Hyvä kunto? Mitä se on ja kuinka se saavutetaan?

[Slatan]

Mitä on hyvä ja monipuolinen kunto? Se ei ole pelkkää kestävyyttä, voimaa, nopeutta, liikkuvuutta, koordinaatiota tai ketteryyttä. Mielestäni se on yhdistelmä näitä kaikkia. Ehkä joku 10 ottelija kuvaa tällaista monipuolisuutta parhaiten? On varmasti muitakin lajeja, jossa vaaditaan hyvin monipuolista kuntoa, että siinä pärjää: tietyt joukkuelajit, telinevoimistelu jne.? En heti löytänyt tähän liittyvää aihetta täältä foorumilta, joten perustin uuden, jos tähän löytyy muiltakin ajatuksia.

Kun on tullut nyt useampi vuosi ainoastaan pyöräiltyä useita tunteja viikossa (satunnainen punttisali päälle), ajattelin olevani ihan ok kunnossa ikäisekseni. Lähdinpä nyt kesällä sateisena päivänä käymään pitkästä aikaa juoksemassa ja se oli aivan kamalaa ja raskasta. PK vauhti ei onnistunut, kun syke ja hengitys nousi nopeasti. Oikaisin vielä juosten tutun kivikko-juurakkopolun kautta, jolloin huomasin, että jalkojen koordinaatiokin oli huonontunut selvästi muutaman vuoden takaisesta. Tämä vähän herätti ajattelemaan, että tämä fillarointihan on melko yksipuolista pyörittämistä. Olenko sittenkään hyvässä kunnossa?

Tätä ajatusta noudattaen olen nyt yrittänyt muuttaa harjoitteluani monipuolisemmaksi. Toki fillarointi näyttelee siinä suurta roolia, koska se on kaikkein lähellä sydäntä. Nautinto edellä tässä kuitenkin mennään joten aion tehdä vain sellaista, joka on kivaa. Olen nyt ottanut säännölliset juoksulenkit ohjelmaan sekä punttisalin. Lisäksi olen tehnyt välillä erilaisia nopeustreenejä lähinnä juosten. Koordinaatiota yritän parantaa sillä, että juoksen välillä myös poluilla ”väistellen juuria” sekä teen lenkin yhteydessä erilaisia ”koordinaatioliikkeitä”. Nyt tosin jo huomaan, että juoksu rasittaa kroppaa selvästi pyöräilyä enemmän, jumeja on alkanut tuntua, eikä juoksua pysty treenaamaan enemmän kuin 2 x viikossa (polviin tulee kipuja). Varsinkin nopeustreenit ovat jaloille kovia, enkä ole uskaltanut vielä edes kiihdyttää kuin n. 90%:iin ja ylämäkeen. Siihen päälle vielä 1 x punttisali ja pyöräilyt, jolloin tulee 6-7 harjoitusta viikkoon. Viikoittainen harjoittelumäärä on lähes huomaamatta kasvanut n.2h. Pyöräilylenkit ovat melkein väkisin pk vauhtisia tai palauttavia. Täytyy olla tarkkana, ettei tule mitään ylirasitustilaa tai muuta vammaa. Yritän tässä rakentaa ja valmistella kroppaani siihen, että se kestäisi tällaista harjoittelua ja rasitusta enemmän. Erityisesti, kun pyöräilykelit loppuvat. Olen ajatellut marras-maaliskuu välillä kehittää näitä puutteellisia ominaisuuksia esim. että painottaa jotain aluetta/alueita enemmän 1-2kk kerrallaan. Omalla kohdallani tämä on jo nyt parantanut motivaatiota, kun on tullut uusia lajeja valikoimaan, eikä tarvitse välttämättä lähteä fillarilenkille, jos se sillä hetkellä tuntuu tylsältä. Voi vähän valita fiiliksen tai vaikka sään mukaan.

En usko, että tämä kehittää parhaalla mahdollisella tavalla kestävyyskuntoani pyöräilyn näkökulmasta, mutta näin 45 vuoden iässä täytyy kokeilla välillä jotain uutta ja pitkällä aikavälillä siitä on varmasti hyötyä. Tällä mallilla on nyt tarkoitus mennä ainakin ensi kevääseen saakka. Tavoitteena siis itsensä fyysinen kehittäminen monipuolisemmin eli päästä parempaan kuntoon. Millaisia ajatuksia tämä herätti, varmasti moni muukin on pohtinut samaa? Miten jaatte harjoittelua eri ominaisuuksien kehittämisen suhteen? Ja millaisia lajeja/harjoituksia teette?

[Luumunen]

^Itse havahduin samaan asiaan nyt kesällä. Muutaman tunnin pyörälenkki menee hyvin, mutta 2 km juoksulenkki oli todella raskas, oli käveltävä välillä. Löysin sitten tämän Tommi Martikaisen kirjoituksen, jossa hän antaa neuvoja kuntoilijalle. Ensimmäinen ahaa-elämys itselleni oli se, olenko pyöräilijä vai kuntoilija. Päädyin siihen, että olen ensimmäiseksi kuntoilija jonka päälaji on pyöräily. Aion nyt lisätä juoksua ja salitreeniä omaan treenaamiseeni.

https://www.kestavyysurheilu.fi/60-hevoskuuriplus/9858-kuntopyorailijan-kannattaa-tehda-vaihtelevia-pyorailyharjoituksia

[brilleaux]

Liikunta eri muodoissaan on ollut aina tärkeää ja mukana elämässä, vakavan tavoitteellisesti en ole treenannut oikeastaan koskaan. Jos ei tavoitteellisuudeksi lasketa oman henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitoa/kehitystä.
Pakkopullaa en harrasta, teen vain sitä mistä milloinkin nautin ja saan hyvän fiiliksen. Aika on itsellä rajoitettua, 3 krt/vko alkaa olemaan maksimi mihin aika riittää.
Mulla lajivaihdot on vähän sellaisia kausittaisia; hinkataan sitä mikä sillä hetkellä innostaa.
Silloin tällöin mukaan harvakseltaan jotain muuta.

Tällä hetkellä mukana on pääosassa pyöräily. Pyöräilyhän mulla on ollut mukana läpi elämän.
Voimaharjoittelua harvakseltaan. Viimeiset 2,5 vuotta keskityin lähes pelkästään voimaharjoitteluun,kun olkapää esti maastopyöräilyn(estää edelleen). Nyt into on taas maantiepyöräilyssä. Juoksuun en ole intohimoa tuntenut hetkeen, senkin vuoro tulee taas joskus.
Viimeisimpänä nyt mukaan on tullut jooga ja vähäisen kokemuksen perusteella voin suositella varauksetta sitä kaikille, lajitaustasta huolimatta.

Jooga on jo alkumetreillä tuonut esille selkeitä puutteita omassa kropassa: voimakkaaksi luultu keskikeho ei olekaan niin jämerä, tasapaino ja koordinaatio on hukassa.
Erittäin mainio tapa myös venytellä. Lihashuolto siis samassa paketissa.
Jooga myös rauhoittaa, tekee hyvää sielulle.

Monipuolisuus on se avainsana, varsin jos tavoitteena on oman hyvinvoinnin ylläpito/parantaminen.
Lajikohtainen painotus tietysti vaihtelee tavoitteiden mukaan. Silti uskon monipuolisuuden voimaan, vaikka olisit tavoitteelisesti treenaava kilpapyöräilijä.
Pelkkä pyörän päällä istuminen tuskin vie pitkälle, pitkällä aikajänteellä.

Trainerin hankin itselle talveksi, ja onhan toi Garmin jonka tietoja tuijottelen. Mutta en tiedä onko tavoitteelisuus siinäkään pääosassa. Ehkä hiukan, pääpaino kuitenkin tekemisen ilossa ja nautinnossa.
Teknisiä treenitietojakin on kyllä ihan kiva tuijotella.
Toki esim. voimarjoittelu on aina ollut itselle tavoitteellista, kuten pitää ollakin jos meinaa kehittyä. Siinä mulla oli/on selkeä kehittymisen halu. Pyöräily on paljon enemmän nautintopainotteista. Samoin juoksu.

Edit: kuten edellisestä kaiketi käy ilmi, miellän itseni siis kuntoilijaksi. :)

[Slatan]

Samoin ajattelen itsekin, että olen kuntoilija, jonka päälaji on (tällä hetkellä) maastopyöräily. Vuoden tärkeimmät tapahtumat/kilpailut on viime vuosina kohdistuneet maastopyöräilyyn, jolloin harjoittelu on automaattisesti ja itsestään muokkautunut tavoitteelliseksi niihin. Aluksi on mietityttänyt, että jaksaako ylipäätään reitin edes ajaa ja myöhemmin tavoitteena on suorituksen parantaminen edellisestä vuodesta. Näin ollen oma harjoittelu oli suuntautunut lähes kokonaan kestävyyden parantamiseen.

Tommin kirjoituksessa on paljon hyviä ajatuksia. Uusien harjoitusärsykkeiden antaminen kropalle ei tarvitse rajoittua vain pyöräilyn eri variaatioihin ja intervallityyppeihin. Varmasti paremman ärsytyksen saa, kun ottaa valikoimaan kokonaan toisen lajin. Aion syksyn ja talven aikana kokeilla ainakin satunnaisesti sulkapalloa ja kuntonyrkkeilyä. Näitä on tullut joskus nuorempana harrastettua ja ne ovat hyvin erilaisia pyöräilyyn verrattuna.

Allekirjoitan tuon saman, että harjoitusdataa on kiva katsella ja myös suunnitella tulevan viikon treenin rytmitystä. Nyt on erittäin mielenkiintoista verrata juoksutreenien nopeutta ja sykettä toisiinsa, koska kehitystä on tapahtunut nopeasti. Joogasta olisi varmasti hyötyä ja olen myös miettinyt sen tai pilateksen aloittamista, mutta ajankäytöllisistä syistä minun on hankalaa osallistua mihinkään ryhmätoimintaan. Ehkä joku hyvin opastettu verkkokurssi voisi toimia? Liikkuvuuden parantaminen ja keskivartalon vahvistaminen palvelee kaikkia lajeja. Luulen, että suurin osa pyöräilijöiden niska-ja selkäongelmista johtuu näistä. Monesti hyvän liikkuvuuden ajatellaan olevan pelkkää venyttelyä ja jos kämmenet menee jalat suorina maahan, liikkuvuus on hyvä. Kannattaakin laajentaa ajattelua ja tutustua esim. aktiiviseen liikkuvuuden parantamiseen. Ymmärtääkseni joogassakin on ainakin jossain määrin kyse tästä? Aina ei ole tärkeää edes lisätä liikkuvuutta esim. selkärangan osalta. Se voi olla yliliikkuva tietyiltä alueilta, jolloin sitä täytyisi stabiloida ja kohdistaa liikkuvuuden parantaminen ns. aliliikkuviin kohtiin. Mutta tämä ehkä jo vaatii fysioterapeutin apua? Myös välilevyistä täytyy pitää huolta. Monipuolisilla liikkuvuusharjoitteilla niiden kunto säilyy hyvänä, eikä tule ikäviä yllätyksiä.

[brilleaux]

^Juurikin verkkokurssin avulla joogaa suoritan. Essi Määtän (https://essimaatta.com/) kurssi vaikuttaa oikein hyvältä.
Itselläkin ajankäytöllisistä syistä joogaaminen kotona on ainut vaihtoehto, eikä ollenkaan huono sellainen.
Vaimon kanssa yhdessä harrastetaan.

Ja mitä liikkuvuuteen tulee, sitä voi osaltaan pitää yllä/parantaa myös voimaharjoittelun osa-alueilla; syvä-ja etukyykky mainioina esimerkkeinä.

[kurvaaja]

Erittäin mielenkiintoista! Olen itsekin pohtinut tätä, kun olen havahtunut omaan surkeaan kuntoon. Pyöräiltyä tullut jonkinverran ja esim. 4h maantielenkin jaksaa mukavasti. Tämän myötä luulin, että olisi edes kohtuullinen peruskunto. Sitten juoksukokeilut paljastaneet karun totuuden aerobisesta kunnosta, ei pääse mihinkään! Sen jälkeen kuntosalille, jossa tajuaa että voimat kuin 12 vuotiaalla tytöllä. Ei prkl, melkoisen masentavaa, asialle on tehtävä jotain.

Ensinnäkin päätin ryhdistäytyä voimaharjoittelun suhteen eli aloittaa sen. Luonnolliset voimatasot (jotka tässä tapauksessa nollassa) kuitenkin heikkenevät jo 30 ikävuoden jälkeen ja myöhempiä terveitä elinvuosia ajatellen hyvä lihaskunto on kuitenkin perusedellytys kaikelle liikkumiselle. Toisekseen monipuolistettava kestävyyskuntoharjoittelua juoksemalla säännöllisesti

Kai se cooperin testi tai 5k + leuanveto/penkkipunnerrus/kyykky tulos on jonkinnäköinen mittari fyysiselle kunnolle?

Lisäksi jos hyvää kuntoa ajatellaan vielä laajemmin, niin tärkeää pitää huolta myös pääkopasta. Eli ehkäistä muistisairauksia yms. yleistyviä kansantauteja, jotka rapauttavat tehokkaasti hyvänkin fysiikan. Kirjojen lukeminen kunniaan.

Summasummarum: Monipuolisuus

ps. Nyt huomasin vasta tuon Tommi Martikaisen jutun. Juuri näin!

t. Kuntoilija

[imartika]

Täytyy sanoa että tutun tuntuista ajatuksia, maastoa ja maantietä kolunneena pyöräilijänä hölkkä on ollut aika lailla paitsiossa. Nyt sentäs ollut mukana kerran viikossa koronan ajan.
Voimailuun sellainen ajaa-elämys tuli joku vuosi sitten kun tein kyykkyä ja poika kuvasi sitä räpiköinniksi. Kehotti kokeilemaan hänen kenkiään ja voila, ihme tapahtui. Vielä viiskymppisenä oppii uusia juttuja, oikeat painonnostokengät jalkaan jotka ohjaavat nilkat oikeaan asentoon. Etu- ja takakyykky loksahtivat kerralla teknisesti kohdilleen. Tai ainakin itsestä tuntuu siltä edelleen.

[brilleaux]

^Painonostokenkiä tarvitaan kyykyissä yleensä silloin kun liikkuvuus rajoittaa nilkan asentoa? Kääntäisin siis ehkä katseen sinne liikkuvuuden parantamiseen.
Toki kyse voi olla myös ihan yksilön ominaisuuksista.
Kyykyissä kun on jo tekijän fysiikasta johtuvia muuttujia käsittämätön määrä.

Itse en saanut kengistä mitään hyötyä, ehkä päinvastoin. Kyykkään nykyään sukat jalassa. Toimii itselle parhaiten.
Ja kun pysytään harrastelijan lasten painoissa niin sen jalkaterän+nilkan vahvistaminenkaan ei ole pahasta. Siksi myös juoksussa käytän mahdollisimman vähän tukea antavia ohutpohjaisia kenkiä.

[imartika]

^Painonostokenkiä tarvitaan kyykyissä yleensä silloin kun liikkuvuus rajoittaa nilkan asentoa? Kääntäisin siis ehkä katseen sinne liikkuvuuden parantamiseen.
Toki kyse voi olla myös ihan yksilön ominaisuuksista.
Kyykyissä kun on jo tekijän fysiikasta johtuvia muuttujia käsittämätön määrä.

Itse en saanut kengistä mitään hyötyä, ehkä päinvastoin. Kyykkään nykyään sukat jalassa.
Yksilöitähän me ollaan, minulla on epäilemättä jäykkyyttä nilkkojenkin seudulla. Lenkkareilla nostot olivat vielä pahempia kun kenkä painui litteämmäksi. Ja tosiaan käytössä on vain oman painon tai aavistuksen yli verran painoja. Puntari näyttää nykyisellään 87.

[Marsusram]

Kunto on sitä mitä mitataan. Eli selviytymistä siitä mitä tekee. Hyväkuntoinen selviää paremmin.
Peruskunto on selviämistä päivittäisestä elämästä.
En tee painonnostoa, eli on yksi hailee. Nostelen vain tukkeja tai mööpeleitä tarvittaessa, johon jalat ja selkä ovat vielä riittävässä kunnossa.
Kilpailut ja kuntotapahtumat mittaavat lajinomaista kuntoa, eli jos haastaa itsensä sellaiseen, on motivaatio treenata.
Luonnossa liikkuminen on itselleni tärkeätä, joten koitan pitää kuntoa siihen riittävänä.

[K.Kuronen]

Mulle hyvä kunto on sitä, että keho toteuttaa nöyrästi mielen vaatimuksia. Kaikki fyysinen harjoittelu tähtää tähän.

[NikHa]

Vanhana kilpaurheilijana on tuomittu olemaan loppu ikä ainakin omasta mielestä rapakunnossa.

Mutta vakavissaan aika sama kaava on tavoitteena kun Martikaisen jutussa. Kuntosali ym. Sisäharjoittelut on mulle kryptoniittia, mutta työkyvyn ylläpito sitä vaatii niin 2- 3 kertaa viikkoon on pakko tehdä. Juoksua tällä hetkellä yksi puolen tunnin lenkki/viikko, kokeilin kahta mutta oli pohkeille liikaa ja nyt on pari viikkoa palauteltu kipeitä akillesjänteitä. 3 juoksulenkkiä/vko on tavoitteena talvelle kun pyöräilyt jää pois. Pyöräilyä sitten niin paljon kuin aikataulu antaa myöten, tällä hetkellä 2-3 kertaa viikossa. Salit käyn tekemässä omassa miesluolassa ennen lasten herättelyjä, koska muuten ei ulkolenkeille ehtisi ollenkaan. Juoksulenkit samoin ennen muiden heräämistä.

Juoksu ja jonkinmoinen voima/lihaskuntoharjoittelu olis pyöräilijälle erittäin suositeltavaa, koska pyöräily on melko monotonista ja ainakin maantiellä pyöräillessä iskutus puuttuu täysin. Tuloksena on helposti huono ryhti ja osteoporoosi vanhemmalla iällä. Lihaskunto on myös eniten vanhuksena ilman tukea pärjäämistä ennustavia yksittäisiä tekijöitä.

Lähetetty minun SM-A202F laitteesta Tapatalkilla

[tempokisu]

Vanhana kilpaurheilijana on tuomittu olemaan loppu ikä ainakin omasta mielestä rapakunnossa.



Sama, ja kun mietin että olen joskus ajanut reilu päivässä sen mitä nyt tulee ajeltua kuukaudessa :D mutta toisaalta kun vertaa kolmeen viimeisimpään vuoteen niin olen nyt tosipaljon paremmassa kunnossa.
Ja jos ukkelit kututalkoissa ( tarkennetaan nyt varmuuden vuoksi että taimenten kutupaikkojen kunnostustalkoissa :D ) toteaa että oon tosi kovakuntoinen, niin uskotaan.
En kyllä enää lähde salille, kallista ja ei muutenkaan inspiroi...mutta talkootyö on osoittautunut hyväksi kuntosaliharjoitteluksi ja auttaa painonhallinnassa yllättävän paljon! Sitä "pakko mennä lenkille, pakko tehdä" oli nuorempana niin paljon että tasan ei ole enää. Jalkavamma estää tietynlaisen liikunnan, mutta menen mielelläni lenkille, pakko ei ole eikä se kunto siitä mihinkään katoa vaikka olisi useampikin lepopäivä ( aiemmin olin ihan varma että viikko ilman lenkkiä = kunto kadonnut )

[Jeppekoira]

^Painonostokenkiä tarvitaan kyykyissä yleensä silloin kun liikkuvuus rajoittaa nilkan asentoa? Kääntäisin siis ehkä katseen sinne liikkuvuuden parantamiseen.


