voi mitata eli sisäleveys ja kehän korkeus, ja kiekkojen painon voi punnita. Kehää tutkimalla selviää myös onko tubeless vaiko eikö. Kuten edellä mainittu, pinnojen osalta voi tutkia onko ohennetut vai ei, ja katsoa minkälaiset nippelit on laitettu. Navat auki ja voi tutkia vaparin rakenteen ja katsoa minkälaiset laakerit on. Näillä nyt pääsee jo aika pitkälle, ja siitä voi omaan käyttöön tehdä päätelmät onko sopivat vai ei.
Jos pinnoja näppäilemällä voi soittaa paranoidin, on ainakin rihtaus paikallaan. Jos ne on ajetut, suorat ja jossain määrin tasakireydessä niin ei kun ajoon vaan.
Ostajan on vaikea napoja avata, joten pitää luottaa muihin tietoihin.
Bontrager onkin kiinnostava esimerkki pyörävalmistajan brändeistä. Omassa maasturissa on Bontragerin vanteet, jotka on kapeat ja raskaat. Ihan varma en ole, tehtiinkö aikanaan ensihuollossa enemmän vahinkoa kuin hyötyä (vai tehtiinkö mitään), mutta aivan suorana vanteet eivät ole pysyneet. Pinnoja ei sentään ole katkennut. Vanteissa ei ole ainakaan ulkopuolella rinkulaa (mikä sen nimi onkaan) pinnareiän kohdalla. Paremmissa vanteissa näyttäisi olevan.
Eräässä lastenpyörässä (Trek Dual Sport 26") oli myös Bontragerin vanteet, jotka oli tolkuttoman raskaat (tai siis kiekot oli raskaat). Lieneekö Bontragerin ominaisuus, että ainakaan vanteet eivät ole hyvät. Omassa on Formulan navat, mutta tuo ei vielä kerro mitään, kun mallista ei tietoja anneta.
Ostajan on vaikea napoja avata, joten pitää luottaa muihin tietoihin.
Bontrager onkin kiinnostava esimerkki pyörävalmistajan brändeistä. Omassa maasturissa on Bontragerin vanteet, jotka on kapeat ja raskaat. Ihan varma en ole, tehtiinkö aikanaan ensihuollossa enemmän vahinkoa kuin hyötyä (vai tehtiinkö mitään), mutta aivan suorana vanteet eivät ole pysyneet. Pinnoja ei sentään ole katkennut. Vanteissa ei ole ainakaan ulkopuolella rinkulaa (mikä sen nimi onkaan) pinnareiän kohdalla. Paremmissa vanteissa näyttäisi olevan.
Eräässä lastenpyörässä (Trek Dual Sport 26") oli myös Bontragerin vanteet, jotka oli tolkuttoman raskaat (tai siis kiekot oli raskaat). Lieneekö Bontragerin ominaisuus, että ainakaan vanteet eivät ole hyvät. Omassa on Formulan navat, mutta tuo ei vielä kerro mitään, kun mallista ei tietoja anneta.
Mulla kolmas vuosi lähtee käyntiin Bontragerin Aeolus elite 50 kiekoilla ja en vielä ole keksinyt mitään huonoa sanottavaa. Joku voi toki moittia kiekkojen painoa mutta näin harrastelijalle painolla ei mitään merkitystä. Arvostan kiekkoja koska ei painorajoitusta ja oma kroppa ei kuitenkaan ole keveimmästä päästä vaan lähempänä ratapyöräilijän mallia.
Ostajan on vaikea napoja avata, joten pitää luottaa muihin tietoihin.
Bontrager onkin kiinnostava esimerkki pyörävalmistajan brändeistä. Omassa maasturissa on Bontragerin vanteet, jotka on kapeat ja raskaat. Ihan varma en ole, tehtiinkö aikanaan ensihuollossa enemmän vahinkoa kuin hyötyä (vai tehtiinkö mitään), mutta aivan suorana vanteet eivät ole pysyneet. Pinnoja ei sentään ole katkennut. Vanteissa ei ole ainakaan ulkopuolella rinkulaa (mikä sen nimi onkaan) pinnareiän kohdalla. Paremmissa vanteissa näyttäisi olevan.
