Näytä tavallinen näkymä : DFA alpha1
Avataan tälle nyt oma lanka niin ei mene sotkuun.
Omalla kohdalla tuon HRV loggerin lukeminen on vielä osittain hämärän peitossa. Ei ole ollut mahdollista kokeilla tätä paikallaan, eli trainerilla tai muulla, pelkästään ulkona missä on vähän haasteellista pitää syke tasaisena pitkän aikaa. Kokeilut jatkuu..
Testasin Androidin HRVLoggerilla eilen aerobisenkynnyksen mittausta DFA aplha1 -arvon perusteella. Tein https://www.hrv.tools/hrv-logger-faq.html protokollan mukaan trainerilla. Eli 4minuutin portaat 15w-20w nostoilla.
Sykevyönä oli Wahoon TICKR. Mittari antoi ekalla 5minuutilla jonkin verran artifakteja, mutta sen jälkeen ei enää esiintynyt. Olisiko auttanut kun alkoi hikoilemaan
Tulos osui oikeastaan tarkalleen siihen mihin odottikin eli pitäisin tuota yhden testin perusteella hyvänä tapana aerokynnyksen mittaukseen.
Dfa Alpha1 0.75 taso löytyi 265watin portaalta ja sykkeet 146
Vuosi sitten labrassa tehty laktaattitesti oli 250w ja sykkeet 146
Seuraavaksi voisi testailla ajaa PK-lenkkejä kynnyksellä ja katsoa miten arvo käyttäytyy.
Hyvä kun jaksoit testata. Minä koetin eilen pikaisesti ennen vetoja. Huomasin dfa arvon muuttuvan kadenssin mukaan. Sammutin härvelin.
Saako tehodatan jotenkin dfan kanssa päällekkäin helposti? Tuohon loggeriin ei taida saada wattimittaria kiinni.
Hyvä kun jaksoit testata. Minä koetin eilen pikaisesti ennen vetoja. Huomasin dfa arvon muuttuvan kadenssin mukaan. Sammutin härvelin.
Saako tehodatan jotenkin dfan kanssa päällekkäin helposti? Tuohon loggeriin ei taida saada wattimittaria kiinni.Ei taida saada wattimittaria yhdistettyä. Eikä tossa vielä saa mitään arvoja helposti päällekkäin. Sentään zoomatessa toimii niin että jos vaikka zoomaa alpha1 käyrän ja vaihtaa siitä sykekäyrään niin ovat samassa kohdassa.
Miten se kadenssin mukaan muuttui? Kun luku vaihtuu 2min välein. Toki sykekin vaihtuu kadenssin mukana
Hyvä kun jaksoit testata. Minä koetin eilen pikaisesti ennen vetoja. Huomasin dfa arvon muuttuvan kadenssin mukaan. Sammutin härvelin.
Saako tehodatan jotenkin dfan kanssa päällekkäin helposti? Tuohon loggeriin ei taida saada wattimittaria kiinni.
Ei varmaan samaan sovellukseen. Tallennetun datan kyllä saa ulos .csv- muodossa niin voi vaikka Excelissä yhdistellä .fit tiedon kanssa jos haluaa graafeja jälkeenpäin piirrellä.
Testissä itse kattelin watteja Zwiftistä TV:n kautta ja alpha-arvoa puhelimesta
Seuraavaksi voisi testailla ajaa PK-lenkkejä kynnyksellä ja katsoa miten arvo käyttäytyy.
Mä testasin vähän tähän tyyliin, ulkona tosin. Läskipyörällä että olis helppo pitää syke. Kovin tarkkaa sykelukua en saanut tuolla menetelmällä, mutta ehkä noin 5lyönnin tarkkuudella löytyi raja missä menee 0.75 alle. Täytyy kokeilla jollain pitkällä suoralla ja pidemmällä ajalla, nyt koko leikki noin 20minuuttia.
Ei varmaan samaan sovellukseen. Tallennetun datan kyllä saa ulos .csv- muodossa niin voi vaikka Excelissä yhdistellä .fit tiedon kanssa jos haluaa graafeja jälkeenpäin piirrellä.
Testissä itse kattelin watteja Zwiftistä TV:n kautta ja alpha-arvoa puhelimesta
Fit tiedosto on binäärimuodossa joten suoraan ei yhdistely käy. Kehittäjille tarkoitetusta Garminin fit SDK löytyy komentorivi työkalu jolla voi fit tiedoston datan konvertoida CSV muotoon.
https://developer.garmin.com/fit/fitcsvtool/
FIT tiedostoon saa sen DFA-a1 arvon lisättyä tuon SDK API avulla jos haluaa mutta se vaatii vähän koodausta esim. jonkin sellaisen parametrin paikalle joka näkyvissä joissain graafisissa käyttöliittymissä, kuten vaikka lämpötila. Muistaakseni Garminin web-härpäke näyttää lämpötilan ?
https://developer.garmin.com/fit/fitcsvtool/editing-files/
Kun yhdistelee eri laitteilla tallennettuja tiedostoja FIT dataan kannattaa varmistaa että aikaleimat vastaa toisiaan eli tallennustiheys on sama - eri näytearvot on silloin otettu samalla ajan hetkellä.
Jos tuunaa lämpötilan paikalle DFA-a1 niin kannattaa kertoa DFA-a1 arvo 100x ja sitten määritellä lämpötilayksiköksi Fahrenheit. Saa visuaalisesti erot paremmin näkyviin.
eka yritys... wattbikella +20w portaita, ekalla 10 minuutilla paljon artifakteja. kun syke oli jo noussut 160 tienoille (max ehka 195) niin DFA arvo oli viela 0.81. Jatin sen siihen.... uus yritys ehka huomenna. Vaikee uskoa etta kynnys olis noin korkealla
Fit tiedosto on binäärimuodossa joten suoraan ei yhdistely käy. Kehittäjille tarkoitetusta Garminin fit SDK löytyy komentorivi työkalu jolla voi fit tiedoston datan konvertoida CSV muotoon.
https://developer.garmin.com/fit/fitcsvtool/
FIT tiedostoon saa sen DFA-a1 arvon lisättyä tuon SDK API avulla jos haluaa mutta se vaatii vähän koodausta esim. jonkin sellaisen parametrin paikalle joka näkyvissä joissain graafisissa käyttöliittymissä, kuten vaikka lämpötila. Muistaakseni Garminin web-härpäke näyttää lämpötilan ?
https://developer.garmin.com/fit/fitcsvtool/editing-files/
Kun yhdistelee eri laitteilla tallennettuja tiedostoja FIT dataan kannattaa varmistaa että aikaleimat vastaa toisiaan eli tallennustiheys on sama - eri näytearvot on silloin otettu samalla ajan hetkellä.
Jos tuunaa lämpötilan paikalle DFA-a1 niin kannattaa kertoa DFA-a1 arvo 10x ja sitten määritellä lämpötilayksiköksi Fahrenheit. Saa visuaalisesti erot paremmin näkyviin.
Golden Cheetahista näytti saavan suoraan treenin ulos .csv muodossa. Tuolla saisi helpsoti datan yhdistettyä. Olisi vielä helpompaa jos molempien HRVLogger ja Zwift mittauksissa olisi Intervallit saman mittaisia. Nyt oli 2min ja 4min
Meinaako tuo features compucation window näytteenottoaikaa? Muutin sen 30s eilen.
Meinaako tuo features compucation window näytteenottoaikaa? Muutin sen 30s eilen.
Joo. Suositus olisi käyttää 2min väliä kun halutaan mitata aerobista kynnystä:
For exercise data and aerobic threshold estimation:
window size of 2 minutes for DFA (see additional FAQ below)
correction set to "workout" mode, which is equivalent to 5%, as there is very little variability when heart rate is high, so being more strict allows for more accurate assessments
Meinaako tuo features compucation window näytteenottoaikaa? Muutin sen 30s eilen.
En oikein tiedä mitä tarkoitat. Monien mittarien tehonäytössä on mahdollisuus valita ns. liukuva keskiarvo - esim. 1s - 60s. Tuo tarkoittaa sitä että näytteenottoväli on sama mutta näytössä sitten näytetään laskettu keskiarvo näytteistä väliltä 1s - 60s eli vaikka 5sec pituinen "aikaikkuna" joka liukuu 1s välein otettujen näytteiden yli eli lasketaan ja näytetään keski-arvo aina 5 näytteestä. Mitä pitempi ajan jakso keskiarvoistuksessa sen enemmän se tasaa ja suodattaa pois näytöltä äkillisiä vaihteluja.
Joo. Suositus olisi käyttää 2min väliä kun halutaan mitata aerobista kynnystä:
For exercise data and aerobic threshold estimation:
window size of 2 minutes for DFA (see additional FAQ below)
correction set to "workout" mode, which is equivalent to 5%, as there is very little variability when heart rate is high, so being more strict allows for more accurate assessments
Ok, täytyy vaihtaa tuo pidempään.
En oikein tiedä mitä tarkoitat. Monien mittarien tehonäytössä on mahdollisuus valita ns. liukuva keskiarvo - esim. 1s - 60s. Tuo tarkoittaa sitä että näytteenottoväli on sama mutta näytössä sitten näytetään laskettu keskiarvo näytteistä väliltä 1s - 60s eli vaikka 5sec pituinen "aikaikkuna" joka liukuu 1s välein otettujen näytteiden yli eli lasketaan ja näytetään keski-arvo aina 5 näytteestä. Mitä pitempi ajan jakso keskiarvoistuksessa sen enemmän se tasaa ja suodattaa pois näytöltä äkillisiä vaihteluja.
Androidin Hrv logger apsia tarkoitin. En vaan saa garminin kautta fiksua dataa ulos. Kännykän elite hrv apsi taas sotkee bt yhteyden Zwiftiin.
Hienointahan olisi tosiaan saada toimiva dfa käyrä suoraan esimerkiksi garminin datan yhteyteen.
Kubiokseen ei taida myöskään saada tehodataa näkyville?
Huoleton
17.03.2021, 15.35
Toi DFA toimii siinä mielessä erilailla kun vaikka syke tai teho että yhden näytteen ottaminen kestää sen 2min (tai mikä ikkuna nyt valitaan).
Eli optimissaan pitäs olla kaikki muu vakiona sen mittausjakson ajan niin DFA pääsis mittaamaan just pelkästään sitä mitä yritetään mitata.
Koska tuossa kuitenkin mitataan aikasarjan sisäisiä muutoksia niin kaikki muut muut muutokset sotkee tulosta. Sanotaan nyt vaikka että jos polkee osan mittauksesta putkelta niin varmaan saa eri tuloksen vaikka teho oliskin vakio.
Tota algoritmia katottuani arvaisin yleisesti muutokset mittauksen aikana nostaa DFAa1 arvoa.
Sitten jos ei ole kiinnostunut absoluuttisesta arvosta vaan siitä että DFAa1 on nousemaan tai laskemaan päin niin ei ole niin tarkkaa.
Noi niinkun yleensä ottaen toi ei näyttäis soveltuvan jatkuvaksi mittariksi kuten syke ja teho vaan ennemmin sellaseksi kontrolloidussa ollosuhteissa tehtäväksi mittaukseksi jota sitten voi rinnastaa sykkeeseen tai tehoon mittaushetkellä.
Toisaalta ajon aikana vois koittaa ottaa mittauksia vaikka niin että aina vaikka ajaa 10min tietyllä teholla tai sykkeellä ja sitten laskee DFAa1 viimesestä 2min.
Tolla tapaa vois ehkä saada just sen puuttuvan mittarin siitä PK lenkkeilyn rasittavuudesta.
Joskus aikanaan sykkeen mittaus on ollu saman tyylistä eli ensin juostaan ja sit pysähdytään ottaan syke ja siitä sit arvellaan millä juoksuvauhdilla on mikäkin syke. Ehkä tääkin tästä kehittyy kohti robustimpia jatkuvaa mittausta.
Androidin Hrv logger apsia tarkoitin. En vaan saa garminin kautta fiksua dataa ulos. Kännykän elite hrv apsi taas sotkee bt yhteyden Zwiftiin.
Hienointahan olisi tosiaan saada toimiva dfa käyrä suoraan esimerkiksi garminin datan yhteyteen.
Helpointa varmaan odotella ellei halua itse tunettaa. GoldenCheetahin (GC) kehittäjäryhmissä en äkkiseltään löytänyt aiheesta keskustelua. GC pystyy kyllä lisäämään omia parametreja mutta ei se osaa eri datatiedostoja yhdistellä.
Jos haluaa protoilla ja kokeilla niin yllä linkattu Garminin SDK työkalut tai sitten Excel. Aikaleimat eri tiedostoissa vaan pitää täsmätä eli tallennus aloitettu samalla hetkellä ja myös näytteenottovälin pitää olla sama. Näytteenottovälillä tarkoitan peräkkäisten näytteiden välistä aikaa. Keskiarvoistuksissa käytetyn aikaikkunan pituus on eri asia.
FIT tiedoston kun kääntää CSV tiedostoksi niin siellä on time_created (tallennuksen aloitusaika) ja timestamp (näytteenottohetki, aikaleima) kentät joiden arvojen pitäisi olla samat yhdistettävissä tiedostoissa. Silloin tiedostojen datat ovat synkronoitu.
Tiedostojen yhdistämisessä sitten laittaa näytteiden perään vaikka temperature kentän jossa arvona 100 x DFA-alpha1 arvo ja yksiköksi fahrenheit. Silloin graafiseen käyttöliittymään pulahtaa lämpötilan arvoksi esim. 75 joka vastaa DFA-alpha1 arvoa 0.75. Jotenkin noin se toimisi. 75 fahrenheit vastaisi ajajan aerobista kynnystä, aika hieno viritys :-)
Data,0,file_id,serial_number,"2147483647",,time_created,"702940946",,manufacturer,"15",,garmin_product,"1328",,type,"4",
Definition,2,record,timestamp,1,,distance,1,,speed ,1, temperature,1
Data,2,record,timestamp,"702940946",s,distance,"0.02",m,speed,"0.0",m/s,temperature,"75.0",fahrenheit,
Data,2,record,timestamp,"702940947",s,distance,"0.02",m,speed,"0.0",m/s,
Data,2,record,timestamp,"702940948",s,distance,"0.02",m,speed,"0.0",m/s,
Lenkkikavereille voi sitten esitellä sovellusta tyyliin "kato, koodasin sovelluksen joka arvioi ilman lämpötilasta aerobisen kynnyksen, eiks oo hieno" :)
Toi DFA toimii siinä mielessä erilailla kun vaikka syke tai teho että yhden näytteen ottaminen kestää sen 2min (tai mikä ikkuna nyt valitaan).
Eli optimissaan pitäs olla kaikki muu vakiona sen mittausjakson ajan niin DFA pääsis mittaamaan just pelkästään sitä mitä yritetään mitata.
Koska tuossa kuitenkin mitataan aikasarjan sisäisiä muutoksia niin kaikki muut muut muutokset sotkee tulosta. Sanotaan nyt vaikka että jos polkee osan mittauksesta putkelta niin varmaan saa eri tuloksen vaikka teho oliskin vakio.
Tota algoritmia katottuani arvaisin yleisesti muutokset mittauksen aikana nostaa DFAa1 arvoa.
Sitten jos ei ole kiinnostunut absoluuttisesta arvosta vaan siitä että DFAa1 on nousemaan tai laskemaan päin niin ei ole niin tarkkaa.
Noi niinkun yleensä ottaen toi ei näyttäis soveltuvan jatkuvaksi mittariksi kuten syke ja teho vaan ennemmin sellaseksi kontrolloidussa ollosuhteissa tehtäväksi mittaukseksi jota sitten voi rinnastaa sykkeeseen tai tehoon mittaushetkellä.
Toisaalta ajon aikana vois koittaa ottaa mittauksia vaikka niin että aina vaikka ajaa 10min tietyllä teholla tai sykkeellä ja sitten laskee DFAa1 viimesestä 2min.
Tolla tapaa vois ehkä saada just sen puuttuvan mittarin siitä PK lenkkeilyn rasittavuudesta.
Joskus aikanaan sykkeen mittaus on ollu saman tyylistä eli ensin juostaan ja sit pysähdytään ottaan syke ja siitä sit arvellaan millä juoksuvauhdilla on mikäkin syke. Ehkä tääkin tästä kehittyy kohti robustimpia jatkuvaa mittausta.
Onko oikeasti niin että DFA-a1 yhden näytteen ottaminen (näytteenottoväli) kestää esim. 2min vai että näytteiden (peräkkäisten lyöntien välinen aika) jälkikäsittely aikasarjan sisällä kestää 2min ? Vaihtuuko DFA-a1 data oikeasti 2min välein ?
Onko oikeasti niin että DFA-a1 yhden näytteen ottaminen (näytteenottoväli) kestää 2-4min vai että näytteiden jälkikäsittely, kuten keskiarvoistaminen tmv. suodatus kestää 2-4min ? Vaihtuuko DFA-a1 data oikeasti 2-4min välein ?Tämä se minuakin mietityttää. Ja että onko se alpha1 luku sitten tuon mittausvälin keskiarvo.
Oliko sulla se 30sek silloin kun kadenssi tuntui vaikuttavan arvoon?
Ainiin, ja ihan Play kaupasta latasin jonkun CSV Graph apin millä sai käppyröitä samalla sivulle, en tosin siitäkään ole ihan varma[emoji16]
Tämä se minuakin mietityttää. Ja että onko se alpha1 luku sitten tuon mittausvälin keskiarvo.
Oliko sulla se 30sek silloin kun kadenssi tuntui vaikuttavan arvoon?
Ainiin, ja ihan Play kaupasta latasin jonkun CSV Graph apin millä sai käppyröitä samalla sivulle, en tosin siitäkään ole ihan varma[emoji16]
Mä vähän epäilen tuota näytteenottoväliä, luulisi että kaikki peräkkäisten sydämen lyöntien väliset ajat otetaan huomioon. Aikajakso millä noille ajoille tehdään DFA-a1 laskenta voi vaihdella, Algoritmi tuskin on keskiarvo vaan siinä on kaikenlaista mm. fraktaaliteoriaan liittyvää matematiikkaa ja analyysiä.
Täytyy varmaan itsekin alkaa mittailemaan. DFA-a1 arvon muuttumisesta sen näkee tekeekö algoritmi laskennan oikeasti paloina vai liukuvana. Jos arvo vaihtuu esim. vain 2-4min välein niin silloin paloina muuten jos arvo vaihtuu useammin niin liukuvana aikaikkunana.
Toisaalta ajon aikana vois koittaa ottaa mittauksia vaikka niin että aina vaikka ajaa 10min tietyllä teholla tai sykkeellä ja sitten laskee DFAa1 viimesestä 2min.
Tolla tapaa vois ehkä saada just sen puuttuvan mittarin siitä PK lenkkeilyn rasittavuudesta.
Tuo kuulostaa fiksulta.
