Levyjarrut mekaaninen vs. hydraulinen

[Yedi.]

Käyttöfillari on rakenteilla ja jarruvalintaa pitäisi tehdä. Kaikki levyjarrulliset fillarit on olleet hydraulisilla jarruilla (Formulaa, Avid:a, Sram:a ja Hayes:a). Ei noissa ole ollut mitään valittamista ja hydraulijarrut esim. Sram Level TL tai TLM on kai sopisi tuohonkin fillariin ihan hyvin.

Mekaaninen levyjarru hiukan kiinnostaa, kun olisi wanhan ajan NOS jarrukahvoja, joita voisi jo käyttää pois ja mahdollinen muutos käyrään tankoon olisi helpompi jos suoraan tankoon kyllästyy. Jarrusatulaksi näyttäisi esim. TRP Spyke ( https://www.bike-components.de/en/TRP/Spyke-Brake-Caliper-p55359/ ) kaiketi kohtuu ok valinnalta, kun siinä vaijerilla liikutetaan molempia jarrupaloja.

Onko mekaanisen ja hydraulisen levyjarrun välillä merkittäviä eroja jarrutustehossa? En ole ikinä kokeillut mekaanisia, niin itsellä ei ole oikein vertailupohjaa asiaan.

[maalinni]

Ei mielestäni käytännön eroa tehossa. Mekaaninen tuppaa jäätymään sopivissa sohjokeleissä. Itellä vain hyviä kokemuksia trp spyreistä, ollut kolmessa pyörässä ja tuntuu kestävän käyttöä.

[YocceT]

Hyvillä vaijereilla (tai oikeastaan vaijerikuorilla) mekaaninenkin on toimiva. Huonoilla voima hukkuu kuoren joustoon. Yhden Cannondalen ostin moisilla (uutena) ja kiroilin huonoa pitoa, kunnes valaistuin syystä. Nykyään en edes harkitse mekaanisia levyjarruja.

[Sivustakatsoja]

Spyke on mahdollisesti niin leveä, että joillakin kiekoilla pinnat koskevat jarrusatulaan.

[El-Carpaso]

Itse kallistun nykyisin aina poikkeuksetta hydraulisiin.

TRP Spykestä ei ole kokemusta, mutta Spyre (maantievedollinen) on ainakin aivan paska. Satulassa on aivan jäätävän vahva jousi, jonka myötä kahvan vetopainosta tulee järkyttävän korkea. Ei ole ilo käyttää millään vaijereilla tai kuorilla (kokeiltu peruskuorista aina jagwire link kuoriin saakka). Tehokin on vähän mitä on. BB7 on ihan kiva. Hayes CX expert on junalattoman hyvä, mutta niitä ei ole tehty vuosiin.

Vastaavasti hyvillä hydraulisilla (maastopyörässä magura mt5 satula + SLX kahva ja maantiepyörissä GRX) kahvassa ei vetopainoa juuri ole ennen palojen haukkausta. Tehoa, tarkkuutta ja herkkyyttä löytyy ihan eri tavalla kuin mekaanisista.

Toki on ollut myös tosi huonoja hydrojarruja, joiden rinnalla mekaaniset on olleet ihan kivat. Esim avid elixir, Sram Guide, jotkut alkusarjan shimanot (eivät kestäneet kylmää), Sram force ym.

[Yedi.]

Hydraulisista ei ole ollut mitään valittamista ja esim. työmatka/käyttöfillarissa perus Hayes 9:t toimi ilman ongemia n. 15 vuotta. Paloja tietysti piti vaihtaa ja joskus puhdistaa & voidella mäntiä. Kilsoja mittari näytti 6800 km, joten ne jarrut "hankkivat hintansa" ja keväällä vaihdoin tilalle uudet jarrut, kun en jaksanut alkaa vaihtamaan jarrupaloja ja puhdistelemaan mäntiä.

