Näytä tavallinen näkymä : Aloittelijalle neuvoja 130km MTB kilpailuun valmistautumiseen
Olisi tarkoitus lähteä ensi kesänä Kaldoaivi ultra trailiin ja tavoite on päästä maaliin olematta viimeinen. Kalustona on alkusyksystä hankittu täysjoustopyörä 27,5" renkailla. Maastopyöräilykokemusta on kolmen vuoden ajalta etujousitetun pyörän kanssa jonkin verran, ehkä n. 300-500km. Lukkopolkimet ja kengät on tilauksessa ja urheilukello hankittu treenin avuksi.
Edellinen kestävyyskilpailu oli 15 vuotta sitten armeijassa, mutta pallopelejä, lenkkeilyä ja salia on tullut harrastettua vaihtelevasti. Osallistuminen kilpailuun toimii toivottavasti motivaattorina pyöräilyyn, kuntoiluun yleensä ja painon pudottamiseen.
Olen selaillut useita blogeja, artikkeleita jne. kestävyys urheilun treenaamisesta, mutta ne vaikuttaa melkoiselta sillisalaatilta kun luontaista kiinnostusta aiheeseen ei ole. Kaipaisin nyt vinkkeja olisiko jokin tietty kirja/blogi/treeniohjelma sellainen mihin kannattaisi perehtyä ja noudattaa siitä saatavia ohjeita? Työ, perhe ja muut harrastuksen vie aika paljon aikaa, joten optimaaliset olosuhteet ei ole. Usko kuitenkin että 10kk aikana löytyy tarpeeksi aikaa jotta maalin voisi sitten kilpailussa päästä.
Atekniikkaa kai oppii ajamalla mahdollisimman monipuolisissa maastoissa, mutta onko siihen jotain perusjuttuja mitä kannattaisi erityisesti huomioida?
Eli lyhyesti:
Mitä kannattaisi tehdä jotta jotta tavoitteeseen voisi päästä mahdollisimman pienellä ajankäytöllä? :)
Jami2003
09.11.2020, 08.39
Aika moni harrastaja ultraaja treenaa kisoihin ajamalla muutaman kerran ennen tapahtumaa saman tyylisen matkan. Jos peruskunto on kohdallaan, kalusto tuttua eikä kovia aikatavotteita, niin päästä ja kokemuksesta nuo jää kiinni jos jostain jää. Eli etukäteen kannattaa hankkia tietoa kuinka kroppa ja pää suhtautuu moiseen niin osaa välttää sudenkuopat.
Ja jos haluaa pärjätä, niin ei kai noihin treenaaminen rakettitiedettä ole. Viikolla duunin jälkeen 20min vetoja trainerilla 2-3x ja viikonloppuna pitkää lenkkiä ulkona.
Firlefanz
09.11.2020, 10.31
Pärjäämiseen olisi toki voinut lähteä hakemaan hyviä neuvoja ja ehkä jopa saisi parempia neuvoja hieman tarkemmin osuvalla otsikolla. Kilpailuja kun pyöräilyssäkin on niin monenlaisia...mutta nyt ilmeisesti on kyse pitkälti yli kuuden tunnin kestävyyssuorituksesta koska kilpailun nimessä on tuo monia meistä houkutteleva sana "ultra".
Olen edellisen kirjoittajan kanssa pitkälle samaa mieltä. Vedot voi tosin minusta tehdä monella eri lajilla ja itse ehkä yrittäisin tehdä yhden selvästi lyhyempiä mutta kovempia vetoja (pitemmin palautuksin) ja yhden pitempiä mutta keveyempiä (lyhyin palautuksin) sisältävän treenin. Progressiota lähtisin hakemaan pikku hiljaa vetojen määrää lisäten. Jos aikaa on ja intoa ja kiinnostusta riittää, kolmas treeni voisi olla fiiliksen mukaan joko noin puolitoista tuntia PK:ta tai 40 min reippaammin, mukavuuskynnystä kutitellen.
Pitkä treeni tarkoittaa ultratapahtumaan tähtävälle vähintään kolmea tuntia, mutta siihen ei ole pakko ihan heti päästä. Tekee vain niin pitkän treenin mihin kestävyys sillä hetkellä riittää ja lopettaa heti kun energiat tai jalat ovat loppu tai pää tyhjä.
Sitten on koulukuntaeroja sen suhteen kannattaako aloittelevan ultraajan tehdä pitkät treeninsä pelkällä vedellä (ja kenties kahvilla). Minusta tärkeämpää on että suoritusteho on suunnilleen sama kuin mihin kisassa pyritään. Ensimmäiset kaksi tuntia olisi kuitenkin hyvä sinnitellä ilman geelipakkauksen avaamista.
Aika moni harrastaja ultraaja treenaa kisoihin ajamalla muutaman kerran ennen tapahtumaa saman tyylisen matkan. Jos peruskunto on kohdallaan, kalusto tuttua eikä kovia aikatavotteita, niin päästä ja kokemuksesta nuo jää kiinni jos jostain jää. Eli etukäteen kannattaa hankkia tietoa kuinka kroppa ja pää suhtautuu moiseen niin osaa välttää sudenkuopat.
Samanpituista matkaa ei varmaan viitsi ajaa kokeilumielessä, mutta varmaan ainakin yksi yli 50km lenkki on varmasti pakko tehdä jotta oppii miten kroppa reagoi pidemmällä lenkillä.
Ja jos haluaa pärjätä, niin ei kai noihin treenaaminen rakettitiedettä ole. Viikolla duunin jälkeen 20min vetoja trainerilla 2-3x ja viikonloppuna pitkää lenkkiä ulkona.
Ei kai se ole, mutta erilaisia ohjelmia ja tapoja tuntuu löytyvän reilusti. Aluksi ajattelin alkaa polkemaan työmatkaa (yht. 14km) muutaman kerran viikossa sekä pyrkiä tekemään joka viikko pari 1-2h lenkkiä iltaisin, ja niitä sitten pidentää kevään/kesän aikana niin pitkiksi kuin vapaa-aikaa ja intoa riittää, mutta ilmeisesti se olisi ollut väärä tapa.
Tarkoitatko nuilla 20 min vedoilla sellaista treenia jossa poljetaan 20min aikana sen mitä jaloista lähtee irti? Traineria ei ole joten kaikki treenit pitäisi onnistua ulkona.
Pärjäämiseen olisi toki voinut lähteä hakemaan hyviä neuvoja ja ehkä jopa saisi parempia neuvoja hieman tarkemmin osuvalla otsikolla. Kilpailuja kun pyöräilyssäkin on niin monenlaisia...mutta nyt ilmeisesti on kyse pitkälti yli kuuden tunnin kestävyyssuorituksesta koska kilpailun nimessä on tuo monia meistä houkutteleva sana "ultra".
Olen edellisen kirjoittajan kanssa pitkälle samaa mieltä. Vedot voi tosin minusta tehdä monella eri lajilla ja itse ehkä yrittäisin tehdä yhden selvästi lyhyempiä mutta kovempia vetoja (pitemmin palautuksin) ja yhden pitempiä mutta keveyempiä (lyhyin palautuksin) sisältävän treenin. Progressiota lähtisin hakemaan pikku hiljaa vetojen määrää lisäten. Jos aikaa on ja intoa ja kiinnostusta riittää, kolmas treeni voisi olla fiiliksen mukaan joko noin puolitoista tuntia PK:ta tai 40 min reippaammin, mukavuuskynnystä kutitellen.
Pitkä treeni tarkoittaa ultratapahtumaan tähtävälle vähintään kolmea tuntia, mutta siihen ei ole pakko ihan heti päästä. Tekee vain niin pitkän treenin mihin kestävyys sillä hetkellä riittää ja lopettaa heti kun energiat tai jalat ovat loppu tai pää tyhjä.
Sitten on koulukuntaeroja sen suhteen kannattaako aloittelevan ultraajan tehdä pitkät treeninsä pelkällä vedellä (ja kenties kahvilla). Minusta tärkeämpää on että suoritusteho on suunnilleen sama kuin mihin kisassa pyritään. Ensimmäiset kaksi tuntia olisi kuitenkin hyvä sinnitellä ilman geelipakkauksen avaamista.
Muokkasin otsikkoa, kyseessä on siis 130km kilpailu aika haastavassa maastossa.
Samanpituista matkaa ei varmaan viitsi ajaa kokeilumielessä...
Miksei viitsi? Pitäähän sun tietää jaksatko tai viitsitkö ajaa noin pitkään ja kestääkö edes perse. Huolto ja raatokuljetus on tuolla vieläpä hankala järjestää. Ethän sä nyt vaan voi tuonne lähtee koittamaan jaksaisko ajaa pitkää lenkkiä.
Kannattaa kokeilla ajaa nimenomaan vaikkapa kymmenen tuntia kilometrimäärän sijaan. Tuollahan hankaluus tulee ennenkaikkea vaativasta maastosta eikä niinkään kilometreistä.
Onhan sulla koko ensi kesä aikaa. Voit kokeilla vielä jossain kevyemmässä skabassa (TahkoMTB 120 tai 180 km) miltä tuntuu.
Firlefanz
09.11.2020, 11.46
Toisaalta on täysin selvää että on ihmisiä jotka eivät oikein tahdo löytää itsestään pitkiin harjoituksiin tarvittavaa motivaatiota "pelkkää treenaamista varten" ja ihmisiä jotka todella pystyvät kaivamaan jostain voimavaroja joita heidän ei harjoittelun perusteella uskoisi hankkineen, mutta (1) ultrasuoritukset ovat eri juttu kuin joku maratonin hölkkääminen tai Finlandian maaliin hiihtäminen ja (2) ultrasuoritukset maaston ja ehkä säänkin kannalta vaativissa olosuhteissa ovat vielä enemmän oma juttunsa.
Olen JackOjan kanssa samaa mieltä että muutaman kerran olisi hyvä tehdä ajallisesti yhtä pitkä suoritus kuin mitä 130 km kisamatka tulee olemaan. Tavoitteeksi voisi ottaa ensimmäisen vaikkapa kahden kuukauden päästä ja "kenraaliharjoituksen" kaksi kuukautta ennen Kaldoaivia. Väliin yksi tai kaksi, vaikkapa valoisana kesäyönä.
Maastopyöräilystä en tiedä mitään, mutta juoksemisesta ultramatkojen reiteillä sentään pikkaisen ja sen voin sanoa että treeni jossa ajaa kilpailun pahimman nousuosuuden eli tässä tapauksessa alkumatkan olisi varmasti hyödyksi. Yhtä pitkää mäkeä ei ehkä lähistöltä löydy, mutta samaa mäkeä jyystämälläkin voi korkeusmetrejä kerätä. Kun siihen ajaa vielä puoli tuntia päälle, voi saada arvokasta kokemusta siitä miltä *ei* saa tuntua eli miten helpolta etenemisen pitää alussa tuntua.
