Näytä tavallinen näkymä : Olisiko parasta lopettaa pyöräilyn harrastaminen
Jos lista on tällainen, niin onko mitään syytä jatkaa:
-Kunto on aina ihan paska
-Ei ole aikaa ajaa, ajaminen ei tuota iloa
-Ei ole aikaa rakentaa pyöriä, rakentaminen ei tuota iloa
-Kilpailuja ei ole, koska korona
-Kaikki ylimääräinen raha tuntuu kuluvan johonkin "helkkarin tarpeellisiin" hankintoihin/päivityksiin
-Renkaat aina hajoaa ja siitä kuulee v*ttuilua
-On astma eikä ole mitään juhlaa sen kanssa kestävyysurheilu
-Iän myötä into laantuu vähän kaikkeen, myös esim. penkkiurheiluun tai sukupuoliyhteyteen
-Lasten harrastusten kustannukset syövät oman harrastuksen budjetin
-On typerää ja jopa noloa intoilla jostakin munamankeleista, aivan paskoja vehkeitä ja isot miehet sukkahousuissa hikoilee
-On syytä katsoa peiliin että on ryhtynyt koskaan harrastamaan pyöräilyä
Onko mielipiteitä miksi tämmöisiä fiiliksiä puskee oikeastaan ensimmäistä kertaa ikinä.
Tilapäistä. Menee ohi. Pysy viileänä ja jatka pyöräilyä.
Jos lista on tällainen, niin onko mitään syytä jatkaa:
-Kunto on aina ihan paska
-Ei ole aikaa ajaa, ajaminen ei tuota iloa
-Ei ole aikaa rakentaa pyöriä, rakentaminen ei tuota iloa
-Kilpailuja ei ole, koska korona
-Kaikki ylimääräinen raha tuntuu kuluvan johonkin "helkkarin tarpeellisiin" hankintoihin/päivityksiin
-Renkaat aina hajoaa ja siitä kuulee v*ttuilua
-On astma eikä ole mitään juhlaa sen kanssa kestävyysurheilu
-Iän myötä into laantuu vähän kaikkeen, myös esim. penkkiurheiluun tai sukupuoliyhteyteen
-Lasten harrastusten kustannukset syövät oman harrastuksen budjetin
-On typerää ja jopa noloa intoilla jostakin munamankeleista, aivan paskoja vehkeitä ja isot miehet sukkahousuissa hikoilee
-On syytä katsoa peiliin että on ryhtynyt koskaan harrastamaan pyöräilyä
Onko mielipiteitä miksi tämmöisiä fiiliksiä puskee oikeastaan ensimmäistä kertaa ikinä.
Oikeastaan tuolta listalta on relevantti vain kohta 2. Jos tuolta tuntuu, niin ehkä on syytä laittaa ajaminen hetkeksi hyllylle. Se into löytyy sieltä takaisin tai sitten ei. Jos ei, niin sitten ei. Maailmassa voi tehdä muutakin. Mulla kävi valokuvauksen kanssa noin, ehkä kunto ei siinä ole niin merkittävässä asemassa, mutta muuten aika lailla samat fiilikset. Myin kamat ja ostin rahoilla osakkeita ja fillareita.
Mulla kävi valokuvauksen kanssa noin
Jep, mullakin on käynyt viime vuosina valokuvauksen, puntilla käynnin, juoksemisen ja kiipeilyn kanssa samat. Nyt pelkään pahoin että pyöräily kokee saman kohtalon. Tuntuu että esim. kelloja voisi harrastaa vähimmin taloudellisin tappioin, ja se on hirveän kiinnostava harrastus. Voisin vuosittaisella pyöräilybudjetilla ostella/flippailla about 10te edestä kelloja ja saisi mielihyvää ja tarvittaessa vielä omansakin pois, ainakin osittain. Samoin osakekaupankäynti pörssissä voisi olla kiva ja tuottoisa harrastus. Kunto ei niillä tosin pysy yllä saati nouse.
K.Kuronen
07.09.2020, 18.41
Jos lista on tällainen, niin onko mitään syytä jatkaa:
...
-Iän myötä into laantuu vähän kaikkeen, myös esim. penkkiurheiluun tai ...
Vaihda lajia: Room. 1:27
F. Kotlerburg
07.09.2020, 18.45
Ei kannata yrittää liikaa. Siitä tulee vaan hiki ja paha mieli. Ajaa sen verran kun tuntuu hyvältä ja ehtii ilman stressiä.
Vaihda lajia
Vaihtaisin tällä hetkellä ilolla pyöräilyn penkki- ja yhdyntäurheiluun. Mutta epäilen, ettei se toimi niin.
Mutta foorumin käyttöä et voi lopettaa.
En niin :D
MäkiHiiri
07.09.2020, 21.39
Ei!
Härtzyykkäre
No, varsinkin astmaselle niinkuin muillekin toki, pyöräilytyyppisestä sportista on sangen paljon hyötyä. Aattele 10-30 vuotta loppupäähän + - . Jos ei ole hauskaa nyt, kyllä se varmaan muuntuu joskus. Ja onhan sullakin lenkkikavereita kasvamassa kotonakin. Mutta mikä hauskinta tässä: pakko ei oo. Voihan sitä vaikka hiihtää.
Kokeile pakata auto jonkun työmatkan oheen ja käydä eri maisemissa pikku pyörähdys.
Lievää masennusta pukkaa, biorytmit sekaisin tjsp.? Voisihan nuo pointit kääntää positiivisemminkin muotoilluiksi, kuten "kunto ei niin huono kuin ilman pyöräilyä olisi" jne.
Tunne on tunne, ei aina perusteltu tai järkevä. Ja harrastaminen lienee usein tunnepohjaista. Tunnetiloja voi tulla ja mennä.
Höh. Tuohan on täysin normaalia. Vaihda lajia. Mäkään en ole koskenut maantiepyrörään kuukauteen. Hylkäsin sen parvekkeelle.
Nyt ajan gravellilla. Helkkarin hauskaa. Seuraavaksi sipoonkorpi ja mtb. Märkää suota. Ai että... Sen jälkeen onkin jo kaamea polte ajamaan zwiftiä ja ja tehoja ylös trainerilla.
Ja oho, sitten paistaa jo kevätaurinko ja maantiepyörä kaivetaan takaisin esille parvekkeelta.
Eli vaihda lajia. Fillarointia tosin ei hylkää hullukaan.
Ehdottomasti kannattaa.
Mä olen lopettanut aikoja sitten. Ajelen silloin kun sattuu huvittamaan.
En tajua ihmisiä jotka jyystää samaa latua vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Tosin tietynlainen pitkän linjan lajille omistautuminen on kyllä omalla tavallaan kunnioitettavaa. Mutta pyöräilyssä siihen ei riitä päivittäinen munanvaahdotus, puhutaan lajin eteen tehdystä työstä, harrastamisen ohella.
Kerran täällä eletään, kokeillaan kaikkea paitsi siskoa ja kansantanhuja. Säilyy mielenkiinto tekemiseen kun vaihtaa säännöllisesti harrastuksia.
Ei vanhoja tietenkään 100% hylätä. 95 vaan.
Aina voi tietty aloittaa uudelleenkin.
K.Kuronen
07.09.2020, 22.22
Kirjoitin joskus blogissani seuraavaa:
"Ansioluetteloni on lyhyt. En ole keskittynyt keräämään omaisuutta, enkä oppiarvoja. Intohimoni on tehdä sitä, mitä milloinkin haluan. Muutama projekti pitäisi vielä ehtiä: tämä nykyinen ja pari sellaista, joista en vielä tiedä. Projektit ovat kuuluneet elämääni oikeastaan aina. On mielenkiintoista syventyä johonkin aiheeseen perusteita syvemmin ja katsoa, löydänkö itsestäni uusia puolia. On hyvinkin mahdollista, että seuraavaksi annan itseni pitsinnypläyksen (http://www.suomenpitsinnyplaajat.fi/) vietäväksi."
EI pyöräilyn harrastaminen ole pakollista. Polkemisen voi laittaa syrjään, joko hetkeksi, vähän pidemmäksi hetkeksi, tai sitten lopullisesti ja kääntää katse johonkin aivan uuteen.
Selän kääntäminen vanhalle ja asteleminen huomiseen avoimin mielin voi olla hyvinkin virkistävää.
Mutta siis joo. Itsehhän en tietystikkään ole koukussa fillarointiin, vaan kestävyysurheiluun. Jos sitä addiktiota ei ole, niin sitten en kyllä osaa neuvoa...
Pyöräily nyt vaan on mukavinta ja monipuolsinta kestävyysliikuntaa. Ehkä jotain maastojuoksua voisi harkita, jos joskus olisi pakko lopettaa pyöräily.
Jami2003
07.09.2020, 22.50
Ihan normi fiiliksiä kun alkaa kesäkausi kaartumaan loppua kohti. Helkutisti tuli ajettua ja mikään ei muuttunut oikeastaan miksikään. No pitkistä breveteistä jäi oikeasti jotain hyvää ja poikkeuksellista muisteltavaa.
Nyt olen siirtynyt jo maantieltä maastopyörään ja kunhan ensilumen latu aukeaisi (marraskuussa) lopetan pyöräilyn kokonaan. Mulla tulee joka talvi kolme-neljä kuukautta joiden yhteenlaskettu pyöräilymäärä on alle 500 km. Sinä aikana hiihdetään, käydään puntilla, uimassa jne tehdään talveen sopivampia lajeja. Maaliskuussa sitten kun pitäisi jaksaa painaa täysillä hiihtoa alkaakin jo pyöräily kiinnostamaan uudestaan.
Eli neljän lajin kvarttaali kierrätys on se sana jolla into säilyy. Sikäli jos tykkää urheilusta. Tänä syksynä huomasin että metsässähän on ihan helkutin hauskaa käydä poimimassa marjoja. Ei sinne olekaan pakko mennä pyöräilemään tai suunnistamaan. Niin ja mökillä lepikon raivaus on kans ihan pirun terapeuttista.
Sitten yksi mikä varmaan auttaisi on että heittää kaikki helkkarin mittarit menemään. Niistä tulee vaan kilometrin ahmita into ja sitten kohta ähky. Ja stravahan on ihan perkeleestä kun pitää käydä lenkillä että kaverit näkee että on käyty....
Olispa yhdyntäurheilua.
Itse lopetin pyöräilyssä kaiken tavoitteellisen. Ei stravaa, en aja lujaa, en kyttää kilometrejä, en kisaa. Kunhan lenkin jälkeen on hyvä mieli ja olo niin riittää.
Täältähän on saanut lukea paljonkin asiaa ja saanut vertaistukea. Hienoa! Kai tämä tästä. Alan ehkä syödä sieniä tai hemohessiä.
F. Kotlerburg
07.09.2020, 23.11
Ihan normi fiiliksiä kun alkaa kesäkausi kaartumaan loppua kohti. Helkutisti tuli ajettua ja mikään ei muuttunut oikeastaan miksikään.
No siis pitkällehän asia näin. Lisäksi ulkona sataa ja on kylmä ja ja ja... eihän ne fiilikset ole enää siinä moodissa kuin keskellä kesää. Kaikki oli ajamisen kannalta paremmin.
Vaihtelu on toinen. Hiihtokelejä odotellessa, juoksukengät kyllä kaivoin kans näkösälle, mutta jotenkin ajatus kuvottaa.
JohannesP
07.09.2020, 23.11
Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta olisiko jonkinlainen setäpyöräily vaihtoehto?
Ajaa kun huvittaa hissukseen ilman tavoitteita ja suunnittelee reitit sen mukaan missä parhaat kahvilat. Kalliit kellotkaan eivät haittaa ranteessa.
Risto Koivunen
07.09.2020, 23.42
-Ei ole aikaa ajaa, ajaminen ei tuota iloa
-Ei ole aikaa rakentaa pyöriä, rakentaminen ei tuota iloa
Tässä vaiheessa kannattaa ehkä kysyä, että onko elämässä jokin muu aktiviteetti joka tuottaa iloa?
Jos on, niin sitten tilanne ei kuullosta kovin pahalta. Elämässä nyt vain on harrastusten yms. kanssa kausia, jolloin innostus tilapäisesti tipahtaa. Pyörät voi pistää varastoon odottamaan kevättä, ja tehdä sillä aikaa jotakin muuta mielekästä. Kuuden kuukauden tauon jälkeen saattaa hommaan taas löytyä uutta innostusta; tietysti voi kanssa miettiä onko homman ympärille kertynyt myös ylenmääräistä mittaamista ja suoritusten laskemista, joka vie iloa itse olennaisesta.
Jos tuntuu siltä, että mikään ei tuota iloa ja elämä on pelkkää suorittamista, ja tätä jatkuu pidempään, niin kannattaa harkita ammattilaisten apua.
Ei kannata yrittää liikaa, ajaa vaan aina kun voi mutta ei ota siitä stressiä. Ei se iloksi muutu jos lenkille on "pakko" lähteä mittaria tuijottamaan. Sama fillareiden rakentelun kanssa, ei se ajaminen miksikään muutu laittaako siihen pyörään 2k€ vai 5k€. Aika tiukkaa speksausta on tälläkin foorumilla, pitää olla kalusto vimpan päälle. Aika marginal gains, jos ei tosissaan treenaa.
Keväällä kun oli tiukempia kokoontumisajoituksia, niin välillä tuntui tylsältä ajaa itsekseen. Kun aloitettiin taas kesäkuussa porukkalenkkeily, niin tuli ajamiseen paljon mielekkyyttä lisää. Lisäksi kun on asettanut itselleen ensi kesäksi pari riittävän haasteellista tapahtumatavoitetta niin siitä tulee motivaatiota ajaa kuntoa kohottaen. Itse yleensä muutoinkin odotan innolla tulevia tapahtumia, joten pyrin sijoittamaan niitä kalenteriin. Tänään oli hauskaa lähteä hakemaan kuvarastia pimeässä kaupungin toiselta puolelta. Nykytermein tämä on varmaan pyöräilyn pelillistämistä. :D
Minusta lauantaina se kunto ei vaikuttanut mitenkään huonolta, päinvastoin. Ja Talvipäivänseisaukseen mukaan!
Täältähän on saanut lukea paljonkin asiaa ja saanut vertaistukea. Hienoa! Kai tämä tästä. Alan ehkä syödä sieniä tai hemohessiä.
Neuvot olleet ihan hyviä, niin omakin tulevaisuuden suunnitelma, nyt tuntuu kuitenkin, että neuvojen sijaan tarvitsisit ennemminkin hyvää kuuntelijaa kuin neuvojaa?
The flying Chocobo
08.09.2020, 09.23
Mulle tuli mieleen ei se, onko elämässä muita innostavia urheilulajeja, vaan se onko elämässä jokin muu juuri nyt kun mättää? Ainakin omalla kohdalla jos on sellainen hetki että kaikki menee keturalleen niin se heijastuu myös harrastuksiin. Ja sitten kun menee hyvin/lujaa muussa elämässä niin fillarikin kulkee. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Olipa ne miten rakkaita tahansa alunperin. Ja kyllä, aina tulee sellaisia hetkiä että miettii homman järkevyyttä. Tuo jäsen TERUn kysymys on hyvin aiheellinen. Tsemppiä!
brilleaux
08.09.2020, 09.28
Mene puntille. Saa masennus kyytiä ja testotasotkin vähän nousee. Ja into sukupuoliyhteyteenkin saattaa palata ajoittain!
Itse olen oikeasti sillä kannalla ollut aina että mitään pakkopullaa en tee. Ei kannata.
Sillä noi harrastuksetkin on mulla kausittaisia, vaikka samojen lajien ympärillä pyöriikin(pyöräily, voimaharjoittelu, juoksu, hifistely)
Haa. Fillarifoorumin dr.phill ketju.
Ei kannata lopettaa, mikään listatuista perusteista ei anna aihetta sellaiseen.
Nyt on alkamassa kivan kesäpyöräilykauden jälkeen mainio syyspyöräilykausi ja sitten tulee taas talvi, huisaa! Jännä nähdä millainen pyöräilytalvi tästä tulee. Sitten taas kevätpyöräilyhassuttelua tiedossa (ok, jos lunta on ollut niin tulee se ikävä 1-2 vk masentava lokariajelukausi) ja jälleen kesäpyöräilykausi sen jälkeen, viitsii taas tehdä telttaretkiäkin!
No voihan mindfundes... Fillarilla ajetaan juuri sen takia, että se poistaa kaiken stressin. LJL:llä taitaa olla tavoitteellisuus kaukana. Vaikka se karulta kuulostaakin, niin ehkä tarttisi ottaa vain aikaa niistä tenavien harrastuksista ja ajaa vaan enemmän.
Oot väärässä. Yrität vaan tyrkyttää muillekin urheilun lopettamista ja masaan kasvattamisen ihanuutta.
On ihan eri juttu treenata säännöllisesti kovaa ja ottaa siitä stressiä työn kanssa.
Luumunen
08.09.2020, 11.15
Jännä nähdä millainen pyöräilytalvi tästä tulee.
Mulla on sellainen kutina, että tulossa on kaikkien aikojen pyöräilytalvi :)
Otat avioeron, muutat lautamökkiin Etelä-Savossa ja ryhdyt raivovegaaniksi syöden vain kotimaisia tuotteita. Elämä muuttuu niin kurjaksi, että kun lopulta pystyt säästämään rahat ruosteiseen Tunturi Pop:iin, niin sillä polkeminen tuntuu maailman parhaalta asialta ja voisit ajaa ikuisesti auringonlaskuun - jos ei vaan koko ajan sataisi, suo upottaisi ja sudet näykkisi persuksia, kun poikkeaa polulle siltä metsätieltä, jossa koko ajan pitää väistellä kännisten venäläisten ajamia tukkirekkoja.
