Näytä tavallinen näkymä : Infoa sisäkumeista
Tilanteeni on, että graveliin olisi korkea aika ostaa varakumi pyöräseikkailuilla mukana kuljetettavaksi. Liian monta reissua jo mennyt ilman, ja kaukana kotoa. Ja kun aina haluan ensin opiskella ja tietää riittävästi mitä olen tekemässä, niin muutamia kysymyksiä esittäisin. Rengas on kokoa 650B x 47C.
Aloitan vaikka tällaisilla kysymyksillä...
Ensimmäinen kysymys: Mitkä merkit on ns. hyviä merkkejä? Esim. Continental ja Schwalbe ovat brändinä tuttuja aika monille (koska myös markettien valikoimissa). Ovat varmaan vähintään perushyviä, mutta eivät varmasti ainoat merkit. Mitä muita kannattaa harkita?
Toinen kysymys: Paljonko kannattaa maksaa sisäkumista? Tähän aavistelen jo kirjon eri vastauksia. :D
Kolmas: Esim. Schwalbella näkyy olevan eri malleja saman kokoisista sisäkumeista: "perusmalli", Extra Light, Air Plus... Näistä kommentteja? Millainen esim. minun tilanteessa gravelin sisäkumiksi olisi hyvä?
Conti ja Schwalbe ihan hyviä. Muutama euro lienee hyvä hinta. Presta varmaan oikea venttiili. Sielun irroitettavuudesta tuskin haittaa. Katso venttiilin pituus, ettei jää vanteen sisään. Jatkeille tuskin sulla tarvetta.
Noi on butyylisisureita. Tiedä sitten kannattaako varasisuriksi lateksinen... Tubolitoista ei kokemusta.
Hae ekat vaikka XXL:stä, jos löytyy paikkakunnalta. Tässä vaiheessa ei kannatta lähteä liian pitkälle rakettitieteeseen.
Seuraava vyyhti on sitten rengasmuovit, mutta murehditaan niitä kun sisurit on arvottu...
Tubolito voisi olla hyvä varasisuri, koska niin pirun pieni ulkomitoiltaan rullattuna. Eli, samaan tilaan saa 2-3 kpl Tubolitoja, mihin normisti yhden butyylin. Itse tilasin suuri setin Tubolitoja asennettavaksi ja testiin. Jos vaikuttaa hyviltä, niin siirryn niihin, myös vararenkaina.
Conti ja Schwalbe ihan hyviä. Muutama euro lienee hyvä hinta. Presta varmaan oikea venttiili. Sielun irroitettavuudesta tuskin haittaa. Katso venttiilin pituus, ettei jää vanteen sisään. Jatkeille tuskin sulla tarvetta.
Noi on butyylisisureita. Tiedä sitten kannattaako varasisuriksi lateksinen... Tubolitoista ei kokemusta.
Hae ekat vaikka XXL:stä, jos löytyy paikkakunnalta. Tässä vaiheessa ei kannatta lähteä liian pitkälle rakettitieteeseen.
Seuraava vyyhti on sitten rengasmuovit, mutta murehditaan niitä kun sisurit on arvottu...
Eikun lähdetään vaan rakettitieteeseen! Kaikesta mahdollisesta informaatiosta ei ole haittaa, kyllä sitä sitten käytännön valinnoissaan jonnekin ne omat rajansa osaa asettaa tässäkin asiassa, kun on ensin saanut tietokylvyn.
Tubolito voisi olla hyvä varasisuri, koska niin pirun pieni ulkomitoiltaan rullattuna. Eli, samaan tilaan saa 2-3 kpl Tubolitoja, mihin normisti yhden butyylin. Itse tilasin suuri setin Tubolitoja asennettavaksi ja testiin. Jos vaikuttaa hyviltä, niin siirryn niihin, myös vararenkaina.
Tubolitoista lueskelinkin jossain toisessa ketjussa. Tuo keveys ja pieneen tilaan pakkautuminen kyllä kiinnostaa niissä, kun varakumit on kuitenkin semmonen pakollinen "riesa", mikä on hyvä olla mukana, mutta mitä ei välttämättä tule tarvimaan.
Risto Koivunen
12.08.2020, 02.21
Continentalin ja Schwalben perus-sisureita löytää kotimaasta helposti 5-6 euron hinnalla, saksalaisista verkkokaupoista saattaa saada pari euroa halvemmalla. Ostospaikasta riippumatta kannattaa hankkia kerralla useampia hyllyyn varalle, niille tulee kyllä ennen pitkää tarvetta kun polkee riittävästi.
Oleellista, että hankit sopivalla venttiilillä, riippuen siitä onko vanteessa leveämpi venttiilin aukko (johon sopii autonrenkaista tuttu Schrader-venttiili) vai kapeampi aukko (johon sopii Presta-venttiili). Dunlop-venttiilejä (eli ns. pikaventtiilejä) kannattaa välttää kuin ebolaa, mutta ne sopivat samoille vanteille kuin Schrader-venttiilit.
Jo mainittujen rengasmuovien lisäksi kannattaa huolehtia että reissulle tulee mukaan myös kevyt matkapumppu, joka sopii siihen venttiiliin. Moderneissa pumpuissa on tosin tavallisesti suulla pieni kumitiiviste, jonka voi kääntää ympäri sen mukaan pumppaako Schrader-venttiiliä vai jotakin muuta.
Ja sitten kun kaikki tarvittavat osaset ovat valmiina, niin kannattaa harjoitella kertaalleen kotona se sisäkumin irroitus ja takaisin laitto, ettei tule yllätyksiä sitten kun sama pitää tehdä maastossa. Jotkin ulkorenkaan ja vanteen yhdistelmät saattavat nimittäin olla hieman haastavia...
Vaikka tilaisikin ulkomailta ja haluaisi postikulujen takia ottaa kerralla useammam varastoon, ahneeksi ei kannata ryhtyä. Kumi ei säilytyksessä parane, vaikka aika pitkään käyttökelpoisena säilyykin.
Kannattaa myös muistaa paikkaus. Sillä saa matkalla vaihdetun renkaan käyttökelpoiseksi. Voi kotona rauhassa hoitaa sen homman.
Itse olen jättänyt kaikkein ohuimmat sisärenkaat kauppaan, mutta muuten valinnut ns. normaalirengasta ohuemman version. Kestää hyvin normaalikäyttöä. Pyrin myös välttämään kokosuosituksen alarajalla olevia kokoja. Eli jos 40 mm ulkorenkaaseen laitan kumin, en laita jotain 40-60 mm sisärengasta, vaan 30-40 mm renkaan. Tuntuu asettuvan tällä ravoin helpommin paikoilleen.
Uskollinen Tuboliton käyttäjä jo heti kun markkinoille ilmestyivät eikä pahaa sanottavaa. Reilu 80g. pari maantierenkaissa ja varalla pieneen tilaan.
TeekooVee
17.08.2020, 09.43
Mistäs ostatte Tubolitonne (halvin/valikoima/toimistusaika jne)?
Saksan puodit Bike24 ja R2 olleet hovihankkioita... Nuo Revoloopin sisurit pitäis testata jossain vaiheessa, onkos jollakulla kokemuksia?
Itsellä varasisurina Tubolito Cx/Gg ja nyt tulossa kaveriksi Revoloop Ultra. Otin tuon Revoloopin MTB 29” versiona (42-60/622), jotta varmasti on riittävän kokoinen 45mm leveälle gravelkumille. Tuon Tuboliton luvataan sopivan max. 40mm kumille ja kaveri joka oli joutunut tuollaisen GK 38:lle asentamaan, niin meinasi että oli aika pienikokoinen ja jäykkää tavaraa, eikä mainittavasti venynyt. Meinasi, että maks. 32mm kumi olisi tuolle sopivin.
maalinni
19.08.2020, 09.23
Mistäs ostatte Tubolitonne (halvin/valikoima/toimistusaika jne)?
Ebaystä ostin viimeksi 3kpl. Yhteensä 60€ ja ei toimituskuluja. Tuli Saksasta jostain pyöräliikkeestä.
Schwalbe mainostaa uutta Aerothan -sisuria:
https://schwalbe.com/aerothan/
Näyttää olevan jo hyllyssä mm.r2-kaupassa.
Firlefanz
08.10.2020, 19.54
https://www.tour-magazin.de/typo3temp/pics/7_7999b88912.jpeg
Jos myyntipuheet pitävät edes puoliksikaan paikkaansa, what's not to like?! No, ehkä hinta: lähes kolmekymppiä kappale.
Mutta toisaalta: eivät lateksisisurit tai tubeless-aineetkaan ilmaisia ole ja jos Schwalben uutuus todellisuudessa osoittautuu kestäväksi, voi ajatella että rahalle löytyy fillariliikkeiden tuotevalikoimista huonompiakin käyttökohteita.
PS Schwalbe kertoi vuonna 2015 uutuudesta: MTB-renkaisiin tarkoitetusta huippukevyestä sisurista, Evo Tube Aerothan, jonka piti tulla myyntiin ensin piakkoin ja sitten vuonna 2016, mutta joka katosi tuoteluettelosta vähin äänin. Voi ehkä ajatella että nyt markkinoille tuotu sisuri on oikeasti valmis tuote ja että silloiset lastentaudit on selvitetty, mahdolliset valmistusmenetelmään liittyvät laatuongelmat voitettu jne.
Kiinnostavalta vaikuttaa Aerothan, vaikka hintaa onkin aika reilusti näin lanseerausvaiheessa. Voisin kuvitella työmatkapyörään tuollaiset laittavani alle tubelessin sijaan, mikäli ilma pysyy hitusen paremmin sisällä (tubeless itsellä hitusen turhan nopeasti vajunut päivittäisen käytön osalta).
Road.cc:n testaajalle oli tullut ongelmia paikkojen pysymisessä, saa nähdä onko tuo noiden "kumien" akilleen kantäpää hinnan lisäksi: https://road.cc/content/review/schwalbe-aerothan-inner-tube-277797
JohannesP
09.10.2020, 18.33
Vastaavia TPU:sta valmistettuja sisureita löytyy jo Tubolitolta ja Revoloopilta ~25-30 € kategoriassa. Sinällään ei mikään uusi tuote, mutta kilpailu hyvää. Itse käyttänyt Tubolitoo maantiekiekoissa jonkun aikaa ilman ongelmia, mutta foorumeilla näitä haukuttu melko paljon. Jotkut hajottavat näitä asennuksessa, mutta omasta mielestä nämä ovat helpompia käyttää kuin lateksisisurit.
Firlefanz
09.10.2020, 19.11
Mielenkiintoahan tässä ei herättänyt vallankumouksellinen uutuus vaan lähinnä toive siitä että Aerothan todella olisi markkinoilla jo olevia termoplastisesta materiaalista valmistettuja sisureita parempi lähes kaikilla osa-alueilla (lukuunottamatta painoa jossa se häviää Tubolitolle etenkin levyjarruversion kohdalla).
Mahdollisia heikkouksia voisi liittyä muoviseen venttilinvarteen (joka ei ehkä kestää krouvimpaa vääntöä), pistosuojaukseen (joka ei ehkä todellisuudessa yllä testin tasolle eli Aerothan voi osoittautua araksi tyypilliselle suomalaiselle kiviainessirulle ja metallilangan pätkille, jotka kokemukseni mukaan sisureita useimmin puhkovat) ja paikattavuus (mikäli road.cc:n testaajan huonot kokemukset eivät selitty käyttäjän virheellä).
PS En lupaudu fillarifoorumin ensimmäiseksi testaajaksi, mutta jo oman kiinnostukseni takia yritän muistaa seurata käyttäjäkokemuksia saksalaisilta foorumeilta.
Eiköhän nuokin voi paikata samoilla tarrapaikoilla kuin Tubolitot.
Firlefanz
10.10.2020, 08.58
^ Hyvin mahdollista - mutta arveletko että Tuboliton paikat toimisivat paremmin kuin Schwalben (https://r2-bike.com/SCHWALBE-Schlauchflicken-Glueless-Patches-Flickzeug-selbstklebend)?
Repairing is apparently possible using Schwalbe glueless patches. The tube needs to be clean and dry before applying. However, when inflating with the repaired tube, the patch blew off well below riding pressure.
I tried a second patch, this time pushing harder to ensure the glue had worked. It pumped up OK to my riding pressure of 80psi and less than 3km into the loop the patch failed again.
I later tried a third patch, this time pushing the glueless patch harder and then leaving it for 30 minutes to see if it needed time to set. This isn't practical for a roadside repair, but I wanted to see if it would work. Again, it was inflated to 80psi, and within five minutes the patch had failed.
Schwalbe claims the glueless patch is the correct way to repair it, but this was not the case for me. I also tried using a Tubolito tube repair patch that I had, but this, too, failed.
Schwalbe really needs to find a viable repair solution to make the Aerothan tube a better option, even if the repair is only good as a 'get you home' type repair, but currently, in my experience, it is not even that.
Although it was my fault, the fact that I could not safely repair the tube was incredibly frustrating.
While the material might be strong and might be more puncture resistant, the inability to repair safely is a big compromise and ultimately means a single puncture could mean the tube can no longer be used.
Aerothanit menee varmaan tilaukseen kun saan sopivan määrän kamaa hankittavaksi ja sopivat paremmin pyöränkin värimaailmaan kuin nuo Tuboliton oranssit venttiilit... Paikkojen pysyvyydestä niin varma ole, Tubo kyllä piti toisella koittamisella mutta kaverilla ongelmia, Foss:n paikat pysyivät kyllä ja aika samaan kategoriaan kuuluvat vaikkakin painavammat...
WW-foorumilta löytyi linkki mielenkiintoiseen sisurivertailuun, jossa mukana myös aerothan ja vastaavat.
https://aero-coach.co.uk/inner-tube-rolling-resistance
Aerothanit menee kyllä tilaukseen. Innostuin aluksi Tubolitoista, mutta koin pettymyksen, koska ne hajoavat venttiilin ja kumin liitoksen kohdalta hyvin nopeasti. Kaksi Tubolitoa mennyt samalla tavalla rikki noin tonnin ajon jälkeen.
On aerothan näköjään päässyt jo lähemmäs latekseja. Eroa kuitenkin vielä on.
Aerothanit menee kyllä tilaukseen. Innostuin aluksi Tubolitoista, mutta koin pettymyksen, koska ne hajoavat venttiilin ja kumin liitoksen kohdalta hyvin nopeasti. Kaksi Tubolitoa mennyt samalla tavalla rikki noin tonnin ajon jälkeen.
Ostaa vaan niitä sisureita satasien edestä. 55gr näyttää painavan kevyin latexi. On nopeampi ja maksaa alta 10e/kpl...
https://www.cyclebrother.com/cycling-components/tubes/road-tubes/vredestein-superlite-latex-tube700x20-25c-50mm
JohannesP
16.10.2020, 12.57
Kuinka tuollainen 55 grammainen lateksi kestää tai vuotaa ilmaa? Kauhukokemuksia Michelinin ~80 g latekseista, joiden kanssa joutunut eniten rengashommiin tien päällä.
Tuboliton ongelmista saanut lukea vaikka kuinka, mutta jostakin syystä nuo on itselläni toiminut kakkoskiekoissa pari vuotta. Ajoa ei ole kertynyt kuin jotakin 3000 km, mutta ei nuo kuitenkaan ole ajansaatossa haurastuneetja nolla rengasrikkoa Vittorian Corsan päälirenkaalla. Yhden venttiili alkoi tosin hieman valskaamaan ja Tubolito olisi lähettänyt takuuna uuden, mutta korjasin tämän sit tipalla ruuvilukitetta. Tubolito laittaa nykyisin itsekkin lukitetta noihin. Etukiekko toimii myös talvisin trainerin kanssa nitkutellessa, jossa saattaa olla pitkiäkin aikoja puolityhjänä, mutta tämäkään ei ole menoa haitannut.
Kaveri hommasi samaan aikaan parin ja ajanut varmaan yli 10k km niilllä ja ei ole tainnut yhtään rengasrikkoa tulla Tampereen sepelikaduilla. Vissiin ollut tyytyväinen, kun meinasi vähän aika sit citypyöräänkin hommata parin.
80 mm Tubolitoissa venttiilit ovat olleet jostakin syystä valmiiksi mustat ja lyhyemmät oransseilla. Ei oranssikaan ole ollut ongelma, kun ennen asennusta näyttää venttiilille permanenttitussia.
Sit kun Tubolitot pettää niin ajattelin testata näitä Aerothaneja kerran vierintävastus on jo hyvin lähellä lateksia.
Kuinka tuollainen 55 grammainen lateksi kestää tai vuotaa ilmaa?
Noin kevyistä ei kokemusta, mutta Vittorian 70-80 grammainen ainakin kestää. Tokihan se myös päästää ilmaa läpi, mutta rengaspaineet tulee joka tapauksessa tarkistettua ennen jokaista lenkkiä.
Yhden venttiili alkoi tosin hieman valskaamaan ja Tubolito olisi lähettänyt takuuna uuden, mutta korjasin tämän sit tipalla ruuvilukitetta. Tubolito laittaa nykyisin itsekkin lukitetta noihin.
Mihin sä sitä ruuvilukitetta laitoit? Vai koskeeko vain jotain tiettyjä malleja? Tässä just hypistelen eilen saapunutta tubolitoa ja en keksi, minne sitä lykkäisin.
Mitä tulee kestävyyteen, niin täällä jo hehkutetaan Aerothania yli Tuboliton, mutta eipä silläkään taida vielä niin pitkää historiaa takana olla, että voitaisiin lopullisia johtopäätöksiä tehdä?
JohannesP
17.10.2020, 15.19
Mihin sä sitä ruuvilukitetta laitoit? Vai koskeeko vain jotain tiettyjä malleja? Tässä just hypistelen eilen saapunutta tubolitoa ja en keksi, minne sitä lykkäisin.
Ainakin noissa omissa vanhemmissa on normaali kierrettävä metallinen venttiilinsielu, joka saattaa alkaa valskaamaan muovisessa venttiilissä. Eli sielu irti, lukitetta kierteisiin ja takaisin kiinni. Mut jos noi sun on uusia niin todennäköisesti niissä on jo valmiina lukite eli en tekisi mitään.
Aivan oli puhe sielusta. Kiitos vastauksesta, en tee mitään.
maalinni
17.10.2020, 15.30
Minulla tubon paikka kestänyt tubossa jo toista vuotta. Paikkasin fossin fossin paikalla ja paikka oli tippunut itsestään irti, kun sisuri roikkui varastossa! Ihan kunnolla kyllä putsasin kohdan asetonilla, mutta oisko liima ehtinyt kuivahtaa ennen käyttöä.
Joskus tullut siihen tulokseen että jos paikkaa renkaan tuollaisella "omalla" paikalla ja laittaa suoraa käyttöön niin pysyy hyvin mutta jos paikattu rengas reserviin niin irtoaa säilytyksessä. Noin on Fossin kanssa ainakin käynyt.
kosminen
26.10.2020, 12.14
Scwalben Extralight -sisurit olleet käytössä aika pitkään, ei mitään pahaa sanottavaa - ja en edes ymmärrä miksi käyttäisin esim. ko. brändin "tavallisia" noiden sijaan. Annan ääneni niille alkup. kyselyyn!
Pari tubulitoa on ollut alla myös ja ei pahaa sanottavaa niistäkään, jostain (henkisestä?) syystä en vain ole siirtynyt laajempaan käyttöön.
Nyt täytyy arpoa Revoloopin ja Aerothanin välillä... Bike Componentissa tais olla 26€ kipale, siis satasella saa about neljä...
Ohiampuja
16.02.2021, 11.31
Olen tässä itsekin kiinnostunut keventelystä ja puntaroin satulalaukkuni. Ja sehän painoi yli 700 grammaa. Orliebin laukku, vakio sisuri, Parktoolin työkalu, parit ketjulukot ja yksi pari kumihanskoja.
Ja nyt siis hakusessa varasisuri 29" maastopyörään, missä noin 2.25" - 2.4" leveät renkaat Stanin litkuilla.
Uusi kevyt Schwalbe olisi varmaan OK, mutta mitäs vaihtoehtoja olisi köyhälle? Venyykö perus-hybridin mitoilla oleva sisuri hätätilassa 2.25 tai 2.4 tuuman renkaaseen? Vai kiusaako sillä vaan itseään?
Sisurit ei taida olla vain yhdelle koolle vaan pakkauksissa lukee se kokoalue. Olen kyllä ylittänyt omalla vastuulla eikä sisureita ole puhjennu kuin alkuun käyttäjän asennus virheestä.
Revolooppeja kaksiin kiekkoihin tulossa, saa Tubolitot siirtyä sivuun. Tubolito venyy 1.8"-2.4" 29" koossa... Maantieversioissa aika kapea marginaali...
Posti toi pari Aerothania ja nyt olis tarkoitus asentaa "no-rim-tape" tubeless kiekoille. Sisureiden mukana tullut ohje sanoo että " always use appropriate rim tape". Eli onko porukalla kokemusta vastaavasta kombosta? Onnistuuko ilman vanneteippiä vai pitäisikö sinne laittaa jotain varuiksi?
Ohiampuja
08.03.2021, 16.06
Millainen se kehä on? Onko siellä teräväreunaisia kuoppia yms jotka voi leikata sitä sisuria.
^^Eiköhän kaikki avovanteet vaadi vanneteipin? Ei ainakaan mitään haittaa ole...
Firlefanz
08.03.2021, 19.44
No eivät todellakaan kaikki avovanteet vaadi vanneteippiä. Jos vanteeseen ei ole porattu reikiä pinnoja tai nippeleitä varten, niin mihin tarkoitukseen silloin sisuria käytettäessä vanneteippiä tarvittaisiin?
Jos oikein pysähtyy miettimään sitä seikkaa että jos niin butyyli- kuin lateksisisurin voi huoletta laittaa jollekin tubeless ready -vanteelle ilman vanneteippiä, niin oivaltaa varsin nopeasti että niin voi toimia Aerothaninkin kanssa.
Ja jos ei luota omaan oivallukseen, voi hakea uskonvahvuutta saksalaiselta kielialueelta:
Bei Speichen-/Nippelbohrungen ein geeignetes Felgenband verwenden.
^Jos porattuja reikiä ei ole mutta usein on...
Firlefanz
09.03.2021, 10.38
...mutta eikö silloin aina käytetä vannenauhaa? Mistä ei mitenkään seuraa että vannenauhaa kannattaisi laittaa "kaikille avovanteille" tai kysyjän reiättömille "no rim tape" tubeless kiekoille vain varmuuden vuoksi tai siitä pelkästä ilosta ettei siitä "mitään haittaakaan ole".
PS Kokemuksistasi Aerothanien kanssa tulen jatkossa lukemaan kiinnostuneena. Siis mikäli suvaitset niistä kertoa sen sijaan että jatkat näiden luvalla sanoen typerien kommenttien esittämistä.
Meikäläisen tapauksessa ei ole porattuja reikiä pinnoille/nippeleille ja mielestäni sisäpintä on sileä, pitää vielä tarkistaa onko siellä mitään epätasaisuuksia. Kiitos tuosta bikeboard.at:n jutusta, omaan silmään ei ollut sattunut! Hassua kyllä mukana tulleessa läystäkkeessä lukee "Immer ein geeignetes Felgenband verwenden." Taitaa olla taas tapaus jossa vastuu siirretään kuluttajalle...