Liikkuvuuden harjoittelu tuskin on koskaan pahasta. Mutta painonnostoliikkeissä (ja kyykyissä) kannattaa aivan ehdottomasti olla siihen tarkoitetut kengät. Eihän sekään kai suuremmin haittaa jos jostain syystä pystyy ja haluaa treenata ilman painonnostokenkiä, mutta yleisempänä ohjeena tämä on kyllä huono.

Eikä painonnostokenkien idea ole kompensoida puuttuvaa liikkuvuutta vaan mahdollistaa painopiste ja tasapaino oikeiksi että liikkeet voi tehdä oikein ja turvallisesti.

[brilleaux]

Liikkuvuuden harjoittelu tuskin on koskaan pahasta. Mutta painonnostoliikkeissä (ja kyykyissä) kannattaa aivan ehdottomasti olla siihen tarkoitetut kengät. Eihän sekään kai suuremmin haittaa jos jostain syystä pystyy ja haluaa treenata ilman painonnostokenkiä, mutta yleisempänä ohjeena tämä on kyllä huono.

Eikä painonnostokenkien idea ole kompensoida puuttuvaa liikkuvuutta vaan mahdollistaa painopiste ja tasapaino oikeiksi että liikkeet voi tehdä oikein ja turvallisesti.

Tähän haluaisin kyllä ihan faktaan perustuvia perusteluja.
Painopistettä ja tasapainoa ei kyllä minun nähdäkseni saavuteta kengillä. Paitsi jos se liikkuvuus rajoittaa luonnolliseen syväkyykkyyn pääsyä.
Tai muut fysikaaliset tekijät.

Jos kenkiä mielii käyttää, kovapohjaiset tasapohjaiset kengät on hyvät. Imo.

Tuosta on hyvä aloittaa perehtyminen kyykyn saloihin:

https://lihastohtori.wordpress.com/2013/09/23/jalkakyykky-osa-ii/

"Millaiset kengät? Tasapohjaiset vai painonnostokengät? Monet tykkäävät kyykätä painonnostokengillä tai muilla kantakorotetuilla kengillä. Itse olen tasapohjaisten kenkien kannattaja, mutta se vaatii nilkan liikkuvuutta, jota minulla yllättäen on rautakankijäykkyydestä huolimatta riittävästi omaan neutraaliin tapaan kyykätä."

Edit: oletan siis että nyt puhutaan kantakorotetuista kengistä? NE ovat mielestäni tarpeettomat.

Ja oikeastaan mun on turha tässä länkyttää, niin surkea kyykkääjä olen itse.
Oma kyykky(tekniikka) kyllä parani kun heitin kantakorotetut kengän salilta ulos.

Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

[brilleaux]

Käsittääkseni selän pyöristyminen eli "buttwink" (lantio karkaa eteen)on seurausta nimenomaan puutteellisesta liikkuvuudesta...?
Ja myös ehken niistä yksilöllisistä fysikaalisista tekijöistä.

Kannattaa itsekin katsoa millä syvyydellä buttwink tulee jos on tullakseen. Sen alemmas ei ole järkevää mennä.



Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

[Jeppekoira]

Tähän haluaisin kyllä ihan faktaan perustuvia perusteluja.
Painopistettä ja tasapainoa ei kyllä minun nähdäkseni saavuteta kengillä. Paitsi jos se liikkuvuus rajoittaa luonnolliseen syväkyykkyyn pääsyä.
Tai muut fysikaaliset tekijät.

Jos kenkiä mielii käyttää, kovapohjaiset tasapohjaiset kengät on hyvät. Imo.

Tuosta on hyvä aloittaa perehtyminen kyykyn saloihin:

https://lihastohtori.wordpress.com/2013/09/23/jalkakyykky-osa-ii/

"Millaiset kengät? Tasapohjaiset vai painonnostokengät? Monet tykkäävät kyykätä painonnostokengillä tai muilla kantakorotetuilla kengillä. Itse olen tasapohjaisten kenkien kannattaja, mutta se vaatii nilkan liikkuvuutta, jota minulla yllättäen on rautakankijäykkyydestä huolimatta riittävästi omaan neutraaliin tapaan kyykätä."

Edit: oletan siis että nyt puhutaan kantakorotetuista kengistä? NE ovat mielestäni tarpeettomat.

Ja oikeastaan mun on turha tässä länkyttää, niin surkea kyykkääjä olen itse.
Oma kyykky(tekniikka) kyllä parani kun heitin kantakorotetut kengän salilta ulos.

Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

Hohhoijaa. Minkälaista faktaa kaipaat? Kun laittaa tangon niskaan tekee riittävän paljon ylösalas liikettä niin huomaa mikä vaikutus oikeanlaisilla kengillä on (mm. painopisteeseen ja tasapainoon) jos on huomatakseen. Jos sinulle sopii matalampi kanta, kannattaa käyttää sitten sellaisia. Painonnostokenkiäkin on eri korkoisilla kannoilla. Jonkin verran riippuu myös kyykkytekniikasta millaiset sopivat kenellekin. Esim jalat leveämmällä ja varpaat enemmän ulospäin, todennäköisesti matala tai tasainen pohja tuntuu hyvältä. Esim etukyykky kapealla asennolla, monelle sopii korotettu kantapää. Sitten tietysti ne jotka vähänkään tavoitteellisemmin harrastaa painonnostoa, niin käytännössä ihan jokaisella on asianmukaiset kengät.

Tottakai sekin vaikuttaa, jos on ihan täysin aloittelija joka ylipäätään ei pysty syystä tai toisesta menemään kyykkyyn saati pääse sieltä ylös (vs. henkilö jolla tekniikat hallussa ja edes kohtuullisesti voimaa). Varsinaisen painonnostoharjoittelun sijaan tällöin voi olla parempi tehdä keppi tai tankojumppaa jossa opetellaan oikeita liikeratoja ja kehon hallintaa.

[brilleaux]

Juu, minäpä otan takkini ja menen.

https://media0.giphy.com/media/jUwpNzg9IcyrK/giphy.gif


Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

[Jeppekoira]

Olen varmaan ihan liian vanha että ymmärtäisin mitä pusikkoon menevä homer tarkoittaa, mutta jos yo viesti jotenkin loukkasi niin ei kyllä ollut tarkoitus.

[imartika]

Kukin taaplaa tyylillään. Itselle puntit ovat olleet ”tukilajina” kymmeniä vuosia, nuorena enemmän ja nyt sitten ylläpitävänä. Pojalla oli Adidaksen AdiPower:t, ostin sitten itselle samanlaiset. Varuste.net:ssä oli muutamia muitakin malleja mutta nuo tuntuivat parhailta omaan jalkaan. Kilot tai voimatasot eivät ole muuttuneet merkittävästi, ei kyllä ole ollut tarkoituskaan. Kyykkyjen lisäksi olen tyytyväinen myös fiilikseen rinnallevedossa sekä tempauksessa (varmaan näky kun ikämies tekee). Siinäpä oma mielipide, kannattaa koittaa niin siitähän se mielipide muotoutuu.

[brilleaux]

Painonnostosta en tiedä yhtään mitään. Mutta lakin otan päästä painonnostajan edessä.
Lihasten, hermotuksen jne. yhteispelin pitää olla saumatonta.
Vaatii käsittämätöntä motoriikkaa.
Itsestä ei siihen touhuun ole.

Omat jorinat perustuu vain muutaman vuoden voimaharjoittelu painotteisiin kokemuksiin.

Kyykyt, penkki, mave ja muut isot perus liikkeet kiinnostaneet.
Painonnosto on ihan oma lukunsa ja kenkien käytöstä siinä en tiedä mitään.

Oma vajavainen kokemus kengistä kertoi sen että omassa harjoittelussa en niitä tarvitse, enkä niistä mitään hyötyä saanut.


Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

[NikHa]

Nostokengillä saadaan tukevoitettua jalkapöytää jolloin sen alueen lihaksilla ei ole niin iso homma pitää jalkapöytää tukevana. Muuan 501 kilon nosto tais mennä ilman kenkiä notta näkyy olevan aika makukysymys harrastelijalle. Ite teen kaikki liikkeet luomuna koska yksinkertasuus ja oma sali niin voi mennä vaikka munasillaan jos lystää.
Mitä kyykyn liikkuvuuteen tulee niin leveämpi asento ja polvet ulos "lowbarina" menee helpoiten syvälle ja tuntuu itellä luonnollisemmalle. Ainoa haitta on sisäreisien isompi aktivaatio joka johtaa pitemmän päälle satulatolpan maalin kulumiseen.

Lähetetty minun SM-A202F laitteesta Tapatalkilla

[NikHa]

Toki painonnostoliikkeissä kengät on varmaan pitokysymyskin?

Lähetetty minun SM-A202F laitteesta Tapatalkilla

[JohnnyBuzz]

Itsellä tällä hetkellä treeni koostuu pääasiassa juoksusta, maastopyöräilystä (trail ja bike park) ja saliharjoittelusta. Nyt taas kesätauon jälkeen mukaan tullut outdoor cross training, jossa yhdistyy juoksua, oman kehon painolla tehtäviä liikkeitä ja muuta aina ulkona säässä kuin säässä tapahtuvaa liikuntaa. Vähän viikosta riippuen juoksua kertyy 3-4 lenkkiä, pyörällä pari lenkkiä, salilla kaksi kertaa ja yhtenä päivänä outdoor cross training. Juoksu pääasiassa pk-alueen hölköttelyä, mutta yksi nopeampi lenkki tapana juosta viikkoon. Syksyn tullen maastopyöräilyn vähentyessä yksi juoksulenkeistä polkujuoksuna.

Tällä setillä itse pysyy jonkinlaisessa kunnossa. Juoksussa pyrkimyksenä tällä hetkellä nostaa pk-lenkkien vauhtia pysyen kuitenkin pk-alueella. Siinä kehitys ollut hidasta. Monipuolisuuteen uskon kyllä itsekin ja kyllä sen hyvin huomaa, kuinka juoksu tukee pyöräilyä. Välillä tulee harmiteltua, että yläasteikäisenä tuli lopetettua säännöllinen urheiluharrastaminen, koska silloin se pohja olisi pitänyt rakentaa, kun uusia lihassoluja vielä kehittyi. Maastopyöräiltyä tuli silloinkin, mutta se painottui kesäaikaan. Voisi olla kunnon ylläpito helpompaa, jos teininä olisi urheilu kiinnostanut saman verran kuin nyt. Kesän aikana viikottaiset treenimäärät ollut yhteensä 10 tuntia, kun bike parkissa laskeminen nostaa vähän normaalista korkeammaksi aktiivisuustasoa.

Jotta saa ton verran treeniä mahtumaan viikkoon, on itselle paras tapa onnistua ollut ajoittaa salitreenit ja pääosa lenkeistä aamuun ennen töihin menoa. Näin jää illalla aikaa olla kotona perheen kanssa eikä tarvitse potea huonoa omaatuntoa poissaolemisesta treenin vuoksi. Parit maastopyörälenkit saa sitten ujutettua ihan hyvin mukaan. Tää toimii itselle, kun liikunta on osa arkirutiineja eikä vaadi liikaa ylimääräistä järjestelyä. Loma-aikoina on melkeinpä vaikeampi pitää yllä samanlaista tahtia, kun päivärytmi on erilainen.

[brilleaux]

Tässä onkin oiva sauma kysellä vinkkejä omaan harjoitteluun ensi talvelle; tarkoitus siis ajaa trainerilla 2-3krt/vko+yhtenä päivänä ylläpitävää voimaharjoittelua, kesä oli nyt lähes taukoa saliharjoittelusta.
Ennen kesää tein koko kropan kerralla kolmesti viikossa.

Mutta nyt tarttis jotain järkevää ylläpitävää settiä joka hoituisi kerran viikossa. Ongelmaksihan tuossa muodostuu myös aika; 2h salilla on aika paljon, syö tehokkuuttakin. Mutta isot perusliikkeet pitkillä palautuksilla taas vaan vie aikaa..
Pääasiassa siis liikuttaisiin 3-4x3-6 toiston haarukassa, toki pakko välillä varioida myös pidempiä toistoja jaksottain. Perusvoimaa siis, ei bodauspainotteista hinkkausta.

Mave tietty olisi mukana, paras universaali perusliike, imo.
Penkki myös. Sille vastapainoksi Pendlay-soutu.
Kyykkyä ehkä tyyliin nopeusvoima.

Noilla kolmella perusliikkeellä jo lämppineen treenin pituus alkaa olemaan melko pitkä. :/
Vatsat tietysti vielä päälle.

Leuat ja dipitkin lisäpainoilla ois kova sana.

Olisko tuossa sitten viisainta kuitenkin tehdä sellaista "sekametelisoppaa"; pitää vaikkapa maven mukana joka viikko, vähän sitten vaihtelee noita muita mukaanotettavia fiiliksen mukaan?
Järkevää, tehokasta pohjaa tässä ei oikein mitenkään saa aikaiseksi, se vaatis melkein sen 2 treeniä/vko min?

[JohnnyBuzz]

Olisko tuossa sitten viisainta kuitenkin tehdä sellaista "sekametelisoppaa"; pitää vaikkapa maven mukana joka viikko, vähän sitten vaihtelee noita muita mukaanotettavia fiiliksen mukaan?
Järkevää, tehokasta pohjaa tässä ei oikein mitenkään saa aikaiseksi, se vaatis melkein sen 2 treeniä/vko min?

Kerta viikkoon voi olla vähän liian vähän kehitystä ajatellen. Ylläpitoon se voi ehkä riittääkin. Ajankäyttö on myös itsellä haaste ja sen vuoksi on joutunut tekemään oman ohjelman aika tiukkatahtiseksi. Käytännössä teen koko ohjelman ns. supersarjoina eli liikepareina. Kun ensimmäisen liikkeen ensimmäinen sarja on tehty, siirtyy toisen liikkeen ensimmäiseen sarjaan ja siitä ensimmäisen liikkeen toiseen sarjaan jne. Kyllähän tossa saa aika paljon saa tehdä, mutta saa tiivistettyä treenin vähän reilu tuntiin. Mulla siis tällä hetkellä liikeparit seuraavasti: etukyykky & jalkojen nosto tangosta roikkuen, mave & istumaannousu lisäpainolla, penkki & leuanveto ja boksille nousu & pystypunnerrus. Tää on toiminu ihan kivasti itselle ja hiki tulee. :D

[brilleaux]

^^Mulla on "oma sali", trainerikin on siellä.


https://uploads.tapatalk-cdn.com/20200907/10f4de6eea81a9f46444344c2800e74c.jpg

https://uploads.tapatalk-cdn.com/20200907/9abad3b265c6cbd3d6974c924d6894c5.jpg


Silti aika ei aika riitä kuin yhteen voimatreeniin/viikko, kun pyöräily "tuli taas kuvioihin mukaan".
Tai riittäis mutta haluan viettää aikaa myös perheeni kanssa. Valintojahan nämä..

^Kuten mainitsin ylläpitoa haetaan, kehitystä ei saa kerta viikkoon treenillä. Saatais pidettyä ukko edes jonkinmoisessa voimatasossa.

Supersarjat vois olla yks vaihtoehto, edellyttäis vaan toisen levytangon hommaamista. Tai sitten mave trap barilla.

EDIT: tiedä sitten oisko ihan hullu ajatus ympätä aina joku liike traineritreeniin mukaan.

[imartika]

Hieno sali, neliöiden lisäksi haluaisin tuon soutulaitteen itselleni. Nyt voimailut ja trainer-ajelut varastossa. Kyykkyteline, pari tankoa ja levyjä 130 kg. Muutama kahvakuula.
Omat voimailut ovat kanssa noin kerran viikkoon, yleensä vielä siten että käyn sitten vielä hölkkäämässä vähän päälle.
Käytännössä voimailut kolmessa vaiheessa, lämmöt pintaan pienillä painoilla tai kahvakuulilla ja usein paria liikettä vuorotellen. Tässä usein myös yhdistelmiä, rinnalleveto - etukyykky - vauhtipunnerrus tai tempaus polvien tasolta - valakyykky jne.
Voima-osuus yleensä 2-4 eri liikettä, aina mukana etu- tai takakyykky. 3-5 sarjaa 3-6 nostoa/sarja. Lopuksi jotain apuliikkeitä, yleensä ylävartalolle tai käsiin. Tuon lisäksi vatsoja muutaman kerran viikkoon, oma haaste. Vähän pakkokin tehdä että pysyy ruoto suorassa.

[Slatan]

Oma ylläpitävä perussalitreeni on seuraavanlainen

Kierros 1 (4sarjaa vuorotellen)
- Rinnalleveto
- Leuanveto/talja
- Vatsat

Kierros 2 (4sarjaa vuorotellen)
- Kyykky
- Punnerrukset/penkki
- Alaselkä

Kierros 3 käsipainoilla (3-4sarjaa vuorotellen)
- Olkapäät
- Ojentajat
- Hauis

Teen siis jokaisen kierroksen lähes ilman taukoja, liikkeet vuorotellen peräkkäin. Kahdessa eka sarjassa palautuminen tapahtuu vatsojen ja alaselkäliikkeiden aikana. Toki jos kovasti hapottaa, voi puhallella hieman liikkeiden tai sarjojen välillä. Mutta tuolla mallilla saan koko kehon tehtyä noin tunnissa. Variaatioitahan tähän malliin löytyy vaikka kuinka paljon.

Miinuksena ehkä se, että jos tavoitteena on maksimivoiman lisääminen, voi palautusajat olla siihen liian lyhyet? Mutta toimii ennenkaikkea ylläpitävänä ja käy myös aerobisena treenina.

[marco1]

^^Mulla on "oma sali", trainerikin on siellä.


Muuten kateutta herättävä sali mutta ikkunasta puuttuu lista. Tsk tsk ja sormen heristys.

[brilleaux]

Muuten kateutta herättävä sali mutta ikkunasta puuttuu lista. Tsk tsk ja sormin heristys.
Eikä puutu, se on lattialla siinä ikkunan alapuolella.

https://media.giphy.com/media/JUqtV09bzfamVbqncR/giphy.gif

[villepolkee]

Mä käyn tällä hetkellä salilla 2 krt/vk aamuisin ennen töitä, noin tunnin verran ehdin tehdä kerralla. Ohjelma on yksinkertainen: raaka rinnalleveto, kapea penkki, etukyykky, jotain selkälihaksille jos jaksan. Kotona on 2x24kg ja 32kg kahvakuulat, joilla voi treenata jos ei ehdi salille. Kahvakuulien hyvä puoli on se, että kun painot on kevyemmät ei tartte lämmitellä :D

Jos on kotisali käytössä, niin suosittelen tutustumaan Dan Johnin Easy Strength (https://danjohn.wpengine.com/2011/06/even-easier-strength-perform-better-notes/) -ohjelmaan. Yksinkertaistettuna siinä tehdään perusliikkeitä viisi kertaa viikossa 2x5 kevyehköllä painolla. Aikaa pitäisi mennä alle 30 min. On kiinnostanut kokeilla monta vuotta, mutta vaatii käytännössä sen kotisalin.