Mulla on sellainen kutina, että tulossa on kaikkien aikojen pyöräilytalvi :)
Meinaakko että vielä parempi kuin viimeksi?
Otat avioeron, muutat lautamökkiin Etelä-Savossa ja ryhdyt raivovegaaniksi syöden vain kotimaisia tuotteita. Elämä muuttuu niin kurjaksi, että kun lopulta pystyt säästämään rahat ruosteiseen Tunturi Pop:iin, niin sillä polkeminen tuntuu maailman parhaalta asialta ja voisit ajaa ikuisesti auringonlaskuun - jos ei vaan koko ajan sataisi, suo upottaisi ja sudet näykkisi persuksia, kun poikkeaa polulle siltä metsätieltä, jossa koko ajan pitää väistellä kännisten venäläisten ajamia tukkirekkoja.
😂 Dr.phill on valittu :)
Nyt on muuten eeppiset keskustelut tulilla :D Täytyy oikein syventyä illalla kun töiltä ehdin. Lupaan kommentoida yhden virkkeen taktiikalla lähestulkoon kaikkia esille nostettuja pointteja.
Mulla on sellainen kutina, että tulossa on kaikkien aikojen pyöräilytalvi :)
Hmmm.... merinovillaiset kalsarit ei kutise niin paljoa. Suosittelen.
Meinaakko että vielä parempi kuin viimeksi?
Joka siis oli vuonna 2018-2019...
Oatmeal Stout
08.09.2020, 13.10
Jos lista on tällainen, niin onko mitään syytä jatkaa:
-Kunto on aina ihan paska
Ei se ajamatta parane
-Renkaat aina hajoaa ja siitä kuulee v*ttuilua
Käyttää vannenauja tai ajaa yksin
-On astma eikä ole mitään juhlaa sen kanssa kestävyysurheilu
Hanki lääkitys, vahvat keuhkot parantavat mahdollisuuksia jäädä henkiin kohtauksen kohdatessa. Minulla keuhkolääkäri kielsi lopettamisen ja sanoi vahvemman lääkityksen auttavan, jos ajan, niin otan tarvittaessa vain otan.
-On typerää ja jopa noloa intoilla jostakin munamankeleista, aivan paskoja vehkeitä ja isot miehet sukkahousuissa hikoilee
Kyse onkin siitä,tekeekö itsensä vuoksi vai muiden hyväksynnän.
-On syytä katsoa peiliin että on ryhtynyt koskaan harrastamaan pyöräilyä
Mikä syy? Jos on hetkeäkään nauttinut pyöräilystä tai pyörien kanssa puuhailusta, niin ei ole mitään syytä.
Harrastaja on vasta, kun tekee myös silloin kun ei nautinto ole suurimmillaan, vertaa yhdyntään avioliitossa vain lasten tekemisen takia ja ilman nautintoa.
Joka siis oli vuonna 2018-2019...
Viime talvi oli viime talvena.
Jep, mullakin on käynyt viime vuosina valokuvauksen, puntilla käynnin, juoksemisen ja kiipeilyn kanssa samat. Nyt pelkään pahoin että pyöräily kokee saman kohtalon. Tuntuu että esim. kelloja voisi harrastaa vähimmin taloudellisin tappioin, ja se on hirveän kiinnostava harrastus. Voisin vuosittaisella pyöräilybudjetilla ostella/flippailla about 10te edestä kelloja ja saisi mielihyvää ja tarvittaessa vielä omansakin pois, ainakin osittain. Samoin osakekaupankäynti pörssissä voisi olla kiva ja tuottoisa harrastus. Kunto ei niillä tosin pysy yllä saati nouse.
Herää mies! Minkään asioiden omistamisen harrastaminen on paskin idea ikinä. Ei kukaan täysjärkinen muistele vanhana, mitä on elämänsä aikana omistanut. Se, mikä merkitsee on, mitä elämällään tekee. Ja usko tai älä, joku aamu heräät siihen, että ruuhkavuodet on ohi. Samalla saattaa mieleen juolahtaa ajatus siitä, että elämä on oikeastaan aika lyhyt. Siksi kannattaa elää se. Pyöräily on hyvä harrastus. Se vie paikkoihin, joihin et ikimaailmassa tulisi eksyneeksi ilman pyöräilyä, koet asioita, jotka muuten jäisi kokematta ja tapaat ihmisiä, jotka muuten jäisi tapaamatta. Pyöräily on elämistä isolla E:llä. Omistamisen tuottama mielihyvä on lyhytaikaista. Kiikkustuolissa istuessasi omistamillasi Rolexeilla ei ole enää mitään merkitystä. Sillä on merkitystä, mitä olet elämässäsi tehnyt ja Rolexit tai osakkeet ei kummosia elämyksiä tuota.
Mulla on nämä asiat pyörineet mielessä viime aikoina. Nuorimmainen pääsi ripille viikoloppuna. Goodbye ruuhkavuodet forever. Ehkä joskus vielä tulee ikävä niitäkin.
Pyörän remontti hommat kyllä kannattaa ulkoistaa asian osaavalle:eek:
brilleaux
08.09.2020, 14.00
Herää mies! Minkään asioiden omistamisen harrastaminen on paskin idea ikinä. Ei kukaan täysjärkinen muistele vanhana, mitä on elämänsä aikana omistanut. Se, mikä merkitsee on, mitä elämällään tekee. Ja usko tai älä, joku aamu heräät siihen, että ruuhkavuodet on ohi. Samalla saattaa mieleen juolahtaa ajatus siitä, että elämä on oikeastaan aika lyhyt. Siksi kannattaa elää se. Pyöräily on hyvä harrastus. Se vie paikkoihin, joihin et ikimaailmassa tulisi eksyneeksi ilman pyöräilyä, koet asioita, jotka muuten jäisi kokematta ja tapaat ihmisiä, jotka muuten jäisi tapaamatta. Pyöräily on elämistä isolla E:llä. Omistamisen tuottama mielihyvä on lyhytaikaista. Kiikkustuolissa istuessasi omistamillasi Rolexeilla ei ole enää mitään merkitystä. Sillä on merkitystä, mitä olet elämässäsi tehnyt ja Rolexit tai osakkeet ei kummosia elämyksiä tuota.
Mulla on nämä asiat pyörineet mielessä viime aikoina. Nuorimmainen pääsi ripille viikoloppuna. Goodbye ruuhkavuodet forever. Ehkä joskus vielä tulee ikävä niitäkin.
Painavaa asiaa. Täysin samaa mieltä.
Vaikkakin pyöräily ja hifistely on osaltaan allekirjoittaneelle "välineurheilua" kai myös, huonoilla välineillä ei saa kuin harmitusta.
Joskus sitä väliaikaista harmitusta saa kyllä paremmillakin välineillä...mutta se menee ohi.
Että asioiden omistaminenkin on harrastamisessa mukana tavallaan, mutta on tie siihen suurempaan nautintoon eli huikeisiin kokemuksiin ja mielihyvään.
Suosittelen hoidoksi sipoonkorpea. Mukaan kaveri, joka luiskahtaa päälleen suohon sopivassa kohdassa. Mikään ei ole hauskempaa terapiaa. Kylmä voi vähän tulla, mutta se riski on vaan otettava.
Juha Lehtinen
08.09.2020, 14.17
Itselläni on tuo ensimmäinen kohta aina päällä vaikka vuosia pyörän päällä vietetty ulkona ja sisällä niin kunto on aina paska. Silti jokin vetää aina satulan päälle.
Oatmeal Stout
08.09.2020, 14.25
Itselläni on tuo ensimmäinen kohta aina päällä vaikka vuosia pyörän päällä vietetty ulkona ja sisällä niin kunto on aina paska. Silti jokin vetää aina satulan päälle.
Minulla aina on paras mahdollinen kunto siihen hetkeen, vertailtaessa muihin tilanne on eri, ikäisiini kilpapyöräilijöihin huonon ja erittäin huonon välillä, ikäisiini konttorirottiin hyvä/erinomainen, mutta siitä on turha muita syyttää, tekevät mitä tekevät ja vastaavat itse siitä.
Juha Lehtinen
08.09.2020, 14.30
Minulla aina on paras mahdollinen kunto siihen hetkeen, vertailtaessa muihin tilanne on eri, ikäisiini kilpapyöräilijöihin huonon ja erittäin huonon välillä, ikäisiini konttorirottiin hyvä/erinomainen, mutta siitä on turha muita syyttää, tekevät mitä tekevät ja vastaavat itse siitä.
Näin se on ja paha vika meikäläisessä on että olen usein liian kriittinen itseäni kohtaan.
Tää 2020 vaan nyt on tämmönen, ihan paska vuosi. Oispa 2021.
Viime talvi oli viime talvena.
Etelässä oli n. vuosi sitten marraskuu, joka alkoi 1.10 ja päättyi joskus huhtikuun lopussa.
Suosittelen hoidoksi sipoonkorpea. Mukaan kaveri, joka luiskahtaa päälleen suohon sopivassa kohdassa. Mikään ei ole hauskempaa terapiaa. Kylmä voi vähän tulla, mutta se riski on vaan otettava.
Tämä. Valitettavasti vain olen tyypillisesti se mukaan otettava kaveri...
LJL voisi alkaa vaihteen vuoksi harrastamaan sirkuspyöräilyä yksipyöräisellä. Sitten kun taidot kehittyy voi viritellä jonkun vaijerin johonkin jossa on riittävästi ilmaa alla ja ajella vaijeria pitkin yksipyöräisellä tai vaikka kajauttaa Lahden hyppyrimäestä alas yksipyöräisellä, stunttihommia. Saa olla aikamoinen taituri joka hyppyrimäestä lentää yksipyöräisellä ja pysyy vielä pyörän päällä pystyssä. Tuolla tempulla saattais jopa tienata ja tulla koko maailman tuntemaksi julkkikseksi. Ainakin fillarifoorumilla saisi tunnustusta.
Etelässä oli n. vuosi sitten marraskuu, joka alkoi 1.10 ja päättyi joskus huhtikuun lopussa.
No siitähän voi keskustella oliko talviset olosuhteet. Kalenterista ja kansanperinteestä sekä Kekkosen arkistoista tarkistettuna (Tykön muistelmista lisätukea hakien) tarkistettuna talvi on joulukuusta helmikuuhun.
Fillaroinnin (mtb, gg & fätti Lapissa) kannalta viime talvi oli aivan täydellinen. Läskipyöräilijöille varmaan harmillista kun lelu pölyyntyy varastossa. Tarkoittaen niitä "ajan vain talvisin läskipyörällä" -läskipyöräilijöitä.
Mulla on ennätysvähän kilsoja tänä vuonna. Ja maantiellä ja työmatkalla varsinkin. Työmatkat muuttuneen työmatkan ja etätöissä olon takia. Maantietä ei ole jaksanut (innostanut) lähteä muutamaa kertaa useammin yksin ajamaan. Kaverit jos kerran pari kysyneet tai itse olen saanut kysyttyä niin on tullut mentyä. Muutoin ajot ovat olleet lähinnä parkissa käyntiä ja loppukesää kohti hiipuen sitäkin. Uudet juoksulenkkarit kävin ostamassa josko sitä tekis edes silloin tällöin lyhyesti. Ai että tuli etureidet kipeiksi ekan lenkin jälkeen vaikka juoksin vain 2,5 km hiekalla. Outo laji pyöräilijälle. Minuakin kiinnostais ostaa uusi kello, uusi lumilauta ja uusi pyörä parkkiin. Mutta kun kellot ovat tietty turhia (varsinkin vaimon mielestä) ja lautailemaankin menen taas tod näk yhtenä hiihtolomaviikkona 4 päiväksi niin ei kehtais ostaa. Kun ei sitä rahaakaan ole koskaan ylimääräisesti. Ja autokin pitäis jossain vaiheessa uusia.
Täytyy myöntää että työt eivät myöskään tällä hetkellä innosta. Toki pitäisi olla iloinen että on varma työpaikka jossa ok palkka ja hyvät lomaedut ja työaikajoustot. Mutta silti vähän ahdistaa. Ja mitä tässä nyt on varmaan yli 25 vuotta jäljellä. Joskus miettii josko menis vain lähikauppaan hyllyttämään ja kassalle.
Mutta se mistä olen vähän ollut innostunut viime viikkoina on Muscle upin eli palomiespunnerruksen harjoittelu. Katsoin kun Instassa (jonne tuli liityttyä kun tytär jotain sieltä halusi ja piti itse liittyä. seli seli) seiväshyppääjä Saga Andersson teki 11 muscle uppia putkeen ja haastoi muut kokeilemaan. By the way hänellä on myös video leuanvedosta 42,5 kg lisäpainoilla...
No enhän mä saa läheskään sitä yhtäkään muscle uppia mutta aloin treenaamaan vajaa 3 viikkoa sitten ja jos tammikuun synttäripäivään mennessä saisi yhden. Nyt epäilen että vaatii pidemmän treenin mutta koitetaan. Lähtötilanne oli 7 leukaa myötäotteella (vastaotteella sain 9). Dippejä mikä on liikkeen loppu en ole koskaan tykännyt treenata tai tehdä.
Tänään on taas treenipäivä. Parin kolmen päivän välein harjoittelen. Tekis mieli vaikka joka päivä mutta tiedostan ettei kannata.
Parit videot kun olen etsinyt aiheesta, niin esim tän treenaajan video antaa toivoa ja inspiraatiota. Hän sai 69 päivässä ekan ja vajaa 100 päivää vei tehdä 5 toistoa https://youtu.be/2CITpNRzwTk.
Ja tän videon opastuksella suurinpiirtein treenaan: https://youtu.be/6v6IsZcvqCA
Eli teen leukoja, roikun ja heilun tangossa, vedän roikkuessa polvia rintaan, teen sitä dippiä ylhäällä ja koitan tulla hitaasti liikkeen alaspäin joka tällä tasolla on aika turhan tuntuista. Mulla on myös kumppareita joilla voin tehdä kevennettynä mutta ei niiden avullakaan muscle up vielä onnistu (15 kg light ja 30 kg medium kumpparit).
edit. aiemminhan mulla oli se manuaalin treenaus pyörällä ja siitä löytyy se oma keskusteluketjunsa. Eilen kävin pitkästä aikaa tekemässä sitäkin. Siinä saavutin mielestäni jossain määrin tavoitteen, kun sain vedettyä about 30 metriä. Lähtötilanne metri, pari.
Kyllä harrastuksen voi laittaa tauolle, tai vaihtaa harrastusta jos siltä tuntuu.
Mutta jos pyöräilyn harrastamiseen lasketaan mukaan myös ns. hyötyliikunta polkupyörällä, on mielestäni pyöräilyä lähes mahdoton lopettaa. Vaikka onhan sekin mahdollista.
Pyöräilyssä on niin monta alalajia ja niissä vielä alalajeja, että pyöräilyn sisälläkin on aika helppo vaihtaa harrastusta. Esim. hanki vaihteeksi hybridi, tai perinteinen miestenpyörä. Silloin voi ajaa selkä suorana ja katsella maisemia ym., eikä maata pyörän päällä tuijottamassa eturengasta ja sykemittaria.
Jami2003
08.09.2020, 16.56
LJL:ää jos stressaa ettei tarpeeksi pääse pyöräilemään niin voi verrata määriä ruuhkavuosia elävän seksielämään. Milloin viimeksi olet sekstaillut koko päivän. Sekstaillu ennen töihin menoa ja heti töistä tulon jälkeen viisi päivää viikossa joka viikko. Ja että sulla on ollut kaksi - kolme naista odottamassa komerossa sulassa sovussa kenen kanssa haluat seuraavaksi sekstailla (se että yksi on palasina kuulostaa hieman liian pervolta)...
Ja silti puhutaan että seksiä harrastetaan parisuhteessa.
Niin että kyllä sitä pyöräilyäkin tulee ihan aktiivisesti harrastettua vaikkei joka päivä lenkille tekisikään mieli.
Alan ehkä syödä sieniä tai hemohessiä.
Hemohessiä ja iskelmää.
https://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
F. Kotlerburg
08.09.2020, 20.19
Kannattaa ajaa lenkkiä myös muiden kuin sähköpyöräilevän izmon kanssa niin oma kunto ei tunnu niin huonolta.
brilleaux
08.09.2020, 21.05
Mutta jos pyöräilyn harrastamiseen lasketaan mukaan myös ns. hyötyliikunta polkupyörällä, on mielestäni pyöräilyä lähes mahdoton lopettaa. Vaikka onhan sekin mahdollista.
Pyöräilyssä on niin monta alalajia ja niissä vielä alalajeja, että pyöräilyn sisälläkin on aika helppo vaihtaa harrastusta. Esim. hanki vaihteeksi hybridi, tai perinteinen miestenpyörä. Silloin voi ajaa selkä suorana ja katsella maisemia ym., eikä maata pyörän päällä tuijottamassa eturengasta ja sykemittaria.
Itse olen ajanut työmatkat pyörällä jo ties kuinka kauan, en voisi kuvitella lopettavani.
Nyt on juuri se pappahybridi työmatkoilla kulkuvälineenä, kontrasti lenkkipyörään on lähes äärimmäinen. [emoji51]
Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk
Ohiampuja
08.09.2020, 23.11
-Ei ole aikaa ajaa, ajaminen ei tuota iloa
-Ei ole aikaa rakentaa pyöriä, rakentaminen ei tuota iloa.
Itselläni on ollut samoja fiiliksiä pariin otteeseen tässä vuosien aikana. Joskus 4-6 kk tauko on auttanut ja joskus muiden lajien kokeilu. Yksi merkittävä juttu oli tavaran karsiminen ja keskittyminen olennaiseen. Siinä yhteydessä hukkui 2/3 pyöristä ja reilu puolet kaikista muista pyörätarvikkeista. Sen jälkeen oli paljon helpompi hengittää kun käveli varastoon.