Vaijerijarruihin olisi tarjolla 80/90-luvun vaihteen Campan Euclid (ne megamassiiviset dogbone-versiot :D) ja Centaur OR kahvat. Euclid:t oli u-jarruille ja Cenraur OR:t canteille, joten noilla kai vaijeriin saa vetoa kohtuu hyvin. Euclid:deihin olisi alkuperäiset paksut vaijerit+kuoret ne ei taida kauheasti joustaa:seko:. Jotakin vanhempia Shimanon canti-kahvojakin muistaakseni on varastossa.

Tietysti, jos satula ottaa pinnoihin kiinni, niin se on isompi ongelma. Yhdet kiekot on DT Swiss:n 350 centerlock navoilla ja toiset 240 6-pultti navoilla. Vaikea ilmeisesti kokeilematta tietää miten jarrusatula noiden kanssa mahtuu olemaan.

[maalinni]

Ei minulla ainakaan dt swiss 350 ota kiinni. Tuosta vetopainosta: kun on taas tottunut vuosien ajan mekaanisiin, niin hydraulinen (shimpan 105) tuntuu liian kevyeltä. Molemmilla kyllä pysähtyy yhtä nopeaan, kun alla on gravel/maantierenkaat.

Suoratankoiseen ottaisin hydrauliset 100-0, mutta maantiellä nuo mekaaniset on ihanan halvat vrt hydraulisiin.

[Sivustakatsoja]

Mulla on samassa maantietankoisessa ollut sekä Spyret että Avid BB7:t.

Vaikka Spyren/Spyken molemmilta puolilta puristava on paperilla hieno, niin en itse löytänyt siitä mitään etua. BB7:ssa molemmilla puolilla on oma palan etäisyyden säätö ja mulle se oli tärkein asia. Toinen etu BB7:ssa on että kiinnitysruuveissa on "spherical washer":t.

Mäntien palautusjousen toteutus Spyreissä oli mielestäni huono: lehtijousi, joka taisi kilometrien myötä väsyä. BB7:n kireyden säädöllä varustettu vääntöjousi on mulle mieluisampi.

BB7:t on tosin vähän vanhahtavan näköiset möhkäleet. Mua se ei haitannut sillä mäkään en ole uutta vuosikertaa.

[Yedi.]

Katsoin mielenkiinnosta TRP Spyke ja Avid BB7 jarrusatuloiden pura&kasaa -videoita youtubesta. Paljon näyttää olevan pientä osaa, paljon välejä jonne menee likaa ja olipa siellä hengettömät kuulalaakeritkin TRP:ssä. Melko monimutkaiset rakenteet hydrauliversioihin verrattuna.

TRP:n "vivun" palautusjousi näytti melko heikkotehoiselta, joten palautustoiminto loppuu toimimasta varmaankin melko helposti, kun liikkuvat osat likaantuu. Tosin ei Avid:nkaan "vivun" palautusjousi kauhean vahvalta näyttänyt.

Jarrusatulan pieni koko olisi etu, jos fillaria tulee käytettyä retkiajoon, niin jarrusatulat ei haittaisi sivulaukkujen asentamista.

Taitaa valinta kääntyä hydraulisiin jarruihin :rolleyes:. Toiveena kuitenkin on noin 10-15 vuoden käyttöikä ilman isompia huoltotarpeita.

TRP:n satulat maksaa reilun 100 e/kpl, joten n. 250-300 e parista hydraulisia ei kauheasti tilannetta muuta.

[Kulkuri]

Olen ajanut TRP Spyre SLC -jarruilla 22 tkm ja toistaiseksi ei ole ollut mitään huollon tarvetta, pitää koputtaa puuta. Välillä olen säätänyt jarrupaloja lähemmäs niiden kulumisen takia, tämä on tietysti homma, jota ei hydraulisten jarrujen kanssa tarvitse tehdä. Oma kokemukseni on, että vastaavilla kilometreillä hydraulisissa jarruissa on aina ilmennyt tarve jarrujen ilmaamiseen tai ilmakuplien pois pumppailuun. Tämä kokemus oli pääasiallinen syy, miksi alun pitäen asensin Spyret, muutenkin vaijereiden kanssa puuhastelu miellyttää minua enemmän kuin nesteiden kanssa lutraaminen.