Firlefanz
09.03.2021, 11.42
^ Hyvin mahdollista. Mutta voihan sen lukea niinkin ettei "appropriatea" tai "geeignetea" vannenauhaa edes ole olemassa (koska kaikki vannenauhat ovat "reiällisille" vanteille käyttöön tarkoitettuja):rolleyes:
PS Aerothanin käyttökokemuksia ei meillä vielä kovin paljon liene, mutta uskoisin että Tubolitoja ilman vannenauhaa käyttäneitä jokunen löytyisi lukijoiden joukosta?
Itsellä Tubot vaihtui Revolooppeihin, Aerothan tippui kisasta painon vuoksi... Sitä vaan miettii että jos on vannenauha tai vanne mikä ei moista vaadi, niin miten kokemus jostain sisurista poikkeaisi?
Firlefanz
09.03.2021, 14.24
Miksi ihmeessä rupesit sellaista miettimään?
Minä puolestani mietin lähinnä sellaista että vakuttavalta taholta esitetty kokemus vannenauhan tarpeettomuudesta Tubolitoa "no rim tape" -vannetta käytettäessä riittäisi vakuuttamaan ettei vannenauhaa tarvita Aerothaninkaan kanssa. (Ei olisi myöskään haittaa siitä että samalla saattaisi tulla todistus siitä että on olemassa avovanteita jotka eivät vaadi vanneteippiä.)
Ohiampuja
15.03.2021, 10.16
Tämä läskin sisuri onkin kiinnostava. Harvoin voi n. 50 eurolla saada 500 gramman kevennyksen. Yleensä se menee euro per gramma tahdissa. :)
https://r2-bike.com/REVOLOOP-Tube-Fatbike-26-REVOFAT-SV-40-mm
^Tuohan on jo kevyempi kuin litkutus. Ajotuntuma ja kestävyys sitten kysymysmerkkejä. Tosin läski ei kyllä yleensä hakkaa vanteelle, vaikka olisi pienetkin paineet, eli snakebiteja ei tarvitse niin varoa.
Ja pysyy paikatkin siisteinä! Muutenkin yleensä kun kevyet sisurit yleistyy niin ainakin maantierenkaissa litkujen merkitys pienenee, painoa kertyy samanverran ja ainoa etu on jos tukkii vaurion, IMO...
Firle, täytynee sitten testata noiden Krysiumin kanssa Revolooppeja ilman nauhaa...
tjokelai
22.03.2021, 10.15
Nämä kiinnostaa. Sisäkumit on vuoden ajan olleet Gnarwhalleissa ilman ongelmia. Hyvin on toiminut 0,2-0,3 bar paineilla maastoajossa. Tiellä venkoilee jo noilla paineilla. Olisiko nämä Revoloopit sitten ajettavuudeltaan paremmat...
Mistä saisi näitä kevyitä sisäkumeja 27,5” läskirenkaalle?
^Taitaa olla aika harvinaista tavaraa... Tsekkaa Revoloop, Tubolito ja Aerothan...
Oli jo Aerothanit ostoskorissa, mut eihän niiden venttiileissä ole kierteitä. Sama juttu näytti olevan Tubolitoissakin ja itelle ainakin dealbreaker, koska mukana kulkee Lezynen minipumppu ja kotonakin tykkään käyttää Rennkompressorin kanssa kierrettävää adapteria vahinkojen välttämiseksi.
tjokelai
25.03.2021, 08.42
Nämä kiinnostaa. Sisäkumit on vuoden ajan olleet Gnarwhalleissa ilman ongelmia. Hyvin on toiminut 0,2-0,3 bar paineilla maastoajossa. Tiellä venkoilee jo noilla paineilla. Olisiko nämä Revoloopit sitten ajettavuudeltaan paremmat...
Mistä saisi näitä kevyitä sisäkumeja 27,5” läskirenkaalle?
Tällä hetkellä 27,5” läskiin näitä Revolooppeja saa vain Kanadasta ”testimarkkinoilta” https://ottalausinc.ca/products/revo-fat
Muilta valmistajilta en löytänyt läskeihin sopivina näitä sisureita.
vihtis83
25.03.2021, 11.34
Oli jo Aerothanit ostoskorissa, mut eihän niiden venttiileissä ole kierteitä. Sama juttu näytti olevan Tubolitoissakin ja itelle ainakin dealbreaker, koska mukana kulkee Lezynen minipumppu ja kotonakin tykkään käyttää Rennkompressorin kanssa kierrettävää adapteria vahinkojen välttämiseksi.
Eikös nuo pumppujen päät ruuvata siihen venttiilin sielussa olevaan kierteeseen mikä noissakin näyttäisi olevan. Sen takia se sielu saattaa tulla pumppua irroittaessa mukana pois.
Eikös nuo pumppujen päät ruuvata siihen venttiilin sielussa olevaan kierteeseen mikä noissakin näyttäisi olevan. Sen takia se sielu saattaa tulla pumppua irroittaessa mukana pois.
No noinhan se taitaa olla! Ihme juttu, kun rupesin googlaamaan asiasta, niin tuli niin paljon vahvistusta omalle luulolle, että jäi ostamatta. esim. https://bikerumor.com/2020/10/08/schwalbe-aerothan-tubes-get-even-lighter-more-durable-and-rim-brake-compatible/
paitsi jos tuo venttiilin varsi on niin leveä, että pumppu stoppaa siihen ennen sielun kierteisiin kiertymistä.
Mitenkäs pykälää pienemmät leveydet sopii? Ulkokumi 27.5x2.6 ja mietin esim. https://www.bike-components.de/en/Schwalbe/Tube-21A-Extralight-for-27-5-p41398/ varalle. Tubolitoista yms. lukenut ristiriitaisia kokemuksia.
Hyvin venyy pykälän pienempi sisuri, mutta kun se venyy niin se myös ohenee samalla ja tuo Schwalbe on jo valmiiksi aika ohut. Voi olla hyvä tai huono että ohenee entisestään näkökannasta riippuen.
Edit: itse oon pitänyt normipaksuista pykälän pienempää sisuria varalla satula tai runkolaukussa. Ohuet tuntuvat sen verran herkiltä että todennäköisesti joku multitool ehtii puhkaista ennen kuin tulee käyttöä.
^Kun esim. Revolooppia katsoo niin on pumppaamattomana niin ohut etten paljoa yli suositellun 28millin laittaisi, tietenkin vararengas käytössä menee nyt mikä tahansa...
Ohiampuja
02.04.2021, 15.59
tietenkin vararengas käytössä menee nyt mikä tahansa...
Näinhän sitä itsekin tulee ajateltua. Mutta kumpi on järkevämpää. Jättää vararenkaan työkaluineen kokonaan pois, vai kasaa itselleen näennäisen korjaussetin? Vaikka mielessään tietää että todellisuudessa sillä ei tee yhtään mitään. Markkinoiden pienin pumppu ei oikeasti riitä mihinkään, mikrokokoinen rengasrauta on ihan lelu ja se sisurikin on pari numeroa liian pieni. Mutta kun ne täyskokoiset tarvikkeet on vaan niin ikävän isot siellä ajopaidan taskussa. :)
Co patruuna, revoloop, ja rengasraudat minimi ja joku multitool lisäksi... Ainainen ongelma, itse päädyin Deuterin 1.5litran vyölaukkuun maantiepyörässä ja maasturissa vastaavan kokoiseen satulalaukkuun...
Oli jo Aerothanit ostoskorissa, mut eihän niiden venttiileissä ole kierteitä. Sama juttu näytti olevan Tubolitoissakin ja itelle ainakin dealbreaker, koska mukana kulkee Lezynen minipumppu ja kotonakin tykkään käyttää Rennkompressorin kanssa kierrettävää adapteria vahinkojen välttämiseksi.Mulla tuli Lezynen mfd pumpun mukana pikamallin adapteri, eli menee painamalla prestaan
Onko kellään kokemuksia noista Aerothaneista? Gräveliin houkuttaisi schwalben liteskin kumien kaveriksi.
Läskissä revoloopit ja niitä saanut paikkailla riittävästi(ja siis lumikeleillä), olisko toisessa 9 ja toisessa kaksi paikkaa. Revoloop lupasi lähettää kyllä uudet seuraavasta erästä, parin viikon päästä.
Kimbyyri
31.08.2022, 22.11
Nostetaas tätä sisurit asiaa.
Maasturiin olis mahdollisesti tarkoitus kokeilla aerothania koossa 29x2,6 talveksi painon säästön vuoksi. Kun se piikkisika ei taida vieläkään toimia tubeleksena. Joko on muilla kertynyt kokemuksia tästä. Aika kallishan tuo on sisärenkaaksi.
https://www.schwalbe.com/blog/neuigkeiten/innovationen/aerothan/
Aerothan taitaa olla ainoa jota en noista "moderneista" ole testannut mutta kaikki on hyvin toimineet.
Ihan asiaa sivuten, onkos mikään instanssi testannut noita TPU sisureita ja mistä moinen testi löytyisi?
Polyuretaani ei materiaalina ole mitään ihmeellistä magiaa, joten sen tuotanto on kokolailla tasalaatuista sen jälkeen kun sauman hitsaus ja venttiilin kiinnitys on saatu kohdilleen. Mitä näitä on tullut kokeiltua niin oman kokemuksen pohjalta nykyisissä TPU-sisureissa ei ole oleellisia eroja valmistajien välillä. RideNow, Cyclami, ThinkRider tms on ihan toimivia. Omalle kohdalle ei ole ole koskaan osunut mitään maanantaikappaleita.
Alkuaikoina niissä oli vähän heppoiset venttiilit, mutta nykyään ei näyttäisi olevan mitään ongelmia. Ilmat pysyy sisällä siinä missä butyyleissäkin. Jos sisurin ja ulkorenkaan väliin pääsee hiekkaa, kyllä se ennenpitkää siellä itselleen reiän tekee. Ja jos kanttarista ajaa kovaa yli niin saa snake biten. Mutta sama riski on kaikissa sisureissa, butyyleistä TPU:hun vaihtaminen ei muuta ajokäytöstä tai puhkeamisiin varautumista käytännön ajossa oikein mitenkään. Ohut TPU on ehkä aavistuksen helpompi saada ulkorenkan sisään tien päällä vaihtaessa ja voi siksi vähentää riskiä pinnan puhkomiseen ulkorengasta takaisin vääntäessä, mutta ero on aika marginaalinen.
TPU:n paikkaaminen onnistuu tavallisella polyuretaaniliimalla ja paikka pysyy kunhan antaa liiman kuivua kunnolla (esim yön yli). Erillistä paikkasarjaa ei tarvita.
Hinnaltaan kiinamerkit on oleellisesti länsimaisia halvempia, erityisesti jos niitä löytää jostain kampanjasta. Parhammillaan RideNowta on tullut ostettua läjä alle eurolla / kpl. Jos niitä vielä paikkailee itse, yhdellä vitosen nipulla pärjää helposti useamman kauden.
Ihan asiaa sivuten, onkos mikään instanssi testannut noita TPU sisureita ja mistä moinen testi löytyisi?
On. KooVeeGee.
Jahuc, itse en ole Temun asiakas joten infosi menee hieman hukkaan. Itse käyttänyt Tuboa, Revoloopia, Pirelliä ja Contia. Siksi kysyin kun markkinoille on tullut useita "uusia" valmistajien tuotteita, ihan vaan vertailun vuoksi.
Yocce juuri tuohon sinun kapasiteetti riittää, you pointless member ;-)))
^ Isoimmilla valmistajilla on kyllä jakelukanavia useampia mikäli jokin kanava ei kelpaa. Esim RideNowta ja Cyclamia myydään pyöräkaupoissa mm Saksassa, Espanjassa, UK:ssa ja Tanskassa. Joillakin näillä on myös verkkokaupat, joista tuotteita voi tilata Suomeen.
Lähinnä kiinnostaa enemmän laadun kuin hinnan vertailu, sen kaltaista testiä etsin. Omien kokemusten perusteella ainoat murheet olleet ensimmäisten Tubolitojen laadun epätasaisuus. Olen käyttänyt sekä keveimpiä ja ns. normaali painoisia "merkki" tuotteita.
Kuten yllä todettua, termoplastien polyuretaani on tasalaatuista ja varsin suoraviivaisesti työstettävää elastomeeriä. Siitä venytetään koneellisesti kalvoa, joka sen jälkeen hitsataan renkaan muotoon. Prosessi on automatisoitu ja tarvittavien laitteiden valmistajia on vain muutamia, joten suurella todennäköisyydellä pääosa sisärenkaista valmistetaan samalla automatiikalla. Jos tuotteissa on alkuaikoina ollut laatuvikoja, ne on korjattu kokolailla samaan aikaan kaikkiin laitteisiin. Eroa on lähinnä siinä miten paksua ja kerrostettua kalvoa halutaan tehdä, mutta nämäkin alkaa standardoitumaan ja useimmilta valmistajilta saa samoilla paksuuksilla ja painoilla sisureita. Sen vuoksi itse renkaissa on tuskin mitään käytännön eroa valmistajien välillä.
Eroa voi olla venttiileissä, venttiilien kiinnityksissä ja venttiilien vahvikkeissa. Jos paketissa on viallinen kappale, se suurimmalla todennäköisyydellä vuotaa joko venttiilistä tai sen juuresta. Omalle kohdalle ei ole osunut yhtään vuotavaa yksilöä, joten ero eri valmistajien välillä on toistaiseksi korkeintaan marginaalinen. TPU:n venttiili vuotaa siinä missä butyylinkin, joten käytännössä paineet saa tarkastaa ja pumppailla lisää ennen pidempiä ajoja aikalailla riippumatta siitä minkälaisen sisurin ja kenen valmistaman renkaaseensa sisälle laittaa.
^ Yleensä se butyyli on joka vuotaa eikä vain venttiilistä. Normisisuri ja TPU ainakin pitävät ilmaa kyllä pitkään ettei pumppailu ole joka lenkin aloitus hommaa.
Vastauksestasi tuli paljo itsestäänselvyyksiä mutta vastausta kysymykseen en saanut.
^ Yleensä se butyyli on joka vuotaa eikä vain venttiilistä. Normisisuri ja TPU ainakin pitävät ilmaa kyllä pitkään ettei pumppailu ole joka lenkin aloitus hommaa.
Vastauksestasi tuli paljo itsestäänselvyyksiä mutta vastausta kysymykseen en saanut.
Revoloopin Racella tullut ajeltua kaksi kesää ja joka lenkki on käytännössä katsoen lähtenyt käyntiin renkaiden pumppaamisella. Muuten kyllä olleet kestävät sisurit.
Jos butyyli on butyyli, niin mikä on normisisuri?! Eli tarkoittiko kirjoittaja tässä lateksia, kuten arvelen?
Lähinnä kiinnostaa enemmän laadun kuin hinnan vertailu, sen kaltaista testiä etsin. Omien kokemusten perusteella ainoat murheet olleet ensimmäisten Tubolitojen laadun epätasaisuus. Olen käyttänyt sekä keveimpiä ja ns. normaali painoisia "merkki" tuotteita.
Joko löysit etsimäsi? Laitahan meille jakoon.
Opulus, sorry, lateksia tarkoitin... Toisaaltaan luulin ettei kukaan moisia enää käytä...
Föhn, etkös huomannut etten ole vastauksia saanut.
Oletin että olisit nähnyt itse vähän vaivaa.
Tietääkseni lateksia rullausvastuksessa ei ole vielä päihittänyt mikään. TPU:t on lähellä, hyvin lähellä, mutta asettaa tietysti tuon painosta vouhkailun vähän outoon valoon. Lateksisisurit kun painaa tuplat ellei triplat verrattuna TPU.
Tietääkseni lateksia rullausvastuksessa ei ole vielä päihittänyt mikään. TPU:t on lähellä, hyvin lähellä, mutta asettaa tietysti tuon painosta vouhkailun vähän outoon valoon. Lateksisisurit kun painaa tuplat ellei triplat verrattuna TPU.
TPU:n ero lateksiin vierintävastuksessa on watin kymmenysosia. Käytännössä et siis huomaa eroa ajossa mitenkään.
Vastukseen vaikuttaa kalvon paksuus: mitä paksumpi kalvo, sitä enemmän vastusta. Toisaalta TPU on materiaalina vähemmän venyvää ja siksi joidenkin mielestä antaa vähän kovan ajotuntuman.
Mutta TPU on lateksia kevyempi, pakkautuu pienempään tilaan, on vähemmän rikkoutumisherkkä ja pitää ilmaa oleellisesti paremmin.
Föhn, etkös huomannut etten ole vastauksia saanut.
Koska se netistä lukeminen on vaikeaa, väännetään nyt lyhyesti rautalangasta yhteenvetona:
TPU-sisureja saa useilta eri valmistajilta. Niissä on samankaltaisuuksia paljon ja eroja vähän.
Samoja on seuraavat:
- Kaikissa raaka-aine on termoplastinen polyuretaani, jota ostetaan samoilta toimittajilta
- Kaikki valmistetaan koneellisesti, pääosin Kiinassa
- Kaikkia TPU-sisureja saa eri kokoisina, mukaanlukien halkaisija ja kalvon paksuus
- Mitä ohuempi kalvo, sitä kevyempi ja alttiimpi sisuri on reikiintymiselle
- TPU ei kestä venymistä, joten minkään valmistajan sisuria ei saa asentaa isompaan renkaaseen kuin mihin se on speksattu
- Osalla valmistajista vanhoissa malleissa on muovinen venttiili (joka ei pidä ilmaa kovin hyvin) ja uudemmissa metallinen (joka pitää ilmaa hyvin)
- Kaikki TPU-sisurit voi paikata polyuretaaniliimalla
- Kaikkia sisureita käytettäessä kannattaa ennen ajamaan lähtemistä tarkastaa paineet ja pumpata tarvittaessa; pumppausten määrä on jotakuinkin sama, jos venttiili on hyvänlaatuinen eikö sisurissa ole esim hiekan tekemiä pieniä reikiä
- Kaikkia TPU-sisureja käyttäessä kannattaa ottaa mukaan ajoon pari kappaletta varalle sekä rengasraudat ja pumppu
- Kaikkiin sisureihin tulee reikä, jos niillä ajaa nastaan, naulaan, kuoppaan tai ison kiven tai kanttarin yli
- Kaikkia TPU-sisureja voi ostaa kaupasta ja ne pitää silloin maksaa rahalla; monet aikuiset ostavat ne verkkokaupasta, jolloin ne toimitetaan postilla kotiin; Posti on sellainen palvelu joka polkee keltaisella pyörällä - vanhat ihmiset kutsuvat heitä postiljooneiksi.
- Postipaketti tuodaan joskus 400 metrin päähän kotoa, joskus 4 kilometrin päähän. Joskus sisuri pitää hakea vähän kauempaa, koska 4 kilometriä on pidempi matka kuin 400 metriä. Mutta ero ei johdu sisurista eikä se ole sisurin vika.
Eroja on seuraavat:
- Joidenkin valmistajien sisuri on keltainen. Joidenkin vihreä, joidenkin punainen. Ja on niitä myös mm valkoisena, liilana ja pinkkinä, jos semmoisesta väristä tykkää. Värit on kivoja.
- Jotkin sisurit maksavat 3 euroa, jotkin 15 euroa ja jotkin 30 euroa. Jos sisurista maksaa 30 euroa, pitää säästää viikkorahasta huolella.
Pienestä raflaavuudestaan huolimatta Jahucin viestissä on hyvää infoa. Itselle aiemmin täysin vieras TPU on siis jotain muovimaista kamaa. Voisiko sisärengastyypit tiivistää siis näin
1) Lateksi = luonnonkumi, eli sisärengas siltä ajalta kun polkupyörällä ajettiin saatille tai tukkisavotalle. Viitattiinko Lateksi termillä nimenomaan tähän?
2) Butyyli = nykyajan perussisuri, eli jonkinlainen synteettinen kumi tms. Eli kaikki mitä normaalin marketin hyllystä termillä polkupyörän sisuskumi saa on tätä?
3) TPU = uusi muovisisuri, jossa on varmasti jotain hyötyjä vanhaan verrattuna - ainakin paino
4) onko vielä joku muu??
Oma kokemus aiheesta on se (vaikka en olekkaan savotalle tai riiuulle ajanut pyörällä) on se että vanhat sisurit luonnonkumilla pitivät ilman hyvin, mutta niiden heikkous oli venttiilitekniikan vanhanaikaisuus. Eli ainakin se perinteinen dunlop pyöränventtiili on ennemmin tai myöhemmin vuotava. Toki varmaan luonnonkumi prestaventtiilillä oli aika pomminvarma ratkaisu jo silloin menneinä vuosikymmeninä. Nykyinen bilteman butyylirengas on ihan OK, mutta yhtä hyvä se ei ole. Olisiko niin, että butyylipohjainen rengas vain laskee itsensä läpi ilmaa enemmän kuin muinainen vanha tuote? Sille se itsestä ainakin tuntuu, eli uusiakin sisureita saa pumppailla, koska paineet laskevat.
Se mikä itsellä vähän särähti korvaan tässä keskustelussa oli Piikkisika renkaan alle laitettavan sisurin painon optimointi. 29 Piikkisika maasturiin painaa toista kiloa. Saa niillä eri sisureilla toki painoa hieman alas, mutta kyllä sisurin paino Piikkisikalla varustetussa talvimaasturissa on aika murto-osa rullausvastuksen kokonaisuudessa, mutta toki jos kokee sen tarpeelliseksi niin siitä vaan. Itse en tuolle asialle ajatusta uhraisi.
Jahuc, luettelet itsestään selvyyksiä mutta et vastaa kysymykseen. Siis onko missään mitään testiä muualla kuin BRR:ssä jokin? Itseä ei kovinkaan paljoa watit kiinnosta vaan lähinnä keskeiset erot, laatu ja kestävyys.
Tiedän/oletan että esim. Tubolito ja Pirelli tulevat samasta tehtaasta ellei Itävallassa ole jokin TPU tehtaiden keskittymä. Itsellä useita vuosia sitten eka kokeilu oli Foss ja silloin hinta hieman ihmetytti. Ainoa noista tunnetummista valmistajista jotka jääneet käyttämättä/testaamatta on Schwalben Aerothan, syytä en tiedä mutta ei kaikkia ehdi. Nyt ajossa Pirelli mitä en yhtään puhkaissut ja Contin suht uudet.
Oikeastaan ainoat mitkä ei niin innostaneet olivat Revoloopin ohuimmat, kaveri sai puhki työmatka käytössä ja omani siirtyivät vararenkaiksi.
Värillä ei kummemmin väliä, Tubolitot olleet joskus valinta koska istui hyvin silloisen pyörän muuhun värimaailmaan.
