Näytä tavallinen näkymä : 2025 uutuuksia
Tällainen viestiketju näköjään uupuu vielä vaikka edellisvuoden ketjussa tämän vuoden uutuuksia jo paljon onkin.
Hissitolpparintamalle mielenkiintoinen uutuus:
Meridan uusi hissitolppa on kätevyydessään kertaluokkia muita edellä - Tekniikan Maailma (https://tekniikanmaailma.fi/merida-esitteli-nerokkaan-hissitolpan-joka-on-katevyydessaan-kertaluokkia-kilpailijoita-edella?utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Vertailussa+12+paria+luistelusuksia+% 2A+Mika+on+Kiinassa+leviava+metapneumovirus%2A+ja+ pitaako+siita+olla+huolissaan%3F+%2A+Muinaisen+Roo man+lyijysaasteet+vaikuttivat+vaeston+alykkyyteen% 2A+tutkimus+kertoo+-+Silla+saattoi+olla+vaikutusta+jopa+imperiumin+tuh oon&utm_term=Meridan+uusi+hissitolppa+on+katevyydessaa n+kertaluokkia+muita+edella&utm_content=u-5341546-57588269-2541430-6)
Mitenköhän tuo on huollettavissa ja muuttuukohan korkeus mudan kertyessä pikkuhiljaa :rolleyes:
Potentiaalisesti kiinnostava tuote joka tapauksessa.
Hyvä idea, toteutuksen toimivuus selviää sitten joskus.
Jutussa oli saatu OneUpin tolpan pituussäätö kuulostamaan vaikealta vaikka eihän siihen montaa minuuttia mene. Suurempi ero on siinä että OneUpissa liikkeen säätövara on aika rajallinen (n 20mm) kun Merida lupaa liikkeen säätyvän välillä 30-230mm.
Sivustakatsoja
08.01.2025, 19.02
Mikähän tuossa mahtaa olla satulaputken sisään tulevan osan mitta -kun hissin maksimimitta on 230 mm, niin ei se aivan lyhyeen satulaputkeen kokonaan sujahda. Mutta tehdasasennuksena varmaan hyvä, kun käy kaiken mittaisille kuskeille.
Vähentää taas komponenttien määrää varastossa kun ei tarvitse kuin yhtä hissitolppaa, mutta vaatii tosiaan pyörän suunnittelussa tuon huomioimisen. Aika monissa pyörissä on yleistynyt lähestulkoon keskiöstä asti suora satulaputki. Mikäköhän mahtaa olla halkaisija? 34,9 olis luontevin mekanismin tilantarpeen ja pitkän maksimipituuden vuoksi.
Garmin HRM-200 -sykevyö (95 €)
https://www.garmin.com/fi-FI/blog/urheilu-ja-kuntoilu/uusi-hrm-200-sykevyo-joka-parantaa-harjoittelukokemusta/
DCRainmakerin arviossa on mm. esitetty erot vanhaan HRM-DUAL-sykevyöhän:
– Changed battery compartment design to comply with various kid-proof coin cell battery laws (Australia, US, etc…)
– Added clever ’tool’ to strap, to open said battery compartment without requiring another tool (e.g., screwdriver, etc…)
– Added status LED to front of pod
– Added button to front of pod for changing modes
– Added ability to switch between ‘Open’ (unsecured) and ’Secure’ (encrypted) transmission
– Added one extra channel of Bluetooth (thus unlimited concurrent ANT+ connections and 3 concurrent Bluetooth connections)
– Now offered in two sizes: XS-S and M-XL
– Same 3ATM/30m water resistance rating
– Same removable CR2032 coin cell battery + 1 year battery life
– Price is $79USD
[1]
[1] https://www.dcrainmaker.com/2025/01/garmin-hrm-depth-review.html
Ei kai tuo Meridan dropperi mitenkään 2025 uutuus ole, 2023 esitelty ja myynnissä jo vaikka missä. Aussit ladanneet isoimman kuvan, halkaisija 34,9mm ja tihrustaisin että "total lenght 610mm". Se nyt täsmäisi ainakin erittäin lähelle tätä löytämääni 230mm SDG:tä, eli siitä voisi saada suunnilleen Meridankin D ja E-mitat.
https://www.bobleisure-australia.com/merida-team-tr-seatpost
https://www.bikeshop.fi/SDG-Tellis-V2-dropper-post-31/ekauppa/pSDG-SPT2316200AM/
Ei siis mitään uutta auringon alla sittenkään. Mutta tuo TM:n artikkelissa linkattu on ilmeisesti tälle mallivuodelle myyntiin tullut II-versio sentään :p
Ensimmäistä versiota näyttää saavan mm. Larunpyörän nettikaupasta.
Garmin HRM-200 -sykevyö (95 €)
Mitä ihmettä painikkeella tekee sykeanturissa? Mitä nämä moodit ovat?
Kaksi eri kokoa kuulostaa fiksulta, aina ei vyön säätö ole riittänyt erikokoisille urheilijoille.
Mitä ihmettä painikkeella tekee sykeanturissa? Mitä nämä moodit ovat?
Secure ja Open mode. Ensimmäisessä syketieto lähetetään salattuna jne.
https://www.dcrainmaker.com/2025/01/garmin-hrm-depth-review.html
maalinni
09.01.2025, 16.44
Mitä ihmettä painikkeella tekee sykeanturissa? Mitä nämä moodit ovat?
Kaksi eri kokoa kuulostaa fiksulta, aina ei vyön säätö ole riittänyt erikokoisille urheilijoille.
Gpdrs tms lain vaatima juttu kait. Ei saa sykedata olla avointa. Sillä napilla se kai salataan tms.
Jees, kiitti. Olisi selvinnyt lukemalla tuo DC Rainmakerin linkki.
Ja miksi se salaus tarvitaan sykemittariin? No ei oikeastaan tarvita, mutta tulee silti :D
We’ll set aside the fact that literally zero people have ever asked for encrypted live heart rate data in a gym, but alas, this was sorta collateral damage for more important wireless communications that might occur from your phone to the internet. In the eyes of this regulation, all wireless things are treated the same.
Tuolla langattomien lääketieteellisten sensorien puolella salaus on de facto vaatimus. No kaipa sykemittarikin on "medical device". Miten lienee salausten kanssa sitten kun sitä sykedataa siirretään ensin Edgestä Garmin Connectiin ja edelleen Stravaan ja Stravasta Velowieweriin ja ties minne muualle.. Onko nuokin kaikki siirrot salattuja?
maalinni
09.01.2025, 21.20
Mutta onko tuo nyt karvalakki sykemittari? Miten on kalliimpi kuin muistillinen pro malli
Eihän tuo suositushinnaltaan kalliimpi ole. Vanhempaa Pro-mallia toki löytyy jo alennetuin hinnoin. Varmaan tuotakin muutaman kuukauden päästä.
maalinni
10.01.2025, 13.19
Eihän tuo suositushinnaltaan kalliimpi ole. Vanhempaa Pro-mallia toki löytyy jo alennetuin hinnoin. Varmaan tuotakin muutaman kuukauden päästä.
Nii joo. Sais tulla pro malliinkin irroitettava lähetinosa.
Pyöräilyn tulevaisuus vai kaikkien pyöräilyyn nykyään liittyvien ”pakollisten” hightech-turhakkeiden huipentuma..?
https://www.instagram.com/flite.bike/
https://www.flite.bike/flitedeck
Noo veikkaan että ei ainakaan maastopyöräilyn tulevaisuus :)
Pyöräilyn tulevaisuus vai kaikkien pyöräilyyn nykyään liittyvien ”pakollisten” hightech-turhakkeiden huipentuma..?
https://www.instagram.com/flite.bike/
https://www.flite.bike/flitedeck
Tuskin noin menestyy yksinään, mutta olen usein miettinyt, että suuret valmistajat voisivat luoda standardin, missä olisi määritelty ohjaustankoon/runkoon upotettaville mittareille ja valoille yms mitat ja liitäntä sähkön saantiin niin että olisi sitten yksi akku jossain. Eli se Garminkin loksahtaisi nätisti lokoseensa ja sen voisi kuitenkin vaihtaa uuteen.
maalinni
12.01.2025, 17.34
Jos nyt ensin vaikka bb tai ohjainlaakeri ois standardi
Tuskin noin menestyy yksinään, mutta olen usein miettinyt, että suuret valmistajat voisivat luoda standardin, missä olisi määritelty ohjaustankoon/runkoon upotettaville mittareille ja valoille yms mitat ja liitäntä sähkön saantiin niin että olisi sitten yksi akku jossain. Eli se Garminkin loksahtaisi nätisti lokoseensa ja sen voisi kuitenkin vaihtaa uuteen.
Tänään mietin just samaa ajaessa. Tuo stenun linkkaama näyttö olisi kyllä siisti, mutta vaatisi tosiaan standardoidun kolon, johon voisi tiputtaa sen kosketusnäytön/garminin.
Oikeastihhan tuo on aika mahdoton idea. Stongasta tulee liian kallis ja myynti liian pientä. Ei garmin tai muut laitevalmistajat lähde tuollaista tukemaan.
Ehkä langaton näyttö? Ajotietokone puhelimessa/kellossa ja syke sykevyöstä. Tuo voisi oikeastikkin myydä. Aino vaan, että esimerkiksi garminin markkinointifilosofia perustuu laitemyyntiin, eli tuota ei todellakaan lähdetä tukemaan.
Tuo voisi kyllä oikeasti myydä maantiepyörissä.
maalinni
12.01.2025, 19.51
Toisaalta, jos se puhelin pitää olla mukana, niin miksei ole suoraan tangossa kiinni?
Itse en ainakaan halua/haluaisi käyttää puhelinta ajotietokoneena, koska sillä voi joutua soittamaankin, mikä ei onnistu tyhjällä akulla.
Toisaalta, jos se puhelin pitää olla mukana, niin miksei ole suoraan tangossa kiinni?
Kai tässä on jokin kompa takana?
maalinni
13.01.2025, 08.40
Kai tässä on jokin kompa takana?
Minkä ongelman se langaton näyttö ratkaisee? Kuinka paljon se elektroniikka siellä garminissa painaa? Pari grammaa. Miksei siis käyttäisi nykyisiä pyörä-atk:ta?
Minkä ongelman se langaton näyttö ratkaisee? Kuinka paljon se elektroniikka siellä garminissa painaa? Pari grammaa. Miksei siis käyttäisi nykyisiä pyörä-atk:ta?
Onhan se kliini ohjaamo nätti maantiepyörässä.
Juha Lehtinen
13.01.2025, 08.58
Itse kyllä suosin nykyistä tapaa puhelin puhelimena ja erillinen irroitettava pyörätietokone jonka voi kiinnittää muihinkin fillareihin. Toivottavasti jatkossa pyörätietokoneiden suunnittelijat ottavat paremmin huomioon myös sen mihin kohtaan mittaria tulee kiinnityspiste ettei käy niin kuin esim. Garmin 1050 kanssa että ei mahdukaan vanhaan telineeseen kun kiinnityspiste on siirretty keskemmälle ja pitää lähteä metsästämään uutta pidempää telinettä.
Eihän tuo tuollainen tankoon integroitu näyttö varmaan menestymään tule, vaikka keskimääräiselle maantiepyöräilyn harrastajalle isolla lompakolla tuo olisi isoine teksteineen just omiaan :D
Ihan kivahan tuo nähdä, että uusia juttuja kehitellään, vaikka puristit siitä ahdistuukin, kun kaiken pitäisi olla kuten 1990-luvulla oli.
Niin oikeastihhan kaikilla on jo se kännykkä mukana. Ihan hyvin voisi olla stongassa vaan ohut kosketusnäyttö ja apsi lähettäisi tuonne datan.
Se suomalainen firmahan näitä duunasi. Vähän aikaa sitten taisi Hesarissa olla juttu autopuolelta.
Juha Lehtinen
13.01.2025, 09.16
Eikös head-up display ratkaisujakin ole tehty ja ollut jo tovin olemassa, kuitenkaan mitään isompaa suosiota ei ole tullut.
Sivustakatsoja
13.01.2025, 09.24
...
Ehkä langaton näyttö? Ajotietokone puhelimessa/kellossa ja syke sykevyöstä. Tuo voisi oikeastikkin myydä. Aino vaan, että esimerkiksi garminin markkinointifilosofia perustuu laitemyyntiin, eli tuota ei todellakaan lähdetä tukemaan.
Tuo voisi kyllä oikeasti myydä maantiepyörissä.
Voisin hyvinkin harkita pienen ja tukevan langattoman näytön hankintaa, jos se osaisi näyttää vaikka 4-5 numeroina esitettävää tietoa, jotka voisi itse valita. Mulla ei ole enää tankoon laitettavaa ajotietokonetta ja erityisesti tosissaan ajaessa olisi kiva nähdä nopeus, syke yms.
Mitä tulee puhelimen käyttämistä ajotietokoneena, siihen en palaa takaisin: puhelin on mukana ennnen kaikkea kamerana ja viestivälineenä.
Joo, ainakin Garminilla oli taannoin:
https://www.dcrainmaker.com/2016/01/garmin-varia-vision-hud.html
Tuollaisen stongaan integroidun näytön näen kyllä potentiaalisena tuotteena. Sähköavusteisten osalla alustavaa integraatiota on jo nähty, esim Boschilla se top tubeen tuleva display-yksikkö.
Eikös head-up display ratkaisujakin ole tehty ja ollut jo tovin olemassa, kuitenkaan mitään isompaa suosiota ei ole tullut.
https://www.julbo.com/en_wo/p/evad-2-spectron ja näytöllisten piilolinssienkin aika saattaa alkaa olla lähellä, vaikka ihan vielä ei ole realismia.
maalinni
13.01.2025, 09.35
Paljonko syö kännykästä akkua, jos gps on päällä sitä näyttöä varten? Ei siis mitään havaintoa.
edit: tietty jos kellosta tulisi data siihen näyttöön, niin ... Mutta saisiko sen näytön hinnan puristettua halvemmaksi kuin perinteisen tietokoneen, eihän siitä puuttuisi kuin gps siru. Softa ja muu pitäisi kehittää kuitenkin.
Sori, jos olen tällainen luddiitti.
Paljonko syö kännykästä akkua, jos gps on päällä sitä näyttöä varten? Ei siis mitään havaintoa...
GPS ei paljoa kuluta, näyttö kuluttaa.
Mut kauankohan siinä litteässä (=pienen pieni akku) langattomassa näytössä akku jaksaisi kylmässä.
GPS ei paljoa kuluta, näyttö kuluttaa.
Mut kauankohan siinä litteässä (=pienen pieni akku) langattomassa näytössä akku jaksaisi kylmässä.