Kalle salonen
19.02.2021, 14.13
Vanha aihe ja hyviä pointteja monella, lisään omat kommenttini soppaan vielä.
Selvitä itsellesi ainakin reilusti ennen kisaa että:
- mikä on se rasitustaso jota pystyt ylläpitämään hyytymättä vaikka kuinka pitkään
- millaista energiaa ja miten paljon tarvitset/kehosi suostuu ottamaan sisään ja totuttele harjoittelussa näihin
varsinkin energian ja nesteen sisään saaminen on mielestäni ehdottomasti tärkein yksittäinen pointti missä tahansa pitkässä suorituksessa, vaikka kunto olisi miten hyvä niin homma tyssää jos energiat loppuu. Tee huoltosuunnitelma sen mukaan mitä aiot/jaksat kantaa mukana ja mitä järjestäjä tarjoaa matkan varrella. Ja ehkä kannattaa hiukan ylivarautua, kun ei se pyörässä nyt niin kauheasti tunnu jos kantaakin muutaman sata grammaa "ylimääräistä" evästä mukana, mutta voi pelastaa isoilta ongelmilta.
Mieti myös mitkä on tuossa kisassa ne suurimmat haasteet ja totuttele niiden selättämistä, veikkaisin että hidas ja vaikeakulkuinen maasto lienee se pahin, ehkä nousumetrit myös? Myös keli/muut olosuhteet voi olla ihan mitä vaan niin totuttele treeneissä ajamaan säällä kuin säällä ja testaa kaikki varusteet moneen kertaan etukäteen ettei tuolla yllätä ettei se takki pitänytkään vettä tms. Itse olen todennut että työmatkojen pyöräily/juoksu on siinä mielessä hyvää treeniä jokasäähän kun se pitää tehdä jokasäällä huvitti tai ei, kun taas erilliselle lenkille voi monella olla sateella isompi kynnys. Muutenkin jos kaipaat tehokasta ajankäyttöä harjoitteluun niin työmatkojen polkeminen on mielestäni juuri tätä, saat kevyen harjoituksen jo kaksi kertaa päivässä ihan kuin automaattisesti ja mikä estää kotimatkalla tekemästä vaikka pienen ylimääräisen mutkan jos aikataulu sallii.
Muuten en itse harjoitusohjelmaan ala ottamaan sen kummemmin kantaa, mutta joku minua viisaampi on joskus sanonut että pitkiä matkoja ajamaan oppii ajamalla pitkiä matkoja. Eli kerää kilometrejä, tärkeät harjoitukset mahdollisimman paljolti halutunkaltaisissa maastoissa. Ja muista palautuminen ja lihashuolto! Myöskään pieni voimaharjoittelu ei ole koskaan pahaksi. Ja sama mitä kaikille aina jauhetaan: älä yritä nostaa harjoitusmäärää tai intensiteettiä liikaa liian nopeasti. Muista että suurin osa harjoittelutunneista tulisi olla suhteellisen kevyttä (pk-taso), tämä vain korostuu mitä pidempään suoritukseen tähtäät, mutta toki vauhteja ja rasitustasoja on syytä vaihdella että kroppa tottuu erilaisiin ärsykkeisiin.
No niin, sanoin kuitenkin jo aika paljon myös harjoittelusta, mutta en vain mahtanut itselleni mitään :). Tämmöisiä ajatuksia heräsi näin äkkiseltään
Kalle salonen
19.02.2021, 14.24
Ja jatkan vielä työmatka/arkipyöräilyn puolesta sen verran että kiireisessä elämäntilanteessa ja varsinkin jos työ on fyysisesti passiivista, sillä saa ainakin pientä ärsykettä suhteellisen tiheään mikä on hyvä. Kroppa tottuu siihen että pyöräileminen on ihan perusjuttu eikä mikään erikoistilanne. Kannustankin miettimään kaikkia arjen siirtymiä siltä kantilta että "voisinko tehdä sen pyörällä". Meidän taloudessa tämä on aiheuttanut sen että toinen auto on ollut jo pari vuottalähes turha. Ja kaikenlaisia pyörään kiinnitettäviä lapsenkuljetusvälineitä on tullut haalittua nurkat täyteen :)
kurvaaja
24.02.2021, 17.08
Työmatkapyöräilyllä saa ainakin talvella paljonkin ärsykettä, nimittäin henkistä kun rupeaa vituttamaan pyöräteiden surkea kunto :D
Työmatkaväkisinpyöräilyä on kyllä nyt tullut harrastettua jonkin verran, toivottavasti siitä on hyötyä niin ei mene kärsimykset hukkaan :D
Kuinka kauan hanuria kannattaa yrittää totuttaa orkkissatulaan ennenkuin alkaa katselemaan mukavampaa tilalle?
Jos sattuu istuinluille, niin ajoa vaan. Jos pehmyskudoksille, niin sitten voi alkaa säätämään eri mallisia.
Mä ajoin saman lenkin pari vuotta sitten. Alla "pikkuinen" ohje, millä normaalikuntoinen sai ajettua lenkin läpi.
En ollut kertaakaan ajanut yli sadan kilsan lenkkiä maantiellä tai edes maastossa, joten hiukan tuo lähtö arvellutti.
MTB taustaa kuitenkin löytyy ihan riittävästi, noin 2-5000km vuosittain noin kymmenen vuoden ajan, joten treenaamalla piti saada lähinnä kuntoa, voimaa ja kestävyyttä.
Aloitin tammikuussa punttisalilla Tomi Järvisen valmennuksessa lähinnä jalkoja ja pyöräilyssä kuuntelin ohjeita viisaammilta, mm Matti Ainasojalta. Punttitreenissä tuli paikat todella kipeäksi ja kun
ikääkin on mittarissa yli 50, niin palautuminen pitkän punttitreenitauon jälkeen ei toiminut ihan toivotulla tavalla niin päätettiin jättää puntit pois. Lähinnä omalla painolla ja kahvakuulilla jatkoin treenaamista kerran viikossa.
Huhtikuussa aloin treenaamaan säännöllisemmin, ka lienee noin 10h/ viikko. Lenkkien pituuden ja vaativuuden vaihdellessa laidasta laitaan.
Pitkään satulassa istumiseen voi valmistautua vain istumalla siinä satulassa, joten päätin ottaa kahden viikon välein pitkän lenkin, joka kerta +10km edelliseen pitkään.
Luonnollisesti kaikilla pitkillä lenkeillä oli sekä maastoa että maantietä.
Ensin 70km, meni ok, sitten 80km jne kunnes vedin pisimmän 120km, tuli rasitusvamma, joten sen jälkeen vain hyvin rauhallista ajoa, kunnes jalka oli taas täysin kunnossa.
Viimeisen viikon ennen kisaa ajoin hyvin kevyesti, söin paljon, jätin alkon pois ja yritin nukkua kunnolla.
Ennen kaldoaivia nautittiin illalla useampi lautasellinen pestopastaa ja kanaa maidon kera.
Lauantaina sitten reippaasti ylös 5:30 ja suunistettiin, matkalla tankkasin 7dl urheilujuomaa, juomapussiin litra vettä ja elektrolyyttejä perään.
Lähtöhuudon kajahtaessa nopeimmat lähti samantien matkaan. Me jäätiin taktisesti vähän taaemmaksi ja ryhdyttiin kaikessa rauhassa työntämään fillareita ensimmäiseen 200m nousuun.
Sen jälkeen oli nopea 15km tiepätkä, kunnes erkaannuttiin Pulmankijärven kohdalla mönkkäriuralle, josta alkoi 110km erämaaosuus.
Seuravan nousun jälkeen oli pilvet aika alhaalla ja lämpötilakin alkoi hiljalleen pudota sateen ja tuulen yltyessä. Ensimmäiseen taukopaikkaan tultaessa en ollut juonut juuri ollenkaan, joten nestettä ei tarvinnut lisätä. Söin kai yhden suolakurkun, kourallisen suklaata ja banaanin. Ja taas matkaan.
50km ajomatka seuraavalle taukopaikalle oli kylmä, ei viitsinyt edes tarpeilleen pysähtyä. Jopa geelipatukan syömisen aikana alkoi palelemaan, eikä kuvien ottaminen tullut mieleenkään. Hanskat kädessä luurin käyttö oli yhtä sohellusta ja märkien hanskojen repiminen pois ja päälle ei tuntunut mielekkäältä.
Eri mittareiden antamien lukemien mukaan keli oli kylmimmillään +3, tuuli 15m/s ja vettä riitti. Suojaa ei tietenkään missään.
Muuten polut oli hyväkuntoisia ja helppoja ajettavia, ei kuitenkaan mitään hiekkatietä, vaan polulle oli aseteltu kiviä tasaisin välein, joten hereillä piti olla parin maastoyllätyksen lisäksi.
Reittiin kuului nippu purojen ylityksiä, joista suurimmat oli usean metrin levyisiä ja syvvyttä puolisen metriä, joten jos jotenkin oli saanut jalat pysymään kuivana, niin nyt viimeistään ne kastui. Tämän lisäksi jokaisen notkelman kohdalla oli turvehoitola, jossa sai alamäessä hankitun vauhdin stopattua totaalisesti. Uuteen nousuun lähdettiin tunkkauksen kautta, tämä toistui matkalla varmasti liki sata kertaa.
Kakkostaukopaikalle tultaessa oli sade jo tauonnut ja viitsin vaihtaa kuivat käsineet käteen. Lorvittiin siinä varmaan vartti ja lähdettiin nauttimaan kauniista suomaisemasta, joka hetkittäin tuntui vähän raskaalta, todella raskaalta.
Päätettiin kuitenkin pitää taukoja tiheästi ja syödä kunnolla, pysyi lämpö kropassa eikä kellekään tullut känkkäränkkää. Ja vastaa tällä pätkällä päästiin nauttimaan todella pitkistä turvehoitosessioista, pisin rämpimispätkä varmasti puolisen kilometriä.
Samaan osuuteen kuului myös kolme kosken ylitystä, joissa veden syvyys saattoi olla jopa parin metrin luokkaa jos valitsi reitin väärin, meikäläisellä syvin kohta oli reiden puoliväliin, ei edes kassit kastunu.
Vesi oli viileä, ei kuitenkaan liian kylmä, ja siinä pystyi hyvin jäähdyttelemään kramppaavia lihaksia ja särkeviä pohkeita, joten etukäteen pelkäämäni osuus olikin mukava ja rentouttava kokemus. Olihan ne kivet vähän liukkaita ja virta meinasi viedä fillarin, mutta kuitenkin. Ihan hyvän vinkin sain, että pidä fillari edessä, renkaat virran suuntaisesti ja ohjaa stongalla virtaa kuljettamaan pyörää edellä. Kantaminen on huono idea, sillä fillarista sai hyvän kolmannen tukipisteen kun harppoi menemään joen yli.