Eräässä lastenpyörässä (Trek Dual Sport 26") oli myös Bontragerin vanteet, jotka oli tolkuttoman raskaat (tai siis kiekot oli raskaat). Lieneekö Bontragerin ominaisuus, että ainakaan vanteet eivät ole hyvät. Omassa on Formulan navat, mutta tuo ei vielä kerro mitään, kun mallista ei tietoja anneta.Bontragerilla kuten monella muullakin valmistajalla on monen eri hinta- ja painoluokan kiekkoja. Niissä halvemman pään Trekeissä on yllättäen myös ne halvemman pään kiekot...
No onko tällaiset 3000 euron pyörässä hyvälaatuiset?
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/py%C3%B6r%C3%A4ilyvarusteet/polkupy%C3%B6r%C3%A4n-osat/kiekot/maastopy%C3%B6rien-kiekot-ja-kiekkosarjat/bontrager-line-comp-30-tlr-boost-29-mtb-wheel/p/34498/?colorCode=black_greydark
El-Carpaso
02.04.2025, 15.37
Bontragerilla kuten monella muullakin valmistajalla on monen eri hinta- ja painoluokan kiekkoja. Niissä halvemman pään Trekeissä on yllättäen myös ne halvemman pään kiekot...
Toisaalta Trek on mun kokemuksen perusteella ainoa firma, joka pistää aivan luokattoman sysipaskoja kiekkoja fillareihin, joiden pitäisi olla edes jollain mittapuulla kestäviä. Trek 520 on kuitenkin ihan retkipyöränä markkinoitu. Ja paskimmat kiekot, mitä on ikinä tullut vastaan. Ja meidän talouteen on kuitenkin aika paljon halvempiakin pyöriä ostettu.
arctic biker
02.04.2025, 16.50
Kahdet tai ehken kolmet olen Mcarbonilta hiilikuituiset ostanut , kaikki laatukamaa. Ammattilaisen kasaamia.
^ Ne kai voi suhteellisen helposti tunnistaa logoista?:cool:
El, tyypillistä TREK politiikkaa, jos jostain tingitään niin kiekoista. Nuo edellä mainitut melko alakanttiin jos 3tonnin pyörään moiset asennettu.
Itse katsonut että kalliimmat (paremmuudesta tiedä) ovat yleensä suoraveto navoilla ja halvat J tyyppisillä.
Marsusram
02.04.2025, 19.07
Itse katsonut että kalliimmat (paremmuudesta tiedä) ovat yleensä suoraveto navoilla ja halvat J tyyppisillä.
Suoravetopinnat ovat surkea keksintö jos on vain jonkun valmistajan tiettyyn malliin sopivia. Vähän ajan perästä on pinnoja vaikea löytää ja maksavat maltaita.
Sopivat vain kisapyörään, jolla tarkoitus ajaa kauden verran ja seuraavaan pyörään tulee kuitenkin uudet kiekot.
No onko tällaiset 3000 euron pyörässä hyvälaatuiset?
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/py%C3%B6r%C3%A4ilyvarusteet/polkupy%C3%B6r%C3%A4n-osat/kiekot/maastopy%C3%B6rien-kiekot-ja-kiekkosarjat/bontrager-line-comp-30-tlr-boost-29-mtb-wheel/p/34498/?colorCode=black_greydark
No eikö nuo nyt ole aika perus maastokiekot tuohon hintaluokkaan?
Kolmen tonnin merkkitäpärissä ihan peruskauraa. Jäykkäperään voisi ehkä odottaa vähän parempia.
Marsu, itsellä ei kummempia ongelmia ja yleensä tullut mukana varapinnoja. Itse olen katkonut todella vähän vuosien aikana ja kaikki olleet J mallisia.
Kaikkiin kolmeen kiekkosettiini (R2, Vision ja DT) saa kyllä pinnoja liki suoraa hyllystä.
Kolmen tonnin merkkitäpärissä ihan peruskauraa. Jäykkäperään voisi ehkä odottaa vähän parempia.
Se olikin viiden tonnin pyörä, toki sama löytyy halvemmistakin:
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/polkupy%C3%B6r%C3%A4t/maastopy%C3%B6r%C3%A4t/trail-maastopy%C3%B6r%C3%A4t/top-fuel/top-fuel-9-gen-4/p/46144/?colorCode=greendark
Aika niukat tiedot annetaan, takanapa Rapid Drive 108.