No en tuota rospuuttokaudelle kyllä laittaisi. Virta tietysti di2 akusta.
Sivustakatsoja
13.01.2025, 10.10
Minkä ongelman se langaton näyttö ratkaisee? Kuinka paljon se elektroniikka siellä garminissa painaa? Pari grammaa. Miksei siis käyttäisi nykyisiä pyörä-atk:ta?
Vähän niinku rannelaitteen laajennuksena: investoit yhteen kaiken osaavaan laitteeseen ja se on sun ranteessa. Onhan nytkin rannelaitteelle laajennusosia -sykevöitä, tehomittareita yms. ja vaikka vasemmassa korvassa oleva nappikuuloke, johon rannelaite antaa ohjeita ja infoa.
Sivustakatsoja
13.01.2025, 10.26
^Garminin omat Edge-tietokoneet taitavat kumminkin osata tuon Garminin omien rannelaitteiden kanssa -vaikka joku Edge 130 Plus voisi olla lähellä sellaista, mitä tarkoitan.
Voisin hyvinkin harkita pienen ja tukevan langattoman näytön hankintaa, jos se osaisi näyttää vaikka 4-5 numeroina esitettävää tietoa, jotka voisi itse valita. Mulla ei ole enää tankoon laitettavaa ajotietokonetta ja erityisesti tosissaan ajaessa olisi kiva nähdä nopeus, syke yms.
Mullakin on tanko-Garminin käyttö jäänyt ainoastaan sellaisille reissuille, kun tulee ajeltua enemmälti tuntemattomia. Kun harrastaa kaikennäköistä muutakin kuin pyöräilyä, on jotenkin näppärämpää, kun on liikkuessa yksi ja sama laite käytössä koko ajan. Olin 2021-23 Suunnon UX-koekaniinina ja ehdotin silloin, että tekisivät Verticalille erillisen pyöränäytön, joka käyttäisi rannelaitteen dataa, mutta ei ole vielä näkynyt sellaista.
Tuossa olisi paljon ideaa, jos olisi erillinen näyttö joka tosiaan näyttäisi rannelaitteen datan. Urheilukelloja löytyy enemmän kuin joka toiselta, mutta ne ei taida lähettää navigointiohjeita ja muuta dataa eteenpäin. Ainakaan kolmannen osapuolen tuotteelle. Integroitu näyttö on periaatteessa hieno, mutta aika kankea muutoksille. Vaatisi vähintäänkin canyonin ohjaamon tyyppiset säätöpalat, mielellään niin että sekä pituutta että leveyttä voisi säätää. Tuotteen valmistajalle ja myyjällekin kallista tuottaa/varastoida 10-20 eri versiota. Olisiko laseihin integroitu hudi kuitenkin käytännöllisempi ratkaisu. Piilarien aktiivikäyttäjänä en vierastaisi silmään laitettavaa näyttöäkään, mutta niiden potentiaalinen kertakäyttöisyys/lyhyt elinkaari vähän ahdistaisi.
Garmin 1050 näyttää kaiken tarvitsemani datan ja ei tarvitse pitää kelloa ranteessa. Garminit synkkaa kaiken datan Connectin kautta ja ei tarvetta kantaa montaa laitetta mukana samaan aikaan. Mielummin ajaessa katson ajotietokonetta kuin kelloa.
Juha Lehtinen
13.01.2025, 12.07
Garmin 1050 näyttää kaiken tarvitsemani datan ja ei tarvitse pitää kelloa ranteessa. Garminit synkkaa kaiken datan Connectin kautta ja ei tarvetta kantaa montaa laitetta mukana samaan aikaan. Mielummin ajaessa katson ajotietokonetta kuin kelloa.
Kuin myös, varsinkin kun tuli ostettua viime vuonna Garminin Varia niin mielellään katson ajotietokoneelta myös nuo tutkan antamat varoitukset takaa lähestyvästä liikenteestä. Toki teknologia kehittyy eikä tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Garmin 1050 näyttää kaiken tarvitsemani datan ja ei tarvitse pitää kelloa ranteessa. Garminit synkkaa kaiken datan Connectin kautta ja ei tarvetta kantaa montaa laitetta mukana samaan aikaan. Mielummin ajaessa katson ajotietokonetta kuin kelloa.
On sullakin puhelin aina takataskussa.
Garmin 1050 näyttää kaiken tarvitsemani datan ja ei tarvitse pitää kelloa ranteessa. Garminit synkkaa kaiken datan Connectin kautta ja ei tarvetta kantaa montaa laitetta mukana samaan aikaan. Mielummin ajaessa katson ajotietokonetta kuin kelloa.
Jep, mutta se kuitenkin edellyttää useamman toiminnoiltaan ainakin osin päällekkäisen älyllisen laitteen omistamista. Suunnolla ei puhtaita pyörälaitteita ole ollenkaan ja siksi sitä näyttöä ehdotin. Pelkillä rannelaitteilla on vaikea kasvattaa pyöräilevää asiakaskuntaa. Triathlonisteille erillisellä näytöllä oleva systeemi olisi myös kätevämpi.
Sivustakatsoja
13.01.2025, 12.16
Garmin extended display=rannelaite tallentaa koko suorituksen ja fillarin selässä Edge näyttää vain dataa -näin ymmärtäisin.
Sivustakatsoja
13.01.2025, 12.18
Garmin 1050 näyttää kaiken tarvitsemani datan ja ei tarvitse pitää kelloa ranteessa. Garminit synkkaa kaiken datan Connectin kautta ja ei tarvetta kantaa montaa laitetta mukana samaan aikaan. Mielummin ajaessa katson ajotietokonetta kuin kelloa.
Edge 1050 on varmaan pätevä fillarin kanssa, mutta vähemmän pätevä muussa aktiviteetissa.
Joo, enkä mä edes halua maastofillarin tankoon 1050 kokoista könttiä. Harvoin jaksaa edes 540:sta ottaa mukaan vaan kellolla mennään, kun se on aina ranteessa muutenkin.
Kellolla mennään, itseäni ei numerot (syke, nopeus) paljoa kiinnosta joten ranteessa joutaa olemaan ja siitä vilkaisee tarvittaessa kellonajan. Tai sykkeen jos tuntuu piiputtavan.
Jos kaipaan kevyttä navigointia niin kello mahdollisesti tankoon, vaikka ranteestakin voi vilkaista (ai tonne) kun hälyttää käännöksestä. Jos ihan tositosissaan haluaa ajaa tiettyjä reittejä vierailla seuduilla, katsella karttaa tai käyttää takatutkaa niin sitten Edge tankoon.
Näin se menee, että makuasioita. Mä en pidä kellosta ranteessa pyöräillessä ja Gaminin mtb mount pitää laitteen stemmin päällä. Helppo suunnistaa ja ei niin herkkä kaatumisille.
Nyt on kyllä pätevän oloinen uutuus OneUpilta https://eu.oneupcomponents.com/products/clip-pedals just aamulla kattelin mun Saintteja että on ollut hyvät ja kestävät polkimet, mutta nämä saattaa olla vielä paremmat :D
Nyt on kyllä pätevän oloinen uutuus OneUpilta https://eu.oneupcomponents.com/products/clip-pedals just aamulla kattelin mun Saintteja että on ollut hyvät ja kestävät polkimet, mutta nämä saattaa olla vielä paremmat :D
Ihan mielenkiintoinen uutuus.
Yksityiskohtia tutkiessa laakerointi kiinnostaa, tuossa on pusla ja kolme laakeria ulkoreunalla.
Oneupin flättien huoltosarjassa ulommat laakerit korvataan sitten aina puslalla mikä on aika jännä ratkaisu, miten lie sitten näissä.
Arvaus on että Shimanon laakerointi on kestävämpi [emoji846]
On ainakin pätevän näköiset. Harkitsisin vahvasti jos en olisi viimevuonna ostanut kaksia shimanon lukkoja. Toki jos parkkiajoon laittaisi lukot niin sitten pitäs varmaan kokeilla noita :rolleyes:
Joo parkkiajelu oli mielessä, jos saa asteen enemmän flowta ja asteen nopeamman avauksen ja kaupan päälle enemmän supporttia niin pitää kokeilla :D Talvipoluilla talvikengillä toi ei varmaan ole ihan optimi. Sainteissa ei tosiaan ole valittamista, mutta vois kokeilla välillä jotain muuta.
Kuminauha
14.01.2025, 17.17
Just tälläsiä shimaon klossia käyttäviä oon haeskellu kun noi XT:t on mu mielestä liian muljuvat ja saintit painavat (ei iso ero, mutta kuiteski).
Garmin 1050 näyttää kaiken tarvitsemani datan ja ei tarvitse pitää kelloa ranteessa. Garminit synkkaa kaiken datan Connectin kautta ja ei tarvetta kantaa montaa laitetta mukana samaan aikaan. Mielummin ajaessa katson ajotietokonetta kuin kelloa.
Siirtyykö muilla laitteilla tehdyn harjoituksen tiedot sovelluksesta kelloon? Pitävätkö nuo kellon määreet, esimerkiksi "harjoittelun tila" silloin paikkansa?
Hatara muistikuva on, että edgellä ajetusta lenkistä ei kello tiennyt mitään, vaikka oli ladattu garmin connectiin.
Siirtyykö muilla laitteilla tehdyn harjoituksen tiedot sovelluksesta kelloon? Pitävätkö nuo kellon määreet, esimerkiksi "harjoittelun tila" silloin paikkansa?
Hatara muistikuva on, että edgellä ajetusta lenkistä ei kello tiennyt mitään, vaikka oli ladattu garmin connectiin.
Kyllä siirtyy, jos on yhteensopivat laitteet. Itsellä Garmin Edge 1040 ja Garmin FR 955. Garminin sivuilta selviää mitkä laitteet juttelee keskenään. Olen valinnut päälaitteeksi 955:sen, joten siinä näkyy kaikki data mitä on tehnyt myös 1040:sellä.
Kyllä siirtyy, jos on yhteensopivat laitteet. Itsellä Garmin Edge 1040 ja Garmin FR 955. Garminin sivuilta selviää mitkä laitteet juttelee keskenään. Olen valinnut päälaitteeksi 955:sen, joten siinä näkyy kaikki data mitä on tehnyt myös 1040:sellä.
Okei, täytyypä perehtyä enemmän aiheeseen.
Tällä hetkellä on käytössä Fenix 7 ja Edge Explore 2.
Juha Lehtinen
15.01.2025, 16.42
Siirtyykö muilla laitteilla tehdyn harjoituksen tiedot sovelluksesta kelloon? Pitävätkö nuo kellon määreet, esimerkiksi "harjoittelun tila" silloin paikkansa?
Hatara muistikuva on, että edgellä ajetusta lenkistä ei kello tiennyt mitään, vaikka oli ladattu garmin connectiin.
Itsellänikin siirtyy. Kellona Fenix 7s ja pyörän tietokoneena 1030 plus.
Ei kai edge explore tue mitään treenijuttuja?
^
Joo, ei näköjään tue. Siitä puuttuu tuo "harjoittelun tila" ominaisuus.
Eli toimii jatkossakin vain näyttönä :)
Onko tässä ultimaattinen talvimaastopyöräilypedaali :p
9point8's New iNVRS System Moves the Pins to Your Shoes & the Rubber to Your Pedals - Pinkbike (https://www.pinkbike.com/news/9point8-announces-new-invrs-pedal-system.html)
video:
iNVRS PEDAL FAMILY (https://www.youtube.com/watch?v=HflxKRVMVMs)
Nastakengillä voisi olla ihan toimiva ratkaisu. Kunhan kumimattoja olisi sitten tarpeeksi varastossa kulumista varten.
Uusi Sram Force tulossa pian ainakin maantieosasarjana?
https://www.bikeradar.com/news/sram-force-axs-2025-leaked
Uusi Sram Force tulossa pian ainakin maantieosasarjana?
https://www.bikeradar.com/news/sram-force-axs-2025-leaked
Shimano on kyllä kohta syvällä suossa. Rakensivat uusia tehtaita hirveällä kiireellä koronan aikaan ja nyt tulee sramilta nenille.
Jokohan saavat tehtyä toimivan etuvaihtajan vai vieläkö harjoitellaan :)?
Taitaa Shimano olla halvempien pyörien markkinoilla ihan reilusti kuivilla. Sitä ei tietenkään spandeksikuplassa huomaa kun kaikilla on 5-10k€ fillarit alla.
Suurikaan osuus halvempien pyörien markkinoista ei välttämättä ilahduta suuresti osakkeenomistajia, jos voitto jää pieneksi - ja meillä kaikilla lienee oman pyörän hinnasta riippumatta semmoinen käsitys että high end -fillarien tai jo upper middle class -fillarien markkinoilta ne rahat kerätään?
SRAM ei ole julkisesti noteerattu yhtiö, mutta sen me tiedämme että Shimanon arvosta on parissa vuodessa (eli sen huippuarvosta v. 2021) sulanut n. 40%.
maalinni
29.01.2025, 14.50
Suurikaan osuus halvempien pyörien markkinoista ei välttämättä ilahduta suuresti osakkeenomistajia, jos voitto jää pieneksi - ja meillä kaikilla lienee oman pyörän hinnasta riippumatta semmoinen käsitys että high end -fillarien tai jo upper middle class -fillarien markkinoilta ne rahat kerätään?
SRAM ei ole julkisesti noteerattu yhtiö, mutta sen me tiedämme että Shimanon arvosta on parissa vuodessa (eli sen huippuarvosta v. 2021) sulanut n. 40%.
Pyöräosastolta vai ylipäätään koko Shimanosta? Voipi olla vielä koronankin vaikutusta, jos 2021 jengi osti kalastusvälineitä ”etätöiden” mausteeksi.
Taitaa Shimano olla halvempien pyörien markkinoilla ihan reilusti kuivilla. Sitä ei tietenkään spandeksikuplassa huomaa kun kaikilla on 5-10k€ fillarit alla.
No joo, halvemmissa taitaa vielä näin olla. Mutta nyt on liki kaikki arvokkaammat kuitumaasturit jo sramin osilla. Sama juttu gravelleissa. Ja jos tämä siirtyy vielä maantielle, niin ei se oikeasti kamalan hyvää shimanolle lupaa.
Pörssiarvosta vs. 2021 en vetäisi tällä hetkellä kovin suuria johtopäätöksiä, kun koko pyöräbusiness on koronan jälkeen kyykännyt ja moni fillarivalmistaja on lähellä konkkaa ja osa tainnut mennäkin.
No joo, halvemmissa taitaa vielä näin olla. Mutta nyt on liki kaikki arvokkaammat kuitumaasturit jo sramin osilla. Sama juttu gravelleissa. Ja jos tämä siirtyy vielä maantielle, niin ei se oikeasti kamalan hyvää shimanolle lupaa.