Samalla sai huuhdeltua pahimmat turpeet fillarista ja miehestä ja vaihdettua sukkiin puhtaat vedet.
Kolmannelle taukopaikalle tultiin muutaman minuutin välein ja taas me jäätiin jaarittelemaan ja syömään rippeitä ahneempien kanssakilpailijoiden jäljiltä.
Päästiin kuitenkin viimeiselle osuudelle, ja savolaisvahvistus ajoi meidän muutaman kilsan kuluessa kiinni, ja jatkettiin matkaa taas kolmen urhoollisen voimin. Noin 10km ennen maalia syötiin vielä hyvän mielen lakut ja saatiin uudelleen vettä niskaan. Tällä kertaa loppuun asti.
Lenkin kokonaismatkaksi kertyi 130km ja nousua 1800m.
Aika 14h 2min, josta ajamiseen käytettiin tasan 13h.
Kalorikulutus omalla kohdalla oli noin 9000
Hetkittäin oli meidän joukkueen jäneksillä oli vähän kipuja siellä sun täällä, mutta noin kokonaisuutena tultiin maaliin oikeastaan hyvävoimaisena.
Reitti oli raskas ja raastava, ei vähiten kelin vuoksi. Hitaasti kiirehtiessä teknisesti helppo, kaikki paikat pääsi joko ajamalla tai taluttamalla, missään kohdassa ei tarvinnut kiipeillä. Vauhdikkaissa alamäissä täysjäkkä vaati hiukan enemmän harkintaa
mutta hyvin silläkin pääsi. Polkujen merkinnät oli riittävän tiheästi, harhaan ajaminen vaati jo huonoa onnea.
Kulkupeli: Täysjäykkä läski Reeb Donkkadonk Ti 4.4", 65mm BEII kehillä, i9 navoilla ja 4.4" liteskin Jumbo Jimeillä, litkutettu Stanin Racella. Jarrut XT. Edessä 30 piikkinen narrow wide ja takana 10-50 GX tjsp.
Fillari toimi loistavasti, ei niin mitään vikaa missään.
Varustus:
Repussa vaihtovaatteita, kompassi, kartta, tulentekovälineet, avaruushuopa, pilli, vara-akku, valaisin, piuhat ja ruokaa, paino 2kg
Runkolaukussa varasisuri, juomarakko, muki, kännykkä ja ruokaa paino 3kg
Satulaputkessa työkalut ja varaosat, mm ketjulukko, kamelinpaskaa, neula ja lankaa, leatherman, fillarin yleistyökalu, muut paikkaustarvikkeet, nippusiteitä, teippiä
Ja vakiona fillarissa kiinni pumppu.
Menu:
2l elektrolyyteillä höystettyä juomaa, josta osa jäi juomatta
15 banaaninmakuista geeliä, 2 jäi
2 colageelia kofeiinilla höystettynä, 1 jäi
800g papaijaa ja paahdettuja sekä suolattuja cashew-pähkinöitä, oliskohan mulla puolet kulunut
3 lakua, jaettiin CCG:n kesken
2 maxituplaa, yhden puolikkaan söin.
Sen lisäksi taukopaikoilla 1 suolakurkku, 2 banaania, noin 50g suklaata ja kaksi mukillista urheilujuomaa.
Vaatetus ylhäältä alaspäin selityksen kera:
Kyprä TLD A2, hyvä ja toimi
Kypärähattu, vedenpitävä sealskinz lippis. Aivan mahtava valinta, piti kuupan lämpimänä ja kuivana. Lippa oli tosin tiellä kovemmissa laskuissa, silti jatkoon.
Takki Bergans 1296 Super lett neo. Kuoritakkien aatelia, mutta ihan sysipaskat vetoketjut. Kaikki jumitti, ja jos ei vetoketu itsessään ollut tiukka, niin viimeistään leikkaus syötti kankaan vetoketjun väliin. Ei jatkoon.
Päällyspaita bioforce, hyvä tekninen paita, joka kuivui myös ajaessa, kunhan sai ne räppänät avattua takista
Aluspaita i9 mainospaita. toimi ok.
Bibsit Castelli Aero. Ihan mahtavat 14h satulassa, osan aikaa läpimärkänä, mitä ei edes huomannut. ehdottomasti jatkoon
Hanskat Sealskinz dragon eye. Valuivat vettä täyteen muutamssa tunnissa, silti sormet ei palellu, kun vesi ei hanskan sisällä vaihtunut. Edelleen jatkoon
Päällihousut Polaris. Kuivui nopeasti kun sade lakkasi, toisaalta ei suojaa sateelta mutta tuulelta kuitenkin. Jatkoon, kun mt500 taas hikoilee heti.
Sukat sealskinz thin mid road hydrostop. No ei kai se hydrostop toimi, jos ei aja karvoja jalasta. Mutta toisaalta se sukkiin valunut vesi lämpeni samantien, ja kun se ei vaihtunut, niin varpaat pysyi lämpöisenä koko reissun, kahlattiin sitten koskessa
tai turvesuossa. En edes vaihtanut kuiviin vaikka mukana olisi ollut parikin paria.
Kengät Sidi Drako carbon. Alkuperäisillä pohjallisilla ei tee hittoakaan, joku lättäjaloille suunnattu malli, sidaksen 3d tuupattu tilalle ja toimii. Mutta ne pohjapalat, ei jeesus. Miten voi olla mahdollista, että 350€ kenkien pohja ei kestä kivillä kävelyä.
Jatkoon, mutta reklamaatiota lähtee.
Noin seuraavaa kertaa ajatellen, niin ainakin vaihtovaatteista jää pois bibsit ja sukat, niitä ei tarvita. Kuoritakkiin täytyy panostaa ja shortseja miettiä vähän uudelleen.
Kuski:
53 vuotias yrittäjä
Paino 85kg, pituus 175, vatsanympärys metrin luokkkaa
Juha Jokila
28.02.2021, 15.28
Työmatkaväkisinpyöräilyä on kyllä nyt tullut harrastettua jonkin verran, toivottavasti siitä on hyötyä niin ei mene kärsimykset hukkaan :D
Kuinka kauan hanuria kannattaa yrittää totuttaa orkkissatulaan ennenkuin alkaa katselemaan mukavampaa tilalle?
Jos on alla säännöllistä pyöräilyä, niin kyllä paskan satulan erottaa viikossa. Nollasta lähtiessä aika hyvän satulan erottamiseen voi mennä kuukausikin, mutta kyllä ihan väärä satula pitäisi pystyä silloinkin raakkaamaan pois tunnustelemalla miten istuinluun kärjet osuu satulan kanteen ja miten ympäröivät pehmytkudokset puutuu/hiertyy.
Totta, kannattaa pyytää testisatuloita ja käydä niitä läpi. Joskus satula voi olla hemmetin mukava, mutta taas teknisessä maastossa ei toimi. Satula on todella harvoin liian kova. Lyhyille, alle neljän tunnin lenkeille craftin ohuet, mutta jos mennään sen yli, niin itselle noi mainitut bibsit oli aivan parasta.
Näköjään keskustelusta on poistunut vanhoja viestejä missä oli hyvää tietoa, onkohan ne poistunut foorumin jumin aikana kun moderointiin ei kai ole ollut tässä ketjussa tarvetta?
Hanuri on pikkuhiljaa alkanut tottumaan satulaan kun olen pyöräillyt enemmän, joten ehkä vaihdolle ei olekaan tarvetta.
Nyt kun maastot alkaa pikkuhiljaa kuivumaan niin poluilla olisi tarkoitus ajaa enemmän, joten onko pääkaupunkiseudulla tai muualla Uudellamaalla joitain polkuja jotka olisi samankaltaisia rasitukseltaan ja teknisyydeltään kuin Kaldoaivin reitti? Tarkoitus on ajaa Vantaalla ja Espoossa useampana iltana viikossa, mutta välillä viikonloppuisin voisi käydä myös kauempana ajamassa.
No kun ajat reitti2000 läpi maasturilla, niin kyllä siitä rasitusta jo kivasti tulee.
imartika
08.04.2021, 17.10
Luukin MTB maraton-reitti (reitit) on myös hyvä ehdokas. Sen varrella voi kahlata myös hieman, ainakin joskus aikanaan meni muutamasta kosteikosta.
Onko jollain jakaa kokemuksia miten oman kunnon ja kestävyyden voisi kokeilla fiksuiten ennen ensimmäistä pidempää matkaa? Tietenkin se selviää ajamalla vastaavan pituisen lenkin, mutta voiko jollain kaavalla päätellä lyhyemmällä lenkillä mihin omat rahkeet riittää pitkällä matkalla?
Esim seuraavasti: jos pystyn ajamaan 70km 130 keskisykkeellä 20km/h keskivauhdilla ilman isompia kipuja, niin voiko tästä päätellä että 130km menisi samoilla sykkeillä esim. 17km/h keskivauhdilla?
Treeniä ei ole tullut tehtyä niin paljon kuin olisi ehkä pitänyt, joten jonkinlainen kuntotesti pitää tehdä jotta uskaltaa lähtä Kaldoaiviin.
Onko olemassa jotain perus niksejä/tapoja joilla voisi ehkäistä aloittelijalla alaselän ja polvien kipeytymistä? Ilmeisesti alaselän kivut voisi johtua huonosta keskivartalon lihaksistosta, joten olen koittanut treenata vähän vatsalihaksia mutta ainakaan vielä siitä ei ole ollut apua. Polvikivut tulivat lukkopolkimien myötä, joten mietin vaihtoehtoa hankkia uudet polkimet joissa olisi mahdollisuus myös ilman lukkoja.
Pitkien mtb kisojen kuvissa ja videoissa käytännössä kaikilla on reppu, joten eikö pakollisten kamojen kuskaamiseen ole järkevää käyttää pyörään kiinnitettäviä laukkuja? Pari lenkkiä olen heittänyt reppu selässä ja se on kyllä todella ärsyttävää verrattuna ilman reppua ajamiseen.
...Polvikivut tulivat lukkopolkimien myötä...
Klossit väärässä paikassa tai väärässä kulmassa. Tai liian vähän vapaaliikettä SUN polville.
Ei lukkopolkimilla kannata polviongelmia hankkia.
Pitkien mtb kisojen kuvissa ja videoissa käytännössä kaikilla on reppu, joten eikö pakollisten kamojen kuskaamiseen ole järkevää käyttää pyörään kiinnitettäviä laukkuja? ...
Saat lastata kamat miten haluat.