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/py%C3%B6r%C3%A4ilyvarusteet/polkupy%C3%B6r%C3%A4n-osat/kiekot/maastopy%C3%B6rien-kiekot-ja-kiekkosarjat/bontrager-line-comp-30-tlr-boost-29-mtb-wheel/p/34498/?colorCode=black_greydark
Varmaan peruskiekot, mutta miten hyvät?
Canyon Neuron 7:ssa on Dt Swiss M1900 + 370 Rachet system-navat. Miten vertaat näitä Bontragereihin?
Paino suunnilleen sama.
https://www.canyon.com/fi-fi/maastopyoeraet/trailpyoeraet/neuron/al/neuron-7/3168.html?dwvar_3168_pv_rahmenfarbe=GN
Toisaalta Trek on mun kokemuksen perusteella ainoa firma, joka pistää aivan luokattoman sysipaskoja kiekkoja fillareihin, joiden pitäisi olla edes jollain mittapuulla kestäviä. Trek 520 on kuitenkin ihan retkipyöränä markkinoitu. Ja paskimmat kiekot, mitä on ikinä tullut vastaan. Ja meidän talouteen on kuitenkin aika paljon halvempiakin pyöriä ostettu.
Niin erilaisia voi kokemukset olla. Minulla paino on pyörinyt noin 95 kg:n tienoilla ja ajoin Trek 520:llä sen alkuperäisillä kiekoilla noin 20 000 km ilman ensimmäisenkään pinnan uusintaa. Tosin fillari oli pääasiassa työmatkakäytössä eikä ollut missään vaiheessa raskaasti kuormattuna.
Jos tuo kertoo epätasaisesta laadusta, se tuskin on meriitti Bontragerin kiekoille.
Canyon Neuron 7:ssa on Dt Swiss M1900 + 370 Rachet system-navat. Miten vertaat näitä Bontragereihin?
Paino suunnilleen sama.
https://www.canyon.com/fi-fi/maastopyoeraet/trailpyoeraet/neuron/al/neuron-7/3168.html?dwvar_3168_pv_rahmenfarbe=GN
Noissakin kiekoissa vähän nimellä ratsastetaan, painavat holkitetut vanteet ja DT:n halvimmat navat - nämä on kyllä saaneet nyt perinteisen räikkävapaarattaan joka on luotettava. Noissa on 18 hampaan räikät mutta ne on helppo päivittää parempaan 36 -hampaiseen versioon tarvittaessa.
M1900 on suht varmat ja yleiset maastopyörän peruskiekot. Kestävät kohtalaista bikepark ajoakin. 1700-sarja sitten se seuraava parempaan suuntaan. E-sarja taas M-sarjaan verrattuna parempi kestävyydeltään mutta vähän painavammat. Bontrageista ei mulla omakohtaista kokemusta.
Ps. Ainakaan aiemmin 18 t ratasta ei dt-swissillä ollut helppo/edullinen päivittää. 36 t rattaan sen sijaan pystyi päivittämään siihen vieläkin tiheämpään (olikohan 54). Mutta voi olla,.että nykyään on toisin.
Sivustakatsoja
03.04.2025, 07.36
Jos on ostamassa Trekin pyörää jossa on nuo kiekot, niin niiden laatu selviää aikanaan. Erikseen en noita ostaisi, ihan pelkästään siksi kun niiden kohdalla on mulla ?.
Se olikin viiden tonnin pyörä, toki sama löytyy halvemmistakin:
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/polkupy%C3%B6r%C3%A4t/maastopy%C3%B6r%C3%A4t/trail-maastopy%C3%B6r%C3%A4t/top-fuel/top-fuel-9-gen-4/p/46144/?colorCode=greendark
Aika niukat tiedot annetaan, takanapa Rapid Drive 108.
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/py%C3%B6r%C3%A4ilyvarusteet/polkupy%C3%B6r%C3%A4n-osat/kiekot/maastopy%C3%B6rien-kiekot-ja-kiekkosarjat/bontrager-line-comp-30-tlr-boost-29-mtb-wheel/p/34498/?colorCode=black_greydark
Varmaan peruskiekot, mutta miten hyvät?