Onko oikeasti niin että DFA-a1 yhden näytteen ottaminen (näytteenottoväli) kestää esim. 2min vai että näytteiden (peräkkäisten lyöntien välinen aika) jälkikäsittely aikasarjan sisällä kestää 2min ? Vaihtuuko DFA-a1 data oikeasti 2min välein ?
Ei kun tuon voi valita. Lyhyin ajanjakso on 30s tuossa android apsissa. Mutta tuskon tosiaan, että liian lyhyellä ajalla on hankala saada tarkkaa dataa, kun liikutaan. Tuonhan näkee jo ihan normaalistakin sykevälivaihtelumittauksesta.
Oliko sulla se 30sek silloin kun kadenssi tuntui vaikuttavan arvoon?
Minulla oli. Ajoin tosiaan vaihteiden kanssa zwfitissä aavikolla, jossa tosi pieniä korkeusvaihteluja. Vaihteen vaihto muutti kadenssia ja tuo näkyi välittömästi dfa arvossa.
Helpointa varmaan odotella ellei halua itse tunettaa. GoldenCheetahin (GC) kehittäjäryhmissä en äkkiseltään löytänyt aiheesta keskustelua. GC pystyy kyllä lisäämään omia parametreja mutta ei se osaa eri datatiedostoja yhdistellä.
Jos haluaa protoilla ja kokeilla niin yllä linkattu Garminin SDK työkalut tai sitten Excel. Aikaleimat eri tiedostoissa vaan pitää täsmätä eli tallennus aloitettu samalla hetkellä ja myös näytteenottovälin pitää olla sama. Näytteenottovälillä tarkoitan peräkkäisten näytteiden välistä aikaa. Keskiarvoistuksissa käytetyn aikaikkunan pituus on eri asia.
FIT tiedoston kun kääntää CSV tiedostoksi niin siellä on time_created (tallennuksen aloitusaika) ja timestamp (näytteenottohetki, aikaleima) kentät joiden arvojen pitäisi olla samat yhdistettävissä tiedostoissa. Silloin tiedostojen datat ovat synkronoitu.
Tiedostojen yhdistämisessä sitten laittaa näytteiden perään vaikka temperature kentän jossa arvona 100 x DFA-alpha1 arvo ja yksiköksi fahrenheit. Silloin graafiseen käyttöliittymään pulahtaa lämpötilan arvoksi esim. 75 joka vastaa DFA-alpha1 arvoa 0.75. Jotenkin noin se toimisi. 75 fahrenheit vastaisi ajajan aerobista kynnystä, aika hieno viritys :-)
Lenkkikavereille voi sitten esitellä sovellusta tyyliin "kato, koodasin sovelluksen joka arvioi ilman lämpötilasta aerobisen kynnyksen, eiks oo hieno" :)
Pikkusen puhalti oikealta ohi. Taidan odotella :)
muistutuksena: JOS tallentaa HRVLoggerilla ja aikoo jälkikäteen käydä logia vielä Kubioksella läpi niin kannattaa kytkeä HRVLoggerin korjaus pois (correction = disabled). Muuten ei aikaleimat täsmää (koska korjaus poistaa osan RR datasta) ja hankala sovittaa yhteen wattien kanssa (ainakin porrastestissa). Toki jos korjaus on HRVLoggerissa pois päältä niin tulokset joita HRVLogger näyttää ei taasen osu kohdalleen (eli artefaktien takia DFA a1 arvot on pielessä) eli tällöin HRVLogger toimii pelkästään loggerina ja tarkemmat tulokset sitten Kubioksen avulla (korjattuna).
itse olen näitä katsellut excelissä vaan läpi, HRVLoggerista logit koneelle ja tehodata Zwiftistä esim stravan kautta kierrätettynä (lap power) tai manuaalisesti lisättynä siten että aikaleimat täsmää (2min tai 6min avg tehot esim). testin voi tehdä zwift workout moodissa ja iskee HRVLoggerin tallentamaan samaan aikaan kun zwiftin treeni alkaa. Zwiftin treenissä portaat 4min tai 6min kestolla niin saa 2-3 DFA a1 arvoa per teholukema.
loppuvuodesta 2min portailla testattuna (assioma duo, Polar H10 ja tempoasento treinerillä):
tässä siis tehoissa sama nousutahti kuin esim tässä tutkimuksessa: https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fphys.2020.550572/full
https://i.imgur.com/63dv2bf.png
https://i.imgur.com/SFmOFGh.png
Uudempi testi 6min portailla pari viikkoa sitten (Neo2T tehot (1-2W vähemmän kuin Assioma Duo), Polar H10 syke):
tässä siis kolme DFA a1 lukemaa per tehotaso ja DFA a1 arvojen keskiarvo lisätty kuvaajaan:
https://i.imgur.com/OsVRYk5.png
sama kuin yllä mutta jokainen DFA a1 arvo mukana
https://i.imgur.com/YCwNj80.png
ja raakadata näytti tältä - sykedata ja tehot lisätty manuaalisesti (voi katsoa esim stravasta):
https://i.imgur.com/xKaP6KI.png
jatkossa aion käyttää tuota 6min versiota
https://blogs.bmj.com/bjsm/2021/02/13/from-laboratory-to-roadside-real-time-assessment-and-monitoring-of-the-aerobic-threshold-in-endurance-typed-sports/
LIMITATIONS AND FUTURE DIRECTIONS
Index behavior is well studied during running and cycling but no information in cross country skiing, swimming or rowing.
Published validation was done using a high sample rate ECG. Results using consumer grade chest belts (e.g., Polar, Garmin, Suunto) with different R-peak detection methods and sampling rates are unclear.
Little data available in females during endurance-typed exercise.
Effects of missed beat artifact and arrhythmias unclear.
No published comparisons of Kubios HRV vs Python script approaches. Preprocessing of data and artifact correction methods are different.
HRV Logger application is not a dedicated app for DFA a1 during exercise. Limited graphics, artifact correction modes, no display of artifact percentage and only outputs DFA a1 every 2 minutes.
Tuon artikkelin perusteella HRV Logger on puutteellinen. DFA-a1 näyttö 2min välein ei mun mielestä välttämättä liity monimutkaisiin DFA laskenta-algoritmeihin. HRV Logger vaan näyttää arvon 2min välein eli ei ole reaaliaikainen. Täytyy varmaan Kubiokseen laittaa omien ajeluiden datoja suoraan Polarin mittarista ja katsoa mitä arvoja pukkaa ulos.
"no display of artifact percentage" <- tämä on kyllä jo fiksattu uusimassa HRVLoggerissa (aiemmin HRVLoggerin logi tosiaan ei näyttänyt poistettujen artefaktien määrää mutta nykyään näyttää)
Huoleton
17.03.2021, 17.43
Onko oikeasti niin että DFA-a1 yhden näytteen ottaminen (näytteenottoväli) kestää esim. 2min vai että näytteiden (peräkkäisten lyöntien välinen aika) jälkikäsittely aikasarjan sisällä kestää 2min ? Vaihtuuko DFA-a1 data oikeasti 2min välein ?
DFA kerää sykevälidataa 2min ja sitten laskee siitä minkälaista vaihtelu on tuona aikana. Että onko vaihtelu kaoottista vai satunnaista kohinaa vai muuta (karu lyhennys).
Dataa tarvii siis kerätä joku aika että vaihtelua voi arvioida.
HVR appi antaa tuloksen kerran 2 minuutissa. Ei ole mitään estettä sille etteikö joku tekisi appia joka antaisi tuloksen joka sekunti aina kuitenkin edelliseen 2 min perustuen.
Tässä vaiheessa on kuitenkin varmaan suoraviivaisempaa pitää kroppa tasasessa tilassa 2min ja mitata se.
Jos tämä on hyvä juttu niin varmaan tulee kohta jatkuvan mittauksen vehkeitä ja parempaa ymmärrystä miten dataa tulkitaan.
Vaikka joku sellanen joka tunnistaa lenkillä automaattisesti mistä kohtaa saa hyvän mittajakson ja heittää ruudulle sitten että hyvin menee tai että nyt kandee suunnata kotiin päin ennenkun noutaja tulee.
Lepo-HRV näyttää meneen aika lyhessä ajassa labrahöpinöistä integroituihin tuotteisiin.
Aika helppo uskoa että vaikka kadenssin muuttelu kesken mittauksen vaikuttaa tulokseen. Sitten taas luulisi että kadenssi sinänsä ei vaikuta paljoa jos sitä ei paljoa muutella kesken mittauksen. Siis ei luulisi vaikuttavan enempää kun mitä vaikuttaa sykkeeseen ylipäätään.
Juu ei. Nyt on pakko todeta, että oma datankäsittelyraja kulkee tässä. On zwiftiä, garminia, kännyä, apsia. Säädät kaikki ja sit ne kaatuu yksi kerrallaan. Ei jeesus...
Palataan asiaan, jos dfa arvo lävähtää joskus nappia painamalla edgen näytöllä. Siihen asti pitkä tasawattilenkki saa piisata aerokynnyksen arviointiin.
Oisko tämä se dataähky?
Juu ei. Nyt on pakko todeta, että oma datankäsittelyraja kulkee tässä. On zwiftiä, garminia, kännyä, apsia. Säädät kaikki ja sit ne kaatuu yksi kerrallaan. Ei jeesus...
Palataan asiaan, jos dfa arvo lävähtää joskus nappia painamalla edgen näytöllä. Siihen asti pitkä tasawattilenkki saa piisata aerokynnyksen arviointiin.
Oisko tämä se dataähky?
Siltähän tuo vähän vaikuttaa. Parempi kuin ajelee vaan, niin on hauskempaa. Apple-henkilöksi kääntyminen voi ehkä vähän lievittää tuskaa. Hommaat vaan Applen kellon ja puhelimen sekä iOS HRV app niin DFA-a1 arvo lävähtää kellon näytölle. Kellon voi vaikka pultata jotenkin ohjaustankoon kiinni niin se arvo on helposti näkyvissä. Sykevyö tarvitaan lisäksi.
humppakuutio
17.03.2021, 21.14
loppuvuodesta 2min portailla testattuna (assioma duo, Polar H10 ja tempoasento treinerillä):
tässä siis tehoissa sama nousutahti kuin esim tässä tutkimuksessa: https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fphys.2020.550572/full
Tämä nyt on vähän hiusten halkomista, mutta tuo linkattu artikkeli ei ole varsinaisesti tutkimus, vaan mielipidekirjoitus. Mutta siinä on kyllä hyvää asiaa ja linkkejä varsinaisiin tutkimusartikkeleihin.
Viitatussa tutkimuksessa käytettiin 3 minuutin portaita. Tuo 2 min tehoporras ei oikein sovellu DFA-analyysiin kynnystestimielessä: sykereaktio tulee aina viiveellä tehon nousuun, joten sykevälivaihtelukaan ei heti reagoi. Eli 3 minuutin porras on aikalailla minimi, ja siitä analysoidaan se viimeinen 2 minuuttia.
Tekemäsi testidata on aika mielenkiintoista, mutta DFA käyttäytyy kyllä vähän epäloogisesti. Rasituksen noustessa DFA-arvon pitäisi laskea lähes lineaarisesti alemmas noin tasolle 0,5 asti, mutta näin ei näytä käyvän. Johtuu todennäköisesti artefaktoista, taulukon perusteella aika monella tehoportaalla ollut yli 10%. Tämä onkin se suurin ongelma sykevälivaihtelun kenttämittauksissa, eli datan luotettavuus on vähän niin ja näin.
Toinen asia on sitten se, että tuo DFA alpha1 0,75 aerobisen kynnyksen markkerina perustuu toistaiseksi todella vähäiseen dataan. Jonkinlaisen likiarvon aerobisesta kynnyksestä sillä saa +/-10 lyönnin tarkkuudella, mutta ei se mikään absoluuttinen arvo ole.
Huoleton
17.03.2021, 23.26
Itse kun oon tuota kokeillut niin 0.75 kohdalla ollaan jo reilusti yli sen rasituksen mitä itse pidän omana ”aerobisena kynnyksenä”.
Sykkeellä verrattuna ero on siinä 15 luokkaa.
Mittaus on ihan hyvin toistettavissa. Koitin myös poikaa koekaniinina ja käytännössä sama tulos.
Laktaateista ei ole viimeaikaista tietoa.
Mun mielestä koko aerobinen kynnys on vähän höttö termi eikä kaikille laktaateistakaan tule yksiselitteistä tulosta. Laktaattitestistä on kuitenkin niin paljon enemmän kokemusta että se on selvästi käyttökelposempi useimmille tässä vaiheessa kehitystä.
En yhtään ihmettele vaikka monella laktaattitestin tulos ja dfaa1 0.75 osuis samaan. Villi veikkaus on että useimmilla ei. Toinen veikkaus on että kuntotasolla on vaikutusta osuvuuteen. Testiprotokollalla tietysti on myös.
Selvää korrelaatiota tuossa kuitenkin on dfa mittauksen ja kropan rasituksen kanssa. Tämmösen sain aikaan:
Ensin ajoa teholla x jolloin syke on y ja dfaa1 vähän alle 1.
Sitten 10 min täysillä ja palauttelua kunnes teholla x syke on taas y. Nyt dfaa1 onkin lähempänä 0.5.
Eli tulkinta on että kovan vedon jälkeen ajo on raskaampaa ja vaikka se ei näy sykkessä niin dfassa näkyy. Tai sitten vaan näin mitä halusin.
Tämä nyt on vähän hiusten halkomista, mutta tuo linkattu artikkeli ei ole varsinaisesti tutkimus, vaan mielipidekirjoitus. Mutta siinä on kyllä hyvää asiaa ja linkkejä varsinaisiin tutkimusartikkeleihin.
Viitatussa tutkimuksessa käytettiin 3 minuutin portaita. Tuo 2 min tehoporras ei oikein sovellu DFA-analyysiin kynnystestimielessä: sykereaktio tulee aina viiveellä tehon nousuun, joten sykevälivaihtelukaan ei heti reagoi. Eli 3 minuutin porras on aikalailla minimi, ja siitä analysoidaan se viimeinen 2 minuuttia.
Tekemäsi testidata on aika mielenkiintoista, mutta DFA käyttäytyy kyllä vähän epäloogisesti. Rasituksen noustessa DFA-arvon pitäisi laskea lähes lineaarisesti alemmas noin tasolle 0,5 asti, mutta näin ei näytä käyvän. Johtuu todennäköisesti artefaktoista, taulukon perusteella aika monella tehoportaalla ollut yli 10%. Tämä onkin se suurin ongelma sykevälivaihtelun kenttämittauksissa, eli datan luotettavuus on vähän niin ja näin.
Toinen asia on sitten se, että tuo DFA alpha1 0,75 aerobisen kynnyksen markkerina perustuu toistaiseksi todella vähäiseen dataan. Jonkinlaisen likiarvon aerobisesta kynnyksestä sillä saa +/-10 lyönnin tarkkuudella, mutta ei se mikään absoluuttinen arvo ole.
Linkissähän oli myöskin käsitelty laktaatti- ja hengityskaasumittauksien heikkouksia ja epätarkkuuksia. Ei nekään ongelmattomia ole (ja tavan kuntoilijalle merkittävästi hankalampia toteuttaa kuin tämä DFA a1 mittailu).
2-3min lienee auttamatta liian lyhyt porras ja 20W per 3min korotusta ihmettelen myös. Tulipahan kuitenkin testattua noilla parametreillä että sai jotain alustavaa vertailukohtaa. Tuo jälkimmäinen 6min / 10W metodi tuntuu fiksummalta ja noin 270W / 142bpm on selvästi realistisemmalla tasolla ja tuskin paljoa "oikeasta" kynnyksestä heitttää (FTP on jotain 330-335 tasoa, max HR 190 ja LTHR noin 170). Kunhan tiet sulana niin tehdään 3h kenttätestiä ja vertaillaan =)
Nyt kun tuo HRVLogger näyttää tuon poistettujen artefaktojen määrän niin seuraavien testien luotettavuuttakin voi hieman vertailla. Tuossa 6min testissä alku ja loppupäässä tosiaan enemmän artefaktoja (joka varmasti syynä outoon DFA a1 arvon nousuun) mutta tuossa oleellisella alueella pääosin 5% tasossa. Tuosta ekasta 2min stepeillä tehdystä ei tuota tietoa ole saatavilla (silloinen HRVLogger ei listannut artefaktojen määrää).
Huoleton
18.03.2021, 09.27
Toi oli kyllä tän keskustelun kannalta hieno homma kun macci viitsi laittaa datat noin nähtäville. Kyllähän ne selittää tätä koko tilannetta aika hyvin.
Tuon jälkimmäisen perusteella voi sanoa sen verran että ei se ainkaan DFA:ta toimimattomaksi todista. Sitten taas niinkun hummppakuutio huomautti artefakteja on ihan liikaa. Jos tota dataa analysoisi ihan vaan tilastollisesti niin vois olla että DFA a1 korreloi paremmin artefaktien kanssa kun sykkeen kanssa.
Kun sykevälisarjasta koitetaan laskea self similarityä (mitähän on suomeksi?) niin muutamankin arvon puuttuminen välistä sotkee aika lailla. Riippu paljon myös siitä miten niitä kompensoidaan.
Vaikka tällä alalla kuulun harrastajakategoriaan niin itsekkin on tullut vähän vastaavaan yritettyä koodata ja toi on hankala tilanne kun aikasarjastu puuttuu näytteitä ja yritetään analysoida muutoksia. Artefaktin skippaaminen muuttaa datapisteiden suhteellista aikaa ja oikean datan arvaaminen esim keskiarvolla pienentää itse laskettavaa arvoa eli muutosta. Ei ole yllätys jos eri softilla tulee eri tuloksia kun on artefakteja.
Tuossa otoksessa jää näkymättä se miltä toi alku olis näyttänyt ilman artefakteja. Olisko 0.75 saavutettu vaikka jo edellisellä portaalla?
Näyttää siltä että nykyiset sykemittarit sovellu tohon käyttöön kovin hyvin. Oikeestaan aika ihme että soveltuu ollenkaan eli on vähän liian hyvää tuotetta tehty polarilla pelkän sykkeen mittaamiseen kun pystyy kuitenkin noinkin hyvin löytämään joka lyönnin.
Nyt kun HRV on jo yleistynyt ja jos tämä tulee seuraavaksi niin ehkä tulee vielä parempia mittareita. Firstbeatilla on ollut ainakin sellanen joka liimataan kahdesta kohtaa ihoon. Mun veikkaus on että se on just kehitetty luotettavampaan beat by beat mittaukseen. Pointti on ei ole se että kohta kaikki liimalee sykeantureita ihoon vaan että sykeantureitakin on mahdollista kehittää jos vaan tarvetta on.
Elite HRV ei taida näyttää artefaktilukua suoraan näytöllä? Jos näyttäis niin sitähän vois jauhaa tasateholla niin kauan että saa 2min pätkän ilman artefakteja ennenkun siirtyy seuraavalle portaalle. Kovaa hommaa mutta siinä taitaa olla teknologian taso tällä hetkellä ennekun tulee seuraava kehitysaskel.