Pitkien mtb kisojen kuvissa ja videoissa käytännössä kaikilla on reppu, joten eikö pakollisten kamojen kuskaamiseen ole järkevää käyttää pyörään kiinnitettäviä laukkuja? Pari lenkkiä olen heittänyt reppu selässä ja se on kyllä todella ärsyttävää verrattuna ilman reppua ajamiseen.
Tavaran kuljettamiseen pyörällä on tusinoittain eri vaihtoehtoja ja tuotteita ja näiden käytöstä on tullut jo jonkinlainen taiteenlaji. Mutta joka tarpeeseen löytyy jotain eikä sen tarvitse olla niin pilkulleen.
Vinkkejä löytyy pilvin pimein netistä. Itse olen aina pitänyt Josh Ibbetin tyylistä, kaveri on todella kokenut reissaaja ja miettii pienimmänkin yksityiskohdan läpi. Inspiraatiota ja ohjeita asiaan löytyy esim täältä:
https://www.youtube.com/watch?v=Qu0RsE9-Ta0
Klossit väärässä paikassa tai väärässä kulmassa. Tai liian vähän vapaaliikettä SUN polville.
Ei lukkopolkimilla kannata polviongelmia hankkia.
Saat lastata kamat miten haluat.
Kengissäni on aika pieni säätövara enkä ole huomannut eroa polvien tuntemuksissa vaikka olen kokeillut siirtää klosseja. Vapaaliikettä ei tunnu juurikaan olevan, polkimet on ilmeisesti jotkin dh polkimet joissa kenkä on melko jämäkästi kiinni ja jalan irrottaminen on aika vaikeaa.
Toki kamat saa lastata miten haluaa, mutta tulee kalliiksi hommata läjä laukkuja ja todeta ne huonoiksi joten siksi kyselin asiasta kun näyttää että tapana on käyttää reppuja laukkujen sijaan.
Tavaran kuljettamiseen pyörällä on tusinoittain eri vaihtoehtoja ja tuotteita ja näiden käytöstä on tullut jo jonkinlainen taiteenlaji. Mutta joka tarpeeseen löytyy jotain eikä sen tarvitse olla niin pilkulleen.
Vinkkejä löytyy pilvin pimein netistä. Itse olen aina pitänyt Josh Ibbetin tyylistä, kaveri on todella kokenut reissaaja ja miettii pienimmänkin yksityiskohdan läpi. Inspiraatiota ja ohjeita asiaan löytyy esim täältä:
https://www.youtube.com/watch?v=Qu0RsE9-Ta0
Kiitos linkistä, pitää katsella kanavan videot läpi.
Tilasin jo pienen tankolaukun mutta sitä ei saa mitenkään järkevästi täpäriin kiinni, vähän vaikeaa on löytää täpäriin varsinkin edullisia laukkuja.
Kalle salonen
14.07.2021, 10.19
Reppuja moni käyttää varmaan myös sen takia maastossa että helpompi juoda vauhdissa jos on rakko+Letku kuin että pullo telineessä jonka yrität sit napata, juoda ja laittaa takaisin ja pysyä koko rojektin ajan vielä pystyssäkin. Itse lähtisin kokeilemaan niillä mitä himasta löytyy ja sit miettimään muita juttuja jos ei toimi. Ilmeisesti reppu ei ollut kovin miellyttävä, silloin kannattaa miettiä että onko vika mahdollisesti repun mallissa, sen sisällössä ja pakkauksessa vai ylipäätään siinä että on reppu.
Jos päädyt hylkäämään koko reppu ajatuksen niin sitten vaan laukkuja miettimään siltä pohjalta että mitä tarvii oikeasti olla mukana
Lähetetty minun ANE-LX1 laitteesta Tapatalkilla
Kalle salonen
14.07.2021, 10.25
Kunnon testaamisesta ennen suoritusta:
Oma vinkkini että kokeile tehdä 1-2 lenkkiä jotka ajallisesti sitä suuruusluokkaa mitä ajattelit itse suoritukseen käyttää, matka ja intensiteetti voi olla kevyempi toki. Tällä selvität hiukan itsellesi millaisia haasteita mahdollisesti tulee kun ollaan liikenteessä kauan.
Sitten jotain lyhyempiä (mutta kuitenkin suht pitkähköjä) samalla intensiteetillä mitä kuvittelisit kisaa vetäväsi, niin saat hiukan tuntumaa siihen miltä se vauhti tuntuu pidemmän päälle
Lähetetty minun ANE-LX1 laitteesta Tapatalkilla
Reppuja moni käyttää varmaan myös sen takia maastossa että helpompi juoda vauhdissa jos on rakko+Letku kuin että pullo telineessä jonka yrität sit napata, juoda ja laittaa takaisin ja pysyä koko rojektin ajan vielä pystyssäkin.
Tämä totta ja jos reissu on kunnon ryteikköä, pulloilla on vähänä tapana pudota sinne ellei teline ole kunnolla tiukka.
Jotkut hakevat ratkaisua, jossa yhdistetty molempien lähestymisten paremmat puolet: ei siis käytetä reppua, mutta on silti juomarakko käytössä niin ei ole pullojen kanssa pelaamista. Eli laitetaan se juomarakko sinne runkolaukkuun, sieltä letku tankoon vaikka kuminauhalla tai nippusiteellä kiinni. Kätevä juoda, pysyy varmasti matkassa. Tuon tavan ainoa haaaste on, että rakkoa ei saa aina letkun pää alaspäin ja rakko on selvästi kuskia alempana. Nestettä joutuu imemään kovempaa ja osa nesteestä jää käyttämättä. Vanha kikka kolmonen on laittaa kuminauhoja rakon ympärille. Ne puristavat rakon tyhjäksi ja lisäävät painetta sen verran, että juominen helpottuu.
Tilasin juomarepun ja rakon kun en löytänyt edullista runkolaukkua pyöräni. Yksi halpislaukku tuli tilattua mutta se on varmaan tehty jäykkäperäisiin pyöriin joten pitää laittaa kiertoon.
Hankin myös kombipolkimet sekä kengät joissa klossien paikkaa voi säätää, ja yhden lenkin perusteella se auttoi polvikipuihin.
Minulla on loppusyksystä hankittu painavahko 150mm joustolla oleva 27,5" täpäri ja ennen kisaa siihen pitäisi vaihtaa ainakin kumit, ketju ja rattaat. Varmaan jonkinlainen täyshuolto olisi myös paikallaan iskareita myöten kun kilometrejä on nyt tullut 1600. Vähän kiinnostaisi myös lukittavat iskarit,29" renkaat ja hissitolppa, joten mielessä on käynyt pyörän myynti ja uuden hankinta jos sopiva sattuisi löytymään.
Millainen vaikutus matkanopeudessa maastossa on halpis "allmountain" -pyörällä ja laadukkaalla xc-pyörällä?
Eikö se kisa ole jo aika pian? Minusta tuo kilometrimääräsi on vähäinen (loppusyksystä tähän päivään?) määrä pohjaa. Ja edelleen olen sitä mieltä, että olisi syytä käydä kokeilemassa ajaa 8-10 tunnin lenkki.
jussi 163
23.07.2021, 08.39
Just ajoin 200km päivämatkan 10:neen tuntiin.
Pohjalla ei ole muuta harjoittelua kuin 20-30 km päivittäistä työmatka-ajoa.
Eikö se kisa ole jo aika pian? Minusta tuo kilometrimääräsi on vähäinen (loppusyksystä tähän päivään?) määrä pohjaa. Ja edelleen olen sitä mieltä, että olisi syytä käydä kokeilemassa ajaa 8-10 tunnin lenkki.
Kolme viikkoa on vielä aikaa treenata. Tarkoitus on kyllä vielä kokeilla yksi pitkä lenkki jonka jälkeen näkee pitääkö kisa jättää väliin.
Kalle salonen
23.07.2021, 10.00
No eihän sitä nyt väliin kannata jättää (jos on terve ja paikat ehjänä siis), sehän on hyvä kokemus varmasti jokatapauksessa!
Jos alkaa ajattelemaan että lähtee viivalle vasta sit ku on aivan 100% valmis niin eihän sinne pääse koskaan kun aina vois olla vähän valmiimpi. Ja sit jos joskus meneekin niin on ladannut itselleen hirveät odotukset ja kun ei ole kokemusta tekee kuitenkin ne kaikki aloittelijavirheet heti kättelyssä. Parempi mennä vaan rennolla asenteella kokeilemaan, siinähän sitä oppia tulee oikein rutkasti.
Lähetetty minun ANE-LX1 laitteesta Tapatalkilla
hphuhtin
23.07.2021, 10.36
Millainen vaikutus matkanopeudessa maastossa on halpis "allmountain" -pyörällä ja laadukkaalla xc-pyörällä?
Annan tähän puhtaan mutu-arvauksen: 3km/h keskinopeudessa. Kuski ratkaisee ;)
Itsellä ei ole mistään tuollaisesta kokemusta, mutta yleisesti kun jokin kisa on käynnissä niin on kuitenkin turvallisempaa kuin yksin liikkeellä ollen, ei ole pelkän 112 varassa.
Ketjussa on tullut aloittajalle hyviä neuvoja, mitä tehdä ja samalla mitä olisi pitänyt tehdä viime syksystä tähän päivään. Voi tuo mennä läpi tuolla treenillä, tämä riippuu mm. peruskuntotasosta ja siitä miten kroppasi kestää noin pitkää, ja kuitenkin raskasta reissua. Nousumetrit on kovat, ajoaika pitkä ja sää voi aiheuttaa myös omat haasteensa.
Paljoa et ole ponnistellut tavoitteesi nähden, mutta tämänhän itsekin jo asetit lähtökohdaksi. Tuota kilometrimäärää ja tehtyjä viikkotunteja et enää voi muuttaa, mutta komppaan tässä ehdottomasti JackOjaa, eli tee tuollainen pitempi lenkki haastavassa maastossa
Minulla on loppusyksystä hankittu painavahko 150mm joustolla oleva 27,5" täpäri ja ennen kisaa siihen pitäisi vaihtaa ainakin kumit, ketju ja rattaat. Varmaan jonkinlainen täyshuolto olisi myös paikallaan iskareita myöten kun kilometrejä on nyt tullut 1600. Vähän kiinnostaisi myös lukittavat iskarit,29" renkaat ja hissitolppa, joten mielessä on käynyt pyörän myynti ja uuden hankinta jos sopiva sattuisi löytymään.
Millainen vaikutus matkanopeudessa maastossa on halpis "allmountain" -pyörällä ja laadukkaalla xc-pyörällä?