Canyon Neuron 7:ssa on Dt Swiss M1900 + 370 Rachet system-navat. Miten vertaat näitä Bontragereihin?
Paino suunnilleen sama.
https://www.canyon.com/fi-fi/maastopyoeraet/trailpyoeraet/neuron/al/neuron-7/3168.html?dwvar_3168_pv_rahmenfarbe=GN
https://www.trekbikes.com/us/en_US/equipment/cycling-components/bike-hubs-hub-parts/bontrager-rapid-drive-108-boost-rear-hub/p/39269/
Miten tarkat tiedot siitä navasta pitäisi antaa? Ihan asialliselta tuo näyttää. 6 kyntinen vapari ja konelaakerit. Kevyempikin kun DT370 Ratchet LN system napa.
M1900 on myös melko painava kiekkosetti. Uskoisin, että noista ei ajamalla hirveän suuria eroja löydä.
Ps. Ainakaan aiemmin 18 t ratasta ei dt-swissillä ollut helppo/edullinen päivittää. 36 t rattaan sen sijaan pystyi päivittämään siihen vieläkin tiheämpään (olikohan 54). Mutta voi olla,.että nykyään on toisin.Täh? Sinnehän vaihdetaan vaan ne ratchet pyörät. Mistä ne 54t pyörät tietää oliko siellä ennen 18t vai 36t? Sitä en tiedä passaako normaalin ratchetin rattaat tuohon DT:n 370:ssä käyttämään Ratchet LN systeemiin. Vaparithan ainakin on erit ja tuohon ei erikseen näyttänyt äkkiseltään 36 tai 54t ratchetteja olevan.
Sitä en tiedä passaako normaalin ratchetin rattaat tuohon DT:n 370:ssä käyttämään Ratchet LN systeemiin. Vaparithan ainakin on erit ja tuohon ei erikseen näyttänyt äkkiseltään 36 tai 54t ratchetteja olevan.
Passaa, ne räikkäosat on samat.
Passaa, ne räikkäosat on samat.
Hyvä. Pikkusen alkaa DT:n menokin ärsyttämään, kun näitä eri tyyppisiä ratchet-napoja alkaa olla ja vapaarattaat ei käy ristiin. Onneksi sentään jotkut osat.
Jos on ostamassa Trekin pyörää jossa on nuo kiekot, niin niiden laatu selviää aikanaan. Erikseen en noita ostaisi, ihan pelkästään siksi kun niiden kohdalla on mulla ?.
Sehän se pyörän ostajan ongelma onkin. Mistä tietää pyörän olevan hyvä ostos, jos näin keskeisen komponentin laadun arviointi on jokseenkin mahdotonta.
Kehän voi mitata eli sisäleveys ja kehän korkeus, ja kiekkojen painon voi punnita. Kehää tutkimalla selviää myös onko tubeless vaiko eikö. Kuten edellä mainittu, pinnojen osalta voi tutkia onko ohennetut vai ei, ja katsoa minkälaiset nippelit on laitettu. Navat auki ja voi tutkia vaparin rakenteen ja katsoa minkälaiset laakerit on. Näillä nyt pääsee jo aika pitkälle, ja siitä voi omaan käyttöön tehdä päätelmät onko sopivat vai ei.
Jos nyt tutkitaan näitä, jotka on ollut esillä, niin seuraavat tiedot löytyy:
Sisäleveys Bontrager 29 mm, DT Swiss 30 mm. Riittää varmaan trailipyörään, ei käytännön eroa eli molemmat ok. Ulkoleveydet 33 ja 35 mm.
Korkeus Bontrager ei tiedossa, DT Swiss 20 mm. Kuvassa näyttää molemmat suunnilleen samalta eli molemmat ok.
Painot Bontrager 920 + 1035 g = 1955 g, DT Swiss (Canyonin mukaan) 912 + 967 g = 1879 g. Eroa 76 g, ei isompaa merkitystä. DT Swissin sivuilla M1900 on selvästi painavampi (2025 g). Miten Canyon on mahtanut kiekot punnita, kun sama 370-napa siinä on.
Molemmat tubeless.