Ps. Jahuc, kaikki riippuu vain viikkorahojen suuruudesta, sisurit joka tapauksessa aika olematon kuluerä pyörää kasatessa ;-))
Jahuc, luettelet itsestään selvyyksiä mutta et vastaa kysymykseen. Siis onko missään mitään testiä muualla kuin BRR:ssä jokin? Itseä ei kovinkaan paljoa watit kiinnosta vaan lähinnä keskeiset erot, laatu ja kestävyys.
Kirjoita vaikka
TPU INNER TUBE TEST
sopivaan paikkaan!
Ja sitten eteenpäin.
^ Kiitos vinkistä! Löytyi kun hieman etsi niin tuossa Cycling Weeklyn testissä paljon asiaa.
Saa niillä eri sisureilla toki painoa hieman alas, mutta kyllä sisurin paino Piikkisikalla varustetussa talvimaasturissa on aika murto-osa rullausvastuksen kokonaisuudessa, mutta toki jos kokee sen tarpeelliseksi niin siitä vaan.
Renkaan vierintävastus ei tule painosta vaan siitä miten rengas reagoi tien pinnan kanssa. Vierintävastus nousee jos
- rengas tarttuu tien epätasaisuuksiin
- renkaan pinta pomppii tien pinnan muotojen mukaan
- rengas painuu kasaan.
Kaikkein alhaisin vierintävastus saadaan, jos tien pinta on täysin sileä ja rengas täysin kova eikä painu lainkaan kasaan. Siksi junilla on hyvin pieni vierintävastus. Maantietä ei kuitenkaan tehdä sileästä teräskiskosta, joten kovan vanteen ja tien väliin pitää laittaa jokin pehmuste eli kuminen rengas. Siksi syntyy aina jokin määrä ylimääräistä vastusta.
Mitä kovempi rengas, sitä enemmän se pomppii jonnekin muualle kuin kulkusuuntaan osuessaan tienpinnan epätasaisuuksiin. Siksi huonopintaisella tiellä löysä rengas antaa pienemmän vierintävastuksen. Pinnan kumi muokkautuu epätasaisuuksiin ja rullaa niistä yli aiheuttamatta kulkusuunnan muutosta.
Mutta löysä rengas painuu kasaan. Renkaan vieriessä tämä kasaan painuva alue liikkuu jatkuvasti ja materiaali hankaa silloin itseään vastaan. Tästä kitkasta syntyy lämpöä, joka on energiahukkaa. Hukka tuntuu polkijalle vastuksena. Mitä isompi (pidempi, leveämpi ja syvempi) alue painuu kasaan, sitä suurempi vastus.
Siis mitä löysempi rengas, sitä vähemmän on pinnan epätasaisuudesta johtuvaa vastusta. Mitä kovempi rengas, sitä vähemmän on muokkautumisesta johtuvaa vastusta. Jostain näiden välistä löytyy optimi, joka riippuu ajettavasta tiestä ja renkaan materiaalista.
Joskus renkaaseen halutaan tahallaan lisää vieriessä muovautuvaa materiaalia. Tätä varten renkaassa on kuvio. Kuvion pinta lisää muokkautuvaa pinta-alaa (ja sitä kautta tilavuutta, jossa kitkaa syntyy) ja siksi nostaa lämpöhäviötä. Täysin kuviottoman (sliksi) renkaan vierintävastus on siksi pienempi kuin kuvioidun. Auton renkaassa on kuvio kahdesta syystä: se antaa vedelle kanavan poistua renkaan alta ja lämmittää rengasta. Polkupyörällä ei voi johtua vesiliirtoon, nopeus on siihen liian alhainen. Sen vuoksi polkupyörän maantierenkaassa on kuvio vain sitä varten, että pinta pysyy riittävän lämpimänä ja lisää pitoa.
Polkupyörän talvi- ja maastorenkaassa on kuvio, jotta kumin muoto painuu alla olevaan pintaan ts lumeen, mutaan, hiekkaan tms. Se lisää pitoa, mutta jokainen nyppylä tai ura renkaan pinnassa liikkuu ja heiluu renkaan vieriessä. Syvä kuviointi lisää lämpöhävikkiä aiheuttavaa pinta-alaa. Sen vuoksi maastorengas rullaa huonommin kuin maantierengas.
Talvirenkaan nasta on siihen päälle oma eläimensä, koska se on nimenomaisesti suunniteltu pitoa lisäämään. Pintaan osuessaan ja pinnasta irrotessaan nasta tarrautuu tien pintaan, mikä oleellisesti lisää vierintävastusta.
Jos haluaa pienen vierintävastuksen, pitää minimoida kasaan painuvan materiaalin määrä. Rullatessa kasaan painuu sekä ulkorengas että sisärengas. Pistosuojattu rengas rullaa huonommin kuin pistosuojaamaton, koska suojaus lisää kasaan puristettavan materiaalin määrää. Tubeless-renkailla on pieni vierintävastus, koska kasaan painuvaa sisäkumia ei ole. TPU rullaa hyvin, koska TPU-kalvo on ohut ja materiaalia vähän. Lateksisisuri rullaa hyvin, koska lateksin sisäinen kitka on matala ja lämpöhäviö siksi pieni.
Sisurin paino (huom, siis vain paino, ei materiaalin määrä) ei vaikuta vierintävastukseen. Paino vaikuttaa hitausmomenttiin (inertia). Mitä enemmän painoa on ulkokehällä, sitä suurempi inertia. Se vaikuttaa kiihtyvyyteen. Kevyissä maantiepyörissä halutaan kevyt sisuri, jotta pyörä tuntuu ketterämmältä ja jotta mäissä on vähemmän ylös raahattavaa painoa.
Muutaman kymmenen gramman optimointi ei ajaessa tunnu käytännössä mitenkään. Mutta jos sekä eturenkaassa että takarenkaassa on butyyli ja satulalaukussa kulkee lisäksi pari vararengasta, niiden kaikkien vaihtaminen TPU:hun voi parhaimmillaan pudottaa kokonaisuuden painoa puoli kiloa. Kalliimmissa pyörissä ero on melkein 10% kokonaispainosta. Sen jo tuntee.
Jahuc, luettelet itsestään selvyyksiä mutta et vastaa kysymykseen. Siis onko missään mitään testiä muualla kuin BRR:ssä jokin? Itseä ei kovinkaan paljoa watit kiinnosta vaan lähinnä keskeiset erot, laatu ja kestävyys.
Ei niissä nykyään ole muuta eroa kuin väri ja hinta. Aikaisemmin halvoissa kiinalaisissa oli huonot vuotavat venttiilit, mutta nykyään nekin on korjattu. Nykyiset pitää ilmaa niin hyvin, ettei eroa arjessa huomaa. Jos hankkii ihan ohuita kumeja niin niitä voi herkästi puhkoa asentaessa ja hiekanjyvät menee helpommin läpi, jos väliin jäi roskaa. Mutta kun melkein kaikilta valmistajilta saa sekä ohuita että paksuja TPU-sisureja, valinta on ihan omasta ostopäätöksestä kiinni.
Jossain oli juttua miten sisä- ja ulkokumin väliin laitettava liukaste/rasva voi vähentää vierintävastusta, selittäisiköhän tpu:n liukkaus osan paremmasta rullauksesta.
Jossain oli juttua miten sisä- ja ulkokumin väliin laitettava liukaste/rasva voi vähentää vierintävastusta, selittäisiköhän tpu:n liukkaus osan paremmasta rullauksesta.
En tiedä TPUsta, mutta ainakin minä käytin aikoinaan perinteisten sisureiden kanssa talkkia, ja olin mukamas tuntevan eron.
Yksi vielä mikä noita TPU-sisureita erottaa on paikkaus. Eilen kävi asiakas hakemassa revoloopin paikkasatsin, kun toisen valmistajan paikka ei toiminut. Revoloopin oma paikka on ns hetivalmis, enkä tiedä sopiiko muiden valmistajien renkaisiin. Kiva olis jos sopis :). Siihen nähden miten paljon mulla hajosi sisureita läskissä, ei noista tpu-sisureista ole juurikaan tullut meille tietoon että olisivat heikompia, vaikka painavat huomattavasti vähemmän.
^Joskus nuoruudessa jotkin perussisurit oli jo valmiiksi talkitut, lienee oli tarkoitus helpottaa asennusta.
Muistaakseni Schwalbe ilmoittaa omien paikkojen sopivan muidenkin kanssa ja Contin mukana tuli paikkalappu mukana. Pirellin paikat liiman kanssa ja suurin osa noita "heti valmiita". Toimivuudesta osaa sanoa kun en ole kuin yhden Tuboliton paikan käyttänyt.
Jossain oli juttua miten sisä- ja ulkokumin väliin laitettava liukaste/rasva voi vähentää vierintävastusta, selittäisiköhän tpu:n liukkaus osan paremmasta rullauksesta.
Teoriassa kyllä. Mikä tahansa kitkaa vähentävä pienentää vastusta. Miten sitten käytännössä on hyvä kysymys, en ole nähnyt asiasta testituloksia tai testannut itse.
Todennäköisesti vaikutus on kuitenkin pieni. Isompi vaikutus on itse kumiseoksella eli rengasmateriaalin sisäisellä kitkalla. Sen voi päätellä mm siitä, että lateksi ei ole pinnaltaan yhtä liukas, mutta vierintävastus on edelleen vähintään yhtä hyvä. Butyylinkin saa rullaamaan hyvin kunhan vaan sisuria ohentaa ja kasaan painuvan materiaalin määrää vähentää (esim Contin tai Schwalben "light" versiot). Ja edelleen paksu lateksi on nopeampi kuin ohut butyyli.
Jos liukasteella oikeasti olisi merkitystä, ihan varmasti joku myisi silikonipinnotteisia ulkorenkaita. Tai Silca koettaisi kaupata jotain ylihintaista liukastetta. Ei tietääkseni myy.
Mitä huokoisempaa polyymeeriverkko renkaassa siis on ja mitä vähemmän säikeet ottaa toisiinsa kiinni, sitä vähemmän kitkaa ja vierintävastusta. Toisaalta huokoisen verkon haitta on, että se päästää helpommin ilmamolekyylejä läpi - lateksi vuotaa selvästi enemmän. Ulkorenkaassa heikosti kiinni oleva säie taas irtoaa tiehen eli rengas kuluu nopeammin. Siksi hyvin rullaavalla kisarenkaalla on lyhyempi käyttöikä kuin vähän kovemmalla ja hitaammalla treenirenkaalla.
TPU on tällä hetkellä materiaali, jolla noita parametreja saa optimoitua helpoimmin. Se on kulutusta kestävää ja riittävän tiheää, jotta ilma pysyy sisällä vaikka kalvo olisi ohut ja kitkatilavuus pieni.
Jossain oli juttua miten sisä- ja ulkokumin väliin laitettava liukaste/rasva voi vähentää vierintävastusta, selittäisiköhän tpu:n liukkaus osan paremmasta rullauksesta.
TPU ei rullaa paremmin. Se on hitaampi kuin lateksi. Se rullaa paremmin verrattuna paksuun butyyli sisuriin. Ultra light TPU rullaa jo lähelle lateksia, mutta edelleen lateksi on smoothimpi ja nopeampi ajaa. Tuon vuoksi vielä sisureita käyttävät pro tallit niillä ajavat.
^Siis "amatöörit" ajaa litkuilla? Eikös täälläkin iso osa ainakin varustelun suhteen mukaile pro porukkaa? Ainakin niin kuvitellut keskustelujen perusteella.
Ymmärrätkö lukemaasi ollenkaan?
Kuminauha
29.12.2024, 00.42
^^ "sisureita käyttävät pro tallit" käsittääkseni rajaa pois tubelessia käyttävät pro tallit....
Sen verran lisäisin että mitä isommasta renkaasta eli suuremmasta pinta-alasta on kyse niin sitä suuremmaksi muuttuu kitka sisurin ja renkaan välillä. Tämän voivat uskoakseni todistaa kaikki läskipyöräilijät jotka ovat siirtyneet sisureista litkuihin, oli talkkia välissä tai ei. Pätee myös muissa maastopyörissä. Maantiepyörien nakeissa ero on huomattavasti pienempi mutta tarkalla jalalla aistittavissa.
Itsellänihän on aina ensimmäinen operaatio uuden pyörän kanssa sisureiden poistaminen ja litkujen laitto koska mikään ei ole mielestäni niin ahterista kuin sisureiden kanssa pelaaminen, mutta hyvä että tässäkin voi kukin harrastaa tavoilleen uskollisesti.
^^Kuminauha, sarkasmia...
^Kepsu, "mutta hyvä että tässäkin voi kukin harrastaa tavoilleen uskollisesti". Juuri noin, itse en pidä sisurien kanssa "pelaamista" sen kummoisempana kuin litkujenkaan ja jopa tuossa pienessä mielenhäiriössä jopa mietin seuravien reunkaiden litkuttamista mutta tais mennä aika äkkiä ohi.
Renkaan vierintävastus ei tule painosta vaan siitä miten rengas reagoi tien pinnan kanssa. Vierintävastus nousee jos
- rengas tarttuu tien epätasaisuuksiin
- renkaan pinta pomppii tien pinnan muotojen mukaan
- rengas painuu kasaan.
Kaikkein alhaisin vierintävastus saadaan, jos tien pinta on täysin sileä ja rengas täysin kova eikä painu lainkaan kasaan. Siksi junilla on hyvin pieni vierintävastus. Maantietä ei kuitenkaan tehdä sileästä teräskiskosta, joten kovan vanteen ja tien väliin pitää laittaa jokin pehmuste eli kuminen rengas. Siksi syntyy aina jokin määrä ylimääräistä vastusta.
Mitä kovempi rengas, sitä enemmän se pomppii jonnekin muualle kuin kulkusuuntaan osuessaan tienpinnan epätasaisuuksiin. Siksi huonopintaisella tiellä löysä rengas antaa pienemmän vierintävastuksen. Pinnan kumi muokkautuu epätasaisuuksiin ja rullaa niistä yli aiheuttamatta kulkusuunnan muutosta.
Mutta löysä rengas painuu kasaan. Renkaan vieriessä tämä kasaan painuva alue liikkuu jatkuvasti ja materiaali hankaa silloin itseään vastaan. Tästä kitkasta syntyy lämpöä, joka on energiahukkaa. Hukka tuntuu polkijalle vastuksena. Mitä isompi (pidempi, leveämpi ja syvempi) alue painuu kasaan, sitä suurempi vastus.
Siis mitä löysempi rengas, sitä vähemmän on pinnan epätasaisuudesta johtuvaa vastusta. Mitä kovempi rengas, sitä vähemmän on muokkautumisesta johtuvaa vastusta. Jostain näiden välistä löytyy optimi, joka riippuu ajettavasta tiestä ja renkaan materiaalista.
Joskus renkaaseen halutaan tahallaan lisää vieriessä muovautuvaa materiaalia. Tätä varten renkaassa on kuvio. Kuvion pinta lisää muokkautuvaa pinta-alaa (ja sitä kautta tilavuutta, jossa kitkaa syntyy) ja siksi nostaa lämpöhäviötä. Täysin kuviottoman (sliksi) renkaan vierintävastus on siksi pienempi kuin kuvioidun. Auton renkaassa on kuvio kahdesta syystä: se antaa vedelle kanavan poistua renkaan alta ja lämmittää rengasta. Polkupyörällä ei voi johtua vesiliirtoon, nopeus on siihen liian alhainen. Sen vuoksi polkupyörän maantierenkaassa on kuvio vain sitä varten, että pinta pysyy riittävän lämpimänä ja lisää pitoa.
Polkupyörän talvi- ja maastorenkaassa on kuvio, jotta kumin muoto painuu alla olevaan pintaan ts lumeen, mutaan, hiekkaan tms. Se lisää pitoa, mutta jokainen nyppylä tai ura renkaan pinnassa liikkuu ja heiluu renkaan vieriessä. Syvä kuviointi lisää lämpöhävikkiä aiheuttavaa pinta-alaa. Sen vuoksi maastorengas rullaa huonommin kuin maantierengas.
Talvirenkaan nasta on siihen päälle oma eläimensä, koska se on nimenomaisesti suunniteltu pitoa lisäämään. Pintaan osuessaan ja pinnasta irrotessaan nasta tarrautuu tien pintaan, mikä oleellisesti lisää vierintävastusta.
Jos haluaa pienen vierintävastuksen, pitää minimoida kasaan painuvan materiaalin määrä. Rullatessa kasaan painuu sekä ulkorengas että sisärengas. Pistosuojattu rengas rullaa huonommin kuin pistosuojaamaton, koska suojaus lisää kasaan puristettavan materiaalin määrää. Tubeless-renkailla on pieni vierintävastus, koska kasaan painuvaa sisäkumia ei ole. TPU rullaa hyvin, koska TPU-kalvo on ohut ja materiaalia vähän. Lateksisisuri rullaa hyvin, koska lateksin sisäinen kitka on matala ja lämpöhäviö siksi pieni.
Sisurin paino (huom, siis vain paino, ei materiaalin määrä) ei vaikuta vierintävastukseen. Paino vaikuttaa hitausmomenttiin (inertia). Mitä enemmän painoa on ulkokehällä, sitä suurempi inertia. Se vaikuttaa kiihtyvyyteen. Kevyissä maantiepyörissä halutaan kevyt sisuri, jotta pyörä tuntuu ketterämmältä ja jotta mäissä on vähemmän ylös raahattavaa painoa.
Muutaman kymmenen gramman optimointi ei ajaessa tunnu käytännössä mitenkään. Mutta jos sekä eturenkaassa että takarenkaassa on butyyli ja satulalaukussa kulkee lisäksi pari vararengasta, niiden kaikkien vaihtaminen TPU:hun voi parhaimmillaan pudottaa kokonaisuuden painoa puoli kiloa. Kalliimmissa pyörissä ero on melkein 10% kokonaispainosta. Sen jo tuntee.
Erinomainen vastaus ja avasi itselleni asian, miksi ei ajeta pelkällä vanteella. Käytännön kokemushan on, että kovempi kumi on aina rullaavampi, joten logiikka on, että olisiko pelkkä vanne vielä nopeampi, mutta eihän se sitä todellakaan ole? Olin omassa tarinassani epätarkka - tarkoitin nimenomaan inertiaa vaikka ehkä puhuinkin vierintävastuksesta - tai oikeastaanhan kyse on niiden kombinaatiosta. Pyörivän massan kevennys auttaa renkaan kiihtyvyyteen kiistatta ja sikäli kevyempi sisuri on ehdottomasti parempi kuin raskaampi. Siinä kannassa edelleen pysyn, että Piikkisian tapauksessa vierintavastus ja pyörivä massa ovat jo valmiiksi sen verran korkeita, että sisuria keventämällä saatu vaikutus on takuulla vähäinen. Sitäpaitsi tähän kuuluu henkilökohtainen vinkkeli, jossa vyöllä kuljetetaan kymmeniä ylimääräisiä kiloja. Kaikista järkevintä pyörän keventämistä on keventää pyöräilijää. Siitä ne grammat irtoavat helpoiten ja siinä niiden keventämisestä on eniten hyötyä.
Eli meidän mahakkaiden setämiesten ei kyllä ole perusteltua ihan mahdottomasti pyörän viimeisä grammoja pohtia vaan kannattaa keskittyä pelkkään ajamiseen. Ammattipyöräilyssä tilanne on toinen - siellä kuskista on jo viilattu aikalailla kaikki pois mikä kannattaa ottaa ja voihan olla, että joku meistä harrastajistakin on jo sen puolen laittanut kuntoon.
Minulle sisärenkaat ja niiden varakappaleet vaikuttavat pyörän päällä olevaan kokonaisuuteen prosentteja tai niiden osia. Sitä ei kyllä tunne ajaessa....tai sitten pitäsi olla kaksi samanlaista pyörää eri sisureilla, että voisi lennosta hypätä pyörästä toiseen ja tunnustella asiaa.
Käytännön kokemushan on, että kovempi kumi on aina rullaavampi,
No ei ole.
^Totta tuokin. Itselle keveys on harrastus enkä mieti sitä että saavutanko sillä mitään muuta kuin mielihyvää itselleni ja kun kokee/luulee pyörän kulkevan paremmin ja kevyemmin.
Eihän se ole sen kummempi seikka kuin sekään että kalleilla +5K huippukilpureilla ajavat setämiehet pärjäisivät selkeästi huomattavasti edullisemmilla kapistuksilla. Jokainen uskoo mihin uskoo ja saa siitä mielihyvää. Rahansa voi laittaa kuitenkin selkeästi huonompiin kohteisiin kuten esim. autoihin ;-)
No ei ole.
Näin minä sen koen, kun kyse on tavallisesta sileästä alustasta ja sileästä kumisesta renkaasta. Jos joku kokee toisin saa kokea, mutta kyllä tuota kovempi rullaa paremmin ajatusta voi jonkinlaisena yleisenä linjana pitää. Vai tuleeko jossain vaiheessa niin kova paine, että rullaus huononee? Minä en ole vielä moista painetta saanut aikaan. Maasto on sitten erikseen - siellä paine lisää kaikkea muuta ikävää ja sitäkautta rullaus huononee, mutta jos pistetään kaksi mummoa asvaltilla alamäkeen tunturi daamillaan, niin se jolla on enemmän painetta rullaa minusta aina pidemmälle, sikäli kun mummot ovat muodoltaan ja kooltaan samanlaisia
Mutta sen myönnän, että vanne rullaa huonommin, kuin kumi eli jossain vaiheessa kovuus kiistatta haittaa rullausta, mutta en ole vielä kumilla sitä rajaa löytänyt - vanteella kyllä. Jotenkin se joustavuus siihen vierintävastukseen liittyy ja sitä jahuc avasi minusta ihan hienosti ja kansantajuisesti.
Se kansantajuisuus on oikeastaan se minun ainoa kiinnostus tässä, eli tämä keskusteluhan lähti termeistä Aerothan ja TPU. Ne eivät sille mummolle (eivätkä minullekkaan) sano mitään ja pitää alkaa googlailemaan. Sittemmin on käynyt ilmi, että kyse on lähinnä muovimaisesta venymättömästä kalvosta. Varmasti hyvä ja ajatus on kirkas, mutta kyllä se Tunturi Daami kannattaa jatkossakin Bilteman (tms.) sisurilla ajaa. Ei siihen tällaisia hienouksia tarvita. Noiden termien ymmärtäminen on vain tarpeen, ettei joku pahantahtoinen pyöräkauppias onnistu kusettamaan mummolle satasella uutta TPU sisuria - ei se mummo siitä mitään hyödy vaikka kauppias hyötyisikin.
Mutta sen myönnän, että vanne rullaa huonommin, kuin kumi
Teräspyörän vierintävastus teräskiskolla (e.g. juna) on alhaisempi kuin minkään kumipyörän. Mutta kun tiet eivät ole sileitä kuin teräskisko.
... joten logiikka on, että olisiko pelkkä vanne vielä nopeampi,
Jos jostain sopivan junaradan pätkän löydät ja resiinaa poljet niin silloin kyllä. Muulloin ei.
Käytännön kokemushan on, että kovempi kumi on aina rullaavampi,
Vain hyvin rajatuissa ympäristöissä. Pyöräilyssä tilanne tulee vastaan lähinnä sisällä velodromilla ajettaessa. Siellä käytetään kovia paineita.