Tässä kohtaa en lähtisi pyörää enää vaihtamaan, ellet saa sitä heti alle ja tuota kolmea viikkoa totuteltua siihen. Haastavassa maastossa tuo all-mountain pyörä voi olla pitkällä matkalla kuitenkin parempi jos kunto ei ole huippuluokkaa. Ainakin se antaa ajaa kivikot hieman reippaammin kuin xc-pyörä. Renkaillakaan ei hirveän suurta merkitystä mielestäni ole jos reitillä ei ole paljoa tietä. Jos on yhtään märkää tai muuten liukasta niin renkaiden pitoakin arvostaa. Toisaalta kevyemmistä renkaistakaan ei haittaa ole, jos vanhat ovat kunnon ankkurit. Jos ketju ja pakka eivät ole aivan entiset, en lähtisi niitä vaihtamaan juuri tuota ennen, toki jos niillekin saa ensin vähän ajoa alle niin ehkä sitten.
Jos keskinopeus nousisi 3km/h niin se tarkoittaisi että nautinto olisi n. tunnin lyhyempi :)
Ehkä voi olla järkevää pitää nykyinen pyörä, mutta pitää vielä harkita kun se on jokatapauksessa tarkoitus vaihtaa. Uusi olisi kuitenkin uudet osat ja se vähentäisi mahdollisuutta teknisiin ongelmiin.
Jos reitillä ei hirveästi tule elokuussa vettä niin olisiko paras rengas jokin pienellä vierintävastuksella ja miedolla kuviolla oleva malli? Varmaan hyvä olisi valita jokin kestäväksi todettu kumi jotta matkan aikana ei tarvisi alkaa paikkaushommiin. Edelliseen pyörääni litkutettiin renkaat mutta en huomannut siitä johtuvia muutoksia, joten onko kestävyyskisoissa tapana ajaa sisureilla vai litkuilla?
130km tulee ajettua viikossa noin muutenkin, joten normikunnossa oleva kalusto riittää. Tuolla on paljon kiveä ja soraa, joten menisin hyvin rullaavalla kestävällä renkaalla. Ja ehdottomasti litkuilla. Kamelinpaskaa, neulaa ja lankaa varasisurin kanssa mukaan.
Käytännössä koko reitti on ajettavissa pl suot ja kosket. Ainoa tunkattava mäki on ensimmäinen nousu, sen jälkeen käytännössä kaikki on hyvin loivia.
Mutta muista, että tuolla on paljon paikkoja, missä kännykkä ei toimi, ja lähimmälle tielle on kymmeniä kilometrejä. Vaikka olis miten loppu, kukaan ei tule noutamaan.
Jackojan kanssa olen samoilla linjoilla, treenimäärä on jäänyt kovin vähäiseksi. Se pitkä lenkki pitää ajaa tänään, ensi viikonloppuna on jo liian myöhäistä, kuntokaan ei enää ehdi kasvamaa.
Ehkä voi olla järkevää pitää nykyinen pyörä, mutta pitää vielä harkita kun se on jokatapauksessa tarkoitus vaihtaa. Uusi olisi kuitenkin uudet osat ja se vähentäisi mahdollisuutta teknisiin ongelmiin.
Komppaan muita kommentoijia: pidä nykyinen ajopelisi. Se, että uudella olisi vähemmän teknisiä ongelmia voi helposti osoittautua harhaluuloksi. Ainakin oma kokemukseni on, että jokainen pyörä pitää jossain määrin ajaa sisään ja vaatii melkein luokkaa 500km, pahimmillaan 1000 km ajoja kunnes jokainen ruuvi ja mutteri, joka voi helistä, kolista tai löystyä on löytynyt. Ja siihen et enää ehdi. Pyörät toiki kasataan huolella tehtaalla, mutta siinäkin toimessa voi jotain jäädä hiukan vajaana kiristetyksi. Ja joka tapauksessa teet itse säätöjä pyörän sovittamiseksi, vaijerit venyvät alkuvaiheessa paljonkin, kiristykset asettuvat paikoilleen tärinässä jne jne, Siksi pyöräliikkeetkin suosittelevat tekemään ns ensihuollon aika pikaiseen oston jälkeen. Ennen sitä ei kannata lähteä mihinkään kännyverkon ulkopuolelle toteamaan, että jarrut hinkkaa tai satula kääntyy asentoon, jossa sen päällä ei voi istua,
No mutta jos nykyinen fillari on jokin vanha ja painava 27.5" täysjousto pitkällä joustolla, niin onhan tuollainen nyt paljon raskaampi ajaa, mitä kevyt 29". Itse en rimppakinttuna edes miettisi 130km xc kisaan tuollaista pyörää.
...Pyörät toiki kasataan huolella tehtaalla...
Ei välttämättä.
F. Kotlerburg
26.07.2021, 12.52
No mutta jos nykyinen fillari on jokin vanha ja painava 27.5" täysjousto pitkällä joustolla, niin onhan tuollainen nyt paljon raskaampi ajaa, mitä kevyt 29". Itse en rimppakinttuna edes miettisi 130km xc kisaan tuollaista pyörää.
Ei tuo mikään XC-kisa ole. Jo mukaan vaadittava varustus kertoo sen.
AnttiP82
27.07.2021, 15.43
Täällä jotenkin turhan paljon nyt pelotellaan. Tuolla pohjalla ihan varmasti pääsee läpi jos malttaa lähteä riittävän hiljaa ja huolehtii tankkauksesta.
Jos vuoden ajoista 10% osuu yhdelle päivälle, niin mun mielestä harjoitus on jäänyt turhan vähälle. Pari vuotta sitten keskeyttäneitä oli noin 25%, toki osa ajoi liian hiljaa ja joutuivat ajamaan loppumatkan teitä pitkin.
Eli kisa ei ole vaikea, tai mahdoton suorittaa, mutta kyllä pohjalla pitäisi olla edes yksi vähän vastaava ajomatka.
hphuhtin
27.07.2021, 20.10
No lähinnä miettisin, että hankiutuuko tuolla suureen vaaraan? Tiekin ilmeisesti mahdollisuutena jos pitää luovuttaa.
Jos suurta vaaraa ei ole, niin sinne vaan vaikka keskeyttämään, sittenhän näkee että miten olisi pitänyt valmistautua. Ottaa vaikka satelliittiverkkoa käyttävän viestimen mukaan, niin ei ole pelkän kännykkäverkon varassa ja tukijoukot voivat helposti paikantaa. Esim. Garmin inReach-laite siis.
En siis itse tuolla valmistautumisella lähtisi, mutta en kieltäisikään, kunhan tosiaan pitää viestintäkanavan olemassa, ettei tarvitse sitten hölmöilyn takia pistää jotain yhteiskunnan maksamaa etsintäpartitiota liikkeelle.
Lähimmälle tielle voi olla matkaa linnuntietä 20km, ja sinne ei ole olemassa polkua, joten apujoukkojen pääsy luokse on vähän hankalaa. Varsinkin kun tuolla ei saa ajaa moottoriajoneuvolla kuin luvalla.
Mutta reitti on merkattu hyvin, niin ei siellä pääse eksymään, vaikka näkyvyys olisikin vain satakunta metriä.
Toiselta taukopaikalta (n80km) ei tainnut olla kunnon tielle matkaa kuin 5km ja se oli ihan maastoautolla ajettavaa. Viimeiseltä taukopaikalta, skalluvaaralta (100km?), pääsi suoraan ajamaan tietä pitkin.
Mutta kyllähän ne kerää lopuksi matkan varrelta raatomönkkärin kyytiin kaikki jotka ei jaksaneet loppuun asti, siihen mahtuu vaan kerralla kovin rajallinen määrä porukkaa.
Mutta jos minä, 54v viinaan menevä mies pääsin ton ajamalla, niin kyllä sen pääsee kuka vaan, joka vaan pystyy istumaan satulassa 13h putkeen. Mulla ei ollu siitä vaivoja, mutta kyllä osan piti levittää lanoliinia vereslihalla olevaan hanuriin.
F. Kotlerburg
27.07.2021, 22.02
Sehän tuossa on, että jos ei ole pitkiä matkoja ajanut niin ei tiedä miten oma kroppa reagoi kun alkaa olla takana 8h+, 10h+, 12h+. Se, että jos sippaa totaalisesti niin se tie ei ole välttämättä lähellä eikä apukaan vaan tuntien päässä. Erämaassa voi olla myös vuoden aikaan nähden todella kylmä.
Eihän tuo mitään superkuntoa vaadi, mutta minusta on syytä olla kokemusta satulassa pitkiä aikoja istumisesta.
Kyllähän treenimäärä jäi hieman vähäiseksi ja pitkät lenkit jäi kokonaan tekemättä, pisimmäksi lenkiksi jäi reilu 60km kun kävin Keravan motonetissä etsimässä ajohanskoja :)
Katsoin Suunnon sovelluksesta tarkat kilometrit mitä tuli ajettua:
-Marraskuu 75km
-Joulukuu 120km
-Tammikuu 0km
-Helmikuu 120km
-Maaliskuu 160km
-Huhtikuu 317km
-Toukokuu 319km
-Kesäkuu 417km
-Heinäkuu 434km
-Elokuu 156km
Eli yhteensä tuli 2117km josta maastossa varmaan vajaa kolmannes.
Päädyin pitämään nykyisen pyörän ja vaihdoin siihen uuden vanteen jonka jälkeen vein pyörän huoltoon Tammiston Intersportiin. Huolto oli kyllä hyväksi, koska rataspakan alle oli jäänyt turha simmilevy, vaihdevaijeri oli pahasti ruostunut ja takelteli sekä ketju oli venynyt pilalle. Illalla koitan vielä opetella litkuttamaan renkaat ja huomenna pitää koittaa saada pari laukkua pyörään. Sitten illasta nokka kohti pohjoista ja pe iltana pitäisi olla Nuorgamissa.
Kyllähän tuo matka ja paikka on sellaisia että niitä pitää vähän kunnioittaa, mutta mihinkään vaaraan en usko joutuvani kun Lapin erämaissa liikkuminen on tuttua ja totaalisippaamiseen en millään usko. Jos pyöräilykunto loppuu niin sitten pitää kävellä, se ei ole ongelma.
Voimien loppumiseen en usko jos tankkaus ei mene pahasti pieleen. Uskon että ongelmat tulee selän ja perseen kipeytymisenä, mutta niitä varten otan buranaa mukaan. Myös krampit voi hankaloittaa menoa joten ostin kompressiosäärystimet ja suositusten mukaisesti mukaan lähtee suolaa ja magnesiumia. Laskeskelin että geelejä+juomajauhetta+suklaata pitäisi olla mukana n. 10 000 kaloria. Jos jollain on suositellaKaldoaivin tai vastaavanlaisen matkan eväitä niin kuulisin mielelläni niiden suhteen vinkkejä!