Pinnat ei ainakaan kuvien perusteella kummassakaan ohennetut, nippelit molemmissa messinkiä. Tässä kohtaa erona se, että DT Swissillä on vanteessa ne rinkulat, joita Bontragerilla ei ole. Merkitys?
Bontragerilla J-malli, DT Swissillä suoraveto. Jälkimmäinen ilmeisesti ainakin teoriassa parempi, käytännössä molemmat hyvin toteutettuna toimii ongelmitta?
Bontragerin materiaalina G609 alumiini. DT Swiss ei kerro muuta kuin alumiini. Toisaalta G609 ei myöskään kerro yhtään mitään materiaalin ominaisuuksista, eikä tuon tiedon avulla voi verrata sitä muihin vannemateriaaleihin.
Laadun ratkaisee siis toteutus eli tehtaan toleranssit ja laadunvalvonta. Mutun perusteella sanoisin Dt Swissiä laadukkaammaksi kuin Bontrageria, mutta onko ero sellainen, jolla on merkitystä ja perustuuko mutu pelkkiin mielikuviin brandistä?
On muuten kokonaan jäänyt määrittelemättä mitä "hyvät kiekot" tarkoittaa. Mikä on hyvä? Onko se objektiivisesti edes määriteltävissä? Kun tämä hyvyys tiedetään voidaan siirtyä siihen miten se tunnistetaan.
Itselle "hyvyys" on esimerkiksi (gravel & mtb)
1. napa on DT350 (ei boost), luotettava, helposti huollettava ja saa konvertoitua vaikka mihin käyttöön
2. kehä on tubeless-kelpoinen koska olen tubeless-jäbä
3. suoravetopinnat mieluiten
4. mielummin leveämpi kuin kapeampi vanne
5. vanne mieluiten hiilikuitua
6. kiekkosetin paino alle 1600 g (no olkoon 1800 g alukehillä)
Jollekulle toiselle jotain muuta.
Sivustakatsoja
03.04.2025, 10.29
Sehän se pyörän ostajan ongelma onkin. Mistä tietää pyörän olevan hyvä ostos, jos näin keskeisen komponentin laadun arviointi on jokseenkin mahdotonta.
Ei sitä musta oikein voi etukäteen tietää: pyörästä tulee mun mielestä hyvä ostos ajamalla. Joku komponentti voi olla luokaton, kuten mun Konan (taka)kiekko.
Mielikuva brändistä on ehkä tärkein, vaikka ei se mielikuva aina ole humpuukia -voi joku valmistaja ihan tosissaan yrittää tehdä hyviä fillareita tai osia. Mutta mulle tärkeintä onkin, että fillarilla ajaminen tuottaa iloa. Jos joku osa on heikko ja hajoaa, niin en sitä kauaa sure.
Ja mulla ei ole käsitettä hinta-laatusuhde, on vain käyttöön sopivia tai sopimattomia, tehtävänsä täyttäviä tai siinä epäonnistuvia. Ja sitten on luksusta.
Marsusram
03.04.2025, 10.56
"Hyvyys" on toisille sitä että tuote on sopiva omaan käyttöön, eli täyttää kriteerit pyörän mukaisessa käytössä.
Toisille "hyvä" taas tarkoittaa että tuote on mahdollisimman optimaalinen omaan käyttöön.
Riman voi laittaa eri ominaisuuksien, kuten kestävyyden, keveyden, huollettavuuden, materiaalien, rakenteen, värin, jne, -mukaan.
Kiekoista puhuttaessa määrittelen hyvyyden niin, että kun tiedetään vanteen mitat (pitää soveltua tarkoitukseen), kiekon paino (jokainen määrittelee, mikä on itselle riittävän kevyt) ja hinta tai pyörästä puhuttaessa pyörän hinta, näiden pitäisi olla ok suhteessa keskenään. Tietysti kiekkojen pitäisi pysyä suorassa, ei jatkuvasti katkoa pinnoja tai olla tarvetta niitä kiristellä eli oikoa vannetta. Ja jos puhutaan pyörän hankinnasta ja sen mukana tulevista kiekoista, olisi hyvä tietää, paljonko kiekkojen päivitys joko vastaaviin, mutta mahdollisesti kestävämpiin (jos sattuu olemaan luokatonta laatua) tai sitten kevyempiin maksaa. Eli millaisesta riskistä ja kokonaiskustannuksesta puhutaan.