Maantiellä ajaessa joskus voit kesällä löytää myös tienpätkän johon on just vedetty uusi silkinpehmeä bitumi päälle. Silloin kova rengas rullaa. Jos tie on jotain muuta niin kannattaa vähän päästää paineita pois.
Se kansantajuisuus on oikeastaan se minun ainoa kiinnostus tässä, eli tämä keskusteluhan lähti termeistä Aerothan ja TPU. Ne eivät sille mummolle (eivätkä minullekkaan) sano mitään ja pitää alkaa googlailemaan. Sittemmin on käynyt ilmi, että kyse on lähinnä muovimaisesta venymättömästä kalvosta.
TPU on ulkoisesti samantyyppistä muovia kuin vaikka kaupan muovipussi. Kuvittele täyttäväsi rangasmainen muovipussi ilmalla ja laita se pyörään, lopputulos on vähän samanlainen.
Tarkkaan ottaen TPU ei ole samaa materiaalia kuin kaupan kassi. Kaupan muovipussi on polyeteeniä, sisäkumi (tai -muovi) on polyuretaania. TPU on vähän PE:tä joustavampaa ja kestää paremmin hankausta ja lämpöä. Siksi sitä käytetään mm kumiveneissä, kengissä ja puutarhaletkuissa. TPU:lla on paljon käyttöä myös auto- ja lääketeollisuudessa. Koska TPU:sta tehty kappale joustaa, sillä voi myös korvata kumia joissain paikoissa missä tarvitaan pehmustusta.
Sen verran lisäisin että mitä isommasta renkaasta eli suuremmasta pinta-alasta on kyse niin sitä suuremmaksi muuttuu kitka sisurin ja renkaan välillä. Tämän voivat uskoakseni todistaa kaikki läskipyöräilijät jotka ovat siirtyneet sisureista litkuihin, oli talkkia välissä tai ei. Pätee myös muissa maastopyörissä. Maantiepyörien nakeissa ero on huomattavasti pienempi mutta tarkalla jalalla aistittavissa.
Juu, tämä täsmää. Fatbiken raskaus tulee pitkälti siitä, että kontaktipinta tiehen on laaja, jolloin kumia liikkuu enemmän. Tosin luulen, että kitkasta pääosa on sisurin materiaalin sisäistä kitkaa.
Tosin täytyy myöntää, että omakohtaista kokemusta fäteistä ei ole kun ajelen vain maastokumeilla ja niitä kapeammilla. Mutta naapurin Katja kun lähtee tuosta pihan toiselta puolelta aamulla töihin niin eron näkee ihan paljain silmin. On siinä sen verran monta kerrosta läskiä kumien päällä, että takuuvarmasti syntyy kitkaa enemmän kuin hänen ja Jonen avioliitossa konsanaan. Ja se on kyllä semmoinen määrä, ettei mikään ihme että puuskuttaa jo postilaatikon kohdalla. Enkä niitä tukkeja kyllä kutsuisi "tarkoiksi" hyvällä tahdollakaan.
Erinomainen vastaus ja avasi itselleni asian, miksi ei ajeta pelkällä vanteella. Käytännön kokemushan on, että kovempi kumi on aina rullaavampi, joten logiikka on, että olisiko pelkkä vanne vielä nopeampi, mutta eihän se sitä todellakaan ole? Olin omassa tarinassani epätarkka - tarkoitin nimenomaan inertiaa vaikka ehkä puhuinkin vierintävastuksesta - tai oikeastaanhan kyse on niiden kombinaatiosta. Pyörivän massan kevennys auttaa renkaan kiihtyvyyteen kiistatta ja sikäli kevyempi sisuri on ehdottomasti parempi kuin raskaampi. Siinä kannassa edelleen pysyn, että Piikkisian tapauksessa vierintavastus ja pyörivä massa ovat jo valmiiksi sen verran korkeita, että sisuria keventämällä saatu vaikutus on takuulla vähäinen. Sitäpaitsi tähän kuuluu henkilökohtainen vinkkeli, jossa vyöllä kuljetetaan kymmeniä ylimääräisiä kiloja. Kaikista järkevintä pyörän keventämistä on keventää pyöräilijää. Siitä ne grammat irtoavat helpoiten ja siinä niiden keventämisestä on eniten hyötyä.
Eli meidän mahakkaiden setämiesten ei kyllä ole perusteltua ihan mahdottomasti pyörän viimeisä grammoja pohtia vaan kannattaa keskittyä pelkkään ajamiseen. Ammattipyöräilyssä tilanne on toinen - siellä kuskista on jo viilattu aikalailla kaikki pois mikä kannattaa ottaa ja voihan olla, että joku meistä harrastajistakin on jo sen puolen laittanut kuntoon.
Minulle sisärenkaat ja niiden varakappaleet vaikuttavat pyörän päällä olevaan kokonaisuuteen prosentteja tai niiden osia. Sitä ei kyllä tunne ajaessa....tai sitten pitäsi olla kaksi samanlaista pyörää eri sisureilla, että voisi lennosta hypätä pyörästä toiseen ja tunnustella asiaa.
Tässä on hyvä huomioida että ns perstuntuma voi ja poikkeaa todellisesta suorituskyvystä.
Kovempi rengas(paine?) tuottaa enemmän vauhdinhurmaa kun välityön palaute tienpinnasta on tuntuvampi. Tavallaan sama kun joskus 90-luvulla ensimmäistä kertaa kokeilin täysjoustopyörää (olikohan joku Spesialized Stumpjumper tai vastaava) niin tuntuma oli että se on hidas koska tuntuma tiehen oli aivan eri. Kenties tästäkin syystä 23mm oli pitkään ns normirengas mutta nyttemmin kun ihan mitattavaa dataa on saatavilla enemmän kuin tarpeeksi on helppoa selvittää että pienin vierintävastus saavutetaan säätämällä rengaspaineet alustan, renkaan ja pyörän+kuskin painon tuottaman yhtälön mukaan.
edit.
sisärenkaat ja rengaspaineet optimoimalla voidaan saavuttaa hyvinkin 10W tai jopa enemmän tehonsäästö joka voidaan hyödyntää jaksamisessa, ajamisen miellyttävyydessä tai nopeudessa tai näiden yhdistelmässä.
TPUn eduksi omien n. 5 v. Tubolito-kokemukseni perusteella väittäisin että pienten reikien vaikutus renkaan tyhjentymiseen TPUlla on pienempi. Eli usein renkaaseen tullutta pientä reikää ei huomaa välttämättä edes 20 km matkalla vaan vasta kotona seuraavana päivänä. Syynä se ettei TPUssa oleva reikä veny niin kuin butyyli- tai lateksisisurissa.
Paineen vaikutus rullaavuuteen on merkittävä, ja Silcan sivuilla olevalla laskurilla voi helposti saada omalle painolle/renkaan leveydelle/tien pinnalle/ajotyylin kutakuinkin oikean paineen.
TPUn eduksi omien n. 5 v. Tubolito-kokemukseni perusteella väittäisin että pienten reikien vaikutus renkaan tyhjentymiseen TPUlla on pienempi. Eli usein renkaaseen tullutta pientä reikää ei huomaa välttämättä edes 20 km matkalla vaan vasta kotona seuraavana päivänä. Syynä se ettei TPUssa oleva reikä veny niin kuin butyyli- tai lateksisisurissa.
Tämä.
Toisaalta oma kokemukseni on että TPU renkaisiin vaikuttaa tulevan niitä pieniä vuotoja ihan itsestään. Kokemuksia lähinnä kevyimmistä Revoloop, Tubolito, RideNow ja Cyclami versioista. Nyt Gravelissa olevat Aerothanit vaikuttaa tukevammilta mutta onhan ne myös hieman painavammat eikä vierintävastukseltaan parhaat mahdolliset. Maantiepyörässä (700x25) lateksit olleet parhaat vaikka suotavat siihen malliin että päivittäini syytä pumpata mutta mukavuus ja rullaavuus ovat niillä parhaat, tubeless sitten ilmeisesti siitäkin parempi. Tubeleksissa pitää huomioida että myös ulkorengas on eri kuin sisärenkaallinen versio eli usein hieman painavampi jolloin on riskinä että itse ulkorenkaan vierintävastus onkin suurempi. Toki voi tubeless ulkorenkaan kanssa käyttää sisärengasta jos haluaa yhdistää molempien "huonot" puolet.
Näin minä sen koen, kun kyse on tavallisesta sileästä alustasta ja sileästä kumisesta renkaasta. Jos joku kokee toisin saa kokea, mutta kyllä tuota kovempi rullaa paremmin ajatusta voi jonkinlaisena yleisenä linjana pitää. Vai tuleeko jossain vaiheessa niin kova paine, että rullaus huononee? Minä en ole vielä moista painetta saanut aikaan. Maasto on sitten erikseen - siellä paine lisää kaikkea muuta ikävää ja sitäkautta rullaus huononee, mutta jos pistetään kaksi mummoa asvaltilla alamäkeen tunturi daamillaan, niin se jolla on enemmän painetta rullaa minusta aina pidemmälle, sikäli kun mummot ovat muodoltaan ja kooltaan samanlaisia
Mutta sen myönnän, että vanne rullaa huonommin, kuin kumi eli jossain vaiheessa kovuus kiistatta haittaa rullausta, mutta en ole vielä kumilla sitä rajaa löytänyt - vanteella kyllä. Jotenkin se joustavuus siihen vierintävastukseen liittyy ja sitä jahuc avasi minusta ihan hienosti ja kansantajuisesti.
Mahkas setämies ei ehkä voi laittaa renkaisiin niin kovia paineita, että kulku hidastuisi sileällä asfaltilla, mutta normi painoinen tuon eron kyllä huomaa. Frendi pisti kerran 28mm maantirenkaaseen 6bar painetta ja takarengas alkoi hyppimään kovassa vauhdissa. Sen oikeasti näki takana ajaessa silmällä. Ja assu oli tuossa kohdassa suhteellisen sileää. Vähänkään karkeammalla assulla tuollainen on täysi jarru.
Ja siis oikeastihhan se rengas ei ole hitaampi, vaikka onkin pehmeämpi. Fiilis on vaan erillainen. Kannattaa käyttää esim sramin (https://axs.sram.com/guides/tire/pressure)laskuria paineisiin, eikä arpoa noita summassa.
Tämä.
Toisaalta oma kokemukseni on että TPU renkaisiin vaikuttaa tulevan niitä pieniä vuotoja ihan itsestään. Kokemuksia lähinnä kevyimmistä Revoloop, Tubolito, RideNow ja Cyclami versioista. Nyt Gravelissa olevat Aerothanit vaikuttaa tukevammilta mutta onhan ne myös hieman painavammat eikä vierintävastukseltaan parhaat mahdolliset. Maantiepyörässä (700x25) lateksit olleet parhaat vaikka suotavat siihen malliin että päivittäini syytä pumpata mutta mukavuus ja rullaavuus ovat niillä parhaat, tubeless sitten ilmeisesti siitäkin parempi. Tubeleksissa pitää huomioida että myös ulkorengas on eri kuin sisärenkaallinen versio eli usein hieman painavampi jolloin on riskinä että itse ulkorenkaan vierintävastus onkin suurempi. Toki voi tubeless ulkorenkaan kanssa käyttää sisärengasta jos haluaa yhdistää molempien "huonot" puolet.
Niin tuo on just se ero kevyessä TPU:ssa vs latex. Normi latexiin ei kyllä reikiä ainakaan omassa käytössäni tule. Sisurit pitää vaihtaa vanhuuttaan uusiin. Sitten jos vaihtaa paksumpaan TPUn niin tulee pataan reilusti rullauksessa ja mukavuudessa. Latexin ja tubeleksen välillä en kyllä itse eroa oikeastaan huomaa. Käytän molempia. Enimmäkseen nyt tublesta, koska se on helpompi asennettaessa ja paineita ei tarvitse tarkistella työmatkoille.
Jos eroa conteissa on, niin mielestäni niinpäin, että latexilla gp5000 on mukavampi mitä tubeleksena. Eli tuon takia ei kyllä kannata tubelekseen siirtyä.
Ajelin itse taas jonkin aikaa sisureilla espanjassa, mutta vannejarrupyörän kanssa ne alamäkijarrut alkoivat vähän pelottamaan ja siirryin takaisin tubelekseen. Yksi lateksi oli jo sulanut suht nätisti kehään kiinni. Ei onneksi vielä hajonnut.
Kannattaa käyttää esim sramin (https://axs.sram.com/guides/tire/pressure)laskuria paineisiin, eikä arpoa noita summassa.
Tuosta on hyvä lähteä - olen aina vetänyt 25-30% enemmän kuin tuo sanoo ja jos menisin noin alhaisilla niin se tuntuu raskaalta. Mutta hyvä että on joku numero, josta lähteä liikkeelle.
Jahuc, kuitenkin sen tosiasian myönnät että kovin rengas rullaa parhaiten jos ei ulkoisia seikkoja huomioida?
Jahuc, kuitenkin sen tosiasian myönnät että kovin rengas rullaa parhaiten jos ei ulkoisia seikkoja huomioida?
Jos minuun viittaat niin tämä ei vienyt uskoani siitä, että kovin on paras mihinkään, mutta antoi ehdottomasti ajattelemisen aihetta ja uusia näkökulmia. Se että 6 barilla mikään pomppisi mihinkään minun alla ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, jos nyt ei ihan juurakkopolkua ajeta. Eli kyllä kestopäällysteen pitää olla katastrofaalisen huono, että tuollaista hyppimistä havaitsisin. Ei silti oli minulla joskus tuubirengas jossa luvattiin kestoa 15 barin saakka, mutta pumpusta loppui eväät kympissä. Ei se minusta ollut huono sillä kympilläkään ajaa.
^ En sinuun vaan lähinnä Jahucin myöntymiseen kovan renkaan paremmuudesta tietyissä olosuhteissa.
Itsellä sen verran kokemusta kovista renkaista nuoruuden ekassa kunnon maantiepyörässä, 21-23milliset tuubit ja paineet tuollaista +/-8baria. Nykyiset käyttämäni paineet suht olemattomia mutta ei noista nuoruuden vuosista sen kummempia huonoja kokemuksia jäänyt paitsi mitä lieveilmiöitä noihin tuubeihin liittyi.
Jahuc, kuitenkin sen tosiasian myönnät että kovin rengas rullaa parhaiten jos ei ulkoisia seikkoja huomioida?
Joo se kova on varmasti hyvä pyörän roikkuessa vain seinällä.
Jahuc, kuitenkin sen tosiasian myönnät että kovin rengas rullaa parhaiten jos ei ulkoisia seikkoja huomioida?
^ En sinuun vaan lähinnä Jahucin myöntymiseen kovan renkaan paremmuudesta tietyissä olosuhteissa.
MItä eroa on "ulkoisilla seikoilla" ja "tietyillä olosuhteilla"? Mitä siis pitää huomioida ja mitä jättää huomioimatta?
^ Johan itse mainitsit, esim. velodromin pinta...
Onko näistä kokemusta että kuinka luotettavia tuloksia on saatu?
https://axs.sram.com/guides/tire/pressure
https://silca.cc/en-eu/pages/pro-tire-pressure-calculator?srsltid=AfmBOoo0rdBpSnhZnW0-HghV00J9SiWSIHpX-WOgwYQQnTgmJDljaTFW
https://www.renehersecycles.com/tire-pressure-calculator/?srsltid=AfmBOorgbZrcVAWZo4P-2HZy3I1S9Wc0ZRc0D2Xme8ikPBorJ-wbk-AY
Keskustelua muualla:
https://weightweenies.starbike.com/forum/viewtopic.php?t=172702
^ Johan itse mainitsit, esim. velodromin pinta...
Ja miten velodromin pinta pitäisi tässä kohtaa keskustelua huomioida?
Onko näistä kokemusta että kuinka luotettavia tuloksia on saatu?
Riippuu täysin siitä mitä "luotettava" tarkoittaa. Jokainen laskuri joutuu tekemään jotain oletuksia mm rengastyypistä, tien karheudesta, ajoasennosta, lämpötilasta tms. Jos oletukset osuvat oikeaan niin arvo on tarkempi ja jos ei osu niin arvio on heikompi. Laskurista saat lisäksi vain yhden luvun, mutta tosielämässä olosuhteet muuttuvat koko ajan ajon aikana. Siksi yksi laskuri voi antaa luvun, joka on ihan optimi yhdelle pätkälle ajoa mutta toisella kohtaa reittiä toisen laskurin luku olisi parempi.
Jokainen noista antaa jotain suuntaa, joka on varmasti parempi kuin että paineet laittaa ihan pelkällä mutulla. Mutta tarkan arvon saisi ainoastaan mittaamalla. Jos haet vastausta siihen mikä noista sopisi juuri siihen ajoon jota itse teet, ikävä kyllä siihen asiaan ei kukaan voi kunnolla luotettavasti vastata, koska kukaan ei tiedä kaikkia yksityiskohtia riittävällä tarkkuudella.
Jahuc, paina vaikka poski velodromin pintaan ja tunnet kyllä kuinka sileältä tuntuu. Aloita niistä jossa ajettu esim. tunnin aika-ajojen ennätyksiä.
Toisaaltaan voithan jaaritella pitkäänkin edeltäjiesi tapaan jos et parempaa keksi, itse vain lainasin lausettasi.
Jahuc, paina vaikka poski velodromin pintaan ja tunnet kyllä kuinka sileältä tuntuu. Aloita niistä jossa ajettu esim. tunnin aika-ajojen ennätyksiä.
Toisaaltaan voithan jaaritella pitkäänkin edeltäjiesi tapaan jos et parempaa keksi, itse vain lainasin lausettasi.
Kyllä sisävelodromin pinta on tasainen. Velodromiasia käytiin ketjussa läpi jo aikaa sitten. Joten sama kysymys kuin mitä moni muu on kysynyt: luetko näitä ketjuja lainkaan vai vietätkö sunnuntaisi lähinnä kusipurkki pöydän alla vahdissa kyttäämässä josko johonkin ketjuun voisi kommentoida jotain?
Oletan että jos Silcan laskuriin syötää parametrit järkevästi niin ollaan 0,5 bar tarkuudella mutta aika vähän omaa kokemusta, vähän kuitenkin.
Tosin on mahdotonta sanoa onko vierintävastus optimoitu "pilkulleen", lähinnä idea on se että ollaan oikealla "hehtaarilla". Todennäköisesti suurin virhe syntyy käyttäjän toimesta eli ei osata antaa oikeita parametrejä tai ei osata ennakoida niitä oikein.
Jahuc, luen kyllä mutten tuollaisia jaarituksiasi itsestäänselvyyksistä. Ja tuo kusipurkkijuttu kertoo myös paljon sinun muusta kapasiteetista. Sukupuoltasi tietämättä, tyttö tai poju niin ei kannata täydentää älyllistä vajavaisuutta tai tuoda sitä julki
MPS, useaa taulukkoa vuosien aikana käyttänyt/testannut ja kaikki on vain osviittaa. Kannattaa niiden perusteella muokata paineita omien mieltymysten mukaan ja sillä tavalla löytää mieleiset paineet.
Sivustakatsoja
30.12.2024, 09.58
Kyllä sisävelodromin pinta on tasainen. Velodromiasia käytiin ketjussa läpi jo aikaa sitten. Joten sama kysymys kuin mitä moni muu on kysynyt: luetko näitä ketjuja lainkaan vai vietätkö sunnuntaisi lähinnä kusipurkki pöydän alla vahdissa kyttäämässä josko johonkin ketjuun voisi kommentoida jotain?
Mä en ole päässyt koskaan hivelemään velodromin pintaa poskella, enkä edes kädellä. (Oikeastaan mun piti ottaa tää kusipurkkijuttu vain talteen)
-------------------------------
Mitä tulee laskurien antamiin lukuihin, niin voihan ne olla tasaisella hyviä, mutta musta ne on vähän korkeita. Sramin laskuri tarjosi 2.6-tuumaiselle maastokumille polkuajoon jotain reilua 1.5 baaria, mikä musta on kyllä aika kova. Ja graveliin 47-milliselle 650b-kumille hookless-vanteelle jotain reilua 2.2 baaria.
Sukupuoltasi tietämättä, tyttö tai poju niin ei kannata täydentää älyllistä vajavaisuutta tai tuoda sitä julki
On se kumma kun kaikki muut tällä foorumilla ovat älyllisesti vajavaisia, paitsi nure. Olisko turkulaisella taas banaanin paikka?
Olen tullut tulokseen että niiden kenen mielestä kovat paineet tai kapeat renkaat ovat parempia/nopeampia mieltä on mahdoton muuttaa koska heidän mielipiteensä ei perustu faktoihin.
On se kumma kun kaikki muut tällä foorumilla ovat älyllisesti vajavaisia, paitsi nure. Olisko turkulaisella taas banaanin paikka?
Työkaverini Turusta heitti tuossa just leukaa, että tiedätkö mikä Turkulaisia yhdistää? Noh, varsinaissuomalainen vittumaisuus ja satakuntalainen saamattomuus. Ja tämä siis turkulaisen kolleegan suusta :)
---
MPS, useaa taulukkoa vuosien aikana käyttänyt/testannut ja kaikki on vain osviittaa. Kannattaa niiden perusteella muokata paineita omien mieltymysten mukaan ja sillä tavalla löytää mieleiset paineet.
Mieltymykset ovat sitten asia erikseen mutta nythän haettiin pienimmän vierintävastuksen antavaa rengaspainetta.
Haasteena on se että jos lenkillä tai reitillä yleensä, alusta vaihtelee niin laskuriin voi syöttää vain yhden tyyppisen alustan kerrallaan tai sitten pitää laskea kaikille reitillä esiintyville alustatyypeille optimipaineet erikseen ja niistä esimerkiksi jokaisen tyypin osuuden mukaan laskea painotettu keskimääräisesti optimipaine. Sellainen käytännön ero tuli mieleeni että siinä missä kisapyöräilijä haluaa maksimoida suorituskyvyn niin sunnuntaipyöräilijä saataa painottaa enemmän esimerkiksi mukavuutta tai parempaa pitoa ja valita vaikkapa leveämmät renkaat pienemmillä paineilla mutta tämänkin voi laskurissa huomioida.
Jos oikeasti haluat paineet tarkemmin kuin pelkälle hehtaarille, asia on lopulta aika helppoa ja nopeaa laittaa kokeilemalla paikalleen.
Kun lumet lähtee ja tiet kuivuu niin hae lähiseudulta sopiva loiva alamäki, jonka päässä on pitkä suora. Sopivan loiva on mäki, jossa vauhti ei nouse yli 20km/h rullatessa. Ota mukaan vaaleaa teippiä, tussi ja pumppu, jossa painemittari.
Merkkaa mäkeen itsellesi alkupiste ja pumppaa renkaisiin mielestäsi sopiva aloituspaine. Mittaa paine ja kirjoita se tussilla teippiin, eturengas ja takarengas erikseen.
