Näytä tavallinen näkymä : Silk Road Mountain Race 2021
Kisa on nyt ollut käynnissä reilun kolme vuorokautta. Johdossa Sofiane Sehili, jolla on kyllä jäätävä tahti. Hän oli vielä alkuvuodesta kolme kuukautta täysin ajamatta jalka paketissa.
Jay Petervary on mukana parikisassa 16-vuotiaan Jacob Horan kanssa. He ajoivat yhdessä myös ITI Alaskan alkuvuodesta. He ovat yllättävän kaukana kärjestä, tällä hetkellä parisarjassa toisena. Suomesta mukana on Samuli Mäkinen, joka on vetänyt hyvää tahtia ja tällä hetkellä hänen sijoituksensa on reilusti puolen välin paremmalla puolella.
Kelit ovat olleet vaihtelevat lumisateesta auringonpaisteeseen ja -7 asteesta 35 asteeseen. Tuollainen vaihtelu saattaa tapahtua jopa yhden laskun aikana.
Esittely: https://bikepacking.com/event/2021-silk-road-mountain-race/
Pyöriä ja varusteita: https://bikepacking.com/bikes/2021-silk-road-mountain-race-rigs/
Seuranta: https://srmr2021.maprogress.com
Melkoista kalustoa. Tuolla yhdellä jepellä on pinion laatikko ja hihnaveto. Ei mahda ainakaan varaosia löytyä reitin varrelta.
Itse kauhistelin noita melko pitkillä välityksillä ja 40 mm renkailla olevia graveleita. Niillä voi mennä aika monet ala- ja ylämäet taluttamiseksi. Hämmentävän monesta pyörästä löytyy muuten Vittoria Mezcalit, en tiedä onko se jokin muotijuttu vai onko tosiaan noin moni todennut sen hyväksi bikepacking-touhuun (ohi muiden xc-kumien).
Sehili ajaa jäykkäkeulaisella maasturilla ja rene hersen 2.2" nappuloilla. Tuosta ei varmastikkaan fillari tuolle reitille parane.
Huikeaa touhua. Ehkä joutuu syksyllä himpun pidentämään omiakin porkkalan lenkkejä.
https://www.instagram.com/silkroadmountainrace/
Melkoista kalustoa. Tuolla yhdellä jepellä on pinion laatikko ja hihnaveto. Ei mahda ainakaan varaosia löytyä reitin varrelta.
Toisin kuin tähän :)
https://bikepacking.com/wp-content/uploads/2021/08/Andy-Offenbacher-2021-Silk-Road-Mountain-Race-Rig-1.jpg
He-Man-Samulin insta tässä (https://www.instagram.com/sml_mkn/) ja siellä on toinenkin suomalainen, joku Marcos Oulusta.
Toisin kuin tähän :)
Joo, tuohon taisi just löytyäkkin varaosia. Polttelivat jossain instassa puikolla väsynyttä terästä kasaan :)
Voi olla kunnoitettavan suuruinen luku kilsoja mittarissa, jos tommonen Silk Road -tasoinen kaveri on polkenut samalla pyörällä 30 vuotta.
Tossa Pinion-häksättimessä on kyl kaikki kuviteltavissa olevat hienoudet samassa. Kauheeta kattoa, mut pakko tykätä silti.
Itse kauhistelin noita melko pitkillä välityksillä ja 40 mm renkailla olevia graveleita.
37mm Marathonit ja kevein välitys näyttää olevan suunnilleen 1:1 :D
https://www.flickr.com/photos/mkpaa/43634067140/in/album-72157672538137147/
Petteri Ellilä
18.08.2021, 09.40
Pyydän saada ystävällisesti saada huomauttaa että mukana on myös Oulun oma poika Marcos Bueno.
Kun tuossa viesti #5 fillarissa kuiteskin on tuo tarakka niin miksiköhän takatavara ei lepää sillä?