Testasin Androidin HRVLoggerilla eilen aerobisenkynnyksen mittausta DFA aplha1 -arvon perusteella. Tein https://www.hrv.tools/hrv-logger-faq.html protokollan mukaan trainerilla. Eli 4minuutin portaat 15w-20w nostoilla.
Sykevyönä oli Wahoon TICKR. Mittari antoi ekalla 5minuutilla jonkin verran artifakteja, mutta sen jälkeen ei enää esiintynyt. Olisiko auttanut kun alkoi hikoilemaan
Tulos osui oikeastaan tarkalleen siihen mihin odottikin eli pitäisin tuota yhden testin perusteella hyvänä tapana aerokynnyksen mittaukseen.
Dfa Alpha1 0.75 taso löytyi 265watin portaalta ja sykkeet 146
Vuosi sitten labrassa tehty laktaattitesti oli 250w ja sykkeet 146
Seuraavaksi voisi testailla ajaa PK-lenkkejä kynnyksellä ja katsoa miten arvo käyttäytyy.
Testasin tuota mittausta vielä uudestaan eilen parin tunnin PK lenkillä trainerilla. Trainerissa tasainen teho erg-moodissa 230wattia ja kadenssin koitti pitää mahdollisimman tasaisena
DFA alpha1 arvo pomppi 1.1 - 1.5 välissä. Keskiarvon ollessa jotain 1.4. Eli reilusti aerobisella puolella niinkuin olettikin. Syke n. 120
Jännää tuossa oli, että arvo laski 15min kohdalla tuohon 1.1 ja sen jälkeen trendi oli enemmänkin nouseva. Olisin odottanut, että käyttäytyy päinvastoin. Ehkä täytyy vielä kokeilla ajaa pidempi setti kynnyksella ja katsoa laskeeko sitten jossain välissä alle 0.75
Vaikuttaakohan syke artifactien määrään. Molemmissa ajoissa on ekalla 5minuutilla tullut artifacteja kun sykkeet alle 80 ja tuossa PK-ajossa niitä tuli myös vikalla 5minuutilla kun oli jäähdyttely jossa syke laski alle 80. Muuten ajojen aikana niitä ei tullut.
Hrv logger ainakin näyttää vaikka ne poistetut artefaktit siinä näytöllä.
Mun vähäisillä testauksilla tullut siihen tulokseen että mitä märempi iho sen vähemmän artefakteja.
Eilen pääsin kaverille polkemaan wattbikella ramp testin. Laitoin hrv loggerin tallentamaan 10min warmupin aikana ja myös itse max ramp testin aikana, tosin siinä muistin painaa vasta vähän myöhässä ja ramp test meni minuutin portailla, pohjilla oli suunnilleen kolme porrasta ennen kun muistin painaa nauhoituksen.
Max ramp testissä poistettuja artifakteja nolla.
Kuvat on nyt suoraan tapatalkista niin en tiedä saako niistä mitään selvää.https://uploads.tapatalk-cdn.com/20210318/5182e62325f76f910404a702db1244ec.jpghttps://uploads.tapatalk-cdn.com/20210318/a171ba8e4e192d312c7cb9ce501cc627.jpghttps://uploads.tapatalk-cdn.com/20210318/1785c972f4114157d57f675da8d7c67a.jpghttps://uploads.tapatalk-cdn.com/20210318/305ecca575a64dec6c42a9abacfe6b50.jpg
Testasin tuota mittausta vielä uudestaan eilen parin tunnin PK lenkillä trainerilla. Trainerissa tasainen teho erg-moodissa 230wattia ja kadenssin koitti pitää mahdollisimman tasaisena
DFA alpha1 arvo pomppi 1.1 - 1.5 välissä. Keskiarvon ollessa jotain 1.4. Eli reilusti aerobisella puolella niinkuin olettikin. Syke n. 120
Jännää tuossa oli, että arvo laski 15min kohdalla tuohon 1.1 ja sen jälkeen trendi oli enemmänkin nouseva. Olisin odottanut, että käyttäytyy päinvastoin. Ehkä täytyy vielä kokeilla ajaa pidempi setti kynnyksella ja katsoa laskeeko sitten jossain välissä alle 0.75
Vaikuttaakohan syke artifactien määrään. Molemmissa ajoissa on ekalla 5minuutilla tullut artifacteja kun sykkeet alle 80 ja tuossa PK-ajossa niitä tuli myös vikalla 5minuutilla kun oli jäähdyttely jossa syke laski alle 80. Muuten ajojen aikana niitä ei tullut.
Minusta se menee just noin omien tuntemuksienkin mukaan. Eli alku lenkistä tuntuu raskaalta, mutta puolen tunnin jälkeen kroppa stabiloituu ja ajaminen on iisiä. Siis jos ei ajeta liian lähellä aerokynnystä.
Huoleton
18.03.2021, 11.34
Olin jostain lukevinani että HRV apissa "workout" asetuksella artefakti on 5% rajalla. Tulkitsen että toi tarkottaa että jos sykevälidatapiste on 5% suurempi kun edellinen niin se luokitellaan artefaktiksi. Voi myös olla että verrataan johonkin liukuvaan keskiarvoon ja siitä 5%.
Siellä apissa sanotaan että leposykkeelle suositellaan 25% asetusta kun vaihtelu on suurempaa.
Eli kyllä syke vaikuttaa, mutta ehkä paremmin olisi sanoa että sykevälivaihtelu vaikuttaa. Eli mitä enemmän vaihtelee sitä todennäkösemmin oikea datapiste tulkitaan artefaktiksi.
Toisaalta voi olla ihan joku muukin tekijä kuten että anturi tunnistaa helpommin kun sydän lyö kovaa.
En onnistunut toisella yrittämälläkään saamaan kokonaista lenkkiä tallentumaan, vaan pätkäisi 20 minuutin kohdalla. Niinpä jäi 0.75 vieläkin löytämättä. No, alkaa näyttää, että kuulun näihin, joilla tuo 0.75 löytyy vähän turhan korkeilta sykkeiltä ollakseen käyttökelpoinen aerokynnykseksi. Tai sitten olen tissiposki ja PK onkin paljon rajumpaa touhua kuin olen kuvitellut. :D
Voisihan tämän kanssa vielä näppäillä, mutta ärsyttävä ominaisuus kyllä tuo, ettei kokonaista lenkkiä tahdo saada talteen. Virransäästöasetuksista ei pitäisi olla enää kiinni, mutta mistä näistä tietää.
270w portaan vikan 2min dfa a1 oli tänään 0,867. Pitää varmaan tehdä 3h testi noilla tehoilla ensi kierron lopussa. Viime viikolla meni 2h 299 watilla erg-modella.
Seiler taisi puhua joskus, että ajaa ergillä tunnin oletetulla kynnyksellä ja kyttää aerobic decouplingia. Kuulostaa aika lyhyeltä, mutta voisihan tuotakin kokeilla, kun löytää sen tehon missä dfa putoaa alle 0,75.
Voisihan tämän kanssa vielä näppäillä, mutta ärsyttävä ominaisuus kyllä tuo, ettei kokonaista lenkkiä tahdo saada talteen. Virransäästöasetuksista ei pitäisi olla enää kiinni, mutta mistä näistä tietää.
Jossain neuvottiin jos tallennus katkeaa virransäästön takia voi koittaa jotain nightclock appia mikä pitää näytön päällä tallennuksen aikana.
^ Joo, jollain aikaisemmalla puhelimella olen kaikenmaailman appeja ja virityksiä kokeillut tuohon ongelmaan, kun Stravan tallennus katkesi samalla tavalla. Saa nyt nähdä jaksaako tämän HRV-säädön takia alkaa taistelemaan, kun vähän jo vaikuttaa, ettei tämä minulle niin hyödyllinen ole. Aerokynnys menee niin korkealle, että olen muutamassa viikossa telakalla, jos alan PK:t sitä kautta määrittelemään. :)
Tuuppasin huvikseni yhden tämän kevään ajelun datat Kubiokseen ja vähän puljasin DFA-a1 arvoilla. Kyseisenä päivänä ajoin ihan miten huvittaa mutta ajeluun liittyi yksi 5min VO2Max testi pätkä jossa ajoin aika tasaisella teholla 5min pätkä enemmän tai vähemmän täysillä, syke nousi 125 -> 185. Kubioksessa analysoin tuon 5min pätkän 30s aikaikkunalla ja 1s liukumalla ja etsin sekunnilleen kohdan jossa DFA-a1 arvo alittaa ensimmäisen kerran 0.75 ja sain seuraavat tulokset (DFA-a1, syke):
0.87, 154.65
0.69, 155.16
Syke on ka-syke 30s aikana.
Ihan sattuman kauppaa todennäköisesti että syke-arvo osuu niille huituville joilla sen pitäisi olla. Nopea, kovaa ajettu testi tuskin kertoo oikeaa tulosta. Samaan tulokseen voi muuten päästä myös laskemalla keskiarvon min,max sykkeistä eli (125 + 185)/2 = 155.
Pitää etsiä joku toinen pätkä tai ajella vähän kontrolloidumpi testilenkki jossa syke nousee ja laskee AnK yli pitemmällä aikavälillä. Kubios kyllä hyvä koska siinä voi aikaikkunan pituuden ja sen liukumiseen käytetyn portaan säätää ja etsiä täsmälleen kohdat missa DFA-a1 arvo ylittää tai alittaa tietyn rajan.
Joka tapauksessa itselleen voi nyt vaikka uskotella että mun AeK tuona päivänä on ollut (154.65 + 155.16)/2 = 154.90 kahden desimaalin tarkkuudella. :-) Huh, minkä helpotuksen tämä tieto antaa jatkoa varten. :-)
Suosittelen kyllä Kubiosta tarkempia analysointeja varten. Kun exporttaa esim. Polarin Flow webbipalvelusta HRV datan CSV muodossa ulos niin joutuu muokkaamaan Kubioksen oletusasetuksia CSV importin yhteydessä eli minkä kokoinen header-kenttä ja kuinka mones sarake sisältää HRV datan ja mikä on käytetty yksikkö.
Taas viheltää korkealta :)
Tykkään kyllä kubioksesta, koska tuon kanssa ei tarvitse säätää ajon aikana mitään.
Mikä arvo kubioksen virheen korjukseen kannattaa valita? Tuohan näemmä vaikutta dfa arvoonkin.
^ Maksat Kuopion pojille vähän fyrkkaa niin saat takuulla maailman parhaan, automaagisen virheenkorjauksen Premium version mukana :-) Ei kannata omaa elämää pilata sen takia ettei ole varaa mukamas maksaa kunnon ohjelmista :-)
Joskus muinoin kun käytin ilmaisversioita niin ei niitä virheitä kovin paljoa ollut Polarin vyöllä ja mittarilla. Lepomittauksissa muistaakseni joskus ihan muutamia alle 10. Rasitusmittauksia tehnyt hyvin harvoin. En ihan tarkkaan edes tiedä miten sen nykyisen ilmaisversion virheenkorjaus on toteutettu.
Normaalisti kun on hyvä vyö ja oikein asennettu vyö (iho kasteltu siltä osalta mihin vyön mittausanturit tulee) niin virheitä alle 0.2%. Rasitustilassa periaatteessa syketaajuus on korkeampi jolloin matalataajuiset osat voivat olla virheitä ja päinvastoin eli levossa syketaajuus matalampi ja siitä poikkeavat korkeataajuiset osat voivat olla virheitä. Noiden karkeiden periaatteiden mukaan voi muistaakseni säätää ilmaisversiossa sitä korjausparametria.
Lukee Kubioksen käyttöohjeen sieltä selviää paremmin tai kysyy Kuopiosta. Vielä parempi kun ostat premium version ja ajelet sillä tyytyväisenä ja saat luotettavia tuloksia.
PS. Mun ajelussa 36 korjattua virhettä vajaan 4h aikana ja analysoidussa pätkässä ei yhtään.
Laitappa kubion tiimille palautetta, että lisäävät tehodatan ajoon mukaan. Kerro, että tämä on saanut fillaripiireissä liikehdintää. Voisi olla oikeasti kysyntää.
Niin ja se ant+, eli toimiiko se? Garmin ei anna parittaa polarin bt anturia.
Edit: ei taida ant+ toimia. Muistaakseni virheitä oli paljon enemmän. Millä pulmark tallennat sykevälivaihteludatan?
Laitappa kubion tiimille palautetta, että lisäävät tehodatan ajoon mukaan. Kerro, että tämä on saanut fillaripiireissä liikehdintää. Voisi olla oikeasti kysyntää.
Niin ja se ant+, eli toimiiko se? Garmin ei anna parittaa polarin bt anturia.
Ant+ ei oo mitään tekemistä sykemittauksen tarkkuuden kanssa. Garminista en ymmärrä mitään, kai ne navigaattoreita osaa tehdä. Säynäjäkangas oli hyvä äijä, tosi hyvät vitsit kaiken lisäksi ja Polarin vyöt on parhaita jos ei halua sairaalatason mittausta ja ihoon kiinnitettäviä antureita.
PS. Mä oon elämäni loppuun saakka Polarin mittalaitteiden käyttäjä mitä sykemittaukseen tulee vaikka ei olekaan sinne päin kaupallista yhteistyötä.
Eli ant+ kanssa ei saa tarkkaa dataa ulos?
Eli ant+ kanssa ei saa tarkkaa dataa ulos?
No ei. Ant+ on tiedonsiirtoprotokolla jolla vain siirretään jo mitattua tietoa toiseen laitteeseen samanlainen kuin bluetooth. Mitattu tieto on jo mitattua ennenkuin se siirretään toiselle laitteelle. Ant+ on kyllä jonkinlaiset virheiden tarkistusmekanismit sitä tiedonsiirtoa varten mutta kyllä se virhe mittauksessa on tapahtunut jo aikaisemmin. Päätelaite kuten esim. Garminin ajotietokone yleensä ilmoittaa tiedonsiirrossa tapahtuvista virheistä tyyliin ei yhteyttä laitteeseen jne.
Mä en usko että ajotietokone tai muu normaali päätelaite jossa vähän laskentatehoa alkaisi tekemään jotain monimutkaista virheenkorjausta esim. sykkeelle tai sykevälivaihteluille. Kännyköissä on jo vähän tehokkaampi prosessori jolla voidaan tehdä monimutkaisempaa laskentaa. HRV liittyvien parametrien laskentaan liittyen en usko että ihan lähitulevaisuudessa markkinoille tulee laitteita jossa kellossa tai ajotietokoneessa suoritetaan paljon prosessoritehoa vaativaa laskentaa. Kännykkä tarvitaan edelleen välikappaleeksi laskentaa varten.
Applen kellon DFA-a1 näyttökin toimii niin että Applen kännykkä tekee varsinaisen laskennan ja sitten arvo vain siirretään Applen kelloon.
PS. Ei sykemittauksen virheet johdu tiedonsiirtoprotokollasta, uskokaa jo. Silloin kaikkialla muussakin datassa olisi virheitä. Jos dataa katoaa tai vääristyy tiedonsiirron aikana niin päätelaite ei sitä pysty millään korjaamaan, se vain havaitsee virheet tiedonsiirrossa. Laadukas päätelaite sitten ilmoittaa näistä tiedonsiirtovirheistä.
Mulla sykedata etenee näin: Polar H10 vyö -> Polar M450 ajotietokone -> Polar Flow app Android -> Polar Flow web-härpäle -> Flow export HRV CSV muodossa -> Kubios
tai sitten kaikki data esim. GoldenCheetahiin (GC):
Polar M450 ajotietokone -> Itse tunetettu ohjelma Polarin laitteiden rajapintaa käyttäen (Linux kannettavassa) jolla saa datan ulos M450 USB-kaapelilla eri muodossa tiedostoon (HRM, TCX, GPX tai FIT) -> GC
Onkohan minulla joku namikka sitten väärin... Saan tosiaan kubiokseen nykyään tälläistä dataa garminin kautta. Polar h10.
Oikea puoli siis.
https://live.staticflickr.com/65535/50986405152_64289d600c_b.jpg
Tässä vielä viime sunnuntain lenkiltä polar h10 + garmin edge 520 dataa kubioksesta. Kuten näät, niin virheitä on tolkuton määrä threshold low korjauksella ja mielestäni tuon käyrän ei pitäisi näyttää ollenkaan tuollaiselta.
https://live.staticflickr.com/65535/51051529813_3a0037a5b2_o.jpg
Onkohan minulla joku namikka sitten väärin... Saan tosiaan kubiokseen nykyään tälläistä dataa garminin kautta. Polar h10.
Oikea puoli siis.
https://live.staticflickr.com/65535/50986405152_64289d600c_b.jpg
Vasen puoli näyttää oikealta, oikea ei (ihan hitosti virheitä). En osaa sanoa mistä johtuu, ehkä Garminin päätelaite ei täysin tue Bluetooth LE tiedonsiirtoprotokollaa tai päätelaite on BT puolijohdepiirin osalta viallinen. Garmin ei ehkä halua tehdä täysin BT yhteensopivia laitteita, ANT on niiden keksintö mutta tuon luulisi olevan yleisimmin tiedossa.
Tuon BT toimivuuden voi tarkistaa myös että hommaa jonkun halpis BT kadenssi tai nopeusmittarin ja parittaa sen Garminin kanssa ja katsoo tuleeko oikeita arvoja.
En tosin tiedä vaikka Polar tekisi myös niin että niiden sykevyöt ja päätelaitteet on vain yhteensopivia keskenään, mutta tuostakin olisi ollut varmaan isommin juttua.
Yksi juttu vielä voiko Garminin päätelaitteissa käyttää yhtäaikaa Ant+ ja BT antureita ? Molempien tiedonsiirtoprotokollan pyörittäminen voi jo kuormittaa vaatimatonta prosessoria niin ettei kapasiteetti riitä ja silloin saattaisi tulla virheitä. Luulisi kyllä että tuostakin tulisi joku ilmoitus päätelaitteeseen tai että asetuksissa pystyisi toisen protokollan ottamaan pois käytöstä.
Ja vielä se että voihan se Polarin H10 sykevyökin olla viallinen, kyllä niilläkin laadunvarmistus voi pettää ja viallisia laitteita pääsee läpi. Tai sitten vaikka huono paristo.
Huoleton
19.03.2021, 17.59
Arvaisin että piikit on puuttuvia lyöntejä ja korkeet piikit on kun puuttuu 2 lyöntiä peräkkäin. Ei auta enää mikään jälkikäsittely tolle DFA mittausmielessä.
Ennemmin arvais että vyö ei tunnistanut lyöntejä kun että ongelmaa olis tiedonsiirrossa.
Vasen puoli näyttää oikealta, oikea ei (ihan hitosti virheitä). En osaa sanoa mistä johtuu, ehkä Garminin päätelaite ei täysin tue Bluetooth LE tiedonsiirtoprotokollaa tai päätelaite on BT puolijohdepiirin osalta viallinen. Garmin ei ehkä halua tehdä täysin BT yhteensopivia laitteita, ANT on niiden keksintö mutta tuon luulisi olevan yleisimmin tiedossa.