Nappaa tien poskesta sopiva pieni kivi ja kiinniä merkkaamasi teippi kiveen. Laita kivi ajopaidan taskuun ja rullaa mäkeä alas polkematta ja työntämättä aloitusvauhtia. Koeta pitää sama ajoasento, jota käyttäisit kun tyypillisesti poljet. Rullaa kunnes pyörä pysähtyy ja pudota kivi merkiksi siihen kohtaan missä jalkasi maahan laitoit.
Toista sama. Päästä vähän paineita pois, mittaa ja kirjaa lukema teippiin. Rullaa seuraava kivi paikoilleen, koeta taas pitää sama ajoasento. Jos pääset pidemmälle, pudota paineita edelleen. Jos et pääse samaan pisteeseen, pumppaa lisää.
Toista paineita vaihdellen kunnes et pääse enää pidemmälle. Siinä ei lopulta kovin montaa ajoa eestaas tarvita. Lue sen jälkeen pisimmällä olevasta kivestä itsellesi paras rengaspaine. Voit halutessasi verrata sitä laskurin antamaan arvioon.
Mitä tulee laskurien antamiin lukuihin, niin voihan ne olla tasaisella hyviä, mutta musta ne on vähän korkeita. Sramin laskuri tarjosi 2.6-tuumaiselle maastokumille polkuajoon jotain reilua 1.5 baaria, mikä musta on kyllä aika kova. Ja graveliin 47-milliselle 650b-kumille hookless-vanteelle jotain reilua 2.2 baaria.
Maastokumit on paineiden osalta tosi haastavia, koska alusta vaihtelee melkoisesti. Laitan itse 45 milliseen graveliin 3 bar. Se on mutaan ja varsinkin vähääkään juurakkoisempaan maastoon ihan liian kova. Mutta perushiekkatille tai kovapohjaiseen hiihtoladun alustaan ihan sopiva.
Mä käytän maastossa 1,3/1,5 ja silti lyö välillä vanteelle. Välillä oon kokeillut hakea sellaista painetta jäykkäperään et rengas myötäilisi juuria kivasti, mut sit pitää varoa liikaa alamäkeen. :)
Jos oikeasti haluat paineet tarkemmin kuin pelkälle hehtaarille, asia on lopulta aika helppoa ja nopeaa laittaa kokeilemalla paikalleen.
Kun lumet lähtee ja tiet kuivuu niin hae lähiseudulta sopiva loiva alamäki, jonka päässä on pitkä suora. Sopivan loiva on mäki, jossa vauhti ei nouse yli 20km/h rullatessa. Ota mukaan vaaleaa teippiä, tussi ja pumppu, jossa painemittari.
Merkkaa mäkeen itsellesi alkupiste ja pumppaa renkaisiin mielestäsi sopiva aloituspaine. Mittaa paine ja kirjoita se tussilla teippiin, eturengas ja takarengas erikseen.
Nappaa tien poskesta sopiva pieni kivi ja kiinniä merkkaamasi teippi kiveen. Laita kivi ajopaidan taskuun ja rullaa mäkeä alas polkematta ja työntämättä aloitusvauhtia. Koeta pitää sama ajoasento, jota käyttäisit kun tyypillisesti poljet. Rullaa kunnes pyörä pysähtyy ja pudota kivi merkiksi siihen kohtaan missä jalkasi maahan laitoit.
Toista sama. Päästä vähän paineita pois, mittaa ja kirjaa lukema teippiin. Rullaa seuraava kivi paikoilleen, koeta taas pitää sama ajoasento. Jos pääset pidemmälle, pudota paineita edelleen. Jos et pääse samaan pisteeseen, pumppaa lisää.
Toista paineita vaihdellen kunnes et pääse enää pidemmälle. Siinä ei lopulta kovin montaa ajoa eestaas tarvita. Lue sen jälkeen pisimmällä olevasta kivestä itsellesi paras rengaspaine. Voit halutessasi verrata sitä laskurin antamaan arvioon.
Aikoinaan kun siirryin maantiepyörässä tubeless renkaisiin niin tein vastaavan kokeen kolmella eri paineella.
Olosuhteet:
Loiva alamäki
Asfaltti talven jälkeen nastojen karheuttama ja muutenkin huonokuntoinen.
Hyvin heikko sivu myötäinen tuuli.
Mitattu max nopeus, ei matka.
Toistettu jokaisella paineella 3-4 kertaa.
Tulos:
Suurin max nopeus saavutettiin korkeimmalla paineilla.
Samassa yhteydessä tuli ajettua muutakin testiä niin matalin testipaine tuntui nihkeältä, harasi jo vähän vastaan. Korkein paine tuntui liian kovalta, tärinä tuntui ajossa. Ajopaineiksi valikoitui keskimmäinen, rullasi riittävästi ja tuntui mukavalta. Kesän aikana paineita tuli vielä hienosäädettyä.
Merkkaa mäkeen itsellesi alkupiste ja pumppaa renkaisiin mielestäsi sopiva aloituspaine. Mittaa paine ja kirjoita se tussilla teippiin, eturengas ja takarengas erikseen.
Nappaa tien poskesta sopiva pieni kivi ja kiinniä merkkaamasi teippi kiveen.
Liitua käyttäisin itse merkkaamiseen, niitä samoja millä pikkulapset piirtelee asvalttiin. Eipähän jää vahingossakaan mitään roskaa luontoon eikä tarvii askarella kivien ja teippien kanssa. Eikä satunnainen ohikulkija siirrä vahingossa merkkiä.
Muutoin kivaa askartelua iltapuhteeksi, mutta vaatii sitten pieteettiä ja tarkkaa digimittaria, kun tarkistelee paineita lenkille lähtiessä, että todellakin on kymmenyksen tarkkuudella sama paine joka kerta minkä mittaamalla sai nopeimmaksi. Tavallista viisarimittarilla varustettua lattiapumppua käytettäessä jo pelkästään lukematarkkuudesta riippuen tulos on vaadittuun tarkkuuteen verrattuna suuntaa antava.
Sivustakatsoja
30.12.2024, 18.25
Silloin kun mulla vielä oli sisurit ainoana vaihtoehtona, niin paineita tuli mietittyä aika vähän: riittävästi mutta ei liikaa. Litkutettuihin siirtyminen avasi tien pohdinnoille, eikä loppua ole tullut.
Mulla tärkein väline on perse: jos tuntuu nuljuvan sivusuuntaan, niin on vähän painetta. Nuljumisella tarkoitan tunnetta, että rengas ja vanne kulkevat välillä eri uraa. Itse pidän tarkasta tuntumasta.
Harvoin, ainakaan mulla, ajoalusta on samaa tasaista tai vakiokokoista kuoppaa, niin painekin on aina kompromissi. Lenkillä an juuri viitsi paineita muutella, paitsi jos tuntuu kovalta.
Maastossa mun ajot on verkkaista, eikä alamäkeen tykitellä, niin pohjaaminen on harvinaisempaa ja pito on tärkein.
Jos oikein tarkkaan haluaa renkaan paineita ihmetellä, niin lämpötilakin tulisi ottaa laskuun mukaan.
Sivustakatsoja
30.12.2024, 18.40
...
Muutoin kivaa askartelua iltapuhteeksi, mutta vaatii sitten pieteettiä ja tarkkaa digimittaria, kun tarkistelee paineita lenkille lähtiessä, että todellakin on kymmenyksen tarkkuudella sama paine joka kerta minkä mittaamalla sai nopeimmaksi. Tavallista viisarimittarilla varustettua lattiapumppua käytettäessä jo pelkästään lukematarkkuudesta riippuen tulos on vaadittuun tarkkuuteen verrattuna suuntaa antava.
Maastokumeille tulee käytettyä witt-merkkistä akkupumppua: ensin kun laskee vähän painetta renkaasta ja sitten nostaa takaisin haluttuun. Samalla prestatkin pysyvät auki. Paineet tulee laitettua psi-yksikköinä, kun sillä saa tuosta laitteesta valittua paineet 0.5 psi:n tarkkuudella. Maastossa mulle on paineille isompi merkitys.
Graveli- ja maantiekumeille on riittänyt yleensä jalkapumpun mittari.
Mitattu max nopeus, ei matka.
Toistettu jokaisella paineella 3-4 kertaa.
Tulos:
Suurin max nopeus saavutettiin korkeimmalla paineilla.
Rullaustesti olisi hyvä tehdä matkaa mittaamalla, ei nopeutta. Suurimmassa osassa tapauksia molemmista saa kyllä samansuuntaisia tuloksia, mutta nopeutta mitatessa virheen mahdollisuus on suurempi ja joskus tulos voi olla päinvastainen kuin mikä tilanne todellisuudessa on.
Eroa tulee sekä mittaustavasta että mittausmenetelmästä. Mikäli mittaa ajotietokoneella, GPS ei nopeusmittarina ole matalilla nopeuksilla kauhean tarkka. Jos käytössä on dedikoitu nopeusmittari, pitää edelleen olla aika tarkkana, että tulee nimenomaan poimittua se nopein kohta. Onnistuu toki, mutta virheherkkyyttä on. Matka taas on aina aikalailla yksiselitteinen eikä edes vaadi erillistä mittaria. Kunhan merkkaa pysähdyskohdan.
Menetelmäero taas tulee siitä, että nopeutta mitatessa mittaat käytännössä kiihtyvyyttä. Saavutettu nopeus on siihen mennessä toteutuneiden kiihtyvyyksien integraali. Kiihtyvyys puolestaan on riippuvainen eteenpäin kuljettavasta voimasta ja tässä on pieni pulma: voima vaihtelee matkan edetessä.
Koska mäen kulma harvoin on tasainen, myöskään kiihdyttävä voima ei ole vakio. Mäen jyrkemmässä kohdassa kiihtyvyys on suurempi kuin loivassa. Vierintävastus vastaavasti kasvaa nopeuden funktiona. Se toki kasvaa merkittävästi hitaammin kuin ilmanvastus ja siksi sitä usein pidetään vakiona. Nollista lähtiessä tämä ei kuitenkaan päde niin hyvin: nopeuden kiihtyessä renkaan tärinä kasvaa ja rengas lämpenee. Mitä nopeammin ajat, sitä enemmän on vierintävastusta ja sitä kautta liikettä vastustavaa voimaa.
Jos lähdet jyrkästä kohtaa mäkeä liikkeelle, kiihdyttävä voima on siinä kohtaa hidastavaa voimaa suhteessa suurempi kuin jos lähtisit loivemmasta kohtaa. Loivalta lähtiessä jyrkässä kohtaa olisi jo enemmän nopeutta ja sitä kautta vierintävastusta. Saavutat siis suuremman huippunopeuden, kun lähtöpiste on jyrkkä. Vierintävastus taas jakautuu kahteen komponenttiin eli renkaan muokkautumisesta johtuvaan komponenttiin ja tärinästä johtuvaan komponenttiin. Jos siis lähdet jyrkästä kohdasta rullaamaan ja sillä tienpinnalla ja rengasmateriaalilla jota käytät tärinästä johtuva komponentti kasvaa hitaammin kuin muokkautumisesta johtuva, tuo menetelmä suosii kovempia renkaita. Jos taas vastusten suhde menee toisinpäin, menetelmä suosii löysempiä renkaita.
Matkan avulla tehty mittaus on vähemmän altis noille virheille, koska siinä mitataan suoraan sitä lopputulemaa, jota haetaan. Pyörällä on mäessä tietty potentiaalienergia, joka muuttuu liike-energiaksi ja vastuksen kautta lämpöenergiaksi. Kun kaikki potentiaalienergia on muuttunut lämmöksi, pyörä pysähtyy - riippumatta siitä mille osille rullattua matkaa energiahäviö jakautui. Koska rengaspaineiden säädöllä pyritään löytämään paineet, joilla ajaminen on mahdollisimman energiatehokasta eli häviö pienin, tuo mittaa suoraan lopputulosta. Ja siksi väliin jää vähemmän virhepaikkoja.
Ja kyllä, energiaa kuluu toki myös ilmanvastukseen. Mutta nimenomaan sitä varten tuon mäen pitää olla loiva ja nopeuden matala, jotta ilmanvastus (tai ainakin sen varianssi eri ajojen välillä) on mahdollisimman pieni ja sen vaikutuksen voi jättää pois vertailusta. Nopeutta pitää olla vain sen verran, että tuo tärinä- vs muokkausvastusten suhde on realistinen.
Sivustakatsoja
31.12.2024, 10.40
...
Menetelmäero taas tulee siitä, että nopeutta mitatessa mittaat käytännössä kiihtyvyyttä. Saavutettu nopeus on siihen mennessä toteutuneiden kiihtyvyyksien integraali. Kiihtyvyys puolestaan on riippuvainen eteenpäin kuljettavasta voimasta ja tässä on pieni pulma: voima vaihtelee matkan edetessä.
...
Ja kyllä, energiaa kuluu toki myös ilmanvastukseen. Mutta nimenomaan sitä varten tuon mäen pitää olla loiva ja nopeuden matala, jotta ilmanvastus (tai ainakin sen varianssi eri ajojen välillä) on mahdollisimman pieni ja sen vaikutuksen voi jättää pois vertailusta.
...
Ja kuljettu matka on nopeuden integraali.
Ilmanvastus kasvaa nopeuden neliöön, joten ei sitä huomiotta voi jättää.
Ja kuljettu matka on nopeuden integraali.
Tämä toki totta, mutta koska mittauksen lopputulemana halutaan selvittää deformaatiohäviön suhdetta tärinähäviöön, matka antaa siitä tarkemman tuloksen. Johtuu siitä, että häviöiden suhde muuttuu nopeuden funktiona ja matkamenetelmällä mitataan koko matka, ei vain huippupistettä. Huippunopeutta mitatessa integraali energiahäviön suhteen jää vaillinaiseksi.
Ilmanvastus kasvaa nopeuden neliöön, joten ei sitä huomiotta voi jättää.
Mikäli nopeus on riittävän alhainen (alle 20 km/h), ilmanvastuksen varianssin vaikutus eri mittausten välillä on riittävän pieni.
Sivustakatsoja
31.12.2024, 11.39
Tämä toki totta, mutta koska mittauksen lopputulemana halutaan selvittää deformaatiohäviön suhdetta tärinähäviöön, matka antaa siitä tarkemman tuloksen. Johtuu siitä, että häviöiden suhde muuttuu nopeuden funktiona ja matkamenetelmällä mitataan koko matka, ei vain huippupistettä. Huippunopeutta mitatessa integraali energiahäviön suhteen jää vaillinaiseksi.
Mikäli nopeus on riittävän alhainen (alle 20 km/h), ilmanvastuksen varianssin vaikutus eri mittausten välillä on riittävän pieni.
Toisaalta yleinen elämänkokemus ilman matemaattista tarkastelua antaa aiheen odottaa, että suuremmassa nopeudessa pysähtymiseen kuluva matka kasvaa.
Ei pelkkä ajonopeus, vaan tuuliolosuhteet, joiden vaikutus vastuksiin on sama, kuin ajonopeudella.
Toisaalta yleinen elämänkokemus ilman matemaattista tarkastelua antaa aiheen odottaa, että suuremmassa nopeudessa pysähtymiseen kuluva matka kasvaa.
Tuossa yllä ei edelleenkään ole kyse absoluuttisista arvoista vaan varianssia, koska mittauksen tehtävä ei ole selvittää tarkkaa häviön määrää vaan kahden kitkalähteen välistä suhdetta.
Tämä oli jo huomioitu tuossa yllä testiprotokollaa kirjoittaessa. Se on sinällään helppo huomioida etukäteen, koska kyseessä on Fillarifoorumi, jossa jokaiseen fysiikkakeskusteluun kulku on samanlaista aiheesta riippumatta
- viimeistään toinen tai kolmas kommentti koskee ilmanvastusta
- kaikki muu on anekdootteja.
Ilmiön psykologia johtuu lukijaprofiilista ja pätee laajemminkin someen. Jos palstalla on vanhempaa kirjoittajaa, vedotaan lähes aina anekdootteihin ja "arkijärkikin sen sanoo" -perusteisiin. Jos lukijakunta on nuorempaa, harhaudutaan useammin aiheen viereen. Jos palstaa käyttää paljon turkulaisia, keskustelu menee "kui sääki oo noi pölö" -linjalle. Ja hämäläisten kanssa saa odottaa vastausta pari viikkoa eikä se silti mene oikein.
Ennustettavaa ja siinä suhteessa varsin kiehtovaa.
Sivustakatsoja
31.12.2024, 12.16
...
Ilmiön psykologia johtuu lukijaprofiilista ja pätee laajemminkin someen. Jos palstalla on vanhempaa kirjoittajaa, vedotaan lähes aina anekdootteihin ja "arkijärkikin sen sanoo" -perusteisiin. Jos lukijakunta on nuorempaa, harhaudutaan useammin aiheen viereen. Jos palstaa käyttää paljon turkulaisia, keskustelu menee "kui sääki oo noi pölö" -linjalle. Ja hämäläisten kanssa saa odottaa vastausta pari viikkoa eikä se silti mene oikein.
Ennustettavaa ja siinä suhteessa varsin kiehtovaa.
Itse en ole kiinnostunut henkilöistä, heidän sukupuolestaan, iästään, syntymä- tai asuinkunnastaan.
Mulle ainoa syy osallistua keskusteluihin on että tutustun käsillä olevaan aiheeseen keskustelun kautta ja samalla kyseenalaistan omia käsityksiäni. Kyseenalaistamisesta saattaa seurata omien toimintatapojen muutos.
Nää jahucin maailmankaikkeuteen perustuvat rengaspainetutkimukset on kyllä hauskoja lukea, muttei kannattaisi kertoa että käyttää 45mm kumeissa 3bar paineita. Menee kato tohtorin jutuista pohja pois :)
Nää jahucin maailmankaikkeuteen perustuvat rengaspainetutkimukset on kyllä hauskoja lukea, muttei kannattaisi kertoa että käyttää 45mm kumeissa 3bar paineita. Menee kato tohtorin jutuista pohja pois :)
Ellei joku ole jo huomannut, koetan tahallani välttää kertomasta omista ajoistani ja välineistäni juuri mitään. Jos joskus sellaisen väliin laittaa, niin se on aikalailla harkinnanvarainen keskustelun värittäjä.
Ja kyllä, ajan gravelia kohtuullisen kovilla paineilla ja melko kuviottomalla renkaalla. Se ei johdu siitä ettenkö olisi asiaa laskureilla katsonut ja eri paineita käytännössä kokeillut. Syy on pitkälti asuinpaikka kaupungin keskustan lähellä. Lähti tästä mihin tahansa suuntaan, peruskelviä joutuu puskemaan pitkät pätkät ennenkuin pääsee mihinkään metsän tai edes puiston näköiseen. Ei siksi ole mitenkään poikkeuksellista, että peruslenkistä yli puolet joutuu ajamaan päällystettyä. Siksi mieluummin ajan siirtymät sujuvasti ja kärsin enemmän puskassa kuin toisinpäin. Tietoinen valinta, joka omalla varustuksella toimii. Jos reitti joskus muuttuu, muuttuu myös paineet. Toistaiseksi ei muutu.
Joo. Noin vähän arvelinkin. Iso sliksi on kiva ajaa assulla reiluilla paineilla. Tuollainen 45mm kumi vaatisi ainakin 30id kehän, jotta toimisi ok assullakin matalilla paineilla.
Käytetyt paineet riippuu myös kuljettajan painosta. Itsellä ei ainakaan ole mitään käsitystä muiden massasta.
Rengaspaine on aina jonkinlainen kompromissi ja sen vuoksi on hyvä vähän noita teorioitakin tavata läpi niin osaa soveltaa.
Yksi käytännön esimerkki tästä kaupunkilaisille voisi olla vaikka puistojen läpi menevät hiekkaiset tiet. Niihin monesti tehdään latuja talvella ja niitä huolletaan muutenkin. Siksi vaikka kyseessä on hiekkatie, se on pehmeäksi lanattu ja tasainen eikä seassa ole isompia kiviä. Pyöräilijän perustietämys tai laskuri sanoisi, että se on gravelia, aja siis pienemmillä paineilla.
Mutta tuollaisella tiellä todennäköisesti kovempi paine toimii paremmin. Painetta pudotetaan, jotta rengas ei hypi ja tärise. Puistotien tapauksessa tiessä on jo valmiiksi pehmeä hiekkapohja. Silloin tie antaa periksi ja imee kaiken tärinän eikä renkaan enää tarvitse. Jyrkkiä mäkiä harvemmin on, jolloin pidon takia ei tarvita isompaa kosketuspintaa. Joten painetta voi laittaa lisää. Painetta lisätessä tärinähäviö ei lisäänny mutta deformaatiohäviö vähenee, joten kokonaisruullaavuus paranee.
Tai sitten ei. Noilla ulkoilupoluilla/teillä on useimmiten irtosoraa. Matalilla paineilla mutkatkin voi ajaa ok vauhdilla.
Oatmeal Stout
31.12.2024, 14.15
https://wheelenergy.com/test-procedures/rolling-resistance-testing/
Käytetyt paineet riippuu myös kuljettajan painosta. Itsellä ei ainakaan ole mitään käsitystä muiden massasta.
Kappaleen massa on riippumaton sen sijainnista ja sen voidaan katsoa kuvaavan aineen määrää kappaleessa, paino kuvaa gravitaation kappaleeseen aiheuttamaa voimaa.
https://wheelenergy.com/test-procedures/rolling-resistance-testing/
Kappaleen massa on riippumaton sen sijainnista ja sen voidaan katsoa kuvaavan aineen määrää kappaleessa, paino kuvaa gravitaation kappaleeseen aiheuttamaa voimaa.
Liittyykö kuunkierto tähän miten?
Kappaleen massa on riippumaton sen sijainnista ja sen voidaan katsoa kuvaavan aineen määrää kappaleessa, paino kuvaa gravitaation kappaleeseen aiheuttamaa voimaa.
Täydet kymmenen pistettä tälle postaukselle, koska siinä ei kommentoitu ilmanvastusta millään tavalla! :)
Tottakai se vierintävastus riippuu kuormasta eli paljonko on painoa päällä. Esimerkiksi Silcan laskuri huomio kuskin+varusteiden+pyörän painon ja painonjakauman etu/takapään suhteen. Lisäksi optimipaine riippuu siitä millä nopeudella ajetaan jne. Ei ole helppoa!
Ulkorenkaillahan on tehty testejä että miten minkäkin renkaan vierintävastus muuttuu suhteessa rengaspaineeseen eli sekään ei ole vakio. Renkaalla A vierintävastus muuttuu vähemmän kuin renkaalla B kun painetta muutetaan 0,5bar. Siten mikään laskuri ei ole äärimmäisen tarkka koska ollakseen sen pitäisi tietää käytetty rengas ja sen ominaisuudet, ei pelkästään halkaisija ja leveys.
Tuollaiseen laskuriin kun syöttää arvostelukykynsä mukaan parhaiten vastaavat parametrit niin todennäköisesti niistä voi poiketa sen +-0,5bar ilman suurempaa "katastrofia", ollaan kuitenkin niissä watin kymmenyksissä tai ehkä korkeintaan 2-3W sisään.
