Näytä tavallinen näkymä : Gravelreitit
billypilgrim
02.11.2020, 09.29
JackOjan innoittamana (https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?47833-Gravel-Grinding-ja-Gravel-Racing&p=3031081#post3031081) jatkan Kirkkonummen grävelreittiäimistelyä täällä. Ketjuun mahtunee ihan hyvin keskustelu muistakin reiteistä.
Joo kyllä minäkin hämmästyin kun tuolla ajelin toukokuussa. Silloin oli rengit rakentamassa sitä aitaa... Kannoin fillarin metsän kautta minäkin. Taisinpa laittaa Gravelmapiin Stenun reitille kommentinkin tuosta, että enää ei pääse.
Johannevikintien ja Hernesaarentien välillä joutuu tosiaan koukkaamaan metsän kautta. Onneksi on harvaa puustoa ja kuivaa maastoa, joten on tuo reitti edelleen ajamisen arvoinen pienestä epämukavuudesta huolimatta. Vaikea on ymmärtää, miksi asukasta satunnainen kävely ja pyöräily haittaisi. Mutta nyt mennään jotenkin näin:
https://i.imgur.com/3Ywdu2g.png
Abramsbyhyn johtava portti ei muuten eilen auennut kummankaan puolen napista, mutta saahan siitä pyörät ylikin nostettua tai kierrettyä.
Se portti voi olla ihan syystä kiinni. Nyt siellä on esimerkiksi metsästysaika. Jos lähtee ennen ysiä helsingistä, niin ehtii ennen metsästäjiä.
Toinen varottava alue on väransbyn leirintäalueen jälkeen. Edelleen, jos lähtee aikaisin, niin ehtii tuonnekkin ennen metsästäjiä.
billypilgrim
02.11.2020, 10.26
Hyvä huomio, siitä voi hyvin olla kysymys. Ehkä näin jälkikäteen ajatellen varsinkaan sieltä Väränsbyn takaa ei tähän aikaan vuodesta kannattaisi ajaa? En ymmärrä metsästyksestä mitään, joten ei ole hajua kuinka kaukana mahdollisista jahtialueista pitäisi pysyä.
Aikaisin aamusta liikkeelle, niin ehtii ennen metsästäjiä. Oman kokemuksen mukaan ne ovat pyssyt ojossa vähän ennen 11 tien molemmin puolin.
Kai ne lähtökohtaisesti yrittää tunnistaa pyöräilijän hirveksi ennen ampumista.
Hyvä topikki, joo. Itselle tosiaan juuri lännen suunta on gravelilla suht tuntematonta. Mua taisi tuon Hernesaarentien reitin skauttauksessa hämätä muiden Strava- yms. jäljissä se, että ne näyttävät menevän ihan tiellä. En arvannut, että kaikki menevät puskien kautta. Koukkaus tosiaan tuskin on kummoinen, jos reittiappit eivät edes noteeraa poistumista tieltä.
Abramsbyn portti lienee se komea liukuportti erinäisine kyltteineen, ellen erehdy. Nyt lauantaina se oli apposen auki.
...Mua taisi tuon Hernesaarentien reitin skauttauksessa hämätä muiden Strava- yms. jäljissä se, että ne näyttävät menevän ihan tiellä. En arvannut, että kaikki menevät puskien kautta. Koukkaus tosiaan tuskin on kummoinen, jos reittiappit eivät edes noteeraa poistumista tieltä...
Se riukuaita tuli siihen toukokuussa 2020 (tarkalleeen ottaen sen loppupäätä rakennettiin 15.5.2020). Aikaisemmat jäljet ja stenun reitti Gravelmapissa menevät tietä pitkin siksi.
Voi myös olla, ettei sitä fillaristien takia ole pystytetty vaan vaikkapa autolla liikkuvien marjastajamummojen ja liettulaisten murtokoplien varalta. Kiva läpiajoreitti monelle. Piha-alue on myös melko subjektiivinen käsite, satunnaiselle grävelöitsijälle ja alkuasukkaalle tuo tarkoittaa ihan eri mittakaavaa.
^Nuo Strava-jäljet, joita vakoilin olivat ymmärtääkseni about syys-lokakuulta. Tästä syystä pasmat menivät sekaisin. Tiedä sitten jos Strava "korjaa" tietyntyyppiset poikkemat reitiltä automaattisesti.
^Olisko jotkut loikkineet aidan yli jos ketään ei ole ollut paikalla?
^Tämäkin on tietysti mahdollista. Itse kun olin paikalla ensimmäistä kertaa, ei ollut mitään hajua vanhasta tie-/polkulinjauksesta. Näytti vaan, että tie menee suoraan pihaan ja muualla on aitaa. Tuon riukuaidan ylittäminen ei kyllä tullut mieleen. Hankalan näköinen seiväsviritelmä.
Mm. tällaisten traumojen käsittelyyn ja välttämiseen tämä topikki oli kyllä hyvä idea!
Se riukuaita tuli siihen toukokuussa 2020 (tarkalleeen ottaen sen loppupäätä rakennettiin 15.5.2020). Aikaisemmat jäljet ja stenun reitti Gravelmapissa menevät tietä pitkin siksi.
Voi myös olla, ettei sitä fillaristien takia ole pystytetty vaan vaikkapa autolla liikkuvien marjastajamummojen ja liettulaisten murtokoplien varalta. Kiva läpiajoreitti monelle. Piha-alue on myös melko subjektiivinen käsite, satunnaiselle grävelöitsijälle ja alkuasukkaalle tuo tarkoittaa ihan eri mittakaavaa.
Autolla siitä ei päässyt läpi ennenkään, kun ennen aitaakin tiet yhdisti parin sadan metrin pätkä yksikaistaista polkua. Vähän sellainen maku aitaprojektista jäi, että satunnaiset pyöräilijät ja majdollisesti muut polkua käyttäneet ulkoilijat olivat perimmäinen syy. Piha-aluetta kasvatettiin jollain sellaisella puuceen näköisellä pytingillä polkulinjan toiselle puolelle, jotta saatiin peruste aidan sijainnille. Tunkattava pätkä on onneksi lyhyt ja maasto melko helppokulkuista.
... Tunkattava pätkä on onneksi lyhyt ja maasto melko helppokulkuista.
Ja kohta siinä olis ajettavaa polkua jos kaikki mentäis samasta kohtaa. Seuraavalle merkintänauhaa :p
Ja kohta siinä olis ajettavaa polkua jos kaikki mentäis samasta kohtaa. Seuraavalle merkintänauhaa :p
Joo, mietin ihan samaa. Nyt kaikki menee ihan mistä sattuu, varsinkin aidan jälkeen. Ajamisen kannalta kannattaisi ehkä seurata sitä harjua vähän pidemmälle, ennenkuin siis laskeutuu takaisin polulle.
Luonnon kannalta tuo aitaaminen on uskomaton typeryys.
Ja kohta siinä olis ajettavaa polkua jos kaikki mentäis samasta kohtaa. Seuraavalle merkintänauhaa :p
Jep, jos kaikki osaisivat mennä samaa linjaa niin uuden polun syntymisessä ei kauan menisi. Voisiko kaikki hei mennessään lorotella sinne merkiksi vaikka jotain biohajoavaa tubeless litkua ;p
Sovitaan talkootällit paikan päälle ja tampataan kerrasta maastoon virallinen ura. Joku varmaan osaa neuvoa miten tekeleen saa vielä virallisille kartoille.
KotooTöihin
02.11.2020, 20.17
Jopa täältä keskeltä metsää löytyy reittejä palvelusta nimeltä
https://gravelmap.com/
Mennääs välillä Siuntioon... haaveilin ajavani tästä (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6676492.785470195&e=345860.0107648718&title=T%C3%A4st%C3%A4&desc=&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22%3A186%2C%22opacity%22%3A50%7 D%2C%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D) Järvansin tilan (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6678582.785470195&e=345816.0107648718&title=J%C3%A4rvans&desc=&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22%3A186%2C%22opacity%22%3A50%7 D%2C%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D) kautta Lauklammelle. Onko tilan pihan läpi menemistä ja onko tuo Storträskin eteläpuolen kallioilla kulkeva metsäura järkevää ajettavaa?
Pääseekä Abramsbyn rannasta kuinka hyvin ajamaan vai meneekö ihan tunkkaamikseksi?
Mikä on "Abramsbyn ranta"? En ymmärrä mistä rannasta puhut koska Abramsbyn tila ei ole rannalla.
Abramin kohdalla oleva ranta
Karttapaikkaan vie linkki
https://tinyurl.com/y4nafmp5
Mä olen käynyt tuolla kävelemässä. Todella hienoa keskiaikaista merenrantaa. Mielestäni maastoauton ura loppuu kyllä sinne metsästyskojujen kohdalle, eli ei tuosta eteenpäin pääse.
Gravelreittien luomisen "työkaluista": Työn alla on nyt ihmetellä mitä vaatisi että saataisiin gravelille tehtyä sama kuin maastopyöräilylle viime vuosien aikana eli luoda määritelty tapa kuvata OpenStreetMap-yhteisökarttaan (OSM) lajille tärkeät asiat ja sen jälkeen innostaa eri alueilla riittävä määrä harrastajia tekemään OSM-kartoitusta. Syy OSM:n käyttöön on siinä että data on silloin avointa ja laajasti käytössä (mm. Komoot, Strava, Garmin, Suunto, RideWithGPS jne. jne. jne. käyttävät OSM:ää kartta-aineiston pääasiallisena lähteenä). Mahdollista on myös kehittää Suomen oloihin erityisesti sovitettuja ratkaisuja, kuten tuo oma projekti poluilla liikkumiseen eli Trailmap (https://trailmap.fi), joka tämän projektin myötä voisi laajentua "Grailmap":ksi. Ja edelleen kun tiet, kelvit, kuntopolut ja metsäpolut jne. on kuvattu samalla kartalla niin kaikenlainen gravelointi hoituu yhdellä kartalla.
Alkuun pitäisi saada listattua että mitkä ovat tärkeitä asioita kuvata väylistä gravel-pyöräilyn kannalta ts. mitkä asiat vaikuttavat reitin luomisessa siihen menetkö väyliä a,b,c vai mieluummin x,y,z, ja vieläpä onko valinta sama kesällä kuivaan aikaan, syksyn sateissa ja pahimpaan kevään kelirikkoaikaan. Kun on tärkeät asiat listattu ja prioriteetit niille selvät niin sitten pitää linjata miten ne kuvataan mahdollisimman yksiselitteisesti OSM-tietokantaan. Esim. maastopyöräilyn osalta on käytössä kansainvälinen tapa ja sen suomalainen versio kuvata polkujen teknisyyttä / ajettavuutta (mtb:scale=0-6) jolla tuo hoituu. Graveliin ei ole valitettavasti samanlaista kansainvälisesti jo sovittua tapaa.
Asiasta lisää ja pohdintoja oheisessa Google dokkarissa: https://docs.google.com/document/d/1JdAc0oTEYPSqdqZGWLrpJqw8C-B79eLjPXFhQj9_eYY
Abramin kohdalla oleva ranta
Karttapaikkaan vie linkki
https://tinyurl.com/y4nafmp5
Mä kävin joskus yrittämässä ruudulle tuosta niittyjen läpi, hienoa seutua mutta ruudun jouduin hakemaan Medvästön kautta.
https://pic.useful.fi/MoooRaiRI.jpg
...myötä voisi laajentua "Grailmap":ksi...
Joku muu nimi, muutkin kuin Canyon tekee soratiepyöriä.
...
Alkuun pitäisi saada listattua että mitkä ovat tärkeitä asioita kuvata väylistä gravel-pyöräilyn kannalta ts. mitkä asiat vaikuttavat reitin luomisessa siihen menetkö väyliä a,b,c vai mieluummin x,y,z, ja vieläpä onko valinta sama kesällä kuivaan aikaan, syksyn sateissa ja pahimpaan kevään kelirikkoaikaan.
Omasta puolestani totean, että suunnittelen haluamani sorareitit tuntemattomilla seuduilla a) Paikkatietoikkunan tien päällystetiedon, b) Gravelmapin sekä joskus myös c) Stravan heatmapin avustuksella. Vuodenajoilla, kelirikolla tai muilla senkaltaisilla asioilla ei ole vaikutusta mun ajeluihin jos muuten on tarpeen ajella joku pätkä.
Asiasta lisää ja pohdintoja oheisessa Google dokkarissa: https://docs.google.com/document/d/1JdAc0oTEYPSqdqZGWLrpJqw8C-B79eLjPXFhQj9_eYY
Mun mielestä tuolla on aivan liikaa luokkia, ovat liian moniselitteisiä tai subjektiivisia ja ajan funktiona vaihtelevia. Tai ominaisuudet voivat vaihdella lyhyelläkin pätkällä paljon.
Gravelmapiin jaksan juuri piirrellä reitit koska se on yksinkertaista (olen piirrellytkin melko paljon). Joskus huomaan valita valikosta oletus-"Gravel"in tilalle sopivamman luokan ja jaksan kirjoittaa huomautuksiin jotain merkittävää.
Mutta jos tuohon Trailmapiin lataatte tien päällystetiedon MML:n avoimista aineistoista niin olisihan se mainio lisä.
Mulle henk. koht. riittää tieto siitä, että a) mikä reitti ei ole asfalttia ja b) joskus ei-asfalttipintaisista kartalta löytyvistä urista kiinnostaa se, että onko ajettavaa vai ei ajettavaa. Muunlaisia luokituksia en kaipaa, enkä oikeastaan edes haluaisi, koska liian tarkalla speksaamisella häviää seikkailullisuus. Nyt jo PK-seudulla varsin kattavan gravelmapin ansiosta seikkailullisuus on vähän mennyttä aikaa. Gravelointi oli kivempaa silloin, kun gravelmappia kartoitettiin ja uusien sorareittien löytäminen oli palkitsevaa.
Mä olen käynyt tuolla kävelemässä. Todella hienoa keskiaikaista merenrantaa. Mielestäni maastoauton ura loppuu kyllä sinne metsästyskojujen kohdalle, eli ei tuosta eteenpäin pääse.
"Kyllähän sieltä pääsee" .. joo ei ihan heti tarvi mennä uudestaan. Hetkittäin pystyi jopa polkemaan eläinpolkuja mutta keskimäärin tunkkausta, puunrunkojen ylitystä, vesiesteitä ym. Kyllähän tuonne saisi polun aikaiseksi mutta voi olla ettei herra maanomistaja tykkää .. tuolla fiiliskuvatopiikissa on toinenkin kuva. Tuolla rannan puolella olen kyllä luistelemassa ollut.
https://api.sports-tracker.com/apiserver/v1/image/scale/5fa1a17c9f8c9a3da2b85cc6.jpg?width=800&height=800&fit=true
^käy nyt vielä ennen lauantaita tsekkaa toi Siuntion juttu mistä kyselin.
Kiitos kannanotoista, näitä eri perspektiivejä tässä juuri haen. Oma fiilis on että gravel on laajempi kokoelma tapoja ajatella & ajaa kuin metsässä poluilla tapahtuva maastopyöräily (kutsutaan sitä vaikka xc- / trail-fillaroinniksi, erotuksena dh, enduro jne. muista alalajeista).
Sitten vähän avausta omasta gravel-ajeluista ja ratkaisuista:
- Preferoin vahvasti pienimpiä teitä missä gravel-fillari on kuitenkin vielä keskimäärin maastopyörää järkevämpi väline (=riittävän mukava & salliin suuremmat keskarit): Tampereen kulmilla missä arkena ajelen tämä vie ajelut paljolti myös metsäautoteille joita täällä riittää, toki tulee myös isompaa soratietä ja asfalttia väkisinkin oheen
- MML yms. Digiroad päällystetieto ei kerro mitään noista pienemmistä metsäteistä, eikä edes isommista sorateistä täällä päin. Kenties Helsingin kulmilla tuo eri kun asutuksen tiheys eri? En oikein muutenkaan saa noista Digiroadin datoista itse irti mitään: siellä on pääasiassa suuria teitä ja niiden osalta minulle se onko ne asfalttia vai soratietä ja onko soratiellä kuoppia vai ei jne. on about yhdentekevää, arvostan ihan muita asioita
- Gravelmapiltä ei täältä seuduilta löydy kuin pari hassua pätkää. Voisihan niitä täydentää, mutta miksi tehdä rinnakkainen suljetun datan vajavainen ratkaisu OSM:n rinnalle? Ymmärrän mistä Gravelmap on lähtenyt ja mitä tarvetta se selvästikin ihan ok osalle täyttää ja varmasti elää omaa elämäänsä jatkossakin, mutta en näe siinä alustaa noille omille tarpeille, siksi tämä OSM-pohjainen effortti.
- Strava-heatmap on kelpo apu - mutta vain apu pääasiallisen kartan täydentäjänä
- Seikkailullisuus itselle tulee noista pienistä teistä ja siitä saako esim. päättyviä metsäautoteitä "sillattua" toisiinsa lyhyillä polkupätkillä - siinä OSM:n (ja ideaalisesti mtb:scale koodatun polun luokitus joka näkyy hyvin Trailmapissa) data on valttia. Jos haluaa esim. lenkin aikarajoitusten takia tehdä turvallisempia valintoja lenkille niin sekin onnistuu kun data on suht luotettavaa, sallii myös sen että 80% lenkistä on ennakoitavaa ja 20% on sitten sitä missä yllätyksille on sijaa.