Tuon BT toimivuuden voi tarkistaa myös että hommaa jonkun halpis BT kadenssi tai nopeusmittarin ja parittaa sen Garminin kanssa ja katsoo tuleeko oikeita arvoja.
En tosin tiedä vaikka Polar tekisi myös niin että niiden sykevyöt ja päätelaitteet on vain yhteensopivia keskenään, mutta tuostakin olisi ollut varmaan isommin juttua.
Yksi juttu vielä voiko Garminin päätelaitteissa käyttää yhtäaikaa Ant+ ja BT antureita ? Molempien tiedonsiirtoprotokollan pyörittäminen voi jo kuormittaa vaatimatonta prosessoria niin ettei kapasiteetti riitä ja silloin saattaisi tulla virheitä. Luulisi kyllä että tuostakin tulisi joku ilmoitus päätelaitteeseen tai että asetuksissa pystyisi toisen protokollan ottamaan pois käytöstä.
Ja vielä se että voihan se Polarin H10 sykevyökin olla viallinen, kyllä niilläkin laadunvarmistus voi pettää ja viallisia laitteita pääsee läpi. Tai sitten vaikka huono paristo.
Niin siis garminiin ei saa yhdistettyä bt anturia, vaan se meenee ant+ kautta. En usko, että vika on polarissa. Samanlaista dataa sain myös wahoon vyöllä.
Minusta tuo vasen puoli ensimmäisessä kuvassa on garminin omalla sykevyöllä, mutta sitä ei varmaankaan nää mistään.
Juu, johtuu virheistä. Tuossa ensimmäisen kuvan vasemmanpuoleisessa datassa ei näytä olevan yhtään virhettä. Pitääkö tässä ostaa vielä garminin vyö takaisin...
Niin siis garminiin ei saa yhdistettyä bt anturia, vaan se meenee ant+ kautta. En usko, että vika on polarissa. Samanlaista dataa sain myös wahoon vyöllä.
Minusta tuo vasen puoli ensimmäisessä kuvassa on garminin omalla sykevyöllä, mutta sitä ei varmaankaan nää mistään.
Mun mielestä jos Garminin päätelaite ei tue BT antureita niin ei siihen silloin voi kytkeä BT antureita. BT anturi (Polarin sykevyö H10) lähettää datan BT ja se pitää ottaa vastaan päätelaitteessa joka tukee BT.
Eri protokollat ei ole yhteensopivia keskenään. Garminin päätelaitteessa pitää olla tuki ainakin vastaanottaa BT dataa. Omituinen päätelaite jos se sitten muokkaisi datan vielä toiseen muotoon eli ANT+.
Mä luulen että kyseessä on nyt vaan epäsopivat laitteet. Polar H10 on BT-yhteensopiva ja Garminin päätelaite on vain ANT+ yhteensopiva. Nämä laitteet ei juttele keskenään, puhuvat eri kieltä.
EDIT: Polar H10 vyö näyttäis tukevan ANT+, unohtakaa yllä kirjoitettu. Periaatteessa H10 vyön pitäisi olla yhteensopiva ANT+ päätelaitteiden kanssa.
https://www.polar.com/fr/produits/accessories/capteur_de_frequence_cardiaque_h10
Kannattaa myös Polar H10 vyöstä valita oikea protokolla. Se onnistuu Polar Beat kännykkä app. Beat app ensin parittaa H10 vyön ja sitten Beatin asetuksista h10 ollessa siihen kytkeytyneeä valitsee kumpaa ANT+ tai BT H10 käyttää.
Mun mielestä jos Garminin päätelaite ei tue BT antureita niin ei siihen silloin voi kytkeä BT antureita. BT anturi (Polarin sykevyö H10) lähettää datan BT ja se pitää ottaa vastaan päätelaitteessa joka tukee BT. .
Eikös H10 nyt ole myös ant+
Eikös H10 nyt ole myös ant+
Joo niin näyttää olevan. H10 pitää valita Polarin Beat app kumpaa se käyttää, ANT+ vai BT. Ohjeet yllä. Lienee tuokin tosin tehtynä. Jos Polar H10 on vanhempi kuin 2019 niin silloin pitää näköjään uusi softa (firmware) päivittää myös H10. Sekin onnistuu Polar Beat app. Helppoa kuin heinänteko. Päivittää H10 uudet softat ja sitten valitsee kumpaa se käyttää tiedonsiirtoon, ANT+ vai BT.
Ant+ ei taida oikein toimia tuon RR datan välittämisessä, tästä on juttua mm. tuolla..
http://www.muscleoxygentraining.com/2021/01/dfa-a1-and-exercise-intensity-faq.html?m=1
Ant+ ei taida oikein toimia tuon RR datan välittämisessä, tästä on juttua mm. tuolla..
http://www.muscleoxygentraining.com/2021/01/dfa-a1-and-exercise-intensity-faq.html?m=1
No jopas, ei uskoisi. Miten hitossa tuommoinen on mahdollista ? Vai onko niin että jos H10 on mahdollista ja molemmat ANT+ ja BT on päällä niin silloin ei toimi kunnolla ? Mä ainakin kääntäisin toisen pois päältä. Kökkö prosessori ei jaksa pyörittää luotettavasti molempia protokollia.
Mun mielestä kysymys voisi olla prosessorin tai jonkun muun puolijohdepiirin suorituskyvystä. Ei kai mikään protokolla voi itsessään olla noin viallinen, ei edes ANT+. Tiedonsiirtoprotokolla on vain määrittely missä muodossa dataa lähetetään. Varsinaisesti protokollalla ei ole mitään liitäntöjä mihinkään "fyysiseen". Suuret tiedonsiirtonopeudet ja joku kökkö fyysinen puolijohdepiiri jolla pieni kellotaajuus voi toki tukehtua dataan jos se joutuu käsittelemään useita eri tehtäviä. Tuossa tilanteessa voisi yksittäisiä näytearvoja periaatteessa hukkua datasta tai sitten peräkkäisten lyöntien välisen ajan mittaus esim. viivästyä.
Joo, pikaisesti tsekkasin ton ant+ protokollan speksit ja ei pitäisi nopeudesta tai virheenkorjauksesta olla kiinni, jotain outoa tuossa kuitenkin tapahtuu koska noita virhelyöntejä tulee niin valtavasti.
^ Juu. Jos Wahoo sykevyöllä esiintyy myös sama ilmiö niin silloin voisi vika kenties olla myös päätelaitteessa jolla HRV dataa vastaanotetaan sykevyöltä. Aika omituinen juttu. Luulisi että Wahoon tai Polarin ANT+ toteutus olisi yhteensopiva Garminin ajotietokoneiden ANT+ toteutuksen kanssa ja tuo asia testattu esim. HRV datan siirrossa valmistajien toimesta.
Mie testaisin tapausta vielä seuraavilla toimenpiteillä:
0. Polar Beat app uusin versio kännykkään
1. Polar H10 Polar Beat appilla uusin firmware asennus ja sitten H10 BT pois päältä (jos sen saa) ja ANT+ päälle. Pariston poisotolla varmuuden vuoksi vielä resetointi.
2. Sykevyön puhdistus ja päällepukeminen niin että kostuttaa ihon kunnolla valelemalla vähän vettä iholle antureiden kohdalle ennenkuin laittaa vyön kohdalleen.
3. Jos yo. muutokset ei toimi nykyisen ANT+ päätelaitteen kanssa niin sitten joku uudempi Garminin tai muun valmistajan päätelaite jolla testaus
Huoleton
19.03.2021, 20.22
Ei noissa ole virhelyöntejä vaan puuttuvia lyöntejä. ANT lähettää edellisen lyönnin ajan eikä suoraan 2 viime lyönnin välistä aikaa. R-R lasketaan aikojen erosta eli virhe voi tosiaan olla ihan pudonneet paketit.
ANT lähettää sykkeen suoraan numerona eli siihen ei pari pudonnutta pakettia vaikuta.
No jopas, ei uskoisi. Miten hitossa tuommoinen on mahdollista ? Vai onko niin että jos H10 on mahdollista ja molemmat ANT+ ja BT on päällä niin silloin ei toimi kunnolla ? Mä ainakin kääntäisin toisen pois päältä. Kökkö prosessori ei jaksa pyörittää luotettavasti molempia protokollia.
Minäpä koetan tuota. Siis BT pois päältä. ANT+ on tosiaan pakko olla, koska edge ei ota muuta vastaan.
Ei noissa ole virhelyöntejä vaan puuttuvia lyöntejä. ANT lähettää edellisen lyönnin ajan eikä suoraan 2 viime lyönnin välistä aikaa. R-R lasketaan aikojen erosta eli virhe voi tosiaan olla ihan pudonneet paketit.
ANT lähettää sykkeen suoraan numerona eli siihen ei pari pudonnutta pakettia vaikuta.
Mutta tosiaan sillä garminini omalla vyöllä pelasi. Vyö vaan hajosi jokin aikaa sitten.
Jos jollain sattuu olemaan garminin vyö, niin voisi testata toimintaa edgen kanssa. Ei millään kiinnostelisi ostaa kolmatta vyötä turhaan.
Tarkoittaako tuo, ettei bluetooth ole lainkaan oletuksena päällä, tai sitten se kahden laitteen lähetys ei ole päällä ja normi bluetoothia ei voi sammuttaa.
https://live.staticflickr.com/65535/51052117523_597db41e2d_b.jpg
EDIT: HAHA :) Kyllä edge toimii bluetoothin kanssa. Nappasin vain tuon BLE:n päälle ja sammutin ant+ lähettimen. Täytyy huomenna testata, tuleeko nyt ehjää dataa ulos.
^ Todennäköisesti on muuten niin että ainakin yhtä laitetta varten pitää BT olla koko ajan päällä koska joku protokolla pitää olla että puhelimeen saa yhteyden. Älypuhelimessa on IP Internettiä varten ja BT lähiyhteyksien laitteille. Kannattaa ottaa testausta varten tuo Gymlink myös pois, sekin taitaa olla joku tiedonsiirtoprotokolla kuntosalilaitteita varten.
En tunne tai muista BT tarkemmin että onko siinä joku vähemmän virtaa ja tehoa tarvitseva tila jossa se vain harvakseltaan pollaa onko muita yhteensopivia laitteita lähistöllä. Hämärästi muistelen että siinä olisi ainakin semmoinen tila että ilmoittaa olevansa löydettävissä (discovery-mode).
2 laitteen BLE pois päältä lienee hyvä asetus ainakin testausta varten.
No en malttanut olla testaamatta pikaisesti. Nyt data näyttää siltä miltä pitääkin ja sohvastalkkaus saa jatkua. Eli edge 520 tosiaankin toimii bluetooth sykevyön kanssa, vaikka google kertoikin muuta.
https://live.staticflickr.com/65535/51052890581_16aaeb6b1f_b.jpg
Edit: 530 se oma edge on...
Erikoista, luulisi Garminin hehkuttavan jos edgen vanhukseen olisi lisätty bluetooth sensori tuki. Mietin vaikuttaakohan tuo Polar appin ant+ vain siihen millä H10 yhdistyy puhelimeen. Laittaisin ehkä varuilta tuon dual bluetoothin päälle ja tallentaisin myös puhelimella.
Erikoista, luulisi Garminin hehkuttavan jos edgen vanhukseen olisi lisätty bluetooth sensori tuki. Mietin vaikuttaakohan tuo Polar appin ant+ vain siihen millä H10 yhdistyy puhelimeen. Laittaisin ehkä varuilta tuon dual bluetoothin päälle ja tallentaisin myös puhelimella.
Niin siis aiemmin oli päällä ainoastaan ant+ ja sellaisen sensorin edge löysi. Nyt sammutin ant+ ja käänsin bluetoothin päälle. Nyt garmin löysi kokonaan toisen sykeanturin.
Ja oma edge on tosiaan 530, eikä 520.
Hmm... Bluetooth on kyllä ollut aina päällä, koska vyö on toiminut myös puhelimella, jossa ei ole ant+ ollenkaan. Eli tosiaan tuo bluetooth kytkin on pelkästään se dual bt. Sekin ehkä kannatta kytkeä pois päältä häiritsemästä. Ilmeisesti edge valitsee aina oletuksena ant+ lähettimen, jos se on samalla laiteella käytössä. Nyt kun ant+ on sammutettu, saa myös BT laitteen valita.
Niin siis aiemmin oli päällä ainoastaan ant+ ja sellaisen sensorin edge löysi. Nyt sammutin ant+ ja käänsin bluetoothin päälle. Nyt garmin löysi kokonaan toisen sykeanturin.
Ja oma edge on tosiaan 530, eikä 520.
Hmm... Bluetooth on kyllä ollut aina päällä, koska vyö on toiminut myös puhelimella, jossa ei ole ant+ ollenkaan. Eli tosiaan tuo bluetooth kytkin on pelkästään se dual bt. Sekin ehkä kannatta kytkeä pois päältä häiritsemästä. Ilmeisesti edge valitsee aina oletuksena ant+ lähettimen, jos se on samalla laiteella käytössä. Nyt kun ant+ on sammutettu, saa myös BT laitteen valita.
Hienoa jos H10 toimii nyt Garminin päätelaitteen kanssa. Saat virran(energian)kulutuksen minimoitua kun kytket turhat kilkkeet pois. Samalla säästät vähän paristoja ja rahaa. Parempi ilmastolle, jätteitä vähemmän ja tietenkin tärkein että kun tietämys DFA-a1 suhteesta laktaattikynnysarvoihin laboratoriotesteissä EHKÄ paranee niin tarvittaessa AerK (ja AnK) sykearvot voi määrittää vaikka KAHDEN DESIMAALIN tarkkuudella :-) Repikää siitä, hyvät ajelukaverit !
Seuraavaksi sitten Kubioksen kimppuun. Datat sisään ja sitten protoilet vaikka 30s...120s aikaikkunalla aerobisen kynnyksen ympäristössä. Tönit Kubioksessa sitä ikkunaa vaikka vaan 1s välein eteenpäin - liukuva aikaikkuna - ja tsekkaat miten DFA-a1 arvo muuttuu aikaikkunassa. Kun alittaa 0.75 otat aika-ikkunasta lasketun ka-sykearvon ylös, jos alittaa useamman kerran eli menee välillä ylemmäs sitten taas alas niin otat senkin arvon ylös jne... Noista värähtelyarvoista DFA-a1 0.75 ympärillä voi sitten tuumiskella että mikä niihin on syynä vai onko se vain satunnaista kohinaa vai muutoksia ajelun intensiteetissä vai jotain muuta. Samoin voi tuumiskella että onko DFA-a1 0.75 johdettu sykearvo ollenkaan siellä päin missä AerK pitäisi olla.
Nuo ym. jutut voi toistaa kaikille AerK pätkille jollain lenkillä jolloin saa useita arvoja, kenties lenkin lopussa ajetut arvot antavat matalampia AerK arvoja kuin lenkin alussa ajetut samalla intensiteetillä. Syitä muuttuneisiin arvoihin lenkin sisällä voi myös sitten pohtia.
Tietysti kannattaa ajella myös samankaltaisia testejä kuin laboratoriotesteissä nousevilla tehoportailla ja analysoida niistä testeistä kynnyksiä. Sopivasti nousevalla intensiteetillä luulisi että löytyisi helpommin ja värähtelyt esim. 0.75 ympäristössä jäisi vähemmälle. Jostain luin että DFA-a1 = 0.5 alitus saattaisi olla jonkinlainen karkea arvio AnK mutta ei soveltuisi kuitenkaan hyvin sen määrittämiseen.
Ant+ ei taida oikein toimia tuon RR datan välittämisessä, tästä on juttua mm. tuolla..
http://www.muscleoxygentraining.com/2021/01/dfa-a1-and-exercise-intensity-faq.html?m=1
Tuolla oli mielenkiintoinen havainto koskien Polarin mittaria:
"In the Sensors study, we found that the Polar H7 "measures" DFA a1 as slightly lower values. This is in the opposite direction as what missed beat correction induces, which is actually quite convenient! The end result of a Polar H7 recording with 3-5% missed beat correction may yield values that are very close to those of an ECG. Below is a figure from our article that shows this very nicely. The Polar reads lower than the ECG, but the 6% artifact recording reads high - making for a "self correcting" effect. If you had a Polar RR series with no artifact, yes, you might have some bias. We are continuing to look into this."
Edit:
Tuo toki näyttää koskevan vain H7 mallia.
H10 pitäisi (oikein toimiessaan) olla linjassa ja ilman artefakteja. Seuraavassa linkissä testattu H10:
http://www.muscleoxygentraining.com/2021/03/dfa-a1-agreement-using-polar-h10-ecg.html?m=1
Ja siis sinne kubioksen tiimille tarttee laittaa viestiä, että hakisi fit fileestä watit mukaan käppyröihin. Luulisi, ettei ole kovinkaan vaikea juttu.
Ja siis sinne kubioksen tiimille tarttee laittaa viestiä, että hakisi fit fileestä watit mukaan käppyröihin. Luulisi, ettei ole kovinkaan vaikea juttu.
Eiköhän Kubioksen tiimillä oo ihan riittävästi touhua ja kehitettävää sydämen tutkimuksen kanssa. Siinä niiden osaamisalue on ja tuskin tuo sydämen tutkimus koskaan valmiiksi tulee, keskittyköön siihen.
PS. Mulla ei ole mitään erityistä suhdetta Kubiokseen yrityksenä eikä sen työntekijöihin. Olen Kubioksen pitkäaikainen käyttäjä ja olen saanut apua yrityksen henkilöiltä kun on ollut ongelmia ohjelmiston kanssa tai ollut jotain muuta kysyttävää, siinä kaikki. Kubioksen käyttämiseen Linuxissa ja siihen liittyvissä ongelmissa olen joskus muinoin vuosia, vuosia sitten vähän auttanut kun niillä oli Linux alustalle tuki tulossa, lähettänyt niille ns. lokitiedostoja omalta koneelta.
Otin eilen hieman lisää dataa kevyen PK ajelun lomassa. Zwiftistä löytyy "10-12wk FTP Builder Week 8 Day 3" -treeni jossa on sopivasti 6min PK vetoja 2min palautuksella.
Tulokset alla (sikäli jos foorumi taulukon järkevästi esittää):
Polar H10, HRVLogger (2min / workout) ja Neo2T lukemat
jälleen melko runsaasti artefaktoja vaikka ainakin näennäisesti koitin niitä minimoida (ei paitaa, mahdollisimman vähän turhaa liikettä tms vedon aikana, juomatauot lepojaksoilla jne). Vyö oli myös ihan hyvin kostutettu ja tuuletin hiljaisella että hiki nousi paremmin pintaan. 4. tai 5. vedossa oli henkselitkin poissa.
Asento ei näyttänyt myöskään vaikuttavan.