Mutta muistan kun pitkän tauon jälkeen kävelin Tahkon kisapaikalle, niin tajusin että kyllä tämä on se mun juttu. En saanut samaa fiilistä esim kamppailulajien parissa koskaan, aina oli hiukan ulkopuolinen olo. Eli siis, ota kunnon tauko ja katso sitten uudestaan mikä on tunnelma. :)
Ps. Muistan kyllä mitä se oli kun tytöt oli pieniä ja valvottiin milloin kotona koliikin takia ja milloin Meilahden heräämössä. Mutta kyllä se ohi menee.
No, varsinkin astmaselle niinkuin muillekin toki, pyöräilytyyppisestä sportista on sangen paljon hyötyä. Aattele 10-30 vuotta loppupäähän + - . Jos ei ole hauskaa nyt, kyllä se varmaan muuntuu joskus. Ja onhan sullakin lenkkikavereita kasvamassa kotonakin.
Nämä ovat molemmat erittäin valideja pointteja
Lievää masennusta pukkaa, biorytmit sekaisin tjsp.? Voisihan nuo pointit kääntää positiivisemminkin muotoilluiksi, kuten "kunto ei niin huono kuin ilman pyöräilyä olisi" jne.
Kyllä voi rehellisesti sanoa että masentaa ja vituttaa
Eli vaihda lajia. Fillarointia tosin ei hylkää hullukaan.
Joo, mutta kun mulla on vain kaksi pyörää ja toisesta puuttu kiekot (maasturista)
Ehdottomasti kannattaa.
Niin sanoi myös joskus, ennen kuin tiedettiin ettei kärpässieniä kannata syödä, joku joka suositteli heimotoverilleen kärpässienen ruokailemista
Mutta siis joo. Itsehhän en tietystikkään ole koukussa fillarointiin, vaan kestävyysurheiluun. Jos sitä addiktiota ei ole, niin sitten en kyllä osaa neuvoa...
Oon aina tykännyt rääkätä itseäni ja fillarointi on siihen sopiva laji
Ihan normi fiiliksiä kun alkaa kesäkausi kaartumaan loppua kohti.
Kyllä, ja nyt näköjään poikkeuksellisen rajuna koska kesä meni täysin ohi pyöräilyn osalta, ei ainuttakaan kilpailua
Jos tuntuu siltä, että mikään ei tuota iloa ja elämä on pelkkää suorittamista, ja tätä jatkuu pidempään, niin kannattaa harkita ammattilaisten apua.
Semmoisen päätöksen olen tehnyt, että joka ikisen asian elämässä käyn läpi itsekseni aivan kiusallani, enkä puhu kenellekään mitään
Lisäksi kun on asettanut itselleen ensi kesäksi pari riittävän haasteellista tapahtumatavoitetta niin siitä tulee motivaatiota ajaa kuntoa kohottaen. Itse yleensä muutoinkin odotan innolla tulevia tapahtumia, joten pyrin sijoittamaan niitä kalenteriin. ...
Minusta lauantaina se kunto ei vaikuttanut mitenkään huonolta, päinvastoin. Ja Talvipäivänseisaukseen mukaan!
Tämä. Tavoitteet, mielellään mahdollisimman pelottavat, ovat ainoa joka saa liikkeelle, tekemään parhaansa ja virittäytymään henkisesti. Lauantaina oli vaikeaa ja seuraavana päivänä iski masennus siitäkin asiasta. Mutta lenkki oli tämän koko surkean kauden paras.
...neuvojen sijaan tarvitsisit ennemminkin hyvää kuuntelijaa kuin neuvojaa?
Viitaten pari kohtaa edelliseen, en helkkarissa mene kertomaan kenellekään mitään omia asioitani
Mulle tuli mieleen ei se, onko elämässä muita innostavia urheilulajeja, vaan se onko elämässä jokin muu juuri nyt kun mättää?
Ei ole enää muita innostavia urheilulajeja, ja elämässä mättää lähinnä iso työmäärä, pienet lapset ja niiden harrastukset, sekä remontti on kyllä ollut todella perseestä ja kuivannut kaiken ilon elämästä, vieläkin osa tavaroista levällään
Mene puntille. Saa masennus kyytiä ja testotasotkin vähän nousee.
Tämähän se olisi, mutta aika ei yksinkertaisesti riitä. Oon tehnyt 15 vuotta sitten paljonkin kun pelasin kiekkoa ja tiedän miten se vaikuttaa positiivisesti
Ei kannata lopettaa, mikään listatuista perusteista ei anna aihetta sellaiseen.
Kun kannanotto tulee näin arvovaltaiselta taholta, sitä on uskottava
LJL:llä taitaa olla tavoitteellisuus kaukana. Vaikka se karulta kuulostaakin, niin ehkä tarttisi ottaa vain aikaa niistä tenavien harrastuksista ja ajaa vaan enemmän.
Tällä hetkellä tavoitteellisuus on kaukana, koska Syöte 130 ja kaikki muut tavoitteet peruutettiin. 2019 päätavoite oli Tahko 180 ja sain aikaan treeniä 355h/7700km, mikä ei ollut täysin maksimit mutta lähellä sitä mihin tässä elämäntilanteessa pystyn. Tenavien harrastuksista en ota pois, koska sitoutumiset on jo tehty ja pidän lasten urheilullista kehittymistä tärkeämpänä kuin omaani.
Otat avioeron, muutat lautamökkiin Etelä-Savossa ja ryhdyt raivovegaaniksi syöden vain kotimaisia tuotteita. Elämä muuttuu niin kurjaksi, että kun lopulta pystyt säästämään rahat ruosteiseen Tunturi Pop:iin, niin sillä polkeminen tuntuu maailman parhaalta asialta ja voisit ajaa ikuisesti auringonlaskuun - jos ei vaan koko ajan sataisi, suo upottaisi ja sudet näykkisi persuksia, kun poikkeaa polulle siltä metsätieltä, jossa koko ajan pitää väistellä kännisten venäläisten ajamia tukkirekkoja.
Tämä oli omintakeisin ehdotus tähän mennessä
Kyse onkin siitä,tekeekö itsensä vuoksi vai muiden hyväksynnän.
Joo no en oikeasti ole kyllä tehnyt kuin itseni vuoksi eikä tule mietittyä onko noloa. Esim. suunnaton lihavuus sekä housuun paskominen julkisessa tilassa on noloa
Pyöräily on hyvä harrastus. Se vie paikkoihin, joihin et ikimaailmassa tulisi eksyneeksi ilman pyöräilyä, koet asioita, jotka muuten jäisi kokematta ja tapaat ihmisiä, jotka muuten jäisi tapaamatta. Pyöräily on elämistä isolla E:llä.
Tämä on kyllä harvinaisen totta
Pyörän remontti hommat kyllä kannattaa ulkoistaa asian osaavalle:eek:
Tämäkin on harvinaisen totta, en ymmärrä miksi kuitenkin aina äherrän itse ja tulee vain paha mieli ja selkä kipeäksi
Muuttasin luolaan takaisin, mutten kestä kylmyyttä :D
Ratkaisu: karhuntaljaiset pitkät kalsarit, herättävät kauhua ja ihailua
Itselläni on tuo ensimmäinen kohta aina päällä vaikka vuosia pyörän päällä vietetty ulkona ja sisällä niin kunto on aina paska. Silti jokin vetää aina satulan päälle.
Joo.. En ole juurikaan lahjakas kestävyysurheilussa, niin melkein mikään treeni ei saa ajoa kulkemaan. Astma niittaa asian. Masentavaa mutta totta.
Tää 2020 vaan nyt on tämmönen, ihan paska vuosi. Oispa 2021.
Tää vuosi on ollut niin munasta. En ole kehdannut huonon kunnon takia lähteä sun kanssa uudestaan vaikka se yksi lenkki olikin aivan timattia
Saa olla aikamoinen taituri joka hyppyrimäestä lentää yksipyöräisellä ja pysyy vielä pyörän päällä pystyssä.
Omintakeisimman ehdotuksen palkinto siirtyi tälle postaukselle
Täytyy myöntää että työt eivät myöskään tällä hetkellä innosta. Toki pitäisi olla iloinen että on varma työpaikka jossa ok palkka ja hyvät lomaedut ja työaikajoustot. Mutta silti vähän ahdistaa.
Sama. Työpaine, tekemättömät työt kummittelee vaikka kaikki on periaatteessa hyvin.
Mutta jos pyöräilyn harrastamiseen lasketaan mukaan myös ns. hyötyliikunta polkupyörällä, on mielestäni pyöräilyä lähes mahdoton lopettaa. Vaikka onhan sekin mahdollista.
Näin on, työmatkapyöräily on varsinkin näinä aikoina ainut järkevä tapa mennä toimistolle
LJL:ää jos stressaa ettei tarpeeksi pääse pyöräilemään niin voi verrata määriä ruuhkavuosia elävän seksielämään. Milloin viimeksi olet sekstaillut koko päivän. Sekstaillu ennen töihin menoa ja heti töistä tulon jälkeen viisi päivää viikossa joka viikko. Ja että sulla on ollut kaksi - kolme naista odottamassa komerossa sulassa sovussa kenen kanssa haluat seuraavaksi sekstailla (se että yksi on palasina kuulostaa hieman liian pervolta)...
Taivas varjele mitä vertauksia
Hemohessiä ja iskelmää.
Rehellinen lapinmies has posted.
Kannattaa ajaa lenkkiä myös muiden kuin sähköpyöräilevän izmon kanssa niin oma kunto ei tunnu niin huonolta.
Luomu- tai sähköpyöräilevän izmon kanssa kun lenkkeilee ja kuuntelee samalla niitä juttuja, oma kunto tuntuu entistä huonommalta mutta mieli huomattavasti paremmalta
Mutta kyllä se ohi menee.
On se jo vähän mennytkin ohi, tänään kun ajoin työmatkat niin ajaminen alkoi tuntua taas ihan hyvältä.
Tässä nyt päällimmäisiä ajatuksia. Jestas että sai näpyttää.
Mulla on nämä asiat pyörineet mielessä viime aikoina. Nuorimmainen pääsi ripille viikoloppuna. Goodbye ruuhkavuodet forever. Ehkä joskus vielä tulee ikävä niitäkin.
Ja sitten teet niin kuin me, eli otat koiran. Seuraava 15 vuoden nilkkapanta.
Ja sitten teet niin kuin me, eli otat koiran. Seuraava 15 vuoden nilkkapanta.
Meille tuli kanssa koiranpentu toukokuun lopussa. Ja sitten on kissa, molempien elinajan ennuste noin 10v.
Mutta aiheeseen sen verran, että juu alamaissa kuljetaan. Ei ehkä sen takia, ettei pyöräily maistuisi vaan lähinnä siksi, ettei sitä pääse tekemään niin paljon kuin olisi halu. Kesän loppu on mennyt seuraten kateellisena twitteristä kun tutut kuskit ajelevat brevettejä lähes joka viikonloppu tai ne toiset jotka käyvät joka toinen päivä pitemmällä (50 - 100 km) päivälenkillä hienoja gravel-maastoja. Masennusta ei poista katsoa Mäkisen Samulin tai 'Seba fillarilla' kuvia Lapinreissulta.
Maantieajelu alkaa kyllästyttää kyllä varmasti kohtuullisen nopeasti jos
a) kehityskaaren positiivinen kulmakerroin on muuttunut negatiiviseksi
b) ei lähde täysin uusiin ympyröihin ajelemaan, koska samat lenkit vain alkavat tympiä
Sen sijaan tile hunting eli veloviewerin ruutujen haku on palkitsevaa. Sen takia joudut aina uusiin paikkoihin ja vaikeuksiin. Lisäksi matkaa tehdään - tai kannattaa tehdä - rauhallisesti retkimoodissa.
Oatmeal Stout
09.09.2020, 12.02
Näin se on ja paha vika meikäläisessä on että olen usein liian kriittinen itseäni kohtaan.
Pitää lähestyä tekemisen kautta, mitä teki ja mihin se vaikutti ja oliko kehitys oikean suuntaista tavoitteisiin nähden ja ovatko tavoitteet realisitia kuten Ajan tunninajon Suomen ennätyksen treenaamalla kerran viikossa fresbeen heittoa.
Mutta aiheeseen sen verran, että juu alamaissa kuljetaan. Ei ehkä sen takia, ettei pyöräily maistuisi vaan lähinnä siksi, ettei sitä pääse tekemään niin paljon kuin olisi halu. Kesän loppu on mennyt seuraten kateellisena twitteristä kun tutut kuskit ajelevat brevettejä lähes joka viikonloppu tai ne toiset jotka käyvät joka toinen päivä pitemmällä (50 - 100 km) päivälenkillä hienoja gravel-maastoja. Masennusta ei poista katsoa Mäkisen Samulin tai 'Seba fillarilla' kuvia Lapinreissulta.
Maantieajelu alkaa kyllästyttää kyllä varmasti kohtuullisen nopeasti jos
a) kehityskaaren positiivinen kulmakerroin on muuttunut negatiiviseksi
b) ei lähde täysin uusiin ympyröihin ajelemaan, koska samat lenkit vain alkavat tympiä
Sen sijaan tile hunting eli veloviewerin ruutujen haku on palkitsevaa. Sen takia joudut aina uusiin paikkoihin ja vaikeuksiin. Lisäksi matkaa tehdään - tai kannattaa tehdä - rauhallisesti retkimoodissa.
Helpottaa kummasti, kun lakkaa seurailemasta sosiaalista mediaa ja internettiä muita ja elää ihan omaa elämää. itse olen joutunut sivusta seuraamaan yli 2.5 vuotta työperäisen uupumuksen takia, kun muut urheili ja itse yritti pahimmillaan toipua tunnin koiralenkistä vuorokauden... Päätös lopettaa instagrammit, facebookit ja fillarifoorumit yms siksi aikaa oli paras päätös. No ainoa, mihin olen sortunut takaisin on tämä foorumi, mutta pyrin välttämään. Sitä tuli tahtomattaan verrattua omaa tekemättömyyttään toisien jatkuvaan hypettämiseen lenkeistä ja se vääristyy päässä pelkäksi negaatioksi ja pahimmillaan tuhoaa rakkauden koko harrastamiseen. Väitän, että jokaisen ihmisen elämän laatu paranee, mitä vähemmän aikaa viettää intervepissä tai räpää kännykkää. Ihminen ja aivot tarvitsevat luppoaikaa, tylsistymistä, silloin syntyy uudet oivallukset ja ratkaisut noidankehästä pois kohti valoisampaa uutta elämää.
Minusta tämä aika on aika sairasta kaikkine sosiaalisine medioineen ja foorumeineen. Kaikilla on mielipide ja se pitää saada sanottua (kuten minä tässä). Kaikki eivät ole immuuneita jatkuvan positiivisuuden hypetyksen negatiivisille vaikutteille, pelkkä jatkuva positiivailu saattaa kaivaa kuoppaa jollekin toiselle. On helppoa sanoa, että "älä sitten seuraa", no koitappa olla itse poissa ;) . Ja oikeasti, elämä on kaikkien hilavitkuttimien, näyttöpäätteiden ja laitteiden ulkopuolella. Syvällä sisimmässäni toivon, että jonain päivänä kaatuisi koko internetti joksikin aikaa. Löytäisi ihmiskunta reaalimaailman ihan uudesta näkökulmasta.
Ei mulla muuta.... poistun taas pitkäksi aikaa.
MäkiHiiri
09.09.2020, 19.24
... En ole juurikaan lahjakas kestävyysurheilussa, niin melkein mikään treeni ei saa ajoa kulkemaan. ..
Ahaa, tässähän on selvän haasteen ainekset! Tiedättehän huippuvalmentajien kyvyt. Sitten semmonen topikki "Seuraa miten urautunut pyöräilijä treenaa itsensä uusille urille" tai jotain sellaista.
Itseltä vei Kilometrikisa kaiken ilon pyöräilystä ja estää muun liikunnan.
Tämä on viimeinen kerta kun osallistun kilometrikisaan. kyllä näin on.
tempokisu
10.09.2020, 16.02
^^ jäsen EsaJ:n postauksessa on asiaa. Sama valokuvauksen ( nuket) kanssa. Muutenhan olisi kivaa....mutta kukaan ei tykkää ja ai jaa noilla on tommosia studioita oikein kotona.
Sama juttu kisailun kanssa, oli laji mikä tahansa.
^^ jäsen "Mäkihiiri" vai huippuvalmentajien kyvyt.... (niin tosin kun ei hän valmentanutkaan..) , mutta vaikka olisi minkälainen valmentaja niin ei se lahjattomasta mestaria tee. Pitää olla tiettyjä ominaisuuksia että tulee...pikajuoksija, tai tenniksenpelaaja. Siis hyvä sellainen.
Liikunnan lopettamiselle ei ole mitään syytä, jos on terveydellisiä ongelmia niin löytynee laji jota voi harrastaa. Liikunta on aina hyväksi, vaikka ei se useinkaan ole kiva lähteä - kotiintulo kyllä palkitsee, että tulihan tehtyä. Mä usein aattelen lenkillä että "huomenna ei sitten tarvi lähteä" :D
brilleaux
10.09.2020, 21.12
Liikunta on aina hyväksi, vaikka ei se useinkaan ole kiva lähteä - kotiintulo kyllä palkitsee, että tulihan tehtyä. Mä usein aattelen lenkillä että "huomenna ei sitten tarvi lähteä" :D
Miksi tehdä sellaista mistä ei nauti?
Itse en näe pointtia väkisin lähtemisessä.