Myös tankkaukseen voi ontaa tipsejä jos jotain hyviä on mielessä. Meneekö pahasti pieleen jos vaan syö to-pe mahdollisimman paljon ruokaa ja välipaloja (pe enemmän kaloripitoista), vähentää kahvia ja herkkuja ja lihaa ja juo paljon? Pe iltapäivällä varmaan kannattaa jo tankata urheilujuomaakin ajomatkan aikana?
Kalle salonen
11.08.2021, 20.32
Tommosta matkaa ei niin kovilla tehoilla vedetä etteikö sen aikana pysty hyvin syömään niin sellaiseen älyttömään tankkaukseen ei liene tarvetta.
Jos haluat kuitenkin niin pähkinänkuoressa: ke-to syöt hieman normaalia enemmän ja hieman normaalia hiilaripitoisemmin, perjantaina jo normaalisti ettet ole lauantaina ähkyssä ja suolitukossa. Muista juoda hyvin (mut ei övereitä tässäkään) ja perjantaina voit vaikka vähän napostella sipsejä tms että saat kropan hiukan keräämään nestettä. Suunnilleen näillä opeilla ite menny finlandiahiihdot ja puolimatkan triathlonin. Pitkät maantiepyöräilyt (200-600km) oon menny aikalailla "tankkaamatta" (siis etukäteen). Syö sit satulassa minkä kerkeää, samaa suosittelen sulle tonne.
Lähetetty minun ANE-LX1 laitteesta Tapatalkilla
Kalorikulutus tolla lenkillä lienee 10.000 korvilla, itse tankkasin hiilaria, rasvaa ja proteiinia edellisenä päivänä. Eli pestopasta con pollo. Ei sinne matkalle kannata liikaa syötävää ottaa, tommonen 10Mcal vie tilaa ja painaakin ihan hemmetisti.
Laita mahdollisimman paljon painoa pyörään, ja reppuun vain kevyimmät tavarat. Väsyneillä jaloilla tunkkaaminen 5kg reppu selässä ei vaan ole fiksua. Mulla oli juomarakko runkolaukussa ja letku tuli yläpäästä, joten juominen oli helppoa.
Kalle salonen
11.08.2021, 21.42
"tommonen 10Mcal vie tilaa ja painaakin ihan hemmetisti."
Pitää kutinsa, moisen kantamiseen ei myöskään tarvetta, ei sellaista pysty kukan syömään päivässä (tai ainakaan siten että pyöräilee samalla). Ei suorituksen aikana ole tarvetta koko kulutusta kompensoida eikä se ole oikein mahdollistakaan kuin tosi lyhyissä jutuissa
Lähetetty minun ANE-LX1 laitteesta Tapatalkilla
Joe-poika
12.08.2021, 23.15
Jännä kyllä nähdä miten käy miehen. Toivotan onnea ja menestystä, raportoi sitten minkälainen reissu oli. Oma perstuntuma sanoisi että jos nyt on vaikka 20km lähimmälle tielle ja kunto loppuu, niin ei sen käveleminenkään jossain vaakasuorassa räntäsateessa perse verillä ja kalorit ja vesi loppu ihan pikku juttu ole. Kateeksi käy tuollainen itse luottamus, mutta toivottavasti sujuu hyvin eikä tule ongelmia, tai jos tulee niin saat ne selviteltyä. Menestystä! :)
Tsemppiä matkaan. Alku maltilla niin kyllä se siitä. Tasaisin välein vähän tankkaamista ja nopeasti liikenteeseen
Joko keskustelun aloittaja on toipunut raportoimaan? Kui meni?
Paljon kiitoksia vinkeistä, neuvoista ja tsempeistä!
Kisa meni paljon paremmin kuin odotin, fiilistelin etukäteen 12h alituksesta jos kaikki menisi hyvin ja maltan lähtä tarpeeksi rauhallisesti matkaan. Kilpailuvietti iski kuitenkin ja lähdin suunniteltua kovempaa, ja kun ajaminen tuntui hyvältä kiristin eka huollon jälkeen hieman vauhtia. Puolessa välissä tajusin että olis mahdollista alittaa 10h ja kiristin taas vähän lisää. Viimeiseen huoltoon kun selvisin päätin ajaa pitkän nousun rauhallisesti ja sen jälkeen niin lujaa kun vaan jaksaa. Lopulta pääsin juuri alle 9,5h mihin olen tosi tyytyväinen.
Näköjään huonolla valmistautumistautumisella ja paskalla pyörälläkin voi saada ihan hyvän ajan kun saa otettua kropasta kaikki irti :)
hphuhtin
19.08.2021, 00.05
Vallan hyvä keskinopeus! Oli varmaan hieno kokemus.
Onnea hienosta suorituksesta.
Asiaan liittyvä keskustelu lopputulema ja myös tosiasiallinen alkutilanne huomioiden kuitenkin hieman nolo
hphuhtin
19.08.2021, 07.53
Parempi näin päin, eikö? Kaldoaivista löytyi närhen munia ja ne käytiin hakemassa näytille foorumille ;)
En usko, että itse olisin tuollaisessa ajassa selvinnyt maaliin, mutta tuli kyllä mieleen, että pitäisikö käydä kokeilemassa että kuinka paljon yli 13h menisi. Ketjussa on hyviä vinkkejä varustuksesta ja syömisestä.
Hieno suoritus! Olet tainnut tehdä vuoden aikana jotain muutakin urheilua kuin pelkästään nämä maastopyöräilykilometrit :D
-Marraskuu 75km
-Joulukuu 120km
-Tammikuu 0km
-Helmikuu 120km
-Maaliskuu 160km
-Huhtikuu 317km
-Toukokuu 319km
-Kesäkuu 417km
-Heinäkuu 434km
-Elokuu 156km
hphuhtin
20.08.2021, 13.47
Maastopyöräilyssä katsoisin itse tunteja, omalla
Mönkimisvauhdilla joku +400km olisi äkkiä 40h. Ei se ihan vähän ole. Tietysti jollain neulaspolulla menee lujempaa.
Nostan topicin aloittajalle hattua! Ja annan virtuaalisen kakun!
https://www.kinuskikissa.fi/wp-content/uploads/sini/ellen-kakku-1.jpg
Alkuasetusten perusteella olin varma, ettei siitä mitään tule.
hphuhtinille suosittelen, että älä mene kaahailemaan, vaan mene sinne ajan kanssa, retkeilemään! Messevää seutua.
F. Kotlerburg
20.08.2021, 21.40
Taisi niitä pohjia olla vähän enemmän kuin vaatimattomasti esitettiin. Hieno suoritus silti.
Firlefanz
20.08.2021, 21.59
Edellinen kestävyyskilpailu oli 15 vuotta sitten armeijassa, mutta pallopelejä, lenkkeilyä ja salia on tullut harrastettua vaihtelevasti.
Tästä kuvauksesta saattoi suhteellisen varmasti päätellä vain sen että kyse oli varsin nuoresta miehestä:rolleyes: Mutta kyllähän tuolla lajiyhdistelmällä voi olla varsin hyväkuntoiseksi katsottava kaveri, vaikka olisikin täysi aloittelija pitkän matkan maastopyöräilijänä.
Mutta silti on sanottava että ihan kaikki eivät samoilla pohjilla ja samalla pyöräilymäärällä (+ oheisharjoittelulla) olisi noin hyvään tulokseen päässeet. Eli päätäkin (tai miksi sitä jotain halutaan kutsua) tarvittiin.
Hieno suoritus, Onnittelut!
Onnea hienosta suorituksesta.
Asiaan liittyvä keskustelu lopputulema ja myös tosiasiallinen alkutilanne huomioiden kuitenkin hieman nolo
Millainen aika olisi ollut ok olematta nolo? Ennen kisaa ajattelin loppuajan olevan 12-16h, mutta eipä ilman kokemusta voi tietää mihin kykenee kun on uusi laji kyseessä ja treenit on vetänyt yksin. Myös olosuhteet vaikuttaa tuollaisessa kisassa aika paljon, nyt ne oli ihanteelliset ja jossain räntäsateessa tilanne olisi varmasti ollut täysin toinen.
Kiitoksia onnitteluista, kokemus oli kyllä ennakoitua siistimpi ja pieni polte jäi osallistua joskus uudestaan!
Muutakin urheilua on kyllä tullut harrastettua, mutta viimevuosina melko vähän, alla tarkemmin asiasta.
Lähdin heti kisan jälkeen Kiirunaan kalastusreissulle joten raportointi vähän venähti. Tässä vähän tarinaa valmistautumisesta ja itse kisasta, jos joku miettii osallistumista ensi kesänä niin ehdottomasti suosittelen vaikkei kunnolla viitsisikään treenata!
Valmistautuminen:
Aloitin siis "aktiivisen" pyöräilyn marraskuussa, sitä ennen olin ajanut muutaman vuoden ajan melko satunnaisesti pyörällä. Muuta urheilua on kuitenkin tullut aina harrastettua, ja vuoden ajan ennen Kaldoaivin kisaa kävin pelaamassa höntsäfutista kerran viikossa koronasulkuaikaa lukuunottamatta. Jonkin verran pelasin myös padelia sekä kävin epäsäännöllisesti salilla. Tammi-helmikuussa hiihdin 170km kun pyöräily lumella ei innostanut.
Tavoitteena oli päästä Kaldoaivin kisa läpi mahdollisimman vähällä ajankäytöllä, kun muitakin harrastuksia on ja työ sekä pienet lapset kotona vie aikaa. Lisäksi ajattelin kisan olevan sopiva porkkana joka pakottaisi kuntoilemaan kun koronan takia joukkueurheilut oli vähissä.
Syksyllä ajot oli 50/50 maastoa ja työmatkaa alle 130 sykkeellä, ja maastolenkit oli Espoon ja Vantaan juurakkopoluilla. Keväällä aloin käyttämään jonkinverran pyörää auton tilalla työ- ja harrastusmatkoilla, joten kilometrejä tuli helposti vaikka varsinaiset treenilenkit jäi vähälle. Ajattelin että ajamalla 10-20km matkat futikseen ja padelhallille on kokonaissuoritus sen verran pitkä että siitä voisi olla apua Kaldoaiviin treenaamisessa.
Keväällä maaston ollessa talven jäljiltä vielä märkä aloin ajamaan lenkkejä maantiellä. Maantiellä ajaminen alkoi sitten tuntua mukavammalta kun pystyi sivusilmällä seuraamaan esim. futiksen EM-kisoja, joten juurakkopoluilla ajaminen jäi lopulta todella vähäiseksi. Maantiellä ajoin yleensä 20-40km lenkkejä 120-130 sykkeillä. Kerran ajoin tunnin lenkin ja melko usein töistä kotiin 7km matkan "täysillä" joilla ajattelin korvaavani suositellut vetoharjoitukset. Lisäksi ajoin kesällä muutaman 1,5-2,5h lenkin mäkisillä Leppävaaran hiihtolatupohjilla siten että jyrkät ylämäet "täysillä" ja muuten sykkeet alle 130 jotta jalat tottuisi ylämäkiin ja tulisi vetoharjoituksia.