Kadenssin nosto 10 pykälää (78 - 88) sen sijaan näkyi nostavan artefaktojen määrää (ja myöskin DFA a1 nousi, toki sykekin pari lyöntiä).
Täytyy kokeilla vyötä vielä ANT pois kytkettynä. Ehkä myös H9llä voisi testata ja uudella patterilla.
timestamp
heart_rate
DFAa1
artifacts
steps
power
cad
asento
00:02:00
108,9
1,123
38
28
186
69
road
00:04:00
113,3
1,059
67
0
202
78
tt
00:06:00
116,7
1,057
65
0
211
80
tt
00:08:00
118,9
0,977
45
0
211
80
tt
00:10:00
120,0
0,429
36
0
211
81
tt
00:12:00
117,0
0,979
25
37
167
77
road
00:14:00
119,0
0,724
32
0
218
82
tt
00:16:00
122,3
0,776
31
0
218
82
tt
00:18:00
122,6
0,869
34
0
218
82
tt
00:20:00
119,1
1,071
41
54
170
75
road
00:22:00
120,7
0,813
25
0
219
81
road
00:24:00
123,9
0,830
37
0
219
81
road
00:26:00
123,8
0,739
32
0
219
81
road
00:28:00
118,1
0,797
45
30
176
77
road
00:30:00
123,6
0,962
38
0
232
83
tt
00:32:00
127,1
0,912
35
0
232
83
tt
00:34:00
127,8
0,839
34
0
232
83
tt
00:36:00
121,5
0,661
36
11
179
79
road
00:38:00
124,1
0,864
30
0
232
78
tt
00:40:00
127,4
0,927
49
0
232
78
tt
00:42:00
127,1
0,852
39
0
232
78
tt
00:44:00
123,6
0,835
42
42
179
72
road
00:46:00
127,9
0,968
50
0
232
88
tt
00:48:00
130,9
1,003
48
0
232
88
tt
00:50:00
131,8
0,985
57
0
232
88
tt
00:52:00
123,5
0,953
39
40
179
72
road
00:54:00
122,3
0,812
31
0
208
76
tt
00:56:00
120,4
0,828
32
0
188
79
tt
00:58:00
116,5
0,755
27
0
170
79
tt
On tosiaan virheitä aivan yhtä paljon mitä minulla aiemmin.
Aamulla tulee pitkä trainerisetti ja pääsee tsekkaamaan ovatko virheet oikeasti kadonneet.
Nyt siis kaikki toimii suoraan edgen kautta, eikä ylimääräisiä härveleitä tarvitse starttailla.
Huoleton
20.03.2021, 00.21
Sieltä HRV appin RR näkymästä voi koittaa kattoa olisko kyseessä puuttuvat lyönnit vai jotain muuta. Puuttuvat näkyy tupla-aikoina.
En oo varma pitääkö olla filtteri pois päältä testatessa.
Katoin yhen oman tallennuksen artefaktit. Reilu tunti dataa ja artefaktit 0. Iphone H10 BT hrvlogger workout.
eka yritys... wattbikella +20w portaita, ekalla 10 minuutilla paljon artifakteja. kun syke oli jo noussut 160 tienoille (max ehka 195) niin DFA arvo oli viela 0.81. Jatin sen siihen.... uus yritys ehka huomenna. Vaikee uskoa etta kynnys olis noin korkealla
Tanaan ajoin heti aamusta noin 2 tunnin pk lenkin... https://www.strava.com/activities/4976255573 ... kotiin tultua 20w portaita wattbikella... ja taas arpoo kynnykseski noin 160. (Polar h10 ja iphone) vaikee uskoa todeksi. Ulkona ajellessa hengitys ja muutenkin fiilis muuttuu noin 150 tienoilla. Olen ihan perus 50v mamil, FTP viimeksi mitattuna noin 245. (Sori kirjoitus ja kielivirheista, perheeni muutti suomesta kun olin n 7v.... lueskelen naita foorumeita sen takia etta edes jonkun verran kielitaito sailyisi)
timestamp
heart_rate
AVNN
SDNN
rMSSD
pNN50
LF
HF
LFHF
alpha1
artifacts_removed
00:02:00
138.174011
434.23506
8.017265
2.202591
0
0.005609
0.005106
1.098494
1.39639
8
00:04:00
139.626984
429.716364
6.119954
2.215497
0
0.003783
0.004371
0.865432
1.376367
6
00:06:00
144.431313
415.422383
7.620982
2.447262
0
0.006926
0.006865
1.008941
1.280787
11
00:08:00
146.971873
408.241379
5.351453
1.972907
0
0.002694
0.00267
1.008913
1.400175
5
00:10:00
150.378594
398.992958
4.909799
2.268345
0
0.001539
0.002645
0.581776
1.090523
11
00:12:00
157.072175
381.99
6.673972
2.388451
0
0.001364
0.005874
0.232176
0.807754
10
00:14:00
161.383484
371.785256
3.06445
2.434298
0
0.001026
0.004339
0.236461
0.53259
9
ant+ lähetin täytyy kääntää polar h10 vyöstä päälle, koska muuten ei saa zwiftiin sykettä ja haluan sen myös sinne. Tänään oli siis kovassa setissä bluetooth edge 530:ssa ja ant+ yhteys zwiftiin. Data on käytännössä virheetöntä. Kiitokset pulmarkille. En olisi suoraan sanottuna ikinä uskonut, että sykevyötä kuuluu säätää apseilla. Meinasin jo luovuttaa jutun turhana, koska tuota varten täytyi tehdä polariin tili.
Eli siis minulla ant+ ja bt saa olla yhtä aikaa päällä, mutta h10 täytyy kytkeä edgeen bluetoothilla, tai muuten data on pilalla.
https://live.staticflickr.com/65535/51054914322_86974a903e_o.jpg
Tanaan ajoin heti aamusta noin 2 tunnin pk lenkin... https://www.strava.com/activities/4976255573 ... kotiin tultua 20w portaita wattbikella... ja taas arpoo kynnykseski noin 160. (Polar h10 ja iphone) vaikee uskoa todeksi. Ulkona ajellessa hengitys ja muutenkin fiilis muuttuu noin 150 tienoilla. Olen ihan perus 50v mamil, FTP viimeksi mitattuna noin 245. (Sori kirjoitus ja kielivirheista, perheeni muutti suomesta kun olin n 7v.... lueskelen naita foorumeita sen takia etta edes jonkun verran kielitaito sailyisi)
timestamp
heart_rate
AVNN
SDNN
rMSSD
pNN50
LF
HF
LFHF
alpha1
artifacts_removed
00:02:00
138.174011
434.23506
8.017265
2.202591
0
0.005609
0.005106
1.098494
1.39639
8
00:04:00
139.626984
429.716364
6.119954
2.215497
0
0.003783
0.004371
0.865432
1.376367
6
00:06:00
144.431313
415.422383
7.620982
2.447262
0
0.006926
0.006865
1.008941
1.280787
11
00:08:00
146.971873
408.241379
5.351453
1.972907
0
0.002694
0.00267
1.008913
1.400175
5
00:10:00
150.378594
398.992958
4.909799
2.268345
0
0.001539
0.002645
0.581776
1.090523
11
00:12:00
157.072175
381.99
6.673972
2.388451
0
0.001364
0.005874
0.232176
0.807754
10
00:14:00
161.383484
371.785256
3.06445
2.434298
0
0.001026
0.004339
0.236461
0.53259
9
Kahden minuutin porras on liian lyhyt, aja ainakin 6 minuuttia eli kolme 2 minuutin dfa-mittausta yhdellä teholla, niin voi mennä lähemmäksi. Tuossa viimeisessähän mennään jo pitkästi alle 0,75.
Kahden minuutin porras on liian lyhyt, aja ainakin 6 minuuttia eli kolme 2 minuutin dfa-mittausta yhdellä teholla, niin voi mennä lähemmäksi. Tuossa viimeisessähän mennään jo pitkästi alle 0,75.
ok... thanks, seuraavalla kerralla noin
ant+ lähetin täytyy kääntää polar h10 vyöstä päälle, koska muuten ei saa zwiftiin sykettä ja haluan sen myös sinne. Tänään oli siis kovassa setissä bluetooth edge 530:ssa ja ant+ yhteys zwiftiin. Data on käytännössä virheetöntä. Kiitokset pulmarkille. En olisi suoraan sanottuna ikinä uskonut, että sykevyötä kuuluu säätää apseilla. Meinasin jo luovuttaa jutun turhana, koska tuota varten täytyi tehdä polariin tili.
Eli siis minulla ant+ ja bt saa olla yhtä aikaa päällä, mutta h10 täytyy kytkeä edgeen bluetoothilla, tai muuten data on pilalla.
https://live.staticflickr.com/65535/51054914322_86974a903e_o.jpgNo nyt kun sen tilin teit polarille niin saat päivitykset siihen vyöhön, ei mennyt hukkaan.
tuo oma H10 lukee edelleen keskimäärin 50 artefaktin tasoa (korkeammalla sykkeellä enemmän matalammalla vähemmän). tänään kokeiltu:
- ANT pois
- gymlink pois
- dual BT pois
- patterin vaihto
- vyön kiristys, paikan vaihto, mittari ylösalaisin (heh tätäkin Polarin sivuilla ehdotetaan)
- BT kuulokkeet pois
- Garmin Fenix 6s:n kautta (BT) tallennus (HRV loggaus päällä) ja datan katselu Kubioksella (samaa tasoa artefaktit Kubioksen korjauksella eli ei ole pelkästään HRVLoggerin filtteristä kiinni)
tänään tuo vyö kyllä luki treenin alussa hetkellisesti jo sykkeenkin väärin (10-15 lyöntiä alle todellisen) - taitaa olla tunnit vyössä täynnä
Huomenna H9llä testiä. Täytynee vielä erikseen kokeilla H10 vyö + H9 pod (ja päinvastoin)
Pakkohan tuon olla nyt joko vyön tai kellon vika.
Mulla on kyllä H10 toiminut tuon Android hrv loggerin kanssa hyvin. On ollut yhteys luuriin(bt) ja wahoon bolttiin(ant+). Ja yhdellä kerralla bt yhteys luuriin ja wattbikeen. Artifakteja tuntuu omalla mutulla tulevan enemmän sillon kun ei ole yhtään kuuma/hiki, ts jos vyö pääsee kuivumaan. Mulla tosin ihan uusi vyö kun tickr meni särki pari viikkoa sitten. Sekin alkoi tekemään tuollaista että näytti sykettä väärin.
En myöskään ole huomannut että tuo 0.75 raja olisi hirveämmin heitellyt, jossain 146-150 lyönnin korvilla se on aina ollut omissa testeissä ja se vastaa kyllä esim hengityksen muutosta. Eiköhän siinä kynnyksessä muutenkin ole ihan päiväkohtaista vaihtelua, noin niinku luonnostaan.
Mistä tuon artefaktien määrän näkee kubioksessa? Omat tallenteet tuntuu näyttävän vähän mitä sattuu.
Mulla on kyllä H10 toiminut tuon Android hrv loggerin kanssa hyvin. On ollut yhteys luuriin(bt) ja wahoon bolttiin(ant+). Ja yhdellä kerralla bt yhteys luuriin ja wattbikeen. Artifakteja tuntuu omalla mutulla tulevan enemmän sillon kun ei ole yhtään kuuma/hiki, ts jos vyö pääsee kuivumaan. Mulla tosin ihan uusi vyö kun tickr meni särki pari viikkoa sitten. Sekin alkoi tekemään tuollaista että näytti sykettä väärin.
En myöskään ole huomannut että tuo 0.75 raja olisi hirveämmin heitellyt, jossain 146-150 lyönnin korvilla se on aina ollut omissa testeissä ja se vastaa kyllä esim hengityksen muutosta. Eiköhän siinä kynnyksessä muutenkin ole ihan päiväkohtaista vaihtelua, noin niinku luonnostaan.
Kyllä. Tuo olisi yksi hyvä puoli live kynnyksestä. Ainakin itselläni kulku vaihtelee päiväkohtaisesti tosi paljon ja olen suht varma, että tuo näkyy myös aerokynnyksessä. Onkin tosi jännä nähdä, että seuraako dfa mittaus sykettä vai kulkua. Jokainen enmmän ja kovempaa treenannut kyllä tietää, ettei sykkeeseen kannata monastikkaan uskoa, tai siis pitää tajuta se, ettei matala syke todellakaan tarkoita aina hyvää kulkua.
No, itse ajelen kyllä tosi paljon tunteella ja ajan kyllä kovempaa, jos ajo tuntuu kevyeltä. Mutta tosi moni kuitenkin naulaa ne kynnykset johonkin kohtaa, eikä vaihda lenkin tehoa, vaikka fiilis muuttuisi. Alaspäin tuo kieltämättä on itsellänäkin vaikeaa...
Tämä on kuitenkin se juttu, johon on mukava perehtyä jälkikäteen koneen äärellä, jahka tässä kevään koittaessa pääsee ajamaan ulos wattien avulla.
Mistä tuon artefaktien määrän näkee kubioksessa? Omat tallenteet tuntuu näyttävän vähän mitä sattuu.
Kun laitat sen korjauksen päälle vasemmasta palkista, niin sen alle tulee virheiden määrä.
Esim tuossa minun ylemmässä ajossa on korjattu neljä lyöntiä koko 2.5h setistä.
Kokeilin semmoista analyysiä Kubioksessa jossa etsin tämän vuoden ajeluista pätkiä joissa syke välillä 120-160. Mun mielestä tuollainen aerobisen alueen pyyhkäisy (sweep) 8 - 20min aikana näyttäis olevan hyvä tapa löytää aerobinen kynnys. Kaikkein paras on jos nostaa sykettä tasaisesti tuossa sweepissä. Tuolla tasaisella nostolla ei todennäköisesti tule niin paljon 0.75 DFA-a1 arvon alituksia ja ylityksiä eli arvo vaihtelisi 0.75 ympärillä.
Omista ajeluista ei ihan löytynyt tuollaista koko ajan tasaisen hitaasti nousevaa käyrää vaan vähän kumpuilevaa, mutta kyllä noista muutamasta pätkästä pystyi löytämään alitus ja ylityskohdat ja niitä vastaavat sykearvot. Mun mielestä aerobisen kynnyksen määrittely itseni osalta tuolla tavalla pitää hyvin paikkaansa.
Kubioksen käppyrän analysoinnista sen verran että tein sen 2min aikaikkunalla ja 5sec liukumalla niin kuin jossain tutkimusartikkelissa oli tehty eli esim. seuraavasti Kubioksessa analysoitavat pätkät:
Aikaväli [h:min:sec], DFA-a1, ka-HR
02:30:30 - 02:32:30, 0.79, 152.34
02:30:35 - 02:32:35, 0.71, 152.90
02:30:40 - 02:32:40, 0.68, 153.44
jne...
Arvoja tulee paljon aika pienellä 5sec liukumalla, 12 arvoa/min. Jos koko arvioitava pätkä on esim. 10min niin arvoja tulee 120 jos 20min niin arvoja 240. Niistä sitten valitsee kohdat joissa DFA-a1 menee 0.75 ali tai yli. Laskee noiden kohtien sykearvoista sitten vaikka keskiarvon. Mie otin tuossa 0.75 arvon ylityksessä tai alituksessa huomioon aina sen jälkimmäisen, eli kun mennään raja ali niin alempi sykearvo ja kun palataan rajan yli niin ylempi sykearvo mutta tuolla tuskin kummempaa merkitystä. Voihan noista kahdesta 0.75 ylityskohdan molemmin puolin olevasta arvosta laskea vaikka keskiarvon jos huvittaa tai sitten valitsee vaan esim. sen toisen suunnan eli alituksen ja valitsee vaan alemman arvon.
Laitan vielä tarkempaa dataa ehkä omista pätkistä tulemaan jahka tuuppaan ne jonnekin serverin kulmalle.
Yhteenvetona:
1. Teet lenkin yhteydessä aerobisen sykealueen sweepin (60-65% - 85% max-sykkeestä, 8 - 20min) tasaisesti nousevalla sykkeellä ja tallennat HRV datan ja tuuppaat sen Kubiokseen.
2. Analysoit sweep pätkän 2min aikajaksoina ja 5sec liukumalla seuraamalla DFA-a1 arvon muuttumista
3. Tallennat sykearvot kohdista joissa DFA-a1 arvo ylittää tai alittaa 0.75 arvon.
4. Lasket vaikka keskiarvon noista talteenotetuista sykearvoista jos niitä on useampia. Tämän arvon pitäisi olla AerK huituvilla.
Jos aloitat aerobisen alueen sweepin liian korkeilla sykearvoilla, olet jo alusta "lähtien väärällä puolella rajaa" tai menet sinne hyvin äkkiä. Kannattaa se aloitussyke valita riittävän alhaalta. Jos tietää suurinpiirtein AerK niin ottaa siitä pois vaikka 20 lyöntiä ja aloittaa sieltä hitaan sykkeen nostamisen, 60-65% max-sykkeestä on aika turvallinen valinta sweepin aloitussykkeeksi, pitää olla hiton huonossa kunnossa tai max-syke väärin arvioitu jos aloitussyke jo alussa yli AerK.
Jos testiajelu on hyvin tehty ja sykekäyrä tasaisen hitaasti nouseva ei 0.75 arvojen ylitys- ja alituskohtien löytämiseen kauan mene manuaalisesti käppyrää tutkimalla, koko testiajelun pätkää ei tarvitse analysoida.
Jos analysointi kuitenkin epäonnistuu eikä niitä DFA-a1 0.75 ylityksiä tai alituksia löydy niin sitten pitää aerobisen sweepin sykerajoja säätää.
Disclaimer: Yo. testaus on täysin mun oma "keksintö" ja omien pähkäilyjen tulosta. Siinä ei ole mitään sen kummempaa tieteellistä pohjaa, täysin epätieteellinen kokeilu.
Tämä Polar Flow:sta HRV:t csv-tiedostona Kubiokseen -säätö onkin ollut oikeastaan kätevämpi kuin tuo loggeri. Aikamoinen jööti ladattavaksi muuten se Kubios Matlabbeineen.
^ Olen vähän tuollaisia pulmarkin ehdottaman tyylisiä siivuja kokeillut. Yleensä 0.75 löytyy jostain vähän reilu 140 bpm paikkeilta, joka ei fiiliksellä arvioituna välttämättä ihan mahdoton ole. Kummastuttaa vain, kun tuota siivua siirtää, niin alpha1 saattaa pompsahtaa yhtäkkiä jonnekin tyyliin 1.2:een. Onko tuo sitten sitä, kun ei olla laboratoriossa juoksumatolla ja joskus tulee alamäkiäkin ym., vai mistähän lienee kyse? Tuo 0.75 ylitys kyllä aika hyvin aina tapahtuu suurin piirtein samoilla sykkeillä.
Teho pitäisi olla samassa vertailussa. Syke on hidas.