Kannattaa muuten laittaa Sofiane Sehilin ig seurantaan jos päivitykset reitiltä kiinnostavat. Häneltä tulee päivittäin stooria sieltä. Viime yön oli nukkunut hotellissa ja silti yhä kärjessä. Hän näyttää ottavan vähän rennommin kuin pari vuotta sitten Atlas Mountain Racessa, jossa ehti vajaan neljän vuorokauden aikana nukkua n. 2h. Toki tämä kisa on vähän pidempi.
Pyydän saada ystävällisesti saada huomauttaa että mukana on myös Oulun oma poika Marcos Bueno.
Kalustoesittelyn perusteella kyllä, mutta osallistujalistasta en löytänyt :seko:
Tiedätkö, Petteri, kuviosta enemmän?
Kalustoesittelyn perusteella kyllä, mutta osallistujalistasta en löytänyt :seko:
43. ja nimellä Bikesutras
Onko sehili kaatunut, vai onko fillari hajonnut?
Ig:ssä hänellä oli kuva jonkun paikallisen auton kyydissä tekstillä "We have a situation here". Trackeri näyttää että hän on joko pyöräkorjaamolla tai sairaalassa, sattuvat olemaan vierekkäin juuri tuossa kohtaa :) Toivotaan että vika on pyörässä eikä kuskissa. Hänellä on vielä 100 km johto, joten jos kaikki tulee kuntoon ehtinee hän vielä reitille takaisin kärkeen.
Sehilin pyörähän on alumiinia. Toivottavasti mikään ei ole naksahtanut pahemmin.
Tuli toinenkin päivitys, ilmeisesti pinna poikki tai vanteen kanssa ongelmia kun kuvassa korjaili kiekkoa. Nyt onkin to trackerin mukaan matkalla takaisin reitille.
Ja muistaakseni huntin kiekot. Sponsoreiden vuoksi on otettava elämässö riskejä.
Mitähän muuten Mäkisen kalustolle on käynyt? Pyöräesittelyn mukaan reitille piti lähteä stanton sherpalla.
^ Samulilla on muutes mun entinen Sherpa, mitä nyt on näköjään kammet ja putkiosia vaihdettu. Hyvä että saa kovaa ajoa. Mutta onko nyt siis pyörä vaihtunut?
Kiekoillakin oon Tahkoa kiertänyt moneen otteeseen ja kepun kivikoissa rikkonut. Itse laminoimalla niitä korjailin... Keulallakin taitaa olla ikää jo 7-8v.
Niin tuossa Flickrin kuvassa muuta kalustoa, mutta eihän Samuli tosiaan tällä välttämättä kisassa ole.
https://www.flickr.com/photos/mkpaa/43634067140/in/album-72157672538137147/
Niin tuossa Flickrin kuvassa muuta kalustoa, mutta eihän Samuli tosiaan tällä välttämättä kisassa ole.
https://www.flickr.com/photos/mkpaa/43634067140/in/album-72157672538137147/Tuohan on Mäkipään pyörä jolla ajoa muutama(?) vuosi sitten
Katso joo, meni Mäkiset ja Mäkipäät sekaisin.
Pyydän saada ystävällisesti saada huomauttaa että mukana on myös Oulun oma poika Marcos Bueno.
Toivottavasti selviää paremmin kuin #ruska2020:saa eikä riko polveaan. Oltiin Enon rastilla yhtäaikaa ja jäi mukava kuva kaverista. Myöhemmin meni Inarissa auton kyydissä ohi ja pysähdyttiin vähäksi aikaa juttelemaan ja harmittelemaan.
--
Murphy elää!
Samuli kymmenentenä maalissa. Onnittelut ja hattua päästä!
Kiitti!