Jää sohvalle tai vaihtaa lajin sellaiseen mihin on intohimoa?
Liikunnan ei tule olla pakkopullaa.
Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk
Kyllä se joskus vähän töiden jälkeen ketuttaa yksin lähteä. Kannattaakin ottaa kaveria mukaan. Se alun lyhyt negatiivinen hetki lenkin alussa menee rupatellessa.
Ei se pyöräily ole sitä koukuttavaa, vaan liikunta ja sen jälkeinen olotila. Sitä tempokisukin meinaa ja olen tuosta kyllä samaa mieltä.
Hetkittäin fillarointikin on kyllä kivaa :)
1. Taukoa pyöräilystä kevääseen asti
2. Äijäloma mobiiliverkon ulkopuolella irti perheestä ja töistä. Esimerkiksi jossain Lapin korvessa vapautuu ajatukset. Vähintään yhden viikon annos kerrallaan.
Ohiampuja
11.09.2020, 00.16
Ei se pyöräily ole sitä koukuttavaa, vaan liikunta ja sen jälkeinen olotila.
Itse en nuorena tykännyt liikunnasta yhtään, en sitten yhtään. Mutta kun 25 vuotiaana kokeilin maastopyöräilyä, niin jo parin lenkin jälkeen tajusin kuinka mukavaa se on. Ja vieläkin 25 vuoden jälkeen minulle parasta on juuri se maastopyöräily, ja mielellään yksin metsässä. :)
Jami2003
11.09.2020, 08.37
Meille tuli kanssa koiranpentu toukokuun lopussa. Ja sitten on kissa, molempien elinajan ennuste noin 10v.
Meillä kissat eli 20 vuotta ;)
brilleaux
11.09.2020, 08.39
Kyllä se joskus vähän töiden jälkeen ketuttaa yksin lähteä. Kannattaakin ottaa kaveria mukaan. Se alun lyhyt negatiivinen hetki lenkin alussa menee rupatellessa.
Ei se pyöräily ole sitä koukuttavaa, vaan liikunta ja sen jälkeinen olotila. Sitä tempokisukin meinaa ja olen tuosta kyllä samaa mieltä.
Hetkittäin fillarointikin on kyllä kivaa :)
Mulle pyöräily/liikunta on ollu koukuttavaa 30vuotta. Samoin se jälkeinen olotila. Koskaan en ole mennyt ajamaan jos ei ole huvittanut.
Enkä harrastamaan muutakaan.
Edelleen odotan aina päiviä kun pääsen ajamaan. Tai salille. Mikä milloinkin on "sen hetken juttu".
Työpäivätkin alkaa hyvällä mielellä kun saan pyöräillä töihin. En voisi kuvitella aloittavani päivää toisin.
Mulle ajaminen on meditaatiota, en halua kavereita mukaan. Yksin ajaminen on parasta.
Porukkalenkit aivan syvältä. [emoji4]
Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk
Meillä kissat eli 20 vuotta ;)
Juu, tuo meidän patakinnas täytti keväällä 10v eli toinen mokoma vielä edessä...
Firlefanz
11.09.2020, 10.08
Koskaan en ole mennyt ajamaan jos ei ole huvittanut./.../
Silloin sinulta on jäänyt paljon kokematta ja monia lenkkejä - hienojakin! - ajamatta.
(Voit toki olla ihminen jolle positiivinen ajattelu on niin luontaista ja jolla se on niin dominoivaa että se työntää aina syrjään monille muille ominaisen taipumuksen negatiivisten tunteiden kokemiseen ja joille sen vuoksi mitkään arjen kitkaan liittyvät asiat, alkusiirtymän ikävyydestä fillarin ja ajokamojen pesuun eivät koskaan muodosta lähtökynnystä joka pitää ensin kyetä ylittämään. Tai vaihtoehtoisesti olet fillaristi joka ei pääse ajamaan niin usein kuin haluaisi ja jolle sen vuoksi lenkillle pääsy on joka kerta pieni juhlahetki ja sen vuoksi tietynlainen lievä haluttomuus äärimmäisen harvinainen tunne.)
Juha Lehtinen
11.09.2020, 10.09
Mulle pyöräily/liikunta on ollu koukuttavaa 30vuotta. Samoin se jälkeinen olotila. Koskaan en ole mennyt ajamaan jos ei ole huvittanut.
Enkä harrastamaan muutakaan.
Edelleen odotan aina päiviä kun pääsen ajamaan. Tai salille. Mikä milloinkin on "sen hetken juttu".
Työpäivätkin alkaa hyvällä mielellä kun saan pyöräillä töihin. En voisi kuvitella aloittavani päivää toisin.
Mulle ajaminen on meditaatiota, en halua kavereita mukaan. Yksin ajaminen on parasta.
Porukkalenkit aivan syvältä. [emoji4]
Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk
Vähän samoja ajatuksia porukkalenkeistä. Yleensä porukkalenkit ovat muutenkin sellaisia että vauhti kiihtyy kovemmaksi kuin mitä itse olisi yksin tehnyt ja pian alkaa nautinto lenkistä hiipumaan. En ole ikinä ollut porukkalenkillä jossa koko porukka koostuisi saman kuntotason pyöräilijöistä. Meditaatiota yksin ajaminen minullekin.
Sent from my iPad using Tapatalk
Voisit ottaa yhteittä MC Bagang Tärpätti Resitenttiin jos sillä ois idea 4000w maastopyörästä millä jalat ei mee hapoille mutta multa lentää Espoon Keskuspuistossa :eek:
MäkiHiiri
11.09.2020, 10.11
^^^^^ niin tossa on jotain totuuden ydintä. Tassulenkeillä kaverin kanssa on parempi käydä. Siis oli ihan ihanaa, mun tähän astisen elämäni parhainpia hetkiä miltei kaiken kaikkiaan ne lenkit. Mutta pyöräily mullakin alkanut mennä vähän tohon suuntaan. Joutuu ajaan niin yli, että kaikki ruoka kaapeista loppuu... Pyöräilytyypit on parhaita, noin ilmankin pyöräilyä. Mutta tätä kesäistä keuhkotoipujan raastoa ei ole ikävä. Onhan se hienoa, kun voi ylittää itsensä, pääsee paikkoihin ja tuntee kipua niin tietää elävänsä. Mutta tätä naputtaessa joku aivosolu alkoi ripottamaan kultajauhetta tiukkaan kovavauhtiseen peesireeniin, että en tiedä miltä ensi kesänä tuntuu. Jos saan itseni kuntoon talvikautena :D Haa! Tänään lähdenkin lenkille, olen jo tarpeeksi terve. Mahtava sää!!
brilleaux
11.09.2020, 10.26
Tai vaihtoehtoisesti olet fillaristi joka ei pääse ajamaan niin usein kuin haluaisi ja jolle sen vuoksi lenkillle pääsy on joka kerta pieni juhlahetki ja sen vuoksi tietynlainen lievä haluttomuus äärimmäisen harvinainen tunne.)
Tämäkin varmaan osaltaan pitää paikkansa.
Toki 3-4krt/vko on mulle maksimi jo palautumisenkin kannalta.
Mutta rakastan myös viettää aikaa perheeni kanssa.
Ja töissäkin on käytävä.
Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk
Juha Lehtinen
11.09.2020, 10.39
Itsekin huomannut että palautumiseen saattaa helpostikin mennä 2-3vrk eikä jatkuva 3-vuorotyö tuo yhtään helpotusta pyöräilyharrastukselle, varsinkaan kun 60v on lähempänä kuon 50v. Oma pyöräilykunnon kehitys toppasi joskus 40-vuotiaana jonka jälkeen on tullut kroppaan erilaisia oireita jotka rajoittaa kunnon kehittymistä jonka vuoksi harrastusta pitää lähestyä nykyään eritavalla eli iloitaan siitä mitä pystytään tekemään.
Sent from my iPad using Tapatalk
3-vuorotyö se myrkky on. Et palaudu ikinä kunnolla. Mahdoton yhtälö.
Noin muutenhan palautuminen nopeutuu, kun kunto paranee. Eli jos brillekin saa tunteja alle, niin huomaa että palautuu vajaassa päivässä.
Firlefanz
11.09.2020, 11.01
Vähän samoja ajatuksia porukkalenkeistä. Yleensä porukkalenkit ovat muutenkin sellaisia että vauhti kiihtyy kovemmaksi kuin mitä itse olisi yksin tehnyt ja pian alkaa nautinto lenkistä hiipumaan. En ole ikinä ollut porukkalenkillä jossa koko porukka koostuisi saman kuntotason pyöräilijöistä. Meditaatiota yksin ajaminen minullekin.
Jos porukkalenkeillä käy niin että vauhti tuppaa kiihtymään kovemmaksi kuin oli tarkoitus tai sovittu, on syytä ruveta hakemaan itselleen uutta porukkaa. Maantiepyöräily on siitä ihmellistä ja hienoa että (1) se on kivaa ja vielä kivempaa kun mennään kovaa ja kaikista kivointa kun mennään kovempaa kuin yksin ajaen menisi, ja (2) hyvinkin eritasoiset pyöräilijät voivat mainosti ajaa samassa porukassa (kunhan heikompikuntoiset pysyvät peesissä PK-alueellaan ja mäissä muistetaan himmata ja kun kovempikuntoiset voivat halutessaan irrottautua vetopätkilleen).
Olemme kaikki erilaisia, mutta minulla ei mieli ole omalla lenkillä koskaan ollut niin rento ja rauhallinen eikä ajatus kulkenut niin vapaasti kuin porukkalenkillä. Yksin ajaessa joutuu vastaamaan niin reitin valinnasta kuin sillä pysymisestä, seuraamaan muuta liikennettä ja motivoimaan itseään silloin kun sää ei innosta tai kun flowfiilikset loistavat poissaolollaan. Arkiasiatkaan eivät aina pysy loitolla mielestä samalla lailla kuin porukassa.
^Varmaan porukkalenkeissä on eroa myös genren suhteen. Toki henkilökohtaiset mieltymykset ovat myös aika määrääviä. Itse olen sellainen enemmän omien polkujen kulkija. Toisaalta ne harvat kerrat, kun olen kaverin kanssa ajanut, ovat olleet varsin antoisia. Ja rankkoja.
Yleensä kuitenkin ajelen metsissä yksin. Voi itse päättää mihin polunhaarasta kääntyy ja tietää ketä syyttää, kun polku päättyy metriseen ojaan tai ei enää löydä takaisin, kuten kävi Talosaaressa ja havaitsin olevani jousiammuntaradalla. Not good, varsinkin kun siellä oli jousiampuja harjoittelemassa.
Toisaalta rauhallinen lenkki kaverin kanssa gravelilla on varsin antoisa, kun nopeudet pysyvät siellä PK-alueella.
Porukkalenkeissä varmaan motivaatio lähteä on korkeampi. Tai siinä on kynnys peruuttaa, jos on jo ehtinyt sanoa tulevansa. Yksinään kun ajaa, voi aina keksiä ties minkä syyn olla lähtemättä.
TheMiklu
11.09.2020, 11.20
Jos ei huvita ja kiinnosta niin yleensä itellä se on ollut merkki yli reenaamisesta tahi elämisestä tai tod. näk. näiden yhdistelmästä.
Nämä toki ihan eri asia kuin jonkun polun/asian käyminen niin loppuun, ettei enää tekeminen taikka harrastus tarjoa järkevällä panos-tuotto -suhteella elämyksellisiä hormonaalisia vaikutteita pitääkseen ko. touhun mielenkiintoisena.
Korona ja kisattomuus on saannu itteni kyseenalaistamaan pitkien(meikälle ja meikän ominaisuuksille siis) kisojen mielekkyyden kuntoharrastustasolla. Mutta jos samalla hinnalla saa ajaa 60km ku 30km niin enemmän on enemmän :D
Samoin on tullu huomattua miten helppoa onkaan ajaa pitkä lenkki porukassa vs. yksin.
Noin muuten oisin samaa mieltä siitä, että jos raha mahdollistaa harrastuksen puitteissa elämysten kokemisen niin se on ookoo. Jos se raha mahdollistaa vain kaman hordaamisen harrastuksena niin se ei tuo elämään mitään muuta kuin tyhjyyttä lisää.
tempokisu
11.09.2020, 15.49
Työpäivätkin alkaa hyvällä mielellä kun saan pyöräillä töihin. En voisi kuvitella aloittavani päivää toisin.
Mulle ajaminen on meditaatiota, en halua kavereita mukaan. Yksin ajaminen on parasta.
No niinpä, kiva aloittaa työpäivä kun päivän työt on oikeastaan tehty jo ( satanen ajettu) samoin tykkään ajella yksin omaa tahtiani ja omia reittejäni.
jos raha mahdollistaa harrastuksen puitteissa elämysten kokemisen niin se on ookoo. Jos se raha mahdollistaa vain kaman hordaamisen harrastuksena niin se ei tuo elämään mitään muuta kuin tyhjyyttä lisää.
Kiva kuulla, olen ajatellut samoin että meneehän harrastukseen rahaa, mutta jos siitä vastineeksi saa hyvää mieltä ja hienoja kokemuksia niin ei kai sitä rahaa parempaan voi laittaa ( en tarkoita nyt fillarointia, vaikkakin sen maailman parhaan ja hienoimman fillarin hankinta tuotti ja tuottaa yhtä hienoja ajokokemuksia, ah on kiva ajaa...) mutta kiva että tuli hankittua ja sai/saa tehdä projekteja, ja kiva että tuli mentyä ( vaikka siinä sitä bensaa kului).
brilleaux
11.09.2020, 16.20
Kiva kuulla, olen ajatellut samoin että meneehän harrastukseen rahaa, mutta jos siitä vastineeksi saa hyvää mieltä ja hienoja kokemuksia niin ei kai sitä rahaa parempaan voi laittaa
Samaa mieltä. Mulla on mennyt pyöräilyyn ja hifiin omaan tulotasoon nähden hirveät rahamäärät.
Mutta hyvä mieli, sielunhoito ja hienot kokemukset, ne eivät ole rahalla mitattavissa.
Joka sentin arvoiset sijoitukset, ja ylikin. Maksavat ns. itseään takaisin loputtomasti.
Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk
Mulla on ennätysvähän kilsoja tänä vuonna. Ja maantiellä ja työmatkalla varsinkin. Työmatkat muuttuneen työmatkan ja etätöissä olon takia.
Täytyy myöntää että työt eivät myöskään tällä hetkellä innosta. Toki pitäisi olla iloinen että on varma työpaikka jossa ok palkka ja hyvät lomaedut ja työaikajoustot. Mutta silti vähän ahdistaa. Ja mitä tässä nyt on varmaan yli 25 vuotta jäljellä. Joskus miettii josko menis vain lähikauppaan hyllyttämään ja kassalle.
Mutta se mistä olen vähän ollut innostunut viime viikkoina on Muscle upin eli palomiespunnerruksen harjoittelu.
Ihan kuin mun tekstiä.
Kilometrejä vähän. Maantiepyörällä pyrin ajamaan kerran viikossa tunnin. Kesälomalla tuli muutama pitempi lenkki. Maastossa tulee käytyä harvemmin vaikka se on hiton hauskaa. Tämän vuoden työmatkat 0 km. Asiointireissuja muutama viikossa. Olen asettanut itseni siihen mielentilaan että aktiivisimmat ajovuodet on takana ja nyt ajelen kun ajelen. Viikkoon ei kuitenkaan montaa ajokertaa mahdu kun on muutakin liikuntaa ohjelmassa.
Työ ei aina innosta vaikka on haastavaa, joustavaa ja hyvin palkattua. Silloin tällöin mitetin että pitäiskö tehdä jotain muuta; esim. Motonet tai Bauhaus.
Muscle up. Kattelin Jopen ohjeita youtubesta ja sehän näytti helpolta. Olen kuitenkin aika hyvä leuanvedossa (takavuosien enkka 20 kpl ja 10 kg lisäpainolla 10 toistoa, nyt se lisäpaino on vyötäröllä:). Ei se kuitenkaan vielä onnistunut lähellekään. Pitää jatkaa yrittämistä.
Juha Lehtinen
11.09.2020, 16.46
Samaa mieltä. Mulla on mennyt pyöräilyyn ja hifiin omaan tulotasoon nähden hirveät rahamäärät.
Mutta hyvä mieli, sielunhoito ja hienot kokemukset, ne eivät ole rahalla mitattavissa.
Joka sentin arvoiset sijoitukset, ja ylikin. Maksavat ns. itseään takaisin loputtomasti.
Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk
[emoji106]
Sent from my iPad using Tapatalk
Tosta laadusta ja rahasta vielä muistan kun Pirkkola Tapsa(nimi voi olla muutettu) aatteli että alkaa pyöräileen ja sitten kesken duunipäivän päätettiin lähtee pyöräkaupoille... yritin kyllä sanoo että sitä halvinta ritsaa ei nyt kannata ostaa mutta mitä minä olen sitä neuvomaan... pyöräily ura jäi lyhyeksi ja puolen vuoden päästä pyörä oli Tori.fi alennus myynnissä.