Toteutustapa esim. pinnojen kiinnitystavan suhteen ei ole itseisarvo. Kunhan komponentit on laadukkaita ja kasaus onnistunut eli kokonaisuus toimii. Itselläkin oli Rovessa Alexin alkuperäiskiekot, joista takimmainen särkyi ilman hyvää syytä, eikä sitä saanut edes kylän asiantuntevana pidetty liike kuntoon. Pinnoja katkeili, eikä vannetta enää saatu suoraksi. Kevyetkään nuo eivät olleet ja vanteen korkeus teki niistä kovat. Leveyttäkin vain 17 mm. Sikäli uusiminen parempiin ei harmittanut, mutta kyllähän 10 vuotta sitten 1700 euroa maksaneessa gravelissa olisi saanut kiekot olla muun pyörän veroiset.
Aikoinaan nuorempana teetin kiekot periaatteella "kevyet" ja silloin pinnoiksi valikoitui DT Revolutionit 32 reikäisille vanteille ja suurinosa epäili kestävyyttä mutta ilman yhtään ainutta pinnakatkoa ajoin kunnes takakiekon vanne puhkesi.
Itse joskus miettinyt että olennaisinta kuitenkin miten kiekko rakennettu ja voi olla että tuollaiset "Trek" tyyppisetkin saa kestämään hyvinkin kun käyttää asian tuntevalla kiekkopajalla huollossa heti alkuun.
Itse joskus miettinyt että olennaisinta kuitenkin miten kiekko rakennettu ja voi olla että tuollaiset "Trek" tyyppisetkin saa kestämään hyvinkin kun käyttää asian tuntevalla kiekkopajalla huollossa heti alkuun.
Minäkin luulen, että tällä on suuri merkitys. Ensimmäisen huollon merkitys on varmasti myös suuri etenkin, jos kasaus ei ole tehty huolella. Sitten pitääkin vaan luottaa siihen, että huollossa a. osataan homma ja b. asentajalla on päivän motivaatio kunnossa. Kun kaiken maailman testejä on tehty ja todettu niissä huoltojen laiminlyöntejä jopa jauhesammuttimien tarkastuksissa, uuden pyörän kohdalla on varmasti monella houkutus antaa kiekoille valohoitoa.
Jos pyörän speksit ei miellytä, niin eikö sitten voi ostaa jonkun toisen? Joskus yhden Trekin omistin, ja mukana tulleet kiekot oli oikein mainiot: kestävät ja kevyet. Ei niitä mitenkään tarvinnut huoltaa ennen käyttöä tai sen aikana. En tiedä mistä mielikuva on tullut, että ne olisi jotenkin huonolaatuisia?
Jos pyörän speksit ei miellytä, niin eikö sitten voi ostaa jonkun toisen? Joskus yhden Trekin omistin, ja mukana tulleet kiekot oli oikein mainiot: kestävät ja kevyet. Ei niitä mitenkään tarvinnut huoltaa ennen käyttöä tai sen aikana. En tiedä mistä mielikuva on tullut, että ne olisi jotenkin huonolaatuisia?
Tätä samaa olen myös pohtinut. Kahden TREKin omistajana ei pahaa sanaa Bontragerin kiekoista. Ei tosin ole noista Bianchin kiekoistakaan vaikka halvat Alexrimssit....:) Liekö ollut vaan hyvää tuuria noiden pyörien kanssa.
Pitäisi vaan osata arvioida, onko siinä toisessa paremmat kiekot.
Varmasti valtaosa kiekoista pyörii alla ongelmitta. Onhan ihan tavallisessa Tunturissakin kiekot pysyneet kasassa. Mutku aletaan speksata, silloin speksataan... Ja kehuuhan moni pyöräänsä, jollain perusteella käsitys hyvästä valinnasta on syntynyt.
Taitaa olla tosiaan niin, että valinnan onnistuminen selviää vuosien vasta kuluttua ja silloinkaan ei voi varmuudella tietää, onko kyse tuurista vai hyvästä tuotteesta.
Kun komponentit kunnossa ja tekijä osaa hommansa niin ei tarvi arpoa onko ne hyvät vai huonot, ennemminkin onko ne hyvät vai loistavat.
