PDA

Näytä tavallinen näkymä : Mikä on pahin kaatumisesi?



Vitus tryhi
20.08.2020, 21.31
Kertokaa tänne teidän pahin kaatuminen tai ärsyttävin.

tempokisu
23.08.2020, 09.50
No ok vastataan nyt....

2005 työmatkalla, edelläni ajoi mummeli ja - nyt mä ohitan. Ja juuri silloin mummeli saikin inspiraation kääntyä siitä vasemmalle, suoraan eteeni ja kaaduin. Otin vastaan vasemmalla kädelläni ja siinä maassa makaessani totesin että jaha, nyt "meni käsi".

Tästä tehtiin tutkinta, joku naispuolinen lakimies totesi että " ei aihetta syytteeseen koska mitään vaurioita kenellekään ei tapahtunut". No eipä siinä mitään tapahtunut muuta kuin että takavanne ihan vääntynyt, ja mun olkapäästä supraspinatus poikki.
Lisäksi kyseisen lakimiehen lausunnossa kuvattiin miten tämä vastapuoli oli kaatunut....hän ei kaatunut, vaan minä.

Sain vakuutuksesta takaisin takavanteen arvon, takinkin olisin saanu jos olisin lähettänyt revennen takin vakuutusyhtiölle, mutta en lähettänyt vaan paikkasin takin ( ja takki on käytössä edelleen)
Se mikä tässä oli se paha homma oli mun vasen olkapää. Käsi ei liikkunut, mutta aattelin että jos se ylihuomenna kestää ajamista niin SM-tempoon...jossa jäin kolmanneksi. Ei vitsit kun reitillä oli junaradan ylityspaikka, tärähtäessä kipu oli niin infernaalinen että näin mustaa.

Loppujen lopuksi selvisi että supraspinatus-jänne on poikki ja kun repeämä oli yli puolitoista senttiä niin leikattiin. Mun onnekseni vakuutusyhtiö oli tehny virheen myöntäessään kulukorvaukset ( yrittäjän työmatkatapaturma, ei palkansaajan....)
Leikkauksen jälkeen se vasta kipee oli, kääk! Leikkauksen jälkeen ilmeni myös tietynlaisia ongelmia, ja loppujen lopuksi - mun kisat oli kisattu.

Nyt 15 vuoden jälkeen, jos tekee jotain äärimmäistä kiertoliikettä vasemmalla kädellä, siitä kipukohdasta vihlaisee ja ollut ongelmia kututalkoitten jälkeenkin, kyseinen olkapää kipeytyy herkästi.

Pska reissu mutta tulipahan tehtyä.

MRe
23.08.2020, 11.16
Ärsyttävimpiä on ne hitaat kaatumiset klossipolkimien kanssa, kun ei jalka lähde irti. Ehkä lähiajan tapahtumista mieleenpainuvin heti Baanan jälkeen poljin otti rotvallin reunaan ja siitä sitten kyljelleen Kansalaistorilla... onneksi kaikki oli koronakaranteenissa ja näkijöitä alle kymmenen.

Toinen mieleenpainuva keväällä metsässä, kun jälleen kaaduin kun en saanut jalkaa irti. Karjaisin keuhkojen täydeltä "vitunvitunvitunperkelekuneivammanenpysypystyssä" ja 10 metrin päässä pariskunta lenkillä... piti vähän selitellä.

Pari vuotta sitten helmikussa pannut läskillä off-camber -mutkassa, kun ei nastat jäällä pitäneetkään. Oikea peukalo vääntyi eikä sillä tehnyt mitään moneen kuukauteen. Edelleen hiukka jäykkä. Plussana että oppi pyyhkimään perseensä vasemmalla kädellä. Jokaisella mustalla pilvellä on kultainen reunus.

Pentuna ajoin tontin rajan yli ja naapuritontti puoli metriä alempana. Shortsit jalassa, joten asfaltti-ihottumaa oli riittävästi. Muistan vain seisoneeni suihkussa ja veri valui viemäriin.

Mut pienillä on selvitty.

stumpe
23.08.2020, 12.27
Kalliolla pieni nousu jonka jälkeen lyhyt jyrkkä lasku. Ensin mamoilin ja jarrutin ennen laskua. Sitten ajattelin kokeilla uudestaan, nousussa takarengas luisti, tasapaino meni ja polvien herkkupisteet kallioon. Kallio oli vino joten matkaa polvilla kallioperään tuli reilummin.