Joo, kunhan opettelevat toimivan etuvaihtajan rakentamisen ensin. Sitten ehkä maantielläkin on käyttöä noille. Tollanen 1x ja maastopakka 3-4 rattaan hypyillä ei ole kovin toimiva ratkaisu maantiellä.
Shimanon halvemman pään maastopyöräsarjat on sekä halvempia, että parempia kun Sramin vastaavat. Ja siellä se Shimanon fokus on ollut. Olin ennen kova Shimanon osasarjojen fani, ja tavallaan vieläkin olen, mutta pakko myöntää että nykyisessä mekaanisessa GX:ssä on pari ylivoimaista seikkaa vastaavaan Shimanoon verrattuna: Yksiosainen GX pakka XD driveriin ja lukitusnappi vaihtajassa. Ensimmäinen tekee kiekkojen vaihtamisesta erittäin näppärää ja toinen renkaan vaihtamisesta. Ja GX tuntuu kestävän kaatumisia paremmin. Vaihtamisessahan ei oikeastaan ole mitään merkittävää eroa tuon ja esim. perus Deoren kanssa. Eikä sillä mulle ole niin paljon merkitystäkään, Linkglide sitten erikseen. Ja Shimano tekee maailman parhaat MTB jarrut :D, niistä en vaihda ikinä pois.
Kyllä saa ihmetekoja SRAM tehdä, että vaihtaisin Shimanon keskitetyn akun, jolla ajaa yli 2000km, SRAMin systeemiin ja möhkövaihtajiin.
Kyllä saa ihmetekoja SRAM tehdä, että vaihtaisin Shimanon keskitetyn akun, jolla ajaa yli 2000km, SRAMin systeemiin ja möhkövaihtajiin.
Kyllä shimanon uusi 12sp on tätäkin peliä tasoittanut jo. Ei enää mahdottomia kestä langattomien kahvojen kanssa. Ainakaan omalla käytöllä, kun vaihteiden keskimääräinen vaihtoväli on 8s pintaan.
Kyllä shimanon uusi 12sp on tätäkin peliä tasoittanut jo. Ei enää mahdottomia kestä langattomien kahvojen kanssa. Ainakaan omalla käytöllä, kun vaihteiden keskimääräinen vaihtoväli on 8s pintaan.
Joo, onneksi sentään pienet nappiparistot mitä voi jemmata varalle mukaan.
Pyöräosastolta vai ylipäätään koko Shimanosta? Voipi olla vielä koronankin vaikutusta, jos 2021 jengi osti kalastusvälineitä ”etätöiden” mausteeksi.
Pyöräosasto on ollut kai jotain 70-80% Shimanon liikevaihdosta. Kalastusosastonkin myynti kasvoi samassa koronaboomissa, mutta vähemmän ja on huippuvuoden jälkeen pudonnut vähemmän tai jopa pysynyt lähes ennallaan.
2023:
The Japanese giant’s beleaguered bicycle division saw its net sales dip 29.5% from the previous year to 364,679m yen. Operating income also fell by half (50.5%) to 83,653m. Its fishing division fared better, registering a decline of just 1.6% to 109,225m in a sector that has seen a number of major suppliers post double digit decreases in sales. Overall the group saw its revenue nosedive 24.6% to 474,362 compared to 628,909m.
Pörssiarvosta vs. 2021 en vetäisi tällä hetkellä kovin suuria johtopäätöksiä, kun koko pyöräbusiness on koronan jälkeen kyykännyt ja moni fillarivalmistaja on lähellä konkkaa ja osa tainnut mennäkin.
Mä en itse huomannut sellaista johtopäätöstä tehneeni.
Pyöräbisneksen yleiset vaikeudet ja niiden syyt lienevät yleisesti tiedossa.
Ja jos jonkinlaiseen johtopäätökseen arvelin olevan pörssikurssin perusteella syytä, niin siihen ettei osakekurssi taida kovin paljon nousta, jos SRAM jatkaa voittokulkuaan niin sähköisten maantiesarjojen kuin kalliimpien gravel- ja kai maastosarjojenkin puolella.
Kyllä shimanon uusi 12sp on tätäkin peliä tasoittanut jo. Ei enää mahdottomia kestä langattomien kahvojen kanssa. Ainakaan omalla käytöllä, kun vaihteiden keskimääräinen vaihtoväli on 8s pintaan.
Vuonna 2023 kasasin maantiefillarin ja sen 12s Ultegran Di2:lla ajettu nyt 7390km ja edelleen kahvan nappipatterit näyttää täyttä. Normiajoa ulkona ja sisällä. Taitaa varapatterit homehtua kaappiin ennen kuin tarvii ajatella vaihtoa.
Ison akun latailukin on niin harvinaista, että melkein unohtaa vaihteiston toimivan sähköllä.
Jotain hyötyä Pohjanmaan lakeuksista.
Niin siis ei nuo kahvojen patterit kulu, mutta se normi akku kyllä.
Eihän tuo sinälläään ongelma ole. Lataa vaan. Se uusi di2 latausliitin vaan on totaalisen surkea. Ei vaan pysty tajuamaan miksi tuollaisia tehdään.
Jokohan saavat tehtyä toimivan etuvaihtajan vai vieläkö harjoitellaan :)?
Sram laittanut patentin vetämään uudesta etuvaihtajasta. Eli kenties joskus tulevaisuudessa :D
https://en.brujulabike.com/sram-patents-a-front-derailleur-integrated-into-the-chainring/
Siistii. Lähteeköhän tuo osien numerointi ykkösestä liikkeelle?
https://pic.useful.fi/vNWkTY5mh.jpg
Ja Shimano tekee maailman parhaat MTB jarrut :D, niistä en vaihda ikinä pois.
Protot uusista https://www.mtb-news.de/news/prototyp-gesichtet-ist-das-die-neue-shimano-saint-bremse/?utm_source=news&utm_medium=amp&utm_campaign=full-story-button
Huhujen mukaan ainakin uusi XTR olis tulossa tänä vuonna
Protot uusista https://www.mtb-news.de/news/prototyp-gesichtet-ist-das-die-neue-shimano-saint-bremse/?utm_source=news&utm_medium=amp&utm_campaign=full-story-button
Huhujen mukaan ainakin uusi XTR olis tulossa tänä vuonna
Pakkohan nuo on julkaista kun kaapelit alkaa mennä stemmin alta piiloon. Lähtee letkut fiksumpaan suuntaan.
maalinni
30.01.2025, 08.48
Siistii. Lähteeköhän tuo osien numerointi ykkösestä liikkeelle?
https://pic.useful.fi/vNWkTY5mh.jpg
:o Miten ei omat aivot tajua tuota ainakaan näin aamusta ollenkaan. Onko tuo räjäytyskuva vai ei
maalinni
30.01.2025, 21.31
Nyt on vihdoin CUES dropparit julkaistu: https://youtu.be/6XpUXnvcL8Y?si=KR4RTjwLFursyugm
Pakkohan nuo on julkaista kun kaapelit alkaa mennä stemmin alta piiloon. Lähtee letkut fiksumpaan suuntaan.
Varmasti tuo on ajatuksena noissa. Toivottavasti muutakin, vaikkapa pikakiinnitettävä letku jonka voisi pujottaa rungon läpi ja liittää uudelleen olisi ihan jees.
Varmasti tuo on ajatuksena noissa. Toivottavasti muutakin, vaikkapa pikakiinnitettävä letku jonka voisi pujottaa rungon läpi ja liittää uudelleen olisi ihan jees.
No se olisi kyllä kova. Tuskin magura on ratkaisua kokonaan voinut patentoida.
Onkohan shimanolla ollut tuosta mitään omia patentteja hakeilla?
Nyt on vihdoin CUES dropparit julkaistu: https://youtu.be/6XpUXnvcL8Y?si=KR4RTjwLFursyugm
Laitetaan myös artikkelimuodossa, kun ei noita tubevideoita kaikki jaksa.
https://www.bikeradar.com/news/shimano-cues-drop-bar-components
Laitetaan myös artikkelimuodossa, kun ei noita tubevideoita kaikki jaksa.
https://www.bikeradar.com/news/shimano-cues-drop-bar-components
No ei tosiaan jaksa. Mutta hyvä veto shimanolta. Tämähän se tulee olemaan tulevaisuus, jos ei saada jollain tapaa kierrettyä tuota sramin UDH patenttia.
maalinni
31.01.2025, 21.02
Tuo Essa vähän vesittää Cuesin ideaa. Kohta niillä on taas x määrä kurasarjoja entisten tilalla.
Sinällään hyvä, että cues on koko sarjana yhteensopiva, mutta tuo essa on ehkä ”pakollinen” legacy/markettipyöräsarjana. Oliko cues yhteensopiva kaikkien linkglide-osien kanssa?
^tai siis on pakko tehdä vanhojen kanssa yhteensopivia osia, niin tuo sarja auttaa ajamaan vanhat alas.
Fairlight Strael 4.0. Täysin uusi Reiska 853 -putkisarja ja haarukka, runkosarja 280g kevyempi kuin Strael 3.0, rengastila 39mm jne.
https://fairlightcycles.com/wp-content/uploads/2025/01/Strael-4.0-56R-Stealth-DuraAce-38.jpg
^Hieno pyörä, mutta jotenkin tuo teräsrunko ja syvät cuitukiekot -yhdistelmä ei itseä puhuttele.
Minusta teräsrunko ja kuitukiekko se vasta kaunis yhdistelmä onkin, mutta tuossa kuvassa rengas pilaa efektin. Ensin katsoin, että siinä on lokasuojat :D
Saa sen alumiinikiekoillakin ostaa.
Tässä (https://theradavist.com/fairlight-strael-4-0/) on vähän matalammilla vanteilla ja kirkkailla pinnoilla:
https://media.theradavist.com/uploads/2025/02/FAIRLIGHT-2025-STRAEL-LS1-OCHRE-L1110378.jpg
1,64 kg teräisenä ja ISO-leimattuna alkaa olla sellainen suoritus, että ei voi kuin ottaa hattua päästä ja vaikka tuo olisi maalaamattomankin rungon paino, niin siitä huolimatta. Nyt samanlainen update Secaniin, niin alkaa kiinnostella melkoisesti. Vaikka kyllähän tuokin voisi olla makea peli sorateillekin, kun laittaisi Steilacoomit tms. alle.
^näyttää siltä, ettei stongan korkeutta tai asentoa sovi muuttaa.
Ihmeen jyrkkä keulakulma allroad-pyöräksi johon menee käytännössä 40mm rengas. 58R-koossa 73,25°. En muutenkaan ymmärrä, miksi pitkien kuskien pyörien pitäisi käyttäytyä hätäisemmin. Ei tuossa muu oikeastaan mietitytä.
Rungossa kaikki on todella viimeisen päälle mietittyä, mutta sitten dropoutin liitoksessa chainstayhyn on tökerön näköinen pykälä, koska ei olla viitsitty paria minuuttia viilata liitoskohtaa nätiksi.
maalinni
05.02.2025, 18.55
Tuo herättää kyllä omistamisen halua.
El-Carpaso
06.02.2025, 17.14
Ihmeen jyrkkä keulakulma allroad-pyöräksi johon menee käytännössä 40mm rengas. 58R-koossa 73,25°. En muutenkaan ymmärrä, miksi pitkien kuskien pyörien pitäisi käyttäytyä hätäisemmin. Ei tuossa muu oikeastaan mietitytä.
Rungossa kaikki on todella viimeisen päälle mietittyä, mutta sitten dropoutin liitoksessa chainstayhyn on tökerön näköinen pykälä, koska ei olla viitsitty paria minuuttia viilata liitoskohtaa nätiksi.
Mulla ajatus on ehkä vähän päinvastainen. Lyhyiden pyörät on niitä kompromisseja, koska ei jalat mahtuisi pyörimään mutkissa jyrkillä keulakulmilla. Onhan tuo 73,25 vähän jyrkkä, mutta toisaalta trailia on ihan kohtuullisesti, niin ei sen pitäisi liian herkkä olla. Allroad on kuitenkin vielä aika kevyttä, kun vertaa johonkin nykygraveliin, missä porukka tuntuu ajavan ihan maastopyöräpolkujen tasoista settiä.
Aika vähän 2025 uutuuksia mahtuu neljälle välilehdelle?
maalinni
15.02.2025, 09.59
Jokos tää oli? Shimanon uusi xtr
https://www.bikeradar.com/news/shimano-xtr-di2-leak
Täältä kuvat https://weightweenies.starbike.com/forum/viewtopic.php?t=171477&start=45#p1912436
Olikin jokin pyörävalmistajan pdf-esite myös "vuotanut", jossa oli Di2 Deoresta lähtien. https://files.catbox.moe/bksyo6.pdf
https://weightweenies.starbike.com/forum/download/file.php?id=118229
Jarrut vaikuttaa mielenkiintoisilta, koskahan hyllyssä?
On tuossa aika paljon muutakin mielenkiintoista.
Täysin langaton vaihtaja ja 9 hampaisesta lähtevä pakka. Mahdollisesti myös 29mm keskiö/kampisarja, joka olisi melkoisen kova juttu shimanossa.
maalinni
15.02.2025, 14.47
9 hampaisen rattaan hyötysuhde taitaa olla melko olematon?
9 hampaisen rattaan hyötysuhde taitaa olla melko olematon?
On varmaan, muttei tuota xc pyörässä usein käytetä. Eteen voi kuitenkin varmaan vaihtaa pykälää pienempää ratasta ja pakka saa olla sitten pienempi ja kevyempi.
Tuossa oli noita kaverin lähettämiä "vuoto" kuvia.
https://pic.useful.fi/g-9Ih2jfa.jpg
https://pic.useful.fi/3cjZ1irgL.jpg
https://pic.useful.fi/bdENuNvA-.jpg
Ohessa GCN:n pätkä uudesta aeropyörästä Ridley Noah Fast 3.0:sta.
Mutulla sanoisin että siinä on käytetty aika tarkkaan UCI:n pari vuotta sitten tulleet sääntömuutokset
https://www.youtube.com/watch?v=Sway58hM0Kc
Ja tässä vielä kerran Fastin tangot. Mielestäni tuollainen hytin rakenne vaatii spacereiden pois jättämisen. Ilmeisesti tuonkaan gcn videon aikaan ei vielä ollut saatavilla kaikkia integroituja tankoja.
Kiva, että näitä saa kolmessa eri korkeudessa. Oikea mitoitus ei ehkä siltikään ole kamalan helppoa ilman kokeilemista.
https://pic.useful.fi/ozvgRtGcE.jpg
https://pic.useful.fi/w5YXsCRNi.jpg
https://pic.useful.fi/NPVz0iy6p.jpg
Hyvin hinnoiteltu setti: https://www.pinkbike.com/news/leatts-new-ride-kit-10-a-jersey-and-pant-combo-for-only-99.html
Clik venttiiliuutuus nyt saatavilla. Tilasin juuri setit.