[Jami2003]

Mites tämä hyvä kunto meni pelkäksi salikeskusteluksi. Niille on omat ketjut täällä.

Vähän liikaa olen nykyään elämys treenaaja eli enemmän hakee hyvää fiilistä kuin kehittymistä. Liikaa tuli kesällä pyöräiltyä kun innostuin pitkistä matkoista. Tarkoitus olisi kuitenkin tuo salikin taas aloittaa about tällä viikolla. Onneksi tuli sentään jonkin verran treenattua rullaluistimilla sauvojen kanssa. Ja kunhan lumi tulee niin sitten hiihdetään...

[kp63]

Voisko hyvä kunto olla sellainen, että pystyy tosta vaan tekee jotain itelle vierasta fyysistä juttua kohtuudella (töitä tai liikuntaa) eikä juuri kipeydy siitä.

[villepolkee]

Joo eipä hyvä kunto vaadi salia (tai pyöräilyä). Sit on hyvässä kunnossa kun voi ottaa moottorisahan toiseen ja bensakannun toiseen käteen ja pärjää päivän metsässä.

[K.Kuronen]

^^Jos noin pystyy tekemään, niin on hyvässä kunnossa. Jos taas ei, niin mielestäni voi silti olla hyvässä kunnossa. Huonossa kunnossa oleva taas tulee kipeäksi vähän reilummasta rasituksesta aina.

Oma tavoitteeni on, että keho kestää, sen mitä sille tarjoaa. Koskaan ei näin ole ollut ja iän myötä tavoite on etääntynyt edelleen.

[kp63]

Iän myötä lämmittelyn ja jäähdyttelyn merkitys korostuu kunnes itse suoritus häviää välistä pois. Sitä kohti :)

[Lauri H]

Itse olen ehkä vähän outolintu treenaamisen suhteen, mutta keskityn siis tällä hetkellä kaikista eniten lihashuoltoon ja liikkuvuuden treenaamiseen, sillä se on kaikista hyödyllisintä kokonaisvaltaisen kehon hyvinvoinnin kannalta ja mahdollistaa jatkossa kovatehoisen treenin tekemisen paremmin, oikealla tekniikalla ja siten myös kehitystä tuovana. Oli se sitten voimatreeniä, kestovoimatreeniä, HIIT-treeniä tai jotain muuta.

Peruskuntoa pidän yllä pyöräilemällä työmatkat 2*6km viidesti viikossa, lisäksi pelaan rantalentopalloa & lentopalloa ma, to ja la -iltaisin, näihin matkat taittuvat myös pyöräillen n. 2*10 km kolmesti viikossa. Pyöräily vaihtuu talven tullen sähköpyöräilyyn. Sinänsä aika vaatimattomia kilometrimääriä, mutta toisaalta pyöräily on mulle ensisijaisesti fiksuin tapa liikkua kaupungissa, kuntohyödyt on toissijaisia.

Niin se liikkuvuustreeni, tykkään tehdä Les Millsin On Demand palvelusta kotosalla Bodybalance -tunteja kotosalla aina ennenkuin lähden pelihommiin lämmittelynä ja lisäksi viikonloppuisin jopa useampia tunteja putkeen. Tulee helposti tehtyä käytännössä kaikki tarpeelliset kropan avaukset, venytykset ja kierrot ilman luistamista ja myös tiukka keskivartalotreeni ja jonkinlainen jalkatreeni.

Lihashuoltovasara on myös ollut oleellinen osa liikkuvuusharjoitteluani, käytän sitä aamulla kevyesti ennen työmatkaa kropan herättelyyn, samoin ennen treenejä ja myös treenien jälkeen. Jonkin verran käytän myös muita kehonhuoltovälineitä, rullia, palloja, hierontatuolia, niskahierontalaitetta jne.

Syke -ja lihaskuntotreeniä teen tällä hetkellä tiistaisin ja perjantaisin käyden salilla Bodyattack ja Bodycombat -tunneilla. Lämmittelen juoksemalla parin kilometrin matkan ja näin pidän edes pientä tuntumaa yllä myös juoksuun, josta kuitenkin tykkään, vaikka polvet pistävät vähän vastaan. Jos huvittaa niin saatan jäädä hetkeksi salille sen jälkeen pientä voimatreeniä tekemään. Korvaavana liikuntana noiden sijaan saatan tehdä salilla myös intervallitreeniä porrastrainerilla, jos aikataulut eivät natsaa. Mielelläänhän sitä tekisi kaikkea muutakin, ja ehkä tässä talven mittaan tätä ohjelmaa tulee vähän muokattuakin, kunhan tässä ensiksi pääsee lopuistakin kropan kestojumeista eroon.

[The flying Chocobo]

Joo eipä hyvä kunto vaadi salia (tai pyöräilyä). Sit on hyvässä kunnossa kun voi ottaa moottorisahan toiseen ja bensakannun toiseen käteen ja pärjää päivän metsässä.
Tää oli aika hyvä. No mulla on akkukäyttönen peli, mutta kun akullisen sahailee + siirtelee tuotokset pois metsästä niin se käy mulle hyvin kuntosalista. Tämän lisäksi puutarhahommat on hyviä, etenkin jos kääntelee maat käsipelillä kasvimaata varten. Viimeksi lenkin jälkeen vietin useamman tunnin sienimetsässä, kyykkiminen rauhalliseen kävelyyn yhdistettynä varmaan on ihan hyvää palauttavaa. Lisäksi epätasainen maasto ja kannoille ja kiville kiipeily varmaan auttaa yleisesti tasapainon ylläpitoon. Mulla on oikeastaan se haaste että tekeminen on aika yksipuolisesti pyöräilyä - tarkoitus olisi hankkiutua kyllä talven tullen taas työpaikan salille (täällä on ollut aika hyviä vinkkejä sopivista seteistä, kiitos niistä), jos ne sen suostuu aukaisemaan...

[brilleaux]

Joo eipä hyvä kunto vaadi salia (tai pyöräilyä). Sit on hyvässä kunnossa kun voi ottaa moottorisahan toiseen ja bensakannun toiseen käteen ja pärjää päivän metsässä.

Metsurit on yli-ihmisiä. Olen yhtenä talvena ollut parina päivänä peräkkäin sahan kanssa metsässä ja totesin että ei olis minusta siihen hommaan. Jos työkseen pitäis tehdä. Ei vaan fysiikka riitä.


Itse olen ehkä vähän outolintu treenaamisen suhteen, mutta keskityn siis tällä hetkellä kaikista eniten lihashuoltoon ja liikkuvuuden treenaamiseen, sillä se on kaikista hyödyllisintä kokonaisvaltaisen kehon hyvinvoinnin kannalta ja mahdollistaa jatkossa kovatehoisen treenin tekemisen paremmin, oikealla tekniikalla ja siten myös kehitystä tuovana. Oli se sitten voimatreeniä, kestovoimatreeniä, HIIT-treeniä tai jotain muuta.



Tämä on kyllä harvinaisen totta, ja mainio tapa lähestyä asiaa.

[Hiihtoniilo]

Hieman keskivertokansalaista enemmän metsätöitä tehneenä sanoisin, että moottorisahahommat eivät ole yhtään sen parempi tai huonompi kunnon mittari kuin mikään muukaan"laji". Siellä pärjää se joka on tottunut sahan kanssa heilumaan = omaa hyvän lajinomaisen lihaskestävyyden. Vastaavasti huippukuntoinen kestävyysurheilija joka ei ole em. töihin tottunut, riehuu kyllä tunnin pari, mutta voi olla jo puoliltapäivin ihan sippi. Paskamaha metsuri syö tässä vaiheessa meetvurstivoileivän ja jatkaa entiseen tahtiin päivän loppuun. Tämä on niin nähty.

Lauri H puhuu viisaita sanoja....
Kehinhuolto ja liikkuvuus on se mistä yleensä ensimmäisenä tingitään (ei kerkee kun pitää reenata....) vaikka asia pitäisi olla toisin päin. Mitä enemmän tulee ikää niin aina vain enemmän pitäisi em. asioihin panostaa.
Vaikka kone olisi miten huippuunsa viritetty, niin ei siitä ole paljon iloa jos alusta ei toimi ja kori on mätä.....kello ei tykkää😁

[K.Kuronen]

Hieman keskivertokansalaista enemmän metsätöitä tehneenä sanoisin, että moottorisahahommat eivät ole yhtään sen parempi tai huonompi kunnon mittari kuin mikään muukaan"laji". Siellä pärjää se joka on tottunut...

Metsätyö tuli ehkä esimerkkinä raskaasta fyysisestä työstä, jossa tätä työtä aiemmin tekemättömällä monipuolisesti hyvässä kunnossa olevalla on paremmat edellytykset selvitä se päivä, kuin huonossa kunnossa olevalla sohvaperunalla.

Itse näen hyvän fyysisen (ja henkisen) kunnon olevan kykyä sietää rasitusta. Otetaan esimerkiksi kuvitteellinen koe, jossa henkilöt siirtävät yksilösuorituksena 20 kg:n painoisia löysiä kangassäkkejä portaita pitkin kerrosta ylemmäksi. Alakerrassa säkit ovat eurolavalla kahdeksassa kerroksessa ja ne on pinottava kerrosta ylempänä samalla tavalla odottavalle lavalle. Aikaa voisi antaa työpäivän verran. Voittaja on, jonka on siirtänyt suurimman määrän säkkejä.

[Teeii]

@Hiihtoniilo puhuu asiaa. Kokemusta on sekä urheilusta, metsätöistä ja muustakin raskaasta vääntämisestä ja jopa urheiluvalmentamisesta.

"Kunto" = kyky suoriutua käsillä olevasta tehtävästä. Maratoonarin, kuulantyöntäjän, metsurin ja toimistohenkilön "hyvä kunto" on erilaisia ja kovasti tehtävään sidonnaisia. Eli kun puhutaan "hyvästä kunnosta", olisi viisasta määritellä mistä tehtävästä puhutaan. Yleisimmin hyvällä kunnolla puhekielessä tarkoitetaan kestävyyskuntoa, vaikkakin analyyttisemmin tarkasteltuna kyse on hyvin paljon laajemmasta asiasta. Amerikkalaisilla on tähän hyvä kysymys: Fit for what? Eli kunnossa mihin hommaan?

Toisaalta "hyvä kunto" voidaan määritellä eri fyysisten ja myös psyykkisten ominaisuuksien mahdollisimman korkeaksi ja tasapainoiseksi tasoksi. Näitä tavoitellaan useimmiten puolustus- ja viranomaistehtäviin, jossa juurikin tuolla psyykkisellä kunnolla on suurin painoarvo. Siviilipuolella tätä vastaa ehkä lähimmin crossfit, poislukien se psyykkisen puolen painotus. Crossfitissäkään ei kuitenkaan tulla erityisen korkealle yksittäisissä ominaisuuksissa, vaan ollaan "tasaisen hyviä tai huonoja" vähän kaikessa.

Em perustuen, "hyvä kunto" on jokaisen itsensä määriteltävä. Tavoitteena voisi olla selvitytyminen omassa elämässä eteen tulevista haasteista ja tarpeista "mahdollisimman ehjänä", toimintakykyisenä ja vähin ponnistuksin. Jollekin se on Tour de France, jollekin 100 km ultrajuoksu, jollekin 100 kiinnon ensiharvennus moottorisahalla, jollekin maastavedon SE tai 100 kilon tempaus - kaikki vaatii omanlaistaan harjoittelua ja tekemistä. Fit for what - mihin sinä haluat olla kunnossa?

[Slatan]

@Hiihtoniilo puhuu asiaa. Kokemusta on sekä urheilusta, metsätöistä ja muustakin raskaasta vääntämisestä ja jopa urheiluvalmentamisesta.

"Kunto" = kyky suoriutua käsillä olevasta tehtävästä. Maratoonarin, kuulantyöntäjän, metsurin ja toimistohenkilön "hyvä kunto" on erilaisia ja kovasti tehtävään sidonnaisia. Eli kun puhutaan "hyvästä kunnosta", olisi viisasta määritellä mistä tehtävästä puhutaan. Yleisimmin hyvällä kunnolla puhekielessä tarkoitetaan kestävyyskuntoa, vaikkakin analyyttisemmin tarkasteltuna kyse on hyvin paljon laajemmasta asiasta. Amerikkalaisilla on tähän hyvä kysymys: Fit for what? Eli kunnossa mihin hommaan?

Toisaalta "hyvä kunto" voidaan määritellä eri fyysisten ja myös psyykkisten ominaisuuksien mahdollisimman korkeaksi ja tasapainoiseksi tasoksi. Näitä tavoitellaan useimmiten puolustus- ja viranomaistehtäviin, jossa juurikin tuolla psyykkisellä kunnolla on suurin painoarvo. Siviilipuolella tätä vastaa ehkä lähimmin crossfit, poislukien se psyykkisen puolen painotus. Crossfitissäkään ei kuitenkaan tulla erityisen korkealle yksittäisissä ominaisuuksissa, vaan ollaan "tasaisen hyviä tai huonoja" vähän kaikessa.

Em perustuen, "hyvä kunto" on jokaisen itsensä määriteltävä. Tavoitteena voisi olla selvitytyminen omassa elämässä eteen tulevista haasteista ja tarpeista "mahdollisimman ehjänä", toimintakykyisenä ja vähin ponnistuksin. Jollekin se on Tour de France, jollekin 100 km ultrajuoksu, jollekin 100 kiinnon ensiharvennus moottorisahalla, jollekin maastavedon SE tai 100 kilon tempaus - kaikki vaatii omanlaistaan harjoittelua ja tekemistä. Fit for what - mihin sinä haluat olla kunnossa?

Mielenkiintoista filosofointia, mutta pikkaisen häiritsee, että jos hyvä kunto kuvaa yksilön kykyä suoriutua jostain tehtävästä, eikö "Taito" tai tekniikka pitäisi olla silloin siinä mukana? Taidolla on suuri merkitys esim. kuulantyönnössä yms. Itse ajattelisin, että "hyvä kunto" painottaa fyysisiä (ehkä myös henkisiä?) ominaisuuksia, mutta siinä ei olisi kuitenkaan "Taito" mukana? Mutta joo, tämä nyt oli tällaista turhaa pilkun viilausta. Allekirjoitan täysin tuon "Tavoitteena voisi olla selvitytyminen omassa elämässä eteen tulevista haasteista ja tarpeista "mahdollisimman ehjänä", toimintakykyisenä ja vähin ponnistuksin." Sitähän se hyvä kunto varmaan suurimmalle osalle on.

[Teeii]

Mielenkiintoista filosofointia, mutta pikkaisen häiritsee, että jos hyvä kunto kuvaa yksilön kykyä suoriutua jostain tehtävästä, eikö "Taito" tai tekniikka pitäisi olla silloin siinä mukana? Taidolla on suuri merkitys esim. kuulantyönnössä yms. Itse ajattelisin, että "hyvä kunto" painottaa fyysisiä (ehkä myös henkisiä?) ominaisuuksia, mutta siinä ei olisi kuitenkaan "Taito" mukana? Mutta joo, tämä nyt oli tällaista turhaa pilkun viilausta. Allekirjoitan täysin tuon "Tavoitteena voisi olla selvitytyminen omassa elämässä eteen tulevista haasteista ja tarpeista "mahdollisimman ehjänä", toimintakykyisenä ja vähin ponnistuksin." Sitähän se hyvä kunto varmaan suurimmalle osalle on.
Jätin tarkoituksella taitoasian käsittelemättä, koska jo siitä saisi oman proosansa (taidon ja taitavuuden osa-alueita oli muistaakseni toista kymmentä...) Täydelliseen suoritukseen vaaditaan sekä "kuntoa" että taitavuutta; yleisesti (laji)taitavuus tuo taloudellisuutta suoritukseen, olipa se mikä hyvänsä. Oikein kun ruvetaan filosofoimaan ja hiuksia halkomaan niin "kunto" ja "taito" ovat valmennusopillisesti eri asioita, taito ei ole kunnon osa-alue. Henkilö voi olla erittäin hyväkuntoinen esim. voima-, nopeus- ja kestävyysominaisuuksiltaan, jopa psyykkisestikin, mutta omata keskinkertaiset tai jopa huonot taitavuuden osa-alueet; esimerkkinä vaikkapa palloilija jolla ei ole ns. pelisilmää tai alppihiihtäjä tai tanssija jolla on puutteellinen rytmikyky...

[markkut]

Mielenkiintoista filosofointia, mutta pikkaisen häiritsee, että jos hyvä kunto kuvaa yksilön kykyä suoriutua jostain tehtävästä, eikö "Taito" tai tekniikka pitäisi olla silloin siinä mukana? Taidolla on suuri merkitys esim. kuulantyönnössä yms. Itse ajattelisin, että "hyvä kunto" painottaa fyysisiä (ehkä myös henkisiä?) ominaisuuksia, mutta siinä ei olisi kuitenkaan "Taito" mukana?

Kyllä painonnostosalilla kysellään "Mikä kunto?" tai suorituksen jälkeen kommentoidaan "Mies on kauhees kunnos!" ja kunnolla tarkoitetaan ihan suoraan tempaus ja/tai työntötulosta. Nuo tulokset tietysti koostuvat isolta osin taidostakin fyysisten ominaisuuksien lisäksi.

[Cantrek]

Oikein hyvä avaus ja kun itsekin on samaa ikäluokkaa avaajan kanssa myös henkilökohtaisesti hyvin osuva.

Minusta pyöräily on lähinnä tukilajiksi käyvä harrastus, koska on se kuitenkin varsin rajoittunut laji fyysisesti. Pyöräilijän (ammattipyöräilijän, lajia tosissaan harrastavan) tyypillinen kehonkuva ei ole mitenkään kehuttava: ruipelo ylävartalo, käsivarret kuin tikut ja usein kehnohko ryhti (heikko pyöristynyt yläselkä). Pyöräilijän jalat ovat toki vahvat ja erityisesti kestävät, samaten peruskestävyys ja kunto ovat hyvät. Keskivartalo on mitä on, selkää ja vatsalihaksia sen verran että jaksaa ajoasennossa pysyä. Pyöräilijän kehonhallinta on yleensä heikkoa, monihan harrastaa pyöräilyä koska se on niin helppoa, sen kun istuu kyytiin ja polkee menemään. Eräs nuoruuden ystävä oli juuri tällainen tapaus: kaikki joukkelajit saati mailapelit oli aivan toivottomia mutta kun hän hankki pyörän niin kova oli polkemaan.

Maastopyöräily on epäilemättä monipuolisempi kuntoilulajina kuin maantieajo, siinähän jo vaaditaan melkoista kehonhallintaa ja myös vartalo on kokonaisvaltaisemmin aktiivinen.

Oma kunto on ikävuosiin nähden ihan ok. Tarkoituksena on harrastaa monipuolisesti ja etusijalla on lihaskuntotreeni. Lenkkeilyä ja pyöräilyä ja talvella tietysti hiihtoa tulee jonkin verran, aina innostuksen ja kelien mukaan. Mailapelit, lentopallo, beachvolley ja leijasurffaus kulkevat koko ajan mukana. (Leijasurffaus on tietysti lajina 10x nautinnollisempi kuin mikään pyörällä ajo, mutta se on jo toinen juttu...) Pitkiä lenkkejä en näe ollenkaan tarpeellisiksi vaan lähinnä pidän niitä haitallisina, eli tunti pari on maksimikesto, yleensä tunti. Voimaharjoittelun teen lähinnä kehonpainoharjoituksina, toki käsille vähän punttiakin. Yhden jalan kyykyt ja leuanvedot on raskaimpia liikkeitä mitä teen, niissä maksimit nyt 15 toistoa kieppeillä. Juoksuvauhti lenkeilläni on yleensä 5.30 tasoa, hyvin harvoin 5.00 ja usein jopa 6 minuutin km vauhtia.