Polvet vihloi pari viikkoa. Menin heti ostamaan polvisuojat tapahtuneen jälkeen. :)

Teve
23.08.2020, 13.06
Tuttu polku kotinurkilla, loiva alamäki ja vauhtia (garminin mukaan) reilu 25km/h. Juuri ennen kuin polku yhtyy leveään ulkoilureittiin, se tekee pienen S- mutkan puiden välistä.

Tästä on menty huolettomasti ja vauhdilla kymmeniä, ellei toista sataa kertaa.

Nyt selvisi, että S-mutkassa, ruohomättään alla, olikin aina piileskellyt kanto, johon nyt (ymmärtääkseni) osuin suoraan eturenkaalla. Pyörä jäi tasan paikalleen ja minä jatkoin matkaa...

Huomaan makaavani maassa ja osuneeni pää edellä kantoon - onneksi leuka rinnassa ja ensimmäinen kontakti ilmeisesti kypärän lippaan (joka kairasi kolon kypärään).
Ihmetyksekseni ei itselle (eikä pyörälle) tullut mitään vaurioita, ainoana oireena niska hellänä pari päivää.

tempokisu
23.08.2020, 15.28
Vastapainoksi kerron kyllä parhaimman kaatumiseni! 2017 syyskuussa ajelin yölenkkiä Säijässä, ehdin ajatella sekunnin miljoonasosassa että nyt se on menoa.
Keräilin ojasta takavalon ja otsalampun...onneksi pyörään ei tullu mitään ja taputtelin vähän naamaani, joo ei tullu mitään. Kotiin oli 15km.
- Pirkkalassa kaikki autot antoi tietä, ja miksi kaikki tuijottaa?? kotona näin että kääk! puoli päätä veressä, iho leuasta revenny samoin kuin otsasta ja otsan haavasta valui veripuro. Polvessa iso ruhje. Vähitellen paikat kipeytyi, epäilen että pari kylkiluuta murtui kun jo hengittäminenkin sattui.

En päässy aamuyölenkille joten jäin kotiin, kuuntelin aamuisin radiota ja klo 5.50 tulee merisää > sitä kautta löysin nahkiaisen ja koko elämä muuttui. Kunhan pään vauriot oli parantunu niin aloin myös käyttää kypärää. Kävin katsomassa kaatumispaikkaani, siinä kohdalla on pään kokoinen routakuoppa ja olin ajanu siihen.
Polveen jäi arpi, ja se on arvokas arpi joka muistuttaa tästä elämäni tärkeimmästä kaatumisesta :)

izmo
23.08.2020, 15.46
Entäs se Lahdenperänkadun kolari..? On muuten ihan idioottipaikka joka lähtee oikaseen kelville siittä ja on ollut lähellä piti tilanteita monesti kun joku ämmä tulee sokeena sieltä puskasta... ei tulis ittellä mielenkään lähtee siittä oikaseen

marmar
23.08.2020, 17.57
Pari vuotta sitten helmikussa pannut läskillä off-camber -mutkassa, kun ei nastat jäällä pitäneetkään. Oikea peukalo vääntyi eikä sillä tehnyt mitään moneen kuukauteen. Edelleen hiukka jäykkä.

Vähän samanlainen on mun pahin kaatuminen. Pienessä nopeudessa jyrkässä alamäessä oli syvät urat jäässä paksun lumen alla piilossa ja ei tietenkään nastoja.

Muuten olisi selvinnyt ilman mustelmia ja vammoja, mutta peukalo vääntyi. Tuli ns hiihtäjän peukalo, eli jänne repesi. Leikauksessa propattiin jänne kiinni ja käsi oli kipsissä 2 kuukautta. 2 vuotta meni, että parani täysin entiselleen.

Oli aikamoinen jumppaaminen fysioterapeutin ohjeilla. että sai notkeuden ennalleen. Notkeus palasi 2 kuukaudessa kipsin poiston jälkeen. Jotain terapiavahaa siinä käytettiin apuna.