Keskustelu tänne jatkossa https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?65449-Schwalbe-Click-Valve-pikalukittava-venttiili
Kuminauha
07.03.2025, 09.12
https://www.pinkbike.com/news/first-ride-rovals-control-world-cup-wheelset-uses-carbon-spokes-and-weighs-only-991-grams.html
Nonni, alle kilon mtb kiekot. On kyl naurettavan kevyet.
^ Syytä kirjoittaa jo joulupukille, painoraja 125kg !
Ai että. Nyt on työkalupornoa. Huikeaa suunnittelua pedrosilta. Vaihtopalat laserleikattuja työkaluteräksestä+lämpökäsittely. Paljon enempää ei osaa toivoa näiden nykyisten kierrekeskiöiden kanssa touhuamiseen.
https://pedros.com/collections/whats-new/products/pro-bb-socket-10pc-set?
https://pedros.com/cdn/shop/files/Pedro_s_6460770_ProBBSocket_10pcSet-6_930f7286-44f6-4eb6-b6ce-051278384d26.jpg?v=1740698153
https://pedros.com/cdn/shop/files/Pedro_s_6460770_ProBBSocket_10pcSet-11.jpg?v=1740698153
Ohiampuja
10.03.2025, 15.18
Ai että. Nyt on työkalupornoa. Huikeaa suunnittelua Pedrosilta. Vaihtopalat laserleikattuja työkaluteräksestä+lämpökäsittely.
Aika kuvaava kuva se vaihtopalasarja. Aika levinnyt se on tämäkin standardi. :)
Mihin tuossa työkalussa tarvitaan tuota jousitettua vastapalaa keskiön toisella puolella jos kerran kierrekeskiöille tarkoitettu?
Pitää työkalun paikoillaan niin ei lipsu.
Jack, en myöskään ymmärä että noin yksinkertaiseen osaan tarvitaan noin monimutkainen (kallis) työkalu?
Ei tuommosta jonkun BSA-keskiön kanssa tarttekaan, mutta esim. T47 keskiössä lipsahtamisen vaara on ihan todellinen, kun hammastus on niin kapea.
https://pyoravarikko.fi/cdn/shop/products/00-6418-033-000_1024x.jpg?v=1655451809
Samoin Wheelsin kierrettävässä BF keskiössä on tuollainen ohut hammastus. Kyllä sen kerran varovasti asentaa mutta jos sitä joutuisi useasti tekemään niin olisihan tuollainen hyvä ja luotettava
Ei saa tosiaan yhteen kierrettäviä 386 keskiöitäkään uudelleen kirittyä ilman kunnollista työkalua. Olen testannut. Niin ja tuon ylemmän kuvan sramin dub bsa:n saa kanssa oikein helposti muljahtamaan niillä avoimilla avaimilla. Se hammastus on aika kapea ja race facen peltiavain tosi väljä.
Mutta siis tosiaan t47 runkojen keskiötä en edes yrittäisi avata ilman ilman laadukasta työkalua. Siinä voi tulla iso itku kun 2-3mm aluimiininen hammastus pyörähtää ympäri. Ei enää nurekaan väännä tuota putkipihdeillä auki.
On kyllä mietitty. Aloin funtsimaan, että noissa vaihtopaloissa pitäisi vielä olla jokin kangaspinta, ettei runkoon tulisi vahingossakaan jälkiä, mutta tämäkinhän on jo mietitty.
https://pic.useful.fi/_nPVHtDuI.jpg
Tuolla pohjalla näkyy tuo musta lätkä, joka on kierteillä kiinni. Ilmeisesti lätkän paikka on säädettävissä. Säätää vaan syvyyden niin, ettei työkalu yllä runkoon.
maalinni
10.03.2025, 17.53
Tuohan on periaatteessa jopa ihan ok hintainen, jos ajattelee, että tuo korvaa kahdeksan eri avainta. Hullua tosiaan, että on niin monta "standardia"
maalinni
10.03.2025, 19.33
Itellä on just tuo pierun ohut t47 laakeri ja jotain tollasta pitää kyllä askarrella, kun koittaa vaihdon aika.
Itellä on just tuo pierun ohut t47 laakeri ja jotain tollasta pitää kyllä askarrella, kun koittaa vaihdon aika.
Taisin joskus postata kuvankin DIY viritelmästä. Tuollainen alin halpa avain ja sitten isojen rikkojen avulla vetää laitteen kasaan pikalinkun avulla. Toimii hienosti.
Onko uudesta Race Kingistä (RaceSport 2.4”) kuulunut vahvempia huhuja?
Vuoden kovin uutuus (https://bikerumor.com/wp-content/uploads/2025/03/Pre-rCarbon-studio-profile-scaled.webp) - ainakin meidän vaari-ikäisten mielestä :D
https://bikerumor.com/wp-content/uploads/2025/03/Pre-rCarbon-studio-profile-scaled.webp
^ On makee!
Onko vanteet, satulatolppa ja tanko kuitua?
maalinni
26.03.2025, 21.15
Pitäs olla vielä aero vanteet.
Hieno, mutta käsijarru puuttuu. Se saisi potkupyörissä olla. Opettaa oikean pyörän kontrollit, ja on turvallinen mäkimaastossa.
No jarruhan on pakollinen. Hullua jos ei oikeasti ole.
Ei potkupyörään jarruja tarvii, Toimii kuin kivisissä ja sorasissa. Omat muksut opetettiin jarruttamaan kantapäillä niin säästyi kenkien kärjet.
Mekaaninen GX Eagle Transmission, nice! https://www.mbr.co.uk/news/sram-eagle-transmission-goes-mechanical-with-eagle-90-and-70-groupsets-448033
On siinä mekaanisella upgrade kitillä hintaa. 560e
https://www.bike24.com/p2916917.html
^Tyyriitä ovat mekaanisetkin SRAMit Shimanoihin verrattuna, toki vissiin kestäviä. Kasettihan on sama kuin GX sarjassa.
Sramilta jarrut, joissa hydraulinesteenä öljy. Hienoa.
https://www.sram.com/en/sram/mountain/series/motive
maalinni
28.03.2025, 08.49
^Tyyriitä ovat mekaanisetkin SRAMit Shimanoihin verrattuna, toki vissiin kestäviä. Kasettihan on sama kuin GX sarjassa.
Toisaalta tuon takavaihtajan voi purkaa osiin ja vaihtaa tarvittaessa yksittäisen osan. Hyvä, että tuli mekaaninen, sähkö ei sovi kaikkiin tarkoituksiin.
edit: ja tyyriitä mihin verrattuna? Shimanon xt on kalliimpi.
Sramilta jarrut, joissa hydraulinesteenä öljy. Hienoa.
https://www.sram.com/en/sram/mountain/series/motive
Onhan noita ollut jo markkinoilla. DB8 nyt esimerkkinä.
Oho, mennyt ihan ohi.
No muutetaan lausuntoa; Sramilta uusi jarrusarja, Motive.
Toisaalta tuon takavaihtajan voi purkaa osiin ja vaihtaa tarvittaessa yksittäisen osan. Hyvä, että tuli mekaaninen, sähkö ei sovi kaikkiin tarkoituksiin.
edit: ja tyyriitä mihin verrattuna? Shimanon xt on kalliimpi.
Shimano XT upgrade kit maksaa n.280€, eli puolet tuosta. Takavaihtajat 80€ vs. 135€, miten XT on kalliimpi? Nuohan ovat siis SX ja NX tasoisia sarjoja, joka vertautuu Deore/SLX tasoon.
Escapessa hyvä huomio mekaanisesta transmissionista, joka tietysti olisi pitänyt tajuta itsekkin.
Sähköversion vaihtoaika pakan päästä päähän 12s ja mekaanisella pääsee normaaliin 5s aikaan. Tuo taas voi aiheuttaa joissain tilanteissa melkoista rutinaa. Narrow-wide rattaiden rampit eivät varmaankaan oikein tykkää ripeistä liikkeistä.
...Narrow-wide rattaiden rampit eivät varmaankaan oikein tykkää ripeistä liikkeistä.
Onko pakassa NW-rattaat?
Onko pakassa NW-rattaat?
Mun mielestä siellä on sen tyylistä ratasta? Saa korjata jos tuo on väärä mielikuva
Shimano XT upgrade kit maksaa n.280€, eli puolet tuosta. Takavaihtajat 80€ vs. 135€, miten XT on kalliimpi? Nuohan ovat siis SX ja NX tasoisia sarjoja, joka vertautuu Deore/SLX tasoon.
Ööö mitkä on NX/SX tasoisia sarjoa?
Siis käsittääkseni koko transmissionin idea on tuossa, että pakassa on nw rattaita ja vaihto onnistuu ainoastaan ramppien kohdalla. Sähkö ei mahdollista yli-nopeuksia vaihdossa. Mekaanisella tuo onnistuu.
Ei takarattaissa ole NW-rattaita, edessä vaan. Mutta rampit siellä on, sama idea kun Shimanon Linkglidessä. Nopeudella näissä ei ole merkitystä vaan että voi veto päällä runttaa vaihteita ilman että ketjut menee poikki.
Ja toki tämä on erilainen mekaaninen vaihtaja kun mikään aikaisempi kun ei ole varsinaisia säätöruuveja ollenkaan….
Ei takarattaissa ole NW-rattaita, edessä vaan. Mutta rampit siellä on, sama idea kun Shimanon Linkglidessä. Nopeudella näissä ei ole merkitystä vaan että voi veto päällä runttaa vaihteita ilman että ketjut menee poikki.
Aha.
Marsusram
28.03.2025, 10.03
Olisikin NW ratas hauska parittomalla hammasmäärällä.
:)
SRAM also rely on many other practical features to optimise the shifting process. The sprockets of the new Eagle Transmission cassettes utilise the narrow-wide design, with alternating narrow and wide teeth. Until now, it was only the three inner cogs of SRAM cassettes that had narrow-wide teeth.
Olisikin NW ratas hauska parittomalla hammasmäärällä.
:)
Niin käsittääkseni rattaat eivät ole kokonaan nw, vaan siitä ramppien ympäristöstä ja ei varmaan edes kaikki rattaat noin. Mutta tuon nw:n takia väärässä kohtaa vaihto aiheuttaa saletisti melkoista rutinaa.
Tuol on keskellä kasettia kumminkin 21 ratas, vaikka muut on parillisia.
On kyl semmosta cybertruck-estetiikkaa tuo ja uudet jarrut myös, että hyi helvetti.
Eemeli82
28.03.2025, 10.38
Niin käsittääkseni rattaat eivät ole kokonaan nw, vaan siitä ramppien ympäristöstä ja ei varmaan edes kaikki rattaat noin. Mutta tuon nw:n takia väärässä kohtaa vaihto aiheuttaa saletisti melkoista rutinaa.
Juurikin näin. Ei NW kuten eturatas, missä joka toinen on leveä ja joka toinen kapea, vaan isoimmissa rattaissa on niitä leveitä siellä täällä.
https://www.bikeradar.com/news/ridley-ignite-gtx
Ridleyltä kilpailija Salsa Cutthroatille! Ja paremman näköinenkin :-)
Ööö mitkä on NX/SX tasoisia sarjoa?
Ööö, millä tavalla Sramin halvimman pään sarjat eivät olisi verrattavissa toisiinsa?
maalinni
28.03.2025, 13.59
Shimano XT upgrade kit maksaa n.280€, eli puolet tuosta. Takavaihtajat 80€ vs. 135€, miten XT on kalliimpi? Nuohan ovat siis SX ja NX tasoisia sarjoja, joka vertautuu Deore/SLX tasoon.
Katoin bike24:sta xt groupset yli 600e
maalinni
28.03.2025, 14.00
Ööö, millä tavalla Sramin halvimman pään sarjat eivät olisi verrattavissa toisiinsa?
No ei kai se vanha halvin automaattisesti vastaa uutta halvinta. Eri mallinimikin.
Ööö, millä tavalla Sramin halvimman pään sarjat eivät olisi verrattavissa toisiinsa?
No ei nämä ole, ne on verrattavissa perus GX:ään tai GX Transmissioniin.
maalinni
28.03.2025, 14.04
Katoin bike24:sta xt groupset yli 600e
My mistake, shimanon settiin kuuluu myös jarruttimet.
Shimano XT M8100 1x12-speed Upgrade-Kit 10-51 Clamp MTB Group Sets | Bike-Discount (https://www.bike-discount.de/en/shimano-xt-m8100-1x12-speed-upgrade-kit-10-51-clamp?number=20092885&__delivery=8&__currency=1&gad_source=1&gclid=Cj0KCQjwkZm_BhDrARIsAAEbX1HuYU9ImNMm7anSlT9f M5LKaNwtLKGDKE3_L5xA0A86RBprfxLcP4UaAicDEALw_wcB) Tossa vertailukelpoinen setti
Eemeli82
28.03.2025, 14.07
My mistake, shimanon settiin kuuluu myös jarruttimet.
Juurikin näin. Groupset ei ihan ole sama asia kun Upgrade kit.
Bike24 Upgrade kit 284,75€. (https://www.bike24.com/p2342748.html)
Niin käsittääkseni rattaat eivät ole kokonaan nw, vaan siitä ramppien ympäristöstä ja ei varmaan edes kaikki rattaat noin. Mutta tuon nw:n takia väärässä kohtaa vaihto aiheuttaa saletisti melkoista rutinaa.
NW-hampaiden lukumäärällä ei muuten ole väliä. Parittomalla hammasmäärällä varustettu NW-ratas ei toimi, vaikka siellä ei olisi kuin yksi W-hammas.
Tuol on keskellä kasettia kumminkin 21 ratas, vaikka muut on parillisia.
Olisko ajateltu, että suoralla ketjulinjalla NW:stä ei ole hyötyä ja siksi keskelle on voitu laittaa pariton ratas?
No ei nämä ole, ne on verrattavissa perus GX:ään tai GX Transmissioniin.
Tuon halvemman OEM sarjan kasettikin on HG yhteensopiva, eli SX/NX tasoista tavaraa?
Kuminauha
28.03.2025, 14.51
Groupset (kammet, eturatas, ketju, pakka, vaihtaja, vaihdevipu) Bike24 hinnoilla.
Shimano XT 459€
SRAM Eagle 90 755€
Transmissionin kampisarja yli 800gr. Vaihtajassa rullat puslilla, joita käytetään Shimanolla vain alle xt tason sarjoissa.