Pyörän täytyy olla tarpeeksi hyvä ettei ala vituttaan heti alkuun mutta ei se tarvin olla merkin huippumalli jossa saa yleensä tuhat euroo latomalla lisää painoo pois 200 g
No seuraavaksi Tapsa keksi että nyt lähdetään Pirkan hiihtoon ja lähdettiin suksikauppaan hakeen sukset ja saatiin jonkinlaiset vapaan kapulat ja Pirkan hiihtoon 45km matkalle piti sitten lähtee niin aamulla tuli tekstiviesti että oon jo lähtöviivalla kello 10 lähdössä perinteisen hiihtäjien kanssa vaikka vapaan hiihto lähtö oli kello 14. No ei siinä mitään ja lähdin sitten tavoittaan Tapsaa ja olihan se kovassa kunnossa kun hävisin sille minuutin... ensinmäiset kärkihiihtäjät olivat saanee Tapsan kiinni
Firlefanz
27.09.2020, 18.36
Mä näen punaista aina kun joku puhuu esimerkiksi "pakkosatkusta" - vaikka kuinka leikillään, ironisessa mielessä, kieli poskessa tai itsestään ja fillaroinnistaan pientä pilkkaa tehden. Harrastuksen, oli se sitten liikunnallinen tai jokin muu, ideahan on juuri se ettei mikään ole pakko eikä mitään tehdä sen vuoksi että jos sen jättäisi tekemättä, tuntuisi että jotain pakollista olisi jäänyt tekemättä!
Ajan silloin kun huvittaa (ja on tilaisuus) ja siksi että huvittaa. Joskus lähtökynnys voi olla tavallista korkeampi, mutta riittää kun muistan miten hyviä hetkiä lenkin aikana voi kokea - vaikkei ehkä joka kerta - ja todennäköisesti tulee taas kokemaan, kunhan lähtee ja sietää lähtemisen vaivan ja siirtymän tylsyyden tai ikävyyden tai lenkin ensimmäisen kyllästyttävän ja elämyksettömän vartin. Ja jos en muista, en lähde ajamaan.
Tärkeintä on ettei aseta ennakkoehtoja joiden pitää täyttyä, jotta fillarointi olisi...riittävän kiinnostavaa. Että sään pitää olla sellainen ja lenkin tällainen, että pyörän pitää olla tuommoinen ja fiiliksen jo ennen starttia tämmöinen...ei siitä mitään tule. Eletään sitä päivää ja sitä elämää mikä on ja otetaan se haltuun fillaroiden - siis silloin kun fillaroidaan. Muu elämä on taas muuta ja omanlaistaan, niin kuin pitääkin.
Käytännössä ei sitten ole yhtään hullumpi ajatus vaihdella (mahdollisuuksien mukaan) niin pyöriä kuin lenkkien pituuksia. Tai sitä ajaako kovaa vai rauhallisesti, helppoa tai teknistä, yksin tai kaverin kanssa tai porukassa, itse speksattua ja improvisoitua tai sovittua ryhmän yhteisten pyrkimysten ja sääntöjenkin mukaan.
Take home message: siinä vaiheessa kun alkaa tuntua että pakontunne nostaa päätään, voi päättää ettei lähde - mutta voi myös muistuttaa itseään ettei tosiaankaan ole pakko ja että yhtä vähän kuin pakontunteen on syytä antaa määrätä että pitää ajaa, yhtä vähän sen on syytä antaa määrätä ettei aja.
^Joo, heti kun asettaa tavoitteita, pakko kurkkii sieltä nurkan takaa. Mulla on "pakko" saada joka viikko 70km täyteen, että pysyisin vuositavoitteessa. Tähän asti tuo on toiminut positiivisena kannustimena, mutta helposti se lipsahtaa sinne negatiivisen puolelle. Päätin, että ensi vuodelle en laita mitään tavoitteita. Tai jos kilometrikisaan nyt kuitenkin, kun kolmena vuotena peräkkäin olen polkenut about saman matkan. Josko ensi kesänä näyttäisi. Onneksi firman joukkueessa on näitä 1500 km kuukaudessa ajavia, että kärkisijoista ei tarvitse edes haaveilla.
Toisaalta itse ajan kolme kertaa viikossa. Ehtiikö nämä 300-400 km viikossa ajavat muuta tekemäänkään? Tosin se mun kolme kertaa viikossa on 9-10 tuntia, joten ehtiihän siinä, jos vain on jalkaa mitä laittaa.
^Joo, paras olisi kun ei lähtisi mihinkään näihin, eikä VV:hen. Stravakin on perkeleestä, kun siellä näkee että kaverit on taas ajaneet. Muutenkin koko some on sellainen piiskuri, ettei paremmasta väliä.
F. Kotlerburg
27.09.2020, 20.02
Kilometrikisaan en kyllä enää lähde. Jotenkin sellainen pakko ajaa pidempää lenkkiä kuin mieli tekis meininki leimasi koko kesää, kunnes firman joukkueen voitto oli selvä.
Jami2003
27.09.2020, 20.46
Näinhän se menee. Kun aletaan ajamaan kilometrejä eikä laatua niin loppuu kehitys ja kiinnostus.
Mä näen punaista aina kun joku puhuu esimerkiksi "pakkosatkusta" - vaikka kuinka leikillään, ironisessa mielessä, kieli poskessa tai itsestään ja fillaroinnistaan pientä pilkkaa tehden. ...
Hehheh, tunnistan itseni. Aion silti myös jatkaa "pakkosatkusta" puhumista ironisena läppänä. Mikään pakko se ei ole.
Mulla ei ole tavoitteita vaan pikemminkin toiveita. Vaikkapa että ehtisi ajaa edes kerran kuussa vähintään satasen lenkki ja vuodessa kertyisi jokunen kilometri. Kuukauden ensimmäinen satanen on sitten se "pakollinen". Jos se jää ajamatta niin ei siinä mitään.
En tarkoituksella osallistu kilpahuutoon esim. vuosittaisella kilometrimäärillä. Someissa en seuraa kenenkään ajamisia enkä ole hyväksynyt pyyntöjä seurata minun ajamisiani. Veloviewer (tekemiset sielläkin yksityisiä) on tuonut paljon kivaa lisää fillarointiin kun tulee lähdettyä uusille seuduille.
Työpaikan porukassa en osallistu Kilometrikisaan.
Ajan silloin kun huvittaa (ja on tilaisuus) ja siksi että huvittaa. Joskus lähtökynnys voi olla tavallista korkeampi, mutta riittää kun muistan miten hyviä hetkiä lenkin aikana voi kokea - vaikkei ehkä joka kerta - ja todennäköisesti tulee taas kokemaan, kunhan lähtee ja sietää lähtemisen vaivan ja siirtymän tylsyyden tai ikävyyden tai lenkin ensimmäisen kyllästyttävän ja elämyksettömän vartin. Ja jos en muista, en lähde ajamaan.
My man! Just niinku mun tapa!
Käytännössä ei sitten ole yhtään hullumpi ajatus vaihdella (mahdollisuuksien mukaan) niin pyöriä kuin lenkkien pituuksia. Tai sitä ajaako kovaa vai rauhallisesti, helppoa tai teknistä, yksin tai kaverin kanssa...
Just niinku mä.
Take home message: siinä vaiheessa kun alkaa tuntua että pakontunne nostaa päätään...
Ei ole vielä minulle tapahtunut.
Ohiampuja
27.09.2020, 21.13
^Joo, paras olisi kun ei lähtisi mihinkään näihin, eikä VV:hen. Stravakin on perkeleestä, kun siellä näkee että kaverit on taas ajaneet. Muutenkin koko some on sellainen piiskuri, ettei paremmasta väliä.
Onneksi en ole noissa missään mukana, rehellisiä kun ollaan niin en edes tiedä mitä ne ovat. Instagramiin kuvia laittelen, ja muiden hienoja retki/fillarointikuvia siellä katselen. :)
Ps. Eilen reilu 5 tuntia Kuhmoisten Kuhmoroita ajellen ja makkaraa syöden. ;)
F. Kotlerburg
27.09.2020, 23.34
Tää syksy on vähän muutenkin hankalaa aikaa. Jotenkin tuntuu, että pitäis ajaa niin paljon kun ehtii kelien vielä suosiessa, mutta toisaalta sitä on jo ehtinyt kesäkeleillä ajaa paljon ja reitit ei ole enää kesänveroisessa iskussa vaan maastossa riittää mutaa, soratiet on ruvella ja pehmeitä jne. Lisäksi ei millään ehdi töiden takia enää treenata kuten kesällä. Turhia itselle luotuja paineita. Joka kerta kun sinne lenkille vaan saa itsensä potkittua niin hyvä fiilishän siitä jää, mutta lähtökynnys on taas noussut. Pelottaa mitä se on lokakuussa. Sen verran hyvä vuosi menossa, että ei haluttaisi ottaa taas sellaista 2-3vk motivaatiotaukoa.
Välillä tuntuu, että pitää. Tänä vuonna "pakkokilsat", 5tkm tuli täyteen n. 2kk etuajassa, mutta silti pitää ajaa, kun kelit sen sallii.
Viikonloppuna vaimo täräytti, että mennään Teijoon patikoimaan, kun on niin hieno ilma. Hetki piti purra huulta, mutta reissun jälkeen piti todeta, että kyllä kannatti. Niin kuin aina, kuin tekee jotain muuta liikuntaa vaihtelun vuoksi...
TheMiklu
28.09.2020, 12.30
Näinhän se menee. Kun aletaan ajamaan kilometrejä eikä laatua niin loppuu kehitys ja kiinnostus.Hyvin summattu! Mielestäni tämä pätee sekä tavoitteelliseen urheiluun kuin huvin vuoksi liikuntaankin.
Sillä on väliä, ajaako kilometrejä vai ilometrejä.
K.Kuronen
28.09.2020, 12.50
^Toisaalta kovuuttakin tarvitaan ja mielestäni sitä kehitetään ajamalla, vaikka ei aina olisikaan ehdottoman hauskaa: kuin sääsätämistä, että myöhemmin voi kuluttaa.
(Tuleva vuosi on itselläni enemmän kävelyä ja vähemmän pyöräilyä. Pitkät kävelyharjoitukset ovat melko tylsiä, mutta elokuussa Norjan tuntureilla nostan säästöön laittamani)
...kaikki treenaavat maratoniin tai johonkin piirimestaruuskisoihin...
Minä en. En edes "urheile" kun pyöräilen vaan menen luontoon ulkoilemaan ja viihtymään.
Exluossa
28.09.2020, 13.51
Minä en. En edes "urheile" kun pyöräilen vaan menen luontoon ulkoilemaan ja viihtymään.Samoilla fiiliksillä itekkin. Luonto on se juttu.
Minä en. En edes "urheile" kun pyöräilen vaan menen luontoon ulkoilemaan ja viihtymään.
Mutta kerääthän sinäkin VV-ruutuja. Tosin jos se ei rasita pollaa, niin sittenhän asia on hyvin. Mutta noiden keräilykin saattaa jollakin tappaa sen ajamisen ilon, kun tuttu lenkki menee "hukkaan", kun siinä on vain ajettuja ruutuja.
Mutta kerääthän sinäkin VV-ruutuja.
Kyllä, saan viettää aikaa ja viihtyä luonnossa. Ruutulenkeillä jopa ihan uusissa luonnoissa. Mitä kauempaa joutuu hakemaan sitä kauemmin saa olla lenkillä ja nauttia ulkoilmasta.
Tosin jos se ei rasita pollaa, niin sittenhän asia on hyvin.
Eipä juuri. Joskus vähän riepoi, että käymättömät ruudut ovat nykyään turhan kaukana peruslenkeille. Sittemmin paranin, onhan viikonloput ja lomat!
Mutta noiden keräilykin saattaa jollakin tappaa sen ajamisen ilon, kun tuttu lenkki menee "hukkaan", kun siinä on vain ajettuja ruutuja.
Noin mä hetken ajattelin "VV-urani" alussa, sittemmin paranin. Saahan siinä nauttia ulkoilmasta ja luonnosta vaikka ajelisi käytyjäkin ruutuja. Suurin osa minunkin ajeluistani tapahtuu tässä ihan omalla valmiilla klusterilla, itse asiassa viime lauantain ruutulenkki taisi olla yli kuukauteen(!) ensimmäinen uusia ruutuja kerryttänyt lenkki. Miksi niistä pitäisi paineita ottaa, koko loppuelämä on aikaa.
Ilman Velovieweria olisin varmaan (no ehkä en kuitenkaan?) jo lopettanut pyöräilyn. VV on rikastuttanut kummasti harrastusta. Olen maininnutkin, että vihdoin löysin elämäni tarkoituksen.
TheMiklu
28.09.2020, 16.49
^Toisaalta kovuuttakin tarvitaan ja mielestäni sitä kehitetään ajamalla, vaikka ei aina olisikaan ehdottoman hauskaa: kuin sääsätämistä, että myöhemmin voi kuluttaa.
Ja sehän onnistuu jos se on hauskaa. Jotkut nauttii eri asioista.
Tekee niin pahaa, että on mukavaa.
K.Kuronen
28.09.2020, 17.17
^Kysymys on säästämisestä, ei hauskan pidosta.
F. Kotlerburg
28.09.2020, 20.29
Pyöräily on moninpuolin paska harrastus. Mm. seuraavista syistä
- Rahaa menee tosiaan. Pitää päivittää ja jos ei pidä päivittää niin pitää uusia jotain kulutusosia, ketjuja, renkaita, pakkoja, laakereita
- Kaikki vihaa pyöräilijöitä, koiratkin. Ja äitisi, mutta ei vaan sano sitä.
- Onhan ne sukkahousut aikuisella miehellä naurettavat
- Em. syistä olet kaikkien muiden silmissä spandexpelle, joka maantiellä tukkii liikenteen, kaupungissa ei välitä punaisista valoista ja maastossa potkii koiria ulkoiluttavat mummot kumoon
- Pyörät vie ihan veetusti tilaa. Tästä syystä pitäisi olla kahden auton tallilla varustettu ok-talo ettei vituta harrastaa ja rahaa menee taas ihan älyttömästi.
- Työpaikalla jos erehdyt sanomaan harrastavasi pyöräilyä niin olet spandexpelle. Kahvihuoneen nurkasta vakavasta ylipainosta kärsivä persu pitää 10 min luennon itsekkäistä, kusipäisistä spandekseista unohtamatta viittausta sukkahousuihiin pukeutuvien miesten seksuaalisesta suuntautumisesta. Aiot sanoa ensin vastaan jotain, mutta et saa suun vuoroa. Lopulta et enää jaksa, koska koko muu porukka komppaa tätä luennoitsijaa. Poistut hiljaa työpisteelle jatkamaan töitä. Tästä lähtien olet työpaikan tosikkospandexi. Kaikki tämä, vaikka ajaisit vain läskipyörällä XXL:n retkeilyhousuissa.
- Saat kuulla spandex-läppää jatkossa joka työpäivä niin pitkään, että vaihdat työpaikkaa tai persu onnistuu syömään itsensä hengiltä.
- Toiset pyöräilijät vittuilevat koska harrastat heidän mielestään väärin
- Oikeastaan vaimosi ja lapsesikin häpeävät sinua.
Kannattaa nyt oikeasti miettiä.
xs2jammu
28.09.2020, 21.21
Mulla kroppa alkoi pettämään tossa muutama vuosi sitten ja samalla into katos aika totaalisesti kaikkeen. Myin prätkät pois ja kilometrejä ei tullut fiillariin, keskivartalo oli ainoa joka kasvoi ja viisari vaaalla alkoi lähestyä uhkaavasti jo 88 kiloa. Nyt sitte otin pari vuotta rauhallisesti ja pikku hiöjaa aloin rakentaa jonkin moista kuntoa uudelleen meiningillä , että jos ei muuta niin 15 minuuttia jotain liikuntaa kerrallaan. Viime vuonna jo pikkasen oli valoa tunnelissa, mutta sitten tuli käsileikkaus ja se talvi meni siinä. Keväällä taas fillari ulos ja ensi käsi ei kestänyt . Pieni paussi viellä ja tossa touko-kesäkuun vahteessa uudelleen kokeilemaan. Katos nyt käsi kestää ja polvikaan ei pahemmin herjaa eikä lonkka ja selkä, joten yritetään aloitta kympin lenkeillä. Kesä meni ja nyt on fillarilla 1400km takana ja uutta intoa löytyy taas. Elokuun lopussa ostin sitten prätkän ja silläkin on menty nyt 2300 km sillä mentaliteetillä, että jos on kipuja niin antaa sitten olla. Tällä meinaan vaan sitä, että jos tuntuu pakkopullalta ja on muutenkin vaikeaa niin sitten kannattaa kiinostuksen kohde ainkain hetkeksi siirtää ihan jonnekkin muualle. Elämä on liian lyhyt siihen, että tekee koko ajan jotain joka tuntuu vastenmieliseltä.
^^Ja kukaan, ei siis kukaan, ei edes vaimo, osaa arvostaa sitä, että sun jalat näyttää siltä, kun olis pussihousut jalassa koko ajan. Jos meet näyttää niitä, ainoa kommentti on että miks rusketusraja kulkee just polven yläpuolella. Naama on kuin pesukarhulla. Tai Trumpilla, keltainen muuten paitsi silmienympärys.
Jos tulet eeppiseltä lenkiltä, jossa vedit kolmet OTB:t ja kerran kaaduit lukot jalassa nokkospuskaan, et saa mitään sääliä. Vaimo ynähtää sohvalta jotain, jonka voi tulkita tyyliin "hankkis toikin jo elämän tai ihmisten harrastuksen".
Kenenkään kanssa ei voi puhua harrastuksesta, koska muiden pyöräilijöiden mielestä harrastat väärin. Ja ei-pyöräilijöiden mielestä harrastat väärin.
tempokisu
28.09.2020, 21.44
Minä en. En edes "urheile" kun pyöräilen vaan menen luontoon ulkoilemaan ja viihtymään.
Sama juttu, ollut jo vuosikausia. Korkeintaan ulkoilua tai lenkkeilyä.
Olen tosi iloinen että löytyi ulkoliikuntamuoto jota voi harrastaa ilman jatkuvia jalkavammoja ja -kipuja.
Ja kun olen töihin tullu fillarikamppeissa ja fillari olalla, niin ei tarvinnu todellakaan hävetä; pidetään kovakuntoisena ja sisukkaana.