Laittakaa tosiaan infoa, heti kun bongaatte softan, jossa saa sykkeen, tehon ja dfa arvon nätisti käppyröinä. Intervals icu tai golden cheetah saattaisivat olla ensimmäisiä.
Wko5:ssa pystyi kyllä luomaan itse mitä vaan. Jos osaisi, niin csv kääntyisi kyllä varmasti mukaan taulukkoon.
Sain kubiokselta vastauksen. Kuulostaa aika hyvältä. Softa voi mennä yllättävänkin nopeasti ostoon.
Hei Jani,
Kiitos yhteydenotosta. Suunnitelmissamme on kehittää ohjelmistoa koko ajan myös harjoitusmittausten analysointiin sopivammaksi. Tällä hetkellä maksullinen Premium versio mahdollistaa esim. ajasta riippuvan HRV analyysin (ml. DFA alpha 1 parametrin), HR zone, sekä harjoituksen intensitettin ja kuorman (perustuen Training Impulse, TRIMP muuttujaan) laskennan. Kehitteillä on lisäksi hengitystaajuusestimaatti sekä myös nuo kynnysarvojen arviointi.
Lisäkanavien esittäminen (esim. watit FIT tiedostosta) on myös ollut jonkun aikaa suunnitelmissa, ja tähänkin varmasti tuomme ratkaisun myöhemmin.
Jos asia kiinnostaa, niin kannattaa seurata meitä SOME:ssa tai uutiskirjeen kautta, niin pysyt ajan tasalla kehityksestä ja uusista ominaisuuksista.
Terveisin,
Mika
Huoleton
23.03.2021, 12.59
Kummastuttaa vain, kun tuota siivua siirtää, niin alpha1 saattaa pompsahtaa yhtäkkiä jonnekin tyyliin 1.2:een. Onko tuo sitten sitä, kun ei olla laboratoriossa juoksumatolla ja joskus tulee alamäkiäkin ym., vai mistähän lienee kyse?
Toi DFA algoritmi toimii osapuilleen niin että se vertailee koko jakson sisältä eri kokoisten osajaksojen varianssia. Siinä on oletus että osajaksojen varianssi muuttuu exponentiaalisesti osajaksojen koon suhteen. Parhaiten osuva exponentti on sitten se tulos.
Tossa on siis oletus että datapisteet osuu samalle käyrälle (tai suoralle kun molemmat muuttujat on logaritmisella skaalalla). Tuota osumistarkkuuta ei ainakaan HRV raportoi, ehkä Kubioksesta sen näkee?
Yllättävät muutokset sykkeessä tai sykevälivaihtelussa tai mittausepätarkkuudet voi helposti huonontaa tuota osumatarkkuutta, jolloin koko tulos on myös heikommalla pohjalla.
Tälläiseen törmäsin.
https://www.trainingpeaks.com/blog/9-common-misconceptions-of-measuring-heart-rate-variability/
Tuolla puhutaan että sykevälivaihtelun mittaukseen ei tarvita minuuttikaupalla aikaa, vaan kelvolliseen mittaukseen riittää jopa alle 60sec. Toki kyseessä paikallaan tehty mittaus.
Teho pitäisi olla samassa vertailussa. Syke on hidas.Paitsi jos reenaa sykkeillä.
Tämä Polar Flow:sta HRV:t csv-tiedostona Kubiokseen -säätö onkin ollut oikeastaan kätevämpi kuin tuo loggeri. Aikamoinen jööti ladattavaksi muuten se Kubios Matlabbeineen.
^ Olen vähän tuollaisia pulmarkin ehdottaman tyylisiä siivuja kokeillut. Yleensä 0.75 löytyy jostain vähän reilu 140 bpm paikkeilta, joka ei fiiliksellä arvioituna välttämättä ihan mahdoton ole. Kummastuttaa vain, kun tuota siivua siirtää, niin alpha1 saattaa pompsahtaa yhtäkkiä jonnekin tyyliin 1.2:een. Onko tuo sitten sitä, kun ei olla laboratoriossa juoksumatolla ja joskus tulee alamäkiäkin ym., vai mistähän lienee kyse? Tuo 0.75 ylitys kyllä aika hyvin aina tapahtuu suurin piirtein samoilla sykkeillä.
Mulla myös tapahtuu tarkasteltavien jaksojen sisällä värähtelyä ja välillä isompia, äkillisiä muutoksia. Yhdessä 10min pätkässä joka ajettu aika tasaisella sykkeellä AerK ympäristössä (146-157) kuitenkin niin että syke vähän nousee. Yksittäisten lyöntien minimi ja maksimi 125, 161. Keski-syke 152 ja DFA-a1 koko 10min pätkässä 0.767, kadenssi 95.
Katsoin teho- ja kadenssidatasta mitä on tehty. Ennen mittausjaksoa 3h ajon jälkeen on minuutin pätkä jossa ajettu vapaalla (ei polkemista). Sitten syke aika nopeasti ylös, normaali polkeminen. Mitatun jakson puolivälissä lyhyt 7s tehojen nosto anaerobiselle tehoalueelle 400W+ ja sitten paluu normaaliteholle. Keski-teho tuolla välillä juuri se teho, mikä noissa Cogganin tehoalue määrittelyissä on Z2 alueen yläraja.
Tuossa testipätkässä DFA-a1 ihan alussa yli 0.75 sitten huomattavasti alle 0.3-0.6 kunnes tehojen äkillisen noston jälkeen DFA-a1 nousee reilusti 1.0 yläpuolelle vaikka syke nouseekin vielä vähän 1-2 napsua jakson loppuun saakka. Epälooginen DFA-a1 arvon muuttuminen, tehojen huomattava lyhyeksi ajaksi nosto anaerobiselle alueelle aiheuttaa yhtäkkiä arvon muutoksen väärään suuntaan eli 0.75 yläpuolelle, enemmän aerobiselle puolelle. Tehojen äkillinen nosto ikäänkuin aktivoi myös aerobisen puolen toiminnan.
Tein samasta mittausjaksosta analyysin jossa laskin oman DFA-a1 raja-arvon 0.92 mittausjakson arvojen minimeistä ja maksimeista (0.336, 1.513). Sain paljon uskottavammat kohdat missä rajan ylitys tapahtuu mittausjakson aikana eli ne keskittyy oikeaan paikkaan. Alun 0.75 alitus jää noteeraamatta ja sitten 0.92 rajan ylitykset ja alitukset tapahtuu ikäänkuin "oikeassa paikassa" ja lyhyellä aikavälillä. Tuossa kohdassa ei DFA-a1 koskaan laske alle 0.75.
Eniten mua tuossa DFA-a1 menetelmässä rassaa tuon raja-arvon määrittely kiinteäksi 0.75. Luin yhden artikkelin jossa tuon arvon määrittelyssä oli vain käytetty arviota että se on 1 ja 0.5 puolessa välissä eli 0.75. Soveltuuko tuollainen simppeli arvon määritys kaikille ihmisille jokaisena päivänä ja jokaisessa testissä ? Miksi ei käyttäisi samaa periaatetta niin että ottaa mittausjakson minimin ja maksimin ja laskee siitä keski-arvon ? Paremmin mittausjakson vaihtelut huomioon ottava arvo. En kyllä osaa sanoa muutenkaan vielä DFA-a1 arvosta koska muutamissa paikoissa olen huomannut että se on 2min mittausjaksoissa negatiivinen.
Vielä tuosta testin teosta eli mulla muutamia nousuun ajettuja kohtuullisen hyviä pätkiä nousevalla sykkeellä AerK jotka ajettu alhaisella kadenssilla, 50-80 rpm. Mun normikadenssi tasaisella on 90-110 välillä vähän vauhdista riippuen. Alhainen kadenssi laskee aina sykettä suhteessa tehoon. Pienellä kadenssilla isompi teho suhteessa sykkeeseen. DFA-a1 arvo on myös huomattavan alhaalla noissa pätkissä tuskin koskaan menee edes yli 0.75. Jos noista pätkistä tekee yleisen AerK määrittelyn niin silloin kyllä menee pieleen.
Testi pitäisi tehdä aika tasaisella tiellä ja luontaisella kadenssilla jos ulkona tekee eikä mihinkään pitkään nousuun jossa kadenssi laskee. Todennäköisesti myös putkelle nousut aiheuttaa testiin epäloogisuuksia.
Lisäksi mun mielestä kannattaa muistaa se että kun perkaa mittausjaksoja kovin tiheällä kammalla, kuten 5s liukuvalla aikaikkunalla niin siitä voi seurata mittaustuloksiin niin paljon "kohinaa" joka peittää alleen ison kuvan. Aerobinen sykekynnys arvo on vain arvo joka vaihtelee päivän ja elimistön tilan mukaan. Yksittäiseen arvoon ei mun mielestä kannata harjoittelussa juuttua, kunhan suurin piirtein tietää ajella pitkät PK-lenkit riittävän kevyesti.
Kävin ajelulla kun oli niin hieno ilma ja tein samalla vähän DFA-a1. Kontrolloituja aerobisen alueen vetoja vähän eri tavoilla tehtynä ja sitten datat Kubiokseen.
Mun mielestä ihan kelpo menetelmä AerK arviointiin, siellä 150bpm huituvilla se näyttää pyörivän. 79% maksimisykkeestä, voisi olla parempikin mutta riittää mulle.
Paras tapa tehdä tuollainen aerobisen alueen sweep on tehdä se rauhallisesti, ujuttaa sykettä pikkuhiljaa napsu kerrallaan ylöspäin, 10-15min hyvä aika, vähän lyhyempikin riittää. Ohessa rätingit:
03-24-2021 - Cycling, AeT & DFA-a1 tests
Total length: 04:20:40
Corrected beats: 14 (0.04%)
1. HR, DFA-a1 values where DFA-a1 falls below 0.75 and doesn't return:
================================================== ======================
steady slow HR increase,
length: 00:06:46
------------------------------------------------------------------------
00:44:14 149 (144-151)
00:02:00 0.67422
fast HR increase,
length: 00:06:25
------------------------------------------------------------------------
01:05:34 145 (140-149)
00:02:00 0.56437
steady slow HR increase,
length: 00:07:00
------------------------------------------------------------------------
02:01:09 153 (150-155)
00:02:00 0.61692
2. HR, DFA-a1 values where DFA-a1 fluctuates around 0.75:
================================================== ======================
steady long, slow HR increase, then flatter HR around AeT
length: 00:15:00
------------------------------------------------------------------------
02:53:16 151 (149-155)
00:02:00 0.78127
02:53:35 151 (149-155)
00:02:00 0.74097
02:53:59 151 (149-155)
00:02:00 0.77284
02:54:04 151 (149-155)
00:02:00 0.75271
3. HR, DFA-a1 values where DFA-a1 returns above 0.75 when HR decreases:
================================================== ========================
Several pulls HR up above AeT then HR slowly down
03:07:27 145 (148-140)
00:02:00 0.87959
03:28:14 148 (157-136)
00:02:00 0.83727
04:01:52 149 (152-137)
00:02:00 0.83407
04:17:35 146 (151-124)
00:02:00 0.91499
Otetaan tällainen hypoteettinen tilanne. Miten, jos esimerkiksi laktaateista mitattu aerk on 160 ja DFA-a1 näyttää arvoa 0,75 135 lyönnin kohdalla, kumpaa uskoisitte? (DFA:n kohdalla toki mittalaitteisto voi vielä tehdä omat tepposet, eli voiko luottaa 100%?)
Nouseeko tässä esille henkilön omat tuntemukset ja todellinen kyky ajaa esim. n. 3h tietyllä teholla sykkeen lähtemättä laukalle? Vai onko totuus tuolla ulkona?
Otetaan tällainen hypoteettinen tilanne. Miten, jos esimerkiksi laktaateista mitattu aerk on 160 ja DFA-a1 näyttää arvoa 0,75 135 lyönnin kohdalla, kumpaa uskoisitte? (DFA:n kohdalla toki mittalaitteisto voi vielä tehdä omat tepposet, eli voiko luottaa 100%?)
Nouseeko tässä esille henkilön omat tuntemukset ja todellinen kyky ajaa esim. n. 3h tietyllä teholla sykkeen lähtemättä laukalle? Vai onko totuus tuolla ulkona?
Itse uskon kyllä, että dfa kertoo juuri sen hetkisen aerokunnon. Olen nyt itse ajanut lähes pelkästään kovaa ja dfa näyttää aika heikkoja lukuja. 145hr on pitkällä veekoon puolella. Tehoon noita pääsee vertaamaan vasta kun saa roadin ulos.
Oletko misopa ajanut tuolla 160hr vastaavalla teholla 3h? Menikö viimeinenkin tunti hyvin?
Niin ja tsekkaa kubioksella artefactit. Minulla niitä tulee tasan nolla Bluetoothiin siirtymisen jälkeen ulkonakin.
Ja onhan vyö Polarin h7/h10?
Ja onhan vyö Polarin h7/h10?
Myös garminin vyö antaa nollat virheissä, etten pitäisi sitäkään huonona. Polaria tosin suositellaan kaikkialla.
Otetaan tällainen hypoteettinen tilanne. Miten, jos esimerkiksi laktaateista mitattu aerk on 160 ja DFA-a1 näyttää arvoa 0,75 135 lyönnin kohdalla, kumpaa uskoisitte? (DFA:n kohdalla toki mittalaitteisto voi vielä tehdä omat tepposet, eli voiko luottaa 100%?)
Nouseeko tässä esille henkilön omat tuntemukset ja todellinen kyky ajaa esim. n. 3h tietyllä teholla sykkeen lähtemättä laukalle? Vai onko totuus tuolla ulkona?
Jos noin suuri ero niin silloin uskon sitä laktaattimittausta ja omat tuntemukset sen todennäköisesti todentaa. Lopulta totuus on siellä ulkona ja omissa tuntemuksissa.
Mun mielestä DFA-a1 analyysi on aika herkkä ja altis virhetulkinnoille. Esim. tilanne jossa nostetaan syke nopeasti AerK tuntumaan ja sitten ajetaan tasaisesti. Se alun nopeampi nosto vaikka se tapahtuu AerK alapuolella näyttää heijastuvan DFA-a1 arvossa niin että se painuu alle 0.75 ennen AerK. Pitempi hyvin tasainen sykkeen nosto näyttäisi tuottavan helpommin analysoitavan tuloksen.
En osaa sanoa AerK päivittäisestä vaihtelusta kun ei ole tehty laktaattimittauksia päivittäin. Mulla kovan tehoharjoitusblokin seurauksena maksimisyke näyttää laskevan ja tuntemus AnK muuttuu. Jos ajautuu hetkelliseen ylirasitustilaan, ei välttämättä pysty edes ajamaan ollenkaan AnK. Täyttä tuskaa edes saavuttaa AnK. Mulla ei ole dataa miten hetkellinen ylirasitustila vaikuttaa AerK mutta saattaa olla että sekin laskee.
Yleensä kun olen hyvin palautunut, syke nousee helposti ylös ja tulee nopeasti alas. Helppo saada isoa vaihtelua ja sykemuutoksissa on "väljyyttä". Ylirasittuneessa tilassa muutokset on pienempiä ja tapahtuvat hitaammin. Yksi asia on sitten kova päivättäinen stressi ja vaikka valvominen joka saattaa nostaa sekä lepo että rasitussykkeitä huomattavasti. Elimistö käy koko ajan ylikierroksilla.
Vielä nenähengityksestä sen verran että pystyn normaalitilassa ajamaan minuuttitolkulla 10-15min (en ole pitempiä pätkiä ajanut) AerK alapuolella, 10 lyöntiä on turvallinen väli. Nenähengityksessä alussa se ensimmäinen minuutti vähän ahdistaa mutta sitten tilanne tasaantuu ja huomaa että tämähän onnistuu aika helposti. Vaikka räkää tai limaa saattaa tunkea ulos nenästä niin kyllä se happirikas ilma jostain kulkeutuu keuhkoihin ja hiilidioksidi ulos. Mun nenä on kai suurinpiirtein normaali mutta ahtaat poskiontelot.
Itse uskon kyllä, että dfa kertoo juuri sen hetkisen aerokunnon. Olen nyt itse ajanut lähes pelkästään kovaa ja dfa näyttää aika heikkoja lukuja. 145hr on pitkällä veekoon puolella. Tehoon noita pääsee vertaamaan vasta kun saa roadin ulos.
Saattaahan se olla noinkin. Pelkästään sisällä olen ajanut viime lokakuusta lähtien tähän päivään asti. Sisällä mulla nyt muutenkin tehon tuotto heikompaa ulkona ajettuun verrattuna (n.20W, sama mittari käytössä). Ja tuolloin oli VO2-blokki päällä, että saattoi sen hetkinen kuormituskin vaikuttaa. Taidan testailla tuota DFA:ta ulkona seuraavan kerran.
Oletko misopa ajanut tuolla 160hr vastaavalla teholla 3h? Menikö viimeinenkin tunti hyvin?
Kaivelin päivyriä ja kahden tunnin "veto" näytti olevan pisin noteeraus tuolla sykkeellä viime syksyltä. Keskisyke 159 ja teho 216W (222np) decoupling arvo oli -4,6. Eli syke pysyi hyvin kurissa loppuun asti.
Niin ja tsekkaa kubioksella artefactit. Minulla niitä tulee tasan nolla Bluetoothiin siirtymisen jälkeen ulkonakin.
Wahoon vyö käytössä. Täytyypä tutkia tuolla Kubioksella vielä noita virheitä.
Huoleton
25.03.2021, 13.05
Aerobinen kynnys on sellanen tilanne jossa elimistössä tapahtuu jotain muutoksia mm. energiantuoton ja hormoonitoiminnan osalta.
Noita on tutkittu että on tosiaan luotettavasti tapahtuu muutoksia rasittavuuden nousun mukana, mutta ei se ole mikään yksittäinen on/off kynnys.
Semmostakin on tutkittu että syke korreloi rasittavuuden kanssa hyvin. Toisaalta taas suhde ei ole ihan yksiselitteinen eli samalla rasittavuudella syke voi joskus olla eri.
On myös tutkittu että laktaattitaso nousee rasittavuuden mukaan ja että laktaattitasosta voi päätellä noita elimistön muutoksia sinänsä sykkeestä riippumatta.
Sitten on huomattu että laktaattitason perusteella voi määritellä tuota aerobista kynnystä, mutta osumatarkkuus riippuu mittausprotokollasta, tulosten tulkitsijasta ja testattavasta.
Eli aerobinen kynnys laktaateista jollain sykkellä sisältää oletuksen että kun syke on tämä niin laktaatit on samat kun silloin mitatessa ja että laktaatit silloin kertoi testaajalle että tässä se siirtymä osapuilleen nyt on.
Tossa on siis aika paljon muuttujia, mutta tutkimusten perusteella hommassa on silti jotain perää.
DFA ja aerobisen kynnyksen suhdetta on tutkittu tosi vähän.
Eli tässä vaiheessa kannattaa ennemmin luottaa laktaattimittauksiin jos pitää valita sen ja DFA väliltä.