Tässäkään, niin kuin ei alkuperäisessä sähköisessä Transmissionissa ole ollut keveys pääasiassa vaan muut asiat.
NW-hampaiden lukumäärällä ei muuten ole väliä. Parittomalla hammasmäärällä varustettu NW-ratas ei toimi, vaikka siellä ei olisi kuin yksi W-hammas.
Olisko ajateltu, että suoralla ketjulinjalla NW:stä ei ole hyötyä ja siksi keskelle on voitu laittaa pariton ratas?
Jeps. Tuon takia nämä pakat pitää kuitenkin käsittää "perinteisiksi" nw rattaisiksi eli jako ei saa mennä sekaisin siellä missä nw rattaita on.
Voisiko olla juuri niin, että vaihto onnistuu murjomalla tuon 21t kohdalla rampin ohikin?
maalinni
28.03.2025, 15.49
Tuon halvemman OEM sarjan kasettikin on HG yhteensopiva, eli SX/NX tasoista tavaraa?
No ei tuosta voi päätellä mitään. Shimanon 11sp Dura-ace on hg, niin onko se altuksen tasoista?
No ei tuosta voi päätellä mitään. Shimanon 11sp Dura-ace on hg, niin onko se altuksen tasoista?
No vähän siitä maastureissa voi. 11t ja terästä ne tuppaa srameissa olemaan hg pakat.
No ei tuosta voi päätellä mitään. Shimanon 11sp Dura-ace on hg, niin onko se altuksen tasoista?
No, sen jälkeen kun XD vapaaratas tuli markkinoille niin Sramin HG pakat on olleet mallisarjan halvinta tavaraa. Jossain testissä mitä nyt lueskelin, niin nimenomaan SX/NX Eagle tuotiin esiin korvattavina mallisarjoina. Mun puolesta kyllä tämä voi olla tässä.
Luulin että Foxin sähkötolppa on ruminta mitä löytyy, mutta uusi RockShox laittaa vielä paremmaksi:https://bikerumor.com/new-rockshox-reverb-axs-flips-the-dropper-script-to-become-the-longest-travel-post/
No foxihan on tohon verrattuna ihan sulavalinjainen :p
Wahoo julkaissut uudet Bolt 3 ja Roam 3, saatavuus 6.5.
https://eu.wahoofitness.com/devices/bike-computers
TetedeCourse
09.04.2025, 13.05
Uusi Time Scylon
https://www.timebicycles.com/collections/scylon
https://www.google.com/imgres?q=time%20scylon%202025&imgurl=https%3A%2F%2Fshop.timebicycles.com%2Fcdn%2 Fshop%2Ffiles%2Fscylon-complete-Red.jpg%3Fv%3D1742501764%26width%3D2400&imgrefurl=https%3A%2F%2Fshop.timebicycles.com%2Fco llections%2Fscylon&docid=z0adRVz2pOyrGM&tbnid=aZpgFVOmF0BMaM&vet=12ahUKEwjcuKiEzMqMAxVzKBAIHWWfGP8QM3oECDoQAA.. i&w=1920&h=1080&hcb=2&ved=2ahUKEwjcuKiEzMqMAxVzKBAIHWWfGP8QM3oECDoQAA
https://www.youtube.com/watch?v=hM1ZMBLmnlk
Contin uudet xc-kumit: Dubnital, Trinotal ja Magnotal
https://www.pinkbike.com/news/first-look-continentals-three-new-tires-for-xc-and-dc.html
En ymmärrä nimeämisstrategiaa, kuulostaa samalta kun 5-vuotiaan kaverinsa kanssa keksimä kieli :p
Mutta tulihan se Pidcockin olympiarengas sieltä lopulta:rolleyes:
maalinni
11.04.2025, 09.25
En ymmärrä nimeämisstrategiaa, kuulostaa samalta kun 5-vuotiaan kaverinsa kanssa keksimä kieli :p
Totta, se on aina riski kun lähdetään muuttamaan tunnettuja nimiä
En ymmärrä nimeämisstrategiaa, kuulostaa samalta kun 5-vuotiaan kaverinsa kanssa keksimä kieli :p
Cthulhu tulee paikalle kun luettelee kaikki Contin renkaiden nimet peräkkäin.
Factor Monza. Ostro vamista "endurance" versio
https://www.rennrad-news.de/news/das-neue-factor-monza-der-kleine-bruder-des-ostro-vam/#was-ist-neu
ja ilmeisesti Factorin oma UDH sopiva standardi
https://thumbnails.rennrad-news.de/cache/320_auto_1_1_0/56/aHR0cHM6Ly9mb3Rvcy5yZW5ucmFkLW5ld3MuZGUvZjMvNi82Mz IvNjMyNzY3LTVwcTlqYnNneXVycS1iaWxkc2NoaXJtZm90bzIw MjVfMDRfMjR1bTA5XzEwXzQ2LW9yaWdpbmFsLnBuZw.png
Paksupolkija
30.04.2025, 18.20
https://theradavist.com/garbaruk-prototype-electronic-rear-derailleur-shifter/
Hyvä että tulee kilpailua sähkösiin voimansiirtoihin (ja väriä). En tosin tiedä sopiiko topicciin :)
maalinni
30.04.2025, 18.30
https://theradavist.com/garbaruk-prototype-electronic-rear-derailleur-shifter/
Hyvä että tulee kilpailua sähkösiin voimansiirtoihin (ja väriä). En tosin tiedä sopiiko topicciin :)
Tottakai sopii ja onpas hieno
Ilmeisesti kuusikulmion mallinen kaulaputki ja siihen sopiva ohjaamo tulossa uusiin open up ja upperiin.
15 mm säätövaraa eteen tai taakse ohjaamolla. Ei taida muut ohjaamot sopia
(ww: n sivuilta ilman lähdetietoja)
https://weightweenies.starbike.com/forum/download/file.php?id=120745&mode=view
Sivustakatsoja
01.05.2025, 18.15
^pelottava, ellei missään ole sulaketta.
maalinni
01.05.2025, 18.20
^^ toi ois miulle hyvä, vaikka miten säätää, niin tuntuu, että tanko on aina millin vinossa. Vika luultavasti korvien välissä tai muualla kropassa.
Kyllä se sieltä löytynee, jos ymmärrän oikein mitä sulakkeella tarkoitat
https://i.imgur.com/etfQHXh.png
Sivustakatsoja
01.05.2025, 18.31
^joku mikä sallii tangon pyörähtävän ulkoisesta voimasta. Tuossa sulake vois olla stemmin takaosan härpäkkeet, jotka painuisivat sisään.
Mä miettisin tuota siltä kantilta, että kenelle tuo on suunnattu? Kuka saa hyödyt tuosta hässäkästä.
Valmistaja. Ei tarvitse tehdä muotteja useampaan stongaan, eikä varastoida noita.
one-size fitforall. Vähän sama mitä canyon yritti vielä vuosi sitten.
Käyttäjä saa paketin mukana mahdollisen narinakasan ja lisää painoa. Vakio stemmit ja hytit eivät enää sovi.
Ja rumakinhan tuo on kuin mikä. Niin ja se pyöreä kaulaputki on vaan rakenteena aina se vahvin, eli samalla myös kevein.
^^ toi ois miulle hyvä, vaikka miten säätää, niin tuntuu, että tanko on aina millin vinossa. Vika luultavasti korvien välissä tai muualla kropassa.
Niin tai sitten ei olisi. Dokkarin mukaan Pedersen haluaa aina tangon olevan vähän vinossa ja tuota säädetään kesken lenkinkin useasti.
Cannondale Synapse
https://embed.widencdn.net/img/dorelrl/8c9kqdl3vh/1100px@1x/C25_C12045U_Synapse_Crb_1_TUB_PD.webp?color=F4F6F7&q=99
https://embed.widencdn.net/img/dorelrl/vtkfunelzd/1100px@1x/C25_C12045U_Synapse_Crb_1_TUB_D1.webp?color=F4F6F7&q=99
https://embed.widencdn.net/img/dorelrl/elgcmlbinn/1100px@1x/C25_C12045U_Synapse_Crb_1_TUB_D6.webp?color=F4F6F7&q=99
https://www.cannondale.com/en-us/bikes/road/endurance/synapse-carbon/synapse-carbon-1
https://www.cannondale.com/en-us/bikes/road/endurance/synapse-carbon/synapse-carbon-2
https://road.cc/content/tech-news/would-you-buy-ps350-inflatable-bike-helmet-313773
Siitä puhallettava kypärä ja oikein edullisesti.
Continentalilta uusia renkaita
Dubnitlal
https://www.continental-tires.com/products/b2c/bicycle/tires/dubnital/
Trinotal
https://www.continental-tires.com/products/b2c/bicycle/tires/trinotal/
Magnotal
https://www.continental-tires.com/products/b2c/bicycle/tires/magnotal/
Kuukausi sitten noteerattiin täälläkin.
Cthulhu tulee paikalle kun luettelee kaikki Contin renkaiden nimet peräkkäin.
Onko joku jo kokeillut?
maalinni
08.05.2025, 16.55
Ei ole marco1:stä kuulunu kuukauteen :/
Pelastuin kun otin sittenkin Spessun renkaat maasturiin ja Vittoriaa graveliin.
Otsikon aiheeseen:
https://eu.oneupcomponents.com/products/wave-pedal
OneUpin kuperat ja koverat polkimet, miten lie toimivat käytännössä.
Pelastuin kun otin sittenkin Spessun renkaat maasturiin ja Vittoriaa graveliin.
Otsikon aiheeseen:
https://eu.oneupcomponents.com/products/wave-pedal
OneUpin kuperat ja koverat polkimet, miten lie toimivat käytännössä.
Omissa flattikengissä on sen verran jäykkä pohja että saa aikalailla runtata jos haluaa että se muotoutuu tuon polkimen malliseksi.
^ Sillä tavalla erikoinen tuotejulkistus että 29.4. julkistettu eikä yhtään koeajoraporttia taida vielä olla missään luettavissa.
Ja en ole ekana jonossa kun tulevat myyntiin, OneUpin edellisen mallin muoviversiot on mukavan matalat mutta jotenkin outoa niiden tuntumassa on, liekö se pieni kuperuus. Perus Nukeprooffit ja HT:t on pitävämmän tuntuiset.
Mun silmää näytti suoralta polkimelta joka kuvattu vinossa paitsi siinä kuvassa missä näkyy et nastat vähän vinossa. Itellä ANVL tilt polkimet ja yhtää enempää pitoa en ainakaan kaipaa.
Standert. Kreissäge RS 25. 35 mm rengastilalla oleva alumiininen maantiepyörä.
https://bikerumor.com/all-new-2025-standert-kreissage-rs-scandium-alloy-road-bike-updated/
Runkosetti 2 teur
https://cdn.accentuate.io/672777928969/-1679995112235/Standert_Bikes_Kreissage_RS_2025_Mood_Blue-Kool-8-v1747253796106.webp?3000x2000https://bikerumor.com/wp-content/uploads/2025/05/2025-Standert-Kreissage-RS-scandium-alloy-road-bike-updated-with-aero-tubes_blurry-photo-by-Poster-CA_complete.webp
Äkkiä ajatellen on varmasti nopea ja myös iha hemmetin kova.
Alumiini tekee paluun, shit...! Jostain ollut pakko säästää jos halpisrungolle rakennetaan tuon laatuisilla osilla.
Ai meinaatko Nure, että Dedacciain Scandiumista Italiassa käsin hitsattu runko on halpisrunko?
Putket ei näytä ihan mahdottoman paksuilta alurungoksi, joten ei tuo välttämättä ole erityisen kova. Mahdollista sekin toki on. Reilu slouppi ja pitkä kuitutolppa auttaa kyllä paljon siinäkin tapauksessa, että olisi niin.
Alumiini on kuitenkin runkometalleista vähiten jäykkää ja samoilla putkihalkaisijoilla alurunko on löysempi kuin esim. titskurunko.
Alumiinirunkojen ikuinen epämukavuusleima on vähän aiheetta syntynyt aikana, jolloin ajateltiin, että mitä jäykempi niin sitä parempi ja jolloin alurunkoja ei tehty kuin hinnat alkaen pyöriin ja mahdollisimman halvalla. Ennen kuiturunkoaikakautta, jolloin tehtiin vielä oikeasti hienoja alurunkojakin eikä niin kustannuspaineistetusti, oli kuitenkin ihan oikeasti mukaviakin alurunkoja, kuten esim. Cannarin Optimo-runkoiset jäykkäperät.
Titskurungot taas nauttii jostain kollektiivisen maagisesta mukavuusmaineesta, mikä ei välttämättä toteudu lainkaan jollain reilusti ylikokoisilla straight cauge putkilla ja vähän samaa vikaa on ISO 4210 -standardoiduilla teräsrungoillakin. Nykyään alumiinin hydroformaamisen avulla joitain ISO-sudenkuoppia voi olla jopa helpompi välttää.
Êikös tuossa ollut maininta että runko 2tonnia niin onhan se silloin halpis jos miettii kuitu/titaanirunkoja mitkä yleensä tuon tasoisilla osilla varustettu, usein ne rungot pyörii +5tonnin hinnoissa...
Itse en kyllä vuosikymmenien aikana ole "mukavaa" alurunkoa tavannut vaikka pari ko. valmistajankin runkoista sekä Konan Sacandium runkoisen omistanut ja tuskin milloinkaan tule edes hankkimaankaan...
Ymmärrätkö sä edes mitä runkosetti tarkoittaa?
Toi kuvissa oleva setuppi maksaa päälle 6k€...
Voisiko jotain ilkeää sanoa sillai nätisti? Esim niinkuin vaikka pää kiinni? Olikos englanniksi jokin fantsu lyhenne olemassa...
El-Carpaso
17.05.2025, 16.10
Êikös tuossa ollut maininta että runko 2tonnia niin onhan se silloin halpis jos miettii kuitu/titaanirunkoja mitkä yleensä tuon tasoisilla osilla varustettu, usein ne rungot pyörii +5tonnin hinnoissa...
Itse en kyllä vuosikymmenien aikana ole "mukavaa" alurunkoa tavannut vaikka pari ko. valmistajankin runkoista sekä Konan Sacandium runkoisen omistanut ja tuskin milloinkaan tule edes hankkimaankaan...
Se on kieltämättä vähän vaikea tehdä kahdesta kolmiosta kovin "mukavaa" noin niinku ylösalasjouston suhteen. Kolmioilla on semmonen ikävä piirre, että tuppaavat olemaan jäykin ja vakain rakenne, mitä rakenteellisista metalleista tai kuiduista on mahdollista tehdä.