Ja mut tunnetaan pyöräilykilometrieni ansiosta ympäri Suomea; veljeni sai pikahälytyksen johtaa konsertti Oulussa, ja soittajat tunnisti sukunimen, että olenko sukua tempokisulle :D sille kovalle pyöräilijälle.
Ei todellakaan tarvi hävetä harrastustaan, asiakkaat arvostavat kun tuun pyöräilykamppeissa sitä pyörää kantaen - erityisesti huonolla säällä.
Hyvin paljon Kotlerin ja MRe:n kanssa samoilla linjoilla. Onhan pyöräily aika yksitotinen harrastus - usein tulee mieleen että pyöräilijät ovat vähän outoja, jopa friikkejä jotka eivät vaan tiedä paremmasta. Sillä voiko jotain pyörälenkkiä verrata vaikka kunnon beachvolleypäivään jossa ollaan veden äärellä lämpimän auringon hyväillessä kroppaa, pelataan kovia eriä ja sitten vuorostaan levätään auringossa virvokkeita nauttien, virkistäydytään uimalla ja jutustellen niitä näitä... Silmäniloakin riittää vähäpukeisten urheilijavartaloiden myötä. Tai sitten lähdetään vesille surffaamaan, hypitään isoa loikkaa aaltojen keskellä, ajetaan kovaa, jopa kovempaa kuin mitä pyörällä pääsee (40-50kmh, talvella jopa satasta tai yli...), yritellään jotain uusia trikkejä, otetaan alle lainelauta tai jopa foili (jotka ovat aivan omia maailmojaan) jne jne. Tennis, sulkapallo ym. perinteiset lajit tarjoavat myös sellaisia kamppalilun ja jännittävän kilpailun hetkiä joita pyörällä ajosta tuskin koskaan voi löytää.
En sanoisi kuitenkaan että pyöräilyä harrastuksena tarvitsee suoranaisesti hävetä, mutta ehkä parasta on jättää mainitsematta jos lajia harrastaa. Työmatkan tai kauppareissujen tekeminen pyörällä on sekin melko vahva kannanotto, tai hyvin usein ainakin tulkitaan sellaiseksi. Eli viherhörhön maailmanparantajan maine on äkkiä plakkarissa. Vaihtoehtoinen tulkinta on että olet yksinkertaisesti köyhä: velkaantunut, luottokelvoton ja maksuhäiriöinen poloinen jolla ei vain ole varaa pitää autoa.
Trikoot, pömppömahan päällä kirraava pyöräilypaita, välinehörhöily kaikissa muodoissaan, kilometrien kerääminen, kummalliset pyöräilyn alalajit (hiekkatiepyöräily (?) hissipyöräily(??), "virtuaalipyöräily" (???) jne , törttöilyt liikenteessä (autoilijoiden provosointi) ym. on ehkä parempi yrittää vaan unohtaa. Ja onhan pyöräilyssä hyviäkin puolia, sekin kannattaa muistaa.
Hyvin paljon Kotlerin ja MRe:n kanssa samoilla linjoilla. Onhan pyöräily aika yksitotinen harrastus - usein tulee mieleen että pyöräilijät ovat vähän outoja, jopa friikkejä jotka eivät vaan tiedä paremmasta. Sillä voiko jotain pyörälenkkiä verrata vaikka kunnon beachvolleypäivään jossa ollaan veden äärellä lämpimän auringon hyväillessä kroppaa, pelataan kovia eriä ja sitten vuorostaan levätään auringossa virvokkeita nauttien, virkistäydytään uimalla ja jutustellen niitä näitä... Silmäniloakin riittää vähäpukeisten urheilijavartaloiden myötä. Tai sitten lähdetään vesille surffaamaan, hypitään isoa loikkaa aaltojen keskellä, ajetaan kovaa, jopa kovempaa kuin mitä pyörällä pääsee (40-50kmh, talvella jopa satasta tai yli...), yritellään jotain uusia trikkejä, otetaan alle lainelauta tai jopa foili (jotka ovat aivan omia maailmojaan) jne jne. Tennis, sulkapallo ym. perinteiset lajit tarjoavat myös sellaisia kamppalilun ja jännittävän kilpailun hetkiä joita pyörällä ajosta tuskin koskaan voi löytää.
Minä olen taas täysin eri linjoilla. Itse ajelen pääosin maastossa, mutta ei hienot tietkään ole poissuljettu reiteiltä. Tiet muuttuu usein metsäautoteiksi, poluiksi joskus pitkospuiksi. Mutta kun on fillarilla liikenteessä, niin matka taittuu kaikilla alustoilla.
Pyörällä näkee paljon enemmän ja vaivattomammin samassa ajassa, kuin millään muulla tavalla luonnossa liikkumalla. Jos niin huvittaa, niin aina voi pysähtyä rantakalliolle ihailemaan maisemia tai kesäisin vaikka pulahtaa uimaan. Syksyllä voi istahtaa mättäälle syömään tuoreita mustikoita tai vadelmia. Paljon upeita maisemia. Paikasta riippuen maisemat voi kattaa samalla meren rantaa, kauniita järviä tai lampia. Vähän pidempi laivamatkoja yhteysaluksilla, lyhyempiä vesistön ylityksiä lautoilla ja losseilla jne. Samalla reissulla voi kokea kauniit kalliot, synkän kuusimetsän, rantamaisemat kauniin kangasmetsän suomaisemat pitkospuilta jne. Aina voi pysähtyä haluamiinsa maisemiin virvokkeita nauttimaan. Haastavuutta ja jännittäviä hetkiä saa juuri sen verran kuin itse haluaa. Reittivalinnoistahan tuo on täysin kiinni.
Yksikään yllämainittu laji ei pysty tarjomaan edes 10% niistä kokemuksita mitä jokainen vähänkään pidempi (maasto)pyörälenkki (tai retki) pystyy.
Lähteä nyt jonnekkin rannalle tai pallokentälle. Yhtä tylsää keinotekoista pientä länttiä tuijottamaan. Tai surffaamaan ja katselemaan samaa tylsää vettä:rolleyes:
Ei, en edes harkitse harrastuksen lopettamista. Olen alkanut tosin tallentamaan yhä enemmän kameralla hienoja hetkiä. Voi sitten vanhana ihailla, kun ei enää pääse samoihin paikkoihin. On aika nostalgista katsella vanhoja diakuvia 80 luvun lopun maastopyörälenkeiltä ja muistella mahtavia luontokokemuksia joista edes häivähdyksen olen saanut tallennettua kuviin. Noitakin on toista tuhatta kappaletta aikanaan tullut otettua. Vaikka sen järjestrelmäkameran raahaaminen aikanaan joskus harmitti, niin nyt olen tyytyväinen, että tuli raahattua. Yli 30 vuotta on tullut harrastettua maastopyöräilyä ja valokuvaamista. Eikä ole käynyt edes mielessä että lopettaisin. Molemmat lajit ovat muuttaneet muotoaan, mutta sama viehätys säilyy edelleen.
Tämä asuinpaikka euroopan laajimmassa saaristossa linnuntietä alle 10 kilometrin päässä Turun kauppatorilta tarjoaa jotain sellaista mistä useimmat maailman ihmiset eivät voi koskaan päästä osallisiksi. Eräällekin hyväkuntoiselle eläkeläiselle tarjoilin päivän mittaisen pyöräretken paikallisiin maisemiin. Tällä kertaa tosin vain tietä pitkin. Retken jälkeen kun muut kysyivät oliko hyvä päivä. Vastaus oli, että oli elämäni paras päivä. Aika paljon sanottu 70 vuotiaalta ja kertonee jotain siitä ympäristöstä missä pyörällä liikun.
Ulkomailtakin asti tullaan ihailemaan näitä paikkoja.
https://www.is.fi/matkat/art-2000006152661.html
Saariston rengastie on maailman parhaiten varjeltu salaisuus, sanovat saksalaiset pyöräilijät.
Mutta eihän tuo rengastie ole kuin pienen pieni pintaraapaisu siitä mitä tämä saaristo tarjoaa.
Aloin itsekin pohtimaan pyoräilyn lopettamista kun luin pari sivua noita kommentteja. Kun olen pyoräilyä harrastanut 3/4 eliniästäni, niin onhan tähän matkalle sattunut useampikin ihan oikea lopettamisharkinta. Jos tuntuu siltä, että pitää lopettaa, niin sitten pitää lopettaa. Varsinkaan aikuiskuntoilijana ei kannata itseään kiusata jos ei hommasta saa riittävää iloa, noin niinkuin mun mielestä.
tempokisu
29.09.2020, 06.04
Onhan pyöräily aika yksitotinen harrastus - usein tulee mieleen että pyöräilijät ovat vähän outoja, jopa friikkejä jotka eivät vaan tiedä paremmasta.
lämpimän auringon hyväillessä kroppaa, pelataan kovia eriä ja sitten vuorostaan levätään auringossa virvokkeita nauttien, virkistäydytään uimalla ja jutustellen niitä näitä... Silmäniloakin riittää vähäpukeisten urheilijavartaloiden myötä. Tai sitten lähdetään vesille surffaamaan, hypitään isoa loikkaa aaltojen keskellä, ajetaan kovaa, jopa kovempaa kuin mitä pyörällä pääsee (40-50kmh, talvella jopa satasta tai yli...), yritellään jotain uusia trikkejä, otetaan alle lainelauta tai jopa foili (jotka ovat aivan omia maailmojaan) jne jne. Tennis, sulkapallo ym. perinteiset lajit tarjoavat myös sellaisia kamppalilun ja jännittävän kilpailun hetkiä joita pyörällä ajosta tuskin koskaan voi löytää.
Vaihtoehtoinen tulkinta on että olet yksinkertaisesti köyhä: velkaantunut, luottokelvoton ja maksuhäiriöinen poloinen jolla ei vain ole varaa pitää autoa.
Trikoot, pömppömahan päällä kirraava pyöräilypaita, välinehörhöily kaikissa muodoissaan, kilometrien kerääminen,
Ja onhan pyöräilyssä hyviäkin puolia, sekin kannattaa muistaa.
1. tarpeeksi yksinkertainen tällaiselle jolta ei suju lenkillä kuin yksi asia, ja lenkkireitin oltava ei-tekninen ( vrt. maastopyöräily) kilometrit kertyy, mutta kilogrammat vähenee.
2....hyväillessä kroppaa...yök ajatuskin kauhistuttaa, vähäpukeisuus. samoin kaikki tekniset asiat kuten jo mainitsinkin. Uiskentelen hiljakseen, mutta mieluiten jossain syrjässä yksikseni. Inhoon kaikkia lajeja joissa on mukana pallo.
Kisat on kisailtu enkä kaipaa kisoja ollenkaan, kamalaa jännittämistä.
3. No mitä sitä peittelemään, jos on köyhä. Melkein joka lenkillä sitäpaitsi löytää panttitölkkejä, joilla saa pienennettyä kauppalaskua! asiointiajosta saa mukavasti lisälenkkiä, ja menee jopa nopeemmin kuin autolla. Ja yksinkertaisemmin, jos kohde on Tampereella. On auto, mutta kahden auton pitäminen kävi liian kalliiksi.
4. Pömppömaha? no ei todellakaan ole. Mutta ei ole kireitä trikoitakaan, vaan löysähköt, verkkarit 80-luvulta ( miksi ostaa uutta kun vanhatkin vielä käy, muutamia reikiä on mutta ei se haittaa...) joka toinen vuosi pitää ostaa ketjut ja rataspakka, jossain vaiheessa aina sisä- ja ulkogummeja mutta kaukana ns. välineurheilusta, uusin fillari on vuodelta 2008.
Mä en näe pyöräilyssä muita huonoja puolia kuin - että pitää ajoittain ostaa noita kuluvia osia. Sadekelillä voi laittaa sadetakin ja pitkävartiset saappaat. Paras puoli on ehdottomasti se että löytyi mullekin laji jota voin harrastaa ilman mitään kipuja, ja tällaiselle kestävyys-tyyppiselle liikkujalle on laji jossa voi tehdä niitä pitkiäkin lenkkejä. Ainoo paha että ei enää jaksa samalla tavalla kuin 10 vuotta sitten.
höh, onpa hassua että keksitään tämmöisiä.....tuskin kukaan harrastaa lajia josta ei tykkää ja joka ei suju. Mä en taas ymmärrä niitä suppailijoita ollenkaan, mutta en mä ala luetella mikä kaikki siinä on outoa.
Ohiampuja
29.09.2020, 07.56
Jos niin huvittaa, niin aina voi pysähtyä rantakalliolle ihailemaan maisemia tai kesäisin vaikka pulahtaa uimaan. Syksyllä voi istahtaa mättäälle syömään tuoreita mustikoita tai vadelmia. Paljon upeita maisemia.
Tämän minäkin allekirjoitan, ja siksi minun maantiepyöräily onkin loppunut lähes täysin. Luonto ja maastopyöräily omassa rauhassa on vaan niin hienoa hommaa. :)
Vilhelm V
29.09.2020, 08.13
Pyöräily on moninpuolin paska harrastus. Mm. seuraavista syistä
- Rahaa menee tosiaan. Pitää päivittää ja jos ei pidä päivittää niin pitää uusia jotain kulutusosia, ketjuja, renkaita, pakkoja, laakereita
- Kaikki vihaa pyöräilijöitä, koiratkin. Ja äitisi, mutta ei vaan sano sitä.
- Onhan ne sukkahousut aikuisella miehellä naurettavat
- Em. syistä olet kaikkien muiden silmissä spandexpelle, joka maantiellä tukkii liikenteen, kaupungissa ei välitä punaisista valoista ja maastossa potkii koiria ulkoiluttavat mummot kumoon
- Pyörät vie ihan veetusti tilaa. Tästä syystä pitäisi olla kahden auton tallilla varustettu ok-talo ettei vituta harrastaa ja rahaa menee taas ihan älyttömästi.
- Työpaikalla jos erehdyt sanomaan harrastavasi pyöräilyä niin olet spandexpelle. Kahvihuoneen nurkasta vakavasta ylipainosta kärsivä persu pitää 10 min luennon itsekkäistä, kusipäisistä spandekseista unohtamatta viittausta sukkahousuihiin pukeutuvien miesten seksuaalisesta suuntautumisesta. Aiot sanoa ensin vastaan jotain, mutta et saa suun vuoroa. Lopulta et enää jaksa, koska koko muu porukka komppaa tätä luennoitsijaa. Poistut hiljaa työpisteelle jatkamaan töitä. Tästä lähtien olet työpaikan tosikkospandexi. Kaikki tämä, vaikka ajaisit vain läskipyörällä XXL:n retkeilyhousuissa.
- Saat kuulla spandex-läppää jatkossa joka työpäivä niin pitkään, että vaihdat työpaikkaa tai persu onnistuu syömään itsensä hengiltä.
- Toiset pyöräilijät vittuilevat koska harrastat heidän mielestään väärin
- Oikeastaan vaimosi ja lapsesikin häpeävät sinua.
Kannattaa nyt oikeasti miettiä.
Selvästikin kokemuksen ryydittämää tekstiä. Pääsääntöisestihän nuo on tuommoisia pitää nyt vaan sietää tyyppisiä juttuja, mutta noi kahvipöytätilanteet voi olla oikeasti kimurantteja. Spandex läpän käynnistyessä juttu kannattaa kääntää napakasti säärikarvojen ajeluun. Kyllä se siitä. Vinkkinä semmoinen myös, että jos fillarointi tuntuu kalliilta, niin kannattaa kokeilla pari kolme vuotta esim. purjehdusta.
brilleaux
29.09.2020, 08.45
^Hifistelyä suosittelen myös. Fillarointi ei tunnu enää yhtään kalliilta. Toki hifin harrastamisesta et voi puhua kenellekkään saamatta hullun mainetta.
Ja naapurit ei näe/tiedä sun setin rahallista arvoa=ei siis luo statusarvoa muiden silmissä.
Mutta hullun maine on aina hyvä.
tempokisu
29.09.2020, 09.01
^^ vai kokemuksen ryydittämää - mä olen harrastanu pyöräilyä 20 vuotta, kunto- kilpa- ulkoiluperiaatteella, ja mikään noista ei ole oikein tuttua. Äitini ei vihaa pyöräilijöitä eikö häpee mua, äitini pyöräilee itsekin. Ja harmittelee jos EI pääse pyöräilemään :D aika kova jos ja kun 79-vuotias pyöräilee tosi raskaalla pyörällä melkein päivittäin 40km.
( aivoinfarktin jälkeen vähemmän ajopäiviä...)
Ohiampuja
29.09.2020, 09.46
Ja naapurit ei näe/tiedä sun setin rahallista arvoa=ei siis luo statusarvoa muiden silmissä.
Mutta hullun maine on aina hyvä.
Eikö tuo ole päinvastoin? Voit olla salahifisti, ja naapurit ei saa ikinä tietää kuinka järjettömästi olet laittanut rahaa vempeleisiin. Feikkaat vaan kaikki uusien kamojen pahvilaatikot Virolaisilla kaljalaatikoilla, niin kaikki pitää sua kunnon Suomalaisena miehenä.
Eli viherhörhön maailmanparantajan maine on äkkiä plakkarissa. Vaihtoehtoinen tulkinta on että olet yksinkertaisesti köyhä: velkaantunut, luottokelvoton ja maksuhäiriöinen poloinen jolla ei vain ole varaa pitää autoa.
Tätä torjumaan voisi ajaa katumaasturilla ja pyörä(t) katolla johonkin Paloheinään, Messilään, tms. Ottaa pyörät alas telineeltä, kypärä ja lasit päähän, suihkepullosta vettä ja selfie. Niin näkevätpähän muut siinä parkkiksella, että nyt ei ole mikään viherhörhö kyseessä ja pankistakin nousee enemmän kuin penkistä. Reisistä topatut bibsit? Kai niitä myydään jossain alibabassa?