Se mikä on kiva huomata että kehitystä voii tapahtua vielä iäkkäämpänäkin. Esim parikymmentä (puhdasta) leukaa ennen 50v. on ihan realistista ja se olisi jo enemmän kuin nuoruusvuosieni paras tulos (jolloin painoin n. 10kg vähemmän). Mutta se pitää muistaa että ei loukkaa itseään, pitää yrittää olla varovainen ja kärsivällinen kaikessa mitä tekee. Pitää kuitenkin treenata kovaa mutta ei saa treenata liian paljon, se on omalta osalta ehkä tärkein oivallus lihaskuntotreenissä. Ja tehdä monipuolisesti, silloin mielenkiinto treeniin säilyy

[OJ]

Voisko hyvä kunto olla sellainen, että pystyy tosta vaan tekee jotain itelle vierasta fyysistä juttua kohtuudella (töitä tai liikuntaa) eikä juuri kipeydy siitä.
Annan ääneni tälle.

Lisäksi, aika yli 300 watilla. 1 tunti on hyvä, 2 tuntia on hyvempi. Sinne pääsee treenaamalla paljon ja/tai valkkaamalla sopivat vanhemmat.

[kurvaaja]

Metsurinhommiin ja säkkien siirtelyyn liittyen, niin hyväkuntoisesta voisi nostaa esimerkeiksi joitain vanhan liiton hiihtäjiä. Esim. Heikki Hasu oli muistaakseni maanviljelijä/metsätilallinen, joten varmasti löytyi sitkeyttä myös em. töihin. Noiden töiden ohessa sitten juoksu ja hiihtoharjoittelua olympivoittoihin vaadittava määrä.

[brilleaux]

Annan ääneni tälle.

Lisäksi, aika yli 300 watilla. 1 tunti on hyvä, 2 tuntia on hyvempi. Sinne pääsee treenaamalla paljon ja/tai valkkaamalla sopivat vanhemmat.

Tämä. Kaikesta voi halutessaan syyttää vanhempiaan! [emoji6]


Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

[pekkajaa]

Minusta pyöräily on lähinnä tukilajiksi käyvä harrastus, koska on se kuitenkin varsin rajoittunut laji fyysisesti. Pyöräilijän (ammattipyöräilijän, lajia tosissaan harrastavan) tyypillinen kehonkuva ei ole mitenkään kehuttava: ruipelo ylävartalo, käsivarret kuin tikut ja usein kehnohko ryhti (heikko pyöristynyt yläselkä). Pyöräilijän jalat ovat toki vahvat ja erityisesti kestävät, samaten peruskestävyys ja kunto ovat hyvät. Keskivartalo on mitä on, selkää ja vatsalihaksia sen verran että jaksaa ajoasennossa pysyä. Pyöräilijän kehonhallinta on yleensä heikkoa, monihan harrastaa pyöräilyä koska se on niin helppoa, sen kun istuu kyytiin ja polkee menemään. Eräs nuoruuden ystävä oli juuri tällainen tapaus: kaikki joukkelajit saati mailapelit oli aivan toivottomia mutta kun hän hankki pyörän niin kova oli polkemaan.

Maastopyöräily on epäilemättä monipuolisempi kuntoilulajina kuin maantieajo, siinähän jo vaaditaan melkoista kehonhallintaa ja myös vartalo on kokonaisvaltaisemmin aktiivinen.

Tää on hyvä kiteytys ja samoilla linjoilla ollaan, tosin sen verran disclaimeria että pyöräily on oma päälaji ja voi mielestäni ihan hyvin sellaisena pysyä, tietyin reunaehdoin. Maantie varsinkin itsessään on melkoista epäurheilua, ja johtaa paljon harjoitettuna vääjäämättä kohti kuvailemaasi tilannetta mikäli harjoittelussa ei tehdä riittäviä interventioita voima-, lihaskunto-, tasapaino-, kehonhallinta- yms. ominaisuuksien kehittamiseksi. Kun itse aloitin maantieajon oli taustalla onneksi monipuolinen tausta eri lajien harrastamista, muuten kroppa olisi varmaan mennyt paljon pahempaan jamaan kuin mitä se lopulta meni. Voimaharjoittelun ja siitä seuranneen paremmin voivan ja tasapainoisemman kehon ilot löysin vasta pitkälti yli kolmikymppisenä.

Pyöräilyn alalajista riippumatta myös tapa olla ja käyttää kehoa pyörän päällä ollessa on asia jonka voi tehdä eri tavoilla, paremmin tai huonommin. Maastopyöräily näyttäisi tässäkin suhteessa toimivan pyöräilyn suhteen suunnannäyttäjänä, mitä tulee esim lantion, keskivartalon ja yläkropan asentoon ja niiden käyttämiseen ajon aikana. Maantiellä edelleen näkee paljon todella pyöristyneitä selkiä, pystyjä lantion asentoja ja kyyryssä oleviä hartioita. Tällaista ajoasentoa saatetaan jopa edelleen pitää tavoiteltavana asiana :eek:

[brilleaux]

^Täyttä asiaa. [emoji106]
Lihaskunto ja kehonhallinta jää monesti aivan liian pimentoon.


Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

[brilleaux]

Omalla kohdalla nyt jäänyt puntti kesällä/kesän jälkeen hyvin vähälle. Tältä avuliaalta foorumilta kalastellut nyt tietoja sieltä täältä ja koitetaan talven aikana saada sitä omaa kuntoa parannettua traineria ajamalla.
Puntti siis jää edelleen, tehdään sitä taas kun voimakas kipinä iskee.

Traineriajoon siis kokosin itselleni seuraavanlaisen ohjelman tapaisen foorumilta kyselemällä:

MA:
Intervalli 4x8min, 2min palautus Tehot 105-110% FTP
Syke 90-95% maksimista

KE:
Sweetspot-treeni
-Aluksi 3-4x10min 5min palautus. Tasainen syke alle 85% maksimista.
-Teho 84-94% FTP
-Pyritään vähitellen kasvattamaan tehollista ajoaikaa. Tavoite 4x20min
Jopa 60-80min ilman taukoa.

LA:
+2h PK sykealueella 2
-Satunnaisesti 30-60sek vetoja alkuun 3kpl, 5min palautus. Loppuun 10-20min veto+cooldown.

Enempään ei aika riitä. Jos joskus ehtii, teen kävelyn tai jotain kevyttä punttia noiden lisäksi. Joogaa satunnaisesti.

Tänään tarkoitus tehdä Zwiftissä "urani" toinen Ramp-testi. Kuukausi on ensimmäisestä. Otan sen nyt ohjenuoraksi omaan tekemiseen ja kehityksen seurantaan. Ei varmasti paras mutta nopea ja helpohko tapa. Ja antaa viitteitä kuitenkin siitä mihin suuntaan ollaan menossa.
Ihan "oikean" FTP-testin voisi tehdä sitten joskus. Kun saan ensin pääkoppani sopeutettua ajatukseen. :rolleyes:

Edit: Ramp-testistä vielä; suositeltava tapa tehdä toi 5min lämppä? Nopee kadenssi ja pari nopeaa kovaa vetoa heti alkuun? Ehtii vähän palautua ennen testin alkua..

[PatilZ]

Omalla kohdalla nyt jäänyt puntti kesällä/kesän jälkeen hyvin vähälle. Tältä avuliaalta foorumilta kalastellut nyt tietoja sieltä täältä ja koitetaan talven aikana saada sitä omaa kuntoa parannettua traineria ajamalla.
Puntti siis jää edelleen, tehdään sitä taas kun voimakas kipinä iskee.

Traineriajoon siis kokosin itselleni seuraavanlaisen ohjelman tapaisen foorumilta kyselemällä:

MA:
Intervalli 4x8min, 2min palautus Tehot 105-110% FTP
Syke 90-95% maksimista

KE:
Sweetspot-treeni
-Aluksi 3-4x10min 5min palautus. Tasainen syke alle 85% maksimista.
-Teho 84-94% FTP
-Pyritään vähitellen kasvattamaan tehollista ajoaikaa. Tavoite 4x20min
Jopa 60-80min ilman taukoa.

LA:
+2h PK sykealueella 2
-Satunnaisesti 30-60sek vetoja alkuun 3kpl, 5min palautus. Loppuun 10-20min veto+cooldown.

Enempään ei aika riitä. Jos joskus ehtii, teen kävelyn tai jotain kevyttä punttia noiden lisäksi. Joogaa satunnaisesti.

Tänään tarkoitus tehdä Zwiftissä "urani" toinen Ramp-testi. Kuukausi on ensimmäisestä. Otan sen nyt ohjenuoraksi omaan tekemiseen ja kehityksen seurantaan. Ei varmasti paras mutta nopea ja helpohko tapa. Ja antaa viitteitä kuitenkin siitä mihin suuntaan ollaan menossa.
Ihan "oikean" FTP-testin voisi tehdä sitten joskus. Kun saan ensin pääkoppani sopeutettua ajatukseen. :rolleyes:

Edit: Ramp-testistä vielä; suositeltava tapa tehdä toi 5min lämppä? Nopee kadenssi ja pari nopeaa kovaa vetoa heti alkuun? Ehtii vähän palautua ennen testin alkua..

Valmennusfilosofioita on erilaisia. Kommentoin omaani peilaten. Ensin yleisesti ja sitten muutama spesifi huomio.

Kolme treeniä, jotka pyrkivät kehittämään erilaisia ominaisuuksia. Missään ei tule nähdäkseni riittävää harjoitusärsykettä. Jos aika ei riitä lisäämään aikaa eli päiviä, harkitse edes blokki-tyyppistä eli treenaa pari viikkoa vain peruskestävyyttä (noina kolmena päivänä niin pitkään kuin saat puristettu), sitten VO2max/ MAP aluetta (esim noilla rytmityksillä) ja lopuksi FTP / sweet spott aluetta. Blokkien väliin olisi hyvä saada vaikka yksi ylimääräinen palautuspäivä - jos ei kahta. Ja sitten alusta.

Spesifisti:
1) keskiviikon esimerkissä olet huomioinut nousujohteisuuden. Hyvä! Sama VO2max/MAP -vetoihin. Äkkiseltään 4*8min voi olla kova. Etenkin kahden minuutin palautuksella. Lähtisin lyhyemmistä intervalleista liikkeelle ja 1:1 palautuksella. Jos aika on kortilla, voisi tehdä mikrointervalleja.
2) VO2max -vedot voisi olla napsun kovempia, jos edellä olevat huomioidaan.
3) jos treenaisi spesifisti pk-blokkia, voisi siihen sisällyttää tuollaisten anaerobisen kestävyyden ja kynnystehojen kehittämiseen liittyvien intervallien sijaan ihan pokkana muutamia 10 sekunnin all-out sprinttejä (tunnissa), hermotusta
4) yksilöllinen asia, mutta harva on oikeasti valmis ramp-testiin viiden minuutin lämpällä. Mä teen jotakuinkin näin: a) noin 12 minuuttia tehoa (lopussa vähän yli oletetun FTP:n) ja kadenssia (lopussa nion 15 yli oman normaalin) portaittain kasvattaen b) minuutti tooodella kevyttä nopeaa pyöritystä c) 30 sek oletettua VO2max/ MAP -tehoa d) kaksi minuuttia erittäin kevyttä normaalilla pyörityksellä e) 3*5sek sprinttiä (ei all-out) minuutin palautuksella f) kolme minuuttia kevyttä -> ja sitten on valmista. Yhteensä lämppä noin 20 minuuttia.
5) testiinkin on hyvä valmistautua. Ei pelkästään kevyellä treenillä. Edellisenä päivänä on hyvä ajaa jalat auki. 3*noin kolmen minuutin vetoa parin minuutin palautuksella. Ensimmäinen alle otaksutun FTP:n, toinen inasen yli ja kolmannella kohdille. Kevyttä ajoa ja kolme 5 sekunnin (ei all-out) sprinttiä.

Ja siis tapoja on monia ja joku niistä on sinulle oikea.

[brilleaux]

^Kiitokset hyvistä vinkeistä!
4x8min 2min palautuksilla olen ajanut jo muutaman kerran. Onhan se kova, mutta niin pitää ollakin?

Jos nyt käsitin oikein, niin 2 viikon blokki intervalleja kuulostaa varsin hurjalta?

EDIT:
FTP-lämpästä jotain tuollaista uumoilinkin, itse en 5min lämpällä lämpene yhtään mihinkään.

PK-ajossa olen välillä tehnyt noita Zwiftin tarjoamia sprinttejä, kesto n.14-15sek luokkaa.

[kp63]

Tolla ohjelmalla kehittyy ekat 2 kuukautta ja sit se oli siinä. RAMPhan sisältää itessään lämpän.

[brilleaux]

^Progressio ja variointi toiminee kuten mulle tutummassa voimaharjoittelussakin? Eli esim. 2kk tuota ja sitten vaikka siirtyminen yllä ehdotettuun blokkeihin?
Zwiftin RAMPissa on vain se 5min lämppä..

EDIT:eikä tässä olla kisakuntoa hankkimassa, pidetään mies kunnossa ja toimintakykyisenä. Kaikki mikä menee kunnon nousun puolelle on toki plussaa. Ja pyrkimyksenä tietty parantaa kuntoa.
Ja nauttia tekemisestä ykkösprioriteettina.

[PatilZ]

Kuusi intervalli-treeniä kahdessa viikossa, jos sulla ei enempää ole käytettävissä, ei ole paljon. Tuolla tavoin on siinä ja siinä, että saisi aikaan riittävää systeemistä kuormittumista, joka otetaan ylikompensaationa ulos. Isompi ajoittainen kuormittaminen blokki-harjoittelussa on ihan normaalia. Sitten vaan palautellaan. Nyt varsinaisen palautusviikon laittaminen väliin tuntuu vähän turhalta - menettää vaan sen, mitä saavutti. 1-2 lisäpäivää max.

[macci]

kestävyysurheilun perusteista on hyvin juttua esim Kestävyysurheilun perusteet (https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?52707-Kest%E4vyysurheilun-perusteet) -ketjussa. Suosittelen.

edit: tai jos ei jaksa koko ketjua lukea niin vaikka tästä linkistä: http://www.kuntopolku.com/wp-content/uploads/2019/04/Matom%C3%A4ki_Kest%C3%A4vyysharjoittelun-suuret-linjat.pdf

[PatilZ]

Tolla ohjelmalla kehittyy ekat 2 kuukautta ja sit se oli siinä. RAMPhan sisältää itessään lämpän.

Todennäköisesti näin. Volyymi ei riitä sen pidempään. Ise en ole koskaan lähtenyt testiin kylmiltään. Tai kisaan tai kuntoajoon, oli matka, kuinka pitkä tahansa ja alkuvauhti kevyt. Ei pysty. Esim. suoran hapenottotestin viisi minuuttia tasaista on mulle liian vähän. En olisi valmis, vaikka lähdettäisiin 100W kuormasta.

[brilleaux]

^Eli tässä on vain taivuttava siihen että omalla treenimäärällä pieni kehitys on vielä mahdollista hetken mutta tulevaisuudessa on tyytyminen ylläpitoon?

[kp63]

No jos jättää täällä roikkumisen pois, niin jää ainakin yhdelle lisätreenille aikaa :). Sun ohjelma keskittyy tehon ulosottoon, ei kropan muokkaamiseen. Treineri nurkkaan ja ulos vaan ihan normi PK lenkille ja sinne mukaan silloin tällöin vähän tehoja. 30min on sanottu jossain olevan sellainen aika, että alkaa tapahtumaan eli ei sen PK lenkin tarvi olla 6h.

[brilleaux]

Täällä roikkuminen ei tapahdu yleensä mun vapaa-aikana. :D
Ulos menen pyörän kanssa lenkille seuraavan kerran ensi keväänä, liian paskat kelit jo. ;)

Toki ajanhan mä ympäri vuoden 2x20min 5krt viikossa töihin, millä teholla milloinkin.

[paaton]

Voihan tuosta matomäen artikkelista tehdä myös päätelmän, että siirtyy kovempiin treeneihin kun sweetpott ei enää pure :)

Ajoo vaan brille. Se ulkona ajokin alkaa kummasti kiinnostelemaan, kun kunto nousee sweetpottien myötä.

[macci]

venytä jompi kumpi työmatkoista 40-60min mittaan kerran pari viikossa niin auttaa jo kummasti.

[kp63]

3x töistä kotiin niin, että kokonaisajaksi tulee 1h. Sitten yksi vkonloppulenkki 2.5 h. Lisäaika treenaamiseen siis 4.5h.

[PatilZ]

^Eli tässä on vain taivuttava siihen että omalla treenimäärällä pieni kehitys on vielä mahdollista hetken mutta tulevaisuudessa on tyytyminen ylläpitoon?

No vähän näin juu. Kehitystä voi pidentää varioimalla harjoittelua riittävästi, mutta ei liikaa. Noin muutenkin kolme - neljä kuukautta alkaa olla maksimi, mitä yhdenlaisella harjoittelulla voi kehittyä. Mutta kyllähän tätä voi miettiä silleen laajemminkin. Onko hyvä kunto sitten pelkästään suorituskykyä vai voisiko siinä olla mukana jonkinlainen elämäntapa-elementti?

Jos jostain saat puristettua lisää aikaa, niin mahdollisuudet kasvaa. Perheellisellä on perheellisen rajoitukset, mutta mielikuvitusta käyttäen aikaa löytyy. Itse olen vetänyt aikoinaan lenkkiä kerrostalon ympäri lapsen nukkuessa vaunuissa ja työntänyt juosten sitä rattaissa (kun tällaisesta ei kukaanollut kuullutkaan, eikä juoksurattaita ollu keksitty). Myöhemmin omakotitalossa asuen ilahdutin naapureita hölkkäämällä ruohonleikkurin perässä. Pyöräillyt työmatkat, kauppamatkat ja asiointimatkat - tarvittaessa lapsi turvaistuimessa tai pari peräkärryssä. Herännyt lenkille aikaisin aamulla pari tuntia ennen muita - ilmoittautunut sitten vapaaehtoiseksi lasten päiväunien "ylivalvojaksi". Työmatkoilla on ollut yleensä luppoaikaa enemmän - ja sehän käytetään treenaamiseen. Lapsia on kannettu patikkaretkillä kantorepuissa - joku on saattanut ajaa fillarilla polun päähän, joten repussa oleva on saanut hytkyvää kyytiä isän jostessa. Kannustin lapsia kinuamaan koiraa - sitä pitää ulkoiluttaa ja isähän on vapaaehtoinen sadesäällä. Kun myöhemmin lapset osallistuivat ... futista tsäbää judoa taekwondoa kuka mitäkin ... niin niiden treenien aikana oli aikaa omalle treenille. Olen aina ollut vastuussa ruuanlaitosta (lapset mukaan/ pisteet kotiin ja taas on tienattu hetki omaan treeniin) ja safkaa kannattaa tehdä viikonloppuna niin, että viikolla on aikaa treeneihin. Sama juttu siivouksessa: yhdessä tehden on nopeampaa, kivempaa ja aikaa jää muuhun. Ja todellakin aikaa oli sekä perheelle että semi-vakavasti otettavalle treenille.