Ei ne hiilikuiturungot sen mukavampia ole, vaikka haarukat voi ollakin. Se "lisäjousto" mitä hiilikuiturungosta saa vertikaalisesta verrattuna metalliin on niin pientä, että... No siis satulatolpalla saa moninkertaisen efektin. Butyylisisäkumin vaihto ohuempaan butyylisisäkumiin tekee merkittävävästi enemmän.
Kuitu on ihan kivaa, mutta ei se taikuuteen pysty.
^Itse en olettakkaan että jokin maantiepyörä on "mukava" mutta henk.koht. silti en alumiiniin enää panosta. Ja ei kannata ottaa mielipiteitä niin henk.koht., Päätön...
Suurimpanana yksittäisenä efektinänä muistan sen yllättävän suuren eron tuntumassa, kun vaihdoin aikanaan butyylisisurit Michelinin latekseihin. Lähdin mäen päällä sijaitsevan kotini edestä laskemaan asfalttialamäkeä alas ja tein muutamat mutkakurvailut, niin oikein säikähdin oudon paljon muuttunutta tuntumaa. En enää muista päivitinkö samalla ulkokumitkin entistä ohuempiin ja kevyempiin mikä on saattanut lisätä vaikutusta.
Olisi mielenkiintoista nähdä joku sokkotesti alumiini/teräs/titaanirungoilla, veikkaan että menisi täysin arvailun varaan mikä runko on alla. Hiilikuiturungon saattaisi jo tunnistaa ainakin painon perusteella.
Eikä se pelkkä materiaali kerro oikeastaan mitään. Kuiturunkokin voi olla todella kova tai sitten mukava tai sitten jotain siltä väliltä.
Se on kieltämättä vähän vaikea tehdä kahdesta kolmiosta kovin "mukavaa" noin niinku ylösalasjouston suhteen. Kolmioilla on semmonen ikävä piirre, että tuppaavat olemaan jäykin ja vakain rakenne, mitä rakenteellisista metalleista tai kuiduista on mahdollista tehdä.
Ei ne hiilikuiturungot sen mukavampia ole, vaikka haarukat voi ollakin. Se "lisäjousto" mitä hiilikuiturungosta saa vertikaalisesta verrattuna metalliin on niin pientä, että... No siis satulatolpalla saa moninkertaisen efektin. Butyylisisäkumin vaihto ohuempaan butyylisisäkumiin tekee merkittävävästi enemmän.
Kuitu on ihan kivaa, mutta ei se taikuuteen pysty.
Polkupyörästä puhuttaessa ei vaan ole kyse pelkästään kahdesta kolmiosta, vaan systeemistä, jossa on mukana myös satulatolppa ja etuhaarukka, jotka molemmat toimivat vipuvarsina. Usein myös virheellisesti ajatellaan, että se vertikaalinen ”jousto” syntyy takakolmiosta, mutta itseasiassa etukolmion merkitys on vähintään yhtä iso. Runkojen testivideoista on helppo hahmottaa, että miten monella tapaa kolmiossakin putket loppujen lopuksi taipuu, kun kolmiota kuormitetaan vipuvarsien päistä.
Mutta silti ehkä oikeampaa olisi puhua siitä, että kuinka voimallisesti ja millaisella frekvenssillä tärinät ja iskut välittyy satulaan ja tankoon, kuin varsinaisesti joustosta, koska eihän sellaista ajossa silmin havaittavaa joustoa rungoissa juurikaan tapahdu.
Jos istumamukavuutta halutaan lisätä, niin joustava satulatolppa, dropatut chainstayt ja vaaka- sekä satulaputken profiilien muodot vaikuttaa 100-prosenttisella varmuudella enemmän kuin se, että mistä materiaalista ne on tehty.
Etupään joustoa lisää pitkä runko ja emäputki, jossa vaaka- ja viistoputkien kiinnistyskohdat on mahdollisimman lähellä toisiaan. Pitkä ja matala runko on aina vertikaalisesti joustavampi kuin lyhyt ja korkea, jos muut muuttujat pysyvät samoina. Mukavuusnäkökulmasta esim. nykytrendin mukaiset (yli)pitkät emäputket ja spacerstackien välttely on vähän hassua.
Näitä videoita on parempiakin, mutta esim. tällaiset löytyi nyt äkkiseltään. Ensimmäisessä taipuu kuitu, toisessa alumiini.
https://youtu.be/nFnVrWxVd9w
https://youtu.be/_-5_Sh3y1Kk
Sivustakatsoja
18.05.2025, 09.54
...
Etupään joustoa lisää pitkä runko ja emäputki, jossa vaaka- ja viistoputkien kiinnistyskohdat on mahdollisimman lähellä toisiaan. Pitkä ja matala runko on aina vertikaalisesti joustavampi kuin lyhyt ja korkea, jos muut muuttujat pysyvät samoina. Mukavuusnäkökulmasta esim. nykytrendin mukaiset (yli)pitkät emäputket ja spacerstackien välttely on vähän hassua.
...
Voi olla että kuituinen kaulaputki ohjaa pitämään spaceripinkan matalana. Toisin taitaa olla teräksisen kaulaputken kanssa. Toisaalta jos on ajanut pitkään pyörillä, joissa tanko ei juuri notku, niin ajaminen pyörällä jossa tanko (tai kaulaputki, tai koko etupää) taipuu tuntuu oudolta ja jopa pahalta.
Taipumisen määrää käytetty voima ja paino on voimaa.
Hubba, eiks joskus aikoinaan Fillari-lehdessä oli juttu jossa GT:n kolme samanlaista eri materiaaleista valmistettua maantiepyörää oli vertailussa?
maalinni
18.05.2025, 10.27
Netistä löytyy sokkovideoita, ainakin Gcn:ltä olen sellaisen katsonut
Voi olla että kuituinen kaulaputki ohjaa pitämään spaceripinkan matalana. Toisin taitaa olla teräksisen kaulaputken kanssa. Toisaalta jos on ajanut pitkään pyörillä, joissa tanko ei juuri notku, niin ajaminen pyörällä jossa tanko (tai kaulaputki, tai koko etupää) taipuu tuntuu oudolta ja jopa pahalta.
Taipumisen määrää käytetty voima ja paino on voimaa.
Totta, kuitukaulaputki asettaa omat vaatimuksensa, samoin ISO 4120 erityisesti levyjarrurungoille ja joo, tunnistan hyvin sekä ”notkuvan” että jäykän etupään hyvät ja huonot puolet, kun on molemmanlaisia aktiivisessa ajossa. Sanoisin, että sopivasti joustava on paras tai ainakin sellainen on keskimäärin vähiten huono kompromissi.
Tämä (https://www.youtube.com/watch?v=fHBk7m23BA4) on pitkähkö ja vähän hitaasti etenevä video, mutta mallintaa aika hyvin rungon taipumista.
Sivustakatsoja
18.05.2025, 10.53
^sopivasti taipuva, ei notkuva -tangon leveys, kuskin paino ja voimat.
Tämä nykyinen ohjainlaakerin toteutus, että koko pinkka haarukan kruunusta stemmin alempaan pulttiin muodostaa spacereineen yhden, taivutuksessa elävän rakenteen, on musta vähän huono.
Ohjaamo vaikuttaa kyllä älyttömän paljon. Juurikin testailin taas systemsixiä integroidulla kuidulla ja alustemmillä+tosi jäykällä kuitutangolla.
Ero oli tosi iso. Toinen hakkaa käsille ja toinen on ihan smoothi.
Ja niissä kuitutangoissa siis on myös isoja eroja. Erot tuntee ihan dropeilta kääntämällä.
^sopivasti taipuva, ei notkuva -tangon leveys, kuskin paino ja voimat.
Tämä nykyinen ohjainlaakerin toteutus, että koko pinkka haarukan kruunusta stemmin alempaan pulttiin muodostaa spacereineen yhden, taivutuksessa elävän rakenteen, on musta vähän huono.
Ei kai se kaulaputki nyt oikeasti pahastikkaan taipuile. Expanderihan tulee ylälaakerilla asti laakerit ovat molemmissa päissä. Minusta tuo on aika yhteinäistä pakettia noin.
Olisi mielenkiintoista nähdä joku sokkotesti alumiini/teräs/titaanirungoilla, veikkaan että menisi täysin arvailun varaan mikä runko on alla. Hiilikuiturungon saattaisi jo tunnistaa ainakin painon perusteella.
Jos tällainen testi tehtäisiin niin, että rungot olisi oikeasti materiaalia lukuunottamatta identtisiä eli putkien halkaisija ja seinämavahvuudet olisi samat, olisi alumiinirunko löysin ja hiiiluiturunko jäykin. Alumiinia ja titaania saattaisi olla hankala erottaa, muuten erot olisi niin isoja, että ne kyllä huomaisi. Painoerot olisi myös todella suuria. Mutta ei sellaisessa testissä tietenkään olisi mitään järkeä.
Runkomateriaalien Young’s modulukset:
Alumiini n. 70 GPa
Titaani n. 90 GPa
Teräs n. 200 GPa
Hiilikuitu n. 200-500 GPa
Itseä on viehkonut tuollainen high end alumiinipyörä. Kreissäge tai esimerkiksi Allez Sprint menneiden vuosien Sagan versiolla
High endillä tarkoitan esimerkiksi eri tekniikoita, rakennepaksuuksia ja muotoja hyväksikäyttävää suunnittelua ja tuotantotekniikkaa, sekä mieluusti hyvin brändättyä tuotetta. Ja joka pyörä on ominaisuuksiltaan korkeatasoinen
Materiaaleissa on eroja, mutta lopputulos riippuu myös miten sitä materiaalia käytetään, kuitenkin niin materiaalien perusominaisuus on siellä taustalla mahdollisesti myös rajoittavana tekijänä.
https://c02.purpledshub.com/uploads/sites/39/2019/03/peter-sagan-specialized-alez-sprint-alloy-race-biike-18-1547262120319-1i2ggg3wgxnji-49354b4-e1576591383325.jpg?webp=1&w=1200
Hinnoista tuli vielä mieleen pari juttua:
Escapecollectivessa oli vuosi sitten Factorin Rob Giteliksen haastattelu; why moderns bikes are so expensive.
Siinä hän avasi Factor Ostron tuotantokustannuksia rungon osalta; hiilikuitu tähän pyörään oli kallista vajaa 400 taalaa. Kokonaiskustannukset menee per pyörä että noin kolmannes materiaaliin, kolmannes työvoimaan ja kolmannes yleiskuluihin. Katteet sitten yleisellä tasolla ja muistaakseni olivat valmistajalle, jakelijalle ja loppumyyjälle kullekin 30-40 %:n välissä.
Pyöriä Factor valmistanee noin 10.000 kpl/vuosi ja sponsoroi suhteessa paljon pro teameja,
Haastattelu oli kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen
Katsoin myös netistä, että tuollaisen titaanipyörän hinta on 730 taalaa tehtaalta, toimitusehtoja ei ollut.
Eli jotakuinkin samaa logiikkaa loppuhinnan osalta noudattaa tuokin, oma tarra kylkeen ja hintalapuksi 2000 eur tai vähän päälle.
https://image.made-in-china.com/155f0j00oJUikeysGPbn/Titanium-Bicycle-Frame-Gravel-Bike-Frame-with-Thru-Axle-Dropout.webp
^Oma titaani jonkin verran alle pari tonnia kuituhaarukalla ja Kingin laakerilla, sentään logot ei tarroja. En pitänyt kovin kalliinakaan.
Taitaa iso osa juuri noista titaaneista tulla samoista Taiwanin pajoista kuten iso osa alumiinirungoistakin.
El-Carpaso
19.05.2025, 12.34
Jos tällainen testi tehtäisiin niin, että rungot olisi oikeasti materiaalia lukuunottamatta identtisiä eli putkien halkaisija ja seinämavahvuudet olisi samat, olisi alumiinirunko löysin ja hiiiluiturunko jäykin. Alumiinia ja titaania saattaisi olla hankala erottaa, muuten erot olisi niin isoja, että ne kyllä huomaisi. Painoerot olisi myös todella suuria. Mutta ei sellaisessa testissä tietenkään olisi mitään järkeä.
Runkomateriaalien Young’s modulukset:
Alumiini n. 70 GPa
Titaani n. 90 GPa
Teräs n. 200 GPa
Hiilikuitu n. 200-500 GPa
Itseasiassa samoilla seinämävahvuuksilla alumiini ja hiilikuitu menisivät jäykkyydessä aika samaan tasoon, jos hiilikuitu rakennetaan ns. neutraalisti, eikä erityisesti laiteta jäykkyyttä johonkin suuntaan. Hiilikuitu olisi toisaalta tällöin huomattavasti kevyempi.
En nyt muista sitä tarkkaa termiä, mutta alumiini on materiaalina jäykkää joka suuntaan. Hiilikuitu on jäykkää vain kuitujen mukaisesti. Lisäksi vaikka hiilikuidun jäykkyysluku on moninkertainen alumiiniin verrattuna, on se aina kuitenkin sidottava seinämävahvuuteen. Eli jos hiilikuidusta haluaa tehdä joka suuntaan jäykän levyn (yksinkertaistuksen vuoksi levy, eikä putki), pitää kuidut latoa ainakin kahteen eri suuntaan (esim 0-180 ja 270-90), mutta todennäköisesti useampaan. Jokainen kuitukerros jäykistää vain omaa suuntaansa. Lopputuloksena levy on joka suuntaan suunnilleen yhtä jäykkä kuin alumiinilevy.
El-Carpaso
19.05.2025, 12.42
Polkupyörästä puhuttaessa ei vaan ole kyse pelkästään kahdesta kolmiosta, vaan systeemistä, jossa on mukana myös satulatolppa ja etuhaarukka, jotka molemmat toimivat vipuvarsina. Usein myös virheellisesti ajatellaan, että se vertikaalinen ”jousto” syntyy takakolmiosta, mutta itseasiassa etukolmion merkitys on vähintään yhtä iso. Runkojen testivideoista on helppo hahmottaa, että miten monella tapaa kolmiossakin putket loppujen lopuksi taipuu, kun kolmiota kuormitetaan vipuvarsien päistä.
Mutta silti ehkä oikeampaa olisi puhua siitä, että kuinka voimallisesti ja millaisella frekvenssillä tärinät ja iskut välittyy satulaan ja tankoon, kuin varsinaisesti joustosta, koska eihän sellaista ajossa silmin havaittavaa joustoa rungoissa juurikaan tapahdu.
Jos istumamukavuutta halutaan lisätä, niin joustava satulatolppa, dropatut chainstayt ja vaaka- sekä satulaputken profiilien muodot vaikuttaa 100-prosenttisella varmuudella enemmän kuin se, että mistä materiaalista ne on tehty.