Tuosta OSM:n kuvauksesta. Se on ns. progressiivinen eli kaikkea noita ei tarvitse kuvata, vaan kuvaus rakentuu vaihe vaiheelta. Alkuun esim. pelkästään yksi kuvaus riittää: surface=paved vs. unpaved. Joka on pitkälti jo teille merkitty. Ja näin saadaan jo helposti kartta joka näyttää mitkä asfaltti- ja mitkä sorateitä eli se perusjuttu jota kaiketi Gravelmap monelle tarkoittaa (?). Kaikki muu on sitten vain plussaa sen päälle ja alkaa olla merkityksellistä enemmän silloin kun pitää etukäteen pystyä speksaamaan lenkki eli "voinko ajaa tämän 60km 2h30min ajassa?" tai seikkailulliset ratkaisut missä mennään pienempiä väyliä ja jos niistä väylistä ei ajettavuus ole selvillä niin menee liian hitaaksi / tunkkaukseksi ollakseen pitemmällä pätkällä mielekäs.
Ja joo, "Grailmap" oli heitto, tuskin se nimi ihan heti vaihtuu Trailmapin osalta ja toisekseen tässä kyse OSM:n kartoituksesta (jonka Trailmap yhtenä OSM-ratkaisuista voi visualisoida omalla tavallaan).
Pienemmät, yksityiset metsätiet, joiden päällystetietoja esim. paikkatietoikkunasta ei löydy, on pääsääntöisesti sorateitä, koska tuskin kovin montaa asfaltoitua metsätietä Suomesta löytyy. Gravelmapissa on metsäteitä ja ajettavia polku-uriakin jo merkattu aika paljon. Gravelmapin suurin miinus on se, että sillä ei pysty suunnittelemaan reittejä. Sellainen alusta, joka näyttäisi soratiet samalla tapaa selkeästi ja helppolukuisesti kuin gravelmap, mutta jolla pystyisi suunnittelemaan reittejä, olisi näppärä, kun ei tarvitsisi pitää montaa sivua päällekkäin auki. Luokitellen en itse ainakaan jaksaisi reittejä uudelle alustalle piirrellä, mutta jos niiden luokittelu jälkikäteen on mahdollista, toki sellaisia tietoja kaipaavat, voisivat luokittelua pikkuhiljaa tehdä, kunhan luokittelua ei tehdä luettavuuden kustannuksella.
Strava toimii aika hyvin, varsinkin kun tuo osaaa käyttää heatmappia kaverina.
...jos Trailmappiin saisi jollain värillä käyrätankoisella ajettavaksi luokiteltavat soratiet, niin sehän olisi jo loistava. Kartan pohja-aineiston kuvauksesta pystyy jo päättelemään aika pitkälti, että minkä tyyppisestä tiestä tai urasta on kyse. Ainakin mulle tutut vihreät mtb-reitit näyttäisi olevan myös noita käyrätankoisella vielä ihan sujuvasti ajettavia reittejä ja osittain keltaisetkin, joten vähän sekaannusta voi aiheuttaa se, että mikä on mtb-reitiksi merkattava ja mikä gg-reitiksi merkattava.
- MML yms. Digiroad päällystetieto ei kerro mitään noista pienemmistä metsäteistä, eikä edes isommista sorateistä täällä päin.
Juu eihän niissä ole kuin ns. yleiset tiet. Itse tulkitsen yksityistiet lähes yksinomaan jonkinlaiseksi soratieksi. Poikkeuksiakin on. Pienimmät tiet ja yksityistiet parhautta täälläkin.
- Gravelmapiltä ei täältä seuduilta löydy kuin pari hassua pätkää.
Tuohan se on ongelma. vaaditaan kriittinen määr kiinnostuneita käyttäjiä. Ja Gravelmap on monellla tapaa puutteellinen. Vaikkapa juuri siinä, että luokittelua voi tehdä... gravel, singletrack, dirt jne... mutta kaikki kuitenkin näytetään kartassa samalla tavalla.
- Seikkailullisuus itselle tulee noista pienistä teistä ja siitä saako esim. päättyviä metsäautoteitä "sillattua" toisiinsa lyhyillä polkupätkillä - siinä OSM:n (ja ideaalisesti mtb:scale koodatun polun luokitus joka näkyy hyvin Trailmapissa) data on valttia. Jos haluaa esim. lenkin aikarajoitusten takia tehdä turvallisempia valintoja lenkille niin sekin onnistuu kun data on suht luotettavaa, sallii myös sen että 80% lenkistä on ennakoitavaa ja 20% on sitten sitä missä yllätyksille on sijaa.
Nimenomaan. Itse olen Gravelmapiinkin laittanut yhdyspolkuja luokkaan "Singletrack" ja selittänyt vielä huomautuksissakin. Joku voi silti katsoa vain karttaa ja todeta, että tuolla menee keltainen viiva ja päätyy tunkkaamaan polulla.
Nämä polkujen määritelmät ovat minusta vähän turhia. Ei noita pysty millään tekemään samanlaiseksi, niin että niitä luotaisiin tarpeeksi.
Se polku, mikä on omasta mielestäni täysin ajettavaa ja hauskaa, onkin kaverin mielestä tekemätön paikka. Puhuminen loppuu ja fillari nousee selkään.
Muutenki tarkkojen ja julkisten gravellmappien julkaisu on minusta vähän kyseenalaista. Pienellä porukalla on kiva löytää polkuja. Joskus ne menevät vähän lähempää asutusta tai muuten arkaa maastoa. Sitten reitti läpsähtää yleiseen jakoon ja porukkaa onkin ajamassa samalla reitillä niin penteleesti.
Trailmappiin voisi luoda oman layerin joka korostaisi näkyviin sorateiksi merkityt tiet, latupohjat ja ehkä vihreät (käyttäjän hyväksynnällä keltaiset?) polut. Siinä voisi olla alku josta lähteä liikkeelle?
^^ joo toi on nykyajan ongelma. Nuuksion patikkapoluillakin pyöräily tuntuu lisääntyvän koko ajan, kun sinne eksyvät jakaa lenkkejään Stravaan ja vastaaviin ja sitten kaverit katsoo, että ai tuollakin menee reitti.
^^ joo toi on nykyajan ongelma. Nuuksion patikkapoluillakin pyöräily tuntuu lisääntyvän koko ajan, kun sinne eksyvät jakaa lenkkejään Stravaan ja vastaaviin ja sitten kaverit katsoo, että ai tuollakin menee reitti.
Totta. Ensimmäistä kertaa mietin itsekkin stravasta poistumista. Ja pelkästään itsekkäistä syistä.
MINÄ voin ajella naureskellen herlevin tilan läpi jatkossakin, mutta kaikki muut voisitte kierrellä assua pitkin.
Muutenkin gravellin suosio voi räjähtää suomessa ihan käsistä. Aika moni maantiellä ajava on alkanut jo nyt ajamaan kesällä gravellia.
Mutta onneksi gravellin haittapuolet muille on suht helppo minimoida. Ainakin itse tykkään ajaa pienillä, 2-4hlö porukoilla. Ei ole oikein mitään järkeä ajaa noita pieniä polkuja ja hiekkoja isoissa ryhmissä. Noista tulee vaaratilanteita kaikille. Hevoset, metsästäjät, maanviljelijät, mökkiläiset...
TheMiklu
04.11.2020, 14.18
Trailmap.fi on parasta mitä maastopyöräilylle on tapahtunut pitkään aikaan. Tätä tulee jo nyt käytettyä gravelireissujen suunnittelun tukena.
Meilläpäin tarvis pystyä merkkaamaan tien pinnasta:
-tavallista soraa/kovaa alustaa (OSM surfacena compacted)
-kivituhkaa/ulkoilupolkua (OSM fine gravel)
-onko se isoa mehtäautotie/tuulimyllytiemursketta/soraa, jota on huono/mahdoton ajaa gravelilla (OSM gravel). Näitä on meillä päin paljon.
-jotain näiden väliltä olevaa isohkolla seulalla tehtyä soraa
-pehmeää ja lähes ajokelvotonta hiekkaa
-maa/suo/sammalpohjalla oleva pehmeä pinta
Nyt nämä pikkutiet on useimmiten unmaintained track roadeja. Siihen voi laittaa luokituksen pinnan pehmeyden mukaan. Sitä luokitusta ei isommilla teillä ole/ei tarvita.
Monesti myös kunto-/pururata on highway: track. Jos gravelia ajatellen trailmappiin lisäisi jonku merkinnän noille sorapätkille nii sehän se riittäisi?
Hevoset, metsästäjät, maanviljelijät, mökkiläiset...
Näihin vaarallisiin ryhmiin lisäisin vielä ainakin itsensäpaljastajat taikka muutoin ilkosillaan kekkuloitsevat ihmiset. Saattavat tulla vastaan salakavalasti kulman takaa
F. Kotlerburg
04.11.2020, 15.59
Totta. Ensimmäistä kertaa mietin itsekkin stravasta poistumista. Ja pelkästään itsekkäistä syistä.
Laittaa Stravan asetukset sellaisiksi että lenkkejä ei lasketa heat mappiin. Tosin samalla menettää muistaakseni segmenttien leader boardit näiltä osin, joten spandexiraketeille voi olla kova paikka.
Laittaa Stravan asetukset sellaisiksi että lenkkejä ei lasketa heat mappiin.
Oon olettanut, että mulla on näin. Täytyypä tarkistaa.
....Gravelmapin suurin miinus on se, että sillä ei pysty suunnittelemaan reittejä. Sellainen alusta, joka näyttäisi soratiet samalla tapaa selkeästi ja helppolukuisesti kuin gravelmap, mutta jolla pystyisi suunnittelemaan reittejä, olisi näppärä, kun ei tarvitsisi pitää montaa sivua päällekkäin auki. Luokitellen en itse ainakaan jaksaisi reittejä uudelle alustalle piirrellä, mutta jos niiden luokittelu jälkikäteen on mahdollista, toki sellaisia tietoja kaipaavat, voisivat luokittelua pikkuhiljaa tehdä, kunhan luokittelua ei tehdä luettavuuden kustannuksella.
...jos Trailmappiin saisi jollain värillä käyrätankoisella ajettavaksi luokiteltavat soratiet, niin sehän olisi jo loistava. Kartan pohja-aineiston kuvauksesta pystyy jo päättelemään aika pitkälti, että minkä tyyppisestä tiestä tai urasta on kyse. Ainakin mulle tutut vihreät mtb-reitit näyttäisi olevan myös noita käyrätankoisella vielä ihan sujuvasti ajettavia reittejä ja osittain keltaisetkin, joten vähän sekaannusta voi aiheuttaa se, että mikä on mtb-reitiksi merkattava ja mikä gg-reitiksi merkattava.
Tuo on aika hyvin nyt ns. jäljellä, samoin kun kaakku:n kommentti yllä. Eli Trailmap saadaan suht helposti näyttämään soratiet niin että ne "pomppaa esiin", kuten nyt Gravelmapissa. Ja kun niihin sorateihin saadaan ajan kanssa lisämääritteitä, mitä yllä kuvasin, niin saadaan nekin näkymään selkeästi samalla tapaa kun nyt näkyy maastopyöräilijöille polkujen teknisyys. Noista mtb-poluista (toimituksen huomautus: ne on tosiaan polkuja eikä reittejä) ajatus on tosiaan niiden ohjeita täsmentää niin että vielä kirkastuisi mitkä keltaisista on ajettavaa fiksusti gravelilla, kuten stenu sanookin yllä niin vihreät polut on järjestään (yksi poikkeus tullut vastaan, kivien raekoko oli jäätävän iso ja 40mm gummi ei vaan riittänyt vaikka muuten tie oli uusi ja "tasainen"). OSM muuten toimii aika lailla eri tavalla kuin Gravelmap eli ei sinne paljoa uutta tarvii piirrellä, riittää kun lenkin jälkeen merkkaa mikä tie oli mitäkin - menee minuutissa parissa pienen harjoittelun jälkeen.
Kaupan päälle tulee muut kartat eli värikoodatut polut, Strava lämpöjäljet, MML maastokartta (ml. maastonmuodot eli onko kivaa rolling hills vai tasaista laakeeta) & ilmakartta joita voi nopeasti samalla ruudulla vaihdella jotta saa otetta teistä ja maastoista (esim. meneekö suunniteltu tie mukavien peltomaisemien keskellä vai umpimettässä). Ja reitinpiirto-toiminnallisuus. Jos Trailmap ei nappaa niin kiitos OSM:in voi käyttää vaikka Komoottia joka osaa myös kertoa alustoista jotain. Tai Stravaa joka ei osaa kertoa oikein mitään muuta kuin heatmapit, mutta jokainen voi tosiaan valita makunsa mukaan.
Nämä polkujen määritelmät ovat minusta vähän turhia. Ei noita pysty millään tekemään samanlaiseksi, niin että niitä luotaisiin tarpeeksi.
Se polku, mikä on omasta mielestäni täysin ajettavaa ja hauskaa, onkin kaverin mielestä tekemätön paikka. Puhuminen loppuu ja fillari nousee selkään.
Muutenki tarkkojen ja julkisten gravellmappien julkaisu on minusta vähän kyseenalaista. Pienellä porukalla on kiva löytää polkuja. Joskus ne menevät vähän lähempää asutusta tai muuten arkaa maastoa. Sitten reitti läpsähtää yleiseen jakoon ja porukkaa onkin ajamassa samalla reitillä niin penteleesti.
Eihän se polkujen luokittelu täydellistä ole mutta aika monta tuhatta kilometria niitä ajaneena voin sanoa että yllättävän hyvää. Kuskien taidot ja välineet eroaa, mutta kalibrointi saadaan kohdalleen yleisten sovittujen määrittelyiden myötä ja kun systeemi on itseään korjaava niin kyllä ne asettuu aika nopsaan kohdilleen. Olisin tuosta enemmän huolissani jos en olisi nähnyt miten hyvin on toiminut maastopyöräilyn ja metsäpolkujen puolella, soratiet on siihen verrattuna helpompia arvottaa kunhan periaatteet sovitaan.
Tuo toinen pointti onkin sitten aika isompi periaatteellinen kysymys. Maastopyöräpuolella polkujen piirto ja luokittelu lähti halusta jakaa tietämystä (tehokkaasti) muille lajitovereille. Polkujen osalta toimii jopa ruuhkia vähentävänä koska jengillä on enemmän mahdollisuuksia valita eikä kaikki pakkaudu niille muutamalle parhaiten tunnetulle. Jokamiehenoikeuden puitteissa toimitaan ja sen rajat merkitään karttaa eli esim. piha-alueet jonka isäntä / emäntä ei halua läpi ajettavan kuin myös ne missä pyöräilijät on ok, samoin luonnonsuojelualueet ala Nuuksio rajoitusmääräyksineen. Mitä paremmin porukka osaa katsoa karttaa eikä vedä sokkona toisten Stravasta napattuja gpx-reittijälkiä niin sitä paremmin homma toimii ja herneitä menee muilla vähemmän nenään. Ehkä tässä on nyt jotain erityistä ruuhka-Suomen alueella mitä en osaa hahmottaa?
Trailmap.fi on parasta mitä maastopyöräilylle on tapahtunut pitkään aikaan. Tätä tulee jo nyt käytettyä gravelireissujen suunnittelun tukena.
Meilläpäin tarvis pystyä merkkaamaan tien pinnasta:
-tavallista soraa/kovaa alustaa (OSM surfacena compacted)
-kivituhkaa/ulkoilupolkua (OSM fine gravel)
-onko se isoa mehtäautotie/tuulimyllytiemursketta/soraa, jota on huono/mahdoton ajaa gravelilla (OSM gravel). Näitä on meillä päin paljon.
-jotain näiden väliltä olevaa isohkolla seulalla tehtyä soraa
-pehmeää ja lähes ajokelvotonta hiekkaa
-maa/suo/sammalpohjalla oleva pehmeä pinta
Nyt nämä pikkutiet on useimmiten unmaintained track roadeja. Siihen voi laittaa luokituksen pinnan pehmeyden mukaan. Sitä luokitusta ei isommilla teillä ole/ei tarvita.
Monesti myös kunto-/pururata on highway: track. Jos gravelia ajatellen trailmappiin lisäisi jonku merkinnän noille sorapätkille nii sehän se riittäisi?
Tack!!! Tälläisiä juuri kaipasin (Trailmap promosta toki siis kumarrus, mutta nuo tarkat huomiot mitä olisi hyvä kuvata on se kaivattu juttu). Pari huomiota:
- Tuota kivituhkaa (fine_gravel) käytetty tosi vähän, siinä kuitenkin olisi potentiaalia
- OSM gravel osalta juuri se haaste että se on liian epämääräinen sen koon suhteen. Esim. 3-4cm rae vielä ihan ok, mutta kiuaskivi kokoluokka ei.
- Pehmeää uppohiekkaa ei täällä juuri ole, mutta olen ollutkin ymmärtäväni että jossakin päin sellaisia metsäautoteitä on enemmänkin
- Maa/suo/sammalpohja: onko nuo siis metsäautotie-merkinnöillä nyt vai millä? Näillä seuduin noita on vähän ja ovat järjestään merkitty poluiksi vaikka leveys paikoin oikeuttaisi OSM highway=track luokitukseen
TheMiklu
04.11.2020, 19.38
Joo meillä päin on kuivia kankaita, joissa on ihan hiekkatie ihan kirjaimellisesti. Tavallisella autolla jää kiinni.