Olipa kyllä kova ja mahtava reissu. Sen verran kaukana kaikesta ja yhteiskunnan palvelut rajatumpia, että lähdin ajamaan ihan sillä tahdilla minkä se ottaa, huolehtimatta muiden etenemisestä ja vaikka aika hoikaksi sainkin pyörän varusteineen, oli mukana kaikenlaista kampetta niin ettei tarvinnut yrittää osua yöpymään jurttiin tai lämpimämpien korkeuskäyrien kohdalle, sikäli kuin se olisi ollut usein mahdollistakaan. Yksikerroksisen teltan pystyttäminen ei kovin merkittävästi aikaa vienyt kuin kaarellisen bivin ja nuudelit keittyi iltaisin sillä aikaa kun puhalsin makuualustaa.
Pyörä toimi ihan mainiosti, oli kokonaisuutena sen painoinen ettei ollut ongelmia rahdata sitä talutettavissa mäissä, vaikka varsinkin Tash Rabbat oli käytännössä pyörän nostamista askel kerrallaan soraseinää ylös. Renkaat kesti vaikka päästelin aika huoletta röykkyisiäkin laskuja. Soratiepyörällä ja varmaan Sofianen täysjäykälläkin alamäet olis saanut ottaa aika hitaasti ja varoa paljon enemmän. Periaatteessa ton reitin pääosin kyllä ajaa tosiaan 40-millisilläkin eikä häviä ajassa paljon vaikka loput taluttaa, mutta varsin paljon oli röykkyistä soratietä josta pilkisteli isoja kiviä ja vaikka olisi ollut ihan tiellä, niiden kunnossapito lienee lopetettu -91 ja vesi oli vienyt sillat ja uurtanut syviäkin railoja. Joten joustokeula ja 2,35" Mezcalit oli mielestäni varsin paikallaan. Sileimmillä pätkillä olis varmaan voinut olla nopeampikin pyörä, mutta ero ei olisi ollut iso ja kovin sileetä tietä ei ollut paljon, asfalttia varsin vähän kun sen aiempien vuosien chinese highwaynkin tilalla oli nyt polutonta tundraa. Muutenkin ihan kunnon hauskaa maastopyöräiltävää riitti, monennäköisiä polkuja ja vähän Lapin mönkijäuria vastaavia reittejä.
Uskomattoman siistejä paikkoja, kunnon vuoristoa ja kaukana kaikesta, vaikka toisaalta perinteistä paimentolaismeininkiä tuli vastaan melkein kaikkialla missä heinä kasvaa, yksittäisiä jurttia ja hevosella liikkuvia paimenia.
Näin meren pinnan tasalla asuvalle korkeus vähän mietitytti mutta siihen tottui varsin hyvin niin, ettei mitään varsinaisia ongelmia sitten ollut, vaikka hengästyyhän siinä helpommin ja reisissä tuntuu.
Toi viimeinen sola lähestymisineen oli kunnon loppunousu tosiaan, kuten Nelsonin kisoissa on tapana, vaikkei niin karua ollutkaan kuin noi aiemmat korkeimmat paikat. Pari kymppiä jo ennen sitä varsinaista solaa oli talutettavaa kivikkoa, paikoin ihan matalan joen uraa, paikoin polutonta jyrkkää rinnettä suoraan ylös tai alas, joten se muutaman kympin pätkä vei kai monilta kymmenisen tuntia tai jotain. Lasku oli aluksi kivikkoista ja alempana paikoin vähän pettävää hiekkaa, mutta ainakin mun pyörällä varsin ajettavaa.
Reittinä kyl rankin kisa jonka oon ajanut, mutta siinä määrin olin valmistautunut oikein että kaikki meni mainiosti ilman turhia ongelmia tai hidastuksia. Tyytyväinen oon tohon sijoitukseen, varsinkin kun lähdin aika omaa tahtia ajamaan muiden etenemisestä välittämättä. Yllättävän vähän tuolla muuten kisan aikana edes kohtasi muita, alkumatkasta joitakin, loppumatkasta en nähnyt ketään.
Kiitti!