Etupään joustoa lisää pitkä runko ja emäputki, jossa vaaka- ja viistoputkien kiinnistyskohdat on mahdollisimman lähellä toisiaan. Pitkä ja matala runko on aina vertikaalisesti joustavampi kuin lyhyt ja korkea, jos muut muuttujat pysyvät samoina. Mukavuusnäkökulmasta esim. nykytrendin mukaiset (yli)pitkät emäputket ja spacerstackien välttely on vähän hassua.
Näitä videoita on parempiakin, mutta esim. tällaiset löytyi nyt äkkiseltään. Ensimmäisessä taipuu kuitu, toisessa alumiini.
https://youtu.be/nFnVrWxVd9w
https://youtu.be/_-5_Sh3y1Kk
Itse panostaisin juurikin satulatolppaan ja muihin kontaktipisteisiin tärinän- ja iskunvaimennuksessa. Haarukkaan myös, mutta nykyisillä EU-vaatimuksilla haarukoiden pitää ilmeisesti olla aika jäykkiä, joten sellaista entisaikojen teräsrunkojen pilvien päällä kellumista ei tulla enää nykyisistä jäykistä haarukoista saamaan.
Noissa runkojen testivideoissa runkoihin laitetaan aika isoja voimia. Ko. testeissä on kuitenkin tarkoituksena testata, kuinka monta sykliä runko kestää tuon tasoista rankaisua. Eli vaikka joustoa on, en itse usko, että runko itsessään vaimentaa tärinää tavalla, minkä ihminen pystyisi havaitsemaan (tai siis ainakaan eroja eri runkojen välillä). Jäykkyyden puutteen voi havaita kyllä siinä, miten keskiö vääntyy kovaa polkiessa, mutta sekään ei välttämättä ole huono juttu. Saa nähdä. Sitä testaillaan siellä täällä.
Siitä olen kyllä yhtä mieltä, että muoto vaikuttanee varmasti enemmän kuin materiaali.
Ihan vaan kärkeä esimerkki taipumisesta on alumiininen hyppyseiväs versus hiilikuituinen.
Hiilikuiturungon vo varmasti rakentaa sellaista kuiduista jotka sallivat joustoa/jäykkyyttä juuri siihen suuntaan kuin halutaan. Ainoa seikka että paljonko tälläinen "mittatilausrunko" tulee maksamaan voi vähentää kiinnostusta...
Onkos muuten tietoa koska Shimanon uusi XTR sarja tulossa markkinoille?
Noissa runkojen testivideoissa runkoihin laitetaan aika isoja voimia. Ko. testeissä on kuitenkin tarkoituksena testata, kuinka monta sykliä runko kestää tuon tasoista rankaisua. Eli vaikka joustoa on, en itse usko, että runko itsessään vaimentaa tärinää tavalla, minkä ihminen pystyisi havaitsemaan (tai siis ainakaan eroja eri runkojen välillä). Jäykkyyden puutteen voi havaita kyllä siinä, miten keskiö vääntyy kovaa polkiessa, mutta sekään ei välttämättä ole huono juttu. Saa nähdä. Sitä testaillaan siellä täällä.
Esim. siinä alemmassa videossa on käytetty 600 newtonin voimaa, mikä tarkoittaa samaa kuin noin 61 kg:n massa eli ei ne voimat mitään mahdottomia ole. Mä puolestani vättäisin, että useimmat kyllä huomaavat eroja runkojen jäykkyyksissä/siinä miten rungot resonoivat tärinää. Mutta onhan täällä omien sanojensa mukaan sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät juurikaan huomaa edes runkojen geometriaeroja, joten en mene takuuseen siitä, että kaikkien kohdalla on näin :)
El-Carpaso
21.05.2025, 20.55
Esim. siinä alemmassa videossa on käytetty 600 newtonin voimaa, mikä tarkoittaa samaa kuin noin 61 kg:n massa eli ei ne voimat mitään mahdottomia ole. Mä puolestani vättäisin, että useimmat kyllä huomaavat eroja runkojen jäykkyyksissä/siinä miten rungot resonoivat tärinää. Mutta onhan täällä omien sanojensa mukaan sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät juurikaan huomaa edes runkojen geometriaeroja, joten en mene takuuseen siitä, että kaikkien kohdalla on näin :)
Tuosta runkojen tuntemisesta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kunnon sokkotesti
Laskeskelin tuota 600 newtonia, niin se vastaa noin 72kg ajoneuvoyhdistelmän pysäyttämistä 30km/h vauhdista sekunnissa. Eli verrattuna perusajon aiheuttamaan rasitukseen, puhutaan kuitenkin suhteellisen isosta voimasta. Se on kuitenkin stoppi noin kahdeksassa metrissä.
Tuosta runkojen tuntemisesta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kunnon sokkotesti
Rungoissa ja haarukoissa on kyllä törkeän isoja eroja. Eroja siis on kuiturunkojenkin välillä. Ei tuo ole mikään keksitty juttu.
Ja varsinkin maantiepyörissä eron huomaa helposti. Toinen lyö kynsille ja ahterille niin kovaa, että paineet tarttee laskea maahan ja kasvattaa rengaskokoa ja toisella voi ajaa normaaleilla paineilla ja assun saumoja ei edes tunne.
Tuosta runkojen tuntemisesta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kunnon sokkotesti.
Tuli tehtyä jokunen vuosi sitten aiheeseen ehkä soveltuva pyöräprojekti, jolla runkojen tuntemuksia on tullut kokeiltua. Päivitin nimittäin maantiepyörääni (kuiturunkoinen) hankkimalla uudet kiekot ja kapeamman tangon, jolloin vanhasta jäi yli erinäistä osaa. Kun en halunnut lähteä niitä myymään, hankin yhden alumiinirungon (kuitukeulalla) ja kasasin jämäosista kaupunkikruiserin arkipyöräksi.
Runkojen vertailu tuolla combolla on siitä mielenkiintoista, että molemmissa pyörissä on nyt identtiset kontaktipisteet. Molemmissa on kuitukiekot ja renkaat ei ainoastaan samanlaiset vaan samat. Kierrätän maantiepyörän renkaita kaupunkipyörään eli kun renkaat on niin kuluneet, että niillä ei uskalla enää pidempää lenkkiä tehdä, laitan kuluneet kappaleet kaupunkirassiin. Sisurit samanlaiset. Tanko+stemmi on integroitu ja kuituinen, sama malli ja valmistaja (toinen ainoastaan 2 cm leveämpi). Satula saman valmistajan sama malli; kaupunkipyörässä on vanhan kisapyörän satula, jolla on aikanaan pannutettu ja siksi vaihdettu uuteen. Samoin polkimet identtiset. Jätin kaupunkimallista myös etuvaihtajan ja muuta hilpettä pois, joten vaikka runko on alumiinia ja painavampi, pyörien kokonaispaino on hyvin lähelle sama (eroa alle 200g). Geometria ei ole ihan sama, mutta riittävän lähellä.
Näistä kahdesta yksilöstä alumiinirunkoinen on selvästi "raaempi". Eron huomaa jo ihan korvakuulolla, tämä kyseinen alumiinipyörä "laulaa" selkeästi äänekkäämmin, jos tien pinta on epätasainen. Toki tärinen huomaa myös käsissä ja hanurissa. Ja jos edessä on yli parin tunnin lenkki, aluversio jää kyllä talliin.
Mutta jos matka on lyhyt... ai että on alumiini hauska ajaa. Tuntuma tiehen on ihan omaa luokkaansa ja kiihdyttelevään puikkelehtivaan kaupunkiajoon se on aivan ykkönen. Sillä on vaikea ajaa hymyilemättä.
^ Niin ja tässäkin on kyse siitä, että se alumiinirunko on tehty jäykemmäksi kuin se hiilikuiturunko - ei siitä, että alumiini olisi jäykempää kuin hiilikuitu.
Meillä oli aikoinaan samaan aikaan melkolailla identtisillä osilla kasattuina ja melkolailla identtisellä geometrialla Rocky Mountain Blizzard (Reynolds 853) ja jonkun saksalaisen nettikaupan bränditön 7005-alumiinirunko, joka oli selvästi Blizzardia löysempi ihan joka suuntaan.
Tuosta runkojen tuntemisesta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kunnon sokkotesti
Laskeskelin tuota 600 newtonia, niin se vastaa noin 72kg ajoneuvoyhdistelmän pysäyttämistä 30km/h vauhdista sekunnissa. Eli verrattuna perusajon aiheuttamaan rasitukseen, puhutaan kuitenkin suhteellisen isosta voimasta. Se on kuitenkin stoppi noin kahdeksassa metrissä.
Oletko varma, että joku ei mennyt laskelmassa pieleen? Kuvittelisin, että 600 newtonia vastaava voima syntyy, kun pystyyn nostetun rungon etuhaarukasta laitetaan roikkumaan noin 60 kg:n massa. Tai kun mun massa on 79 kg, niin seistessäni mä painan noin 800 newtonin voimalla maata vasten.
Sinällään, jos sulla on fysiikka paremmin hallussa niin olisi mielenkiintoista tietää, että millaisia kiertovoimia rungon ”nivelpisteisiin” kuten vaikkapa istuinputken ja vaakaputken risteyskohtaan syntyy, kun esim. 70 kg kuski pomppii tärinän vaikutuksesta satulan päällä ja satula on 25 cm vipuvarren päässä. Samoin, rungon etupäähän syntyvät voimat, kun sama kuski tärisee tangon päällä ja etukekon ja -haarukan muodostama vipuvarsi on huomioitu. Tarkastihan noita on melkolailla mahdoton laskea, kun kiihtyvyyksiin vaikuttavia muuttujia on liikaa, mutta summittainenkin arvio olisi mielenkiiintoinen.
Sivustakatsoja
22.05.2025, 09.28
Lainaus TPC:n artikkelista (runkomateriaaleista): "Pick the frame that you think can make you the happiest."
Musta hyvä pyörä on sellainen, joka paranee ajamalla. Ja mä näen pyörän aihiona, jota työstetään.
Ihan vaan kärkeä esimerkki taipumisesta on alumiininen hyppyseiväs versus hiilikuituinen.
Seiväshyppyseipäissä taidetaan käyttää lasikuitua antamaan notkeutta ja hiilikuitua antamaan jäykkyyttä. Kilpapurjeveneissä käytetään hiilikuitumastoja, koska ne on sekä kevyempiä että jäykempiä kuin alumiinimastot.
^ Aivan samaa mieltä! Pyörä rakennetaan niin että se vastaa kuskin mieltymyksiä ja kehittyy kilometrien mukaan. Mitkään tietyt luvut ei tee siitä parempaa tai huonompaa.
maalinni
22.05.2025, 10.02
Tuosta runkojen tuntemisesta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kunnon sokkotesti
Laskeskelin tuota 600 newtonia, niin se vastaa noin 72kg ajoneuvoyhdistelmän pysäyttämistä 30km/h vauhdista sekunnissa. Eli verrattuna perusajon aiheuttamaan rasitukseen, puhutaan kuitenkin suhteellisen isosta voimasta. Se on kuitenkin stoppi noin kahdeksassa metrissä.
F=ma
Kiihtyvyys:
v=30km/h=8,33m/s
Eli a=8,33m/s / 1s = 8,33m/s^2
Joten
F=72kg * 8,33m/s^2 = 600N
Ihan peruskoulun fysiikkaa
maalinni
22.05.2025, 10.04
Mutta siis tuo Stenunkin malli pätee eli 60kg painaa noin 600N koska putoamiskiihtyvyys on noin 10m/s^2.
El-Carpaso
22.05.2025, 10.31
Rungoissa ja haarukoissa on kyllä törkeän isoja eroja. Eroja siis on kuiturunkojenkin välillä. Ei tuo ole mikään keksitty juttu.
Ja varsinkin maantiepyörissä eron huomaa helposti. Toinen lyö kynsille ja ahterille niin kovaa, että paineet tarttee laskea maahan ja kasvattaa rengaskokoa ja toisella voi ajaa normaaleilla paineilla ja assun saumoja ei edes tunne.
Toisaalta tämän takia sokkotesti olisi jännä, kun olisi samat kiekot, renkaat, paineet, satulatolpat, geometriat, haarukat, tangot, teipit, kahvat ym jne.
Tuli tehtyä jokunen vuosi sitten aiheeseen ehkä soveltuva pyöräprojekti, jolla runkojen tuntemuksia on tullut kokeiltua. Päivitin nimittäin maantiepyörääni (kuiturunkoinen) hankkimalla uudet kiekot ja kapeamman tangon, jolloin vanhasta jäi yli erinäistä osaa. Kun en halunnut lähteä niitä myymään, hankin yhden alumiinirungon (kuitukeulalla) ja kasasin jämäosista kaupunkikruiserin arkipyöräksi.
Runkojen vertailu tuolla combolla on siitä mielenkiintoista, että molemmissa pyörissä on nyt identtiset kontaktipisteet. Molemmissa on kuitukiekot ja renkaat ei ainoastaan samanlaiset vaan samat. Kierrätän maantiepyörän renkaita kaupunkipyörään eli kun renkaat on niin kuluneet, että niillä ei uskalla enää pidempää lenkkiä tehdä, laitan kuluneet kappaleet kaupunkirassiin. Sisurit samanlaiset. Tanko+stemmi on integroitu ja kuituinen, sama malli ja valmistaja (toinen ainoastaan 2 cm leveämpi). Satula saman valmistajan sama malli; kaupunkipyörässä on vanhan kisapyörän satula, jolla on aikanaan pannutettu ja siksi vaihdettu uuteen. Samoin polkimet identtiset. Jätin kaupunkimallista myös etuvaihtajan ja muuta hilpettä pois, joten vaikka runko on alumiinia ja painavampi, pyörien kokonaispaino on hyvin lähelle sama (eroa alle 200g). Geometria ei ole ihan sama, mutta riittävän lähellä.
Näistä kahdesta yksilöstä alumiinirunkoinen on selvästi "raaempi". Eron huomaa jo ihan korvakuulolla, tämä kyseinen alumiinipyörä "laulaa" selkeästi äänekkäämmin, jos tien pinta on epätasainen. Toki tärinen huomaa myös käsissä ja hanurissa. Ja jos edessä on yli parin tunnin lenkki, aluversio jää kyllä talliin.
Mutta jos matka on lyhyt... ai että on alumiini hauska ajaa. Tuntuma tiehen on ihan omaa luokkaansa ja kiihdyttelevään puikkelehtivaan kaupunkiajoon se on aivan ykkönen. Sillä on vaikea ajaa hymyilemättä.
Oliko molemmissa siis sama satulatolppa ja samanverran tolppaa esillä? Ja molemmissa oli samat kiekot?