Gravel olis helppo tosiaan mutta se sen raekoko ja kuvaus on periaatteessa semmonen, että se on upottavaa/sortaa renkaan alta pois.
Taas nuo harvoin käytetyt mehtäautotiet, joita ei usein ajeta kasvavat äkkiä sammalta. Ovat siis leveitä ja ihan kantavia mutta pintakasvillisuus on pehmeää.
Nyt joutuu vähä arpomaan mitä nuo taviskartassa olevat pikkutiet on.
Tuo sorateiden luokittelu on mielestäni ihan mahdoton yhtälö. Ensinnäkin kippurasarvisissa voi olla renkaat 33 - 50mm, jolloin tienpinnan merkitys (tuntuma, luokitus) riippuu renkaista. Seuraavaksi keli vaikuttaa todella paljon - upottava savilillinki, jossa ei viitsi ajella muuttuu pikkupakkasella (tai kuivalla kelillä) mahtavaksi "asfalttitieksi". Sitten on tämä sorateiden kunnostus, joka voi olla mitä tahansa 1 - 70mm kivituhkaa tai kiviä. Ja lopuksi kunkin ajajan mieltymykset minkä luokituksen antaa millekin tielle. En ainakaan itse usko löytyvän tarpeeksi kartoittajia (ja yhteisymmärrystä), jotta tuo pysyisi riittävällä tasolla. Esimerkkinä Pirkkala-Lempäälässä Paarentie, joka muuttuu todella paljon vuoden sisällä, välillä sitä voisi ajaa maantiepyörällä, mutta välillä ainoa vaihtoehto olisi maastopyörä. Sen sijaan tuo asfaltti/sora erottelu olisi hyvä ja nimenomaan maantiepyöräilijän kannalta, koska silloin näkisi yhdeltä kartalta kaiken tarpeellisen (tarkoitan Trailmappia).
...jos Trailmappiin saisi jollain värillä käyrätankoisella ajettavaksi luokiteltavat soratiet, niin sehän olisi jo loistava. Kartan pohja-aineiston kuvauksesta pystyy jo päättelemään aika pitkälti, että minkä tyyppisestä tiestä tai urasta on kyse. Ainakin mulle tutut vihreät mtb-reitit näyttäisi olevan myös noita käyrätankoisella vielä ihan sujuvasti ajettavia reittejä ja osittain keltaisetkin, joten vähän sekaannusta voi aiheuttaa se, että mikä on mtb-reitiksi merkattava ja mikä gg-reitiksi merkattava.
TheMiklu
04.11.2020, 23.48
Vähemmän niissä luokiteltavaa on kuin poluissa. Perussoratien luonne on tottakai elävä. Käytännössä kaikki pehmenee sateella ja hoidetut tiet lanataan säännöllisesti.
On kuitenkin ihan eri asia ajaa tai yrittää ajaa pintamateriaaliltaan hiekasta nyrkinkokoisiin lohkareisiin. Kaikki ne on kartassa päällystämättömiä.
Jääräpäisesti pysyn tässä (yleispätevän luokittelun muodostamisessa) edelleen samalla kannalla kuin TheMiklu.
Helpoin taklattava on nuo väline-erot, ihan sama se maastossakin kun on kaikkea 26" täysjäykistä täysjoustoihin ja fatteihin joilla ihan eri kyvyt edetä erityyppisillä poluilla ja sen päälle huimat ero kuskien ajotekniikassa joiden väittäisin olevan etenemisen kannalta kertaluokkaa merkittävämpi tekijä kuin gravelilla jossa välineet ratkoo suurimman osan ja taidoilla ei hirveästi pelasteta. Silti on saatu sovittua luokitus jolla pienen itse-kalibroinnin jälkeen aloittelevatkin harrastajat oppii arvioimaan mikä sopii juuri heidän kalustolle, ajotekniikalle ja preferensseille. Toki osa ratkaisua on se, että aivan aloittelijat eivät noita polkuja luokittele vaan ne joilla on sekä ajoteknistä osaamista että myös arviointikykyä suhteuttaa sitä muihin harrastajiin.
Ja keli vaikuttaa toki, mutta siinähän pointti ei ole kuvata mikä on jonkun tien kunto juuri nyt vaan miten tiehen vaikuttaa märkä ajokausi ml. kelirikkoaika: toiset tiet menee silloin aivan velliksi ja toiset on suht ok. Vallitseva keli sitten katsotaan vilkaisemalla ulos ja muistelemalla edellisten päivien sateita.
Hankalin noista on lanaus jota ei nykymuotoisella OSM:llä oikein järkevästi saada taklattua. Sen kanssa sitten eletään ja toivotaan että ei usein käy niinkuin viime sunnuntain lenkilläni jossa valikoitui reittiin normaalista poiketen paljon hoidettuja sorateitä ja fiilis oli että jokaisella pääsin ajamaan ekana tuoreeltaan lanaajan perässä.
Tuo sorateiden luokittelu on mielestäni ihan mahdoton yhtälö. Ensinnäkin kippurasarvisissa voi olla renkaat 33 - 50mm, jolloin tienpinnan merkitys (tuntuma, luokitus) riippuu renkaista. Seuraavaksi keli vaikuttaa todella paljon - upottava savilillinki, jossa ei viitsi ajella muuttuu pikkupakkasella (tai kuivalla kelillä) mahtavaksi "asfalttitieksi". Sitten on tämä sorateiden kunnostus, joka voi olla mitä tahansa 1 - 70mm kivituhkaa tai kiviä. Ja lopuksi kunkin ajajan mieltymykset minkä luokituksen antaa millekin tielle. En ainakaan itse usko löytyvän tarpeeksi kartoittajia (ja yhteisymmärrystä), jotta tuo pysyisi riittävällä tasolla. Esimerkkinä Pirkkala-Lempäälässä Paarentie, joka muuttuu todella paljon vuoden sisällä, välillä sitä voisi ajaa maantiepyörällä, mutta välillä ainoa vaihtoehto olisi maastopyörä. Sen sijaan tuo asfaltti/sora erottelu olisi hyvä ja nimenomaan maantiepyöräilijän kannalta, koska silloin näkisi yhdeltä kartalta kaiken tarpeellisen (tarkoitan Trailmappia).
Niin lähinnä ongelmana yleensä on se, että maanmittauslaitoksen karttoihin katkoviivaksi piirretyistä urista ei tiedä, että onko ne traktoriteitä, huonokulkuisia metsäteitä vai juurakkopolkuja tai umpeen kasvaneita, vanhoja pusikkoisia tieuria. Kaikkia punaisella ja yhtenäisellä mustalla piirrettyjä minä pidän ”ajettavina”. Lisäksi kiinnostaa se, että mitkä ”ohuista punaisista” teistä on soraa ja mitkä ei, koska ne voivat yleisesti olla kumpaa vaan. Sen kummempaa luokittelua en itse kaipaisi ja tuolla tasolla (on soraa ja on ajettava normaalioloissa) luokittelu ei ole kovin monimutkainen. Sellaisen kuskin, jolle tuon tason luokittelu ei riitä, voi olla parempi pitäytyä vaikka maantiepyöräilyssä.. ;)
Edellämainittuun lisään vielä OSM-ongelman. Vaikka OSM-karttaa pidetään luotettavana käyttäjen keräämänä niin monessa tapauksessa OSM:iin on kopioitu MML:n avoin aineisto sellaisenaan, vaikkapa polku tai metsäura, joita ei vuosiin tai vuosikymmeniin ole ollut olemassa. Monesti olen kironnut OSM-kartan tietoa, jonka perusteella olen jonkin reittini speksannut. Ajatellut että onhan se siellä koska OSM:ssa on.
Mutta onhan se sitä seikkailua:)
Joo ja gravelmapin isoin ongelma tällä hetkellä on se, että sinne tuli se ”routes”-optio, jonka seurauksena, jotkut ovat alkaneet lataamaan segmenteiksi kokonaisia ajamiaan lenkkejä, jotka sitten osittain menee päällekkäin jo piirrettyjen segmenttien kanssa ja osittain eivät ole soraa nähneetkään. Ainakin kymmenen sellaista olen tässä kesän aikana joutunut liputtamaan poistettavaksi. Imo, koko ”routes”-optio on ihan turha ja potentiaalisesti vaan pilaa gravelmapin.
^juuripa noin. Lisäksi ihmettelen sitä, että joillain on tarve piirtää jo olemassaolevat pätkät sinne uudestaan. Dorkaa kun siellä päällekäin segmenttejä.
K.Kuronen
05.11.2020, 12.22
Itse en oikein ymmärrä erillistä karttasovellusta sorateiden luokitteluun. Omalla ajoalueellani Maanmittauslaitoksen maastokartta antaa mielestäni parhaimman tiedon tien tai vastaavan laadusta: punaisella värillä merkitty tie on ajettava, mustalla värillä merkitty on ajettavissa pienin varauksin ja musta katkoviiva merkitsee suurta epävarmuutta.
Punaisella merkitty voi olla lanattu ja mustalla merkitty voi olla isoakin sepeliä ja lisäksi se on voinut muuttua oleellisesti edellisen käynnin jälkeen, jos se ei ole tapahtunut aivan eilen.
Katkoviivalla merkitty voi olla myllätty edellisen käynnin jälkeen ajokelvottomaksi.
Pystyykö MML:n maastokartalla tekemään GPX-jäljen joka seurailee mahdollisimman paljon sorateitä klikkaamalla alku ja loppupisteen? TÄmmöiselle palvelulle olisi kysyntää ja trailmapin soralayerillähän päästäisiin jo auttavaan lopputulokseen, eikö vain? Etenkin kun trailmapin kehittämiseen on löytynyt aktiivinen porukka joten pienellä alkuspeksaamisella saadaan porukka tekemään merkintöjä OSM-materiaaliin.
edit: vähän vaikea ymmärtää mitä tässä keskustelussa tekevät kommentit/kommentoijat jotka kertovat ettei suunnitellulle sovellukselle/palvelulle ole tarvetta tai että he eivät halua jakaa ajamiaan reittejään?!?
Ei niin ole pakko tehdä. Antakaa niiden jatkaa rauhassa jotka ovat kiinnostuneita soratireittien suunnitteluun keskittyvästä palvelusta. Tai niitten maastoreittien. Ei se ole keneltäkään muun ajamisista pois.
Pystyykö MML:n maastokartalla tekemään GPX-jäljen joka seurailee mahdollisimman paljon sorateitä klikkaamalla alku ja loppupisteen?
Ei.
TÄmmöiselle palvelulle olisi kysyntää..
Kyllä minä kysyn! Trailmap-, Strava-, Ridewithgps- tai (varauksin)Komoot -toiminnallisuus MML:n karttapohjilla (vaikkei tien päällystetietoakaan olisi), siinäpä se.
Tai vaihtoehtoisesti MML:n karttapohjat edellisiin.
Ainakin jäljen voi tuoda helposti layerina ja tuon jälkeen pystyy tsekkailemaan slidereiden avulla ajettavan reitin. Olen käyttänyt maantiereitin suunnitteluun. Näkee takuulla, onko reitti varmasti asfalttia.
Ja edelleen. Stravan reititystä kannattaa kokeilla. Kun valitsee prefer dirt surfaces, niin reitistä tulee yllättävänkin hyvä suoraan.
...Kun valitsee prefer dirt surfaces, niin reitistä tulee yllättävänkin hyvä suoraan.
Yllättävän monesti ajattaa myös pihoihin ja poluille, joita ei ole olemassa :)
Mulla oli Komootissa ongelmana että ladattu reitti ei näkynyt Garminin ruudulla. Kierrätin tiedoston auki trailmapissa ja tallensin eri nimellä ja johan alkoi pelittämään.
F. Kotlerburg
05.11.2020, 12.56
Itse en oikein ymmärrä erillistä karttasovellusta sorateiden luokitteluun. Omalla ajoalueellani Maanmittauslaitoksen maastokartta antaa mielestäni parhaimman tiedon tien tai vastaavan laadusta: punaisella värillä merkitty tie on ajettava, mustalla värillä merkitty on ajettavissa pienin varauksin ja musta katkoviiva merkitsee suurta epävarmuutta.
Punaisella merkitty voi olla lanattu ja mustalla merkitty voi olla isoakin sepeliä ja lisäksi se on voinut muuttua oleellisesti edellisen käynnin jälkeen, jos se ei ole tapahtunut aivan eilen.
Katkoviivalla merkitty voi olla myllätty edellisen käynnin jälkeen ajokelvottomaksi.Tää. Lisäksi tuosta näkee varsin hyvin missä on odotettavissa portteja ja muita vastaavia eli minne ei pidä mennä.
Lisäilin juuri kasan segmenttejä gravel mappiin. Toivottavasti ei tullut pilattua kenenkään elämää.
Lisäilin juuri kasan segmenttejä gravel mappiin. ...
Mainiota, kävin tsekkaamassa. Pitääpä jossain kohtaa ajella noita.
TheMiklu
05.11.2020, 14.06
Autuaita ne, jotka MML aineistolla pärjää. Se nyt vaan on niin, että sieltä puuttuu usein isojakin pätkiä ja toisaalta mukana roikkuu vaikka ja kuinka monta kymmentä vuotta sitten poistuneita uria. Polut varsinkaan pidä paikkaansa.
Suomi on pitkä maa ja täällä syrjemmässä ne reitit pitää porukalla skoutata. Ois kätevä pistää ne talteen.
Itse en oikein ymmärrä erillistä karttasovellusta sorateiden luokitteluun. Omalla ajoalueellani Maanmittauslaitoksen maastokartta antaa mielestäni parhaimman tiedon tien tai vastaavan laadusta: punaisella värillä merkitty tie on ajettava, mustalla värillä merkitty on ajettavissa pienin varauksin ja musta katkoviiva merkitsee suurta epävarmuutta.
Jos ei niin välitä siitä, että onko alla asfalttia vai soraa, niin silloin MML:n karttojen informaatio riittää, mutta jos haluaa vältellä asfaltteja ja ajella mahdollisimman paljon soralla, ei niistä ole apua punaisten teiden osalta eikä ihan kaikkien mustienkaan.
Siksi olisi kiva, että mahdollisimman moni jaksaisi gravelmappia täydentää.
Autuaita ne, jotka MML aineistolla pärjää. Se nyt vaan on niin, että sieltä puuttuu usein isojakin pätkiä...
Juu niin puuttuu täällä ruuhkasuomessakin.
ja toisaalta mukana roikkuu vaikka ja kuinka monta kymmentä vuotta sitten poistuneita uria
Ja jotkut kopioivat ne OSM:iin tarkistamatta.
Polut varsinkaan pidä paikkaansa.
Suomi on pitkä maa ja täällä syrjemmässä ne reitit pitää porukalla skoutata. Ois kätevä pistää ne talteen.
Ihan sama täällä, ei se teillä niin erilaista ole.
TheMiklu
05.11.2020, 14.16
Noni, reiteille on siis tarvetta!
MML:n kartoista ehkä saattaa tietää onko päällyste vai ei. Paitsi tietty sieltä saattaa puuttua helpostikki vuoden ajan uudet tiet.
Palokunnan jouduin kerran soittelemaan paikalle niin sieltä ne körötteli hiekkatietä (ei voi ajaa gravelilla eikä paikoin maasturillakaan. Läskillä pääsee) vaikka toinen reitti olis ollut puolet lyhempi pätkä kaksikaistaisen tien levyistä viivasuoraa tuulimyllybaanaa :D
Mutta jos tosiaan tuohon Trailmapin "soratiekarttaan" ihan ensialkuun lataisi käytettävissä olevilla vapaalla datalla yleisille teille pinnoitetiedon. Tai ehkäpä päällystetyille teille ei tarvitse sitäkään tietoa (paitsi jos tulossa on joskus vielä "Roadmap" maantien kulkijoille).
Noille voisi innokkaimmat lisätä haluttuja ominaisuuksia ja yksityisteille/metsäteille/traktoriurile jne päällyste-, ajokelpoisuus-. ym tietoja ja ominaisuuksia sitä mukaa kun niitä kertyy.
F. Kotlerburg
05.11.2020, 15.56
Mainiota, kävin tsekkaamassa. Pitääpä jossain kohtaa ajella noita.Tuolla alueella on kyllä määrättömästi ajettavaa soratietä. Kaikkea ei vaan ehtinyt tsekata tälle kesää. Varmaan 300km edestä on piirrettyjä lenkkejä oottamassa ensi kesää.
Kiitän tässä kohtia kaikista kommenteista ja syötteistä "Grailmap"-ideointiin! Nämä kun yhdistää parin muun lähteen kanssa niin on jo ihan riittävästi funtsittavaa. Nyt pitää vaan jostain repiä aikaa hoitaa speksaus finaaliin jotta voi siirtyä toteuttamaan ensimmäistä versiota. Tässä samalla mukavasti oma gravelointikokemuskin taas päivittyy tuoreilla tunnelmilla siitä miten vuodenajat tähänkin touhuun vaikuttaa, esim. kuten jalo tuolla ylempänä totesi niin kaikki soratiet eivät ole ihan veljeksiä märemmillä keleillä.
K.Kuronen
05.11.2020, 21.26
^miten ajattelit määritellä soratien laadun?
F. Kotlerburg
05.11.2020, 21.28
kaikki soratiet eivät ole ihan veljeksiä märemmillä keleillä.