Hyviin tuloksiin on päästy myös ihan tuntuman perusteella. Jossain tutkimuksessa urheilijat sai kynnykset lähemmäs tuntuman (RPE) perusteella kun laktaattimittauksella.
Mun mielestä DFA-a1 analyysi on aika herkkä ja altis virhetulkinnoille. Esim. tilanne jossa nostetaan syke nopeasti AerK tuntumaan ja sitten ajetaan tasaisesti. Se alun nopeampi nosto vaikka se tapahtuu AerK alapuolella näyttää heijastuvan DFA-a1 arvossa niin että se painuu alle 0.75 ennen AerK. Pitempi hyvin tasainen sykkeen nosto näyttäisi tuottavan helpommin analysoitavan tuloksen.
Näin näyttäisi ainakin minulla käyttäytyvän. En tosin ole kuin pari kertaa testannut tuota DFA:ta ylipäätään, että sikäli vähän heikot lähtökohdat tarkempiin johtopäätöksiin. Täytyy koittaa jatkossa DFA:ta mitattaessa lähestyä vähän rauhallisemmin (oletettua) Aerk:ta.
[
Mun mielestä DFA-a1 analyysi on aika herkkä ja altis virhetulkinnoille. Esim. tilanne jossa nostetaan syke nopeasti AerK tuntumaan ja sitten ajetaan tasaisesti. Se alun nopeampi nosto vaikka se tapahtuu AerK alapuolella näyttää heijastuvan DFA-a1 arvossa niin että se painuu alle 0.75 ennen AerK. Pitempi hyvin tasainen sykkeen nosto näyttäisi tuottavan helpommin analysoitavan tuloksen.
Tätähän pitääkin testailla. Tuo kyllä vesittäisi dfa:n käytön muussa kuin ramptestissä.
[
Tätähän pitääkin testailla. Tuo kyllä vesittäisi dfa:n käytön muussa kuin ramptestissä.Noh, niinhän ne neuvoo sen tekemäänkin. Joko tasaisella teholla tai hiljalleen nostaen.
We recommend either a rather constant easy effort or an easy progression are ideal for this kind of analysis. Short intervals or frequent changes in intensity should not be used for this test as at least 2 minutes of stable data are required
Normally, we would recommend to increase intensity in small steps, and hold a certain intensity for 6-8 minutes, before progressing. This is normally feasible as the intensities covered are always relatively easy, since we are talking about the aerobic (not anaerobic) threshold
Ja Wahoon vyöstä nimenomaan sanottiin että tulokset voi olla mitä vaan, ja että Polarin H10 olisi suositus.
humppakuutio
25.03.2021, 15.47
DFA ja aerobisen kynnyksen suhdetta on tutkittu tosi vähän.
Eli tässä vaiheessa kannattaa ennemmin luottaa laktaattimittauksiin jos pitää valita sen ja DFA väliltä.
Juurikin näin. Tuo 0,75 arvo perustuu siihen, että se on kivasti 0,5 ja 1 puolivälissä. Tällä hetkellä näyttöä on siitä, että aerobinen kynnys osuu noille nurkille (+-/10 lyönnin tarkkuudella) verrattuna hengityskaasuista määriteltyyn suorassa testissä (3min tehoportaat, josta DFA alpha 1 lasketaan viimeiseltä 2 minuutilta).
Siitä, miten DFA alpha1:n ja aerobisen kynnyksen suhde menee muuntyyppisissä suorituksissa (lyhyet tai pidemmät vedot, vaihteleva rasitus) ei ole tietoa. Se toki tiedetään, että kevyessä rasituksessa DFA alpha1 pysyttelee 1,0 yläpuolella ja VK-alueelle mentäessä laskee 0,5 nurkille. Kadenssikin vaikuttaa tähän arvoon. Ei myöskään tiedetä miten treenikuormitus, nukkuminen, kofeiini ja muut vaikuttavat. Ts. ei tiedetä, pysyykö DFA alpha1 ja aerobisen kynnyksen suhde aina samana, vai muuttuuko se eri tekijöistä johtuen.
DFA alpha1 voi karkeasti ajatella kuvaavan verenkierron säätelyn "pelivaraa". Mitä enemmän vaihtelua, sitä "terveempi" systeemi ja enemmän varaa reagoida. Rasituksen ja sykkeen noustessa vaihtelu vähenee, kun verenkiertoelimistön kuormitus kasvaa. Teoriassa voisi ajatella, että kovempi treeniblokki kuormittaa sentraalisia autonomisen hermoston säätelyjärjestelmiä > sympaattisen hermoston aktivaatio nousee > sykevälivaihtelu vähenee > DFA alpha1 alkaa laskea matalammilla syketasoilla, kuin levänneenä.
Mittaamiseen ja artefaktoihin liittyen vielä. Sykevöistä tulee herkästi artefaktaa, jota voi yrittää suodattaa ohjelmallisesti vertaamalla sykevälien vaihtelua edelliseen, ja poistaa liian paljon poikkeavat arvot. Näkemättä todellista EKG:ta on kuitenkin mahdoton sanoa, miten hyvä osumatarkkuus tässä on. Virheiden ei tarvitse olla isoja, jotta ne vaikuttavat tulokseen merkittävästi.
Tuota osumistarkkuuta ei ainakaan HRV raportoi, ehkä Kubioksesta sen näkee? Yllättävät muutokset sykkeessä tai sykevälivaihtelussa tai mittausepätarkkuudet voi helposti huonontaa tuota osumatarkkuutta, jolloin koko tulos on myös heikommalla pohjalla.
Kubioksesta näkee lasketut datapisteet eri aikaikkunoille (alpha1 4-12 lyöntiä). Ainahan viivan saa sovitettua, mutta kulmakerroin saattaa muuttua merkittävästi jos datassa on artefaktaa. Eli muutamatkin poikkeavat sykevälit saattavat muuttaa dataa niin, että vaihtelua vaikuttaa olevan enemmän kuin todellisuudessa on.
https://www.kubios.com/wp-content/uploads/2020/06/DFAplot.png
"Kenttätestien" DFA alpha1 analyysit ovat siis ihan hyvää viihdettä, mutta ei niitä vakavasti kannata ottaa tai tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Ok. Kiitokset humppakuutio maanpinnalle palauttamisesta. Nenä stemmiin ja ajamaan.
Huoleton
25.03.2021, 17.59
Koodailin oman DFA implementaation joka näyttää myös tuon sovitusvirheen.
Kun kun katsoo virhettä, sykettä, tehoa ja DFA:ta vierekkäin vapaasta ajelusta, niin aika lailla voi todeta ettei kannata tulkita yhtään mitään siitä että DFA on lähellä 0.75.
Testidatssa ei ollut mitään mikä näkyisi artefaktina esim HRV apissa, eli RR data "näytti hyvältä".
https://i.imgur.com/ZBKay5F.png
Yo. kuvassa vielä eilisen parhaan kenttätestin ja siitä löydetyn AerK kohta ja sen tarkemmat tulokset liittyen HRV jos jotakuta kiinnostaa. Kyllähän mullakin tämä kenttätestaus on sillee nurinkurista että tiedän mitä hakea ja mistä kohtaa käppyröitä. Jos en tietäisi etukäteen AerK sykealuetta niin touhu olisi huomattavasti vaikeampaa, jopa mahdotonta. Virhetulkinnoilta tuskin voisi välttyä.
Toisaalta luulen että ramppitestissä samankaltaiset ongelmat tai sisällä trainerissa, herkkä virhetulkinnoille. Laktaattitestin tuloksien perusteella noita DFA-a1 arvoja voi tarkastella ja sitten poimia ne jotka sopii yhteen :-)
Hyviä kannanottoja täällä DFA vs. laktaattikynnykset keskusteluun. Olen nyt muutaman viikon ajan pyrkinyt säännöllisesti tekemissäni testeissä seuraamaan sekä DFA että laktaatti- ja ventilaatioperusteisia kynnyksiä. Kokemukseni on se, että joissain tapauksissa menetelmä toimii ihailtavan hyvin kun taas joissain tapauksissa on aika paljon toivomisen varaa. Esimerkkinä hyvin toimineesta testistä, yhdessä eilisessä testissä oli DFA perusteinen kynnyssyke 139 ja laktaattiperusteinen syke 138. Tehot vastaavasti 230W ja 228W. Eli voi sanoa, että kynnykset osuivat täysin samaan kohtaan. Toisaalta on testejä, joissa kynnykset ovat hyvin kaukana toisistaan, esimerkiksi sellaisia tapauksia että DFA perusteinen kynnys on pikemminkin anaerobisen kuin aerobisen kynnyksen tasolla. Näissä olen myös pyrkinyt artefaktojen määrän huomioimaan, eli myös tapauksissa joissa ei käytännössä ole ollut artefaktoja ovat kynnykset silti eronneet toisistaan huomattavasti.
Vähän vaikuttaa siltä, että vakiintuneen kestävyysharjoittelutaustan omaavilla ovat eri menetelmin määritetyt kynnykset lähempänä toisiaan kuin sellaisilla, joilla ei niin säännöllistä harjoittelutaustaa ole. Näissä kantani kääntyy kyllä noiden "perinteisten" kynnysmääritysten puoleen. Koen itse, että tuo 0,75 arvo kynnyksenä on vähän satunnainen (eli puoliväli 1,0 ja 0,5 välissä). Lisäksi kynnysmäärityksillä tulisi olla tutkimuksissa todettu sekä menetelmän luotettavuus ja toistettavuus että sen fysiologiset perusteet. Vaikka DFA:lle on esitetty fysiologiset taustat, ovat nuo vielä aikalailla ohkaisemmat kuin laktaatti- ja ventilaatiokynnyksillä joiden fysiologisia perusteita on tutkimuksissa hiottu vuosikymmenet. DFA on potentiaalinen, mutta kuitenkin verrattain uusi, vähän tutkittu ja vähän ymmärretty tapa määrittää aerobista kynnystä. Tutkimukset on (käsittääkseni) tehty suht homogeenisillä koehenkilöjoukoilla, joilla vaikuttaa olevan suht vahva kestävyystausta. Menetelmän sovellettavuudesta eri populaatioille on vähän tietoa.
Käytännössä olen itsekin hyödyntänyt menetelmää myös itsenäisesti valmennettaville (eli en ole testannut aerobista kynnystä muilla menetelmillä), mutta miellän tuon enemmän oikean tason varmistamisena. Samalla kyllä olen peilannut tuloksia esimerkiksi tiedettyyn maksimisykkeeseen sekä kenttätestein määritettyyn FTP/CP-arvoon. Jos DFA menetelmällä saatu arvo on tuntunut järkevältä, olen sitä hyödyntänyt, mutta jos arvo poikkeaa paljon oletetusta arvosta en sitä uskaltaisi sokeasti käyttää.
https://x3training.com/endurance-innovation-97-bruce-rogers-with-updates-to-dfa-a1-analysis-and-garmin-metrics/
Bruce Rogers taas vieraana. Edellinen jakso oli ainakn mielenkiintoinen.
Eikö HRV Logger enää uppaa sitä Kubios RR tekstitiedostoa? Onkohan siihen muuten joku este, ettei appi voisi näyttää DFA a1:aa reaaliajassa Workout mode korjauksilla ja tallentaa samalla ilman korjauksia?
Eikö HRV Logger enää uppaa sitä Kubios RR tekstitiedostoa? Onkohan siihen muuten joku este, ettei appi voisi näyttää DFA a1:aa reaaliajassa Workout mode korjauksilla ja tallentaa samalla ilman korjauksia?
Tuota olen itsekin miettinyt, että olisi hienoa saada tuohon vaikka 5 sekunnin välein päivittyvä rullaava 2 minuutin keskiarvo.
tri-nisti
25.04.2021, 22.17
Tänään ajoin Zwiftissä ensin 2h melko tasaista kevyttä, keskisyke 125 ja keskiteho 170W, pari ihan lyhyttä max sprinttiä sekaan. Sitten 20 min tauon jälkeen taas kevyttä 130 keskisykkeellä n. 1h jossa kohtaa otin vajaan 3 min pätkän Elite HRV:llä ja Garminin vyöllä. EDIT: Datan aukaisin Kubioksessa ja DFA a1 näytti aika lailla tasan 0,75 tuolle pätkälle ja jos katsoi lyhyempiä otoksia tuosta niin vaihtelu oli jossain 0,65-0,85 välillä. Rasitusta on alla ja uni ei ole ihan 100%:sta mutta päivän kunto oli nyt tämä. Tuntemus oli se että varmaan aika lähellä aerokynnystä oli tuo jälkimmäinen ajelu, joka kesti vajaa 2h kaiken kaikkiaan eli päivän saldo 3h 45min. Pisin Zwift-päivä tähän mennessä.
Huoleton
26.04.2021, 10.55
Olen katsellut noita DFAa1 mittaussysteemejä ja niihin liittyviä virhelähteitä ihan näin harrastepohjalta.
Eli jos oma DFAa1 mittari näyttää jollain ajan hetkella vailla 0.90 niin mistä syistä se voi olla "väärin" tai ei-toistettava.
Ensinnäkin DFA on tilastollinen malli. Se olettaa että signaali käyttäytyy tietyllä tavalla aikasarjassa ja tekee siitä sitten päätelmiä. Jos signaali ei käyttäydy niinkun oletetaan niin päätelmät voi olla rajustikkin vääriä.
DFA mittausajanjakso on pitkä verrattuna vaikka tehoon tai sykkeeseen. Teho ja syke on urheilijan kannalta hetkellisiä mittauksia. Käytännössä mittausjanjakso voi olla vaikka pari sekuntia tai alle. DFA lasketaan usein 2min tai 200 lyöniin ajalta. Tästä syystä suora vertailu esim sykkeen ja DFA välillä ei ole täysin suoraviivaista. Jos syke on nyt X ja DFAa1 viimeisen 2 minuutin ajalta Y niin tuosta ei pelkästään voi sanoa paljon mitään, koska sykelukemaan vaikutti ehkä viimeset 3 lyöntiä ja DFA mittaukseen viimeiset 200.
Eli jos haluaa vertailla sykettä ja DFAa1 niin käytännöllisintä on koittaa pitää syke tasaisena mittausjakson ajan.
DFA itsessään on jokseenkin vakaa sykkeen vaihtelua vastaan, mutta DFAa1 vs sykevertailu tulee vaikeaksi jos syke ei ole vakaa.
Yksittäiset virheet aikasarjassa saattaa vaikuttaa DFA lasketaan radikaalisti. Aikasarjassa oleva virhemittaus vaikuttaa koko mittausjakson ajan. Eli jos 2min DFA aikasarjaan lipsahtaa yksi pahasti väärä sykeväli niin koko seuraava 2 minuuttia tulokset voi olla pahasti pielessä.
Tyypillisiä virheitä on mittarilta väliin jääneet lyönnit, jolloin sykeväli on tupla. Tässä on iso vaikutus. Myös aikasarjasta poistetuilla sykeväleillä on vaikutusta, joskin pienempää.
ANT ja BLE protkollat on ratkaisevasti erilaisia sykevälivaihtelun mittauksessa. ANT lähettää sydämenlyöntien ajankohtia ja BLE lähettää lyöntien välisiä aikoja. Molemmat lähettää lisäksi anturissa laskettua hetkellistä sykearvoa.
Merkitys tässä tilanteessa on sellainen että jos vaikka yksittäinen ANT-paketti ei tule perille niin vastaanottaja laskee sykevälin väärin eli tuplapitkäksi. Väliin jäänyt BLE paketti ei aiheuta samanlaista virhettä.
Pelkkää sykettä mitatessa tämä ero ei siis näy eli tuota on vaikea huomata käyttäjän näkökulmasta.
Näyttää myös siltä että ANT hukkaa yksittäisiä paketteja helpommin kun BLE, joskin tämä voi olla tapauskohtaista ja riippuu paikallisista häirötekijöistä.
Lähetysprotokollasta riippumatta myös sykeanturit tekee virheitä eli tunnistaa lyöntien ajoituksia väärin. Virheitä tulee "urheillessa" enemmän kun levossa.
Eli kotikonstein mitattu RR aikasarja sisältää aina jotain virheitä ja virheet vaikuttaa DFA mittaukseen enemmän kun sykemittaukseen.
DFAa1 ei ole mikään yksikäsitteinen laskelma vaan sen voi toteuttaa monella tapaa. Muuttujia on mittausjakson pituus, aikaikkunoiden määrä ja aikaikunoiden pituus. Esimerkiksi kubioksessa näyttää olevan käytössä 9 ikkunaa pituuksilla 4,5,6,7,8,9,10,11,12. DFAa1 voitasiin laskea myös vaikka ikkunoilla 10,11,12,13,15,16,17,19,21,23,25,27,29,32,35,38,41 ,45,49 ja tulos olisi eri.
DFAa1 pohjautuu vahvasti lineaariseen regressioon eli oletukseen siitä, että datapisteet osuu suoralle viivalle. Käytännössä näin ei käy ja tästä johtuen tulos on jonkunlainen arvaus mille viivalle pisteet osuisi jos osuisi. Omissa testauluissa pelkästään tuo viimeinen sovitusvirhe on 0.1-0.2 luokkaa. Eli vähän pyöristellen esim. DFAa1 0.6 voisi yhtä hyvin olla mitä vaan 0.5 ja 0.7 väliltä.
Tuota virhettä olisi mahdollista suodattaa. Tulosten tulkinnassa kannattaa vähintään tietää mitä suodasta on käytetty, jos mitään.
HRV Eliten tapa laskea DFAa1 kerran 2 minuutissa näyttää aika huonolta. DFAa1 heittelee helposti aika paljon koko ajan noista ylläolevista johtuen, joten raakasti 2min ikkuna 2min välein antaa aika satunnaisen tuloksen. Kyllä siitä jotain voi päätellä, mutta helposti mukaan tulee enemmän ylitulkintaa kun mittautulosta.
https://i.ibb.co/Nr6dWHm/dfa.png
https://ibb.co/1MftRwd
https://ibb.co/1MftRwd
Tossa esimerkki joka voi vähän selventää tilannetta.
Violetti on syke. Harmaa sen alla on anturin (H10) sykemittauksen ja RR-mittauksesta lasketun sykkeen suhteellinen ero.
Tuon perusteella suodatin pahimmat virheet pois (niitä virheitä ei siis näy tässä)
Vihreä on DFAa1 laskettuna 4,5,6,7,8,9,10,11,12 ikkunoilla 2min ajalta. Se on siis laskettu joka lyönnin kohdalla.
Katkoviiva on 0.75
Heittely on kovaa etenkin matalilla sykkeillä koska 2min sisään mahtuu vähemmän lyöntejä.
Punainen on DFAa1 viimeisen lineaarisen regression virhearvio.
HRV Elite siis antaisi 2 min välein jonkun noista vihreistä arvoista riippuen ihan vaan siitä koska mittari laitettiin päälle.