Toiminnasta ei ole moitteita, jarrutusteho on ollut minulle riittävä ja jarrukahvat painuvat kevyemmin kuin Ultegran vannejarruissa maantiepyörässä. Laitttaisin samat jarrut nyt, jos nyt pitäisi valita.

[maalinni]

Ei ole omiin spyreihinkään tarvinnut palojen säätöä kummemmin koskea kolmeen vuoteen. Hydraulinen on silti todennäköisesti huoltovapaampi. Tosin kun alkaa jostain vuotamaan, niin yleensä menee uusiksi koko setti, mekaanisia voi fiksailla enemmän.

[Copilot]

Käyttöfillarissa mekaaniset taatusti riittää. Eihän se modulaatio ole samanlainen kuin hydroissa, mutta arkiajossa se ja sama. Spyket olleet itsellä ja hyvin toimii, kun kasaanpuristumattomat kuoret ja vedot silleen ettei vesi valu talvella kuoren sisään.

[MTB Engineer]

Mä taas käyttöpyörään en missään nimessä harkitsisi mekaanisia. Varsinkin jos ajaa huonossa kelissä esim. työmatkaa tai vaikkapa stadin suolatuilla kelveillä on mekaaniset kovilla, varsinkin jos vaijeri ei ole kokonaan kuoren sisällä (joka on muuten aivan idiootti systeemi myös vaihteissa ja onneksi lähes poistunut). Säätö-, puhdistus- ja vaihtotarve on aika merkittävästi suurempi mekaanisissa kuin hydraulisissa, tehosta toki puhumattakaan. Nesteitä joutuu toki vaihtaa, mutta esim. Shimanon nesteen vaihto vie ehkä vartin eikä nestekään ole kaikkia paikkoja syövyttävää DOT:ia kuten Sramilla. Itse ajan Sramin jarruilla varaosien saatavuuden takia.

Vaikka kahvoja olisi ennestään niin esim. Shimanon halvemman pään hydrauliset maksaa settinä kymppejä, eli säästö on aivan mitätön, tai jos tuota TRP:n 93€ satulaa katsoo, niin jopa negatiivinen. Lisäksi hydrauliset ovat oikeastaan poikkeuksetta kevyempiä käyttää ja kuten yllä mainittu, modulaatio helpompaa.

[Yedi.]

Omissa hydraulisissa ei 10-15 vuoden aikana ole ollut ihmeempiä ilmailutarpeita pois lukien tilanteet, joissa jarrusatulan mäntä on tullut pumpattua liian ulos puhdistuksen yhteydessä. Jarrunesteitä ei ole ikinä tullut vaihdettua.

Mekaanista olisi mielenkiintoista kokeilla, toisaalta varakäyttöön jäävässä käyttöfillarissa on nuo mainitsemani Sram:n Level TL jarrut, niin samanlaiset (tai TLM versio) tietysti helpottaisi varaosien hallintaa. Tuo varafillari kai jäisi kuraisemman kelin talvikäyttöön, kun uudempaan ei ainakaan vielä tule lokareita joten uudemmalla fillarilla olisi enemmänkin kuivan kelin ajoa.
Mekaanisissa MTB ja maantie näyttää ainakin Avid:lla olevan eri versiot, niin aikaisempi ajatukseni mahdollisesta tangon vaihdon mahdollisuudesta ei taida oikein toimia ainakaan jos hankkii MTB jarrusatulat, niin maantie kahvoilla kai ei vaijeri liiku riittävästi, että jarrut toimii niin kuin on suunniteltu.