Ei eivätkä kuivemmillakaan. Uusien hakkuiden takia karkealla soralla vastaikään lanattu metsätalouden tarkoitusperiä varten tehty soratie on aika tyly. Toisaalta sitten, kun siinä on kymmeniä kertoja 74 tonniset ajaneet se voi olla aika mukava. Koskaan ei voi tietää ja muuttujia on törkeästi.
^miten ajattelit määritellä soratien laadun?
Se on siis juuri tuota funtsittavaa ("speksausta") mitä yllä sanoin tekeväni seuraavaksi. Heitän kyllä sitten tänne ajatukset reposteltavaksi kun on vaan ensin oma kotityö tehty.
Ei eivätkä kuivemmillakaan. Uusien hakkuiden takia karkealla soralla vastaikään lanattu metsätalouden tarkoitusperiä varten tehty soratie on aika tyly. Toisaalta sitten, kun siinä on kymmeniä kertoja 74 tonniset ajaneet se voi olla aika mukava. Koskaan ei voi tietää ja muuttujia on törkeästi.
No, tästähän siitä ollaan juurikin keskusteltu. Karkeasti minun tulkintani näkemyksien laidoista on, että toisille tämä on vain asfaltti vs. soratie ja toisille kysymys eri tekijöistä jotka vaikuttavat soratien ajettavuuteen ja jotka olisi kiva (josko ei välttämättä mielekästä & mahdollista) saada kuvattua. Varmaan käynyt selväksi kumpaan laitaan itse kuulun. Toinen juttu on sitten tiedon ajantasaisuus mitä yllä kuvaat. Samaa probleemaa on metsien poluilla, hakkuut yllättävät milloin missäkin ja yhtä nopeasti risut katoavat ja osa poluista on tallella, osa vähän heikommassa hapessa. Sitten vain OSM päivittyy ja tilanne on taas ajantasainen. Keskimäärin toi on toiminut suht ok alueilla missä paljon harrastajia, joista on sitten noussut riittävä määrä kartoittajia jotka pitävät huolen myös päivityksistä, ei vain uusista löydöistä.
K.Kuronen
06.11.2020, 09.05
Vähemmän niissä luokiteltavaa on kuin poluissa. Perussoratien luonne on tottakai elävä. Käytännössä kaikki pehmenee sateella ja hoidetut tiet lanataan säännöllisesti.
On kuitenkin ihan eri asia ajaa tai yrittää ajaa pintamateriaaliltaan hiekasta nyrkinkokoisiin lohkareisiin. Kaikki ne on kartassa päällystämättömiä.
Tähän vaikuttaa varmasti eniten alue, missä ajetaan. Luonaissuomessa pääosa läpi ajettavista, eli automaattisen reitittämisen kannalta merkittävistä, teistä on perustyypiltään samoja, vain leveys ja tien hoidosta vastaava vaihtuu. Jos olisi jokin luokitus, niin itse saattaisin käyttää luokkaa 2 (irtosoraa).
Pääsääntöisesti yllätykset keskittyvät metsäteille, joista useimmat tällä alueella ovat umpikujia, joilla ei kait ole merkitystä reitityksen kannalta.
Poikkeuksiakin on, esimerkiksi Honkilahdentie on joinakin kesinä ollut luokkaa 1, nopea kestopäällystettä vastaava, mutta oli menneenä keväänä jonkin aikaa pelkkää savivelliä. Muistaakseni tänä syksynä sitä oli ainakin osin sorastettu uudelleen, jolloin luokka putoasi.
Yksi ajatus olisi, että jonkin soratien voisi liputtaa, joko määräajaksi (kelirikko, lanaus) tai pysyvästi (metsätie, isoa uutta sepeliä).
Tähän vaikuttaa varmasti eniten alue, missä ajetaan. Luonaissuomessa pääosa läpi ajettavista, eli automaattisen reitittämisen kannalta merkittävistä, teistä on perustyypiltään samoja, vain leveys ja tien hoidosta vastaava vaihtuu. Jos olisi jokin luokitus, niin itse saattaisin käyttää luokkaa 2 (irtosoraa).
Pääsääntöisesti yllätykset keskittyvät metsäteille, joista useimmat tällä alueella ovat umpikujia, joilla ei kait ole merkitystä reitityksen kannalta.
...
Kyllä täälläkin (Tampereen ympäristö) isommat soratiet ovat toistensa kaltaisia. Mutta kiinnostavampaa ajettavaa onkin ne pienemmät. Metsäteitä jotka eivät olekaan umpikujia, metsäteitä jotka yhdistää johonkin toiseen metsätiehen ajettava polku (MML:n kartassa näyttävät umpikujalta, todellisuudessa eivät ole), polut jotka ovatkin todellisuudessa vauhdikasta gravel-baanaa ja sitten on toki näitä tunkattaviakin osuuksia. Mutta pointti siis paljolti sama kuin metsäpolkujen osalta: jos vain katsoo missä MML:n kartoissa on yhtämittaista viivaa ajettavaksi niin on todennäköisesti vähintään pikkaisen, mahdollisesti aivan hemmetisti, hakoteillä siitä missä sitä ajettavaa soratietä voi löytää.
K.Kuronen
06.11.2020, 16.21
...
vain katsoo missä MML:n kartoissa on yhtämittaista viivaa ajettavaksi niin on todennäköisesti vähintään pikkaisen, mahdollisesti aivan hemmetisti, hakoteillä siitä missä sitä ajettavaa soratietä voi löytää.
Otan tämän lupauksena ja jään odottelemaan projektin hedelmiä ja poimin aikanaan sitten rusinat pullasta.
Kyllä täälläkin (Tampereen ympäristö) isommat soratiet ovat toistensa kaltaisia. Mutta kiinnostavampaa ajettavaa onkin ne pienemmät. Metsäteitä jotka eivät olekaan umpikujia, metsäteitä jotka yhdistää johonkin toiseen metsätiehen ajettava polku (MML:n kartassa näyttävät umpikujalta, todellisuudessa eivät ole), polut jotka ovatkin todellisuudessa vauhdikasta gravel-baanaa ja sitten on toki näitä tunkattaviakin osuuksia. Mutta pointti siis paljolti sama kuin metsäpolkujen osalta: jos vain katsoo missä MML:n kartoissa on yhtämittaista viivaa ajettavaksi niin on todennäköisesti vähintään pikkaisen, mahdollisesti aivan hemmetisti, hakoteillä siitä missä sitä ajettavaa soratietä voi löytää.
MML:n satelliittikuvat auttavat aika hyvin näissä katkoviivakohtien (lieneekö ajopolku vai mikä) analysoinnissa reittiä suunniteltaessa. Ainakaan plotaroute.com ei löydä kaikkia metsäteitä, joten satelliittikuvien avulla on hyvä tarkastella mistä pääsee läpi. Yleensä nämä MML:n maastokarttoihin merkityt katkoviivat ovat ainakin täällä Pohjanmaalla umpeen kasvaneita metsäteitä, joista ei mennä millään pyörällä läpi. Joskus ne saattavat olla kuitenkin ihan hyvin sorapyörällä ajettavia vähällä käytöllä olevia leveitä polkuja.
Otan tämän lupauksena ja jään odottelemaan projektin hedelmiä ja poimin aikanaan sitten rusinat pullasta.
Lupaus on että nykyistä käyttökelpoisemmat gravel-kartat ovat mahdollisia ja sen eteen olen kantamassa korteani kekoon. Se mikä on sitten lopputulos riippuu kunkin alueen harrastajien kyvystä nähdä tämä parempi tulevaisuus JA nähdä yhdessä hieman vaivaa asian eteen.
Näin se on Trailmapissakin metsäpolujen osalta: Esim. Tampereen lähiseutujen huiman laaja polkuverkosto on kattavasti piirretty & luokiteltu. Ja harrastajat ovat syystäkin aika tyytyväisiä ja porukka yhdessä pitää tuon myös ajan tasalla. Sitten on monta aluetta missä tuijotellaan MML:n karttoja ja huudellaan somessa että missä ne polut oikein ovat. Oisko siellä vähän liikaa rusinan poimijoita suhteessa pullan leipojiin...
MML:n satelliittikuvat...
Tähän pakollinen pikkunipotus, Maanmittauslaitoksella ei ole sateliittikuvia jaossa vaan ilmakuvia. Googlella ym. on sateliittikuvia.
Hasssua kyllä, joskus noi Googlen sateliittikuvat on tarkemmat kuin MML:n ilmakuvat.
Tähän pakollinen pikkunipotus, Maanmittauslaitoksella ei ole sateliittikuvia jaossa vaan ilmakuvia. Googlella ym. on sateliittikuvia.
Hasssua kyllä, joskus noi Googlen sateliittikuvat on tarkemmat kuin MML:n ilmakuvat.
Ai niin joo totta, nimenomaan ilmakuvat tuolla Karttapaikassakin lukee. Näköjään tuli ajatuskatko tuota kirjoittaessa, kun suunnittelin huomista ajopäivää ja oli Googlen satelliittikuva auki. Hyvä kun silti täsmensit. Ilmakuvista näiden katkoviivapolkujen tila on näkynyt aika hyvin, jos kartalla on vaaleanharmaa tai -ruskea linja maastokartan polun kohdalla, ovat ne yleensä sora- tai hiekkateitä ja niillä pääsee etenemään ilman sen kummempaa hikoilua. Jos sen sijaan puiden välissä näkyy vain pieni ura tai syvennys, menee yleensä tunkkaamiseksi oman kokemuksen perusteella.
Juha Jokila
06.11.2020, 22.10
Miksei sorapyöräilyyn käy surface ja smoothness-tagit?
Miksei sorapyöräilyyn käy surface ja smoothness-tagit?
Käy ne. Ne ei vaan ole yksinään riittäviä, ainakaan jollei sovita tarkkaan miten smoothness:ia käytetään eri "ongelma"-teiden osalta. Sitä tuossa dokkarissa pyrin avaamaan: https://docs.google.com/document/d/1JdAc0oTEYPSqdqZGWLrpJqw8C-B79eLjPXFhQj9_eYY
Sorateiden lanaus (siis irtoaineksen levittäminen "kuulalaakereiksi"): Kuinka usein tuota keskimäärin tehdään ja kauanko kestää tuoreen lanauksen jälkeen kunnes ainakin autojen renkaiden ajourat on taas sen verran vapaita irtoaineksesta että siinä voisi taas ajaa maantiefilollakin (ja gravelilla siten hyvin helppoa)? Vaihtelee toki nuo tien mukaan jne. mutta onko jotain nyrkkisääntöjä jota tuohon voisi soveltaa? Oma gravelointi on sen verran tuoretta ja toisaalta joka lenkillä tulee ajettua eri väyliä että vaikka tuoretta lanattua on päässyt nyt syksyllä usein maistamaan niin ei ole päässyt syntymään minkäänlaisia toistoja noille teille jotta olisi edes jotain tuntumaa kehittynyt miten olosuhteet lanauksen jälkeen muuttuvat. Pohde tässä on siitä että miten vakavasti pitäisi tuohon lanaus-probleemaan suhtautua OSM-kartoitusprojektin kannalta.
Juha Jokila
08.11.2020, 19.11
Lanaukset tehdään yleensä syksyllä, kun tie on sopivan kostea. Samaten keväällä routavaurioiden tasaus. Mun näppituntuma on, ettei lanausta pysty, eikä kannata huomioda kartassa. Tai ainakin sellainen merkkaus pitäisi automaattisesti poistua viikossa. Karkea sepeli painuu tietty hitaammin ja samaten, jos ei ole liikennettä.
.... Mun näppituntuma on, ettei lanausta pysty, eikä kannata huomioda kartassa. ...
Mä olisin samaa mieltä.
K.Kuronen
08.11.2020, 20.17
Itselle merkitsee eniten onko tie henkilöliikenteen käytössä, onko kyseessä metsäautotie, vai peltotie. Vaikka metsätie olisi luokiteltu ajokelpoiseksi vuosi sitten, voi se tänään olla jotakin muuta.
Viime talvena meni hurjaan kuntoon monet metsätiet kun oli pehmeätä.
TheMiklu
09.11.2020, 00.34
Liikenteen määrästä se lanauksen vaikutus riippuu. Meilläpäin se on sen viikon ja siinä on kova ajettava ura taas. Samaa mieltä, että ei kannata tosiaan noita miettiä merkkaavan.
Oikeestaan riittäisi se sora, hiekka (siis oikea hiekkatie (maasturikin kiemurtelee mutta läski rullaa)), pehmyt sammal/suopohjainen mehtäautotie ja isokokoisesta sorasta se mitä pystyy ajamaan mutta vauhti hidastuu ja toinen joka saattaa olla nippanappa ajettava. Hailuodossa tuli kesällä vastaan soravariaatiota, jota pääsi kyllä eteenpäin vähän kävelyvauhtia nopeammin ja maasturillakin fiilis oli VMP.
Toisaalta niinku todettua niin soratien luonne on se, että sateiden jälkeen kovinkin ura voi olla pehmeä ja hidastaa selkeästi etenemistä ja taas pakkasten jälkeen kaikki rullaa. Keväällä kaikki soratiet on niinku pesuienen päällä yrittäis ajaa.
Tuossa tuli erään tien osalta todettua, että kun keväällä reitille oli ajettu 5cm murkulaa niin loppusyksystä se olikin tamppautunut ihan ookoosti ajettavaksi.
Joku tältä foorumilta tutun oloinen nimimerkki, ehkä JackOja, jakoi joskus jossain palvelussa, ehkä facebookissa, linkin johonkin palveluun, ehkä ridewithgps:ään, jossa oli hiekkatiereitti Helsinki-Lahti-Helsinki, reilu 200 km. Ensi kesän retket mielessä jo ja ajattelin kaivaa em. reitin suunnitelmien pohjaksi, mutta enpä sitten enää löytänytkään. Löytyisiköhän täältä apuja löytämiseen, tai miksei vaihtoehtoisia reittiehdotuksiakin?
...linkin johonkin palveluun, ehkä ridewithgps:ään...
Olisiko ollut https://trailmap.fi tai https://gravelmap.com ?
Olisiko ollut https://trailmap.fi tai https://gravelmap.com ?
Tuo hki-lahti-hki oli ihan valmis, kokonainen reitti/gepsijälki. Noissa palveluissa ei ilmeisesti sellaisia jaeta? Mutta hyviä vinkkejä kyllä, pitää ottaa työkalupakkiin.
Firlefanz
23.02.2021, 12.18
Se oli tosiaan JackOja - jota muuten pienoiseksi hämmästykseni huomaan kaipaavani takaisin foorumiin - joka pyynnöstäni semmoisen reitin speksaili. (Häpeäkseni on tunnustettava että erinäisistä syistä johtuen se on toistaiseksi ajamatta; joihinkin pätkiin olen kyllä käynyt tutustumassa silloin kun ne ovat lyhyemmälle tai pääosin suorempaa asfalttireittiä ajetulle lenkille sopivasti osuneet.)
https://ridewithgps.com/routes/30981552
Sieltä se tuli, kiitoksia! Muistin joo palvelunkin oikein, mutta haku ei vain tärpännyt. Pituutta oli enemmän kuin muistin, mutta yhden telttayön retkimeininki tässä olikin ajatuksissa.
billypilgrim
05.06.2021, 12.40
Se oli tosiaan JackOja - jota muuten pienoiseksi hämmästykseni huomaan kaipaavani takaisin foorumiin - joka pyynnöstäni semmoisen reitin speksaili. (Häpeäkseni on tunnustettava että erinäisistä syistä johtuen se on toistaiseksi ajamatta; joihinkin pätkiin olen kyllä käynyt tutustumassa silloin kun ne ovat lyhyemmälle tai pääosin suorempaa asfalttireittiä ajetulle lenkille sopivasti osuneet.) https://ridewithgps.com/routes/30981552
Ajoimme tämän eilen hieman sovellettuna (taukokoukkaukset Kellokoskelle, Sälinkäälle ja Järvelään). Suuret kiitokset JackOjalle reitin speksaamisesta ja Firlefanzille asian tiettäväksi tuomisesta!
Tärkeä huomio: Välillä Hahmajärventie-Lopentie reitti menee aivan omakotitalon pihan läpi. Talossa oli erittäin vihainen asukas, jonka kanssa saimme hetken neuvotella, ennen kuin saimme luvan jatkaa matkaa. Lupasimme kertoa muille mahdollisille alueella pyöräilijöille, että pihan läpi ei saa ajaa. Tämä siis tiedoksi annettakoon. Reitti menee siis oikeasti ihan pihan läpi, joten tätä toivetta kannattaa kunnioittaa.
Kyse tästä:
https://i.imgur.com/CEbwTZJ.jpg
Pikaisen Strava-tutkielman perusteella tämän voi kiertää esimerkiksi näin:
https://i.imgur.com/hSB6B67.jpg
Tai näin:
https://i.imgur.com/5CY5TyZ.jpg
Jälkimmäinen menee vähän tylsästi hetken Riihimäentietä, MUTTA vastavuoroisesti pääsee kokemaan Tesalantien Taidepolun, joka oli oikeasti riemastuttava ITE-taidekokemus.
https://i.imgur.com/NjtBCkf.jpg
^kiva jos reitti toimi!