Viimeisellä viikolla en ajanut juuri ollenkaan, vain kerran kävin pyörällä töissä (14km). Muuta kuntoilua tuli yhden futispelin ja parin salin verran.
Kuski ja kalusto:
Kuski:
-35v
-175cm/88kg (8kk ennen kisaa paino oli 95kg)
Kalusto:
-Pyöränä Rossignoll Alltrack Two 27,5": ihan ok kun en paremmasta tiedä, yllättävää että pysyi täysin ehjänä kun kammet kolisi välillä pahasti kiviin ja varsinkin loppulasku oli aika raaka. Lukittava jousitus ja hissitolppa olisi varmaan hyvä olla, mutta en osannut kummempin kaivata niitä kun en ole sellaisia kokeillut. Välillä porukassa ajaessa huomasin että keula pompotti jonkinverran enemmän kuin vieressa kulkevassa paremmassa pyörässä.
-Shimano combipolkimet: huono pito tasaisella puolella, muuten ei moitittavaa.
-kumit Continental Race King II 2,2": rullasi tosi hyvin mutta mudassa ei ollut pitoa ja monesti upposi tosi syvälle.
-Bits tankolaukku: ihan ok, vähän hutera joten vetoketju vaikea käyttää yhdellä kädellä, toimi roskiksena ja kännykkätelineenä
-Deuter Bike Bag Bottle: Tässä oli aluksi varasisuri ja paikkaustarpeet sekä pullotaskussa kuoritakki. Ekassa huollossa vaihdoin takin reppuun kun takarengas pääsi kuopissa osumaan pullotaskuun. Laukku irtosi monesti ja satulan kiinnityspultti hiersi siihen reiän kisan aikana, eli melko paska tuote minun pyörään.
-Red Cycking Products Waters resistant top frame bag: toimi geeli- ja suklaavarastona. Tila meinasi loppua kesken joten heitin sisusvahvikkeen pois ennen lähtöä. Ilman vahviketta laukku ei pysynyt vaakaputken päällä vaan roikkui ja heilui puolelta toiselle osuen välillä polviin, mutta onneksi kesti lopulta maaliin repeämättä.
-McKinley juomarakko ja reppu, repussa rakon lisäksi pumppu, kuoritakki, ea-tarvikkeet, suklaalevy ja Pringles paketti. Ei moitittavaa.
-jokin perus mtb kypärä, ei moitittavaa.
-jokin tekninen t-paita: ei moitittavaa hyvin tarkeni
-Lidl pyöräilyshortsit: vähän löysät joten välillä pehmuste liikkuu, ei muuta moitittavaa kun en paremmista tiedä.
-Fox motocross-hanskat: muuten ok mutta tarrat aukeaa turhan helposti.
-Pro Touch kompressiosukat: ei moitittavaa.
-North Wave spider plus 2 kengät: ei moitittavaa, hyvä myös kävellä ja juosta.
-kuoritakki Haglöfs L.I.M Crown, käytin vain ekassa huollossa kun vähän satoi, muuten repussa.
-Suunto 5 urheilukello: en käyttäny navigointiin kun reitti oli merkattu niin selkeästi. Matkalukemat helppo seurata näytöltä mutta sykkeen mittaus ranteesta ei ole täysin luotettava.
Urheilukellon mittaukset kisasta:
-kesto: 9:29'48, Stravan mukaan olin liikkeellä 9:05
-matka: 130km
-keskinopeus: 13,7km/h
-keskisyke: 143 (uskon että todellinen voi olla vähän korkeampi, pari kertaa huomasin pyörää juosten taluttaessa kellon näyttävän reilusti alle 100 lukemia vaikka olin kunnolla hengästynyt)
-Maksiminopeus: 57km/h
-Maksimisyke: 171
-Kalorikulutus: 8298 kcal
Lähdin ajamaan retkeilyautolla Vantaalta kohti pohjoista torstaina n. klo 21.00. Nukuin välillä autossa 6h, otin matkalta kyytiin veljen huoltojoukoiksi ja kävin ostamassa kisaa varten eväät. Kisan jälkeen oli tarkoitus jatkaa heti Kiirunaan kalareissulle, joten puuttuvia kalastustarpeita etsiessä tuli käytyä melko monessa kaupassa ja säädettyä muutenkin joten saapuminen perille Nuorgamiin venähti siten että K-marketin pihalla oltiin vasta klo 01.00.
Perjantaina söin kolme lämmintä ruokaa ja napostelin autossa sipsejä ja karkkiä. Lauantaiaamuna klo 06.00 oli herätys jolloin kävin ilmoittautumassa ja sain gps:n ja numerolapun. Olo oli melko huono lyhyiden unien takia ja maha tuntui olevan sekaisin karkin/sipsien syönnistä ja/tai jännityksestä. Otin pyörän alas kuljetustelineeltä ja huomasin eturenkaan olevan tyhjä. Pumppasin renkaan täyteen ja kiinnitin kilpailunumeron pyörään jonka jälkeen piti lähteä paskalle. Monilla muillakin oli samat aikeet, joten vessaan piti jonottaa ja reissu kesti yli 20min. Sitten oli jo aika kiire ja vaihdoin pikaisesti ajokamat päälle. Tarkoitus oli ajaa shortseilla ja pitkähihaisella urheilupaidalla, mutta aurinko alkoi lämmittämään senverran mukavasti että viime hetkellä päätin vaihtaa t-paidan päälle. Sääennuste lupasi koko päiväksi hyvää säätä, joten heitin vielä repusta pois merinokerraston ja pitkät housut. Vessareissulla ja kamoja säätäessä aika kului nopeasti ja sain kamat kasaan kun kuulutettiin olevan 2 min jäljellä lähtöön. Silloin huomasin eturenkaan olevan taas tyhjä ja pieni tuskanhiki alkoi jo puskemaan pintaan, ei vissin olisi kannattanut jättää litkutuksen opettelua viimetinkaan. Olin kuitenkin jostain lukenut että rengas saattaa alkaa pitämään ilmaa itsestään kun pyörällä polkee, joten pumppasin kiireellä taas renkaan täyteen kun lähtö jo tapahtui. Aamupala oli vielä syömättä joten jätin puuron väliin ja hotkaisin suklaapatukan lähtölilinjalle ajaessa.
Lähtölinjan jälkeen piti pysähtyä odottelemaan muutamaksi minuutiksi typerän reitin takia, eka ylämäki tukkeutui kun porukka talutti pyöriä ja viimeisenä piti vain seistä ja odottaa. Kellon mukaan ensimmäisellä kilometrilla meni aikaa 11,5min. Talutin pyörää ekan ylämäen muiden perässä ja lähdin sitten polkemaan tietä eteenpäin koittaen pitää sykkeet alle 130, mutta ylämäissä ne taisi vähän karata yli. Uudet renkaat rullasi tosi hyvin ja ohitin tiepätkällä aika paljon porukkaa vaikka ajoinkin melko rauhallisesti. Aloitin eväiden syönnin jo tiepätkällä ja päätin koittaa muistaa ottaa suklaata tai geelin aina 30min välein.
Reitin siirryttyä maastoon huomasin takarenkaan osuvan satulalaukkuun kuopissa ja laukkua pitikin kiinnittää peremmin muutamaan kertaan ennen ekaa huoltoa. Edessä ja takana meni sopivilla väleillä porukkaa ja ajaminen oli melko mukavaa kun maisemat oli mahtavat. 20km jälkeen alkoi tutut selkäkivut ja hieman myöhemmin persevaivat, mutta ne eivät jostain syystä juurikaan pahentuneet koko kisan aikana. Ensimmäisten teknisten paikkojen ja parin kaatumisen jälkeen päätin taluttaa pyörää kaikkien vaikeiden paikkojen ohi mikä oli varmasti tosi hyvä ratkaisu kun riski kalustorikkoon tai loukkaantumiseen pieneni ja lyhyt hölkkä vetreytti aina selkää ja persettä. Ajassa tuolla taktiikalla ei tullut paljoa takkiin, paitsi loppuosan suopätkillä joissa edellämenevä läskipyörä meinasi karata pehmeissä paikoissa. Ajoin melko rauhallisesti ja esim. 20-40km pätkän keskinopeus oli 12km/h. Eka eli 36km huolto tuli yllättävän nopeasti vastaan ja yllätys oli melko iso kun kuulin että vain reilu parikymmentä tyyppiä oli mennyt pisteen ohi. Huoltoon mentäessä taivaalta vihmoi hieman vettä ja laitoin kuoritakin päälle tauon ajaksi ja lähtiessä sulloin sen reppuun jotta satulalaukku mahtuisi paremmin olemaan paikoillaan.
Toisella osuudella maisemat parani entisestään ja huomasin olevani vahvoilla ylä-ja alamäissä muihin verrattuna, mutta tasamaalla olevat kiviset osuudet olivat melko vaikeita. Ohitin muutaman tyypin ja toiseen eli 69km huoltoon ajoin sopivaa vauhtia ajavan porukan mukana. Ajo porukassa oli hyväksi koska yksin ajaessa en olisi uskaltanut ajaa niin hyvää vauhtia, mutta porukassa vauhtia uskalsi pitää enemmän. Olo oli yllättävän hyvä ja fiilistä nosti se ettei tuntunut ollenkaan pahalta vaikka olin jo ajanut pidempään kuin koskaan ennen. Toisen osuuden lopussa reitti meni pusikkoon ja hienot maisemat loppuivat, samalla kuitenkin puolen välin rajapyykki meni ja pelko sippaamisesta pieneni entisestään. Toista huoltoa edelsi hyvä alamäki joten huoltoon mentäessä voimia tuntui olevan hyvin jäljellä ja kilpailuvietti iski jo melko kovasti päälle. Kävin huollossa pikaisesti ja lähdin jatkamaan matkaa yksin, kellon perusteella laskin vauhdin riittävän reilusti 12h alitukseen.