Nyt vanhana käppänänä (56v) odottelen ensimmäisiä lapsenlapsia (kaikkiaan mellä on kuusi lasta ikävälille kohta 18-34, mutta nämä eivät ymmärrä lisääntyä). Eli aikaa on. Kotitoimistossa on 25 neliöön puristettu lähes kaikki, mitä voi treeniltä toivoa. Fasiliteetit kunnossa. Mutta harrastaisinko vielä, jos en silloin aikoinaan olisi jo ottanut urheilua silleen vähintään semi-vakavasti? Ja miettinyt, miten sille saa aikaa? Olisiko siitä tullut elämäntapaa? Nyt on takana 43 vuotta käytännössä yhtäjaksoista ja säännöllistä treeniä. Jossain muodossa taantumaa olen nähnyt paljon vuosien saatossa, eli ei se ylläpitokaan aina ole ollut se ensisijainen tavoite. Mutta sitten taas, jossain kohtaa huomaa, että on pääsyt eteenpäin siitä aallonpohjasta.

[PatilZ]

3x töistä kotiin niin, että kokonaisajaksi tulee 1h. Sitten yksi vkonloppulenkki 2.5 h. Lisäaika treenaamiseen siis 4.5h.

Tässä konkreettinen ehdotus, miten voisi lisäajan ottaa. Ja aamulla lähtö vähän aikaisemmin....

[brilleaux]

Tein mä joskus paksuilu/maastopyöräaikoina paljonkin noita pidennettyjä työmatkoja, ei inspaa enää. :)
Kotoo mennään töihin ja töistä kotio! Ja aamulla nukutaan niin pitkään että just töihin ehtii. Lepoa en uhraa millekään alttarille enää, ei sovi mulle. Been there, done that. :D

EDIT: ja mähän nautin tästä tekemisestä just näinkin. Eli olen juuri siinä missä mun pitääkin. Paineistamaan en ala sillä että mistä lisäajan ottaisin. Näillä mennään ja nautitaan.
Mulla on siis 51-vuotiaana 12- ja 6-vuotiaat tytöt. Katson olevani varsinainen onnenpekka saadessani olla tässä tilanteessa tässä iässä. Tuo tietty myös omanlaisiaan haasteita harrastamiseen, mutta niiden mukaan harrastetaan. :)
Pienemmän kanssa kävin paljonkin vaunuhölkällä aikoinaan. Samoin kärryssä on tullut vedettyä fillarilla, hyvää treeniä sekin.

[paaton]

Ei se ole paineistamista. Ilo treeneihin tarttee lähteä itsestä. Tosi moni ajattelee, että toikin vetää taas kammoväkisin duunin jälkeen intervallit.

Tätähän toitotetaan nyt iltapuluissa. Hirvee kiire. Pakkotreeni. Ei se nyt vaan ole tuollaista.

Väitän, että kun huomaat kunnon nousevan, niin aikaa alkaa löytymään.

[kp63]

Mä tein tossa aiemmin syksyllä monta yli 20tunnin viikkoa ja yhtään minuuttia en tehnyt väkisin, enkä tule tekemäänkään, eihän siinä olisi mitään järkeä. Viime la olin Espoon lenkkien Kulmalan Jarin perinteisellä noin 6h CC lenkillä ja nautin joka hetkestä ja erityisesti vanhojen ja uusien kamujen kanssa pölöttämisestä.

[Slatan]

Olen nyt pari kuukautta mennyt alla olevan suuntaisella ohjelmalla. En ole noudattanut sitä orjallisesti vaan tuntemusten ja toki erilaisten pakollisten menojen mukaan, jolloin lepopäiviä tai kevyempiä treenejä on tullut hieman enemmän. Kuukaudessa harjoittelua kertyy noin 25-30h


Kova
Pk-lenkki
Puntti
Pk-lenkki
Jotain kevyttä + liikkuvuus
Kova
Pk-lenkki
Puntti
Pk-lenkki
Lepo


Kova = n. 45-75min intervallityyppinen tai tasavauhtinen treeni, jossa syke selvästi yli aerobisen kynnyksen. Yleensä maastopyöräily/juoksu. Jatkossa myös hiihto?
Pk = n.1-2h Sykkeet alle aerobisen kynnyksen tai sen tuntumassa. Yleensä juoksu/maastopyöräily/hyötyliikunta.
Puntti = n.1h kuntosalilla jaksottaen nopeus-, maksimi- ja kestovoimatreenejä

Kokonaisuudessaan tämä on tuntunut ihan hyvältä. Tosin juoksu rasittaa jalkoja selvästi kovemmin kuin pyöräily. Erityisesti kovavauhtisen juoksutreenin jälkeen takareisissä tuntuu! Pyöräilyn ja juoksun suhteella pystyn kuitenkin säätelemään kokonaiskuormitusta. 1-2 juoksukertaa viikossa on tuntunut sopivalta. Alussa joutui olemaan tosi tarkkana, ettei jalat kuormitu liikaa, mutta nyt ehkä alkaneet jo tottumaan säännöllisiin 10km lenkkeihin.

Tuloksista ei vielä hirveästi pysty sanomaan, mutta keskimääräinen juoksuvauhti on parantunut yli minuutin per kilometri sekä pk että vk vauhdeissa. Juoksu myös tuntuu helpommalta. Punttia olen tehnyt max.voimapainotteisesti, joka ollut kivaa vaihtelua. Esim. kyykyssä painoja on saanut lisätä lähes joka viikko tankoon, joskin se on ehkä johtunut enemmän uskalluksesta ja tottumisesta suurempiin painoihin kuin voiman kehityksestä.

Ajatuksissa on ollut, että jättäisin 5.päivän kokonaan pois, jolloin kova treeni ja puntti tulisivat neljän päivän välein. Tällä uskoisin saavani parempaa kehitystä erityisesti lihaskunnon osalta, kun punttipäivien väli olisi hieman lyhyempi. Koordinaatio- ja ketteryystreenit pitäisi vielä jotenkin saada ohjelmaan, mutta ei ole oikein sopivaa muotoa löytynyt?

Matka kohti parempaa kuntoa jatkuu...

[brilleaux]

Tein RAMP-testin eilen. FTP tippui 10watilla. :D Edgen mukaan tosin vain 4W.
Ehken se lämppä oli liikaa näin paskan kunnon omaavalle. Pitänee vakioida olosuhteet ja tehdä tästälähin kuten 1. kerralla; vain se Zwiftin oma 5min lämppä.

[brilleaux]

Maanantaina siis vain ramp-testi, äsken ajoin 3x10min sweetspotin 5min palautuksilla. 10min lämppä ja 10min jäähdyttely. Sweetspot tuntui melko kevyeltä. Tehot n. 90%, syke 80% hujakoilla tai vähän alle.
Tässä Garminin ristiriitaisia tuloksia tämän hetken tilasta:

https://uploads.tapatalk-cdn.com/20201021/c99752cb82ade7cdf2f7d3cb8c1e31f3.jpg




https://uploads.tapatalk-cdn.com/20201021/96b284958461d13405cef78e2d228d7f.jpg


Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

[paaton]

Sweetspotin pitääkin tuntua suht kevyeltä. Nyt lisäilet vaan 10min vetoja sinne viiteen asti ja sen jälkeen muutat vedot 12min.
Syke pitäisi olla viimeistään kolmennella vedolla oikealla alueella, jos ei ole, niin sitten lisää tehoja.

Sinulla on nyt alkuun tehot niin pienet, että muutoksia voi tulla nopeastikkin. Veri alkaa kulkemaan ja jalka pyörimään. Ramp testi ei välttämättä kerro sweetspottiin aina totutuutta, koska se arvottaa enemmän korkeampia tehoja.

[Juha Lehtinen]

Maanantaina siis vain ramp-testi, äsken ajoin 3x10min sweetspotin 5min palautuksilla. 10min lämppä ja 10min jäähdyttely. Sweetspot tuntui melko kevyeltä. Tehot n. 90%, syke 80% hujakoilla tai vähän alle.
Tässä Garminin ristiriitaisia tuloksia tämän hetken tilasta:

https://uploads.tapatalk-cdn.com/20201021/c99752cb82ade7cdf2f7d3cb8c1e31f3.jpg




https://uploads.tapatalk-cdn.com/20201021/96b284958461d13405cef78e2d228d7f.jpg


Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

Olen muutaman viikon aikana pikku hiljaa nostanut harjoitusten kuormutusta niin että viikon kuormitus on ollut nyt 1000 molemmin puolin ja ollut vihreällä optimaalisella alueella Garminissa ja Garmin on tuosta tykännyt. On ollut vo2max treeniä, tempoa, pk:ta ja muutenkin reippaita treenejä ja muutama löysä palauttava. Treenit ovat olleet pituudeltaan maltillisia 1-2tuntia. Garmin näyttäisi tykkäävän että pikku hiljaa nostaa viikon kuormitusta. sweetspot vetoja olisi tarkoitus jatkaa jotta voisin tehdä jossain vaiheessa 5x6min ftp vetoja.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[Jouko]

Olen muutaman viikon aikana pikku hiljaa nostanut harjoitusten kuormutusta niin että viikon kuormitus on ollut nyt 1000 molemmin puolin ja ollut vihreällä optimaalisella alueella Garminissa ja Garmin on tuosta tykännyt. On ollut vo2max treeniä, tempoa, pk:ta ja muutenkin reippaita treenejä ja muutama löysä palauttava. Treenit ovat olleet pituudeltaan maltillisia 1-2tuntia. Garmin näyttäisi tykkäävän että pikku hiljaa nostaa viikon kuormitusta. sweetspot vetoja olisi tarkoitus jatkaa jotta voisin tehdä jossain vaiheessa 5x6min ftp vetoja.


Sent from my iPhone using Tapatalk
Onko sinulla joku kilpailutavoite tms nyt talvella vai mihin tähtäät tällä ohjelmalla? Itse olen vain mennä löllötellyt vauhtileikittelynomaisesti nyt syksyllä (sweetspot taso/pk, väliin lyhyitä spurtteja silloin tällöin), koska tavoitteena on saavuttaa kuntohuippu joskus ensi kesänä. Kai tässä yritän jotain pohjaa olla rakentavinani.

[Juha Lehtinen]

Onko sinulla joku kilpailutavoite tms nyt talvella vai mihin tähtäät tällä ohjelmalla? Itse olen vain mennä löllötellyt vauhtileikittelynomaisesti nyt syksyllä (sweetspot taso/pk, väliin lyhyitä spurtteja silloin tällöin), koska tavoitteena on saavuttaa kuntohuippu joskus ensi kesänä. Kai tässä yritän jotain pohjaa olla rakentavinani.

Ei varsinaiseti kilpailutavoitteita mutta kiva olisi Zwiftissä muuta kisa toki ajaa mutta pääasiallinen tarkoitus olisi nostaa kuntoa sellaiselle tasolle että jaksaisi kesällä ajaa pidempiä lenkkejä ja pitkän tauon jälkeen ottaa osaa kesän kuntotapahtumiin niin että voisi pitää myös reipasta vauhtia ja mielellään niin ettei ihan punaisella tunne olevansa.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[Rawjunk]

Onko tuo Garminin kuormitus sama kuin tss? Tonnin viikko on aika ova setti.

[kurvaaja]

Olisiko otsikon "kuinka se saavutetaan" -kysymykseen vastaus: 10 000 tunnin harjoittelulla? (https://www.suunnistusliitto.fi/2015/01/suunnistajan-fyysinen-harjoittelu/)

[paaton]

Onko tuo Garminin kuormitus sama kuin tss? Tonnin viikko on aika ova setti.

No just sitä se ei ole. Laskee jotenkin hämärästi epoc arvosta sen. Mun mielestä garminin kohonnut hapenotto vaikuttaa tuohon. Eli kun hapenotto nousee, niin garminin mukaan täytyisi treeneta hulluna kovempaa.

Minulla tippui 700-1000 arvot 300-400. Ja tss on jatkuvasti +700

[Juha Lehtinen]

Onko tuo Garminin kuormitus sama kuin tss? Tonnin viikko on aika ova setti.
Harjoituksen kuormittavuus lasketaan EPOC-arvosta eli TSS-arvolla ei ole mitään tekemistä tuon kanssa. En ole tuosta tonnin viikko setistä kovastikaan huolissaan niin kauan kun se pysyy optimaalisella ja kuntoa kehittävällä alueella varsinkin kun muistaa pitää välillä myös rauhallisempi viikko. Vuorotyön takia minulle tulee väkisinkin välipäiviä, nyttenkin olen ollut 2-päivää ajamatta ja viikon kuormitus on nyt 614.

[Jouko]

Mistäköhän tämä Stravan kuormitusarvo on repäisty ja onko se verrannollinen yhtään minkään kanssa?

[brilleaux]

Nyt ollaan siis Garminin mukaan huippuvaiheessa. Omasta mielestä käppyrä kulkee naurettavan alhaalla nyt. Vaikka VO2max nousikin yhden pykälän.

Mitä raati suosittelee huomisen treeniksi? Tarkoitus oli ajaa parin tunnin pk mutta käykö jo liian kevyeksi? 4x10min sweetspot? Ke siis ajoin 3x10min.
Onko järkeä nyt jo nostaa käyrää tuonne ylätasolle? Vetää jokin rankempi setti.

https://uploads.tapatalk-cdn.com/20201023/f97a8f1fc8e6bd76fce8674925ac3d3b.jpg


Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

[paaton]

Mistäköhän tämä Stravan kuormitusarvo on repäisty ja onko se verrannollinen yhtään minkään kanssa?

Se on käytännössä sama kuin tss.

[Juha Lehtinen]

Nyt ollaan siis Garminin mukaan huippuvaiheessa. Omasta mielestä käppyrä kulkee naurettavan alhaalla nyt. Vaikka VO2max nousikin yhden pykälän.

Mitä raati suosittelee huomisen treeniksi? Tarkoitus oli ajaa parin tunnin pk mutta käykö jo liian kevyeksi? 4x10min sweetspot? Ke siis ajoin 3x10min.
Onko järkeä nyt jo nostaa käyrää tuonne ylätasolle? Vetää jokin rankempi setti.

https://uploads.tapatalk-cdn.com/20201023/f97a8f1fc8e6bd76fce8674925ac3d3b.jpg


Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

Itselläni on nyt harjoituksen kuormittavuus nippa nappa tuon vihreän alueen alla kuormituksen ollessa nyt 588. Garmin suosittelee nyt niin kuin kovin usein ennenkin rauhallista treeniä mutta aion tehdä Sufferfestillä base treenin joka on 88min treeni jossa tss on 76 ja if 0,72. Treeni kulkee nimellä To Get To The Other side. Olen aika varma että Garmin antaa tästä treenistä positiivista palautetta.


Sent from my iPad using Tapatalk

[PatilZ]

Itse näkisin harjoittelun ohjenuorana liian kapeaksi sen, että tähtäimenä on nostaa TSS/w, Stravan arvoja tms. Nämä arvot ovat kuitenkin seurantaindikaattoreita, joiden ei pitäisi ohjata harjoittelua. Siis päivittäisen harjoituksen valinta tähtäimenä arvojen nostaminen, on nähdäkseni nurinkurista. Ne toimivat paremmin pitkän aikavälin informaationa siitä, oletko onnistunut nostamaan harjoittelua progressiivisesti.

ja ^

To Get To The Other Side on kiva treeni sekä sisällöltään että tunnelmaltaan. Hienoja maisemia ja Mike Cotty kertoo kivasti nousujen historiaa ja ominaisuuksia. Jostain syystä tätä jaksaa katsella useammankin kertaa. Monen Sufferfestin videon kanssa on toisin ja teenkin niitä ilman videoita (jolloin ne on kuin no vid tai Trainerroadin kaltaisia treenejä).

[Juha Lehtinen]

En tee harjoituksia pelkästään tss tai if arvot mielessä vaan niin että kehitys on progressiivisesti noussut pikku hiljaa kuormitusta lisäämällä ja tuossa olen onnistunut. Kuukauden ensimmäinen viikko meni ylikuormituksen merkeissä kun en sitä silloin seurannut mutta sen jälkeen tilanne on muuttunut ja optimaalinen kuormitusalue on portaittain noussut ja treenit ovat tuohon alueeseen sopineet jos ei ole työn takia tai muuten ollut välipäiviä niin silloin on kuormitus luonnollisesti laskenut.

edit. olen ajanut kerran sufferfest treenin samanaikaisesti Zwiftin kanssa kun halusin jotain maisemaa taustalle.

Sent from my iPad using Tapatalk

[cyclomiha]

Juoksusta sen verran että sekin on tekniikkalaji. Ei voida olettaa että askellus olisi optimaalisinta heti kun aloittaa juoksun pitkän tauon jälkeen.

Omalla kohdalla muutos jaksamisessa oli suuri kun pitkän harjoittelun jälkeen pääsin eroon juoksutyylistä jossa jalka tuli maahan kantapää edellä. Nykyään askellus on paljon keveämpää ja rullaavampaa kun askellan päkiä maata ensin koskettaen.

Toki hermot jne vaatii myös harjaantumista, en pystynyt ajamaan 95:n keskikadenssilla fillarilenkkejäkään ennen mutta harjoittelun seurauksena se on nykyään se kadenssi jolla mennään, 85 on ihan liian raskasta.

[Juha Lehtinen]

Tämän päivän sufferfest treenissä oli muutama lyhyt 120rpm:n kadenssitreeni. Huomasi että meikäläisellä ei ole pyöritystekniikkaa. Nuo segmentit olivat erittäin kevyellä vastuksella niin kadenssi tahtoi karata 150:iin ja takapuoli tietysti alkoi pomppimaan. Mutta muuten tuo To Get To The Other Side oli kuntoa ylläpitävä treeni eli sopi tarkoitukseeni.

[kp63]

Mulla Garmin vihreä alue 800-1500 eli paljon on Juhalla ja Brilleuxilla varaa nostaa, jos vaan halua. Aluehan nousee sitä mukaa kun kunto nousee. Omasta mielestäni, jos käytössä Garminin kehittyneempi rasituslaskenta (perustuu siis Suomalaiseen innovointiin), niin TSS-seurannan voi alkeellisena heittää romukoppaan. Mutta Garmininkin data pitää esim aamusykkeillä tms kalibroida itselle.

[Juha Lehtinen]

Mulla Garmin vihreä alue 800-1500 eli paljon on Juhalla ja Brilleuxilla varaa nostaa, jos vaan halua. Aluehan nousee sitä mukaa kun kunto nousee. Omasta mielestäni, jos käytössä Garminin kehittyneempi rasituslaskenta (perustuu siis Suomalaiseen innovointiin), niin TSS-seurannan voi alkeellisena heittää romukoppaan. Mutta Garmininkin data pitää esim aamusykkeillä tms kalibroida itselle.
Minulla olikin vihreä alue 1000 yläpuolella mutta pari välipäivää pudotti sen alas. Ennen tämän päivän treeniä vihreä alue oli 588 ja sen jälkeen 714. Aika mukavasti tuota saa nostettua ilman että menee ylikuormituksen puolelle. Tänään alkaa yövuoro joten saa nähdä minkälaista treeniä huomenna jaksaa ja on järkevää tehdä. Itselläni on Garminin Edge 1030 Plus eli viimeisin teknologia mitä on Garminilta mahdollista saada.