Tehoa voisi jarruissa ehkä olla huikan varalla, kun on jonkinlainen kuvielma että joskus voisi käydä retkeilemässä fillarilla (sivulaukut eteen ja taakse) ja tälle fillarille ehkä tulee tehtyä perässä vedettävä kärri.

[Marsusram]

Jonkin verran auttaa jarrutuntumaa ja tehoa kun laittaa mekaanisen jarrun kanssa vähän isomman jarrulevyn ainakin eteen.
Täyspitkät vaijerinkuoret ovat ihan perusvaatimus ja vienti jarrulle yläkautta, jottei vesi valu sisään.
Sohjon kertyminen ja jäätyminen vipumekanismiin on mahdollista, vaatii jarrujen räpsyttelyä ongelmakelillä. Vaihtajakin tällöin on ongelmissa, joten voi arvioida kuinka usein oman kokemuksen mukaan esiintyy.

[maalinni]

^^ Jos ajat raskaalla kuormalla, niin kannattaa kyllä panostaa jarruihin, ettei käy niinkuin tässä: https://youtu.be/H7w57U3ijHY?si=5qjitR8RH0JLJyLp

Kohdalla suunnilleen 14min

[Yedi.]

Joo, tuota jarrutustehoasiaa tuli jo vähän pohdittua... Nykyisen "käyttäfillarin" Sram Level TL jarrut ei ole tuntuneet kovin tehokkailta ja yritin niitä eilen vähän säädellä. Otin ne irti ja pumppailin paloja ulommas, niin kahvassa ei ole niin pitää liikettä. Käyttömukavuus & jarrutusteho parani, mutta vielä ne hiukan kumimaisilta tuntuu. Ne on keväällä uutena asennettu ja en lyhentänyt letkuja joten ilmaa ei pitäisi olla, mutta ehkä voisi kokeilla ilmata niitä varmuuden vuoksi. Palojakin voisi vaihtaa sintrattumetallisiin.

Vähän pohdin onko nuo Sram:t nyt sittenkään oikein hyvä valinta. Vähän tuli katsottua Formulan Cura jarruja. Niissä taitaisi olla vähän paremmin tehoa. Niissä näkyy olevan 24 mm mäntä. Sram:ssa 21 mm, joten kai Formula:ssa tuon puolesta olisi paremmin tehoa. Wanhassa maastofillaissa on ollut Formulan Oro 24 jarrut ja niihin olen ollut tosi tyytyväinen, niin siksi samaa merkkiä tuli katsottua...

Kuormatuilla sivulaukuilla tai kärrillä jarruissa ei monestikaan ole turhaa ylimääräistä tehoa, joten pitää jarrutustehoasiaa miettiä hiukan ennen hankintaa.

[paaton]

Jäätävän pitkä ketju ja kamalasti pohdintaa.

Eihän nyt oikeasti kannata enää laittaa mitään muuta kuin hydrojarruja.

[Copilot]

Laita nelimäntäiset jarrut jos tehoa kaipaat. Toisessa maasturissa on edessä nelimäntäinen 180mm levyllä ja pysähtyy paremmin kuin toinen jossa 203mm levy ja kaksimäntäinen jarru.

[Marsusram]

Peräpään saa lukkoon kaksimäntäiselläkin, joten mielestäni tällä hetkellä yksi parhaita on SLX 7120/7100 kombo.
https://www.bike24.com/p2325412.html
Nelimäntäinen jarrusatula on jonkun gramman painavampi kuin kaksimäntäinen.

[Copilot]

Joo, vastaava XT combo mulla tossa on. Takapäähän riittää hyvin kaksimäntäinen.

[Yedi.]

Alamäkipyörässä oli joskus aikoinaan nelimäntäiset Code:t ja en yhtään tykännyt niiden puhdistamisesta. Yksi mäntä hyvin usein halusi liikkua eri tahtiin, kun muut ja sai "hinkata" & öljytä mäntiä moneen kertaan, jotta ne liikkui tasatahtiin.