Olipa kyllä kova ja mahtava reissu. Sen verran kaukana kaikesta ja yhteiskunnan palvelut rajatumpia, että lähdin ajamaan ihan sillä tahdilla minkä se ottaa, huolehtimatta muiden etenemisestä ja vaikka aika hoikaksi sainkin pyörän varusteineen, oli mukana kaikenlaista kampetta niin ettei tarvinnut yrittää osua yöpymään jurttiin tai lämpimämpien korkeuskäyrien kohdalle, sikäli kuin se olisi ollut usein mahdollistakaan. Yksikerroksisen teltan pystyttäminen ei kovin merkittävästi aikaa vienyt kuin kaarellisen bivin ja nuudelit keittyi iltaisin sillä aikaa kun puhalsin makuualustaa.
Pyörä toimi ihan mainiosti, oli kokonaisuutena sen painoinen ettei ollut ongelmia rahdata sitä talutettavissa mäissä, vaikka varsinkin Tash Rabbat oli käytännössä pyörän nostamista askel kerrallaan soraseinää ylös. Renkaat kesti vaikka päästelin aika huoletta röykkyisiäkin laskuja. Soratiepyörällä ja varmaan Sofianen täysjäykälläkin alamäet olis saanut ottaa aika hitaasti ja varoa paljon enemmän. Periaatteessa ton reitin pääosin kyllä ajaa tosiaan 40-millisilläkin eikä häviä ajassa paljon vaikka loput taluttaa, mutta varsin paljon oli röykkyistä soratietä josta pilkisteli isoja kiviä ja vaikka olisi ollut ihan tiellä, niiden kunnossapito lienee lopetettu -91 ja vesi oli vienyt sillat ja uurtanut syviäkin railoja. Joten joustokeula ja 2,35" Mezcalit oli mielestäni varsin paikallaan. Sileimmillä pätkillä olis varmaan voinut olla nopeampikin pyörä, mutta ero ei olisi ollut iso ja kovin sileetä tietä ei ollut paljon, asfalttia varsin vähän kun sen aiempien vuosien chinese highwaynkin tilalla oli nyt polutonta tundraa. Muutenkin ihan kunnon hauskaa maastopyöräiltävää riitti, monennäköisiä polkuja ja vähän Lapin mönkijäuria vastaavia reittejä.
Uskomattoman siistejä paikkoja, kunnon vuoristoa ja kaukana kaikesta, vaikka toisaalta perinteistä paimentolaismeininkiä tuli vastaan melkein kaikkialla missä heinä kasvaa, yksittäisiä jurttia ja hevosella liikkuvia paimenia.
Näin meren pinnan tasalla asuvalle korkeus vähän mietitytti mutta siihen tottui varsin hyvin niin, ettei mitään varsinaisia ongelmia sitten ollut, vaikka hengästyyhän siinä helpommin ja reisissä tuntuu.
Toi viimeinen sola lähestymisineen oli kunnon loppunousu tosiaan, kuten Nelsonin kisoissa on tapana, vaikkei niin karua ollutkaan kuin noi aiemmat korkeimmat paikat. Pari kymppiä jo ennen sitä varsinaista solaa oli talutettavaa kivikkoa, paikoin ihan matalan joen uraa, paikoin polutonta jyrkkää rinnettä suoraan ylös tai alas, joten se muutaman kympin pätkä vei kai monilta kymmenisen tuntia tai jotain. Lasku oli aluksi kivikkoista ja alempana paikoin vähän pettävää hiekkaa, mutta ainakin mun pyörällä varsin ajettavaa.
Reittinä kyl rankin kisa jonka oon ajanut, mutta siinä määrin olin valmistautunut oikein että kaikki meni mainiosti ilman turhia ongelmia tai hidastuksia. Tyytyväinen oon tohon sijoitukseen, varsinkin kun lähdin aika omaa tahtia ajamaan muiden etenemisestä välittämättä. Yllättävän vähän tuolla muuten kisan aikana edes kohtasi muita, alkumatkasta joitakin, loppumatkasta en nähnyt ketään.Vielä kerran onnittelut ja kiitos matkakuvauksesta!
Lähetetty minun BLA-L29 laitteesta Tapatalkilla
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.