[Jouko]

Jotenkin - tällaisena vanhanaikaisena pyöräilijänä - tulee ajatelleeksi, että aika monella on kauden tässä vaiheessa melko kovat treenit jo menossa. Itse ajattelen, että tässä vaiheessa kautta ajellaan lähinnä pääntuuletustyylillä, kohtalaisen kevyesti tai vauhtileikitellen ja vasta ensi vuoden puolella lähtee varsinainen nousujohteinen kovempi treenaus rullaamaan. No, jokainen tyylillään.

Itsellä on nyt tällä hetkellä menossa myös voimaharjoittelukausi. Kaksi kertaa viikossa punttia.

[brilleaux]

Mulla painunu käyrä niin alas että taidan kokeilla vähän räväkämpiä treenejä.
Vedetty melko kevyttä treeniä nyt. Kun ei sitä peruskuntoa juuri ole.
Huomenna vois vetää "vapaan" ajon, tunteen mukaan pari tuntia mitä sattuu.
Katsotaan mitä Garmin kommentoi.


Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

[kp63]

Jotenkin - tällaisena vanhanaikaisena pyöräilijänä - tulee ajatelleeksi, että aika monella on kauden tässä vaiheessa melko kovat treenit jo menossa. Itse ajattelen, että tässä vaiheessa kautta ajellaan lähinnä pääntuuletustyylillä, kohtalaisen kevyesti tai vauhtileikitellen ja vasta ensi vuoden puolella lähtee varsinainen nousujohteinen kovempi treenaus rullaamaan. No, jokainen tyylillään.

Itsellä on nyt tällä hetkellä menossa myös voimaharjoittelukausi. Kaksi kertaa viikossa punttia.

Näinhän se po. Joo, olen samaa mieltä, että jos nyt 4x8, niin mitä keväällä?. Itse olen valinnut aina sääperusteisen jaksotuksen. Kesäajan loppuun hitosti määrää ja sen jälkeen muuta. Nyt tehty 1.5kk kevyttä punttia...hermotusärsykettä ja tekniikkaa. Ma alkaa puntin massa (bodaus) kausi ja samalla treinerillä ekat vedot. Talveksi toivotaan lunta, jottei tarvi fillaroida koko ajan.

[Juha Lehtinen]

Monta vuotta putkeen on tullut ajettua mukavuusalueella joten nyt on kropan aika saada maistiaisia vähän muustakin. Ei mitään kieli vyön alla juttuja ainakaan vielä mutta kropan pitää saada tottumaan vähän kovempaankin kuormitukseen.


Sent from my iPad using Tapatalk

[JKO17]

Se sanoo

ensisijainen vaikutus Tempo
merkittävä vaikutus aerobinen +-4.0
ylläpitävä vaikutus anaerobinen 2-3.0
harjoittuksen kuormittavuus yli 200

veikkaan minä.

Ohessa firsbeatin blogi aiheesta. Siinä on linkkejä myös tarkempiin analyyseihin.

Garminin käyttäjien pitää muistaa täydentää/muuttaa myös kayttäjäasetusten aktiivisuustiedot, sikälimikäli ne ovat muuttuneet. Yhtenä training effectin laskentaperuteena on myös ne.
https://www.firstbeat.com/en/blog/the-bigger-the-training-effect-the-better/

[Jouko]

Monta vuotta putkeen on tullut ajettua mukavuusalueella joten nyt on kropan aika saada maistiaisia vähän muustakin. Ei mitään kieli vyön alla juttuja ainakaan vielä mutta kropan pitää saada tottumaan vähän kovempaankin kuormitukseen.


Sent from my iPad using Tapatalk
No noinhan se kunto kyllä lähtee nousuun. Mulla oli elo-syyskuu niin tiukkaa tykitystä kaikkine intervallitreeneineen yms., että ei tee mieli nyt yhtään treenata varsinaista tiukkaa intervallia. Kuntohuippu tuli ja meni. Annan tietoisesti käppyrän laskea ja teen kaikkea hauskaa plus kehitän lihaskuntoa.

[brilleaux]

Se sanoo

ensisijainen vaikutus Tempo
merkittävä vaikutus aerobinen +-4.0
ylläpitävä vaikutus anaerobinen 2-3.0
harjoittuksen kuormittavuus yli 200

veikkaan minä.


Köh.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20201024/0fe91a521634eb666d771577c920066a.jpg


https://uploads.tapatalk-cdn.com/20201024/e048120fa7adef3351b9b449cb3066aa.jpg

2tuntia hyvin sekalaista ajoa siis, fiiliksen mukaan.
Kadenssia vaihtelin myös alueella 60-110.
Ei mitään pitkiä kovia vetoja.


Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

[kp63]

Hyvä fartlek siis. Ehkä paras yksittäinen treeni.

[kp63]

BTW: monesti miettinyt kerkeisikö foorumille viestiteltyä kaikkiin topicceihin vastauksen niin, että oma nimi näkyisi kaikissa. Ainakin etusivulle ja miksei toisellekin. Oisko silloin hyvä nettikunto? Päivä- ja yösarja erikseen.

[UKP]

Näinhän se po. Joo, olen samaa mieltä, että jos nyt 4x8, niin mitä keväällä?. Itse olen valinnut aina sääperusteisen jaksotuksen. Kesäajan loppuun hitosti määrää ja sen jälkeen muuta. Nyt tehty 1.5kk kevyttä punttia...hermotusärsykettä ja tekniikkaa. Ma alkaa puntin massa (bodaus) kausi ja samalla treinerillä ekat vedot. Talveksi toivotaan lunta, jottei tarvi fillaroida koko ajan.

Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Minähän en kilpaile tai tiedä harjoittelusta mitään, mutta jos "perinteinen" jaksotus (kilpapyöräilijän näkökulmasta) tässä vaiheessa vuotta sanoo PK:ta, punttia tms. ja vuoden vaihteen jälkee aletaan ajaa kovempaa(?). Ja kun pyöräilijä, joka kilpailee niin senhän ymmärtää että pitää vähän kevyemmin ottaa tässä vaiheessa vuotta. Mutta mistä harrastaja tietää, että mitä sitä tekisi? Miksei tekisi 4x8 vaikka onkin lokakuu? Mistä se riippuu miten kovaa voi ajaa missä vaiheessa vuotta? Mistä tietää minkälaisia vetoja/intervalleja kannattaa tehdä? Entä jos heikkouksia pitää parantaa ja jos se tarkoittaa vaikka anaerobisia kykyjä niin kannattaako niitä tehdä nyt; Miksi/Miks ei? Jos ei kilpaile niin kannattaako mitään 4x8 intervalleja edes koskaan tehdä? Tai jos ei ole aikaa paljon harjoitella, mutta haluaa olla kunnossa niin onko muuta vaihtoehtoa?

[Juha Lehtinen]

Tänään otin härkää sarvista ja tein yövuoron jälkeen vähän kireämmän treenin mitä alkujaan ajattelin. Ihan hyvä fiilis tuli että tuli tuo tehtyä. Palauttelut vaihteli jossain 110w-130w sitten 2x2min liki ftp:tä jonka jälkeen 2x20sec max600w spurttia, sitten 2x5min sweetspottia. Loppu lähinnä palauttelua johon sisältyi 2 pikku spurttia, toinen 800w ja toinen 500w. Noitten kaikkien settien välissä tietysti palauttelua. Ensisijainen etu oli kynnys minkä johdosta pitäisi jaksaa harjoitella kovatehoisemmin entistä pidempään, toivotaan. Huomenna välipäivä ja ja hierontaa. Harjoituksen kuormittavuus oli 340 eli ihan reipas treeni.

[Jouko]

Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Minähän en kilpaile tai tiedä harjoittelusta mitään, mutta jos "perinteinen" jaksotus (kilpapyöräilijän näkökulmasta) tässä vaiheessa vuotta sanoo PK:ta, punttia tms. ja vuoden vaihteen jälkee aletaan ajaa kovempaa(?). Ja kun pyöräilijä, joka kilpailee niin senhän ymmärtää että pitää vähän kevyemmin ottaa tässä vaiheessa vuotta. Mutta mistä harrastaja tietää, että mitä sitä tekisi? Miksei tekisi 4x8 vaikka onkin lokakuu? Mistä se riippuu miten kovaa voi ajaa missä vaiheessa vuotta? Mistä tietää minkälaisia vetoja/intervalleja kannattaa tehdä? Entä jos heikkouksia pitää parantaa ja jos se tarkoittaa vaikka anaerobisia kykyjä niin kannattaako niitä tehdä nyt; Miksi/Miks ei? Jos ei kilpaile niin kannattaako mitään 4x8 intervalleja edes koskaan tehdä? Tai jos ei ole aikaa paljon harjoitella, mutta haluaa olla kunnossa niin onko muuta vaihtoehtoa?
Sitähän saa tehdä mitä haluaa. Ja jos tykkää ottaa tiukkaa hiittiä keskitalvella, niin siitä vaan. Kyllä se kuntoa nostaa ja ylläpitää. Hiittaaminen on esim mulle niin nautinnollista, että on vaikea olla tekemättä rankkaa treeniä jo nyt (vaikkakin tulihan tuota kesällä tehtyä). Itse kuitenkin haluan kuntohuipun kesän loppuun ja vanhanaikaisena pyöräilijänä ajattelen, että tässä vaiheessa tehdään pohjaa ja kesää kohden tiukkenee. Tämä on vain yksi näkemys.

[PatilZ]

Mun (56-vuotias virkamies / istumatyöläinen, jolla taas remontoitava rintamiestalo harminaan) treenit on edelleen blokkeihin perustuvia. Ensin 8 viikkoa hyvinkin voimaharjoittelupainotteisesti. Siinä ensimmäiset neljä viikkoa massan kasvua painottaen, koska pakollinen treenitauko ja syömättömyys söi lihasta. Neljä vomaharjoittelutreeniä, jossa painopiste on suuressa volyymissä kohtalaisilla painoilla (6*12). Nyt jälkimmäinen perusvoimaviikko menossa. Kaksi varsinaista voimaharjoitusta viikossa (kovemmat painot ja 4*6 ). Tässä vaiheessa yksi fillarilla tehty "lajivoima" treeni viikossa. Sitten kaksi viikkoa teho-keskeisesti. Varsinaisessa voimaharjoittelussa (2 viikossa) jujuna kohtalaisen isot painot ja nopea liike. Yleensä neljä sarjaa laskevalla toistolla ja kasvavalla painolla.Yksi sprinttitreeni trainerilla. Lähinnä "standing starts". Kaikissa em. harjoituksissa alle kehonpainoharjoittelua.

Tämän jälkeen palautusviikko ja sitten 3 viikon peruskestävyys-blokki. Siinä peruskaurana ajaa trainerilla niin paljon kuin psyyke antaa myöden. Kaksi päivää on/ kaksi off, kolme päivää on/ kolme off, kaksi... jne. Voimaharjoittelu säilyttävänä kaksi viikossa off- päivinä. Fillaritreeneissä pk-pyörittelyn lomaan sprinttejä tms.

Ja tämän jälkeen muutama viikko VO2max/MAP painotusta, sitten FTP/sweet spott, sitten uusi voimajakso (lyhyempi mutta sis myös maksimivoimaviikot) jne. Määrällisesti VO2max/MAP ja FTP/sweet spott blokeissa on lisäämisen varaa kohti kevättä. Tarkkana saa olla kokonaiskuormituksen kanssa, kun remontissa on hektisempi blokki menossa.

Muuna harjoitteluna jooga läpi talven. Jos ei joka päivä, niin about. Tästä olen tykänny kovasti ja näin etätyömoodissa on hyvä ottaa se "taukojumppana".

Tällä harjoittelulla en ainakaan näillä näkymin ole lähdössä koukkupolvikisoihin. Tähtäimenä Jotunheimen Rund, muut kuntoajot ja brevettisarja.

[macci]

Garminin tuoreilla kelloilla (ainakin Fenix6) ja uusimmalla softallahan tämä prosessi on nyt pitkälti automatisoitu. Kello mittaa kroppaa 24/7 (syke, happisaturaatio, stressi, palautuminen / body battery, treenikuormat...), saa datat wattimittareista ja tehdyistä treeneistä ja suosittaa sitten treenit kropan tilan, FTPn ja kuormituksen mukaan. Ottaa näköjään unen myös huomioon tuossa (ja jopa erillisenä body batteryyn verrattuna eli jos jompi kumpi on ollut vajaata niin treeniä kevennetään). Olen nyt pari ehdotettua treeniä tehnyt ja aivan järkeviltä tuntuneet (ja pitkälti samaa mitä olisin muutenkin suunnitellut tekeväni noina päivinä). Yhdelle lenkille suositti kevyempää huonon unen takia myös.

Täytyy jossain kohtaa ihan vaan vaihtelun vuoksi tehdä esim kuukausi täysin Garminin ohjeistuksen mukaan.

[brilleaux]

Ylläpidolle pamahti kun tein kovemman intervallin eilen...
Garminin mielestä pk ja sweetspot antavat parempia tuloksia.

Edit: 7-päivän jana kyllä näyttää optimaalista.


Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

[paaton]

Garminin mielestä ajat liian vähän. Fiksu laite.

[brilleaux]

Kuten jo sanottu; enempään ei ole aikaa. Ja mä en oikein usko että 3krt viikossa kuntoilua ei kohottaisi yksilön kuntotasoa. Ylläpitoon riittää vähemmätkin määrät?
4-6h tehokasta liikuntaa viikossa ei riitä nostamaan kuntoa? Uskon että riittää. :)

Edit: ylläpitoonhan varmaan riittäisi jo mun työmatkat, lähes 3,5h viikossa pyöräilyä. Vai rapauttaako pelkkä työmatkapyöräily ihmisen fyysisen kunnon?:rolleyes:

[paaton]

Kannattaa muistaa, että garmin päivittää tuon arvion aina treenin jälkeen. Eli jos olet lusmuillut useita päiviä välissä, niin lyhyestä intervallista saa takuulla moitetta.

Eikä noita kannata niin tosissaan ottaa. Miettii vaan mistä arviot johtuu.

[paaton]

Kuten jo sanottu; enempään ei ole aikaa. Ja mä en oikein usko että 3krt viikossa kuntoilua ei kohottaisi yksilön kuntotasoa. Ylläpitoon riittää vähemmätkin määrät?
4-6h liikuntaa viikossa ei riitä nostamaan kuntoa? Väitän että bullshittiä. :)

Riippuu lähtötasosta.

[brilleaux]

Niin no mun lähtötasolla riittää, uskon. Ja riittää jatkossakin, progressiota voi lisätä muutoinkin kuin ajallisesti? Muutoinhan jossain vaiheessa pitäis ajaa kaikki valveillaoloaika? :D

[Juha Lehtinen]

Ajoin sunnuntaina n.1-tunnin mittaisen treenin jossa oli reippaita intervalleja ja sweet spotia. Kuormitus oli 341 eli ihan hyvä tunnin setti. Garmin antoi hyvää palautetta. Viikon kuormitus on nyt 795 ja taitaa nousta 1000 tämän päivän 90min setin jälkeen, ja silti pysyy optimaalisella alueella jopa nostaen sitä.

edit. tänään Zwiftillä revolution velo racing ajo ja sitä ennen puolisen tuntia omaa ajoa.

[paaton]

Minä ajan 6h omasta mielestäni suht kovaa. Koko lenkin keskisyke 142, kun max on 188 ja saan 150 pointsia :(

[brilleaux]

Mulla viikon kuormitus nyt 575, 800 paikkeille saa nousta niin ollaan vielä optimaalisella alueella.
Eilisen intervallin kuormittavuus näemmä vain 245, vaikka aika tiukkaa settiä mukamas vedin. Tais olla pään sisällä se tiukkuus. :D

Edit: vedot näemmä keskimäärin tehoilla 120% FTP, syke 90-92% max.

Mulla tss 88 eli kai se sitten oli kuormittava myös Garminin mielestä. Itse kyllä huomasi ajaneensa vielä nukkumaan mennessä. :D
-keskisyke 137
-Aerobinen 4 ja anaerobinen 3
-keskiteho 158W

[Juha Lehtinen]

Kuinkahan paljon vaikuttaa esim. ylipaino pointseihin/kuormitukseen, Itse olen 178/86kg. Sunnuntain tss oli myös 90,8 eli varsin kuormittava tuollakin asteikolla, keskisyke oli 144. Aerobinen 4,3 ja anaerobinen 3,3, keskiteho 166W. Tuossa tärkeimmät data tiedot sunnuntailta.

[paaton]

Minulla lauantain tss340. Ehkä tuossa garminissa jokin nyt mättää, mutta toisaalta kroppa kyllä palautui päivässä...

[Firlefanz]

Kuten jo sanottu; enempään ei ole aikaa. Ja mä en oikein usko että 3krt viikossa kuntoilua ei kohottaisi yksilön kuntotasoa. Ylläpitoon riittää vähemmätkin määrät?
4-6h tehokasta liikuntaa viikossa ei riitä nostamaan kuntoa? Uskon että riittää. :)

Edit: ylläpitoonhan varmaan riittäisi jo mun työmatkat, lähes 3,5h viikossa pyöräilyä. Vai rapauttaako pelkkä työmatkapyöräily ihmisen fyysisen kunnon?:rolleyes:


80% niistä jotka väittävät ettei heillä ole enempään aikaa - ja ovat salassa sitä mieltä että ne jotka käyttävät enemmän aikaa eivät rakasta vaimoaan ja lapsiaan eikä heillä voi olla muuta elämää:cool: - on pelkästään tapojensa orjia ja ajatustensa vankeja:rolleyes: Ainakin voi kysyä kuka kärsisi ja mitä menettäisi jos sittenkin löytäisi aikaa esimerkiksi yhdelle lisäpäivälle tai yhdelle pitkälle treenille. (On tietysti eri asia pystyykö siihen vastaamaan rehellisesti:p)

Kylmä totuus on että tarvitaan (1) riittävä harjoitustiheys ja (2) riittävä harjoitusmäärä. Jos kuusi tuntia on yhtä kuin 1+ 1 + 1 + 1 + 2, se on varmasti parempi kuin 2 + 2 + 2 tai 1 + 2 + 3. Eikä sitä käy kiertäminen että 3 krt on siinä rajalla ja että 4 h on siinä tapauksessa vähän eikä pelkästään tunteja lisäämällä korjata treenikertojen vähyyyttä.

Työmatkapyöräilyn voi tehdä niin sanotusti kävellen tai juosten. 2 x 5 x 20 min juoksulla olisi jo merkitystä harjoittelun kokonaisuudessa, mutta sama tuntimäärä reippaastikin käveltynä ei vaikuta juuri kuin yleiseen hyvinvointiin ja siihen että voi syödä yhden tuoreen pullan enemmän silloin kun perheessä leivotaan:D

Liikuntaa voi harrastaa niillä tavoilla, tavoitteilla ja rajoitteilla, jotka viime kädessä itse itselleen valitsee ja asettaa. Ei siinä mitään.