Huollon jälkeen reitti meni todella kulunutta uraa pitkin joten ajaminen oli pelkkää kivien kiertelyä mistä en pidä ollenkaan. Yksin ajaessa vauhti meinasi helposti hiipua ja ajofiilistä piti jo vähän tsempata. Kaaduin hilaisesta vauhdista ja pyörän penkki osui kiveen jolloin se meni vinoon ja sitä kiristäessä takaa tuli ohi kolme tyyppiä joiden pärään lähdin jatkamaan. Ajofiilis palautui heti kun edessä näkyi selkiä ja vauhti pysyi hyvänä porukalla ajaessa. Reitti muuttui kivikosta suomaisemaan ja polku oli pitkään tosi jouhevaa joten ajofiiliksen taas löydyttyä annoin mennä hyvää vauhtia ja erkanin porukasta. Ensimmäisessä joen ylityksessä ohitin yhden kuskin ja koitin jatkaa yksin hyvällä vauhdilla mutta ajo tökki reitin muututtua teknisemmäksi. Jokien ylitykset meni helposti ja melko nopeasti, kahlasin vain suoraan yli osin pyörää kantaen kun parhokalastuksen ansiosta joissa kahlaaminen on tuttua puuhaa. Muistin tokassa huollossa toisen ja kolmannen huollon välin väärin, joten urheilujuoma loppui jo n.90km kohdalla ja pysähdyin ottamaan vettä jostain purosta. Kaivelin hetken repusta Dexal-jauhetta kunnes tajusin jauhepussien jääneen autoon. Seuraavat kilometrit tuntui melko raskailta (kellon mukaan 90-100km väli meni 10,4km/h) ja yhden ylämäen jälkeen pysähdyin hetkeksi syömään suklaata jolloin yksi läskipyörä tuli takaa ohi. Rimpuilin sen perässä pahimman suopätkän, mitä en haluais kokea märän kesän jälkeen, ja tultiin samaa matkaa viimeiseen eli 112km huoltoon. Vaikein osuus kisassa oli ehdottamsti tuo suopätkä, mutta uskalsin jatkaa melko hyvällä vauhdilla koska todellinen erämaaosuus loppuisi kolmanteen huoltoon eikä sitten niin haittaisi jos simahtaisi. Ilma oli sopivan lämmin, joten totaalisipin sattuessa olin varautunut istuskelemaan sipsejä syöden ja uskoin että maaliin olisin jokatapauksessa jotenkin selvinnyt. Kolmannessa huollossa kävin tosi nopeasti ja lähdin taas jatkamaan yksin matkaa.
Viimeisen huollon jälkeen oli jonkinverran hiekkatietä kunnes reitti kääntyi pitkäksi loivaksi nousuksi. Hiekkatiellä laskin pääseväni samalla vauhdilla alle 10h aikaan. Edessä ei näkynyt yhtään pyöräilijää mikä vähän latisti fiilistä ja vauhti tippui huomaamatta. Vilkuilin vähän karttaa kännykästä ja tajusin ylämäen olevan viimeinen isompi mäki, joten päätin lisätä vauhtia kun voimia ei enää tarvisi säästellä. Tunturin päältä alkoi tosi pitkä loiva lasku jossa poljin isoilla vaihteilla sen mitä jaloista sai irti. Fiilis oli ehkä siistein kisan aikana kun loiva alamäki antoi kunnon vauhdit ja reitti oli sopivan haastavaa ja tiesi maalin olevan jo lähellä. Loivan alamäen jälkeen reitti muuttui paikoin jyrkkään kiviränniin jonka pyörä ihme kyllä kesti vaikka annoin mennä melko vauhdikkaasti. Mäki otti melko kovasti polviin ja selkään ja jarrusormetkin puutui. Kivirännin jälkeen loppumatka oli tietä jossa poljin sen mitä jaloista sai irti. Kellon mukaan viimeisen 10km matkan keskinopeus oli 23,9km/h. Maaliin tullessa fiilis oli tietenkin aika siisti ja aika tuntui kuluneen todella nopeasti. Järjestäjät tarjosi nakkikeittoa mutta sitä tai muutakaan syötävää en meinannut saada alas kun olo muuttui nopeasti melko huonoksi. Kisan jälkeen oksetti reilun tunnin, ja vasta parin tunnin päästä sain syötyä kiinteää ruokaa.
Söin kisan aikana omia eväitä energiageeliä 11 pussia, 2 pientä Fazer suklaapatukkaa, yhden Teho Sport energiapatukan ja puolikkaan Fazerin suklaalevyn. Jokaisella huoltopisteellä söin suolakurkkuja sekä suklaata ja kahdella ekalla puolikkaan banaanin. Vettä meni 1l ja Dexalia 2,5l sekä huoltopisteen urheilujuomaa n. 2l. Syömättä jäi purkki Pringles sipsejä, puolikas Fazer suklaalevy sekä 3kpl energiageelejä joiden luulin jo loppuneen kun laskut meni ajaessa sekaisin ja täydet pussit ja roskat oli samassa laukussa.
Syötävää oli ihan sopivasti, ensi kerralla vaihtaisin suklaalevyn patukoihin ja opettelisin valmiiksi helpon tavan syödä patukoita ja geelejä vauhdissa. Pringlesit ei paina juuri mitään joten niiden tyhjänkuskaaminen ei harmittanut.
Kokemuksena kisa oli tosi siisti. Kisa toimi myös hyvänä "koronaprojektina" kun muut harrastukset oli jäissä, ilman selkeää tavoitetta olisin luultavasti pyöräillyt edeltävänä aikana 2000km vähemmän. Työmatkapyöräily ei vieläkään oikeen maistu, mutta kynnys lähteä pyörällä töihin tai harrastuksiin on pienentynyt ja jatkossa tulee pyöräiltyä varmasti aiempaa enemmän.
Kisassa olin vahvoilla ylä- ja alamäissä joissa saavutin muita. Ylämäissä varmaan auttaa luonnostaan vahvahko ja harrastuksissa jalostunut lihaksisto ja se että ekan huollon jälkeen en enää varonut sykkeiden hetkellisiä nousuja. Alamäet uskalsin päästellä melko hyvää vauhtia vaikka enduroa tai dh:ta en olekaan harrastanut, varmaan moottoriurheilun ja erityisesti snowcrossin harrastelu auttoi ettei pää rajoita liikaa menoa. Eniten olin vaikeuksissa teknisissä kivikoissa ja pehmeillä pätkillä. Hitaaseen tekniseen ajoon taidot ei riitä ja kammet kolisi kiviin tosi paljon. Hitaissa kivikoissa ja nopeilla isoja kiviä sisältävillä poluilla ajamista olisi pitänyt treenata ehdottamasti enemmän.
Matkan aikana tuli mietittyä aika paljon kalustoa ja niiden eroja, joten olisi mielenkiintoista tietää millainen pyörä tuollaiselle reitille on nopein. Luulin täysjousitettujen pyörien olevan ehdottomasti nopeimpia, mutta kärkipäässä taisi olla melko monta läskipyörää ja ylivoimainen voittaja ajoi läskipyörällä.
Onnea hienosta suorituksesta.
Asiaan liittyvä keskustelu lopputulema ja myös tosiasiallinen alkutilanne huomioiden kuitenkin hieman nolo
Millainen aika olisi ollut ok olematta nolo?
JKO17 tarkoittaa toki, että asiaan liittyvä keskustelu on nolo kun ottaa huomioon lopputuleman ja vaikka huomioisi (vähättelemäsi) alkutilanteen.
Sun tekeminen ei nolo.
Kollinjoki
24.08.2021, 17.27
Tykkäsin seikkaperäisestä kisaraportista. Sitä lukiessa pääsi itsekin tunnelmaan. :)
Hieno suoritus muutenkin!
dc, Tarkoitin tuolla nolo-lausumalla:
että käytännössä ilman treeniä vedit kaldoaivin aikaan alle 9.30 ja sijoituksen 17/97 tjsp, eli suoritus on ollut oikeasti hyvä.
Alkutilanteen kertominen puolestaan johti siihen, että minä ja uskoakseni suurin osa keskustelijoista ymmärsi asian niin että nyt mennään aika/liian vähällä valmistautumisella ja hyvänä tavoitteena on että päästään maaliin.
Eli esittämiesi tavoitteiden, ainakin osan keskustelijoista niistä tekemien päätelmien ja suorituksesi välinen ristiriita on niin suuri, että se teki keskustelusta ja sen sisällöstä jälkikäteen ajatellen hieman "noloa" tältä osin. Muuten keskustelu oli vallan hyvää
Jatkoa ajatellen niin mikähän mahtaisi olla lopputulos, jos oikeasti treenaisit tuohon tai vastaavaan kisaan.
dc, Tarkoitin tuolla nolo-lausumalla:
että käytännössä ilman treeniä vedit kaldoaivin aikaan alle 9.30 ja sijoituksen 17/97 tjsp, eli suoritus on ollut oikeasti hyvä.
Alkutilanteen kertominen puolestaan johti siihen, että minä ja uskoakseni suurin osa keskustelijoista ymmärsi asian niin että nyt mennään aika/liian vähällä valmistautumisella ja hyvänä tavoitteena on että päästään maaliin.
Eli esittämiesi tavoitteiden, ainakin osan keskustelijoista niistä tekemien päätelmien ja suorituksesi välinen ristiriita on niin suuri, että se teki keskustelusta ja sen sisällöstä jälkikäteen ajatellen hieman "noloa" tältä osin. Muuten keskustelu oli vallan hyvää
Jatkoa ajatellen niin mikähän mahtaisi olla lopputulos, jos oikeasti treenaisit tuohon tai vastaavaan kisaan.
Okei, no ehkä keskustelu vaikuttaa näin jälkikäteen hieman nololta, mutta eipä kukaan voinut tietää etukäteen miten reissu menisi kun minullakaan ei ollut hajua millainen oma kunto on tuollaiseen pyöräilymatkaan ja ilman keskustelussa esiin tulleita neuvoja ja varoitteluita olisin varmasti valmistautunut vielä huonommin kuin nyt.
Minusta en kuitenkaan mennyt kisaan läheskään ilman treeniä kun ajoa tuli reilu 2000km johon meni aikaa reilu 130h. Uudessa lajissa kehittyminen on aina aluksi nopeaa, ja kun treeni oli enimmäkseen matalilla sykkeillä se ilmeisesti auttoi aika paljon kunnon parantumiseen. Myös paino tippui 7kg ja vyötärön ympärys pieneni reilusti joten.
Olisi kyllä mielenkiintoista kokeilla millainen lopputulos olisi jos treenaisin vuoden kunnolla, mutta se voi jäädä tekemättä kun aika on nytkin tosi tiukilla ja olisi useita muitakin harrastuksia missä haluaisi kehittyä. Paljonko suunnilleen pitäisi tulla harjoitustunteja tai kilometrejä vuodessa jotta voisi puhua oikeasti treenamisesta, kuitenkin harrastelijana?
Vähälläkin selviää. Osta traineri ja trainerroad niminen softa. Noilla pääset äkkiä intervallien maailmaan ja peli on tuon jälkeen menetetty. Niitä tunteja alkaa vaan löytymään.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.