Jos tästä ihan raakasti vaan tulkitsisi niin voisi sanoa että tämän tyypin aerokynnys on 123 ja 58 (ehkä jotain muitakin). Noilla sykkeillä ollaan siis 0.75 kohdalla.
Jos oletetut mittavirheet jättää dataan mukaan niin vihreä viiva on vielä tosi erilainen vaikka virheitä ei ollut montaa.
Tämä tarina oli kuitenkin mittavirheistä eikä tulkinnasta.
Pistin tänään erg:iin tehon millä ajattelin jaksaa 3h. DFA a1:n mukaan tämä oli lähempänä anakynnystä kuin aerobista kynnystä :D Aerobic decoupling oli -2.1%, mutta se johtui varmaan pitkältä alati laskevasta kadenssista.
Onko kukaan kokeillut FatMaxxer appia androidille. Kehitetty näyttämään dfa a1 reaaliaikaisesti ja arvioimaan lt1. Vaikuttaa mielenkiintoiselta.
On kyllä kätevä työkalu tarkistamaan lenkin aikana että pysyy aerokynnyksen alapuolella. Varsinkin nyt pk-aikaan kun totuttelee isompiin tunteihin taas. Oma kynnys näyttää olevan tuossa 137/190 sykkeen kohdalla. Saanut pitkien lenkkien lopussa hieman keventää että pysyy alapuolella.
http://www.muscleoxygentraining.com/2021/06/fatmaxxer-new-app-for-real-time-dfa-a1.html
On kyllä kätevä työkalu tarkistamaan lenkin aikana että pysyy aerokynnyksen alapuolella. Varsinkin nyt pk-aikaan kun totuttelee isompiin tunteihin taas. Oma kynnys näyttää olevan tuossa 137/190 sykkeen kohdalla. Saanut pitkien lenkkien lopussa hieman keventää että pysyy alapuolella.
http://www.muscleoxygentraining.com/2021/06/fatmaxxer-new-app-for-real-time-dfa-a1.html
Selitäppäs nyt hubba tietämättömälle/ymmärtämättömälle. Ajoin ton FatMaxxin kanssa 3 minsan portailla ylöspäin alkaen 90w. Ensimmäisen kerran 0.75 lukema saavutettiin kun olin juuri ajanut 210w portaan loppuun. Tarkoittaako tämä siis et tämän päivän arvion mukaan tuo olisi kynnykseni? Se mitä fiilikset ja tuntemukset antaa ymmärtää niin tuo voisi olla hyvin lähelle sitä.
Joo noinhan se pitäisi mennä, 3 minuutin portaat on kyllä turhan lyhyitä kynnyksen etsimiseen. Itse olen ihan pk-lenkillä ajellut eri tahtisia pätkiä ja katsonut millon laskee alle 0.75. Väsyneenä watit ovat pienemmät mutta kynnyssyke näyttäisi pysyvän samana omalla kohdalla.
Joo noinhan se pitäisi mennä, 3 minuutin portaat on kyllä turhan lyhyitä kynnyksen etsimiseen. Itse olen ihan pk-lenkillä ajellut eri tahtisia pätkiä ja katsonut millon laskee alle 0.75. Väsyneenä watit ovat pienemmät mutta kynnyssyke näyttäisi pysyvän samana omalla kohdalla.
Jees. Oli vähän hätäinen kirjotus itseltä, olisi pitänyt lukea topicia enempi. Ensi kerralla teen kuuden minsan portailla. Sen verran testasin tota että ajoin tänään sisällä pari tuntia tasaisella 200w keskiteholla ja pysyttiin kokoajan siellä 1.1 - 1.3 tuntumassa joten voisi tuon perusteella olettaa aerobisen kynnystehon olevan korkeampi kuin 200w.
Mulla 0.75 alpha arvo asettuu nyt 210w kohdalle. Fattmaxxer toimii kyllä hienosti. Heti kun ohjelman avaa, niin polarin vyö yhdistyy. Tuon jälkeen ei tartte tehdä tasan mitään.
Edgessä kun on ilmoitukset päällä, niin alpha arvo ilmestyy tasaisin välein ilmoituksena alalaitaan, eli puhelinta ei tarvitse katsella lainkaan.
Tätä täytyy kyllä testailla taas enemmän kevyillä traineri lenkeillä ja ajaa pidempään.
Mulla 0.75 alpha arvo asettuu nyt 210w kohdalle. Fattmaxxer toimii kyllä hienosti. Heti kun ohjelman avaa, niin polarin vyö yhdistyy. Tuon jälkeen ei tartte tehdä tasan mitään.
Edgessä kun on ilmoitukset päällä, niin alpha arvo ilmestyy tasaisin välein ilmoituksena alalaitaan, eli puhelinta ei tarvitse katsella lainkaan.
Tätä täytyy kyllä testailla taas enemmän kevyillä traineri lenkeillä ja ajaa pidempään.Hetkonen. Mikä fattmaxxer? Android softa?
Löytykin. Pitäsköhän kokeilla, toi ilmotus kännystä edgeen kuulostaa kyllä kätevältä.
Joo. Olisihan tuo alpha arvo hienoa saada edgen tietokenttään, mutta kyllä tuo noinkin toimii. Laittaa alimmaiseksi vaan jonkin turhan datan.
Noniin, kiva saada eloa tähän aiheeseen. Millasilla portailla teit tuon testin paaton? Itse ajoin tänään 6 minuutin portailla ja 20w nousuilla, eilen lepopäivä alla ja juuri 240w portaan loputtua saavutin 0.75 lukeman. Tämä hieman horjutti mielipidettäni softasta, olen aika varma että tuo ampuu reilusti kynnystehon ylitte, sykekkin oli tuolloin 162. Testailu jatkuu...
Noniin, kiva saada eloa tähän aiheeseen. Millasilla portailla teit tuon testin paaton? Itse ajoin tänään 6 minuutin portailla ja 20w nousuilla, eilen lepopäivä alla ja juuri 240w portaan loputtua saavutin 0.75 lukeman. Tämä hieman horjutti mielipidettäni softasta, olen aika varma että tuo ampuu reilusti kynnystehon ylitte, sykekkin oli tuolloin 162. Testailu jatkuu...
En minä mitään portaita tarvinnut. Itselläni tuo alpa lukema liikkuu tosi nopeasti. 190w ja ollaan jossain 1.2 kohdilla, 200w ja laskee alta yhden, 210 oli aika tasan 0.75 tuon ensimmäisen 20min aikana. Tuon jälkeen tuntui, että tehoa sai vähän nostaakkin.
Ehkä pitäisi aloittaa reilusti pienemmällä teholla ja ajaa niitä portaita, mutta tuo 20w porras tuntuu kyllä aivan liian kovalta.
Mulla ei syke juurikaan heilahdellut testin aikana. Kynnyssyke pitäisi olla +170 ja tuossa 210w kohdalla se oli 124. Nyt on kyllä kuormaa reilusti alla, eli on täysin mahdollista, että syke onkin normaalia matalammalla.
Ulkona menee suht kivuttomasti 240w/3h, mutta en ole kyllä oikein uskonutkaan aerokynnyksen olevan niin kova.
[emoji33]
Joo :) Täysin erillaiset tulokset.
Tähän minä lopetin viimeksikin omat testaamiseni, kun toi alpha liikkui itselläni holtittoman nopeasti.
Itsellä juuri päinvastaiset fiilikset kun duriksella. Tuntuu että joutuu myllyttämään hullunlailla ennenkuin pääsee edes 1.0 alle, saatikka 0.75
Joo :) Täysin erillaiset tulokset.
Tähän minä lopetin viimeksikin omat testaamiseni, kun toi alpha liikkui itselläni holtittoman nopeasti.äh, puhelin taskussa näköjään lainailllu teksteja ja postaillu puolesta hymiöitä.. kaikkea sitä [emoji28]
Mutta hyvä, että ketjua taas nostettiin, niin tämäkin työkalu muistuu mieleen.
Voisi vaikka koittaa tätä mittailla useammin jos huomaisi muuttuuko kynnysarvo. Voisi olla nuo rampit aerokynnykseen asti ihan sopiva lämmittely esim ennen ftp ramppitestiä. Sopivan kevyt että useamminkin jaksaa toistaa.
Itsellä juuri päinvastaiset fiilikset kun duriksella. Tuntuu että joutuu myllyttämään hullunlailla ennenkuin pääsee edes 1.0 alle, saatikka 0.75
Jännä ero kyllä. Sulla kanssa polarin h10 vyö? Paljonko on tunnin ftp testissä keskisyke levänneenä?
äh, puhelin taskussa näköjään lainailllu teksteja ja postaillu puolesta hymiöitä.. kaikkea sitä [emoji28]
Mutta hyvä, että ketjua taas nostettiin, niin tämäkin työkalu muistuu mieleen.
Voisi vaikka koittaa tätä mittailla useammin jos huomaisi muuttuuko kynnysarvo. Voisi olla nuo rampit aerokynnykseen asti ihan sopiva lämmittely esim ennen ftp ramppitestiä. Sopivan kevyt että useamminkin jaksaa toistaa.
Niin, väkisin ketjuun mukaan sieltä :)
Itseäni kiinnostaa tässä juurikin se, että pysyykö alpha arvo wattien mukaan samassa, vaikka syke vaihteleekin päivien välillä.
Voisi myös laittaa fattmaxerin päälle pitkiin zwiftin setteihin ja katsoa, pysyykö alpha/w suhde samana 3h setin lopussakin pk-jaksoilla. w/hr suhde on nyt ollut sisällä ajaessa negatiivinen. En kyllä tajua miksi.
^
Vyö on tosiaan Polarin H10 ja ihan uusikin kaikenlisäksi. Tunnin FTP setissä keskisyke aika tarkkaan 180.
En tiedä ymmärränkö oikein ton sun "negatiivinen w/hr" jutun mutta kyllä itsellä ainakin sisällä on huonompi teho/sykesuhde kuin ulkona. En tiedä sitten johtuuko kehon lämpenemisestä (käytän kahta tuuletinta) vai staattisesta ajosta Direto X;n kanssa.
Itsellä tuntuu tuo kynnys olevan enemmän sidoksissa sykkeeseen. Itsellä esim 4 tunnin lenkin lopulla voi kynnys olla 10w alempana mutta samalla sykkeellä. Myöskään kipeillä jaloilla salin jälkeen kynnyssyke ei ole muuttunut.
Mitkähän treenit kehittää tuota kynnystä parhaiten?
Puolivälissä ekaa pk blokkia, tehot samalla sykkeellä nousseet jo yli 10w, mielenkiintoista seurata muuttuuko kynnyssyke lopulta yhtään.
^
Vyö on tosiaan Polarin H10 ja ihan uusikin kaikenlisäksi. Tunnin FTP setissä keskisyke aika tarkkaan 180.
En tiedä ymmärränkö oikein ton sun "negatiivinen w/hr" jutun mutta kyllä itsellä ainakin sisällä on huonompi teho/sykesuhde kuin ulkona. En tiedä sitten johtuuko kehon lämpenemisestä (käytän kahta tuuletinta) vai staattisesta ajosta Direto X;n kanssa.
Niin eli w/hr syke ei nouse trainerisetin lopussa. Negatiivinen arvo varmaan johtuu ennen treeniä syömisestä, tai oven avaamisesta.
Minulla taitaa olla sisällä syke jopa matalammalla, mitä nyt gravellilla ulkona. Se raikkaan ilman saaminen on tärkeää. Pelkät tuulettimet ei auta, jos puhdasta happea ei tule riittävästi.
Niin eli w/hr syke ei nouse trainerisetin lopussa.
Ah, itselläni kyllä nousee syke aika loogisesti watteihin nähden, sisällä jopa huomattavasti korkeammalle/nopeammin kuin ulkona. Voipi olla että tänään taas ramppitesti alkulämmittelyksi ja fattmaxxin testailua.
Ah, itselläni kyllä nousee syke aika loogisesti watteihin nähden, sisällä jopa huomattavasti korkeammalle/nopeammin kuin ulkona. Voipi olla että tänään taas ramppitesti alkulämmittelyksi ja fattmaxxin testailua.
Siis tottakai nousee noin. Tuo tarkoittaa sitä, että jos ajat alussa vaikka vartin 220w ja 3h kohdalla saman 220w, niin syke pysyy samana. Tai sitten pitkä tasainen veto.
Mutta siis ei tuo alpha arvoon sinällään liity kai millään tavalla.
Itsellä tuntuu tuo kynnys olevan enemmän sidoksissa sykkeeseen. Itsellä esim 4 tunnin lenkin lopulla voi kynnys olla 10w alempana mutta samalla sykkeellä. Myöskään kipeillä jaloilla salin jälkeen kynnyssyke ei ole muuttunut.
Mitkähän treenit kehittää tuota kynnystä parhaiten?
Puolivälissä ekaa pk blokkia, tehot samalla sykkeellä nousseet jo yli 10w, mielenkiintoista seurata muuttuuko kynnyssyke lopulta yhtään.https://tailwind-coaching.com/2017/01/17/muscular-endurance-cycling-training-zwift/
https://tailwind-coaching.com/2017/03/30/what-is-aerobic-decoupling/
Tuolla hyvää juttua tohon väsymis kestoon.
Omissa vertailuissani ainakin tuo DFA alpha1 0,75 arvo on osunut hivenen korkeammalle sykkeelle kuin perinteiset ventilaatio- ja laktaattikynnykset. VT1 ja LT1 semmoisella 200W ja 152HR tasolla suunnilleen, mutta tuo alpha1 ehkä noin 220W ja ~160 syketasolla. Tuo siis jos olen tollaisilla 6min portailla testaillut. Sitten kun ajan pidempään tasatehoisesti vaikka yli 10min pätkiä niin 200W tuntuu sellaiselta tasolta, jossa alpha1 ei juurikaan käy alle 0,75 lukemissa kun taas vaikka tuossa 220W tasolla vähän heiluu sen molemmin puolin. Pyrkisin kyllä itse peruskestävyysharjoituksissa valitsemaan sellaisen tehon ja sykkeen, jolla alpha1 ei edes välillä tipahtele tuonne 0,75 alapuolelle. Sitten semmosissa vähän haastavammissa aerokynnyksen seteissä voinee hyvin pyöriä siinä 0,75 tasolla, mutta silloin todennäköisesti esim. laktaatit ovat jo hieman koholla.
Jos tuo alpha 1 pitää itselläni paikkaansa, niin aerokynnys on tosiaan 120-130 sykkeen välissä, mikä kuulostaa tosi matalalta suhteessa anakynnykseen.
Tai ehkä se on just oikein. Pk kauden aikana sykkeet vain tulee alas. Kun aletaan ajaa kovempaa, niin kroppa herää.
Vähän veikkaan, että aerokynnys seuraa anakynnystä suht tarkkaan. No mutta tuon näkee joulukuun lopulla.
Pomppiiko muilla ramppitestin tehneillä tuo arvo kuinka paljon? Itsellä esim 1.0 arvon tuntumassa ERG modilla ramppitestiä ajaessa saattaa välillä käydä 0.95 ja ei aikaakaan kun palaa 1.1 tms, kadenssi ja teho pysyy tasaisena tuona aikana.
Eilen tein taas alkaen 100w, 20w nousut ja 6 minsan portaat, 0.75 tuli vasta 260w rampin puolivälissä mikä on reilusti yli aerobisen kynnykseni jo. 240w rampin lopussa oltiin vielä jossain 0.9 - 0.85 lukemassa. Ehkä tämä testi ei syystä tai toisesta vaan sovi minulle. Meinaan silti jatkaa testailua.
Pomppiiko muilla ramppitestin tehneillä tuo arvo kuinka paljon? Itsellä esim 1.0 arvon tuntumassa ERG modilla ramppitestiä ajaessa saattaa välillä käydä 0.95 ja ei aikaakaan kun palaa 1.1 tms, kadenssi ja teho pysyy tasaisena tuona aikana.
Eilen tein taas alkaen 100w, 20w nousut ja 6 minsan portaat, 0.75 tuli vasta 260w rampin puolivälissä mikä on reilusti yli aerobisen kynnykseni jo. 240w rampin lopussa oltiin vielä jossain 0.9 - 0.85 lukemassa. Ehkä tämä testi ei syystä tai toisesta vaan sovi minulle. Meinaan silti jatkaa testailua.
Ootko koittanut ajaa tehon sijasta portaita sykkeen mukaan ja seurata missä kohti tuo arvo alittuu. Sitten testailla eri lenkeillä sattuuko se aina samalle sykkeelle. Kestää itselläkin tempo wateilla että syke lähtee nousemaan, mutta vaikka puolen tunnin tempopätkässä taatusti mennään kynnyksen yli.
Puolivälissä ekaa pk blokkia, tehot samalla sykkeellä nousseet jo yli 10w, mielenkiintoista seurata muuttuuko kynnyssyke lopulta yhtään.
Uskomaton kehitys 2 blokin jälkeen, eka pelkkää pk toinen pk+tempo. Kokeilin ajaa 30min portaan 260w ja dfa a1 pyöri 0.85 ja 1 välillä, . Tuon jälkeen nostin tehoja 270w ja 0.75 alittui muutamassa minuutissa. Parannusta noin 30w, kynnyssykekkin noussut 137 n. 144.
Tuo on kyllä hyvää kehitystä. Varsinkin sykkeen nousu aika mahtavaa.
Testailin itsekkin pitkästä aikaa fatmaxeria. Nyt ulkona ilman tehoja. Ihan järkevää dataa se nyt ulosti. Suht kovaa sai ajaa ja syke asettui tuohon 137 tuntumaan.
Huomasin muuten, että edgeen saa alpha apsia suoraan. Harmillisesti kuitenkin vaatii 1030:n
https://apps.garmin.com/en-US/apps/8ef212c0-cef3-413f-b703-f01bb5eea8ed
Onko kukaan testannut?
https://www.marcoaltini.com/blog/updated-view-on-hrv-analysis-during-exercise-and-dfa-alpha-1
Kuten tässäkin ketjussa on arvioitu, niin tämä DFA a1 arvo 0,75 on nyt sitten todettu tutkimuksissa käyttökelvottomaksi aerobisen kynnyksen määrittelyssä. Sen sijaan HRV:llä ja DFA a1 arvolla voi olla muita käyttökelpoisia sovelluksia mm. ylikuormituksen seurannassa.
Itse tätä fatmaxxeria käytin läpi talven traineriajoissa. Useimmiten ramppitestin tein 20w nousuilla ja kuuden minsan portailla aina tuonne 260-270w väliin asti, toimi hyvänä lämppänä samalla kovempaan treeniin.
Ne teholuvut mitä saavutettiin aina kun 0.75 lävähti tauluun oli jotain muuta kuin käyttökelpoista dataa. Kävin viikko takaperin laktaattitestissä mikä todisti sen että fatmaxxer näytti minulle 40-50w liikaa kynnykseen. Tiesin toki itsekkin että fatmaxxer näyttä päin honkia. Eipähän tarvi tuotakaan enää käyttää.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.