[brilleaux]

80% niistä jotka väittävät ettei heillä ole enempään aikaa - ja ovat salassa sitä mieltä että ne jotka käyttävät enemmän aikaa eivät rakasta vaimoaan ja lapsiaan eikä heillä voi olla muuta elämää:cool: - on pelkästään tapojensa orjia ja ajatustensa vankeja:rolleyes: Ainakin voi kysyä kuka kärsisi ja mitä menettäisi jos sittenkin löytäisi aikaa esimerkiksi yhdelle lisäpäivälle tai yhdelle pitkälle treenille. (On tietysti eri asia pystyykö siihen vastaamaan rehellisesti:p)



Selittelen omaa kantaani:
No ensisijaisesti minä. Ja vaimo. Hän viettää lasten kanssa muutoinkin aikaa enemmän kuin minä. Minä vietän nytkin liian vähän, omasta mielestäni.
Pääsen viikolla töistä klo 15:30, kotona klo 16. Siitä kun ryntää ajamaan niin on syömässä(yksin, muut ovat jo syöneet) klo 18 aikaan. Perheen kanssa on kiva syödä yhdessä.
Ti ja to tyttöjen harrastukset, nekin on hoidettava. Vaimon hommako? Jotta minä pääsen ajamaan? :D

Kyllä mulle perhe on etusijalla, sitten tulee muut asiat. Ne on mun prioriteetit. :)
Oma terveys pysyy hyvänä jo 3 treenillä viikossa.
Pakollinen töissä notkuminenhan se tässä on mikä harrastusta rajoittaa; hukata 8h joka helkkarin arkipäivä tähän tyhjänpäiväisyyteen.
Eläkkeellä voisi ajaa vaikka joka päivä ja jäisi aikaa tärkeämmillekin asioille vielä. :)

EDIT: ja avainsanahan tässä on juurikin tuo harrastaminen. Siitä on lyhyt matka pakkomielteeseen. :cool:

[paaton]

Tuo on brille täysin normaalia kaikille työssäkäyville perheellisille. Jos haluat ajaa, niin helppo ratkaisu on mennä duuniin fillarilla ja syödä toinen ruoka töissä kolmen aikaan. Sitten neljältä veto päälle ja olet kuuden jälkeen himassa silittämässä emännän poskea. Kaikki voittaa ja saat kunnon treenin.

[JKO17]

Komppaan edellistä. Työmatkoja aamulla ja/tai illalla pidentämällä ja lisäksi viikonloppuaamut, kun muut todennäköisesti nukkuvat ( aamulla 5-6 aikaan lenkille ja kotiin kaikille sopivana aikana). Voipi olla itsellekin rentouttavaa tuollainen aikataulutus

[Firlefanz]

@brilleaux: ei sinulla ole mitään tarvetta selitellä tai puolustella valintojasi eikä sellainen edes mielessäni käynytkään. Enkä niitä millään tavalla arvostellut.

Mutta kun kerran vastasit kuten vastasit, minun täytyy kommentoida että siinä hiukan häiritsee se ettet ilmeisesti ymmärrä samalla loukkaavasi - vaikka kuinka laitat hymyilevän emojin perään - niitä jotka täysin vastaavassa tilanteessa pystyvät treenaamaan useammin ja enemmän kuin sinä. Annat näet ymmärtää että mielestäsi he, toisin kuin sinä, eivät laita perhettään etusijalle ja että heidän prioriteeteissaan oma treeni kulkee edellä:rolleyes:

Arvostan suuresti sitä että perheellä on yhteiset ateriat - mutta miksi ruoka-aika ei voisi olla klo 18? Tai mikset voisi ajaa klo 21? Tai miksei vaimo voisi hoitaa toisen illan jotta sinä pääset ajamaan - kun sinä vastavuoroisesti voisit vapauttaa hänet jonain toisena päivänä? Jne jne. Keskustelu asioista on harvoin haitaksi perhe-elämässäkään.

Anyway, edelläoleva ei ole neuvoksi eikä opastukseksi tarkoitettu. Olen vain iloinen puolestasi että olet sopusoinnussa itsesi kanssa.

[huotah]

Minä ajan 6h omasta mielestäni suht kovaa. Koko lenkin keskisyke 142, kun max on 188 ja saan 150 pointsia :(

Eli ajamalla +36 tuntia/vko suht kovaa voit päästä 1000 pisteeseen :)

Vertailun vuoksi oma suht samanlainen 5h lenkki, keskisyke 145/193 tuottaa tulokseksi 317 pistettä, training effect 5.0 (aerobic) ja 2.9 (anaerobic).

[Marsusram]

Ei kilometrienkään keräily kovin paljon rikastuta, mutta pisteiden keräilysaldo on kummallinen määritelmä hyvälle kunnolle. Voiko niitä pisteitä käyttää Finnairin kanta-asiakkaana tai koiran pisteyttämiseen?
:p
Ilmeisesti taas joku virtuaalimaailman kotkotus..

[paaton]

Joo :) vähän kuitenkin epäilen, että joku tuossa garminin laskennassa nyt mättää. Ens siis kuitenkaan usko olevani noin kovassa kunnossa.

Vaikka se kyllä on takuulla totta, ettei noissa pitkissä enää olekkaan mitään järkeä kehittymisen kannalta. Garminihan yrittää ohjata minua koko ajan kovempiin treeneihin.

[paaton]

Ei kilometrienkään keräily kovin paljon rikastuta, mutta pisteiden keräilysaldo on kummallinen määritelmä hyvälle kunnolle. Voiko niitä pisteitä käyttää Finnairin kanta-asiakkaana tai koiran pisteyttämiseen?
:p
Ilmeisesti taas joku virtuaalimaailman kotkotus..

No en mä noitakaan ota kovin tosissani. Mutta on tuossa firstbeatin takana ihan osaavaa porukkaa. Tss ja ctl kuitenkin ottaa kantaa vaan suoraan polkimiin laitettuun tehoon. Garminin training load edes yrittää laskea kropan vastausta kuormaan.

Jokin nyt on vaan heittänyt nuo lukemat tosi kauas toisistaan minulla. Haluasin uskoa, ettei pitkällä peekoolla ole enää riittävän suurta vaikutusta, mutta eiköhän tuossa jokin virhetilanne ole takana..

[paaton]

1.5h trainerisetti antaa taas normaalin 85 kuorman. Tosi hämärää.

[paaton]

Jep. Ulkona 2x liian pienet lukemat. Sisällä ok.

[brilleaux]

Komppaan edellistä. Työmatkoja aamulla ja/tai illalla pidentämällä ja lisäksi viikonloppuaamut, kun muut todennäköisesti nukkuvat ( aamulla 5-6 aikaan lenkille ja kotiin kaikille sopivana aikana). Voipi olla itsellekin rentouttavaa tuollainen aikataulutus

Kuten olen maininnutkin, olen moisia kokeillut. Ei kiitos, käytän rajallisen aikani mieluummin nukkumiseen aamulla. [emoji4]
Ei rentouta mua moinen aikataulutus.
Oli aika jolloin toi toimi hienosti; aikaiset aamupaksuilut metsässä ennen töihin menoa. Mutta ei enää kiitos.

Ja ketään ei ole ollut tarkoitus loukata/arvostella. Pahoittelut jos joku niin kokee.
Kysymys on vain mun omasta arvomaailmasta, jokaisella on omansa enkä niitä ole oikeutettu arvostelemaan.
Enkä näe siihen tarvettakaan. [emoji4]


Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

[paaton]

Tuota kutsutaan motivaatioksi treenata, ei arvomaailmaksi. Se kysyy motivaatiota, että lähtee ajamaan aerokynnyksen vetoa räntäsateessa töiden jälkeen. Tai kovempaa settiä ennen töihin lähtöä.

On ihan suotta tilittää muille lasten paapomisesta, jos ei vaan itseä kiinnosta.

Ja kyllä, tämä on pyöräilyfoorumi.

Edit: ja tosiaan sun mielestä räntäsateessa ajaminen on pakkomielteistä fillarointia.
Ollaan tosiaan aika kaukana mielipiteistä... Mutta ehkäpä tuossa on ero kestävyysurheilun ja höntsän välillä.

[brilleaux]

Tuota kutsutaan motivaatioksi treenata, ei arvomaailmaksi. Se kysyy motivaatiota, että lähtee ajamaan aerokynnyksen vetoa räntäsateessa töiden jälkeen. Tai kovempaa settiä ennen töihin lähtöä.

On ihan suotta tilittää muille lasten paapomisesta, jos ei vaan itseä kiinnosta.

Ja kyllä, tämä on pyöräilyfoorumi.

Edit: ja tosiaan sun mielestä räntäsateessa ajaminen on pakkomielteistä fillarointia.
Ollaan tosiaan aika kaukana mielipiteistä... Mutta ehkäpä tuossa on ero kestävyysurheilun ja höntsän välillä.

En nyt tässä muuhun ota kantaa mutta ehkä mä olen ajanu siellä räntäsateessa, yön pimeydessä ja mudassa ihan riittämiin.
-30 astettakin on tullut hyvin tutuksi.
Peace[emoji4]


Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

[paaton]

Dodi, ja nyt löytyi syy liian pieniin lukemiin.

Edgestä kannattaa ottaa pois päältä automaattinen max- ja kynnyssykkeen tunnistus. Olin kyllä laittanut alueet oikein, mutta tuulitakin läpätyksestä max oli pompannut 212 lyöntiin.

Nyt tutkimaan, saako datat laskettua jollain tapaa takautuvasti oikein... Trainingpeaksissa tuo on helppoa, vähän luulen, ettei garminin kanssa.

[Jouko]

olen ajanu siellä räntäsateessa, yön pimeydessä ja mudassa ihan riittämiin.
-30 astettakin on tullut hyvin tutuksi.
Peace[emoji4]
Hyi! Onneksi mulla on traineri :rolleyes: Musta on kyllä tullut melkoinen pehmopaperipeppu tämän trainerin takia.

[Juha Lehtinen]

Harjoitusvastus on siitä kiva kun kaikki on valmiina treeniin voit tehdä sitä mihin aikaan vaan kun sopii omaan aikatauluun, tarpeen vaatiessa vaikka useampikin treeni vuorokaudessa. Kun kunto nousee ja toivottavasti paino siinä samalla niin alkaa treeni sessiot pitenemään ja/tai kovenemaan. Kun löytää jutun juonen niin motivaatiokin pysyy korkealla.

[Firlefanz]

Kysymys on vain mun omasta arvomaailmasta, jokaisella on omansa enkä niitä ole oikeutettu arvostelemaan.


Kysymys ei ole kenenkään arvomaailmasta vaan siitä miten sitä onnistuu, haluaa ja pystyy soveltamaan käytäntöön.

PS Mutta kai mun on pakko alkaa uskoa että sä todella olet niin uuno että luulet pystyväsi päättelemään jotain muiden arvomaailmasta yksinomaan sen perusteella että he treenaavat sinua useammin ja enemmän:rolleyes:

[brilleaux]

Kysymys ei ole kenenkään arvomaailmasta vaan siitä miten sitä onnistuu, haluaa ja pystyy soveltamaan käytäntöön.

PS Mutta kai mun on pakko alkaa uskoa että sä todella olet niin uuno että luulet pystyväsi päättelemään jotain muiden arvomaailmasta yksinomaan sen perusteella että he treenaavat sinua useammin ja enemmän:rolleyes:

No on tää nyt jumalauta. [emoji1787]
Pitäiskö teidän parin hemmon ajaa vähän vähemmän? Vaan silloin kun huvittaa, ei pakolla.
Ei kiristä niin kovin..
Sori, mutta pakko jo kevyesti vittuilla moiselle porukalle.
Enpä tajunnut sohivani noin arkaan paikkaan. [emoji6]
Jatkan sitä höntsäilyä, pysyy pipo löysemällä, näemmä.

Mun osalta tämä oli tässä.


Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk

[Juha Lehtinen]

brilleaux, täällä psyykkaaminen kuuluu osana menttaaliharjoitukseen. Kun pää kestää täällä niin treenitkin sujuu paremmin, kunto sen kun kohenee.

edit. tarkoitan että kaikenkarvaisiin vastauksiin täällä saa varautua. varmaankin huomannut.

[Firlefanz]

brilleaux, täällä psyykkaaminen kuuluu osana menttaaliharjoitukseen. Kun pää kestää täällä niin treenitkin sujuu paremmin, kunto sen kun kohenee.

Ja kun kunto kohenee, pääkin kestää paremmin. Ei tule mieleenkään esitellä arvomaailmaansa. Ja ehkä pystyy suhtautumaan rennommin ja asiallisemmin lukemaansa ja kirjoittamaan itse niin että pystyy seisomaan sanojensa takana. Eikä ehkä edes tule tehneeksi yhtä typeriä kuin omahyväisiäkin päätelmiä ihmisten motiiveista ja heidän aroista paikoistaan.

[Jouko]

ja heidän aroista paikoistaan.
Tosta tulikin mieleen, että jostain kumman syystä mun takapuoli ei tunnu kestävän tätä sisäajelua. Ihan selvästi, jotenkin tuo satula (Fizik Antares) hankaa pebaa enemmän trainerilla kuin mitä ulkona. Onko ideoita?

[kp63]

Mulla TT-filo aina treinerissä, niin osin jo siitä syystä tuplahousut sisällä. Kokeile jos toimis

[Firlefanz]

Sisällä ajaessa asento on yleensä staattisempi, istutaan pitkään samalla kohdalla (ja ehkä vähän eri kohdalla kuin ulkona), noustaan harvemmin, on lämmintä ja hikoillaan enemmän. Taitaa olla jossain määrin yleinen havainto kaikille ja tuttu ongelma monille.

Voi olla niin että satula ei ole ihan optimaalisin eli ulkona se on ollut vielä ihan hyvä, mutta sisällä paljastuu ettei se ehkä olekaan riittävän hyvä. Toisaalta jos satulalla on ajettu kesällä pitkiä lenkkejä ja takapuoli on ollut tyytyväinen, ei kuitenkaan välttämättä ole syytä ruveta etsimään uutta satulaa.

Paljon ympäripyöreää pohdintaa ja tyhjää höpinää, mutta on mulla neuvokin tarjota: kannattaa kokeilla jotain ainetta jonka purkin kyljessä lukee "chamois crème" tai "chamois cream". Jokin muukin esim. juoksijoiden tai soutajien hiertymiltä ja hankaumilta suojautumiseksi tarkoitettu aine voisi sekin toimia.

[PatilZ]

Tosta tulikin mieleen, että jostain kumman syystä mun takapuoli ei tunnu kestävän tätä sisäajelua. Ihan selvästi, jotenkin tuo satula (Fizik Antares) hankaa pebaa enemmän trainerilla kuin mitä ulkona. Onko ideoita?

Olen myös huomannut, että satulan valinnalla on merkitystä - mutta ei niin mahdottomasti. Sama satula, joka toimii ulkona pitkillä lenkeillä, toimii sisälläkin. Sisällä ajoasentoa tulee luonnostaan vähemmän vaihdeltua ja näin revanteri saa ärsykettä, joka ulkona vastaisin merkittävästi pidempää suoritusta.

Samalla logiikalla katse myös bibseihin. Mikä toimii ulkona pitkillä lenkeillä, toimii sisälläkin. Tässä kohtaa sitten varauksellinen huomio sisäpyöräilyn erityisyyksiin. Edellä mainitun staattisemman asennon lisäksi sisällä hikoilee enemmän. Vaarana taas hiertymät. Eli rasvaa.

Ja noiden hienosäätöjen lisäksi, merkittävä game changer on minulle ollut rocker plate. Merkittävä positiivinen muutos peräpään kestävyyteen laajasti ottaen. Ei vain peba kiitä, vaan myös alaselkä, niskahartia ja polvet. Muutaman käyttökerran jälkeen huomasin eron. Kokeilin sen jälkeen taas ilman, kun en voinut uskoa tätä eroa todeksi. Pakko sanoa, että tuo liike ajon aikana + se, että luonnollisemmin (+useammin) nousee Zwiftissä putkelta ajamaan = kroppa kestää ajoa paremmin. Laitan tuohon alle pari linkkiä, josta lisäinfoa.

Mutta varoituksena: ei ole mitään takeita, että rockeri auttaisi myös sinua tai sopisi tai ylipäänsä, että tykkäisisit. Voi käydä niin, että vihaat sitä ja perse on vaan entistä kipeämpi ja pännii rahanmeno.

https://zwiftinsider.com/sbr-rockr-pro-review/
https://zwiftinsider.com/rocker-plate-tightness/
ja mulla on tämä: https://turborocks.co/products/the-realplate-react / halusin tämän eteen-taakse liikkeen kunnolla mukaan

[jone1]

Mulla toi perseen hikoilu sisällä on paljon suurempaa kuin ulkona.
Hiki tuntuu syövän perseen välillä punaiseksi istuinluiden kohdalta.
Onneksi toi on pysynyt aika hyvin kurissa nyt. Iho tulehtuu ja kuoriutuu pois kun tilanne on päällä.

[Jouko]

Tacx heiluu vähän sivusuunnassa. Ei se kyllä tietenkään ole lähellekään sama kuin mitä ulkona ajaessa, kunhan vähän nitkuu. Assoksen chamois cream on käytössä. Varsinaiseen aiheeseen palatakseni: tekeekö kukaan teistä osan intervalleista ajamalla pystyssä? Mä olen nyt muutaman kerran tuolla Bkoolissa ajanut osan mäistä putkelta. Viime talvena en tehnyt sitä käytännössä ollenkaan. Tällähän on luonnollisesti myös pebaa elvyttävä vaikutus. Tosin en välttämättä usko, että harjoitusvastuksella putkelta ajelu edistäisi kovin hyvin luomuolosuhteiden vastaavaa.

[kp63]

Mulla vanha kurtin rokkari, jossa liikkuvuus jo itsessään. Jännä että >tonnin nykyaikaiset ovat kiinteitä, luulisi olevan ihan perus asia, että filon kuuluu elää.

[tri-nisti]

Ajelen nyt sisällä pelkissä boksereissa, ilmeisesti satula on kohtuu käypäinen ;). Pyöräilyhousuissa tahtoi tulla kivuliaita hiertymiä vaikka mihin, enää ei ole sitä ongelmaa. Syksyn viimeiset ulkoajotkin meni normivetimissä oikein hyvin.

Turborocksilta tuli rockeritilaus tehtyä, katotaanpa miten rahti kulkee näinä aikoina.

[m-52]

Nostan hattua niille, jotka pystyvät polkemaan/juoksemaan sisällä tuntikaupalla. Itse en yhtään, pakko päästä ulos. Hyvin harvoin sää on esteenä juoksemiseen, pyöräilyyn ja hiihtoon valitsen sateettoman sään, no lumisateessa kyllä tulee hiihdettyä.
Otsikkoon vastaten omalta kohdaltani, kun ikää on melkein 7 vuosikymmentä, pidän kuntoani hyvänä, jos pystyn juoksemaan puolimaratonin alle 1.40 ja ajamaan pyörällä 100 km n.30 km/h keskarilla.

[mpk]

Turborocksilta tuli rockeritilaus tehtyä, katotaanpa miten rahti kulkee näinä aikoina.

Tästä olisi mukava saada lukea käyttökokemuksia.


--
Enimmäkseen vain istun, ja tuijotan papereita. Ja yritän selvittää, onko missään mitään järkeä. Yleensä ei ole. - Michael Kosterlitz

[hannupulkkinen]

Otsikkoon vastaten omalta kohdaltani, kun ikää on melkein 7 vuosikymmentä, pidän kuntoani hyvänä, jos pystyn juoksemaan puolimaratonin alle 1.40 ja ajamaan pyörällä 100 km n.30 km/h keskarilla.
Minulla on jo seitsemän vuosikymmentä takana. Minä ajattelen, että vanheneva ihminen on hyvässä kunnossa, jos hänen lihaskuntonsa on hyvä, eli vähintään kerran viikossa tehdään riittävän rankka, kaikki lihasryhmät läpi käyvä kuntosali- tai kehonpainoharjoitus. Aréreobista kuntoa kehitetään oikealla harjoittelulla kolme neljä kertaa viikossa. Venyttelyä tehdään kolme kertaa tai useammin viikossa. Tasapainoa ja ketteryyttä treenataan päivittäin. Tuloksena on kestävä, voimakas, hyvän liikkuvuuden ja hyvän tasapainon omaava, ketterä ihminen. Itsellä eivät ole nämä kaikki kunnossa. Olen jäykkä ja kömpelö, mutta tämän alueen treenit ovat nyt keskeisin asia. Pelkkä kestävä ihminen ei ole hyvässä kunnossa.