En muista nähneeni tutkimusta miten eri sisärenkaat suhtautuvat toisiinsa rengaspaineen muutoksen osalta kun päälyrengas ja olosuhde vakioidaan. Oletattavasti jonkinasteinen ero syntyy siinäkin.
Sehän on selvä. Latekseilla kannattaa käyttää tubeless valintaa laskureissa.
Oatmeal Stout
31.12.2024, 16.01
Liittyykö kuunkierto tähän miten?
Toki se vaikuttaa gravitaatioon, jolloin paino muuttuu vaikka olinpaikka ei muuttuisi. Koskaan kuullut vuorovesi-ilmiöstä?
Maapallosta on saatavilla gravitaatiokarttoja, joilla voi halutessaan valita ihanteellisen paikan painonsa mittaamiseen.
Tosi Grammanviilaja toki punnitsee pyöränsäkin vain täydenkuun nousuveden aikaan.
En muista nähneeni tutkimusta miten eri sisärenkaat suhtautuvat toisiinsa rengaspaineen muutoksen osalta kun päälyrengas ja olosuhde vakioidaan. Oletattavasti jonkinasteinen ero syntyy siinäkin.
Jos asiaan vastausta netistä haet niin todennäköisesti useimmiten saat viittauksen tältä sivulta löytyvään BRR:n pari vuotta vanhaan taulukkoon:
https://www.bicyclerollingresistance.com/specials/tpu-inner-tubes
Jos asiaan vastausta netistä haet niin todennäköisesti useimmiten saat viittauksen tältä sivulta löytyvään BRR:n pari vuotta vanhaan taulukkoon:
https://www.bicyclerollingresistance.com/specials/tpu-inner-tubes
No just tämä!
Nyt kun muistelen niin olenkin varmaan ennen nähnyt - kaikki vaan ei tule mieleen selvinpäin.
Lateksi on renkaana omassa luokassaan ja varmaan jotain äärimmäistä poikkeustilannetta lukuunottamatta lateksin pienemmästä vierintävastuksesta hyötyy enemmän kuin sen painoerossa hävitään kevyempiin TPU renkaisiin nähden jotka tosin nekin ovat suhteellisen hyviä myös vierintävastuksen osalta, etenkin kaikkein keveimmät.
Omakin perstuntuma on asiasta samaa mieltä, ero lateksin ja ~30g TPU sisurin välillä on kokonaisuutena hyvin marginaalinen mutta jos pakko on jotain mieltä olla niin lateksi on ehkä inansa edellä ajotuntumassa. Veikkaan että tubeless on ikään kuin huippulateksi, semmoista maitohan se lähtökohtaisesti on ja paino taas TPU sisureiden tasolla jos normiannostus.
Veikkaan että tubeless on ikään kuin huippulateksi, semmoista maitohan se lähtökohtaisesti on ja paino taas TPU sisureiden tasolla jos normiannostus.
Mutta tosiaan yleensä tubeles rengas on vahvemmilla kyljillä, kuten esim gp5000 maantiellä, jolloin eroa en kyllä itse lateksiin huomaa. Se ero tulee maantiellä muusta käytettävyydestä.
Kevyin vaihtoehto ilman muuta vanha non-tubeless kumi ja tpu sisuri.
Vähän sama juttu gravellissa (kelveillä). Jos rengastilaa on vaan riittävästi, eli esim just joku 45mm kumi ja reippaat paineet, niin ei siinä tubeleksesta mitään hyötyä ole, muttei toisaalta mitään haittakaan. Isojen sisurien kanssa sohlaaminen on penaalista.
Tietämätön
03.01.2025, 16.58
Jos oikeasti haluat paineet tarkemmin kuin pelkälle hehtaarille, asia on lopulta aika helppoa ja nopeaa laittaa kokeilemalla paikalleen.
Kun lumet lähtee ja tiet kuivuu niin hae lähiseudulta sopiva loiva alamäki, jonka päässä on pitkä suora. Sopivan loiva on mäki, jossa vauhti ei nouse yli 20km/h rullatessa. Ota mukaan vaaleaa teippiä, tussi ja pumppu, jossa painemittari.
Merkkaa mäkeen itsellesi alkupiste ja pumppaa renkaisiin mielestäsi sopiva aloituspaine. Mittaa paine ja kirjoita se tussilla teippiin, eturengas ja takarengas erikseen.
Nappaa tien poskesta sopiva pieni kivi ja kiinniä merkkaamasi teippi kiveen. Laita kivi ajopaidan taskuun ja rullaa mäkeä alas polkematta ja työntämättä aloitusvauhtia. Koeta pitää sama ajoasento, jota käyttäisit kun tyypillisesti poljet. Rullaa kunnes pyörä pysähtyy ja pudota kivi merkiksi siihen kohtaan missä jalkasi maahan laitoit.
Toista sama. Päästä vähän paineita pois, mittaa ja kirjaa lukema teippiin. Rullaa seuraava kivi paikoilleen, koeta taas pitää sama ajoasento. Jos pääset pidemmälle, pudota paineita edelleen. Jos et pääse samaan pisteeseen, pumppaa lisää.
Toista paineita vaihdellen kunnes et pääse enää pidemmälle. Siinä ei lopulta kovin montaa ajoa eestaas tarvita. Lue sen jälkeen pisimmällä olevasta kivestä itsellesi paras rengaspaine. Voit halutessasi verrata sitä laskurin antamaan arvioon.
Tottakai teet testin samoilla paineilla kymmenen kertaa, niin saat vaihtelun mukaan.
Arvaan ilman testaamistakin, että ellei verrata jotain 8 baarin ja kahden baarin eroja, niin erot on niin pieniä, että alkaa mennä mittausvirheiden piikkiin, kun ei pysty tekemään kahta täysin identtistä laskua.
Arvaan ilman testaamistakin, että ellei verrata jotain 8 baarin ja kahden baarin eroja, niin erot on niin pieniä, että alkaa mennä mittausvirheiden piikkiin, kun ei pysty tekemään kahta täysin identtistä laskua.
Arvaan ilman kysymistäkin, että mikäli tuo pitää paikkaansa niin aika moni tätä ketjua lukenut ja lukeva ja laskureita käyttänyt olisi kovasti pettynyt. Koska silloin noilla laskureillakaan ei ihan hirveästi olisi väliä.
Mutta koska en edelleenkään ole anekdoottien fani enkä harrasta "en ole testannut enkä myöskään miettinyt mutta heitän nyt lonkalta jotain" kommentteja, otetaan pieni mietintä niin ihan oikeasti näkee onko tuossa jotain perää.
Loivan rullaustestin idea on siis se, että nopeus (max 20 km/h) ja sitä kautta ilmanvastus pysyy niin pienenä, että pienet muutokset ajoasennossa eivät oleellisesti vaikuta kokonaisvastukseen. Koska mäki ja aloituskohta pysyy samana, eri rullaukset mäkeä alas ovat aika vertailukelpoisia ellei testin aikana tule tuulenpuuskia. Jos tulee, pitää ajaa uudelleen.
Mikäli oletetaan esimerkiksi 80 kiloinen kokonaisuus (esim 72 kg kuski ja 8 kg pyörä), niin sellaisella kuskilla ja etupinnalla noin 20km/h nopeudessa kokonaisvastus on noin 55 wattia. Liike-energiaa taas on 0,5 * 80kg * 5,55 m/s ^ 2 eli 1230 joulea. Jos tuo massa pysäytetään 55 W työllä, siihen menee vähän reilu 22 sekuntia. Tosiasiassa aikaa kuluu enemmän, koska nopeuden hidastuessa ilmanvastus pienenee, mutta otetaan yksinkertaistuksen vuoksi tuo.
Vierintävastusmittauksista taas tiedetään, että oikeilla paineilla saa luokkaa 2W/rengas etua verrattuna pelkällä mutulla pumpattuun kumiin. Ja nyt siis puhutaan eroista luokkaa 5 bar vs 7 bar. Siis 4W yhteensä. Jos sama 1230 joulea pysäytetään 51W työllä, tähän menee reilut 24 sekuntia.
20 km/h eli 5,5 m/s nopeudella etenevä pyörä kulkee kahdessa sekunnissa reilut 10 metriä. Eli eroa rullaustestissä voi olettaa kahdella eri paineella olevan 10 metriä tai yli.
Joten oletko niin huono kuski, että et saa erotettua yli 10 metrin vaihtelua ajossa? Tuskin.
Jos ihan tarkkoja ollaan niin noissa alamäkitesteissä pitäisi huomioida muutokset massassa eli painavampaan renkaaseen/pyörään nähden kevyempi mutta muilta ominaisuuksiltaan identtinen pysähtyy aikaisemmin vaikka vierintävastus olisikin sama. Sisärenkailla erot massassa ovat sen verran pieniä että tuolla periaattella tehtyjen testien virhemarginaaliin nähden..
Toki jos eroja saadaan toistuvasti ja ne ovat sekä määrältään että suunnaltaan yhtenäisiä niin voidaan olettaa että jotain vastaavuutta todellisiin ominaisuuksiin saattaa olla.
Toisaalta miksi hukata aikaa tällaisiin "testeihin", saman ajan voi käyttää paljon tehokkaamin vaikkapa harjoittelemalla. Tarpeeksi hyviä tuloksia, ainakin amatöörille, saa kun opettelee käyttämään niitä laskureita ja pitää mielessä perstuntumalla saadun tuntuman osittaisen virheen (kovempi rengas antaa enemmän vauhdin tunnetta). Käytännössä harvempi orjallisesti noudattaa edes mitään laskuria vaan säätää mieleisekseen. Hyvän lähtökohdan niillä kuitenkin voi saada eli ihan turha lähteä 4bar jos laskuri antaa 2,7bar esimerkiksi.
Jos ihan tarkkoja ollaan niin noissa alamäkitesteissä pitäisi huomioida muutokset massassa eli painavampaan renkaaseen/pyörään nähden kevyempi mutta muilta ominaisuuksiltaan identtinen pysähtyy aikaisemmin vaikka vierintävastus olisikin sama.
Tässä mitataan saman kuskin ja saman varustuksen eri säätöjä keskenään. Ei kahden eri massaisen kuskin tai välineen.
Toisaalta miksi hukata aikaa tällaisiin "testeihin", saman ajan voi käyttää paljon tehokkaamin vaikkapa harjoittelemalla.
Todennäköisesti siksi, että 4W pois rengaspaineiden säädöllä on puoli tuntia railakasta ja kevyttä rullaamista aurinkoisena kesäpäivänä. 4W lisää FTP:tä taas on tuntitolkulla verta ja kyyneleitä trainerin päällä.
Sivustakatsoja
03.01.2025, 22.03
...
20 km/h eli 5,5 m/s nopeudella etenevä pyörä kulkee kahdessa sekunnissa reilut 10 metriä. Eli eroa rullaustestissä voi olettaa kahdella eri paineella olevan 10 metriä tai yli.
Joten oletko niin huono kuski, että et saa erotettua yli 10 metrin vaihtelua ajossa? Tuskin.
Ei kait se paremmin rullaavilla renkailla varustettu pyörä kahta sekuntia pidempään kulje nopeudella 5,5 m/s, vaan kokonaisaika on esimerkissäsi kaksi sekuntia pidempi, eli ero matkoissa ei ole 10 metriä tai enemmän, vaan vähemmän.
Sivustakatsoja
03.01.2025, 22.20
^^lisäksi on otettava laskuissa huomioon se, että renkaassa hukattu teho pienenee verrannollisesti nopeuteen. Kun saat muodostettua nopeuden pienenemisestä yhtälön, niin sitten integroimaan.
Edit: lisäksi on otettava huomioon, että kiihtymisvaiheessa eri vierintävastuksella varustetulla renkaalla huippunopeus on eri samassa alamäessä.
Kun saat muodostettua nopeuden pienenemisestä yhtälön, niin sitten integroimaan.
Edelleen: ei mutua. Jos tiedät tarvittavan yhtälön esitä se. Älä laita muita laskemaan hommia puolestasi.
Ei kait se paremmin rullaavilla renkailla varustettu pyörä kahta sekuntia pidempään kulje nopeudella 5,5 m/s, vaan kokonaisaika on esimerkissäsi kaksi sekuntia pidempi, eli ero matkoissa ei ole 10 metriä tai enemmän, vaan vähemmän.
Kuriositeettina perjantai-illan ratoksi:
Jos oletetaan 72kg kuskille ja 8kg pyörälle CdA 0,32 ja ilman tiheydeksi 1,226 kg/m3 ja lasketaan vierimismatka siten, että ilmanvastuksen aiheuttama hidastava voima vähenee normaalin kaavan mukaan F = 0,5 * CdA * rho * v^2 kunnes nopeus on nolla eli pyörä pysähtyy nopeudesta 20km/h (5,5 m/s) rullatessaan tasamaalla niin
- mikäli renkaiden liikettä vastustava voima on 4,3N (eli tehona n 12W) per rengas, pysähtymismatka on n 180m.
- mikäli renkaiden liikettä vastustava voima on 3,6N (eli tehona n 10W) per rengas, pysähtymismatka on n 200m.
Eroa tulee siis 20 metriä. Siis enemmän kuin 10m, kuten jo yllä.
Tottakai teet testin samoilla paineilla kymmenen kertaa, niin saat vaihtelun mukaan.
Arvaan ilman testaamistakin, että ellei verrata jotain 8 baarin ja kahden baarin eroja, niin erot on niin pieniä, että alkaa mennä mittausvirheiden piikkiin, kun ei pysty tekemään kahta täysin identtistä laskua.
Tässä muutama vuos sitten kun alkoi lapsettaman, tein testin eri renkailla ja rengaspaineilla, niin hämmentävän tarkkaan fillari pysähtyi saman setin kanssa, metrin kahden sisään stoppas. Kerran kokeiltiin eri kuskin vaikutusta, ja kuskin vaihto kymmenen kilon erolla oli muistaakseni parikymmentä metriä, ehkä HC muistaa paremmin. Eri renkailla oli eroa jo kymmeniä metrejä ja 0,3 barin vaikutus oli vielä suurempi. Toki tohon varmaan vaikutti läskirenkaan hiukka pienempi maksimipaine :)
Sivustakatsoja
06.01.2025, 12.10
Edelleen: ei mutua. Jos tiedät tarvittavan yhtälön esitä se. Älä laita muita laskemaan hommia puolestasi.
Ei kait tähän tehtävään mitään valmista yhtälöä ole, johon sijoitat ajajan painon, mäen pituuden ja jyrkkyyden etc. Vähän hahmottelin miten nopeus mäenlaskussa ja sen jälkeisessä tasamaan rullauksessa kehityisi ja päädyin johonkin tämän tapaiseen:
https://live.staticflickr.com/65535/54248845187_9801d45bde_o.jpg
Käyrän muoto perustuu siihen, että vierintävastus kasvaa verrannolisesti nopeuteen ja ilmanvastus nopeuden neliöön. Matka olisi käyrän ja x-akselin muodostaman alueen pinta-ala.
En mä tällaista lähtisi laskemaan, kun ei sillä tuloksella kuitenkaan mitään tekisi. Käytännön koeajot täysin tuulettomassa säässä on helpompi ratkaisi.
Ei kait tähän tehtävään mitään valmista yhtälöä ole, johon sijoitat ajajan painon, mäen pituuden ja jyrkkyyden etc.
Kyllä niihin on ihan kaavat. Hyvin tunnetut ja käytetyt. Vaikka asia ei mitään rakettitiedettä olekaan, niitä voi myös käyttää apuna mm kantorakettien lentoratoja ennustaessa.
Käyrän muoto perustuu siihen, että vierintävastus kasvaa verrannolisesti nopeuteen ja ilmanvastus nopeuden neliöön. Matka olisi käyrän ja x-akselin muodostaman alueen pinta-ala.
Taidat sotkea tässä keskenään kaksi eri käsitettä: voiman ja tehon. Renkaan vierimistä vastustava voima toki muuttuu jonkin verran hystereesin (kumiseoksen sisäinen muokkautumista vastustava rakenne) ja abraasion (kumin tarttuminen tien pintaan) muuttuessa, mutta nämä muuttuvat lämmön funktiona. Vaikka lämmön kumiin aiheuttamalla kitkan muutoksella ja nopeudella on toki yhteys, se ei ole lineaarinen. Kun kumiseosta ei tarkemmin tunneta, vierimisen kitkakerroin ja sitä myötä kitkavoima (Fr) pidetään yleensä laskelmissa vakiona.
Vierimiskitkan tekemä työ puolestaan on määritelmällisesti Wr = Fr * d, jossa matka d jossain aikayksikössä t on d = v*t. Teho (Pr) taas on aikayksikössä tehty työ, joten Pr = Fr * v * t / t = Fr * v.
Vierimistä vastustava teho Pr siis muuttuu lineaarisesti nopeuden muuttuessa, mutta voima Fr ei muutu. Mikä tietysti tekee differentiaalin laskemisesta helpompaa.
Ilmanvastuksesta johtuva voima Fd taas muuttuu: Fd = 0,5 * CdA * rho * v^2, jossa CdA on pyörän ja kuskin yhdistelmän ilmanvastuskerroin kerrottuna etupinta-alalla ja rho on ilman tiheys.
Pyörää kiihdyttää gravitaatio Fg = m*g*sin(a), missä a on mäen jyrkkyys radiaaneina (selkeyden vuoksi notaationa kulkusuunnanmukainen voima on tässä Fg).
Pyörä saavuttaa mäessä huippunopeuden, kun kiihtyvyys ja hidastuvuus ovat samat: Fg = Fd + Fr. Koska Fr on vakio, voi laskentaa helpottaa käyttämällä nettovoimaa Fn = Fg - Fr, mistä saa nopeuden differentiaalin m*dv/dt = Fn - Fd ja sitä kautta differentiaalin ratkomalla pyörän saavuttaman huippunopeuden vt = sqrt(2*(m*g*sin(a)-Fr) / (CdA*rho)).
Jos tuon haluaa integroida, jotta saa nopeuden ajan funtiona niin
v = vt * tanh(t/tau - atanh(v0/vt)),
missä v on haluttu nopeus, vt on huippunopeus, v0 on alkunopeus ja tau on prosessin aikavakio = Vt/g = sqrt(2(mg-Fr)/(CdA*rho*g^2)).
Eikä sitten muuta kuin luvut laskimeen. Kannattaa huomata, että ajossa on kaksi vaihetta: alamäki, jolloin Fn = Fg - Fr ja tasainen, jossa Fn = -Fr.
En mä tällaista lähtisi laskemaan, kun ei sillä tuloksella kuitenkaan mitään tekisi. Käytännön koeajot täysin tuulettomassa säässä on helpompi ratkaisi.
Joten tässä on palattu takaisin alkupisteeseen: "Kun lumet lähtee ja tiet kuivuu niin hae lähiseudulta sopiva loiva alamäki, jonka päässä on pitkä suora ... Ota mukaan vaaleaa teippiä, tussi ja pumppu, jossa painemittari.".
Fillarifoorumin kommenttiketju on kuin taannoinen urheiluvalmentaja, joka pitkän tappioputken jälkeen vannoi asiaan selvää muutosta lupaamalla kääntää joukkueen suuntaa 360 astetta. Ja kun ketjussa kaikki on sanottu ja tehty, yleensä helvetin paljon enemmän on sanottu kuin tehty.
Kokeilin eri pyöriä ja kiekkoja viime keväänä lähes yllä mainitulla protokollalla niin, että en vaihdellut renkaita tai rengaspaineita kiekoilla. Alamäki oli sen verran jyrkkä, että huippunopeus nousi 50-60 km/h:iin. Lopussa oli loiva ylämäki, mikä luultavasti lyhensi mitattavia matkaeroja. Ajattelin ensin, että Strava-jäljestä näkee helposti matkan, mutta jälki on sen verran epätarkka, että ei voi vetää liian tiukkoja johtopäätöksiä. Kuitenkin pyörillä ja kiekoilla (ja renkailla) oli selviä eroja eli erot huippunopeudessa ja matkassa tulivat esiin, mutta tämä testi ei näytä sitä mikä eron aiheuttaa. Ainoa mistä voi sanoa on, että kun ajoi kahdella eri pyörällä samoilla kiekoilla, niin aeromaantiepyörä meni pidemmälle kuin gravelpyörä. Kiinnostavaa olisi vakioida muut muuttujat ja vaihdella vain yhtä osaa (pyörä, kiekot, renkaat, rengaspaineet, tms.) kerrallaan. Tuohon menisi kuitenkin melko paljon aikaa.
https://www.strava.com/activities/11526320218
Jep, ja jos mäki on tuota luokkaa, niin menee siinä takaisinnousussakin melkoisesti aikaa. Oma testirata oli vain sen verran jyrkkä, että pääs ilman polkemista liikkeelle ja päätyi loivaan ylämäkeen, vauhti ei noussut varmaan kolmeen kymppiin ja matka edestakaisin ehkä reilun kilsan. Siinäkin sai näkyvät erot aikaiseksi melko helposti.
Gcn teki testin millä paineilla rullaa nopeiten alamäkeen, kovin paine hitain, optimipaine nopein (silcan laskuri), matala paine noiden välissä. Tosin tuossa oli käännöksiä.
https://www.youtube.com/watch?v=HB0nAuDvKWI
GCN:n testin tuloksen summannee parhaiten Conorin loppukommentti: "You don't have as much confidence".
Tuossa testissä ei varsinaisesti mitattu sitä mikä paine on vierintävastuksellaan nopein vaan millä paineella kyseinen kuski kyseisessä mäessä uskalsi ajaa matkan lyhyimmässä ajassa läpi. Mikä tietysti on ihan validi pointti sekin ja sinällään arvokasta tietoa.
GCN:n videoita katsoessa tosin kannattaa hiukan huomioida se, että GCN tekee sponsoroitua sisältöä, jonka pääasiallinen tarkoitus on viihdyttää ja tuoda katsojia sponsorille. Ja Silca on GCN:n pitkäaiainen sponsori. Sen vuoksi mittariksi on helpointa ottaa jokin aika subjektiivinen suure kuten ajovarmuus ja todeta, että tämän sponsorin suosituksilla minä tunsin oloni varmimmaksi. Siihen on toisaalta vaikea väittää vastaan ja toisaalta vaikea luottaa omalla kohdalla. Asian saa selville ainoastaan kaivamalla jostain sen Silcan laskurin ja kokeilemalla itse. Mikä tietysti on just se mitä sponsori asiasta halusi saada lopputulemaksi.
Santtu75
12.01.2025, 16.05
GCN:n testin tuloksen summannee parhaiten Conorin loppukommentti: "You don't have as much confidence".
Tuossa testissä ei varsinaisesti mitattu sitä mikä paine on vierintävastuksellaan nopein vaan millä paineella kyseinen kuski kyseisessä mäessä uskalsi ajaa matkan lyhyimmässä ajassa läpi. Mikä tietysti on ihan validi pointti sekin ja sinällään arvokasta tietoa.
Tuossahan tosiaan mitattiin rengaspaineiden välistä eroa KÄYTÄNNÖN suorituskykyyn jossa kuvioon tulevat mukaan niin sivuttaispito mutkissa kuin renkaan käytös ajoalustan epätasaisuuksissa yms.