Mut tsori siitä vihaisesta alkuasukkaasta, kaikkea ei voi tietää pelkästään kartoilta. Otan huomioon noi sun vinkit kun itse lähden ajamaan. Ja muutankin ensi tilassa tuohon julkiseen reittiin
billypilgrim
06.06.2021, 10.40
Juu ei mitään! Näistä harvemmin kartalla tietää :) Jos tämä tosiaan pelkällä karttatutkielmalla oli speksattu, niin todella hyvä reitti oli. Reitillä oli pari vähän teknillisempää osuutta, mutta nekin kaikki täysin ajettavia. Parin mutaisemman lammikon kohdalla joutui ehkä laittamaan jalan maahan, ja sateisemman kauden päätteeksi olis paikoitellen saattanut olla turhankin kosteaa. Laitan näistä pari tarkempaa huomiota tuonnempana.
Kyse tästä:
https://i.imgur.com/CEbwTZJ.jpg
Pikaisen Strava-tutkielman perusteella tämän voi kiertää esimerkiksi näin:
https://i.imgur.com/hSB6B67.jpg
Tässä itäisemmässä vaihtoehdossa kannattaa ajaa Hahmajärventietä vielä vähän eteenpäin ja kääntyä vasta seuraavasta tai sitä seuraavasta risteyksestä vasemmalle niin ei joudu Seppälän talon pihaan.
Juu ei mitään! Näistä harvemmin kartalla tietää :) Jos tämä tosiaan pelkällä karttatutkielmalla oli speksattu, niin todella hyvä reitti oli. Reitillä oli pari vähän teknillisempää osuutta, mutta nekin kaikki täysin ajettavia. Parin mutaisemman lammikon kohdalla joutui ehkä laittamaan jalan maahan, ja sateisemman kauden päätteeksi olis paikoitellen saattanut olla turhankin kosteaa. Laitan näistä pari tarkempaa huomiota tuonnempana.
Tää riippuu kyllä ihan mitä karttaa käyttää ja kyseisen alueen kartoittajista. Strava käyttää OpenStreetMap-yhteisökarttaa siinä missä lähes kaikki globaalit sovellukset ja Suomeen tehdyistä lähinnä Trailmap. Strava yms. tosin yleensä renderoi OSM-datasta vain hyvin yksinkertaistetun version - kartta näyttää helppolukuiselta, mutta sieltä puuttuu paljon siitä mitä voisi olla. Esim. ne kulkukiellot mitä kartoittajat sinne ovat mahdollisesti laittaneet tuollaisista älä aja pihan lävitse tilanteista tai polkujen ajettavuudesta. Siksi tätä alunperin polkujen kartoitus hanketta on viety eteenpäin jotta nimenomaan kartalta näkisi olennaisia asioita paremmin. Ja siksi tietämättömiä sivistetään karttojen eroista koska kartoittajien määrä ja motivaatio on käyttäjien määrästä riippuvainen ;=)
Mennääs välillä Siuntioon... haaveilin ajavani tästä (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6676492.785470195&e=345860.0107648718&title=T%C3%A4st%C3%A4&desc=&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22%3A186%2C%22opacity%22%3A50%7 D%2C%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D) Järvansin tilan (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6678582.785470195&e=345816.0107648718&title=J%C3%A4rvans&desc=&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22%3A186%2C%22opacity%22%3A50%7 D%2C%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D) kautta Lauklammelle. Onko tilan pihan läpi menemistä ja onko tuo Storträskin eteläpuolen kallioilla kulkeva metsäura järkevää ajettavaa?
Vastaan itselleni... Vaikka jossain somessa joku tähän vastasikin jo. Oli toimiva ja myös messevä reitti 100/100.
EDIT: nythän noi onkin Gravelmapissa. Ja pari muuta, jotka meinasin lisätä. Mutta jäi mullekin sentään jotain.
Kysynpä tässä. Mäntsälän Hirvihaaran terminaalista(?) lähtee kaasulinjat lounaaseen ja etelään. Heatmappien perusteella ehkä paljon pyöräiltykin. Missä määrin nuo on gravelilla ajettavissa sillai joutuisasti? Vai enempi mtb-touhuja jos on kovin möykkyistä ja/tai savilöllöä?
Kyllä niitä gravelilla pystyi ainakin viime vuonna ajelemaan. Tänä vuonna en ole käynyt, mutta niin kuiva kesä ollut etten usko että olisi mennyt ajamattomiksi.
Mäkin kysyn. Vaimolla on suunnistuskisat huomenna Jämsänniemellä. Onko jollain testattuja graveltärppejä Himos-Jämsä-alueelle?
^onks Gravelmap tuttu :)
Paljonko sulla on aikaa? Lenkkinä esim. Okskulmantie-Konivuorentie-Hassintie. Hassintie ainakin blissiä, ajoin sentoissa kesänä Päijänteen rundilla. Ajat vaikka sitä Kuhmoisiin ja edelleen etelään ja vaimo poimii sut kyytiin jostain?
Tai tämmönen lenkura Jämsän Shelliltä: https://www.strava.com/routes/3015971012814369330, ajaisin heti! Isojärven kansalllispuistoon joku pisto niin saat satkun
EDIT: tai jos haluat pysytellä Jämsänniemellä niin sehän vaikuttaa paratiisilta, mäkiäkin. Pysyttelee vaan Himoksen tyhmistä assuista kaukana. Eihän noita ehdi edes päivässä kaikkea ajaa :eek:
https://pic.useful.fi/NpqmL9ZAj.jpg
EDIT: kateeksi käy kun jollakulla on (teko)syy lähteä kotipoluilta hieman kauemmaksi.
Ai mikä..gravelmap…? :)
Juu tuota Jämsänniemellä pysymistä pohdiskelin, kun meillä on kämppä Himoksella, joten pitäisi palata sinne iltapäivästä. Kurvaillen saisi n. 80 km sinne niemelle. Gravelmap ei tosiaan kertonut sinne mitään ja siellä menee jotain merkittyjä pyöräilyreittejä, niin mietin, että onko bueno vai meh.
Toinen, mitä mietin on tosiaan se, että lähtisi ajelemaan noita Kakaristo-Ouninpohja-Hassi erikoiskokeita. Vähän flunssan jäänteitä vielä. Satku ehkä maksimi.
E: Mtähän pintaa voisi olettaa noiden loppujen punaisten tienpätkien olevan? Esim. Hirvijärven ohi menevä tie ja Kukkaro-nimisen saaren kohdalla?
...
Juu tuota Jämsänniemellä pysymistä pohdiskelin, kun meillä on kämppä Himoksella, joten pitäisi palata sinne iltapäivästä. Kurvaillen saisi n. 80 km sinne niemelle....
Mää naputtelin sinne koeluontoisesti n. 120 km lenkin.
Gravelmap ei tosiaan kertonut sinne mitään ...
Harvinais-Suomessa ei riitä joukkovoimaa ja laiskuuttakin ehkä esiintyy :)
Mää naputtelin sinne koeluontoisesti n. 120 km lenkin.
Onnistuiko ilman, että pitää ajaa samaa kohtaa kahteen kertaan tai oman jälkensä yli? Mulla on fiksaatio siitä, että lenkkien pitää olla lenkkejä. :)
Onnistuiko ilman, että pitää ajaa samaa kohtaa kahteen kertaan tai oman jälkensä yli? Mulla on fiksaatio siitä, että lenkkien pitää olla lenkkejä. :)
Ei.
Mulla taas on fiksaatio, että maksimaalisesti -ellei peräti kaikki- vv-ruutuja. Pikkusen meni limittäin paikoin.
Kyllä siinä Jämsänniemellä riittää toipilaalle ajettavaa, sillai mukavasti kumpuilevaa, pieniä pätkiä siellä saattaa joutua ajamaan assua mut muuten siellä löytyy kyllä kallioista suopolkuihin.
Kakaristo-Ouninpohja-Hassi erikoiskokeita kannattaa käydä ajelemassa sitten kun on oikeasti aikaa, ne ja mihin kaikkialle tiet johtavatkaan on niinsanottu loputon suo.
Parastahan graveliähän on minun mielestäni se että kattoo vain jonkun yhden suunnan tai mestan ja sitä kohti, ja siitä sitten tulevaisuuteen. Meillä on mökki niillä suunnilla ja siellä pystyy ajelemaan ihan miten pitkiä tai lyhyitä lenkkejä kuin haluaa eikä assua välttämättä tarvitse ajaa kuin jonkun isomman tien yli.
Hienot tiet Jämsänniemellä oli ja paikoin hienoja maisemiakin. Aika paljon myös sitä tavallista suomalaista perussekametsämaisemaa, joka ruskan takia oli kylläkin nyt hienoimmillaan. Yhteen hirviporukkaan törmäsin. Kivoja mäkiä, sekä ylös että alas. Eilisessä kunnossa vähemmätkin mäet olisi tosin riittäneet ja märkyyden vuoksi tiet oli liisterisiä. N. 70 km riitti. 1100 ja rapiat tuli nousumetrejä. Piti vähän lyhentää lopusta ja jättää Paljakan ylitys pois, kun sykkeet huiteli missä sattuu. Pitänee tulla uudestaan, kesäkelillä ja terveenä. Teitä päivitetty gravelmappiin. Saatan illalla laittaa jonkun kuvan lisää lenkkikuvatopiikkaan.
https://live.staticflickr.com/65535/52430423997_fa3b0c6190_k.jpg
Tuo on joo justiinsa sitä komeasti rullaavaa soraa!
Tehomittari jos olisi, niin tajuaisi miksi sykkeet huitelee korkealla muutaman tunnin jälkeen.
Tuo on joo justiinsa sitä komeasti rullaavaa soraa!...
Kuvassa on tosin hiekkaa
F. Kotlerburg
16.10.2022, 15.23
Ja ei myöskään rullaavaa, kun tuo on märkää ja pehmeää.
Noniin. Sitä vähän meinasinkin. Tuossa ei normi gravellin rengas rullaa yhtään mihinkään.
navajokoira
16.10.2022, 18.45
Kysynpä tässä. Mäntsälän Hirvihaaran terminaalista(?) lähtee kaasulinjat lounaaseen ja etelään. Heatmappien perusteella ehkä paljon pyöräiltykin. Missä määrin nuo on gravelilla ajettavissa sillai joutuisasti? Vai enempi mtb-touhuja jos on kovin möykkyistä ja/tai savilöllöä?
https://i.postimg.cc/SR7dcTXP/A84-B1-E36-4-BAA-4-EB7-8-DFC-9-D53-EC501-C01.jpg
Mä eksyin sille linjalle pyytämättä ja yllätyksenä tossa toukokuun alussa. Kuvan kaltaisia hidasteita oli, mutta muuten helppoa ajettavaa. Tämä siis sitä lounaaseen menevää linjaa ja osuin sille etelästä tulevaa metsätietä eli alkupää jäi näkemättä.
Tuo on joo justiinsa sitä komeasti rullaavaa soraa!
Tehomittari jos olisi, niin tajuaisi miksi sykkeet huitelee korkealla muutaman tunnin jälkeen.
Toi oli itseasiassa ihan ok alustaa. Ne paikalliset ”päätiet”, jotka oli savettu ja ui eilisessä kelissä mutalillissä oli niitä liisteripätkiä. Mutta sykkeitten huitelu johtui flunssasta. Ylämäissä ei kulkenut yhtään.
K.Kuronen
16.10.2022, 22.38
^kesällä kuivana, jos hiekkaa on vähän paksummalti, niin voikin olla aika tuskainen ajettava.
...Yhteen hirviporukkaan törmäsin....
Ai juu, nyt on se aika. Kaikista herkullisimmat pätkät on viikonloppuisin varattuina. Ainakin omasta mielestäni hirvenammuntalavojen määrä korreloi suoraan reitin hauskuuden kanssa.
...Kuvan kaltaisia hidasteita oli, mutta muuten helppoa ajettavaa...
Kiitos, pistetään tieto jemmaan tulevaa varten. Viikonlopun sää oli niin epämääräinen, että pysyttelin lähempänä pesää.
Kuvassa on tosin hiekkaa
Ettei vain olisi Jämsänkoskelta Juokslahdentielle Paljakantietä? On jokseenkin hienoa imevää hiekkaa johon tuntuu liisteröityvän kiinni.
—
Elämä on kuolemista
Ettei vain olisi Jämsänkoskelta Juokslahdentielle Paljakantietä?...
Stenuhan tuon tietäisi kertoa. Tai sitten vaklaa sen Stravasta jos tuo on reittiin linkitetty.
Stenuhan tuon tietäisi kertoa. Tai sitten vaklaa sen Stravasta jos tuo on reittiin linkitetty.
Joo itseasiassa vastasin ihan väärälle kaverille :). Sori siitä. Stenuhan tuon alulle pani.
—
Elämä on kuolemista
navajokoira
18.10.2022, 23.14
Mä eksyin sille linjalle pyytämättä ja yllätyksenä tossa toukokuun alussa. Kuvan kaltaisia hidasteita oli, mutta muuten helppoa ajettavaa. Tämä siis sitä lounaaseen menevää linjaa ja osuin sille etelästä tulevaa metsätietä eli alkupää jäi näkemättä.
Ylitin etelään menevän putken tänään lenkillä. Olin läpimärkä ja paleli joten ei huvittanut lähteä seuraamaan, mutta siinä risteyksen kohdalla näytti että sitä ajaisi vaikka henkilöautollahttps://i.postimg.cc/52rdxjH2/B8-D916-EC-8258-4059-A035-4-B69-BA8390-F3.jpg
Itse olen ajellut jonkin verran radanvarsien huoltoteitä. Eniten niitä löytyy Lahden oikoradan varresta alkaen Järvenpään kohdalta ja jatkuen aina Mäntsälän pohjoispuolelle asti. Siitä eteenpäinkin niitä on, mutta katkonaisina, eivätkä ole läpiajettavia. Myös Jokela-Hyvinkää väli on tullut ajettua. Huoltotie menee toisella puolella, kuin Jokelan-Hyvinkään välinen maantie. Hyvinkään jälkeen huoltoteitä pääsee Riihimäelle asti. Kannattaa kokeilla myös Hyvinkään- Karkkilan kapearaiteisen rautatien pohjalla kulkeva Pikku-pässin reitti. Läyliäisten-Kytäjän välillä olen kerran eksynyt, koska osa linjasta on metsitetty ja kaivettu ojia ja kaikki viitat eivät ehkä ole paikoillaan. Kovimpia gravelmäkiä, jotka tiedän on Hyvinkään Kulomäki ja Nuuksiossa Höbackan mäki. Viimeksi löysin ehkä jyrkimmän gravelmäen Espoon Lahnuksesta Rajapyörteentien päästä, josta lähtee mäki kännykkämastolle. Itse en jaksanut sitä ylös asti polkea, siinä oli tosin kosteita lehtiäkin. Myös Vantaan Riipilässä Aurinkokallion täyttömäen nousu on melko kova.
Mä ajoin syyskuussa Tampereelta Hämeenlinnaan radanvarren huoltotietä. Iittalaan asti oli hyvää, Iittala-Parola surkeaa ja en sitä väliä toiste lähtisi menemään. Kartan mukaan Hyvinkäälle asti löytyy huoltotietä ja siitä vaihtelevasti sitten päähesalaan asti.
Ettei vain olisi Jämsänkoskelta Juokslahdentielle Paljakantietä?
Toi oli eräs Stravan heatmapin mukaan ei niin ajettu metsätiepätkä. Löyty näköjään osoitekin: Kanavakallio
Tuli mieleen vielä Hakunilan vesitornin gravelmäki. Ja Riihimäen Riutanharjun ulkoilu/latureitit.
Seitsemän veljeksen reitti Rajamäeltä Herusiin on hyvä gravelreitti. Viime kesänä pysähdyin poimimaan puolukoita. Muitakin reittejä on, kuten Solttilannummella ja Kiljavalle päin. Salpausselän pohjoisrinteellä ja siitä eteenpäin Kytäjän suuntaan polut muuttuvat enemmänkin maastopyöräreiteiksi.
Virtanen
09.12.2022, 14.26
Jos Riuttaan asti pääsisi täältä pk-seudulta (juurikin tuota 7veljeksen reittiä miettinyt..) niin tuosta saisi jatkoa hämeenlinnaan asti:
https://gravelmap.com/route/127332-kanta-hme-station-to-station#9.73/60.8824/24.4483
gravel reitti Riihimäen juna-asemalta Hämeenlinnaan
^ Reitteinä kiitos tuommoiset gravelmappiin eikä segmentteinä. Liputin sen poistettavaksi.
Olisko Helkuntien sikapossu kyseessä :)
Mies säilytti pohjavesialueella valtavaa määrää rojua ja vaarallista jätettä Nurmijärvellä (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009341656.html)
Travelkicking
23.01.2023, 15.59
Mies säilytti pohjavesialueella valtavaa määrää rojua ja vaarallista jätettä Nurmijärvellä (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009341656.html)
Ei tuo ihan Suomen ennätykseltä kuulosta. Ihan sattumaa, että edes päätyi viranomaisen hampaisiin. Jotkut kerää jopa purkuasfalttiakin.