Mut joo, marmar:in kanssa samaa mieltä siinä, että pyöräillessä maisema vaihtuu verrattuna vaikka kävelyyn. Ehkä jossain Lapissa tai muuten kairassa vaeltaminen, mutta muuten pyöräily hakkaa kävelylenkin. Samoin pyörällä voi ajaa paikkoihin, mihin autolla ei oikein voi tai kehtaa mennä. Pyörällä voi hyvin "vahingossa" eksyä jonkun pihalle, autolla se on monin verroin nolompaa.
Mutta onhan tuo kyllästyminen aina nurkan takana. Valokuvaukseen kyllästyin niin totaalisesti, että sinne paluu vaikuttaa aika epätodennäköiseltä. Tuli suoritettua muutamat alan koulutuksetkin ja pidettyä näyttelyitäkin, vaikken koskaan VATtia tai VEATtia saanutkaan suoritettua. Haaveissa tuo VAT kyllä oli, mutta en saanut aikaiseksi. Toisaalta kyllähän se valokuvaus antoikin. Ilman sitä tuskin olisin koskaan käynyt entisen Neuvosto-Viron hylätyissä sotilastukikohdissa tai SS-20 -ohjuksen siilossa. Pyörä olisi kyllä Virossa ollut useammankin kerran paikallaan. Varmaan jos nyt lähtisin, pakkaisin kameran lisäksi läskin.
brilleaux
29.09.2020, 09.49
Eikö tuo ole päinvastoin? Voit olla salahifisti, ja naapurit ei saa ikinä tietää kuinka järjettömästi olet laittanut rahaa vempeleisiin. Feikkaat vaan kaikki uusien kamojen pahvilaatikot Virolaisilla kaljalaatikoilla, niin kaikki pitää sua kunnon Suomalaisena miehenä.
Tämä on kyllä totta, en ajatellut tarpeeksi pitkälle. Pitää olla oikeasti hullu jos jollekulle menee livauttamaan tietoa settinsä rahallisesta arvosta.
K.Kuronen
29.09.2020, 10.36
...
- Oikeastaan vaimosi ja lapsesikin häpeävät sinua.
...
https://youtu.be/IZZWwKMhvZw
F. Kotlerburg
29.09.2020, 10.52
^Hifistelyä suosittelen myös. Fillarointi ei tunnu enää yhtään kalliilta. Toki hifin harrastamisesta et voi puhua kenellekkään saamatta hullun mainetta.
Ja naapurit ei näe/tiedä sun setin rahallista arvoa=ei siis luo statusarvoa muiden silmissä.
Mutta hullun maine on aina hyvä.
No en nyt sanois. Kumpaankin saa työnnettyä naurettavia rahasummia. Joo on mulla hifivehkeitäkin, mutta ei kuin hiilikuituisen maantieohjuksen arvosta. Jotenkin tuo hifistelyä ei ole vienyt mukanaan, että pitäisi olla kokoajan vaihtamassa. Nykyiset pöntöt on olleet 4v ja olen niin edelleen varsin tyytyväinen.
Luulen, että naapuri ei ymmärrä myöskään sitä, että tuo täysjoustopyörä on arvokkaampi kuin sen autot yhteensä.
JohannesP
29.09.2020, 11.22
Kaikesta välineillä tapahtuvasta harrastamisesta saa niin kallista kuin tahtoo. Pyöräily on onneksi kuitenkin melko kohtuullisen hintainen harrastus jos miettii kaksi kertaa ennen ostamista ja ajaa samalla, vaikka arvokkaallakin pyörällä pitkään.
Jos pyöräily ei nappaa niin sit pitää surutta pitkää taukoa. Välineitä ei kannata kuitenkaan myydä ihan heti, koska niistä saatava raha on useimmiten aika vähäinen verrattuna paljonko niihin on sitä laitettu. Äkkiä se innostus taas kasvaa puolen vuoden tai vaikka parinkin jälkeen.
Itse pohtinut mitä tekisi kuntosalin kanssa. Kävin ennen koronaa ~5 vuotta salilla säännöllisesti ja vähemmn epäsäännöllisesti vaikka kiinnostus koko hommaan oli erittäin vähäistä sekä usein piti pakon edestä mennä, kun siitä maksaaki. Sen takia tuloksetkin junnas paikallaan. Nyt reippaan puolen vuoden tauon jälkeen alkaa jo vähän kiinnostus kasvaa jos sitä kuitenki syysiltoihin kaivaisi pari kahvakuulaa varastosta.
Jami2003
29.09.2020, 12.05
Joo mitä hintoihin tulee niin pyöräily ei ole kyllä yhtään minkään hintaista verrattuna mihinkä tahansa moottorivehkeellä tapahtuvaan harrastukseen. Mulla on liukuva retkivene ja ihan pelkillä polttoaine kuluilla ostaisi hiilikuituisen maantiepyörän sähkövaihteilla / kesä. + sitten kaikki muut huolto ja telakointi toimenpiteen. Puhumattakaan alkuinvestoinnista ja arvon laskusta. Aikoinaan harrastin kelkkailua ja kelkat on halvempia kuin veneet mutta ihan samalla tavalla kaudessa meni pelkästään polttoaineisiin yhden pyörän hinta.
Eilen olin kova jätkä ja kävin rullaluistelemassa vaikka kuukausi on lopuillaan ja kilometrejä voisi pyöräänkin kerätä ;)
Kuntosali on kummaa hommaa. Tuli vuosia harrastettua monta kertaa viikossa ja motivaatio oli tuloksissa sekä pumppi tunteessa lihaksissa. Nyt aina kun saa homman rullaamaan niin ihan hyvin maistuu mutta heti kun tulee hetkikin taukoa niin ei huvita ollenkaan. Päin vastoin kuin monessa muussa harrastuksessa.
Jos pyöräily ei nappaa niin sit pitää surutta pitkää taukoa. Välineitä ei kannata kuitenkaan myydä ihan heti, koska niistä saatava raha on useimmiten aika vähäinen verrattuna paljonko niihin on sitä laitettu. Äkkiä se innostus taas kasvaa puolen vuoden tai vaikka parinkin jälkeen.
Mut kaikki katsoo säälien, kun tulet paikalle 26" täpärillä, vaikka olisi kuinka hiilikuitua. Keulakulmakin alkaa kasilla... Sama kun aikanaan hissijonossa katseli, kun porukat sohlasivat 203 pitkillä suurpuikkareilla neonit päällä ja muut veti 160-senttisillä tiimalaseilla.
Ei, ei ja ei. Jos pitää taukoa, pahin virhe on jatkaa sitten vanhoilla välineillä.
F. Kotlerburg
29.09.2020, 12.22
Maalitolpat hinnallehan voi jokainen asettaa ihan itse, että saa tuntumaan homman halvalta.
Pyöräily tai veneily on melko halpa harrastus, kun vertaa italialaisten klassikkourheiluautojen keräilyyn.
K.Kuronen
29.09.2020, 12.44
Tulokset.
En jostain syystä harjoittele tuloshakuisesti, joten kehityksen puute, tai oikeammin kehityksen mittaamisen puute, ei estä fyysistä harrastusta. Uskon kuormituksen autuaaksi tekevyyteen: keho pysyy toimintakykyisenä ainoastaan säännöllisesti kuormitettuna. Koskee sekä kestävyystyyppistä, että voimaharjoittelua -ja kumpaakin tarvitaan.
Jos motivaation antajana olisi jatkuva kehitys, niin viimeistään ikääntyminen kääntää kehityksen suunnan.
The flying Chocobo
29.09.2020, 13.01
Täällä onkin jo esitetty monta hyvää perustetta ettei kannata pyöräillä ja miten se vaikuttaa ihmissuhteisiin. Pakko myöntää, että näyttäähän se varmaan vaimonkin silimissä järjettömältä touhulta kun äijä on poissa 'ajelemassa' puoltoista vuorokautta ja tulee kotiin haisevana, väsyneenä ja krapulaisen näköisenä kehuen että kyllä oli kivaa. Ja sitten menee suihkuun ja nukkumaan... Ei se siis ainakaan hyväksi ole kun fillari karkaa käsistä. Ja sitten se ainainen äijän puhe autolla uusilla teillä liikuttaessa, että tännehän pitäs tulla joskus pyöräilemään. Tai sitten ne ylimääräiset lenkit mökkimatkalla, 'tää sun on nähtävä' -tyyliin. Kyllä monelle parisuhteelle taitaisi olla parempi jos ei pyöräilisi, vaan tyytyisi hörppimään kaljaa soffalla.
Luulen, että naapuri ei ymmärrä myöskään sitä, että tuo täysjoustopyörä on arvokkaampi kuin sen autot yhteensä.
Luulen ettei perusnaapuri välttämättä edes hoksaa että kuinka monta erilaista fillaria tallissa on. Se vaan näkee että taas toi lähtee fillarilla liikkeelle. Siis jos sen kokemus pyöräilystä on Helkama Kulkurilla 1980-luvulta.
Oatmeal Stout
29.09.2020, 17.09
Täällä onkin jo esitetty monta hyvää perustetta ettei kannata pyöräillä ja miten se vaikuttaa ihmissuhteisiin.
Harrastaa pyöräilyä, eihän ammattimaiseen pyöräilyyn ole mitenkään kantaa ja siihen, että muuttaa harrastuksensa ammatikseen.
Jami2003
29.09.2020, 17.52
Kyllä pyöräilyn lopettaminen kannattaa alottaa tältä palstalta. Tommi2:kin oli jo hyvästi lopettamassa mutta sitten sortui taas...
tempokisu
29.09.2020, 18.27
Täällä onkin jo esitetty monta hyvää perustetta ettei kannata pyöräillä ja miten se vaikuttaa ihmissuhteisiin..
Vaikutti siten että sain ne mun elämäni 3 ystävää nimenomaan pyöräilyn kautta. Sellaisia ystäviä joille voi kertoa kaiken ( puolin ja toisin) ja voi luottaa - jos jotain luvataan niin tasan näin tehdään ( mikä nimittäin ei olekaan kaikkien ihmisten kanssa näköjään selviö...) Pyöräily pelasti mun elämän työttömyyden aikana, palautti myös liikunnan ilon ja ehkä jotain arvostustakin tuli hankittua; töissäkin tulee vastaan ihmisiä jotka kyselee olenko mä "se" ....
Aika paljon on ollu ikäviä aikoja ja fiiliksiä, pyöräilyn kautta on tullu hienoja kokemuksia ja on aatellu hetkittäin että mä oon hyvä :D Olen aina tykänny liikkua luonnossa, ja kun ei voi enää oikein kävellä saati hölkätä, niin pyörällä on päässy.
Toki jos sitä edelleen vaikka jatkaisi epätoivoisesti kilpailuja...tuskin olisi mitkään hyvät fiilikset. Oikeastaan oli ihan hyvä että jouduin lopettamaan kaiken liikunnan vuodeksi, kun sitten jälleen pääsi vähän pyöritteleen - se tuntui ihan mahtavalta, että ylipäätään pystyy pyöräilemään! Ihan sama vaikka hitaasti lenkkeilee. Terveystilanteen ehdoilla nytkin menen, ja aina se on voittoa kun pystyy ajaan päivässä satasen.
Tässä vähän meinasi käydä niin että jos ei satasta pysty ajaan, niin harmi. Ja jos huomaa että sama lenkki vie enempi aikaa kuin ennen, pahus sentään.
Mutta viime viikkojen aikana on huomannu että jos nyt ylipäätään lenkin jaksaa ajaa, niin hienoa ja ihan sama vaikka menisi hitaamminkin.
Toki kaikki ulkoilu on mukavaa, ei tartte kun olla kuvaamassa tai poimimassa marjoja muutama tunti niin siitäkin saa hyvää mieltä :) Olen myös huomannu että ihan kun vasen jalka kestäisi enemmän kävelyä kuin se 100m, olisi tosi kiva jos voisi myös vaikka kävellä lompsutella maastossa jonkunlaisen lenkin.
^ Tomppa kun olet käsittääkseni käsivoimaisempi kaveri ( myös jalka-) niin suosittelen kututalkoita. Näitähän on ympäri Suomea, yhdistyy hyödyllinen työ ja voimaharjoittelu ja lisäksi saa tehdä ne ulkona. Ja sitten se evästauko, nam.
Pakko on jotain tehdä kunnon ylläpitämiseksi edes välttävänä.
Juoksemnen ei huvita, ei kiinnosta, ei jaksa.
Salilla käynti - kerran kokeilin ja kävin puolenkymmentä kertaa. Sen jälkeen maksoin salimaksua 2 vuotta käymättä. Ei ollu mun juttu sisätiloissa toistella liikkeitä.
Joku joukkuelaji.... vois olla kiva, mutta kerta viikossa tai silleen ei riitä.
Fillaroidessa voi käydä jossain, maisemat vaihtuu, voi mennä löysäillen tai spurttaillen.
Fillaria voi hinkata ja ihastella.
Huono puoli: trikoofillaristit näyttää oikeasti aivan pelleiltä. Itse ilmeisesti ulkopuolisen silmissä myös.
...... Eli viherhörhön maailmanparantajan maine on äkkiä plakkarissa.....
Mitäs vikaa tuossa maineessa on? Kaikkienhan pitäisi pyrkiä tekemään maailmasta parempi paikka, eikä hyväksyä nykyistä tuhokehiystä. Valitettavasti en ansaitse tuota kunnianimeä, mutta pyrkimystä kyllä on.
Kampinalle
01.10.2020, 12.29
Ei kai se, miltä muiden mielestä näyttää tai millaisen "maineen" saa vaikuta omiin harrastuksiin? Jos vaikuttaa, kannattaa miettiä suhtautumista omaan itseensä.
^Öh, älä aja trikoissa? Itsekin pidän yleensä verkkareita tai normishortseja ja t-paitaa.
Vakavasi harkintaan. Hävettää nimittäin sen verran paljon.
Ja tämä perustuu nimenomaan siihen tunteeseen mikä itselläni herää kun näen trikoopellejä.
brilleaux
01.10.2020, 13.04
Ei kai se, miltä muiden mielestä näyttää tai millaisen "maineen" saa vaikuta omiin harrastuksiin? Jos vaikuttaa, kannattaa miettiä suhtautumista omaan itseensä.
Tämä. En mä näe itseäni kun ajelen pyörällä. :D
Mitä ihmeen väliä on muiden mielipiteillä tai oletuksilla susta??
Ja joku ehdotti verkkareita ja t-paitaa? Läpättävillä vaatteilla vaan ei voi ajaa maantiepyörällä, hermo siinä menee.
brilleaux
01.10.2020, 13.14
https://media.giphy.com/media/44Eq3Ab5LPYn6/source.gif
Pitää vaihtaa toi avatar prkl.
Jos trikoissa esiintyminen ahistaa henkisesti tai fyysisesti, kannattaa vaihtaa gravelpyöräilyyn, koska nykymuodin mukaan sen harrastaminen uskottavasti edellyttää flannellipaitaa ja löysiä shortseja :)
(Henkilökohtaisesti mun mielestä trikoissa ei ole mitään hävettävää. Paljon enemmän pelleiltä esimerkiksi jääkiekkoilijat näyttävät.)
https://www.bikerumor.com/ezoimgfmt/bikerumor-wpengine.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2019/03/Morvelo-Overland-gravel-riding-kit_all-terrain-on-road-off-road-all-bike_performance-cycling-clothing_Overland-riding.jpg?ezimgfmt=ng:webp/ngcb4
brilleaux
01.10.2020, 13.22
Paljon enemmän pelleiltä esimerkiksi jääkiekkoilijat näyttävät.)
Jääkiekkoilijat ovatkin oikeasti pellejä. Totuudenmukainen asu.
EDIT:
Itse asiassa kun mulla oli gravelpyörä niin ajoin tosiaan Troy Leen MTB-shortseilla+löysällä t-paidalla. Taitaa toi maantiepyöräily tehdä jotain aivoille.
^^
No just tuon kuvan mukainen sopisi mulle paremmin!!
Ihan samanlainen flanellipaitakin löytyy kuin aurinkolasihemmolla.
Vielä kun uskaltaisi jättäisi kypärän pois...
Fillari mulla on liian siisti, pitää naarmuttaa ja sotkea vähän mutaan.
brilleaux
01.10.2020, 13.29
^Laitanko tuon GIF-kuvan uudestaan? :D
EDIT: kuvasta muuten näkee miten huikeaan kuntoon painonnostolla saa itsensä. (y)
Kyllä mulla on tämmönen fiilis maantiereleistä...
https://imagizer.imageshack.com/v2/263x268q90/r/924/O09GgC.jpg
Firlefanz
01.10.2020, 14.35
Vakavasi harkintaan. Hävettää nimittäin sen verran paljon.
Ja tämä perustuu nimenomaan siihen tunteeseen mikä itselläni herää kun näen trikoopellejä.
On ehkä hyvä muistaa että jos ajat maantiepyöräksi katsottavalla fillarilla - muutakin kuin kaupunkiajoa, reppu selässä työmatkaa, asiointia tms - sellaisissa ajovaatteissa jotka olet valinnut jottet näyttäisi trikoopelleltä, silloin vasta näytätkin todella naurettavalta.
Et ehkä satunnaisen pyöräilyä harrastamattoman taviksen mielestä, mutta kaikkien maantiepyöräilijöiden silmissä olet jokseenkin hupaisa ilmestys: tyyppi jonka kantti, uskallus, itsetunto, whatever ei riitä siihen että hän kehtaisi sonnustautua normaaliin tapaan asiaankuuluviin ja tarkoituksenmukaisiin ajovaatteisiin! Tyyppi joka kuvittelee ja uskoo että "trikoita" välttämällä hän ei näytä pelleltä!