Voisi olla että toisenlaisessa ajoympäristössä tulokset olisivat olleet hieman erilaiset.
Mutta kun testaajana on kuitenkin viisi vuotta ammattikuskina ajanut hinkilö, niinn vosii uskoa että hänen "persetuntuma" on kohtuullisen hyvällä tasolla siinä kuinka lujaa mutkaan voi missäkin tilanteessa ajaa.Ja kello sitten kertoo omat lukemansa todellisuudesta.
Tietysti paremman tilastollisen otannon olisi saanut jos jokaisella rangaspaineella olisi ajettu vaikka 3-vetoa summittaisessa järjestyksessä ilman että kuski olisi tiennyt miltä paineet renakissa olisi kulloinkin olleet.
Jotenkin kommentti kuulostaa siltä että jos ei osu ihan omaan "mielipiteeseen" asiasta niin keksitään miksi testi ei olisi ollut todenmukainen,. Ja en näe että tuossa testissä mahdollisen sponsorin mukanaolo olisi vaikuttanut kuskin johtopäätöksiin tai siihen mitä kello kertoi ajasta.
Jotenkin kommentti kuulostaa siltä että jos ei osu ihan omaan "mielipiteeseen" asiasta niin keksitään miksi testi ei olisi ollut todenmukainen,. Ja en näe että tuossa testissä mahdollisen sponsorin mukanaolo olisi vaikuttanut kuskin johtopäätöksiin tai siihen mitä kello kertoi ajasta.
En näe miksi kommentti tai GCN:n pätkä olisi mitenkään ristiriitainen minkään mielipiteen kanssa. Kuten todettua, näissä on testattu paineita eri näkökulmista kuin mitä ketjun keskustelu on ollut.
Mitä GCN:ään itseensä tulee niin se on aina tasapainoillut tarkalla linjalla influencer-markkinoinnin ja tuotetestauksen välillä. Kanava on siinä ollut verrattain avoin ja sanoo suoraan, että he mm tekevät vain tuote-esittelyjä, ei tuotearvosteluja. Miten tuo toteutuu kussakin tapauksessa käytännössä on aina tapauskohtainen ja tulkinnanvarainen. Linjaa on varmasti tarkastettu useaan kertaan ja uudelleen viime vuonna, kun Shift Active Media osti kanavan takaisin itselleen WB-Discoveryltä.
Shift Active Media on brittiläinen mainostoimisto, joka pyrkii palvelemaan asiakkaitaan yhden luukun periaatteella. Palveluihin kuuluu kaikki markkinoinnin stratagisesta suunnittelusta aina mediaostoihin, somekanavien ylläpitoon ja mediatuotantoon. Mediamyyntiä tehdään luonnollisesti myös omiin kanaviin, joihin kuuluu GCN, GMBN ja GTN.
Koska kanavat ovat omia, niillä on tietty journalistinen linja, joka on sovitettu mainostoimiston tarpeisiin. GCN ei tee puhdasta influencer-markkinointia (jossa koko skripti sovitaan sponsorin kanssa) eikä tuotetestausta (jossa mitään ei sovita sponsorin kanssa) vaan jotain tältä väliltä. Ulkopuolisena voi lähinnä arvailla mikä tuo välimuoto on, mutta todennäköisesti sponsori päättää aihepiiristä, laajuudesta ja linjasta ja kanava skriptistä ja kuvaustavasta. Materiaali käydään joka tapauksessa sponsorin kanssa läpi ennen julkaisua.
Se miten tuo näkyy esimerkiksi tällaisessa videossa on varmaankin, että juontaja saa kertoa oman tarinansa asiasta, mutta miten paljon asiaan nähdään vaivaa on sponsorin valinta. Esimerkiksi se, että GCN:n testiä ei tehty kuin kolmena ajona eikä laajemmalla sokkotestillä on luultavasti Silcan päätös. Ja se päätös tuskin perustuu muuhun kuin budjettiin. Silca ei ole mikään iso firma vaan Josh Poertnerin omistama kohtuullisen pieni välinevalmistaja. Jos tällaisen testin tekisi huolella, se tarkoittaisi kuvausryhmän varaamista pidemmäksi aikaa, isomman editointityön ja laajemman suunnittelun. Yksi juontaja/kuski ja kuvausmoottoripyörä + -drone on mallina aika halpa tuottaa. Poertner on luultavasti päättänyt, että se riittää, rahaa ei ole enempään. Tuollakin panoksella saa verkkosivun osoitteen ja "UK warehouse open now" -tekstin näkyviin riittävän pitkäksi aikaa.
GCN:lle tuo linja sopinee ihan hyvin, koska se pyrkii olemaan ensisijaisesti viihdyttävä kanava. Sisältö ei toisaalta saa olla ihan hömppää mutta toisaalta se ei saa mennä myöskään liian syvälliseksi. GCN:n pääkohderyhmä on peruspyöräilijä, ei niinkään aktiiviharrastaja. Liian tosissaan tehty sisältö vieraannuttaisi osan katsojista. Sen näkee vertaamalla kanavien näkyvyyttä: GCN:llä tilaajia on lähes 3,5 miljoonaa kun esim Cade Medialla tilaajamäärä on 300 tuhatta, GPLamalla 200k ja Dylan Johnsonilla 188k. Eli mitä tarkemmin kanava keskittyy kilpailuun ja lajin hienouksiin, sitä vähemmän sillä on tilaajia.
Ja toisin päin: siinä missä Shane kertoo joka ikisen nippelin pyöräilyelektroniikan saloista ja Dylan kaivaa kaikki tutkimukset treenaamisen saloista, GCN ei tee kumpaakaan. On heidän ammattitaitoaan käsitellä eri aiheita sopivin silkkihansikkain.
Täsmälleen samaa mieltä gcn:stä jahucin kanssa. Ja sama tietysti koskee montaa muutakin kanavaa/sivustoa. Ei noita kenkään totena kannata ottaa.
Tietämätön
16.01.2025, 08.38
Shift Active Media on brittiläinen mainostoimisto, joka pyrkii palvelemaan asiakkaitaan yhden luukun periaatteella. Palveluihin kuuluu kaikki markkinoinnin stratagisesta suunnittelusta aina mediaostoihin, somekanavien ylläpitoon ja mediatuotantoon. Mediamyyntiä tehdään luonnollisesti myös omiin kanaviin, joihin kuuluu GCN, GMBN ja GTN.
Mielenkiintoista. Harvemmin sitä tulee mieleen, että joku tuubikanava on oikeasti mainostoimiston omistuksessa ja sisältö sen mukaista.
Täh? Mainoksillahan nämä kaikki pyörii.
Klikkiotsikkoa, sponsorointia, mukavaa kehumista, jolla saadaan katsojia. Mun mielestä maailma on mennyt aika hulluksi kun porukka ottaa YouTubea ja shorts videoita totena.
Foorumit ainoita viimeisiä paikkoja vapaalle avautumiselle eri tuotteista. Tosin nämäkin kuolee kaljaa kittaavien ja nahistelevien elekelläisten vuoksi.
Sivustakatsoja
16.01.2025, 10.34
Musta koko kysymys millä paineella rullaa parhaiten on vähän ristiriitainen. Maantiellä maantiepyörällä pitkään ajaessa mulla loppuu ensin jalat -> pitäisi varmaan olla aerompi, niin jaksaisi pidempään ja kulkisi kovempaa, rullaus ei ole isoin ongelma. Tuulella alttiilla osuudella vastatuuleen punnertaessa aerous tulee äkkiä etusijalle.
Gravelissa oikein pitkään ajaessani (+200 km) loppuu keskivartalon pito ja sitä myöten kädet -> joustoa pyörään ja renkaisiin, eli mukavuus. Lyhyesti tykittäessä loppuu joko happi tai luotto renkaisiin -> alustalle sopivat kumit ja paine. Kovaa ajaessa joustostakaan ei ole haittaa.
Eilen kun pyörin reilun satkun jäisillä ja uraisilla sivuteillä niin optimointi osui suoratankoiseen ja Piikkisikoihin: tehtävä ei olisi tullut suoritettua paremmin kulkevalla kalustolla. Leveät nastarenkaat ja rento ajoasento takasivat vähän hitaan, mutta varman etenemisen jäätyneessä sohjossa. Keskivartalossa tuntuu joten joustoa olisi pitänyt olla.
Maastossa mun ajot on hidasta etenemistä (täysjäykällä), niin mulla paineet ovat alhaiset, rullauksen kustannuksella. Multa loppuu maastossa ensin osaaminen.
Eli musta ensin asetetaan tavoite ja tehtävä ja sitten valitaan varusteet, paineet yms. että tavoitteeseen päästään.
Musta koko kysymys millä paineella rullaa parhaiten on vähän ristiriitainen. Maantiellä maantiepyörällä pitkään ajaessa mulla loppuu ensin jalat -> pitäisi varmaan olla aerompi, niin jaksaisi pidempään ja kulkisi kovempaa, rullaus ei ole isoin ongelma. Tuulella alttiilla osuudella vastatuuleen punnertaessa aerous tulee äkkiä etusijalle.
Gravelissa oikein pitkään ajaessani (+200 km) loppuu keskivartalon pito ja sitä myöten kädet -> joustoa pyörään ja renkaisiin, eli mukavuus. Lyhyesti tykittäessä loppuu joko happi tai luotto renkaisiin -> alustalle sopivat kumit ja paine. Kovaa ajaessa joustostakaan ei ole haittaa.
Eilen kun pyörin reilun satkun jäisillä ja uraisilla sivuteillä niin optimointi osui suoratankoiseen ja Piikkisikoihin: tehtävä ei olisi tullut suoritettua paremmin kulkevalla kalustolla. Leveät nastarenkaat ja rento ajoasento takasivat vähän hitaan, mutta varman etenemisen jäätyneessä sohjossa. Keskivartalossa tuntuu joten joustoa olisi pitänyt olla.
Maastossa mun ajot on hidasta etenemistä (täysjäykällä), niin mulla paineet ovat alhaiset, rullauksen kustannuksella. Multa loppuu maastossa ensin osaaminen.
Eli musta ensin asetetaan tavoite ja tehtävä ja sitten valitaan varusteet, paineet yms. että tavoitteeseen päästään.
Vierintävastuksen merkitystä voi suhteuttaa esimerkiksi ajattelemalla että keskimääräinen pyörällä eteneminen edellyttää 50-500W tehontuottoa josta 10-50W "hukkuu" vierintävastukseen.
Wolf Toothilla on uusi pätevänoloinen painelaskuri (https://www.wolftoothcomponents.com/pages/tire-pressure-calculator?utm_source=Below_The_Fold&utm_medium=Homepage&utm_campaign=tire_pressure_banner). Löytyy myös puhelinappi.
^äkkiseltään kokeilin, ehdottaa pumppaamista melko kovaksi, näemmä. Ajan entisillä.
Sentään toteavat tekstissä: "Lower tire pressure is better"
Millasilla asetuksilla testasit? Mulle antoi uskoakseni aika oikeanlaisen tuloksen, kun laitoin kokeeksi speksit 44 mm:n Hersen mukaan ja mukavuuspainotteisella gravelasetuksella. Kuski varusteineen 80 kg, pyörä 8 kg ja pari vesipulloa = n. 90 kg. Jos ”Riding conditions” vaihtaa medium-asetukseen niin suosituspaineet on n. 2,2/2,0, mikä sekin kuulostaa ihan järkevältä.
https://live.staticflickr.com/65535/54268387047_f3f69f60ef_c.jpg
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/blob:https://www.fillarifoorumi.fi/80ec5c54-0b89-4b66-abc1-4e84eab9c57d
Tulevan lauantain satkua ajatellen
https://pic.useful.fi/LrjL0auo8.jpg
EDIT: ai niin, "casing" voisi olla pikemminkin medium. Mutta ei sekään laske paljoa.
Jos on tarkoitus minimoida rullausvastus niin kyllä tuo luultavasti on ihan paikkansa pitävä. Asfalttiasetus päällä sulla kuitenkin.
https://imgur.com/a/v8WgrzLhttps://i.imgur.com/iMdNtcV.png
Aika hyvin vastaa omaa kokemusta viime kesältä, ehkä sen 0,1 bar annetuista pois..
Kuski 82,5kg + pyörä 8,5kg + kengät ja kypärä 1kg + vesipullot 1,5kg + eväät, vaatteet, kännykkä, varustelaukut 1,5kg
Ajo 90% päällystetty tie.
Mielenkiintoista. Harvemmin sitä tulee mieleen, että joku tuubikanava on oikeasti mainostoimiston omistuksessa ja sisältö sen mukaista.
Kaikessa median käytössä on hyvä olla tietty medialukutaito itsellä ja silloin tällöin taustoittaa asioita. Kaikella sisällöllä on jokin hinta joten sillä on pakko olla myös jokin tulo.
Se että asiaa tekee mainostoimisto ei tee asiasta mitenkään yksioikoisen huonoa eikä tarvitse etukäteen olettaa, että sisältö olisi jotenkin valheellista. Sillä on vain tarkkaan harkittu linja. GCN (ja muut Shift Activen kanavat) on hyvin ammattimaisesti toteutettu ja osa sitä ammattitaitoa on myös totuudenmukaisen kuvan antaminen asioista.
Mainostoimiston linja näkyy kuitenkin hyvin selkeästi siinä miten aiheet valitaan. Voit esimerkkinä koettaa vaikkapa löytää GCN:n videon aiheena "SRAM vs Shimano". Tuloksia saat heikonlaisesti. Se johtuu siitä, että GCN ei koskaan aseta kahden eri valmistajan tuotteita keskenään vastakkain. GCN ei siis valehtele, se ainoastaan vaikenee tietyistä asioista.
Sen sijaan löydät kyllä ison läjän "GRX vs road" tai "105 vs Dura Ace" videoita GCN:ltä. Siis saman valmistajan eri tuotteiden vertailua keskenään. Tämä on mainostoimistoa omimmillaan: tykkäsi katsoja kummasta vertaillusta tuotteesta tahansa, raha menee silti aina samalle päämiehelle. Vertailu on kuitenkin katsojia kiinnostavaa ja siksi vertaileva video saa enemmän katsojia kuin pelkkä yhtä tuotetta esittelevä. Sen vuoksi niitä tehdään.
Hyvä mainostoimisto ymmärtää myös segmenttiajattelun. Noissa vertailuissa on siksi mukana mieluusti ääripäät kuten 105 ja DA. Niiden ostajakunta on eri ja hyvin harvoin toista niistä harkitseva hyppää täysin ääripäähän. Sisällöllä siis saadaan yleisesti näkyvyyttä valmistajalle muttei vaikuteta myyntimäärien suhteisiin millään lailla eikä siksi hypitä näitä varusteita myyvien pyöräkauppojen nenille. Tuollaisen videon tarkoitus on siis, että ostaja paitsi yleisemmin tuntee Shimanon niin myös tietää mitä hienoa ominaisuutta huippuluokan varusteelta voisi kaivata. Ja päätyy siksi ostamaan Shimanon Ultegran - jota ei videossa tarvitse erikseen edes mainita.
Tulevan lauantain satkua ajatellen
https://pic.useful.fi/LrjL0auo8.jpg
EDIT: ai niin, "casing" voisi olla pikemminkin medium. Mutta ei sekään laske paljoa.
Huomatkaa lämpötilan vaikutus.
Huomatkaa lämpötilan vaikutus.
Juu huomataan.
Sivustakatsoja
16.01.2025, 16.31
Vierintävastuksen merkitystä voi suhteuttaa esimerkiksi ajattelemalla että keskimääräinen pyörällä eteneminen edellyttää 50-500W tehontuottoa josta 10-50W "hukkuu" vierintävastukseen.
Tämän kyllä jollakin tasolla ymmärrän, mutta mun lähestyminen pyöräilyyn (ja johonkin muuhunkin) on määritellä tehtävä ja valita työvälineet. Vierintävastusta voi sitten pohtia, jos sille tilaa jää.
Renkaan kestävyys ja hyvä pistosuojaus voi jossakin tilanteessa ylittää vierintävastuksen merkityksen.
Mukavuus voi jossakin tilanteessa olla vierintävastusta suuremmassa merkityksessä tehtävän loppuun saattamisen kannalta, esimerkiksi ylipitkällä soraseikkailulla.
En väheksy vierintävastuksen merkitystä, mutta omalla kohdallani se ei merkitse jakoa onnistumisen tai epäonnistumisen välillä. Jos asettaisin vierintävastuksen hallitsevaan asemaan, niin oma kokemukseni on, että se olisi huono isäntä. Samalla tavalla pyörän tai varusteiden paino on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Tämän kyllä jollakin tasolla ymmärrän, mutta mun lähestyminen pyöräilyyn (ja johonkin muuhunkin) on määritellä tehtävä ja valita työvälineet. Vierintävastusta voi sitten pohtia, jos sille tilaa jää.
Renkaan kestävyys ja hyvä pistosuojaus voi jossakin tilanteessa ylittää vierintävastuksen merkityksen.
Mukavuus voi jossakin tilanteessa olla vierintävastusta suuremmassa merkityksessä tehtävän loppuun saattamisen kannalta, esimerkiksi ylipitkällä soraseikkailulla.
En väheksy vierintävastuksen merkitystä, mutta omalla kohdallani se ei merkitse jakoa onnistumisen tai epäonnistumisen välillä. Jos asettaisin vierintävastuksen hallitsemaan asemaan, niin oma kokemukseni on, että se olisi huono isäntä. Samalla tavalla pyörän tai varusteiden paino on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Toki ei pidä asettaa vierintävastusta esimerkiksi tarvittavan rengaskuvion edelle. Vierintävastusta on muutenkin hankala lähteä arpomaan muuten kuin suhteellisen tasaisella alustalla kuten asfaltti tai velodromi. Yksi tapa analysoida olisi ajaa joku reitti joko vakiotehoilla tai vakionopeudella ja verrata millä renkaalla/paineella saavutetaan optimi kuitenkin huomioiden muutkin kuskin "tuntemukset".
Kaatuilija
16.04.2025, 10.30
Miten kevennetyt sisärenkaat kestävät maastoa ja soraa? 29" jäykkäperässä oli jotkut aivan tuntemattoman merkin sisärenkaat ja mietin kevyempien ja tunnetun merkin sisurien ostoa. Litkutus ei ole vaihtoehto, koska kyseessä on kakkospyörä, joka saattaa seisoa pidempiä aikoja.
Nämä olisivat max 28" x 1.75" renkaalle ja kevyet (100g). Varmaan venyisivät 29"x2,1" renkaalle, mutta kestääkö sitten mitään:
https://www.xxl.fi/continental-tube-conti-28-fv-32-47-42mm-valve-pyoran-sisarengas/p/1232059_1_Style
maalinni
16.04.2025, 11.36
Jos haluat kevyttä, niin osta TPU kumit, esim. Tubolitot. Ne kyllä kestää: https://foxcomp.fi/tubolito
Edit: Paljonkin halvempia saa muilta merkeiltä, mutta itellä nuo Tubolitot on olleet kestävimmät.
(https://foxcomp.fi/tubolito)
Kaatuilija
16.04.2025, 13.52
Päädyin tilaamaan Contin 29" Lightit. 160g ilmoitettu paino, punnittu paino 156g ja maksoivat jonkun 7€ kappale. Useita kymppejä per sisärengas ei raaskinut panostaa. Uskoisin olevan kevyemmät ja myös laadukkaammat kuin kiinalaiset sisurit, jotka pyörän mukana tulivat.
maalinni
16.04.2025, 16.12
Parilla kympillä 100g pois pyörivästä massasta on ihan edullista. Mutta kaikki on suhteellista ja tietty jos on kakkospyörä, niin peruskumit ihan ok.
Ridenow tpu (https://www.aliexpress.com/item/1005006573052438.html?spm=a2g0o.productlist.main.1 .afb3RixBRixBmE&algo_pvid=3d859824-e54a-4c43-afac-4ecbba21962f&algo_exp_id=3d859824-e54a-4c43-afac-4ecbba21962f-0&pdp_ext_f=%7B%22order%22%3A%2213984%22%2C%22eval%2 2%3A%221%22%7D&pdp_npi=4%40dis%21EUR%2113.17%216.32%21%21%21106.8 8%2151.30%21%4021039a5b17448731920823188e8741%2112 000037707522684%21sea%21FI%21833070551%21X&curPageLogUid=94GgRIHK1mbT&utparam-url=scene%3Asearch%7Cquery_from%3A) sisurit ollut hintaansa nähden toimivia. Jopa alle 30g paino niissä. Pitää ilmat paremmin sisässä kuin lateksi.
maalinni
18.04.2025, 16.21
Minusta tpu pitää ilmat yhtä hyvin kuin butyyli. Lateksi pitää pumpata joka lenkille.
Voi olla että kysynyt aikaisemminkin mutta onkos olemassa jotain testiä TPU sisureista kun niitä tullut markkinoille enemmän ja enemmän?
Itse käyttänyt Tuboliton, Revoloopin, Pirellin ja Contin sisureita ja ainoat ongelmat ollut ekojen Tubojen epätasaisen laadun kanssa.
Voi olla että kysynyt aikaisemminkin mutta onkos olemassa jotain testiä TPU sisureista kun niitä tullut markkinoille enemmän ja enemmän?
Itse käyttänyt Tuboliton, Revoloopin, Pirellin ja Contin sisureita ja ainoat ongelmat ollut ekojen Tubojen epätasaisen laadun kanssa.
Vähän aiheeseen liittyen...mulla testissä nyt kammottavan vihreät Barbierin NXT ja tuntuu pitävän paineet paremmin kuin Revoloopin Racet.
^Nuo Barbierit edullisia ja mietin myös niitä...
Toi on helmikuun lopulta:
https://www.cyclingweekly.com/products/can-you-trust-tpu-tubes-in-a-pinch-what-to-know-about-cyclings-newest-tube-type-a-deep-dive-on-a-thorny-topic
Ei ehkä kovin mielenkiintoista tietoa, että painavammat kestää ja pitää ilmat, mut rullaa huonommin ja tuntuu paskemmalta. Itteä kiinnostaa varmaan vaan se, ettei osta kaikkein paksuinta ja venttiili sais olla musta ja metallia.
^ Kiitos linkistä. Suht samoilla linjoilla muutenkin, ultrakevyet saa olla varalla, kestävyys olennaisinta.
Voi olla että kysynyt aikaisemminkin mutta onkos olemassa jotain testiä TPU sisureista kun niitä tullut markkinoille enemmän ja enemmän?
Itse käyttänyt Tuboliton, Revoloopin, Pirellin ja Contin sisureita ja ainoat ongelmat ollut ekojen Tubojen epätasaisen laadun kanssa.
Vähän vanhempi mutta kuitenkin:
https://www.bicyclerollingresistance.com/specials/tpu-inner-tubes
Itsellä nyt Barbierit. Ihan jees kaikin puolin.
Tubo taitaa tehdä jonkun muunkin renkaat, en usko että Itävallassa niin montaa valmistajaa löydy.