Pohjois-Savossa hyvä rengasreitti gravelointiin (35km joista ~1km asvalttia). Lähtö ja paluu Airakselan vanhalta käytöstä poisteltulta rautatieasemalta (parkkitilaa hyvin useammalle autolle). 23km kohdalla Kutunjärven rannalla on myös toiminnassa 9 tien grilli joka toimii hyvänä taukopaikkana. Reitti kulkee osittain myös jo unehdettua sisä-savon rengasreittiä ja samalta alueelta löytyy paljon enemmänkin sorateitä.
https://connect.garmin.com/modern/course/156453687
Törmäsin toissa päivänä lenkillä Luukin kahvilassa ruotsalaiseen bikepacking-porukkaan. Kysäisin, että minne ovat matkalla ja jäin juttelemaan sitten hetkeksi aikaa. Olivat Team Utan Gränser -nimisen hyväntekeväisyyttä harjoittavan porukan järkkäämällä Reitti 2000- ja Nuuksio-turneella kahden hotelliyöpymisen taktiikalla. Kun sanoin, että ollaan mietitty rouvan kanssa vähän vastaavaa Tukholman ympäristöön, niin sain vinkin käydä katsomassa heidän teaminsa sivuilla olevaa reittipankkia ja sehän olikin varsin oivallinen. Jos Ruotsi-gravel kiinnostaa, niin sieltä löytyy 449 valmiiksi pureskeltua lenkkiä eri puolilta Ruotsia linkkeineen, reittikuvauksineen ja valokuvin höystettynä. Reitit on ladattavissa ilmaiseksi, mutta porukan vetäjän sanoi, että olisi äärimmäisen hienoa, jos kaikki reittejä sitä kautta lataavat lahjoittaisivat jotain.
https://teamutangranser.se/gravelrutter/
Mulle kelpaisi pari gravelreitti ehdotusta. Startti Itä-Helsingistä ja yleissuuntana itä. Kahvi/pulla/jäde mestoja voinee myös suositella.
Talutettavia pätkiä ei saa olla. Pari murtumaa jalkapöydässä estää tunkkaamisen.
casanova
04.07.2023, 23.59
Mulle kelpaisi pari gravelreitti ehdotusta. Startti Itä-Helsingistä ja yleissuuntana itä. Kahvi/pulla/jäde mestoja voinee myös suositella.
Talutettavia pätkiä ei saa olla. Pari murtumaa jalkapöydässä estää tunkkaamisen.
Olisikohan tähän tullut enemmän ehdotuksia, jos olisit vähän lisännyt yksityiskohtia pyyntöön? Minä ainakin jäin pohtimaan, kuinka pitkiä reittejä etsit. :)
Olisikohan tähän tullut enemmän ehdotuksia, jos olisit vähän lisännyt yksityiskohtia pyyntöön? Minä ainakin jäin pohtimaan, kuinka pitkiä reittejä etsit. :)Mä en osaa arvioda pituutta. Mä ajan normaalisti maastossa. Mun normi mtb-ajot kestää 3-4h
casanova
05.07.2023, 01.08
Mä en osaa arvioda pituutta. Mä ajan normaalisti maastossa. Mun normi mtb-ajot kestää 3-4h
Itäsuunta tai oikeastaan tarkemmin Sipoo on hiekkatiereittien kannalta vähän hankala - tai ainakin pitää hyväksyä se, että välillä poljetaan tovi asfalttia. Luonnostelin tuommoisen n. 80 km reitin umpimähkään valitusta itähelsinkiläisestä lähtöpisteestä. On tässä ainakin enemmän sorapintaa tai vast. kuin asfalttia.
https://connect.garmin.com/modern/course/174289771
Reitillä ei pitäisi olla varsinaisesti tunkattavia osuuksia. Kaikki pätkät olen joskus ajanut, mutta en nyt takuuseen mene, etteikö tilanne ole voinut muuttua. Niin ja tietysti jokusen puomin voi joutua kiertämään, ehkä jalkautuakin. Paitsi että taisit olla maastomiehiä, joten selvität varmaan vähän teknisempiäkin osuuksia toisin kuin minä...
Mahdollisia taukopaikkoja ainakin Nikkilässä Ison kylätien varrella Sininen talo (ei kokemusta) ja S-Marketin kyljessä oleva Cahvila (myönteisiä kokemuksia). Varovaisesti toivon, että joku kahvila pysyisi Nikkilässä pystyssä.
Kiitos reitistä. Näyttää hyvältä.
Taidan ottaa tuon Cahvilan taukokohteeksi.
Gambinamiäs
05.07.2023, 13.07
Tuosta vähän vastaava ja lyhyempi.
https://connect.garmin.com/modern/course/129212778
Lounas vaikka täällä: https://www.ravintolatila.com/en/
https://connect.garmin.com/modern/course/164615694
Tuossa sitten Sipoonkorven helpompia polkuja. Suurin osa keltaisistakin menee tuolla ihan hyvin gravelilla, joskus joutuu tunkkaamaan, muutta tuo on ajettavissa täysin.
Tiedoksi, että Strukan kanavan sulkujen kautta ei enää pääse joen yli.
Kiitos vielä vinkeistä. Ajalin sit ekan lenkin näin: https://share.trailmap.fi/1231612171119
Parhaat oli soratiet Fisujärven pohj.puolella.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20230724/5efbb2bdd81a1a63083b9bc0b1b91f64.jpg
Kysynpä tässä. Mäntsälän Hirvihaaran terminaalista(?) lähtee kaasulinjat lounaaseen ja etelään. Heatmappien perusteella ehkä paljon pyöräiltykin. Missä määrin nuo on gravelilla ajettavissa sillai joutuisasti? Vai enempi mtb-touhuja jos on kovin möykkyistä ja/tai savilöllöä?
... hidasteita oli, mutta muuten helppoa ajettavaa. Tämä siis sitä lounaaseen menevää linjaa ja osuin sille etelästä tulevaa metsätietä eli alkupää jäi näkemättä.
Tän päivän lenkin jälkeen oon ajanut niitä kaikkia moneen suuntaan. Oikein hauskoja ajettavia, pikkuisia haasteita paikoin.
Kiva korpiseutu siinä Hirvihaaran- Metsäkulman-Ohkolan triangelissa.
tchegge_
21.05.2024, 16.03
Itse kun asuu Länsi-Vantaalla niin toi petikko-nuuksio akseli tullut luonnostaan ajeluun. Mutta mites jos haluaa mennä itään päin, Tampereenväylä/Tuusulanväylä-sektorilla? Löytyykö sieltä yhtenäistä reittiä?
Sent from my Takapalk
Itse kun asuu Länsi-Vantaalla niin toi petikko-nuuksio akseli tullut luonnostaan ajeluun. Mutta mites jos haluaa mennä itään päin, Tampereenväylä/Tuusulanväylä-sektorilla? Löytyykö sieltä yhtenäistä reittiä?
Sent from my Takapalk
Riippuu vähän kuinka pitkää lenkkiä meinasit, mutta onhan tuossa tuo KePu ja Vantaanjoen varsi, joka osuu tuohon akseliin ja siinä saa sellasen pienen ympyrän ajettua. Keravanjoen vartta ja merenrantaa hyödyntäen sitten vaikka pidemmälle Sipooseen asti.
tchegge_
21.05.2024, 22.55
Riippuu vähän kuinka pitkää lenkkiä meinasit, mutta onhan tuossa tuo KePu ja Vantaanjoen varsi, joka osuu tuohon akseliin ja siinä saa sellasen pienen ympyrän ajettua. Keravanjoen vartta ja merenrantaa hyödyntäen sitten vaikka pidemmälle Sipooseen asti.Noihin joo taisin törmäkin kun katselin reittijälkiä.
Pääseekö lentokentän pohjoispuolelta järkevästi, Ruotsinkylän tienoilta esim?
Vai pitääkö kiertää kauas pohjoiseen.
Sent from my Takapalk
Noihin joo taisin törmäkin kun katselin reittijälkiä.
Pääseekö lentokentän pohjoispuolelta järkevästi, Ruotsinkylän tienoilta esim?
Vai pitääkö kiertää kauas pohjoiseen.
Sent from my Takapalk
Siellä kentän pohjoisepuolella mutta kalliopolun (”Mallorca”) eteläpuolella menee soratie. Se on kuitenkin merkitty Trailmapissa ”kulku kielletty” tunnisteella joten en ole sitä itse ajanut.
Seuraava pidempi yhtenäinen soratieosuus on kai sitten jo melko kaukana?
On siinä Myllykylän ja Mätäkivenmäen välillä lentokentän pohjoispuolelta ohi 2½ kivaa reittiä. Näemmä Kratinkallion suunnasta menee Töysselinmäkeen joku (heppa?)ura, pitääkin tsekata joskus sekin. Ja Tuusulanjoen laidan ura, tätä tilaa (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6692582.495942898&e=387145.40120749985&title=Tila&desc=&zoom=10&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z) olen arastellut.
"Kulku kiellettyä" en ymmärrä, olikohan ajonevolla ajo kielletty tai joku muu mistä ei tarvitse välittää? Trailmap ei ole laki.
https://pic.useful.fi/e4tp56nOb.jpg
"Yhtenäisyys" on kyllä kova vaatimus. Pakosti joutuu pois sorkulta ajoittain @pks.
On siinä Myllykylän ja Mätäkivenmäen välillä lentokentän pohjoispuolelta ohi 2½ kivaa reittiä. "Kulku kiellettyä" en ymmärrä, olikohan ajonevolla ajo kielletty tai joku muu mistä ei tarvitse välittää? Trailmap ei ole laki.
https://pic.useful.fi/e4tp56nOb.jpg
"Yhtenäisyys" on kyllä kohtuuttoman kova vaatimus. Pakosti joutuu pois sorkulta ajoittain @pks.
Ei ole laki ei mutta toi merkintä katoaa välillä ja tulee aina takaisin niin olen ajatellut että siellä on jotain banjonsoittajia joita on syytä vältellä.
Ja nyt muistankin, olenhan minä noita ”2,5 kivoja” kivoja reittejä ajanut joskus maantiepyörällä, ehkä Shimaanin kanssa. Silloin oli siistiä soratietä ja komeita vanhoja muuntaja-asemia matkan varrella.
Ei ole laki ei mutta toi merkintä katoaa välillä ja tulee aina takaisin...
Trailmapin merkintä vai liikennemerkki?
...banjonsoittajia joita on syytä vältellä.
Joskus epähuomiossa ajoin -niinku tosta mun kuvasta näkyy- ohi aikomani uran tuonne Ruohosuontien päähän. Siellä tuli tuollainen fiilis.
Ainakin Siltaniityntie menee pihapiirin läpi jossa molemmissa päissä on (muistaakseni) melkoiset uukasit läpiajosta. Lähtee Myllykyläntiletä je menee sinne kentän huoltoteille. Joskus siitä "vahingossa" läpi ajoin jaq jäi tunne että milloinkahan koira tjsp perään lähjtee.
Itse olen polkenut lentokentän takaa lähtien liikkeelle vähän Vantaan ajoharjoitteluradasta eteenpäin ja siitä kiitoradan päätyyn. Myös Lemminkäisen kalliolta kohti Ruskeasantaa lähtee kivoja gravelreittejä.
Onhan tuolla paljonkin hyvää ajettavaa. En itsekkään ole ajanut tuon pihapiirin läpi, koska aika tiukat ukaasit.
Tuolta etelän kautta Sikaniemen ympäri - sähkölinjaa pitkin Kratinkalliontielle olen ruukannut ajaa.
Harmillisen ison alueen vie ja monta hyvää soratietä katkaisee tuo Seutula/Metsäkylä/Ruotsinkylä keskelle jäävä louhosalue.
Aina portti tai verkkoaita edessä.
Mutta tuosta kun itään menee lentokentän pohjoispuolitse, niin siitähän menee juuri Metsäkylä-Mätis-Matari.. aina Sipoonkorpeen saakka.
Marsusram
03.06.2024, 17.14
^Samoja reittejä ajellut.
En kyllä äkkiä muista miksi tuo Siltaniitun hakkuun ja Sikaniemen välinen polku olisi kielletty. Umpeen oli kasvamassa kun viimeksi näin.
Rydybackan yli menevä maastopolku päättyy pellon reunaan.
Snappertunassa, linnanraunioilta 1900 metriä etelään olis tollanen paikka (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6653312.663039407&e=313146.25382350397&title=Polkua%3F&desc=&zoom=11&layers=W3siaWQiOjE4Niwib3BhY2l0eSI6NTB9LHsiaWQiOjI sIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z). Pääsiskö?
Ilmakuvasta tai Googlemapsin satelittikuvasta jää vähän epäselväksi, voi olla märkää ja/tai yli miehenkorkuista kaislikkoa ja pusikkoa.
En suosittele. On juuri sellaista punkkiviidakkoa, missä korkeaa heinää, pusikkoa, märkää pohjaa ja lammasaitaus. Vastarannalta tuli ihmisiä auttamaan ja katsomaan kun siitä läpi tunkattiin. Karttaan merkattu reitti menee mökin pihan läpi.
Iso kiitto! En ollenkaan uskonut, että tuohon joku vastaisi :)
Mä oon tunkannut sen mäennyppylän pohjoispuolelta metsän läpi kerran. Ei ollut minusta paha tunkkaus. Tuo lahdenpohjukka on ihan hieno paikka ja yhdistää kivat reitit, joten itse pitää arvottaa, että onko tunkkaamisen väärti :)
https://live.staticflickr.com/65535/53767611017_1fdabd0924_b.jpg
Sattuuko kukaan tietämään kuka virkkailee dev.soralle.fi -palvelua? Domain on priva-omistuksessa. (Kehittäjälle voisi vinkata, että ei taida nyt mennä 8k pidemmät URLit läpi käytettyihin avoimiin lähteisiin.)
Odottelen mielenkiinnolla, että tuo pääsisi niin pitkälle, että sitä voisi oikeasti käyttää sorareitin suunnittelussa. Ja jos vielä saisi mukaan päällystetyypin valinnan, niin voisi käyttää maantiereitinkin suunnittelussa :-)
Jos joku on miettinyt olisiko se polkupätkä Keravanjärveltä Kaidanpäähän ajettavissa, niin onhan se. Kävin tarkistamassa.
https://pic.useful.fi/2F0S86gMi.jpg
^Tuo pätkä on mainio/tärkeä yhdistävä polku.
^mites se polku Kaidanpäänjärven (Sykärin eteläosa) itäpuolella? Olisko sielläkin oikeasti yhteys?
navajokoira
21.06.2024, 23.27
Jos meinaat pääseekö Kaidanpäästä suoraan Kaanaantielle (1430) niin pari vuotta kun olen mennyt. Hämärä muistikuva että siinä oli eteläpäässä joku hassunnihkeä kyltti, mutta itse reitissä ei tainnut olla mitään ihmeellistä.
Lähinnä päätellen siitä että olen näköjään pari tuntia myöhemmin jaksanut kuvata jotain kanervikon läpi menevää kinttupolkua, mutta tuota en.
Joo oli siellä joku kyltti, päättyvä tie, yksityisalue, pääsy kielletty... kartassa polku kuiteskin.
EDIT: siis tää polku https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6726063.504258634&e=394579.56313786557&title=T%C3%A4%C3%A4%20polku&desc=&zoom=10&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z
On se ajettavissa. Siellä eteläpäässä oliko toissa vai viime vuonna pari risua laitettu ristiin. Mutta tänä vuonna ei ollut mitään.
Hyvä tietää, että sieltäkin pääsee. Joskus on vielä palattava paikalle jatkamaan touhua.
Ideoita kellään? Toijalasta lähtien n. 100-200 km mahd. suoraan pohjoiseen Tampereen ohi, Näsijärven jompaa kumpaa puolta. Jotenkin on huonosti grävelii ja ideat vähissä.
En tiedä löytyykö oikein valmiita reittejä, mutta tässä pari aihiota sanallisesti. Lempäälästä Kuljusta kohti Pirkkalaa, sillan yli Nokialle, siitä Pyhäjärven rantaa ja sen jälkeen hiekkapirkan reitille (https://ridewithgps.com/routes/46351829). Kurun paikkeilta sitten vaikka kohti Seitsemistä ja sen halki. Kovin suoraa reittiä enimmäkseen soralla tuonne ei saa, taitaa kaikki enemmän tai vähemmän suoraan pohjoiseen kulkevat tiet olla asfalttia. Mutta hieman mutkittelemalla onnistuu. Toijala - Lempäälä väli on haastavampi, ainakaan minulla ei ole tiedossa mitää järkevää gravel-reittiä sinne.
Toinen vaihtoehto voisi olla Valkeakosken kautta Tampereelle Pirkan hölkän uraa. Sitten melko pakollinen asfalttisiirtymä Hervannasta Aitolahteen (Rissosta pääsee vähän matkaa pohjoiseen Ojalaan latupohjaa), ja sieltä taas hiekkapirkan reitille ja esimerkiksi Helvetinjärven kautta kohti pohjoista. Helvetinjärven kansallispuiston läpi ei vaan pääse suoraan pohjoiseen.
Helvetinjärveltä pääsee Virtojen suuntaan 66-tien länsipuolta hyviä hiekkareittejä pitkin. Visuveden kohdalla joutuu polkemaan vajaat 4 kilometriä assua. Jos taas menee vielä lännemmäksi niin, Vaskivesi-Vaskuu-Virrat tarjoaa nopeaa gravelia. Helvetinjärveltä itään kohti Haapamäkeä ja takaisn Mänttä-Vilppulaan tarjoaa todella hyviä reittejä.
Marsusram
04.07.2024, 11.10
Virrat on hankala monikollinen kunnannimi. Isä oli syntyään virtolainen ja Virtain suunnalle mentiin sukuloimaan Virroille.
Joku maaperäkartta voisi ehkä paljastaa kangasalueet, joiden kautta hakeutua tuohon suuntaan.