[Firlefanz]

Etkö, Hannu, ole sitä mieltä että m-52:n mainitsemat suoritukset ikään kuin pitävät sisällään muitakin hyvän kunnon elementtejä kuin pelkän kestävyyden?

Tahtoo sanoa ettei niihin - eikä etenkään molempiin - pääsee ilman tiettyä voimatasoa, liikkuvuutta, tasapainoa ja ketteryyttäkin. (Nuorempana ehkä, mutta tuskin vuonna 1952 tai sitä ennen syntyneenä.)

Tietysti "suoritusvaatimuksiin" voisi lisätä jotain punttijuttuja, Tai vaikka sen että saa sukat jalkaan ja jalasta seisten tai pystyy nousemaan pyllyltään lattialta ilman että ottaa tukea käsillä...


PS Mitä itse pitäisit sopivina mittareina "pelkän" kestävyyden osalta? Hankaluutenahan on että tekniiikkaakin saatetaan vaatia ja se puolestaan vaatii harjoittelua ja monella 1950-luvulla syntyneellä muuten hyväkuntoisuudesta kilvoittelemaan kykynevälläkin on erilaisia kremppoja tai vammoja jotka haittaavat tai rajoittavat harjoittelua ja joskus estävät itse suorituksenkin.

[Jouko]

Nostan hattua niille, jotka pystyvät polkemaan/juoksemaan sisällä tuntikaupalla. Itse en yhtään, pakko päästä ulos.
Minun on myös äärimmäisen vaikea hinkata pitkää PK lenkkiä sisällä vaikka olisi mitä videoita ja zwiftejä käytössä. Sisätreeneissä pitäisi olla aina jotain intervallia tms mukana. Ulkona voi lökötellä vaikka miten, kun maisemat vaihtuu. Olen nyt ominut täältä ideana tuon sweetspot harjoittelun ja pyrin sillä pitämään mielenkiintoa yllä samalla polttamatta itseäni loppuun liian kovalla harjoittelulla. Kuulemma hyödyllistäkin.

[hannupulkkinen]

PS Mitä itse pitäisit sopivina mittareina "pelkän" kestävyyden osalta? Hankaluutenahan on että tekniiikkaakin saatetaan vaatia ja se puolestaan vaatii harjoittelua ja monella 1950-luvulla syntyneellä muuten hyväkuntoisuudesta kilvoittelemaan kykynevälläkin on erilaisia kremppoja tai vammoja jotka haittaavat tai rajoittavat harjoittelua ja joskus estävät itse suorituksenkin.

Aika hyvä mittari "pelkän kestävyyden" osalta on vomax2, ilman hyvää kestävyyskuntoa ei maksimaalista hapenottoa voi pitää korkealla kun ikää tulee ja muutenkin. Pelkkä kestävyystreeni ei johda hyvään vanhuuteen eikä muutenkaan hyvään kuntoon, ja siihen miten ihminen selviää hyvin elämässä. Mitkään yhdet mittarit eivät kerro kokonaisvaltaisesta hyvästä kunnosta. Eivät myöskään m52:n kriteerit. Koviahan ne ovat ja ei niihin pääse tietenkään ilman, että myös lihaskunto, ainakin jaloissa ja keskivartalossa on tikissä. Maksimaalista hapenottoa tarvitaan näihin saavutuksiin varmaan lähemmäs 50 millilitraa kg/min painokiloa kohden. Itsellä se on vähän yli 40 ja taulukkojen mukaan sekin on ikäiselleni huippu, vaikka onkin pikkasen yli puolet nuoruuteni huippukunnosta. Valitettavasti on niin, että mitkään ominaisuudet eivät säily, jos niitä ei kehitetä, joten hyväkuntoinen kehittää niitä kaikkia. ps. Tunnen monta pyöräilijää, jotka ovat jäykkiä kuin tappi, ja salilla ei hauiskääntö onnistu kuin viiden kilon käsipainoilla viisi kertaa. ;) Entisenä psykoterapeuttina lisäisin myös sen, että hyväkuntoisella ihmisellä on myös psyyke kunnossa.

[Juha Lehtinen]

Itse olen saanut myös paremmin mielenkiintoa pidettyä yllä ja uutta nostetta harjoitteluun kun teen varsinaiset treenit Sufferfestillä ja kevyemmät sessiot vaikkapa Zwiftin ryhmäajoissa joissa ei niin tarvitse keskittyä mihinkään, pääasia että tulee tehtyä jotain kevyempääkin.

[hannupulkkinen]

pääasia että tulee tehtyä jotain kevyempääkin.
;) eikös tuota jotain kevyempää pitäisi olla 70-80% harjoittelusta ja loput jotain raskaampaa.

[m-52]

Totta kai nuo Hannun mainitsemat seikat hyvän kunnon määritelmäksi pitävät paikkansa. Minä nyt oikeastaan tarkoitin hyvää kuntoa vain juoksun ja toisaalta pyöräilyn suhteen, joita hiihdon ohella harrastan. Noista Hannun kriteereistä puutteellisin osa on varmaankin ylävartalon lihasten voima, mutta ei tilanne nyt ihan toivoton tuossakaan suhteessa ole. Juoksu on ollut pääharrastus viimeiset parikymmentä vuotta, jonka aikana olen hölkännyt maratoneja ja puollikkaita (ja suunnistanut).

[Slatan]

Pyöräilyforumissa tietysti keskitytään kestävyyteen ja etsitään tukilajeja pyöräilyn ympärille. Näin teen osaksi itsekin, mutta jos mietitään hyvää kuntoa yleisemmin ja ajatellaan asiaa eri näkökulmasta, olen sitä mieltä, että yksilön hyvän kunnon kannalta pyöräily olisi parhaimmillaankin vain tukilaji kestävyyden osa-alueella. Huomattavasti monipuolisempaa treeniä ja kehitystä tulee monissa muissa lajeissa. Esim. joukkuelajit (jääkiekko, jalkapallo, koripallo, salibandy yms.) tai monipuolisemmat yksilölajit (sulkapallo, badel, kamppailulajit yms).

Pyöräilyyn verrattuna erityisesti nopeus, voima, koordinaatio ja ketteryys saavat näissä aivan eritason ärsykkeitä. Nämä ominaisuudet ovat vähintään yhtä tärkeitä kestävyyskin. Lisäksi nuo lajit kehittävät myös kestävyyttä. Kokonaisuuden kannalta olisi huomattavasti järkevämpää harrastaa tällaisia lajeja esim. 3-4krt viikossa, jonka lisäksi tukilajeja eli punttia ja (palauttavaa/pk) kestävyystreeniä (juosten tai pyöräilen) päälle. Tällaista treenivalikoimaa minä suosittelisin kaikille terveille alle 40 vuotiaille kuntoilijoille, erityisesti nuorille. Näiden avulla saa rakennettua hyvän ja monipuolisen kuntopohjan, selvästi paremman kuin pelkästään pyöräilemällä. Kannattaako nuoria edes ohjata pyöräilyharrastuksen pariin? Onneksi se ei heitä kovin paljon kiinnostakaan :)

Tietynlaiset ongelmat esim. joukkuelajien suhteen alkavat tulla päälle 40 vuotiaana, osalle aiemmin osalle myöhemmin. Nämä lajit ovat paitsi tehokkaita kokonaiskunnon kehittäjiä, ne ovat myös äärimmäisen kuluttavia ja vaativia. Jossain vaiheessa huomaa, että kroppa ei oikein tahdo enää kestää niiden harrastamista. Tässä vaiheessa pyöräily on ylivertainen laji! Se on esim. nivelille äärimmäisen ystävällinen. Pyöräilyn avulla vanha ja raihnainen jääkiekkoilija pystyy löytämään liikunnan ilon vielä vanhempanakin, kun mikään muu laji ei enää onnistu. Tässä vaiheessa voi sitten alkaa miettimään muita tukilajeja pyöräilyn ympärille.

Ehkä vielä sellainen tarkennus, että tässä on näkökulmana enemmän tavallinen ihminen eli kuntoilija/harrastaja. Kilpaurheilijat on sitten asia erikseen.

[marco1]

Olen tuossa aloittamassa uudelleen Frielin "Fast after 50" -kirjaa kun ekalla lukemisella ei jäänyt päähän kuin muutama slogani:
- use it or lose it, jos ei tee kovia treenejä ikämiehenä niin kunto laskee
- erittäin tärkeää tehdä myös intervallia ja voimaharjoittelua mutta ikämiehellä palautumiseen pitää kiinnittää huomioita, "viikon treeneihin menee nykyään 9pv"

Ja Frielin näkökulma käsittääkseni suunnattu ikämies-urheilijalle joka kilpailee, itseni kaltaiset hupiukot tekee mitä tekee.

[m-52]

Hupiukoksi luen minäkin itseni, liikkuminen on elämäntapa, enkä ole ollut lahjakas missään urheilulajissa. Harrastusmielessä olen kisannut hiihdossa, ampumahiihdossa, hirvenhiihdossa, juoksussa ja suunnistuksessa, kolmessa viimeisessä eniten. Erakkotyyppinä en ole joukkuelajeja harrastanut ollenkaan.

[Jouko]

Joo, tosiaan. Otsikkohan on: ”Hyvä kunto..”, ei ”Hyvä pyöräilykunto”. Meikäläiselle polvivammaiselle ei oikeastaan mikään muu laji toisaalta oikein meinaa käydä. Ainakaan, jos pitäisi treenata kovaa. Pyöräilykuntoon liittyen, löysin aika mielenkiintoisen artikkelin (lontoota): https://www.roadbikerider.com/cyclists-intensity-training-maximum-benefit/

Artikkelissa otetaan huomioon meidät wannabe-stravasankarit, liikunnanilosta nauttivat ja hampaat irvessä kilpailevat.

[kurvaaja]

Nostan hattua niille, jotka pystyvät polkemaan/juoksemaan sisällä tuntikaupalla. Itse en yhtään, pakko päästä ulos. Hyvin harvoin sää on esteenä juoksemiseen, pyöräilyyn ja hiihtoon valitsen sateettoman sään, no lumisateessa kyllä tulee hiihdettyä.
Otsikkoon vastaten omalta kohdaltani, kun ikää on melkein 7 vuosikymmentä, pidän kuntoani hyvänä, jos pystyn juoksemaan puolimaratonin alle 1.40 ja ajamaan pyörällä 100 km n.30 km/h keskarilla.

Ei omakaan kuuppa kestä tuntikausia pk:ta. Ennemmin tekee vaikka aamulla sen 1-1½h teho-/työosuuden sisällä ja myöhemmin päivällä ulkoilee rauhassa pari tuntia. Toki varmaan hyödyllisempi(tehokkaampi) olisi soittaa yhteen putkeen, mutta pääkopalle parempi noin. Ja saa terveyshyödyt raittiista ulkoilmasta.

Jotain juoksu+pyörä tulosta itsekin pidän mittarina kestävyyskunnolle. Juoksu on sinänsä paras yleismittari, koska ajat on vertailukelpoisia. Pyörällä on niin paljon muuttuvia tekijöitä...

[Marsusram]

Polarin kuntotestissä on taulukoitu "hyvä kuntotaso" tarkoittamaan keskimääräistä parempaa VO2max lukemaa. "Huippu" on sitten top 10% testatuista verrokkiryhmässä.
https://support.polar.com/e_manuals/V800/Polar_V800_user_manual_Suomi/Content/Fitness%20Test.htm
(Jotenkin tuo Polarin makuutesti tuntuu huijaukselta, kun antaa 60v vielä 56 VO2max lukemia. )

Lihaskuntokaan ei ole pelkkää voimaa, vaan myös lihasten elastisuutta, kimmoisuutta ja kestävyyttä.

Hyväksi kunnoksi lasken itse sen, ettei kunnon puute rajoita elämää.
Terveenä pysyminen kai on tärkeintä kunnon säilymiseen.

[markkut]

^ Minulla on tuo Polarin makuutesti antanut 62 VO2maxin. Viime aikoina olen innostunut vähän juoksentelemaan ja Polar antaa joka juoksusta "Running Index" -arvon, joka käsittääkseni vastaa VO2maxia. Siitä saadut arvot vaihdelleet 45-50 välillä, joka tuntuu nykykunnossa realistisemmalta. Ikää 41 v.

https://support.polar.com/e_manuals/M430/Polar_M430_user_manual_Suomi/Content/Running-Index.htm

[BR1]

No on tää nyt jumalauta. [emoji1787]
Pitäiskö teidän parin hemmon ajaa vähän vähemmän? Vaan silloin kun huvittaa, ei pakolla.
Ei kiristä niin kovin..
Sori, mutta pakko jo kevyesti vittuilla moiselle porukalle.
Enpä tajunnut sohivani noin arkaan paikkaan. [emoji6]
Jatkan sitä höntsäilyä, pysyy pipo löysemällä, näemmä.

Mun osalta tämä oli tässä.


Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk
Tämä väittely on sinällään klassinen tapaus. Ketään syyllistämättä. Peruskamaa. Ihmisellä eli tässä osapuolilla on taipumus suosia ja imarrella omaa valintaansa - tapaa elää. Koska eikös kaikki halua elää itsensä kanssa sopusoinnussa. Nukkua yönsä rauhassa. Olisihan se sosiaalinen itsemurha muutoin toimia.

Jokaisen lähtäkohta keskustelussa on omansa, usein perhe tai vähintäänkin parisuhde ja sen ehdolliset ja ehdottomat rajoitteet. Vertailu muiden reenaamiseen on siis jo valmiiksi värittynyttä ja arvolatautunutta. Kuvitellaan ja oletetaan asioita. Minullekin tämän palstan joidenkin perheellisen aktiivin rmääräreenaaminen näyttäytyy lähtökohtaisesti (myös) itsekkäänä, vaikka siinä on monia myönteisiäkin ulottuvuusia, jopa omaa kateutta. Ehkä yritän sanoa, että toisen elämäntavan tai reenaamisen arvostelu netissä toista tuntematta voi olla hedelmällistä, mutta hyvin harvoin se sitä on.

[pesuman]

Hyvä kunto yksinkertaistettuna on sitä, että jaksaa tehdä ne askareet, joita on suunnitellut tekevänsä ja tekemisen jälkeen on hyvä olo. (askareet sisältävät myös harrastusmielessä toteutetut urheilusuoritukset)

Olen 56v. Paino n. 90kg. Maksimisykkeeni on ehkä n. 175, mitattu hr 173, mutta suorittaessa se ei tuntunut maksimilta. Siitä huolimatta hengästyn portaita noustessa, mutta pystyn ajamaan fillarilla 100km yli 30km/h keskarilla, nostamaan penkiltä 130kg ja treenaamaan 2 x 1,5h viikossa kamppailulajeja, leikkaamaan nurmikon, tiskaamaan ja leikkimään pienen poikani kanssa. Niin ja painamaan vielä duuniakin siihen päälle.

[kurvaaja]

^ Minulla on tuo Polarin makuutesti antanut 62 VO2maxin. Viime aikoina olen innostunut vähän juoksentelemaan ja Polar antaa joka juoksusta "Running Index" -arvon, joka käsittääkseni vastaa VO2maxia. Siitä saadut arvot vaihdelleet 45-50 välillä, joka tuntuu nykykunnossa realistisemmalta. Ikää 41 v.

https://support.polar.com/e_manuals/M430/Polar_M430_user_manual_Suomi/Content/Running-Index.htm

Ei kyllä vastaa VO2maxia tuo Polarin Running Index. Meikäläinenkin kellottanut nimittäin yli 80 arvoja :D

[markkut]

Ei kyllä vastaa VO2maxia tuo Polarin Running Index. Meikäläinenkin kellottanut nimittäin yli 80 arvoja :D

No juu, varmaan olisi oikeammin sanoa "on vastaavinaan vo2maxia". :)

80 on kyllä kova, kun jo 62 on parikymppiselle huippuarvo Polarin taulukon mukaan.

[PatilZ]

Tästä olisi mukava saada lukea käyttökokemuksia.




Realplate react käytössä nyt jo jonkun aikaa. Olisko kuukauden.

Käyttöönotto helppoa. Paketti auki, muutama naarmuuntumisen eston suoja rockerplaten alle, traneri kiinni (Neo), fillari kiinni traineriin, koroke paikalleen kaksipuoleisilla teipeillä (mukana toimituksessa), hitusen ilmaa palloihin - ei liikaa - ja ajoa.

Kun riittävän vähän ilmaa, on liike hyvinkin luonnollinen. Vaikutus ajamiseen: henkilökohtaisesti isosti positiivinen. Ahteri tykkää, selkä tykkää, polvet tykkää (esim. kirit putkelta ajaen!) ja psyyke tykkää. Luontevammin tulee vaihdeltua ajoasentoa. On muutenkin mielekkäämpää. Vuonna venäläinen tuubirengas ja runkovaihtajat - tai vähän sen jälkeen - kadutti, kun ostin nuukuuksissani Kurt Kineticin Road Machine -trainerin, kun tarjolla oli Rock and Roll. Nyt kaduttaa, etten ostanut rockerplatea aikaisemmin. Tykkään kuin hullu puurosta.

Ja koska tämä muuten olisi ihan offaria, niin vielä koukku tähän säikeeseen. Osana hyvää kuntoa näen sen, että nauttii elämästä ja kunnon ylläpidosta.

[mpk]

Realplate react käytössä nyt jo jonkun aikaa. Olisko kuukauden.

Käyttöönotto helppoa. Paketti auki, muutama naarmuuntumisen eston suoja rockerplaten alle, traneri kiinni (Neo), fillari kiinni traineriin, koroke paikalleen kaksipuoleisilla teipeillä (mukana toimituksessa), hitusen ilmaa palloihin - ei liikaa - ja ajoa.

Kun riittävän vähän ilmaa, on liike hyvinkin luonnollinen. Vaikutus ajamiseen: henkilökohtaisesti isosti positiivinen. Ahteri tykkää, selkä tykkää, polvet tykkää (esim. kirit putkelta ajaen!) ja psyyke tykkää. Luontevammin tulee vaihdeltua ajoasentoa. On muutenkin mielekkäämpää. Vuonna venäläinen tuubirengas ja runkovaihtajat - tai vähän sen jälkeen - kadutti, kun ostin nuukuuksissani Kurt Kineticin Road Machine -trainerin, kun tarjolla oli Rock and Roll. Nyt kaduttaa, etten ostanut rockerplatea aikaisemmin. Tykkään kuin hullu puurosta.

Ja koska tämä muuten olisi ihan offaria, niin vielä koukku tähän säikeeseen. Osana hyvää kuntoa näen sen, että nauttii elämästä ja kunnon ylläpidosta.

Kiitos, tämähän kuulostaa hyvältä! Aiheeseen liittyen, kunnon ylläpidosta ja kehittämisestä voi ehkä tehdä nautittavampaa.