Maksimisykkeen mittaus

[Acunus]

On tullut muutama vuosikymmen tehtyä kestävyysurheilun harjoittelua hyvinkin monipuolisesti mutta missään vaiheessa ei ole tullut mitattua maksimisykkeitä. Ilmeisesti ei ole ollut tarvetta, aina on joku muu ollut rajoittavampi tekijä. Ennen en ole pystynyt ylikuormittumaan (!Vitsi?) kun työelämä rajoitti harjoitusmäärät.
Nyt kun harjoittelun sieto pienenee ja aikaa on enemmän pitää siirtyä tieteeliseen valmennukseen. Kysymys kuuluu miten mitataan
maksimisyke lajin omaisesti siten että nivelet ja -siteet eivät hajoa. Mikä on tyypillinen minimiaika hyväkuntoisella nostaa syke
tasolle 98% maksimista esim 30 min lämmittelyn jälkeen. Kovin tarkkaa tietoa ei haeta.
Mitä muuta huomioitavaa?

[Benny]

Mulla ei ainakaan nouse syke fillaria ajamalla rajoittimeen asti. Jää sen ~5bpm vajaaksi. Soutulaitteella, tai burbeita tekemällä saan (oletettuun) tappiin asti.

Itse olen tehnyt ~20min monipuoliset lämpät (vaikka soutu, crosstrainer, kuminauha) ja itse suoritus ei montaa minuuttia kestä. Jos pohjustaa liian pitkään kovalla teholla, niin silloinkaan ei itsellä välttämättä loppuun asti enään nouse.

[kp63]

Siirtymällä tieteelliseen valmennukseen ? - ei kyllä kuulosta siltä, jos haet sen aluksi maxsykettä etkä edes tarvi kovin tarkkaa tietoa. ensimmäinen vaihe tieteellisessä valmennuksessa on mennä kuntotestiin (laktaatit ja kaasut) ja lääkärintarkastukseen.

[Marsusram]

Saa sen kuvan että tähän asti on tehty pohjaharjoittelua urheilua varten, mutta ei pystytty rajoitteiden vuoksi vielä oikeasti tulosurheilemaan. Eli hakemaan omia rajoja.
Maksimisykkeet ovat lajikohtaisia, eli juoksu, hiihto, soutu ja pyöräily saavat eri tuloksen testissä, ellei jokaisessa ole tarpeeksi harjoitustaustaa.
Käsiä käytettäessä (hiihto, soutu) laajemmat lihasryhmät ovat käytössä.
Vedon pituus riippuu intensiteetistä, ensin vedetään hapoille ja sitten jatketaan kunnes alkaa katketa.
800m juoksu täysillä voi riittää, tai yksi kunnon mäkiveto 4-5min.
Testeissä voisi saada laktaattipitoisuuden, joka kertoo kuinka kovilla oikeasti oli.

[paaton]

Niin ja tosiaan jos on ajettu vain peekoota, niin ei niitä maksimeita vaan saa irti. En minä ainakaan. Tai ehkä tuo menee niinpäin, että pohjakunto on parempi, mihin hapenotto ja lihakset kykenevetä. emt.

Joskus alkuunhan sai sykkeen ylös helpostikkin ja se myös pysyi siellä :) Nyt joutuu periaatteessa treenaamaan kunnolla vo2 settejä, jotta saat sykettä nousemaan ja jalat toimimaan. Sitten kun se syke heilahtaa 5min all/out vedossa sinne liki maksimiin, niin alkaa pyöräkin kulkemaan.

Lähinnä siis ehkä meinaan tässä sitä, ettei se sinun ajamalla yrittämäsi maksimisyke ja siitä arvotut sykerajat kerro yhtään mitään. Ihan just noin kuin kp yllä jo sanoikin. Joko sinne laktaattitesteihin, tai jos ei halua, niin ajaa edes 3-4h ja 1h maksimit. Noista saa suht tarkasti molemmat kynnykset. Ja se tieteellinen valmennus sitten vaatii tehomittarin.

[Benny]

Niin ja tosiaan jos on ajettu vain peekoota, niin ei niitä maksimeita vaan saa irti. En minä ainakaan. Tai ehkä tuo menee niinpäin, että pohjakunto on parempi, mihin hapenotto ja lihakset kykenevetä. emt.

Tämä on kyllä totta. Itsekkin ajelin ennen pääosin maantiellä peekoota ja kovempi tehosissa ajoissa sykkeet ei millään noussut, vaikka jalat alkoi jo pehmetä. Nyt muutaman vuoden ajot on ollut pääosin maastossa, missä tehot on kovempia. Nykyään syke nousee helpommin, mutta jalat kestää paljon pidempään ajoa siellä 80-90% maksimi sykkeestä.

Tehomittausta ei ole ollut missään vaiheessa, niin tieteellistä dataa suorituskyvystä en ole saanut kerättyä :D

[paaton]

Niin eikä tuo varmaan edes lihasvoimasta tule, vaan siitä että on ajettu kovempaa. Veri ja happi virtaa sinne reisiin ja se kondiksessa oleva pumppu joutuu töihin.

Varmaan tuolle on jokin fiksumpikin selitys, mutta itse yhdistän tämänkin hapenoton nousemiseen. Saa vaan runtata tehoja. Jalat ei hapota ja syke nousee. Ajaminen on paljon hauskempaa.