Toijalasta Tampereelle voisi ajaa kohtuullisen soraisasti jotakuinkin näin: https://ridewithgps.com/routes/47411813
Reitti ei kiertele taajamien palveluita, eli kauppoja ja kahviloita osuu reitille ja sen lähistölle.
Toijalasta ideaparkille: Lipontie-ahtialantie-Rantoistentie-Kuivaspääntie
ideaparkilta rautatien länsipuolta pirkkalaan Rajasalmen sillalle: sorvalammentie-Kannistontie-Rajajärventie-Keskisentie-Heikkiläntie
Ylöjärveltä assua(Kuruntie) Kyrönlahteen ja siitä kohti Kurua: Pengonpohjantie-Hankalantie-ristaniementie-Olkitaipaleentie
Kurusta eteenpäin valtatien 65 itäpuolta hiekka/metsäautoteitä Vaskivedelle
Vaihtoehtoisesti ylöjärveltä Pentinmaantietä Lavajärvelle ja siitä seitsemiseen: koivistonkyläntie-Mäihälahdentie-Väinäntie-Seitsemisentie
Toijalasta ideaparkille: Lipontie-ahtialantie-Rantoistentie-Kuivaspääntie
ideaparkilta rautatien länsipuolta pirkkalaan Rajasalmen sillalle: sorvalammentie-Kannistontie-Rajajärventie-Keskisentie-Heikkiläntie
Ylöjärveltä assua(Kuruntie) Kyrönlahteen ja siitä kohti Kurua: Pengonpohjantie-Hankalantie-ristaniementie-Olkitaipaleentie
Kurusta eteenpäin valtatien 65 itäpuolta hiekka/metsäautoteitä Vaskivedelle
Vaihtoehtoisesti ylöjärveltä Pentinmaantietä Lavajärvelle ja siitä seitsemiseen: koivistonkyläntie-Mäihälahdentie-Väinäntie-Seitsemisentie
Bonuksena Vaskivedeltä vaikka kuortaneelle: Havangantie-Pirttikyläntie-Vermaantie-Suojasalontie-Äijännevantie-Hirviniementie-Pahalammintie-Soukanperäntie-Kontiaistentie-Niinimaantie-Kivenmäentie
Kiitoksia kommenteista. Jäi tähdentämättä, että Tampere (kelvihelvetti, liikennevalot, häröilijät) on nimenomaan tarkoitus välttää, eikä ole tarvetta palata Toijalaan vaan pääsuunta on Oulu. Hiekkatie ei ole ehdoton vaatimus eikä sellaisen ajamiseksi ei ole tarkoitus tehdä ISOJA turhia mutkia.
Itselle hahmottunut Rastinmaa-Lastustenkulma-Tuljamo-Ohtola-Kangasala-Suinula-Lihasula-Siltama-Orivesi-Mänttä/Vilppula-Keuruu-Saarijärvi-jne, jotenkin näin (https://ridewithgps.com/routes/47417521) esim.
Ei kovin näppärä kuitenkaan.
Pahoittelun pienestä ryhmän aiheen lainaamisesta, mutta ei tämä nyt aivan off-topic luullakseni ole. Uudistettu Trailmap (https://trailmap.fi) on ottanut loikkia pois maastopyöräilijöiden polkukartasta kohti gravelin harrastajia (uuden kartan "gravel-tyyli", reitityksen gravel-profiili ja monia muita virityksiä). Mukava olisi kuulla arvon gravel-harrastajien kommentteja Trailmapista: onko kokeiltu, mikä toimii, mikä ei toimi (vielä)? Gravelia on niin monenlaista, joten ideoita ja huomioita pitää kerätä aika laajasti jotta saa taklattua erilaisia tarpeita reittien rakenteluun.
Olen siis Trailmapin kehittäjä, monen ulkoilulajin harrastaja, nykyään eniten gravelia (mtb-henkisesti) ja polkujuoksua. Asustelen Tampereella ja huomasin ylläolevan @JackOjan ketjun vähän myöhässä (vai tarvitaanko vielä vinkkejä? Tuo linkattu RWGPS reitti oli 404) - näillä seuduin mukavaa ajettavaa kyllä riittää, toki läpikulkuilu tuo haastetta.
Sivustakatsoja
10.07.2024, 21.43
^Piti kokeilla, mutta tien laatu oli ainakin Turun ympäristössä osin tuntematon -mistä Trailmap noutaa tietonsa onko tien pinta asfalttia vai jotakin muuta? Itse en tiedä muita, kuin paikkatietoikkunan, eikä sekään koske kuin yleisiä teitä.
^Trailmap käyttää pohjana OpenStreetMap kartta-aineistoa. Sen laatu riippuu paikallisista kartoittajista. Turku taitaa olla osin vähän myöhäisherännäinen näissä. Kerroskartaksi saa myös muita karttatasoja mm. Digiroadin "päällystetty tiet", mihin viitannet tuolla "paikkatietoikkuna":lla.
Metsäpolkujen osalta kartta-asioita ollaan edistetty huomattavan tehokkaasti Suomen OSM-polkukartoitusyhteisön voimin: satoja kartoittajia, yli 24600km polkuja kartoitettu JA luokiteltu (vaikeusaste, leveys, mutaa / kasvillisuutta jne.). Gravel-porukkaa kun saisi vähän kattavammin innostumaan niin teille sama homma on monta kertaa helpompi hoitaa isolla porukalla.
Sivustakatsoja
11.07.2024, 10.33
^Selvä. Kävin vähän katsomassa OSM:ssä teiden luokituksia ja aika repalaista on Turun ympäristössä: esimerkiksi Yläneentielle (tie 2020) ei ollut määritelty pintaa ollenkaan.
Jos Trailmappiin ottaa karttatasoksi DR päällystetty tie, niin pitäisikö pintatiedon siirtyä laatimaani reittiin -itse en siinä onnistunut, vaan pintatieto tuli OSM:stä.
^Reititys ottaa aina datansa OSM:sta. Kahden eri aineiston yhdistäminen olisi teknisesti monimutkaista ja lisäksi joutuisi OSM:n lisenssin (ODbL) kanssa haasteisiin - siinä on ns. copy-left rajoittamassa kartta-aineistojen yhdistämisiä.
Tuo DR karttataso siis vain tukee reitittämistä, ei ohjaa. Mutta sitä voi käyttää OSM-kartoituksen tukena.
OSM:n parantaminen tiepäällysteiden ja muiden perustietojen osalta joukkovoimalla ei ole mitenkään mahdottoman mittava urakka. OSM-polkukartoitusyhteisö on tehnyt paljon vaativamman urakan polkujen kanssa, mutta koska suurin osa sen aktiiveista on maastopyöräilijöitä niin innostus tieverkon kartoituksen parantamiseen ei ole ihan paras mahdollinen. Gravel-porukoissa taas on löytynyt energiaa syöttää tietoa Gravelmappiin - proprietary dataa palveluun joka ei edes osaa reitittää (toisin kuin vaikka se toinen anti-OSM peluri eli TrailForks)! Oma näkemys (niin avoimen datan kuin käytännön datan hyödyntämisen osalta) on vahvasti biasoitunut, mutta en ymmärrä miksi dataa syöttäisi Gravelmappiin kun OSM on olemassa.
Sivustakatsoja
11.07.2024, 18.30
^Yritin ymmärtää OSM:n tapaa merkitä tien laatua, tai miksi sitä nyt kutsuukin: tagi surface=gravel on vähän turhan yleinen kattaen kait kaiken ajokelpoisesta kelvottomaan. Pitäisikö normaali ylläpidetty soratie olla surface=compacted?
Olen samaa mieltä, että OSM olisi paras, mutta sen käyttö vaatisi vähän perehtymistä ja yksiselitteisiä ohjeita miten soratiet tulisi merkitä, että merkinnät eivät olisi kovin kirjavia.
Johonkin Gravelmappiin laitetuilla reiteillä ei taida olla kovin kummoisia laatuun liittyvää vaatimusta -toivomuksena kait on että pääosa reitistä olisi soraa ja että reitin lisääjä olisi itse sen ajanut.
^ surface=gravel ei ole tarkoitettu graveliin vaan se on ison raekoon kiveä (pahimmillaan kunnon "kiuaskiveä"). Normaali autoillekin sopiva soratie on "compacted", ulkoiluväylät useimmiten "fine_gravel" jne. Näiden avulla saadaan erotettua tien pinnan laatu ajamisen kannalta. Pienemmille metsäteille ja traktorinurille sopii sitten MTB-luokitus ("mtb:scale"-tagi) kertomaan ajettavuudesta.
Totta on, että OSM vaatii pienen alkuinvestoinnin opiskeluun. Mutta kovin vaikeista asioista ei kuitenkaan puhuta. Polkujen luokittelu on selvästi monimutkaisempaa ja sekin on varsin hyvin opittu isossa yhteisössä. Eikä tätäkään tarvitse kaikkien oppia, riittää kun per kaupunki on muutamia, jotka innostuneet kontribuoimaan. Hyöty sataa sitten laajalle: käytännössä kaikki globaalit sovellukset Strava, Komoot, RideWithGPS, Suunto, Garmin jne. jne. jne. käyttävät OSM:ää ja hyötyvät kartta-aineiston paranemisesta. Ja toki Trailmap, mistä yllä aloitin, muiden muassa.
Sivustakatsoja
12.07.2024, 10.45
^joku surface=gravel löytyi tuttuja alueita tutkiessa, vaikka varmuudella ne eivät isoa kiveä olekkaan. Tietämilleni sorateille läytyy sekä "compacted", että "unpaved". OSM wikistä kun opiskelin, niin "unpaved" on ilmeisesti se kaiken päällystämättömän alleen syövä luokka.
Jos soratien merkitsisi ilman parempaa tietoa surface=unpaved, niin virhettä tuskin tapahtuisi, mutta parempi olisi määritellä laatu tarkemmin. Mikä olisi lukemattomien metsäteiden luokka -omassa ajoympäristössäni on ollut sekä nurmettuvaa että todella isokivistä ja sellaista jota tuskin on varsinaisesti perustettu rakentamalla? Oikean luokan löytämiseksi tie pitäisi käydä kokonaan ajamassa. Omilla ajoalueilla metsäautoteitä myös perusparannetaan.
Entä onko OSM:ssä työkaulua, jolla voisi karttaa katsoessa korostaa jonkin avainsanan omaavia teitä, esimerkiki virheelliset "gravel"-tagit?
Aika paljon vaikuttaa tulevan ihan polkua, heinittynyttä traktoriuraa ym, kun piirtää stravalla gravelreitin, eikä tarkasta sitä sen kummemmin.
Perjanatina polkaisin vantaalta kuhmoisiin ja töissä lähtiessä äkkiä tein parin välietapin kautta reitin, niin 232km reitistä lähemmäs 40km oli kaikkea singletrackia, traktoriuraa ja muuta, mihin ei kyllä ikinä ollut kottikärryllistäkään soraa ajettu.
Ei siinä, kaikesta pääsi läpi ja vain 1 hakkuuaukko vaati tunkkaamista, kun polku oli hävinnyt laikutuksen alle, mutta ilmeisen vääriä tägejä käytetty OSM:ssä jos strava sieltä poimii reittitietoa.
Luulin, että käyttäisi vain käyttäjien jälkiä sen mukaan, mitä käyttäjät on lenkkinsä merkinnyt, mutta onhan se totta, että parempaa tuo noin tarjoaa. Kuitenkin 176 km / 232 km oli kestopinnoittamatonta ja vain 56km asfalttia, mikä on ihan hyvä suhde, kun en tosiaan yhtään tarkemmin katsonut reittiä. Pistin lähtötäpän, 2 välitäppää, minkä kautta halusin ajaa ja päätepisteen ja strava tarjoili reitin.
Aika paljon vaikuttaa tulevan ihan polkua, heinittynyttä traktoriuraa ym, kun piirtää stravalla gravelreitin, eikä tarkasta sitä sen kummemmin.
Perjanatina polkaisin vantaalta kuhmoisiin ja töissä lähtiessä äkkiä tein parin välietapin kautta reitin, niin 232km reitistä lähemmäs 40km oli kaikkea singletrackia, traktoriuraa ja muuta, mihin ei kyllä ikinä ollut kottikärryllistäkään soraa ajettu.
Ei siinä, kaikesta pääsi läpi ja vain 1 hakkuuaukko vaati tunkkaamista, kun polku oli hävinnyt laikutuksen alle, mutta ilmeisen vääriä tägejä käytetty OSM:ssä jos strava sieltä poimii reittitietoa.
Luulin, että käyttäisi vain käyttäjien jälkiä sen mukaan, mitä käyttäjät on lenkkinsä merkinnyt, mutta onhan se totta, että parempaa tuo noin tarjoaa. Kuitenkin 176 km / 232 km oli kestopinnoittamatonta ja vain 56km asfalttia, mikä on ihan hyvä suhde, kun en tosiaan yhtään tarkemmin katsonut reittiä. Pistin lähtötäpän, 2 välitäppää, minkä kautta halusin ajaa ja päätepisteen ja strava tarjoili reitin.
Hienoa rohekutta reitityksessä. Noin ei tule reitistä tylsää.
Lähdit töiden jälkeen, eli ajoit yön?
Hienoa rohekutta reitityksessä. Noin ei tule reitistä tylsää.
Lähdit töiden jälkeen, eli ajoit yön?No tuli vähän kiire sen reitin kanssa ja otin riskin. Kyllä se ihan kannatti. Hienoa tietä oli. Olin aina ennen ajanut tuonne anoppilan mökille pääosin asfalttia ja halusin vaihtelun vuoksi soraa. Eikä kyllä montaa kilsaa ollutkaan samaa reittiä, kun ennen.
Lähdin vähän ennen neljää pasilasta ja perillä 2.58. Eli yötä myöten joo, mutta ehti vielä uinnin ja iltapalan jälkeen nukkuakkin.
Muutama kuvatus matkan varreltahttps://uploads.tapatalk-cdn.com/20240715/f380055534ba2917731342c85e1d6a0f.jpghttps://uploads.tapatalk-cdn.com/20240715/45f040568cf92a6e7ee6b62d04332547.jpghttps://uploads.tapatalk-cdn.com/20240715/33ca7722ec1d6407ed74e3614f245e74.jpghttps://uploads.tapatalk-cdn.com/20240715/3afda549ff15205731dfa69255c452b4.jpghttps://uploads.tapatalk-cdn.com/20240715/50f6db4233a9890da60829e103300d38.jpghttps://uploads.tapatalk-cdn.com/20240715/fa587bb2b8d5e18e1b822dc06f666afc.jpg
Lähetetty minun SM-A525F laitteesta Tapatalkilla
Tosi siistin näköinen reitti!
Mun mielestä pitkiin gravelleihin kuuluukin pätkiä teknistä mukaan. Tuo kivasti vaihtelua.
Mutta itselle menisi varmaan vastaavassa tilanteessa siltikin löysät pöksyyn :) Siis kun ei ole ihan varmaa mitä edessä on.
Laita reittiä jakoon?
^joku surface=gravel löytyi tuttuja alueita tutkiessa, vaikka varmuudella ne eivät isoa kiveä olekkaan. Tietämilleni sorateille läytyy sekä "compacted", että "unpaved". OSM wikistä kun opiskelin, niin "unpaved" on ilmeisesti se kaiken päällystämättömän alleen syövä luokka.
Jos soratien merkitsisi ilman parempaa tietoa surface=unpaved, niin virhettä tuskin tapahtuisi, mutta parempi olisi määritellä laatu tarkemmin. Mikä olisi lukemattomien metsäteiden luokka -omassa ajoympäristössäni on ollut sekä nurmettuvaa että todella isokivistä ja sellaista jota tuskin on varsinaisesti perustettu rakentamalla? Oikean luokan löytämiseksi tie pitäisi käydä kokonaan ajamassa. Omilla ajoalueilla metsäautoteitä myös perusparannetaan.
Entä onko OSM:ssä työkaulua, jolla voisi karttaa katsoessa korostaa jonkin avainsanan omaavia teitä, esimerkiki virheelliset "gravel"-tagit?
Unpaved on tosiaan yleisluokitus, joka on toki parempi kuin ei mitään, mutta sitä ei missään nimessä pitäisi suosia - parempi on käyttää tarkempia määrityksiä. Kun katsoo OSM:n wikistä esimerkit ja miettii vaihtoehdot niin useimmiten löytää fiksun vaihtoehdoista compacted (syntyy tasainen ajoura, lanaus / muu hoito sitten tekee tilapäisesti hankalan), fine_gravel (ulkoiluväylät yms.), gravel (kiuaskivit kun formaatti häiritsevän isoa), pebblestone(harvinaisempi, pyöreitä kiviä lohkottujen sijaan), dirt (maata), mud (mutainen maa), sand (upottava hiekka). Pienemmät ja heikompikuntoiset metsätiet on tyypillisesti isoin haaste, silloin kannattaa surface-tageista ottaa se joka parhaiten kuvastaa ajouran tasaisuutta ja lisätä mtb:scale tagi lisäksi (0- tai 0 arvolla, ensimmäinen kuvastaa maantiepyörällekin kelvollista, toinen gravel-pyörälle). Tämän lisäksi voi käyttää smoothness-tagia, lähinnä yleens käytetään sen huonomman pään asteikkoa. Juuri metsäteiden osalta on ollut keskustelua ottaa käyttöön graveliin sovitettu luokittelu samalla tapaa kuin mtb:scale on tehty maastopyöräilyyn.