Onko line comp 30 kunnollinen komponentti?
El-Carpaso
04.04.2025, 11.06
Noissakin kiekoissa vähän nimellä ratsastetaan, painavat holkitetut vanteet ja DT:n halvimmat navat - nämä on kyllä saaneet nyt perinteisen räikkävapaarattaan joka on luotettava. Noissa on 18 hampaan räikät mutta ne on helppo päivittää parempaan 36 -hampaiseen versioon tarvittaessa.
Ainoa moitteet, mitä ko. kiekkosetistä keksin on lähinnä paino ja ohentamattomat pinnat (eikä painon vuoksi, vaan ohennetut on kestävämpiä)
Vanne vaikuttaisi olevan U-sarjaa, mikä on painava, mutta aivan järjettömän jytky. Juuri kokosin retkipyörään kiekot U-sarjan vanteilla, eikä leipomisesta meinannut tulla mitään kun vanne ei vaan jousta mihinkään.
Holkitus lähtökohtaisesti vahvistaa vannetta, vaikkakin tuo lisää painoa.
Mutta jos ero aivan järkyttävän painavan ja superkevyen kiekkosetin välillä on kilo, niin... No, en itse jaksa kiinnittää moisiin huomioita.
DT:n navat on kaikki koneistettu sellaisiin toleransseihin, että niissä toimii esikiristys, eivätkä syö laakereita. Sinänsä ainoa lisähyöty, mitä kalliimmilla DT:n navoilla saa on keveys. Ja ehkä keraamiset laakerit, jos sellaiseen uskoo.
Aika paljon saa maastopyörään laittaa rahaa että kiekot on jotain muuta kuin tuota samaa. Spessun ovh oli 6k€ nurkilla ja kiekot on yli kaksikiloiset rovalit. Cube tulee itelle ainoana mieleen jossa on saanut asialliset (~600€ Newmen) kiekot 4k€ pyörään.
Jos nyt vertaan noita oem kiekkoja orbeasta ja spessusta fitwheelsillä teetettyihin newmen/dt350 kiekkoihin tai xm1700 takakiekkoon mikä löytyy, niin jälkimmäiset on sekä kevyempiä että kestävämpiä. Newmenit on kolahtaneet siinä missä nuo muutkin, mutta denttejä ei ole vielä yhtään. Rovalin kehään on tullut pieniä denttejä aika kevyistä kosketuksista. Orbean takakiekko on myös aika pehmeä vaikka onkin painava. Kaikki ovat silti toki ajossa, eikä edes orbean oem kiekkojen halpis-shimanoissa ole ollut mitään vikaa kun muistaa välillä välyksiä tarkkailla.
Mulla on spessun oem etukiekko ja xm1700 ns. parkkisettinä ja newmenit rullaavammilla kumeilla lenkkiajoon. Jäykkäperässä Orbean oem takakiekko on pysyvästi nastarenkaalla (on sen verran lommoilla ettei toimi enää tubelessina mut 2.8" piikkisian kanssa ei huomaa) ja tällä hetkellä orbean etukiekko ja spessun takakiekko on laufeyssä xc-työmatkakäytössä.
Ennemmin siis ajan raskailla kiekoilla kuin vaihdan kumeja edestakaisin :rolleyes: Ei ne mun mielestä huonoja ole ja useamman tonnin niillä ajaa samanlaisella huollolla, mutta voisi 6k€ pyörässä silti olla jo ~600€ kiekot.
DT:n 350 napa on siitä ihana että kasetin vaihtaa kiekosta toiseen kymmenessä sekunnissa ilman työkaluja. Vapareitakin sattuu nyt löytymään kaikki kolme niin noilla pärjää kaikkien tulevienkin pyörien kanssa.
:) mutta hyvän foorumikeskustelutavan mukaista olisi ollut lukea ketjun avausviesti ennen kuin riensi antamaan vastauksensa ketjun otsikossa esitettyyn kysymykseen.
Jos pyörässä on kiekot, joista ei löydy täsmällistä faktaa, voiko niiden laatua ja ominaisuuksia jollain edes kohtuu luotettavalla tavalla arvioida?
:) mutta hyvän foorumikeskustelutavan mukaista olisi ollut lukea ketjun avausviesti ennen kuin riensi antamaan vastauksensa ketjun otsikossa esitettyyn kysymykseen.