Hydraulisiin valinta on melkolailla kääntynyt ja eihän tässä ketjussa ole kuin muutama viesti vasta...

[Leewi]

Jäätävän pitkä ketju ja kamalasti pohdintaa.

Eihän nyt oikeasti kannata enää laittaa mitään muuta kuin hydrojarruja.

Se on nimittäin juurikin näin.

[maalinni]

^ No eipä kyllä. Ellei lähde ajamaan maapalloa ympäri ja jarrut pitäisi pystyä fiksaamaan keskellä sademetsää.

[paaton]

^ No eipä kyllä. Ellei lähde ajamaan maapalloa ympäri ja jarrut pitäisi pystyä fiksaamaan keskellä sademetsää.

Sademetsästä löytyy kookosöljyä, mutta teräsvaijereita ei kasva palmuissa.

[maalinni]

Sademetsästä löytyy kookosöljyä, mutta teräsvaijereita ei kasva palmuissa.

Totta! Pitää louhia malmi, erotella, rikastaa ja punoa itse vaijerit. Vai toimisko liaani…

[Yedi.]

Mekaaniset jäi ja valinta on Formulan Cura. Otin vielä varalle yhdet sintratut palat, niin voi verrata miten ne toimii orgaanisiin verrattuna. 160 mm jarrulevyt on ennestään, niin kokeilen niitä. Runkoon taakse ei saa laittaa isompaa ja eteen menisi 180 millinen. Pitää laittaan joskus eteen 180 millinen levy, jos 160 mm:llä ei ole riittävästi tehoa.
(Nettikauppa on helppoa rahan menoa... Muutamalla hiiren klikkauksessa saa helposti menemään useita satasia eikä rahan meno harmita yhtään (vielä). Sitten kun luottokorttilasku tulee, niin sitten taas ihmetellään mitäs on tullut ostettua. :rolleyes: Hyvään harrastukseenhan raha toisaalta menee ja ukko pysyy hyvässä kunnossa ;))

[maalinni]

Joo, ei pidä (uskalla) harrastusmenoja laskeskella.

[nure]

Hayes, muutamat Avidit testattu mekaanisista ja TRP Spyre parhaaksi todettu. Tietenkin häviää jarrutustehossa hydraulisille mutta tulee mainiosti toimeen.

[Yedi.]

Eka testilenkki ajettu ja Formulan Curatkin tuli testattua. Asennus meni kohtuu kivuttomasti. Harmillisesti myyvät vain pitkällä letkulla (ts. ei erikseen eteen lyhemmällä letkulla), niin pakostakin joutuu ilmailemaan kun ainakin etujarrun letkua pitää lyhentää.
Teho orgaanisilla paloilla kohtuu ok 160 mm levyillä, mutta tavaran kanssa retkiuormalla tehoa varmaan tarvitisi lisää. (Tosin wanhaan aikaan onnistuihan se täysjäykällä maastopyörälläkin pysäyttäminen retkikuormalla vaikka oli vain u-jarru takana ja canti edessä.). Pitää kokeilla onko sintratuilla paloilla pito miten paljon parempi. Retkiajossa eteen varmaan olisi hyvä laittaa 180 mm levy.
Kahvat on noissa aika sopivat omille käsille. Etäisyyden säätö toimi hyvin ja jarruja saa operoitua yhdellä sormella.

[Marsusram]

Formulan R1:ssä ainakin paras pito oli punaisilla hartsipaloilla. Vihreät ja sintratut sitten piti silloisilla levyillä enemmän ääntä ja kesti pitempään.

[lasinpesuneste]

Mun GRX400 jarruissa joku mäntä jumittuu toisinaan lian takia tai jotain. Pohdin et laitanko tulevaan retkipyörään mekaaniset ihan vaan huoltovarmuuden ja tienlaitafixien takia. Ei ole aiempaa kokemusta mekaanisista

[Sivustakatsoja]

Eivät mekaanisetkaan ole huoltovapaat ja väittäisin, että kunnolla savivellissä uittamalla mekaaniset lopettavat toimintansa ensin verrattuna hydraulisiin -jos hydraulisissa mäntä kuran takia jumittaa, niin siitä saattaa selvitä vesipesulla, mutta mekaanisen jarrusatulan sisään päässyt kura merkitsee täyttä huoltopurkua.