OSM:ssa on Overpass-palvelu (https://overpass-turbo.eu/), jolla voi tehdä kyselyitä OSM-tietokantaan. Ei ole kyllä ihan helpoimpia käyttää kyselykielen monimutkaisuuden takia. Siksi Trailmapissa on OSM-kartoittajille toiminto, jolla voi tehdä valmiita hakuja (taustalla siinäkin Trailmapin oma Overpass-palvelin).
Aika paljon vaikuttaa tulevan ihan polkua, heinittynyttä traktoriuraa ym, kun piirtää stravalla gravelreitin, eikä tarkasta sitä sen kummemmin.
Perjanatina polkaisin vantaalta kuhmoisiin ja töissä lähtiessä äkkiä tein parin välietapin kautta reitin, niin 232km reitistä lähemmäs 40km oli kaikkea singletrackia, traktoriuraa ja muuta, mihin ei kyllä ikinä ollut kottikärryllistäkään soraa ajettu.
Ei siinä, kaikesta pääsi läpi ja vain 1 hakkuuaukko vaati tunkkaamista, kun polku oli hävinnyt laikutuksen alle, mutta ilmeisen vääriä tägejä käytetty OSM:ssä jos strava sieltä poimii reittitietoa.
Luulin, että käyttäisi vain käyttäjien jälkiä sen mukaan, mitä käyttäjät on lenkkinsä merkinnyt, mutta onhan se totta, että parempaa tuo noin tarjoaa. Kuitenkin 176 km / 232 km oli kestopinnoittamatonta ja vain 56km asfalttia, mikä on ihan hyvä suhde, kun en tosiaan yhtään tarkemmin katsonut reittiä. Pistin lähtötäpän, 2 välitäppää, minkä kautta halusin ajaa ja päätepisteen ja strava tarjoili reitin.
Reipas retki noin nopeasti tehdyllä reittisuunnitelmalla!
Strava on aika omanlaisensa otus mitä tulee reittisuunnitteluun (Suomessa). Maastopyöräilyyn ei toimi ollenkaan kun ei osaa erottaa polkujen luokituksia ja graveliin ongelma on sen reitityskoneen parametrit. Vika ei siis ole yleensä OSM:ssa, vaan siinä miten Strava käyttää OSM:n aineistoa. Sovitus toimii varmasti jossain päin maailmaa, parhaiten varmasti Stravan kotimaassa, mutta Suomen oloissa on kyllä aika hazardi. Kirjoittelin taannoin muutaman suositun sovelluksen reitityksen toiminnasta oheisen pätkän: https://support.trailmap.fi/blog/gravel-reititys. Tuo on yhteenveto esimerkkien kera, taustalla on kohtuullisen runsaasti vertailevaa tutkimusta eri testireiteillä. Gravel-kartoista tuli myös kirjailtua oheinen pätkä: https://support.trailmap.fi/blog/gravel-kartta.
Reittejähän voi tehdä monella eri tapaa. Osa lähtee pihasta ajelemaan ja katsoo mihin sattuma ohjaa. Itse pidän suunnitelluista riskeistä ts. halu välttää isoja teitä ja niiden sijaan ajaa pienempiä teitä (pienempiä maalaisteitä, metsäteitä) johtaa usein siihen, että on haastetta "sillata" päättyviä teitä, jolloin yhdistävät polut / traktorinurat / tunkkauspätkät umpimetsässä ovat tietoisia riskejä (ja hinta maksettavaksi siitä että reitti on muuten hyvä). Yleensä tiedän näistä haastepätkistä etukäteen Trailmapin kartan ja reitityksen ansiosta. Itse en ole taas ihastunut Stravan ja RWGPS tuottamiin seikkailuihin, jossa pääsee satunnaisesti ajamaan jotakin pusikoitunutta harvesterinuraa vain siksi että reititin ei sellaisista osaa välittää ts. reitin seikkailuosuus ei ole "hinta" jostakin hyvästä gravel-pätkästä vaan ainoastaan reitittimen taikomaa sattumaa. Ymmärrän kyllä, että joku voi olla tuollaiseenkin ihastunut...
Sivustakatsoja
16.07.2024, 13.24
Kunhan saisi -ainakin Turun ympäristössä laajasti ymmärtäen- yleiset tiet oikein merkittyä (soratiet compacted). Seuraavaksi yksityiset ylläpidetyt soratiet samoin. Sitten läpi ajettavat metsäautotiet ja aivan lopuksi umpikujat.
Tällä reititys olis pitkälti gravelia ajatellen kunnossa. Lisäksi olisi mielestäni hyvä, jos jo karttanäkymässä reitin viiva olisi pinnoittamattomalle eri.
Tosi siistin näköinen reitti!
Mun mielestä pitkiin gravelleihin kuuluukin pätkiä teknistä mukaan. Tuo kivasti vaihtelua.
Mutta itselle menisi varmaan vastaavassa tilanteessa siltikin löysät pöksyyn :) Siis kun ei ole ihan varmaa mitä edessä on.
Laita reittiä jakoon?
Myönnettävä on, että parissa kohtaa piti vähän katsoa karttaa ja etsiä kilsan-kahden korvaava reitti, kun reitti lähti tieltä metsään, mutta mitään polunpäätä ei löytynyt. Lämpökartta auki ja siitä joku enemmän ajettu ura, jota kautta pääsi takaisin reitille.
Tuolla lailla menee toteutunut reitti:
https://ridewithgps.com/routes/47602144
Aika suoran reitin strava on arponut!
Mites trailmaps olisi tuosta suoriutunut?
^^Tuotahan voisin käyttää hyväkseni mökkireissuun. Ajoit siitä Jackoja kyselemän polunkin kautta, ja hyvin pääsee. Ajoitko tarkoituksella pariin otteeseen Keravanjärven rantaan?
Juu, näyttää kyllä hyvältä. Jotain käyttöä tuolle tarttee keksiä.
Laitetaas tähän tämä viime kesän Fiskarsin route kanssa. Kohta täytyy lähteä uudelleen. Oli hyvä.
https://www.strava.com/routes/3099595118100852136
^^Tuotahan voisin käyttää hyväkseni mökkireissuun. Ajoit siitä Jackoja kyselemän polunkin kautta, ja hyvin pääsee. Ajoitko tarkoituksella pariin otteeseen Keravanjärven rantaan?
No toi Jackojan polku oli toinen niistä mun laittamista välitäpistä, kun näytti kivalta - ja olikin. Helppo ajaa ja oikaisee hyvin.
Pari kertaa kävin rannassa katsomassa uimarannat, jos olis ollu tyhjää ja olis kehdannu viuhahtaa, mutta oli siihen aikaan illasta vielä lapsiperheitä, enkä tykkää ajaa märissä bibseissä niin jäi uimatta.
Seuraavalla hyvällä uimarantahollilla oli jo niin myöhä ja kylmä, ettei enää huvittanut.
Kunhan saisi -ainakin Turun ympäristössä laajasti ymmärtäen- yleiset tiet oikein merkittyä (soratiet compacted). Seuraavaksi yksityiset ylläpidetyt soratiet samoin. Sitten läpi ajettavat metsäautotiet ja aivan lopuksi umpikujat.
Tällä reititys olis pitkälti gravelia ajatellen kunnossa. Lisäksi olisi mielestäni hyvä, jos jo karttanäkymässä reitin viiva olisi pinnoittamattomalle eri.
Ei muuta kuin kartoittamaan - päällystetiedon päivittäminen on yksinkertaisimmasta päästä OSM-kartoitusta, siitä on oikein hyvä aloittaa.
Trailmapin karttanäkymässä näkyy "gravel"-moodissa päällystetieto (karttaselite kertoo miten). Oletuksena olevassa MTB-moodissa tätä ei ole, koska se tekee kartasta hieman levottomamman ja MTB (eli polkukartassa) on jo ihan tarpeeksi yksityiskohtia kartalla. Gravel-moodissa idea on lisäksi, että gravelia kiinnostavat väylät korostuvat kun taas muut (esim. vaikeammat polut) häivytetään pieniksi.
Sivustakatsoja
18.07.2024, 16.56
Ei muuta kuin kartoittamaan - päällystetiedon päivittäminen on yksinkertaisimmasta päästä OSM-kartoitusta, siitä on oikein hyvä aloittaa.
Trailmapin karttanäkymässä näkyy "gravel"-moodissa päällystetieto (karttaselite kertoo miten). Oletuksena olevassa MTB-moodissa tätä ei ole, koska se tekee kartasta hieman levottomamman ja MTB (eli polkukartassa) on jo ihan tarpeeksi yksityiskohtia kartalla. Gravel-moodissa idea on lisäksi, että gravelia kiinnostavat väylät korostuvat kun taas muut (esim. vaikeammat polut) häivytetään pieniksi.
Olettaako Trailmap pintatiedon puuttuessa tien soratieksi (esim. Paimiossa Sukselantie 2341)?
^ Gravel-moodissa piirtää nopeaksi soratieksi jos ei pintaa tunneta eikä voida päätellä (eli tie ei ole luokaltaan niin merkittävä että sen voisi olettaa olevan assua). Osa sovelluksista päättelee luokan perusteella assuksi nuo "keskitason" tiet, joka toimii ehkä Euroopassa, mutta Suomessa noista 50% on soraa.
Sivustakatsoja
19.07.2024, 10.26
^eli minimivaatimus olisi että päällystetyt olisivat merkityt -silloin gravelille reititys olisi toimiva. Omalla kotikentällä tämä tarkottaisi käytännössä asfaltoitujen yleisten teiden merkintää, yksityisiä asfaltoituja ei kovin montaa tule mieleen. Yleisten teiden pintatieto on ajamattakin saatavilla, yksityiset joutuisi käymään tarkastamassa.
--------------------------------
DR:n kun valitsee kerroskartaksi niin mitä ovat mustalla piirretyt tiepätkät?
navajokoira
19.07.2024, 11.13
Onko joku oikeampi foorumi aloittelijan kysellä OSM-tägäyksen detaljeja Suomen olosuhteisiin? Ihan tällaista
Miksi nämä rinnakkaiset identtiset ulkoilureitit on tägätty ihan eri tavoin ja miten ne pitäisi olla?
Onko soratiet ja reitit Suomessa käytännössä aina compacted, paitsi jotkut latupohjat tai yksityiset metsäkone yms. tiet?
Onko ihan normaalia ja sivuvaikutuksetonta hommaa laittaa split olemassaoleviin teihin kohtiin joissa päällysteen tai sallittujen ajoneuvojen pitäisi muuttua?
Onko tää tie nyt ihan oikeasti private kun vaikka siinä on sähköinen portti niin se on pääasiallinen, kaikille avoimiin kaupallisiin palveluihin johtava tie, ilman mitään erityisiä kieltoja?
Onko ihan oikeasti niin että samaan wayhin voi lisätä monta asiaa? Ts. tähän patoon voi lisätä että se on tie, koska se on tie?
navajokoira
19.07.2024, 11.17
DR:n kun valitsee kerroskartaksi niin mitä ovat mustalla piirretyt tiepätkät?
Tuntematon päällyste
Sivustakatsoja
19.07.2024, 12.25
Onko joku oikeampi foorumi aloittelijan kysellä OSM-tägäyksen detaljeja Suomen olosuhteisiin? Ihan tällaista
...
Olet varmasti oikeassa. Ei ole oikea foorumi keskustella gravelreiteistä reitityksen näkökulmasta. Täytyy etsiä joku toinen foorumi.
^
Tuohon naapuriin toiseen säikeeseen vaan: https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?62316-Trailmap-palvelu-maastopy%C3%B6r%C3%A4reittien-suunnitteluun-ja-kartoittamiseen. Nimestään huolimatta se jatkaa OSM-polkukartoituksen perinteitä ja nykyään laajemmin OSM-ulkoilukartoitus (muut OSM-kartoituksen ryhmät on enemmän fokusoituneet urbaanin ympäristön juttuihin).
Pahoittelut vielä, että tuli tuotua tähän ryhmään hieman off-topic keskustelua, vaikka aihe sinänsä osuu gravelreittien ytimeen.
navajokoira
19.07.2024, 19.50
^^Ei ollut tarkoitettu miksikään foorumipoliisitoimiksi, vaan ihan omiin tarpeisiin haluaisin tietää mikä on hyvä paikka saada kevyttä tukea tilanteisiin mitä tässä nyt on vuorokauden kartoittajauralla tullut vastaan. OSM Communityn keskustelut näytti olevan enemmän sellaista pohdiskelua täydellisistä tägeistä, kun mua oikeastaan kiinnostaisi vain miten saan mahdollisimman helposti omien nurkkieni polut ja tiet kartalle oikein, ettei mua reititetä pihojen läpi tai maantiepyörällä sorateille jne.
Marsusram
20.07.2024, 20.25
On siinä Myllykylän ja Mätäkivenmäen välillä lentokentän pohjoispuolelta ohi 2½ kivaa reittiä. Näemmä Kratinkallion suunnasta menee Töysselinmäkeen joku (heppa?)ura, pitääkin tsekata joskus sekin. Ja Tuusulanjoen laidan ura, tätä tilaa (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6692582.495942898&e=387145.40120749985&title=Tila&desc=&zoom=10&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z) olen arastellut.
"Kulku kiellettyä" en ymmärrä, olikohan ajonevolla ajo kielletty tai joku muu mistä ei tarvitse välittää? Trailmap ei ole laki.
https://pic.useful.fi/e4tp56nOb.jpg
"Yhtenäisyys" on kyllä kova vaatimus. Pakosti joutuu pois sorkulta ajoittain @pks.
Nyt tuo eteläinen reitti on länsipäästä joutunut työmaaksi, kalliota louhitaan alta pois. Maantiekylän päässä on tielinja muutettu 25m etelään, jotta siitäkin saadaan louhittua kallio pois tien alta.
Olisipa hyvä, jos tukisysteemiä muutettaisiin ehdotuksen mukaan niin, että saisi metsätiet pinnoittaa 0-16 murskeella 32 murskeen sijaan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/8b3fc4b4-af4f-4c52-aea7-6ea8e81cf6c5
Lähetetty minun SM-A525F laitteesta Tapatalkilla
Nyt tuo eteläinen reitti on länsipäästä joutunut työmaaksi, kalliota louhitaan alta pois. Maantiekylän päässä on tielinja muutettu 25m etelään, jotta siitäkin saadaan louhittua kallio pois tien alta.
Yksi viikonloppupäivä ajelin sen kivilouhostyömaan läpi, vaikka siinä kieltotaulu onkin. Viikonloppuna siellä ei ollut ketään töissä ja koneitakaan ei näkynyt, mikä voisi tarkoittaa, että louhintaa ei tehdä jatkuvasti vaan esim. joku maanrakennusliike louhisi siitä aina, kun tarvitsee kiveä.
^^En tiedä muuttaisiko tilannetta paljoakaan, kun metsäautotielle esim. sen alkaessa pettämään tukkirekan alla on 32 ainut mitä sinne sitten lisätään.
Puhtaasti metsätalous käytössä olevalle tielle en muista koskaan nähneeni ajettavan pienempää kuin 32, mutta 56 ja 90 kyllä ja ne on jo mukavan rouheita.
Tuosta jutusta selvisi kyllä se syykin, miksi ei pienempää ole näkynyt:
-Poropudas huomauttaa, että hienojakoisemman 0–16 murskeen käytön esteenä on, ettei Metsäkeskus yleensä rahoita sen käyttämistä metsätien perusparannushankkeissa, joten metsätien kulutuskerrokset ovat pääsääntöisesti 32 millimetrin mursketta. Ely -keskusten rahoittamissa yksityisteissä kulutuskerrokseksi sallitaan 0–16 millimetrin murske.
Juuri tuostahan toivo heräsi, että jos tukkirekkafirmat, metsästäjät ja marjastajat ja jopa tien kunnossapitourakoitsijat toivovat pintamateriaaliksi 0-16, koska säästäisi renkaita ja olisi helpompi lanata, voi olla mahdollista, että metsäkeskus taipuu hyväksymään pienirakeisemman kulutuskerroksen tukirahoituskohteissan ja silloin olisi mahdollisuus, että saataisiin jatkossa paremmin pyöräilyynkin soveltuvaa pintaa metsäautoteille.
EDIT:
Niinhän se jo näkyy olevankin, eli METKA-rahoituksella on nykyään luvallista laittaa 0-16 murske pintaan. Tiet on luokiteltu 4 luokkaan käyttötarkoituksen ja kantavuusvaatimuksen mukaan.
1 ja 2 luokissa nyt aina olla 0-16 pinnassa ja luokissa 3-4 "jos tiellä on runsaasti kevyttä liikennettä".
Kevyellä tarkoitettaneen tässä yhteydessä henkilöautoja. Mikä on runsaasti? EN tiedä. Pitäisi avata Metka -rahoituksen ehdot ja tavata tarkemmin.
Aiemmin piti olla 50% mökki- tai asutusliikennettä.
Monille Kirkkonummi-gravelia ajaville varmasti tuttu paikka.
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010902181.html
Jos meinaat pääseekö Kaidanpäästä suoraan Kaanaantielle (1430) niin pari vuotta kun olen mennyt. ....
On se ajettavissa. ...
Tänään sen ajelin. Oli hauska.
https://pic.useful.fi/v0KMY-eh1.jpg
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.