Ei sillä että sinun pitäisi välittää yhtään mitään siitä mitä maantiepyöräilijät sinut nähdessään ajattelevat vaan lähinnä sillä että on hyvä tiedostaa että suo siellä, matala täällä, ja että kaikki arvokkuus tms on menetetty jo siinä vaiheessa kun rupeaa droppitankoisella, kapearenkaisella ja lokarittomalla fillarilla ajamaan.
^
"...silloin vasta näytätkin todella naurettavalta."
- Tätä minä pelkäsinkin :D
Onneksi mulla on mummopyörä hipsteribaareissa käyntejä varten... no, ei sekään ihan viimeisen päälle tyylin mukainen ole.
Tämä että näyttääkö typerältä vai ei. Älkää huolestuko, moni miettii usein mitä muut ajattelevat heistä mutta tosiasia on että suurimmalla osalla on ajatukset ihan itsessään eivätkä he ajattele toisia ihmisiä. Onhan niitä poikkeuksia, että pitää laittaa ihmisten kuvia näytille ja nauraa yhdessä niille ihmisille mutta nämä ovatkin tavallaan koulukiusaajia muutenkin.
Itse aiheesta niin parempi mennä pyöräilemään kun siltä tuntuu. Nyt ei ole tuntunut siltä melkein viikkoon, vaikka pitäisi päästä tästä kotitoimistosta pois välillä.
The flying Chocobo
01.10.2020, 15.59
Jäsen harald on oikeassa. Ja itse asiassa viime kädessä on kaiketi siitä että kuinka itse kukin asunsa kantaa. Minä ajan maantielenkkini trikoissa tai ylipäänsä tyköistuvissa vetimissä koska se nyt on minusta ehdottomasti mukavinta kun ei ole ylimääräistä lepatusta matkassa. Ja kannan itseni ja 'naurettavan' asuni ihan ylpeänä. Ja ehkä yllättäen kaikki kommentit habituksestani eivät suinkaan ole olleet negatiivisia.
Itse aiheesta, joskus kannattaa lähteä pyöräilemään vaikka siltä ei heti tuntuisikaan. Minulla usein mieli muuttuu kunhan ulos on päässyt. Ja pääseehän sieltä sitten poiskin.
Oatmeal Stout
01.10.2020, 17.28
^
"...silloin vasta näytätkin todella naurettavalta."
- Tätä minä pelkäsinkin :D
Toisaalta maailmassa on yli 7,5*109 ihmistä, joita asia ei kiinnosta lainkaan.
Jami2003
01.10.2020, 18.19
Ei voi kyllä uskoa että aikuista ihmistä kiinnostaa vttuakaan mitä jotku muut mahdollisesti ajattelevat harrastus asuista tai itse harrastuksesta.
Asiointi pyöräilyä tulee ajettua arkikamppeissa mutta lähes kaikkea muuta pyöräily kamoissa kun ne nyt vaan yksinkertaisesti toimii parhaiten (ei lepata, tuulenpito, hengittävyys jne). No maastossa mulla on monesti "trikoiden" päällä maastoshortsit kun ne pitää vettä eikä perse kastu.
Tuolla ulkonäkö mittapuulla jotku jääkiekkoilijat (olkatoppaukset) , punttisalilla kävijät (salivaatteet plösöillä hohhoijaa) ja suuri osa uimareista (pallomahat) vasta pelleiltä näyttääkin.
Nickname
01.10.2020, 19.00
Ajaa vaan semmosissa vaatteissa kun hyvälle tuntuu ja jos silti ahistaa niin laita vaikka aurinkolasit päähän kelissä kuin kelissä niin ei tule katsekontakteja, koska katsekontaktithan on suomalaisille myrkkyä :D
Nyt kelien viiletessä tulee ajettua Tokmannin shortseilla, irtolahkeilla, huomiovärisellä pyöräilytakilla ja korvilla räikeän vihreä panta, siihen vielä aurinkoisella kelillä pilotti-tyyliset vähän liian isot aurinkolasit niin avot. Vielä jos sattuu olemaan alla tuo "goofy" taittopyörä niin on mies ja pyörä yhtä hoopon näköisiä, huomio on taattu ja paljon iloisia vastaantulijoita, eikä haittaa yhtään kun on suu vehnäsellä itselläkin kokoajan kun tietää että mille sitä näyttää.
Vedät vähän överiksi ja ajat vaikka pari viikkoa tai kuukauden niin ei tunnu ne normaalit ajokamat sitten enää niin huomiota herättäville.
Tämä että näyttääkö typerältä vai ei. Älkää huolestuko, moni miettii usein mitä muut ajattelevat heistä mutta tosiasia on että suurimmalla osalla on ajatukset ihan itsessään eivätkä he ajattele toisia ihmisiä. Onhan niitä poikkeuksia, että pitää laittaa ihmisten kuvia näytille ja nauraa yhdessä niille ihmisille mutta nämä ovatkin tavallaan koulukiusaajia muutenkin.
Itse aiheesta niin parempi mennä pyöräilemään kun siltä tuntuu. Nyt ei ole tuntunut siltä melkein viikkoon, vaikka pitäisi päästä tästä kotitoimistosta pois välillä.
Viisaita sanoja haraldilla.
Tänään oli töissäkäyntipäivä. Valittavissa meno autolla Kehä1:n ruuhkassa, julkisilla bussi-juna-metro tai sitten fillarilla. Varsinkin tällaisella kelillä helppo päätyä viimeksi mainittuun. Välillä taas laiskottaa eikä maita, ja silloin valitsen toisin. Saatan pyöräillä "epäterveesti" trainerilla. Ajaa maantiepyörällä farkuissa.
Kun ei minulla ole mitään megatärkeää tavoitetta kuten SM-mitali ensi vuonna tai ammattilaissopimus, on hyvä valita omaan henkiseen tilaan sopiva tapa harrastaa tai jättää harrastaminen väliin ja tehdä muuta.
Topiikka saavutti huomattavasti suuremman suosion kuin ennalta olisin arvannut. Eli siitä voidaan todeta, että kyllä kannattaa lopettaa. En silti välttämättä lopeta
Voi lopettaa. Ja sitten tehdä näyttävän ja suureellisen comebackin.
Comeback (suom. paluu) on usein käytetty nimitys artistin tai yhtyeen tekemästä paluusta, joka tapahtuu usein uuden äänilevyn julkaisun tai live-esiintymisen muodossa. Ennen comebackia artisti tai yhtye on ollut joko pitkällä tauolla tai ilmoittanut lopettavansa kokonaan. Comeback-sanaa käytetään musiikkimaailman lisäksi muuallakin, kuten esimerkiksi urheilussa. (Wikipedia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Comeback).)
I'll be back!
Matti Nykästä mukaillen:
Toimittaja: "Täällä on puhuttu henkilökohtaisesta ongelmasta ja yleensä siihen liittyy suomen kielellä sana pyöräily. Onko sitä yhtään ollut mukana?"
LJL: "No ehkä ei ole ollut"
Voi lopettaa. Ja sitten tehdä näyttävän ja suureellisen comebackin.
Ja tähän tietysti tulee liittyä näyttävä lähtö fiilarifoorumilta "tää on meidän bändin viimeinen keikka Suomessa siis vitun pitkään aikaa!". Viikkoa myöhemmin paluu foorumille nimimerkillä Comeback Kid.
Jami2003
01.10.2020, 20.26
Topiikka saavutti huomattavasti suuremman suosion kuin ennalta olisin arvannut. Eli siitä voidaan todeta, että kyllä kannattaa lopettaa. En silti välttämättä lopetaTämä on kuin tapatupakoitsijoiden ryhmä. Ihan kohta lopetetaan mutta pitää nyt eka ajaa nää ostetut pyörät loppuun. Ja sillä välin tuleekin taas uusia tarjouksia...
Oatmeal Stout
01.10.2020, 20.31
^Suurinta osaa siis kiinnostaa? :D
Pilkkuvirhe, pahoittelen asiaa ja pyrin korjaamaan tilanteen. :eek:
Ei ole kyllä tullut vielä aloitettua pyörien harrastamista, niin ettei sitä oikein pysty lopettamaankaan.
usko juntunen
01.10.2020, 21.16
Jos trikoissa esiintyminen ahistaa henkisesti tai fyysisesti, kannattaa vaihtaa gravelpyöräilyyn, koska nykymuodin mukaan sen harrastaminen uskottavasti edellyttää flannellipaitaa ja löysiä shortseja :)
(Henkilökohtaisesti mun mielestä trikoissa ei ole mitään hävettävää. Paljon enemmän pelleiltä esimerkiksi jääkiekkoilijat näyttävät.)
https://www.bikerumor.com/ezoimgfmt/bikerumor-wpengine.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2019/03/Morvelo-Overland-gravel-riding-kit_all-terrain-on-road-off-road-all-bike_performance-cycling-clothing_Overland-riding.jpg?ezimgfmt=ng:webp/ngcb4
https://lh3.googleusercontent.com/pw/ACtC-3d_cy-Au56FPgzKZ6Js9xr02tOwgjyq_pEonQ6noSqBJRNcAF0YnB_pR mwMQ5pmaQ9cWw1CuWtFZ1AyJ3GYpLSx0ckD1fGUxOl9A-bXISSA1bGAir-QvdHvz5ZDkjjR79ELIjRPsuslEE7Qt6TXfzf60A=w1141-h758-no?authuser=0
On ehtaa flanellia eikä pahasti ahistanut kunhan vain avasi ylänapin.
https://lh3.googleusercontent.com/pw/ACtC-3eOIoCSSGDFksSk-EYOiqqpTTXIxYuE9hA3PYAMdc0Tg0gCJkjE9LpvYjQEtVPSGST exFE9eS11KmPDJEzZYMV0jUHn4ePn1nf8TjmnoXdI437dnOADn l3mGDoaUMh5R0ES5j5sRM0vbwV1CvpU8MGaAg=w1024-h683-no?authuser=0
https://lh3.googleusercontent.com/pw/ACtC-3c8ySMH75DRjUBu0Ebb3Euh1vCSbkxUnnfOEaMAAv5QlJa81FT SNIiZZfyrkXaRnUYUKFynKfNk5822Y6k5eGiegrYVj-OIY8h2J7ExJEJCtunaJhyNN1aDWRk4nLyz6dTv9NheLzwrxnwV VAgYiGxmiA=w1138-h758-no?authuser=0
Asu vapaa, mutta pakollinen. Hollantilainen spandex Länsi-Norjassa
K.Kuronen
01.10.2020, 21.20
^Taitaa vain olla niin, että ylin kuva graveloinnista on enemmän lavastettu. Muut kolme ovat tuokiokuvia menneestä, eivät teatteria.
Ja tähän tietysti tulee liittyä näyttävä lähtö fiilarifoorumilta "tää on meidän bändin viimeinen keikka Suomessa siis vitun pitkään aikaa!". Viikkoa myöhemmin paluu foorumille nimimerkillä Comeback Kid.
Olen kuin Hector. Toiset lähtee kuuhun ja toiset Ruotsiin.
^Eli hautausmaa?
Lähinnä piha ilman sadettajaa
Olen viihdyttänyt itseäni näillä k...sipäisillä fillarivideoilla (kaahaamista liikenteen seassa mistään mitään välittämättä)
Saisiko tällaisesta uutta draivia fillarointiin jos alkaa kyllästyttää? Fiksi kai pitää hommata?
https://www.youtube.com/watch?v=qMG8OdxMJU8
https://www.youtube.com/watch?v=Atkp8mklOh0
https://www.youtube.com/watch?v=J-SuQRTLIJ8
https://www.youtube.com/watch?v=hxVQFUTywIQ&list=PLSHhOwcVorC5Skr91zvInLVMO5lfL5zs4&index=4&t=1123s
Tässä on jopa hieno ja asiantunteva NY:n esittely (rauhallista ajelua)!
https://www.youtube.com/watch?v=jk7IAAssQ4U&t=3s
Meksikossa lujaa ja turvallisesti
https://www.youtube.com/watch?v=RH6naRedhP8&t=431s
Toivottavasti tämä poika on vielä yhtä innoissaan. :)
https://www.youtube.com/watch?v=eaIvk1cSyG8
Jami2003
17.10.2020, 14.42
Kyllä heti kun alkaa ruuvaamaan pyörää tulee mieleen että paska harrastus ja voisi lopettaa. Pyörän tekninen virittely on ihan yhtä hauskaa kuin auton, eli perseestä.
Kyllä heti kun alkaa ruuvaamaan pyörää tulee mieleen että paska harrastus ja voisi lopettaa. Pyörän tekninen virittely on ihan yhtä hauskaa kuin auton, eli perseestä.
Kun rakentaa pyörää niin tulee kürpa otsaan mm. siitä kun vastustaa joku, sekä perseen avautumisesta
F. Kotlerburg
17.10.2020, 14.56
^^tuossakin on ainakin omalla kohdalla se, että kumpikin on persiistä, jos ei ole kunnon tiloja. Lämmitetyssä isossa tallissa, jossa kaikki työkalut järjestyksessä ja helposti saatavilla, se on ihan kivaa.
Ohiampuja
17.10.2020, 15.31
Kyllä heti kun alkaa ruuvaamaan pyörää tulee mieleen että paska harrastus ja voisi lopettaa. Pyörän tekninen virittely on ihan yhtä hauskaa kuin auton, eli perseestä.
Olen ihan erimieltä. Auton rassaaminen on tylsää, koska se karkaa äkkiä käsistä. Tilat, rahat yms loppuu kesken. Mutta fillari on pienempi, paremmin hallittava kokonaisuus. Sen ropaaminen on jopa terapeuttista. Siinä kun yleensä saa jotain valmiiksi. :)
Jami2003
17.10.2020, 16.58
No eniten mua kyrsii juurikin se että osat ei käy heittämällä paikoilleen ja haet sitten prikkaa ja mutteria ja jousta pitkin kyliä. Ja sitten lopputulos ei kuitenkaan ole täysin mieleinen. Lisäksi ns "standardeja" on ziljoona mutta eihän missään voi olla mittaakuvia että näkisi mikä osa sopii minkäkin kanssa.
Tällä kertaa ahdistaa uuden etuhaarukan ja vanhan mekaanisen levarin yhteen sovitus. Vaijeri meinaa tehdä liian tiukan mutkan, jostain syystä oikea jarruadapteri on millin liian matala jarrusatulalle ja koko mekaaninen jarrusatula on ollut täys paska aina mutta en kuitenkaan vielä raaskinut ostaa uutta hydraulista settiä. Vähän muka step-by-step meiningillä mikä ei saa muuta aikaan kuin että hermot menee kun pulttaa vanhoja osia hieman epäsopivasti uusiin paikalleen ja lopputulos on keskinkertainen.
E: jos hakemalla hakee jotain positiivista niin katkaisin sentään keulaputken oikealta kohdalta. Siihenkään tietysti ei ollut työkaluja ja piti käydä ostamassa... No jatkossa on.
kurvaaja
17.10.2020, 17.43
Kyllä heti kun alkaa ruuvaamaan pyörää tulee mieleen että paska harrastus ja voisi lopettaa. Pyörän tekninen virittely on ihan yhtä hauskaa kuin auton, eli perseestä.
Aamen.
Ittellä välillä kivaa tuo rassaaminen, jos on joku suunitelma ja se sujuu. Sitten kun on pakko korjata jotain tai hajottaa "suunitelmallaan" asioita, ei niin kivaa. Ylipäätään kivointa IMO on fillarikamojen metsästys edullisesti,
Tämä. Varsinkin se speksaaminen ja kasaaminen on parasta. Mutta sitten siihen projektiin ei oikein enää jaksa palata, jos vaikka joku hissitolppa sanoo poks. Ei huvita niin pätkääkään purkaa kerran kasattua ja rakennella uudelleen. Myös tuo osien metsästys on hauskaa, mutta yleensä pitäydyn vain kaupoissa ja koitan löytää halvinta diiliä.
Jami2003
17.10.2020, 19.57
No nyt heitetty puolentoista tunnin lenkki GG:llä uuden keulan kanssa ja olipa mahtavaa ja muuttuipa pyörän luonne parempaan. En lopetakaan.
Vähän kun on hermot levänneet niin täytyy käydä voimansiirron ja jarrujen kimppuun.
Olen ihan erimieltä. Auton rassaaminen on tylsää, koska se karkaa äkkiä käsistä. Tilat, rahat yms loppuu kesken. Mutta fillari on pienempi, paremmin hallittava kokonaisuus. Sen ropaaminen on jopa terapeuttista. Siinä kun yleensä saa jotain valmiiksi. :)
Juuri tämä. Onneksi ei tarvitse enää maatan opelin alla sateessa, eikä hitsata uutta peltiä. Suurin osa pyöränosista maksavat kymppejä, mutta aina kun mietti jotain kivaa autoon oli kysessä vähintää touhutonnista.
Jami2003
17.10.2020, 21.29
Nojoo myönnetään. Autovertaus oli huono. Auton rassaaminen on vielä ärsyttävämpää...
Jami2003
17.10.2020, 22.04
Kummatkin pois??? Nyt se fiksi sieltä :DFixeistä en ymmärrä yhtään mitään :)
Hanurin rassaaminen se vasta kauheaa on
Hanurin rassaaminen se vasta kauheaa on
Tämänkin touhun voi helposti yhdistää pyöräilyn harrastamiseen korvaamalla satulan ns. tappimallilla! Toimenpide saattaa myös vähentää pyörän houkuttelevuutta pyörävarkaiden silmissä. Tai sitten ei, mistäpä noista tietää...
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.