Mistä päättelet etten lukenut sitä?
^ Suoraan sanottuna en tehnyt sellaista päätelmää vaan pikemminkin pidin todennäköisenä, että olit kyllä lukenut ja ymmärtänytkin sen - samoin kuin sen että kiekko, josta löytyy DT Swissin logo, ei voi olla kiekko, josta "ei löydy täsmällistä faktaa" - mutta koska pidit hauskaa one-lineriasi hauskana, et piitannut siitä ettei hauska one-linerisi millään lailla istunut ketjuun.
No, eihän minunkaan kuiva tai kiero huumorinikaan aina istu ketjuun, johon olen mennyt sitä tunkemaan - eivätkä foorumikeskustelut, joissa ei koskaan esitettäisi kommentteja, jotka eivät ihan istu ketjuun, ehkä jaksaisi pitempään kiinnostaa ketään...
Aikoinaan nuorempana teetin kiekot periaatteella "kevyet" ja silloin pinnoiksi valikoitui DT Revolutionit 32 reikäisille vanteille ja suurinosa epäili kestävyyttä mutta ilman yhtään ainutta pinnakatkoa ajoin kunnes takakiekon vanne puhkesi.
Itse joskus miettinyt että olennaisinta kuitenkin miten kiekko rakennettu ja voi olla että tuollaiset "Trek" tyyppisetkin saa kestämään hyvinkin kun käyttää asian tuntevalla kiekkopajalla huollossa heti alkuun.
Tämä on se pointti että heti sen sisäänajon jälkeen käydään kireydet huolellisesti läpi ja jos on paljon säädettävää niin kiekko l"eivotaan" huolella. Toki joku halppis kehä joustaa aina jos kovaa ajoa ja vaatii säännöllisempää tarkastusta mutta jos kerralla tekee kunnolla säästyy paljolta.
Pitää kyllä ihan erikseen tilata työ kun ei missään huollon yhteydessä noita käydä kuin silmämääräisesti läpi.
Oman kokemuksen mukaan koneilla kasattu kiekot on nykyään paljon paremmin tasakireydessä kuin ennen. Tekniikka kehittyy siis tässäkin. En silti jättäisi hommaa tuurin varaan. Helppohan pinnoja on "soittaa" sormilla niin jos ei aivan kuuro ole niin löysät pinnat löytää helposti.
Ainoa moitteet, mitä ko. kiekkosetistä keksin on lähinnä paino ja ohentamattomat pinnat (eikä painon vuoksi, vaan ohennetut on kestävämpiä)
Vanne vaikuttaisi olevan U-sarjaa, mikä on painava, mutta aivan järjettömän jytky. Juuri kokosin retkipyörään kiekot U-sarjan vanteilla, eikä leipomisesta meinannut tulla mitään kun vanne ei vaan jousta mihinkään.
Holkitus lähtökohtaisesti vahvistaa vannetta, vaikkakin tuo lisää painoa.
Mutta jos ero aivan järkyttävän painavan ja superkevyen kiekkosetin välillä on kilo, niin... No, en itse jaksa kiinnittää moisiin huomioita.
DT:n navat on kaikki koneistettu sellaisiin toleransseihin, että niissä toimii esikiristys, eivätkä syö laakereita. Sinänsä ainoa lisähyöty, mitä kalliimmilla DT:n navoilla saa on keveys. Ja ehkä keraamiset laakerit, jos sellaiseen uskoo.
Oma kokemus on kyllä ettei kestä laakerit kovin hyvin näissä halvoissa 370 navoissa jotka on valmiskiekoissa. Johtuuko se itse laakereista vai mistä mutta esim. mavicin kiekoissa joissa on yleensä ollut preload säätö ei ole ole ollut mitään ongelmaa. Laakeripesien päittäisellä suoruudella on myös iso merkitys ja esim. mulla oli yksi fulcrumin kiekkosetti jossa laakerit kesti naurettavan vähän. Niissä oli sormin säädettävä jännitys mutta akselissa ei ollut sisäkooliin olaketta ja tuntui just siltä ettei pesät ole päittäin riittävä suorat kun akseli oli niin nihkeä.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.