Sattumalta bongasin että Saksasta saa Tubolitoja nyt 16€/kpl, normi(?)versioita 22€ ja paikkarasiakin löytyy 4€. Mun mielikuva vuosikymmenen alusta oli että TPU:t on oransseja, maksaa neljäkymppiä ja ovat kertakäyttöisiä.
https://www.bike24.com/p2404913.html
https://www.bike24.com/p2404905.html
https://www.bike24.com/p2404968.html
Nyt kun tuota pidän kädessä, on fiilis etten enää ikinä osta butyyleja. Peukalon kokoinen rulla. Satulalaukkuun en enää butyylia laita ja jos nää nyt vielä tästä yleistyy, hintahan putoaa edelleen. Ajokokemukset puuttuvat, mutta jos kestävyys ja ilmanpitävyys on butyylin tasoa, ei kysymystäkään millä jatketaan ja tubeless-elämä siirtyy taas vuosilla eteenpäin. En luultavasti jaksa ylläpitää edes harrastefillarien litkuja, puhumattakaan käyttiksistä. TPU:ta näköjään rasittaa UV, lämpö, kosteus ja happi. Ulkorenkaan sisällä eka puuttuu ja kolme seuraavaa hallinnassa, eli kaipa nää ajan hammastakin kestävät kuten butyyli?
Vähän voisivat selkeyttää markkinointia, mun mielikuva on että S-Tubo on oranssi normaali. Vihreä on sit kuitenkin kans oranssi mutta ei kevyt ja saa myös mustana. TPU:n värjäminen on ilmeisesti täysin triviaalia, eli tää oranssi on ollut täysin imagojuttu brändille?
Onko kukaan paikkaillut näitä TPU-sisureita? Eli onko yhtä helppo paikata kuin normisisuri? Samaa mieltä litkutuksen kanssa, että maantiepyörää en ala litkuttamaan, kun painonsäästöä ei kuitenkaan tule.
Hapenhan voisi poistaa typpitäytöllä. Eikös se ollut jokunen vuosi sitten pop?
Onko kukaan paikkaillut näitä TPU-sisureita? Eli onko yhtä helppo paikata kuin normisisuri? Samaa mieltä litkutuksen kanssa, että maantiepyörää en ala litkuttamaan, kun painonsäästöä ei kuitenk
Yhtä helppo, kuin butyyli pikapaikalla. Reiän haussa vaan pitää olla varovainen, ettei venytä kumia, alkuun epäilin paikan pysyvyyttä, mutta hyvin nuo on toiminut. Revon kumet/paikat itellä, mutta samanlaisia kait ne on
Parkin pikapaikat aikanaan lopetti meikäläiseltä kerrasta butyyliliiman kanssa leikkimisen.
https://www.bike24.com/p2853229.html
Ajoin kodin lähellä kiveen, mietin että mulla pitäisi olla yksi pikapaikattu sisuri jossain, nyt sitä vois koeponnistaa. Ei löytynyt. Sit kun olin laittamassa "testipaikan", paljastui että se pikapaikattuhan oli kestänyt 2 vuotta sateet, helteet ja pakkaset. 90-luvulla jäi vielä saamapuolelle kun kesän keräsi puhjenneita MTB-sisureita ja talvella niitä ajan kanssa liimaili. Silloin oli lenkillä puoli kiloa sisureita repussa, nyt on pikapaikat ja TPU.
TPUista varoitettiin että venyvät kerran ja se on sit siinä, eli kuten yllä sanotaan, reikää pitää etsiä venyttämättä sisuria. TPU kuulemma vaatii puhtaan pinnan, eli pitää pyyhkäistä jollain savetilla jos sitä etsiessä rählii likaisilla sormilla.
EDIT: löytyy nykyään tietysti vintage-osastolta, näitä Hutchinsonin vihreitä sisureita (https://imgur.com/a/CSkVOQQ) kannettiin aikanaan selkä vääränä Wavulinintieltä. Maksoivat tuplat, painoivat tuplat, mutta kestivät vähintään nelinkertaisesti. Alkoi kaikilla olla vuoden jälkeen vihreät venttiilinhatut...
Mitä pikapaikkoja olette käyttäneet TPU:n kanssa? Olen monia onnistuneesti paikannut Tuboliton omalla peruskitillä mutta siinä ohjeena on 30min kuivumisaika joten olen olettanut ettei tien päällä onnistu.
^ Contin sisureissa tuli omat mukana ja Revoloopia sekä Tuboa on mutta vain kerran ollut tarve korjata joten kokemukset siitä minimaalisia. Usein tulee myös nuo viinalaput mukana että voi pyyhkäistä puhtaaksi.
Muistan jonkun vanhan videon, jossa joku totesi ainakin, ettei tpu-sisurit ja pikapaikat oikeen toimi luotettavasti, jos pitää tien reunassa sählätä kiireessä. Ite vaihtaisin vaan uuden sisurin tilalle ja paikkaisin kotona.
^ Itsellä varasisuri aina mukana ja paikkaus tosiaan sitten kotona. Mielummin tuollaisella liimattavalla kuin pikapaikalla, perinteisillä sisureilla kyllä toimivat.
Vara TPU sisuri on tottakai aina mukana, gravelissakin varmuuden vuoksi jos ei litku jostain syystä paikkaa.
Mutta aina se vaara että tulee 2 reikää jonkun pitkän lenkin aikana. Siksi olen yleensä kantanut maantiepyörässä pitemmillä lenkeillä myös butyylisisuria mukana ja park toolin pika paikkoja. Jos löytyisi luotettava pika TPU paikka voisin tuosta butyylin kantamisesta luopua.
^ Entäs kaksi TPU:ta varalle, vie vähemmän tilaa kuin butyyli? Toisaaltaan eihän tuokaan huono idea ole, kunhan vaan saa lenkin jatkumaan.
Onhan sekin vaihtoehto jostain syystä vaan haluan pitää kumia mukana tien päällä mitä pystyn myös paikkaamaan niin selviää kotia vaikka tulisi 5 reikää. Mutta toisaalta en ole ikinä edes joutunut tien päällä sisäkumia vaihtamaan, 2 tai 3 reikää tullut TPU sisureihin 5 vuoden aikana ja aina selvinnyt lisäämällä ilmaa kun nuo reiät yleensä vuotavat hyvin hiljaa.
Sen verta harvinaisia nuo rengasrikot maantiellä, etten tiedä onko ylimääräinen varustauminen mitenkään järkevää. Joo, on mulla vararengas ja Co2 -patruuna mukana, se patruunakin on nyt jo kolme vuotta ollut "varalla", kun ei ole ollut tarvetta. Kuitenkin kilometrejä tulee ihan reippaasti, 5-6 tonnia kaudessa. TPU tosiaan valuu hitaasti tyhjäksi, se ainut rengasrikko noilla oli sellainen, että vasta seuraavana päivänä huomasin että rengas on flätti. Ja kun pitää ulkorenkaat kunnossa (vaihtaa uusiin ajoissa) niin rengasrikkojakin tulee vähemmän.
^Harvinaisia tosiaan mutta viisas varautuu kyllä.
Mitä mä teen väärin kun renkaan paikkaamisesta on tullut jo rutiinia ensimmäisellä tonnilla. Vai oonko mä vaan speksannut liian köykäset renkaat :rolleyes:
Omien kokemusten mukaaan Kiinan TPU:t ovat täyttä kuraa. Välttäkää.
Mitä pikapaikkoja olette käyttäneet TPU:n kanssa? Olen monia onnistuneesti paikannut Tuboliton omalla peruskitillä mutta siinä ohjeena on 30min kuivumisaika joten olen olettanut ettei tien päällä onnistu.
Olen käyttänyt vanhasta TPU sisurista leikattuja palasia paikkoina seuraavan TPU sisurin korjaamiseen. Toimii, tosin se ei ole pikapaikka.
Tubolta löytynee kahdenlaisia, pika- sekä liimattavia mutta onkos kokemusta että toimivatko kaikkien TPU sisurien kanssa?
Tilasinpa kokeiluun kiinalaiset ridenowt. Ensimmäisen testilenkin jälkeen etusessa pieni reikä pinnanreiän kohdalla. Hyvin näyttää venyvän pinnareikien kohdalla vannenauhasta huolimatta, hankala paikkailla kun kumiin on venynyt ikäänkuin taitos. Ei taida maksaa vaivaa lähteä paikkailemaan :rolleyes:
Viime syksynä Temusta tilasin kans moiset - yks lenkki ja rikki -> roskiin ja ei jatkoon. Barbierit suht edullisia ja tuntuu kestävän.
Mitä mä teen väärin kun renkaan paikkaamisesta on tullut jo rutiinia ensimmäisellä tonnilla. Vai oonko mä vaan speksannut liian köykäset renkaat :rolleyes:
Ethän vaan käytä tubeless ready -renkaita sisureilla?
^ Ethän vain tarkoita että TLR-renkaat olisivat heikommin pistosuojattuja kuin vastaavanlaiset sisurirenkaat?
Joo, tarkoitan. Jätetty ohuemmiksi kulutuspinnasta, jotta rullaa paremmin. Ei haittaa, että tulee reikiä, kun litku paikkaa.
Lidlin paikkaussarja on per*eest. Se mikä tuli satulalaukun mukana. Yksikään paikka ei oo pitänyt 10 kilometriä pitempään jos ollenkaan.
^^ Ei ollenkaan mahdotonta, mutta onko tästä virallista ja puolueetonta tutkimustietoa tai laajaa ja vahvaa kokemusperäistä kokemusta.
PS Olisin hanakas väittämään ettei ohuempi kulutuspinta tuo parempaa rullausta, ellen tietäisi miten usein olen tällaisissa asioissa väärässä.
Gp5000 ja rolling resistance -sivusto varmaan aika hyvä lähtökohta. Renkaasta toki alkaa olla monta vuosimallia ja muutenkin eri variaatioita, mut sisuriversiossa on paksumpi kulutuspinta, parempi pistosuojaus, ohuemmat kyljet ja pienempi paino.
Vahva veikkaus mitään tietämättä on ettei Lidlin paikat ei ole tarkoitettu TPU sisureille...
Ethän vaan käytä tubeless ready -renkaita sisureilla?
Pois se minusta. Tänään kaivelin tuosta Veloflexistä puolen tusinaa pientä kivenpalaa pois samalla kun pyyhin vannenauhan ja katoin että se on kohillaan. Tuossa ei vaan ole käytännössä mitään pistosuojausta mikä estäisi tuollaisen pienen kvartsikiven murusen etenemisen kohti sisuria. Taakse vaihdoin pirellin p zero racen sisuriversion ja siihen ei toistaseks oo tullu yhtään rengasrikkoa viimeiseen 420 km vaikka pyörii takana. Edessä pyörivään veloflexiin niitä on tullut jälleen yksi. (E:tuota kiinalaisen tpu-sisurin reikää pinnanreiän kohdalla ei voine laittaa ulkorenkaan viaksi)
Vaikea kyllä uskoa että tlr versio pirellistä olisi heikompi kun painoa on 50 % enemmän.
Joo, tarkoitan. Jätetty ohuemmiksi kulutuspinnasta, jotta rullaa paremmin. Ei haittaa, että tulee reikiä, kun litku paikkaa.
Niin tai sitten sitä kulutuspintaa on ollut pakko vähentää, jotta paino pysyy järkevänä. Kyljethän tubeles renkaissa ovat vahvemmat mitä sisuriversioissa.
Ne kyljet muutenkin vaikuttaa siihen rullaukseen enemmän, muttei esim conti uskalla ottaa riskiä kylkien ja tubeleksen kanssa, mikä onkin harvinaisen viisasta.
Tuo "litkupaikkaaeihaittaa" on se perinteinen mainostustermi, mutta melko nihkeästi se pelkkä litku maantiepaineilla paikkailee.
Näissä on varmasti valmistajakohtaisia eroja paljon. Yksi suojaukseen vaikuttava asia on se, että monella valmistajalla tubeless versiot ovat uudempaa designia kuin sisäkumilliset. Uudempiin koetetaan yleensä kehittää hiukan parempia pistosuojauskalvoja, joten vaikka materiaali olisi muuten ohuempaa, lopputulema voi silti olla parempi. Contin kohdalla Rolling Resistancen arvio siitä, että sisurillisen suojaus on parempi lienee kuitenkin paras tieto.
Paljonko sillä sitten on käytännön merkitystä on hyvä kysymys. Olen ajanut pari kautta TPU:lla ja 90% rengasrikoista on erilaisia kanttariin, kuoppaan tai isompaan kiveen ajoja. Eli snakebiteja, joihin pistosuojaus ei oikein vaikuta mitenkään, joten tuon kannalta rengasvalinta omalta kohdalta on lopulta aika se ja sama.
Pääsääntönä joka tapauksessa valmistajasta riippumatta tubelekseen on pakko tehdä paksummat reunukset, jotta tiivistys pitää joten painoa on enemmän ja rengasta on vaikeampi saada vanteelle. Jolloin sisurilla ajaessa siinä pääasiassa vain hakee ylimääräistä vaivaa itselleen ilman vastaavaa hyötyä.
Mitä TPU:hun muuten tulee niin termoplastinen polyuretaani ei varsinaisesti tarvitse erillistä "paikkaa", ainakaan jos paikkauksen tekee kotona eikä tien päällä. Paikkaukseen riittää jokin vastaava muovimateriaali, esim aiemmin puhjenneesta sisurista leikattu palanen. Polyuretaaniliima pitää sen tiukasti paikallaan ja tukkii tyypillisimmät pienet reiät. Isompaan viiltoon ei luotettavasti toimi oikein mikään vaan sisuri menee roskikseen (tai paikoiksi).
TPU tunnetaan materiaalina siitä, että sen kovuutta (Shoren luku) on helppo muokata ja sen vuoksi sitä on saatavilla eri venyvyyksillä. Sisurien osalta olettaisin, että käytetty kovuus on aikalailla vakio eri valmistajien välillä, joten niissä tuskin on oleellista eroa, joka vaikuttaisi kestävyyteen. Kun suuri osa länsimaisista malleistakin on Kiinassa valmistettuja, ei merkkivalinnalla todennäköisesti voita paljoa. Isoin ero kestävyyden osalta on miten ohutta kalvoa muovista halutaan venyttää. Esim yllä mainittu Barbieri on paksumpaa kuin monet kilpailijat, jolloin se varmasti kestää pistoksia paremmin. Toisaalta monelta valmistajalta saa sekä paksuja että ohuita sisureita oman mieltymyksen mukaan. Ostajalle suurin haaste on, että jos näitä ostelee kiinakaupoista, myyjiä on paljon ja näillä on eri sukupolvista eri varastoa jäljellä. Vaikka nykyinen sisuri jollain valmistajalla olisi priimaa, Temusta voi käteen osua pussillinen huomattavasti vanhempaa ja heikkolaatuisempaa tavaraa.
TPU:ta on muovina helppo värjätä ja väri on lähinnä brändikysymys, jolla erottaudutaan. Kun valmistus ja kulutus siirtyy Aasiaan, värejä tulee tuotteisiin monesti lisää, koska siellä kuluttaja tykkää yleensä selvästi värikkäämmästä kamasta. Täällä Härmän perukoilla pukeutumisessakin perusväri on musta, jollei halua juhlan kunniaksi räväkästi laittaa päälle tummanharmaata. Ihan riikinkukoksi ja silmätikuksi päätyy jos värivalinta on beige.
TPU:n heikkous pyöräilijälle tulee tuosta "termoplastinen" sanasta. Toisin kuin muovi joka sulatetaan kerran ja laitetaan muottiin eikä rakenne sen jälkeen muutu, termoplastisen muovin voi lämmittää ja muokata uudelleen. TPU pehmenee ihan oleellisesti, kun sitä lämmittää. Sen vuoksi pyöräilijöitä varoitetaan ajamasta pitkiä vuoristolaskuja TPU:lla ja vannejarruilla. Jossain kohtaa vanne voi sulattaa sisuriin reiän.
^Valmistusmaista sen verran että Tubolito Unkarissa ja Pirelli Itävallassa ja tosiaan (jokaisella) valmistajalla sekä kevyt että normiversio joista kevyitä joku ainakin suositti varakumiksi pienen koon vuoksi. Itse ole käyttänyt noita siitä alkaen kun Tubo julkaisi ensinmäiset versiot ja oikeastaan ei ole pahaa sanottavaa eikä paluuta muihin tyyppeihin tai litkuihin.
Santtu75
10.06.2025, 11.14
^Valmistusmaista sen verran että Tubolito Unkarissa ja Pirelli Itävallassa ja tosiaan (jokaisella) valmistajalla sekä kevyt että normiversio joista kevyitä joku ainakin suositti varakumiksi pienen koon vuoksi. Itse ole käyttänyt noita siitä alkaen kun Tubo julkaisi ensinmäiset versiot ja oikeastaan ei ole pahaa sanottavaa eikä paluuta muihin tyyppeihin tai litkuihin.
Itselläni ainakin lukee sekä Tuboliton että Pirellin paketeissa Made in Austria (ja Tubolito on nimenomaan Itävaltalainen yritys) ja kun pakettien sisältöä katsoo ja laittaa vierekkäin niin aika suurella todennäköisyydellä sanoisin että tuotetaan samalla linjastolla…
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20250610/fc6c2601e0cd8953a8ecbed67d7ba3af.jpg
Sent from my iPhone using Tapatalk
Valmistusmaan arviointi nykykyisillä tuotantotavoilla ja -ketjuilla on aikalailla tulkintakysymys. Jos Kiinassa valmistettu kone venyttää putkea Intiasta tuodusta polymeeristä Itävallassa työskentelevän turkkilaisen operaattorin valvomana niin mikä edellämainituista vaikuttaa eniten siihen miten rengas kestää Venäjältä tuodun ja Suomessa kivimurskeeseen sekoitetun bitumin epätasaisuudet?
Itselläni ainakin lukee sekä Tuboliton että Pirellin paketeissa Made in Austria (ja Tubolito on nimenomaan Itävaltalainen yritys) ja kun pakettien sisältöä katsoo ja laittaa vierekkäin niin aika suurella todennäköisyydellä sanoisin että tuotetaan samalla linjastolla…
Juu - ja tämän kyllä tiesi nurekin:
Tiedän/oletan että esim. Tubolito ja Pirelli tulevat samasta tehtaasta ellei Itävallassa ole jokin TPU tehtaiden keskittymä.
Mutta tuleehan meille itse kullekin välillä - toisille useammin ja toisille harvemmin - noita kummallisia aivopieruja, joita ei itsekään jälkeenpäin käsitä ja joiden alkuperästä ei ole minkäänlaista ideaa.
Tänään läksin uudella maantiepyörällä ekalle varsinaisesti tavoitteelliselle lenkille. Pääsin Immersbyntietä muutaman kilometrin, kun eturengas antautui. Ilmeisesti ajoin johonkin monttuun. Sisurina oli Pirellin TPU, mutta tuskin tuossa sisuria voi syyttää. Aikani vanhoja suomalaisia jumalia nimeltä kutsuttuani sain kuin sainkin renkaan vaihdettua ja jopa täytettyä co2-patruunalla. Nyt meni sekin neitsyys.
Josta päästään kukkaruukkuun. Kotona katselin, että mistä tilaisi täydennystä, niin valitettavasti nekin rahat meni Saksaan. Suomessa kahden sisurin hinnalla sain Saksasta kolme, paikkasatsin ja neljä 16g co2-patruunaa posteineen.
Tällä kertaa otin Pirellin p-zero endurance-sisurit. Onhan ne tupla-painavat, 70g, mutta josko antaisivat hieman enemmän anteeksi.
Niin siis snakebitejä, eli kuoppaan tahi kanttariin ajoja vastaan voi suojautua ajamalla tubeleksella. Että sinällään se rengasvalinta vaikuttaa.
Tubeless renkaan kylkien tulee olla myös vahvemmat, jotta rengas ei blurbbaa kaarteessa. Hooklesin kanssa tuo on entistäkin tärkeämpää.
Ei ole hookless-kehät…
Mä en tähän ainakaan vielä tällä syömisellä laita litkuja, vaikka se olisikin ehkä nyt säästänyt ylimääräiseltä jumpalta.
Tohon pikapaikkaan sen verran, että testattiin revoloopin paikkausta niiden omalla pikapaikalla, ja ainakin se lähti pitämään heti. Ja mitä niiden valmistusmaahan tulee, niin kovasti väittävät saksassa niitä väsäävän, vaikken Aachenissa käydessä huomannut tehdasta missään
Ei ole hookless-kehät…
Mä en tähän ainakaan vielä tällä syömisellä laita litkuja, vaikka se olisikin ehkä nyt säästänyt ylimääräiseltä jumpalta.
Ja sittenkun laitat niin kannattaa samalla ostaa suoraan dynaplug paikkauksia varten. Säästyy monelta murheelta ja erillaisten paikausmetodien testauksilta siellä tienpäällä.
Toinen tärkeä juttu on hälytys luuriin sopivin väliajoin, jolloin ruuttaa litkua lisää renkaaseen.
Noiden jälkeen pääsee kyllä helpommalla kuin sisureiden kanssa.
Jahuc, tuo pätee useaan tuotteeseen joten lienee lopputuotteen valmistus ratkaisee, vai mitä?
Ja sittenkun laitat niin kannattaa samalla ostaa suoraan dynaplug paikkauksia varten. Säästyy monelta murheelta ja erillaisten paikausmetodien testauksilta siellä tienpäällä.
Toinen tärkeä juttu on hälytys luuriin sopivin väliajoin, jolloin ruuttaa litkua lisää renkaaseen.
Noiden jälkeen pääsee kyllä helpommalla kuin sisureiden kanssa.
Juu, no mulla on mun kahdeksasta fillarista kuudessa litkut. Eipä jossain läskissä ole muuten järkeä. Eikä oikein noissa maastovehkeissäkään. Myös grävelissä litkut, mutta nyt ajattelin josko maantielaite menisi ilman. Kun Espanjassakin meni viikko rattoisasti ilman puhkeamisia.
Sen sijaan viime syksynä Italiassa oli vuokraamon sähkötäpäreissä sisurit ja mulla meni niitä kolmet viikon aikana. Viimeinen lenkki päättyi siihen, kun meistä neljästä haastavammalle lenkille lähteneistä kolmella tuli flätti ja mukana kaksi varasisuria. Mä olin sitten se kolmas, jolle jäi mustapekka käteen, kun olin oman sisurini jo luovuttanut toisille. Siinä sitten pari kilometriä tunkattiin tiettömien teiden takaa, kunnes kännykkä alkoi saamaan kenttää. Siihen mennessä oli 17 km matkalle saatu kasaan 700 nm.
Ainakin kolmesta paikkaa kun on vuokrannut maastopyörää ja kysynyt niin ei kuulemma kannata vuokravehkeissä pitää litkuja. Sitä en alkanut kyselemään jotta miksei.
Pitäisi varmaan itsekin uhrata 50c maksanut patruuna ja kokeilla miten toimii. Tein kyllä silleen tyhmästi että otin sen pois lenkkivarusteista kun ei mahtunut työkalupulloon eikä flattia ole tullut vuosiin.
Verkkokauppa.comissa oli ainakin vähän aikaa sitten pirellit tarjouksessa mutta väärän kokoisina tietysti.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.