Mitä tulee jarruvaijerin vaihtoon kentällä: asiallisesti asennettu ja aika-ajoin vaihdettu jarruvaijeri harvemmin katkeaa.

Omalle kohdalle hydraulisten ongelmat ovat tulleet sen jälkeen, kun olen tehnyt jarruille jotain: vaihtanut palat tai ilmannut, lyhentänyt letkuja tai muuten korjannut asennusta.

[nure]

Itsellä toisessa XTR:n hydrauliset ja toisessa Spyre SLC:n mekaaniset KCNC:n kahvoilla ja kummatkin toimii mainiosti. Tietenkin hydraulinen on tehokas ja kevyt, mekaaninen vaatii voimaa enemmän muttei sekään aikuiselle miehelle ainakaan ole mikään este, oletettavasti.

Itse ajoin mekaanisilla pari vuotta työmatkaa ja en kyllä Sivustakatsojan kaltaisiin ongelmiin törmännyt. Tuota vaijerin katkeamista myös ihmettelen, en ole koskaan saanut vaijeria poikki, en vaihde- enkä jarru joten moinen huoli kyllä vahvasti liioiteltua.

Samoin itselle ongelmat letkujen vaihdon kanssa olleet ainoita hydraulisena, pois lukien yhdet Formulat. Nykyään melkein kaikissa pyörissä vaijerit/letkut niin järkyttävän pitkiä että jos vähänkin omaa esteettistä silmää niin ei niitä kauaa viitsi katsella.

[Aakoo]

Vaatii toki hydraulisetkin huoltoa, eli mäntien herkistely ja voitelu palojen vaihdon yhteydessä. Ilmailemaan joutuu todella harvoin. Muutoin aivan ylivoimaiset mekaanisiin jarruihin verrattuna.

[Opulus]

Vaihdevaijerien katkeamiseen tai katkeamattomuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa:

- minkälaisessa kahvassa ne ovat kiinni eli jotkut maantieosasarjat ovat olleet tunnettujakin siitä että etuvaihtajan vaijerin katkeaminen oli odotettavissa oleva tapahtuma

- kiinnittääkö omistaja huomiota pieniin oireisiin vaihtamisessa vai ei

- paljonko ajetaan ennen vuosi- tai muutahuoltoa, jossa vaijeri vaihdetaan niin sanotusti ennakoiden tai vain varmuuden vuoksi


Itse kuulun niihin, jotka ovat parikin kertaa ajaneet kotiin niin että käytössä oli vain kaksi välitystä.

Mutta jarruvaijeri ei minunkaan käytössäni ole katkennut eli koska se ei tee kovin tiukkoja mutkia kahvassa eikä nirhaannu ja koska sitä ei käytetä lähellekään yhtä ahkeraan kuin etuvaihtajaa, riski on todella pieni.


Hydraulisten jarrujen suhteen minun kohdalleni on sattunut niitä huonoja kokemuksia: jarrumäntä, joka päättää kesken lenkin olla palautumatta ja joka toistaa saman melko pian liikkeessä suoritetun puhidstuksen ja voitelun jälkeenkin. Mutta tämäkin on enempi anekdootti kuin yleispätevä kertomus.

[lasinpesuneste]

jarrumäntä, joka päättää kesken lenkin olla palautumatta ja joka toistaa saman melko pian liikkeessä suoritetun puhidstuksen ja voitelun jälkeenkin
Tää on sattunut mulle jo muutaman kerran tänä vuonna. männät liikkuu tahmeasti ja ei purista kunnolla. Pienellä herättelyllä ja pintaputsauksella ne saa itsekin henkiin, mutta korjaus vaatii jonkunnäköset verstasolosuhteet. siksi mietin tosissaan mekaanisia näin alkuun, jos löydän kahvat ja jarrusatulat jostain halvalla. Park tool on tehnyt oman männänpainelutyökalun ja youtubesta löytyy useampikin ohjevideo, niin kyseessä on varmaan ihan semiyleinen ongelma.