2 kk sairasloma tuosta tuli, joka on elämäni ainoa. Vakuutuksen ansiosta tuli täysi palkka, joka hieman lievensi kärsimystä.

tempokisu
23.08.2020, 17.58
Entäs se Lahdenperänkadun kolari..? On muuten ihan idioottipaikka joka lähtee oikaseen kelville siittä ja on ollut lähellä piti tilanteita monesti kun joku ämmä tulee sokeena sieltä puskasta... ei tulis ittellä mielenkään lähtee siittä oikaseen

Siis se kun ajelin junarata-sillan alta? Mutta kun tässä kysyttiin pahinta kaatumista...
Joo maastopyörällä sieltä puskista ajanut mies lensi mun ylitteni ja kaatui, hänen nenästään tuli verta. Mä sain vaan kovan iskun mutta pysyin paikallani. Hetkeksi kyllä silmissä musteni ja jälkeenpäin oli parin kuukauden ajan tosi väsy ja heikko olo > sain siitä hyvän syyn tehdä lyhyempiä työpäiviä kun niitä asiakkaita oli tosi vähän. Pyörälle ei onneksi käynyt mitenkään. - varon edelleen sitä paikkaa, vaikka tapauksesta on ....vuosia.

Onhan näitä...ajeltiin kaverin kanssa lenkkiä ja oltiin Pirkkalassa siinä missä nykyisin on kiertoliittymä Vaitti-lentokenttä yms. Auto näytti pysähtyvän mutta eipä pysähtynytkään ja mä liu´uin auton etupään mukana vähän matkaa. No onneksi oli talvi ja luminen tie....autokuski oli tosi pahoillaan ja just siihen ajoi ambulanssi...no ei tässä nyt mitään, joo joo käyn terveyskeskuksessa ( en käyny ).

Gaastra
24.08.2020, 22.48
On parempiakin ollut...

https://farm6.staticflickr.com/5607/30782340394_f269c8c4df.jpg

Tuossahan se, vasemman polven eturistiside meni poikki kaatumisen seurauksena muutama vuosi sitten.

teeässä
31.08.2020, 20.11
Helsingin keskustassa kaaduin reunakiven päälle sillä seurauksella että sääriluu pamahti (oikeasti kuului pamaus) poikki. Avomurtuma, luun päät törröttivät ihon läpi. Hämmästyttävää oli että ei tuntunut miltään. Ambulanssi oli muutamassa minuutissa paikalla, laskimoyhteys ja morfiinia. Sen jälkeen mikään ei tuntunut miltään. Viisi kk saikkua. Ei kiva


Sent from my iPad using Tapatalk

LJL
31.08.2020, 20.32
Vuonna 2011 narkkari täräytti mopolla melkolailla täyttä vauhtia kylkeen. Ei murtumia mutta iso haava kyynärpäässä/-varressa ja kantoside en muista kuinka pitkään. Tuolloin varsin ihastuttava Commencal Skin -jäykkäperä meni tuusan nuuskaksi. Ei mitään vastaavaa ole sattunut sen jälkeen

Oulunjulli
31.08.2020, 20.35
Tämä ei ole mitään edellisiin verrattuna, tai no ekaluokallahan kokeilin kaverin pyörää ja pääsin 10m eteenpäin kun törmäsin johonkin rouvaan ja solisluu poikki, mutta nyt harrastelijana on säästynyt naarmuilla ja ehkä jonkinlaisilla arvilla jaloissa.
Tässä kuvassa on ehkä koomisin kaatumiseni, lähdin jotain segmenttiä muka yrittämään ja aika kovasta vauhista pää edellä ojan pohjalle. Tuossa toki sai hyvän opetuksen ihan ilmaiseksi.

https://pic.useful.fi/RUMJtLwTh.jpg

LJL
31.08.2020, 20.42
^ Jos olisi esim. ihmisen saisset tuolla tavalla mehustaneet kypärän, niin tämän topiikan voisikin jo sinetöidä. Koska pahempaa ei voi olla

ArtoR
01.09.2020, 10.34
Maaliskuisena aamuna muutama vuosi sitten työmatkalla kadun ylityksessä etupää lähti alta, kaaduin oikealle kyljelleni ja reisiluun kaula katkesi. Tämän seurauksena oikeassa lonkassani on nyt tekonivel.

fiber
01.09.2020, 11.41
Pahoja ei itselle ole sattunut, kun ensimmäistäkään luuta ei ole mennyt. Kymmeniä kaatumisia itsekseen ja porukassa, kesällä ja talvella, mutta enimmäkseen maantiellä tai KLV:llä. Näissä ei tule sellaisia äkkipysäyksiä, vaan on yleensä varaa liukua asfalttia tai muuta hiekkapaperia pitkin. Samanlainen huvittava OTB kuin Oulunjullilla kävi minullekin jokunen aika sitten. Pää edellä sukellus suo-ojaan Jakomäessä yhtenä talvena, kun ensin näytti että edessä on tasaista maata jonka pinta on jäätynyt. Sitten eturengas tipahti leveään ojaan napaan saakka ja vauhti väheni aika pikaisesti.