Oletko varma, että joku ei mennyt laskelmassa pieleen? Kuvittelisin, että 600 newtonia vastaava voima syntyy, kun pystyyn nostetun rungon etuhaarukasta laitetaan roikkumaan noin 60 kg:n massa. Tai kun mun massa on 79 kg, niin seistessäni mä painan noin 800 newtonin voimalla maata vasten.
Kyllä sen pitäisi olla oikein. Eronahan tuossa on, että jos etuhaarukasta laitetaan roikkumaan jotain, on kyseessä ns. välitön voima. Kiihtyvyydessä (tai hidastuvuudessa) voimaa tulee määrätyssä ajassa. Hidastuminen sekunnissa 30-0 km/h aiheuttaa merkittävästi enemmän voimaa kuin sama vauhdin pudotus kymmenessä sekunnissa.
Tuossa on myös se, että 60kg painon ripustaminen haarukasta on tosi epätyypillinen rasite rungolle, koska tuollaisia jarrutuksia ei tehdä ihan joka päivä (toivottavasti).
Sinällään, jos sulla on fysiikka paremmin hallussa niin olisi mielenkiintoista tietää, että millaisia kiertovoimia rungon ”nivelpisteisiin” kuten vaikkapa istuinputken ja vaakaputken risteyskohtaan syntyy, kun esim. 70 kg kuski pomppii tärinän vaikutuksesta satulan päällä ja satula on 25 cm vipuvarren päässä. Samoin, rungon etupäähän syntyvät voimat, kun sama kuski tärisee tangon päällä ja etukekon ja -haarukan muodostama vipuvarsi on huomioitu. Tarkastihan noita on melkolailla mahdoton laskea, kun kiihtyvyyksiin vaikuttavia muuttujia on liikaa, mutta summittainenkin arvio olisi mielenkiiintoinen.
Noin monimutkaisiin laskuihin meikäläisen osaaminen ei riitä alkuunkaan. Yksinkertaiset kiihtyvyys- ja hidastuvuuslaskut vielä menee, mutta noissa pitäisi huomioida jo kuskiakin aika paljon. Ihminen on karkeasti kuvattuna vesisäkki täynnä jakoavaimia, eli sen mallintaminen laskemalla on above my paygrade. Etenkin kun en kovin hyvä ole laskemaan muutenkaan.
Yleisesti ottaen mä en kuitenkaan usko, että satulan päällä pomppimisesta tulee aivan kauheita voimia runkoon, koska siinä on satulatolppa välissä (mikä parhaimmillaan joustaa tosi paljon) ja ihminen pyrkii itse yleensä vähentämään epämukavaa pompotusta jaloilla (light hands, heavy feet). Jaloilla vastaanotettu isku vastaavasti on vaimennettu jalan nivelillä ja lihaksilla, joten sellaista terävää iskuvoimaa ei pääse hirveästi tapahtumaan. Vaikka teräviä iskuja tulisi esim. koska jalka irtoaa polkimesta, se on silti rungon vahvimman ja jäykimmän suunnan mukaista, eli ei siinä kauheasti joustoa pääse tapahtumaan. Tällöinkin kyse on vesisäkistä, jossa on omat vaimennusjärjestelmänsä (selkäranka haitarina. Hyi...)
Käsistä ei pitäisi kummoisia voimia tulla (paitsi jarrutuksissa, mutta silloinkin isoin osa tulee jaloista polkimien kautta). Kädet ja ranteet ei kestä kovin suurta iskutusta. Pahimmillaan käsien kautta rungolle tuleva paino on ehkä noin 10 % kokonaispainosta. Hyvä maantiepyörän painojakauma on 60/40, jolloin 40 % painosta on eturenkaalla. Mutta tällöinkin ehdoton valtaosa tuosta 40 % osuudesta tulee jaloilta ja vain pieni osa käsiltä. Tai näin sen pitäisi mennä.
Todennäköisesti lähimmäs päästään kun verrataan 2022 Spessun Allez Sprinttiä ja Tarmac SL7:aa.
Allez on varmaan yksi kehittyneimmistä ja suunnitelluimmista alupyöristä
Allez on geoltaan ja muodoltaan lähes identtinen Tarmacin kanssa.
Spessun mukaan myös jäykkyysarvot ovat jotakuinkin samoilla tasoilla.
Allezissa on sama hiilarisatulatolppa ja - etuhaarukka kuin Tarmacissa.
Painoa rungolla on noin 500 g enemmän.
Netissä löytyvistä arvoteluissa yleensä vertailussa oli Allezin alkaen malli 26 mm renkailla ja Tarmacista lähes poikkeuksetta S-works.
Ihan ulkomuistista Allezia pidettiin pääasiassa jäykkänä runkona ja niin että po. 26 mm renkaat eivät paras vaihtoehto. Kuitenkin pyörä kaikilta osin olisi ollut aika lähellä Tarmacia täysin samoilla varusteilla..
Spessun suunnittelijan mukaan D Aluision mukaan alumiinilla ja nykytekniikalla päästäisiin "pretty close" huippuhiilarien tasoon. Rivien välistä oli luettavissa että mm. hinta/markkinat tulee rajoitteeksi.
Allezin runkosetti on noin 1.700, Tarmac 4000 ja -works vajaa 6000
maalinni
22.05.2025, 10.48
Gcn:n testissä eivät muistaakseni huomaannet eroja. Merkkinä oli joku mitä en muista, mutta tekee "samaa" runkoa hiilarina ja alumiinina. Joku brittimerkki se oli.
maalinni
22.05.2025, 10.54
Ei ollu tää, mutta hyvä video materiaaleista
https://youtu.be/vcOKfTnRIII?si=TqgG0TFPiV81LFnD
Gcn:n testissä eivät muistaakseni huomaannet eroja. Merkkinä oli joku mitä en muista, mutta tekee "samaa" runkoa hiilarina ja alumiinina. Joku brittimerkki se oli.
Niin hiilareitakin on pirun kovia. Riippuu mitä on painotettu. Esim vähän vanhemmat orbean kisapyörät olivat kivirekiä.
Tuo sl7/allez vertailu olisi aika hyvä.
Toinen vertailu mukavaksi tiedetty ja rakennettu kuitu vs vastaava endurance roadi alumiinista. Tässä tulisi varmasti iso eri.
Kyllä sen pitäisi olla oikein. Eronahan tuossa on, että jos etuhaarukasta laitetaan roikkumaan jotain, on kyseessä ns. välitön voima. Kiihtyvyydessä (tai hidastuvuudessa) voimaa tulee määrätyssä ajassa. Hidastuminen sekunnissa 30-0 km/h aiheuttaa merkittävästi enemmän voimaa kuin sama vauhdin pudotus kymmenessä sekunnissa. Tuossa on myös se, että 60kg painon ripustaminen haarukasta on tosi epätyypillinen rasite rungolle, koska tuollaisia jarrutuksia ei tehdä ihan joka päivä.
Koitin jo tossa aikaisemmin varovasti viitata etukiekon haarukkaan synnyttämään vipuvarteen. Etkö tuossa laske vain sen, että millainen voima syntyy x massaisen kappaleen ja alustan väliin eli tässä tapauksessa renkaan alapintaan kohdistuva voima? Todellisuudessa jarrutuksen aiheuttama voima siirtyy haarukan alapäähän kiekon välityksellä, jolloin jarrutuksesta haarukan alapäähän ja sitä kautta runkoon kohdistuvan voiman määrään vaikuttaa myös kiekon säde.
Spessun mukaan myös jäykkyysarvot ovat jotakuinkin samoilla tasoilla.
Jos rungot on tehty yhtä jäykiksi, niin silloinhan mitään havaittavaa eroa niiden välillä ei voi olla. Tai teoriassa ainoa ero voi olla siinä, että alumiini ja hiilikuitu resonoi eri taajuuksilla ja hiilikuitu vaimentaa resonointia tehokkaammin kuin alumiini, mutta en osaa sanoa, että onko tuolla mukavuuden kannalta käytännössä oikeasti merkitystä.
Jos rungot on tehty yhtä jäykiksi, niin silloinhan mitään havaittavaa eroa niiden välillä ei voi olla. Tai teoriassa ainoa ero voi olla siinä, että alumiini ja hiilikuitu resonoi eri taajuuksilla ja hiilikuitu vaimentaa resonointia tehokkaammin kuin alumiini, mutta en osaa sanoa, että onko tuolla mukavuuden kannalta käytännössä oikeasti merkitystä.
Tässä kai ollaan rungonteon ytimessä. Sulkeeko mukavuus ja jäykkyys toisensa pois. Mun mielestä ei. Eli voidaan suunnitella esim. keskiön seudulta jäykkä runko eikä se siltikään tunnu ajaessa kovalta.
Sivustakatsoja
22.05.2025, 11.35
F=ma
Kiihtyvyys:
v=30km/h=8,33m/s
Eli a=8,33m/s / 1s = 8,33m/s^2
Joten
F=72kg * 8,33m/s^2 = 600N
Ihan peruskoulun fysiikkaa
Mä olen nähnyt jossakin artikkelissa fillarin molemmilla jarruilla jarrutettaessa kuivalla asfaltilla maksimihidastuvuudeksi 0,4-0,7g riippuen kuskin taidosta yms. eli jossakin 600N:n molemmin puolin liikutaan riippuen tietenkin kokonaismassasta.
justus6969
22.05.2025, 11.39
Sinällään, jos sulla on fysiikka paremmin hallussa niin olisi mielenkiintoista tietää, että millaisia kiertovoimia rungon ”nivelpisteisiin” kuten vaikkapa istuinputken ja vaakaputken risteyskohtaan syntyy, kun esim. 70 kg kuski pomppii tärinän vaikutuksesta satulan päällä ja satula on 25 cm vipuvarren päässä. Samoin, rungon etupäähän syntyvät voimat, kun sama kuski tärisee tangon päällä ja etukekon ja -haarukan muodostama vipuvarsi on huomioitu. Tarkastihan noita on melkolailla mahdoton laskea, kun kiihtyvyyksiin vaikuttavia muuttujia on liikaa, mutta summittainenkin arvio olisi mielenkiiintoinen.
joku MBS-tyyppi mallintamaan
Minulla oli 2-3 vuotta sitten vuoden kestävä pyöränvaihtoprojekti, jossa täysin samoilla komponenteilla (pl. satulatolppa) ajoin/rakensin seuraavat hiilarirungot; vanhan mallisen Orbea Aeron, Trek Emonda SL:n, Giant Propel my2023 ja Cannondal Supersix evo 2023:n.
Oma tuntemuksen oli että hiilari oli materiaaliltaan selkeästi jäykin ja tuntui kovimmalta ajettaessa, ja pehmeimmän ajotuntuman antoi hiilikuitu.
brosciencea Allez vs Tarmac
https://www.youtube.com/watch?v=iOWH9O_r-KI
Tour magazin on ainakin tehnyt vertailun Allez sprint vs tarmac 6 (maksumuurin takana).
Jos materiaaleista ja niiden ominaisuuksista pyörissä on kiinnostunut, niin bikeradarilla on hyvä podcast sarja jossa yleisellä tasolla /ymmärrettävästi kerrotaan eri materiaaleista.
Haastateltavat ovat asiantuntijoita omalla alalla/materiaalin osalta
alumiini: D Aluisio Specialized ja Cannondale
teräs: Tom Ritchey, Ritcheyn perustaja
hiilikuitu; Jake Pantine, Enve
titaani:Jon Cariveau, Moots
Mä olen nähnyt jossakin artikkelissa fillarin molemmilla jarruilla jarrutettaessa kuivalla asfaltilla maksimihidastuvuudeksi 0,4-0,7g riippuen kuskin taidosta yms. eli jossakin 600N:n molemmin puolin liikutaan riippuen tietenkin kokonaismassasta.
Edelleen kysymys kuuluu, että mihin kohtaan tuo 600N voima kohdistuu silloin, kun kyseessä on jarruttava polkupyörä eikä testipenkki, jossa rasitus kohdistetaan suoraan haarukan päihin?
El-Carpaso
22.05.2025, 12.10
Koitin jo tossa aikaisemmin varovasti viitata etukiekon haarukkaan synnyttämään vipuvarteen. Etkö tuossa laske vain sen, että millainen voima syntyy x massaisen kappaleen ja alustan väliin eli tässä tapauksessa renkaan alapintaan kohdistuva voima? Todellisuudessa jarrutuksen aiheuttama voima siirtyy haarukan alapäähän kiekon välityksellä, jolloin jarrutuksesta haarukan alapäähän ja sitä kautta runkoon kohdistuvan voiman määrään vaikuttaa myös kiekon säde.
Jaa nyt ymmärrän mitä tarkoitat. Runkoon kohdistuvaan voimaan kyllä varmasti vaikuttaa kiekon ja haarukan joustot ja toisaalta myös renkaan kompressio ennen voiman siirtymistä runkoon. Mutta toisaalta se tarkoittaa, että tuossa 30-0km/h jarrutuksessa runkoon kohdistuu itseasiassa vähemmän kuin 600 newtonia, koska osa siitä uppoaa haarukan, kiekon ja renkaan joustoihin.
Jos tuo aiemmin mainittu polkupyörän 0,7 g:n enimmäishidastuvuus pitää paikkansa, niin 72kg kuskilta ei ole edes mahdollista tuottaa 600 newtonin voimaa hidastamalla, koska 30-0km/h sekunnissa on 0,85 g:tä. Noin 0,7 g:tä olisi 25-0km/h sekunnissa tai 6,86 m/s^2, jolloin voima on 500 newtonia
Jos lasken omilla strategisilla mitoilla, niin meikäläisen tuottama hidastuvuusvoima olisi tuolla 0,7 g:llä 833 newtonia, eli sillä todennäköisesti saisi 600 newtonia runkoon asti. Toisaalta enpä kyllä muista koskaan vetäneeni noin rivakkaa pysähdystä.
Edelleen kysymys kuuluu, että mihin kohtaan tuo 600N voima kohdistuu silloin, kun kyseessä on jarruttava polkupyörä eikä testipenkki, jossa rasitus kohdistetaan suoraan haarukan päihin?
Jos rengasta vedetään taaksepäin 600 N voimalla siitä kohdasta, jossa rengas koskettaa tien pintaa, siitä aiheutuu emäputken alalaakerin kautta emäputken alaosaan taaksepäin vaikuttava voima, joka vipuvaikutuksen vuoksi on moninkertainen 600 Newtoniin verrattuna. Vastaavasti emäputken ylälaakerin kautta emäputken yläosaan kohdistuu voima eteenpäin. Tätä voi miettiä vaikkapa niin, että laittaa rautakangen haarukan paikalle ja tien pinnan kohdalta painaa 600 N voimalla taaksepäin. Emäputkeen kohdistuu sen pituudesta riippuen jopa tuhansien Newtonien suuruinen voima.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.