[Sivustakatsoja]

^mä olen käyttänyt tuon vaivan ehkäisyyn lenkin jälkeistä vesipesua ja samalla kahvasta puristelua. Aiemmin ruiskin myös jotain fillarinpesuainetta, mutta mielestäni niistä jäi jotain levyä vinguttavaa.

[nure]

^Jos esim. asut kerrostalossa niin tuollaiset toimenpiteen ei ole niin helppo käytännössä toteuttaa. Paras on sellainen joka toimii mahdollisimman pienellä huollolla.

[Sivustakatsoja]

^varmasti, mutta joku tuollainen pumppupullokin on ihmettelyä parempi: https://www.puuilo.fi/norona-paineruiskupullo-2l-pesuaineille

Lähtee pahimmat maantie- ja jarrupölyt, eivätkä ne jää vähitellen kovettumaan ja pinttymään. Säännöllinen huuhtelu harvoin suoritetun tehopesun tai puhdistuksen sijaan. Tämä on tällä hetkellä mun uskonkappale.

[Opulus]

Mulla oli sellainen käsinpumpattava puutarhahommiin tarkoitettu painepullo, jota kura- eli käytännössä useamman kuin joka toisen lenkin jälkeen käytin tuohon tapaan.

Mutta kyseessä saattoi olla sellainen kirottu yksilö tai maanantaikappale.

[Aakoo]

Jarrut nyt voi putsata vaikka juomapullosta vettä ruikkimalla. Sramin jarrut ovat tuohon mäntien jumittamiseen Shimanoa alttiimpia, mutta kerran kaksi vuoteen herkistely ja jarrunesteellä rasvailu on auttanut toistaiseksi. Tosin yhdet Guidet oli 6 vuoden suolavellissä uittamisen jälkeen niin kanttuvei, että laitoin suosiolla uudet.

[JH1]

Vaijerissa on se ongelma, että liikekitka on pienempi kuin lepokitka ts. vaijeri liikkuu aina enempi tai vähempi nykäyksittäin. Tuloksena huonompi jarrutuntuma ja sen takia on paljon vaikeampi viedä jarrutuksessa jarrutusteho pidon rajalle, jotta nappularengas pureutuu pehmeään alustaan, mutta silti vielä ohjaa.

Toki onhan hydraulisessakin järjestelmässä liikkuvia mekaanisia osia, mutta ongelma niissä on yleensä paljon pienempi kuin vaijerissa ja pienempi voimantarve parantaa sekin jarrutuntumaa.

Mulla on wanhassa käyttöpyörässä vielä vannejarrut ja niissä on ihan kelistä ja ylitetyistä vesi/kuralammikoista kiinni miten jarru puree ja yleensä jarrutusteho nousee jarrutuksen aikana, kun kuminen jarrupala lämpenee. Sitten kun vanteessa on vielä enempi tai vähempi heittoa niin se aiheuttaa epätasaista jarrutehoa. Ei kyllä yhtään houkuttele urheilemaan, mutta ihan passelit rauhalliseen liikkumiseen. :)

[nure]

^ En välttämättä allekirjoita tuota ekaa näkemystä, laadukkaat kuoret ja vaijerit kompensoi ongelmaa aika hyvin.
Tottakai hydraulinen oivallisin valinta heikommille kuskeille ja onhan jarrutuksen hallinta helpompaa mutta kun aloittanut todella paikoilla jarruilla sitten siirtyen canteihin ja v- jarruihin ja niiden kautta levyihin niin välillä ihmettelen miten sitä tosiaan ennen pärjättiin?