Ärsyttäviä kaatumisia kyllä riittää. Auton konepellin ja tuulilasin syleilyn jälkeen lanssiporukka käskee mennä sairaalaan seurantaan. Giro d'Espoossa kasa Bemskissä, niin että ponnahdan edellä kaatuneesta ojan pohjalle. Onneksi just ruopattu oja. Oma fillari sillaksi itsen päälle, ja siihen lisää pyöriä ja kuskeja päälle.

Viime syyskuussa pannut kun alamäessä polkaisin vauhtia ja ketju tippui. Pientä aivotärähdystä ja aika paljon pintanaarmua. Oikea olkapää tuntui olevan kunnossa vasta tammikuussa. Läppäri, reppu, kuteet ja pyörän osia hajosi. Erityisen ärsyttävän siitä teki se, että tänä keväänä huomattiin myös rungon saaneen vauriota. Ilmeisesti hiusmurtuma, joka kevään ajamisten seurauksena laajeni. Nyt sitten vakuutusyhtiön ja über-kiireisen pyörähuollon kanssa tutkintaa, raportteja, vanhojen arvioiden ja päätösten purkuja, uusia päätöksiä... aika soutamista ja huopaamista kohta kolme kuukautta. Epäselvää mitä rungolle tai korvauksille lopulta tapahtuu.

Ei siis toistaiseksi edes solisluuta. Ehkä minusta vielä joskus tulee oikea pyöräilijä...

Luumunen
01.09.2020, 12.23
Eturengas lähti alta tiukassa mutkassa ja nimetön jäi jotenkin stongan, kropan ja asfaltin väliin. Ensimmäisessä nivelessä murtuma ja lasta sormessa 6 viikkoa. Mutta fillari säilyi ehjänä!https://uploads.tapatalk-cdn.com/20200901/84313f6beeeaa698c239d4cac55e72e2.jpg

fiber
01.09.2020, 12.42
Ensimmäisessä nivelessä murtuma ja lasta sormessa 6 viikkoa. Mutta fillari säilyi ehjänä!
Eihän se lasta vaan tukuta? Sitä se ei saa tehdä (https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwi569vm1MfrAhUhlosKHY7ACGwQyCkwAHoECA4QA w&url=https%3A%2F%2Fwww.youtube.com%2Fwatch%3Fv%3Di5 3_VXGuhxo&usg=AOvVaw3XNfKwI1yFgp0QQleRbd6a).
Mut joo, tärkein sentään säilyi ehjänä!

Luumunen
01.09.2020, 13.22
^Hahhah[emoji3],joo, kyllä se lasta alkuun tukutti, mutta rahoittui sitten.

sianluca
01.09.2020, 15.22
ISM:ssä joskus aikoinaan kasassa pari kilometriä ennen maalia, sitä maaliin ja omalla autolla Kokkolaan kirurgin pöydälle (ambulanssi oli täynnä), kaksi viikkoa sairaslomaa, oikea polvi ommeltiin kiinni ja konkkasin sen pari viikkoa. Toinen paha (vielä aikaisempi): seuran MTB-lenkillä Keskuspuistossa nurin, ambulanssilla Marian sairaalaan (matkasta en muista mitään), sairaalassa pähkäilin käytävällä muutaman tunnin, onko kesä vai talvi, mikä vuosi mahtaa olla saati sitten mikä viikonpäivä....onneksi orientaatio palasi (toistaiseksi), pari viikkoa näytin tavallistakin rumemmalta....pahin pelästys oli joskus Riihimäki-tempossa kun eturengas räjähti täydessä vauhdissa, tarvitsin koko tien pystyssä pysymiseen mutta selvisin pystyssä ja ehjänä...

Ari H
01.09.2020, 15.36
Yli sarvien: solisluu murtu kahdesta kohtaa ja kypärä tuhannenpillun päreinä.

nure
01.09.2020, 15.55
Työmatkalla oli vesiletku vedetty kaivannon tyhjentämistä vatren vedetty kelvin yli 45asteen kulmassa, siitä sitten kimmoke ja lonkka levisi, 8.5kuukautta sairaslomaa seurauksena... Kylläkin oli upeat kesäkelit sinä vuonna!