[Moska]

Kerran oon pyörätestissä saanut sykkeet ilmeisesti tappiin. Käppyrästä näki että nousu tökkäsi ja pysyi samassa 10-20 sek ja sitten loppui sinni ihteltä

Lähetetty minun LE2123 laitteesta Tapatalkilla

[K.Kuronen]

Tämä on kyllä totta. Itsekkin ajelin ennen pääosin maantiellä peekoota ja kovempi tehosissa ajoissa sykkeet ei millään noussut, vaikka jalat alkoi jo pehmetä. Nyt muutaman vuoden ajot on ollut pääosin maastossa, missä tehot on kovempia. Nykyään syke nousee helpommin, mutta jalat kestää paljon pidempään ajoa siellä 80-90% maksimi sykkeestä.

Tehomittausta ei ole ollut missään vaiheessa, niin tieteellistä dataa suorituskyvystä en ole saanut kerättyä :D

Olen huomannut samaa: ruutuja hakiessa tuli vain ajettua pitkään, mutta ei kovaa, niin jalat antoivat periksi jos yritti ajaa kovaa. Nyt lenkit ovat olleet jonkun vuoden lyhyempiä ja niihin on sisältynyt enemmän lyhyitä vetoja. Tällä hetkellä syke nousee vaivatta täydessä kiihdytyksessä tasolle 160 ja pysyy sillä tasolla helposti. Siitä jos rutistan lisää, alkaa hapesta olla vajausta.

(Joskus aikana, jolloin pyöräilyä oli vähän, sykkeet nousivat helposti 145 lyöntiin, mutta huonosti sen yli)

[kp63]

Käsittääkseni pääosa tulee siitä, että pitkällä PK:lla ei saada mitokondriosta kaikkea irti. Se vaatii tehoja ja se korjaantuu nopeasti esim 4 treeniä kahteen viikkoon 4x30s allout/treeni. jotkut sanoo, että jalat on tukkoiset ja pitää tehdä muutama avaava. sitten kun on avattu, niin tekemällä vaikka kerta viikkoon jonkun lenkin lopussa niin homma säilyy. ei tarvi siis mitään erityistä tehoilua.

toi on vähän sama juttu, kun tehty muutamia rinttejä PK kaudella (PDF) The Inclusion of Sprints in Low-Intensity Sessions During the Transition Period of Elite Cyclists Improves Endurance Performance 6 Weeks Into the Subsequent Preparatory Period (researchgate.net) (https://www.researchgate.net/publication/349237987_The_Inclusion_of_Sprints_in_Low-Intensity_Sessions_During_the_Transition_Period_of _Elite_Cyclists_Improves_Endurance_Performance_6_W eeks_Into_the_Subsequent_Preparatory_Period)

[Hääppönen]

Oma kokemus on se, että esim. sauvajuoksu ylämäkeen vs. fillaria täysillä sykkeet jää kymmenen iskua matalammalle pyörällä. Eli noin viisi prosenttia. Sykkeistä yleensäkin kannattaa puhua prosenttia maksimista, koska henkilökohtaiset sykkeiden alueet ovat niin laajalla alueella. Eikä sillä ole kunnon kanssa varsinaista merkitystä, itsellä yksi lenkkikaveri ei saa yli 165 sykkeitä millään (vaikka tehoja 400w) ja toisella sykkeet voi pyöriä päälle 200 esim. kilometrin vedoissa.

[paaton]

Toki ne on henkilökohtaiset, mutta tosiaan pyörälläkin saa maksimit kyllä. Se vaatii vaan aika paljon jaloilta. Varsinkin sen jälkeen kun kondin on noussut.

Muistan alkuaikoina harrastusta aloitellessa, että maksimit sai iloisesti cyclocros kisoissa. Ne vielä pysyikin tunnin 95% maksimista :) Tuo ei kuitenkaan tarkoita, että oma kynnyssyke olisi +180.

[Acunus]

Siirtymällä tieteelliseen valmennukseen ? - ei kyllä kuulosta siltä, jos haet sen aluksi maxsykettä etkä edes tarvi kovin tarkkaa tietoa. ensimmäinen vaihe tieteellisessä valmennuksessa on mennä kuntotestiin (laktaatit ja kaasut) ja lääkärintarkastukseen.

Tuo tieteellinen oli tarkoitettu ymmärrettäväksi enemmänkin huumorina, mutta vastaus on ok. Oikeastaan koko kysymyksen asetteluni
lähti siitä että katselin eri lähteiden laskentakaavoja joista yleisin näyttää olevan 220 - ikä. Triathlon Suomi tarjoaa 205 - 0,5xikä ja Liikkuva Labra 208 - 0,7xikä. Max. sykkeissä tulee kohdallani kymmenen lyönnin ero 145 - 165. Tämä on sen verran karkeaa tietoa että tuli mieleen että millä tahansa mittauksella saa paremman tarkkuuden.
Itse olen suorituskyvyn huippuni aikanaan löytänyt ja en todellakaan huippuja tavoittele. Ehkä enemmänkin 'maksimi tulosta minimi panostuksella' ja tarpeen voisi olla saada selville ettå ei vanhasta muistista harjoittele liiallisella rasituksella.

[Marsusram]

Pitää paikkansa, että nuo kaavat ovat arvauksia, isomman testijoukon keskiverto-otannasta johdettuja, jolloin mikä tahansa oikea mittaus antaa oikeamman tuloksen.
Eikä sillä maksimisykkeellä teekään kovin paljoa, tärkeämpää on tuntea aerobisen kynnyksen syke (missä alkaa hengästyä) ja anaerobisen kynnyksen syke (missä alkaa hapottaa).
Kynnysarvoista johdetut harjoitustehot ovat paremmin oikeassa haarukassa kuin maksimisykkeestä jollain kaavalla lasketut.