Näytä tavallinen näkymä : Uusi tieliikennelaki ja -asetukset
Ihmettelin tässä uutta tieliikennelakia katsoessa, ettei siellä ole sanottu missään esimerkiksi sitä, että pyöräilijän on käytettävä pyörätietä jos sellainen on. Mutta eipä sitä ole näköjään vanhassakaan. Ilmeisesti siis nuo tarkemmat pyöräilijän paikkaa määrittelevät asiat on jossain asetuksissa eikä itse laissa, tai sitten jossain muussa lain osassa? Missähän nuo uuden tieliikennelain mukaiset asetukset ovat luettavissa, ei meinaan helpolla löydy. Kiinnostaisi esimerkiksi onko siellä nyt lopulta ne lievennykset pyörätien käyttöpakkoon mistä on puhuttu.
Laki on https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180729
Säädösliitteessä sivulla 97 on tuosta vasemmanpuolen pyörätiestä. Säädösliitteen linkki on siellä https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180729#Pidp447002752 alareunassa.
No sieltäpä se löytyi eli onhan se lyhyen matkan vaatimus poistettu.
Eli ei saa ajaa etes lyhyttä matkaa ajoradalla jos pyörätie on.
Pastekkaa ny hyvänen aika koko selitys tänne
"Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai
ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa,
polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. "
Yllä oleva poikkeus pyörätien käyttöpakkoon oli rajoitettu ennen "lyhyelle matkalle". Nyt matkarajoitusta ei ole. Mielenkiinnolla odotetaan tulkintoja mikä on turvallisempaa kun totuushan on, että ajoradalla ajaminen taitaa olla pyöräilijöille nykyään aina turvallisempaa.
Noh sillähän tarkotetaan sitä että voi liittymästä ajaa kotia jos se sijaitsee toisella puolen eikä pomppia ojien yli
Luen tuon uuden tieliikennelain niin, että pyöräilijä voi käytännössä päättää ajaako tien reunassa vai pyörätiellä, jos menosuuntaan ajaessa oikealla puolella ei ole pyörätietä.
EnduroSenior
02.05.2020, 00.13
Onko noilla säädöksillä jonkun mielestä oikeasti jotain merkitystä, eli ajaako jokainen just pilkulleen kuten määräykset sanovat? Ja meinaatteko, että pienistä poikkeamista tulee linnaa-putkaa-vankeutta ja isoja sakkoja...?:rolleyes:
Luen tuon uuden tieliikennelain niin, että pyöräilijä voi käytännössä päättää ajaako tien reunassa vai pyörätiellä, jos menosuuntaan ajaessa oikealla puolella ei ole pyörätietä.
Luet sen mitä haluat lukea
"kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi" Eli olet menossa jonnekki joka sijaitsee toisella puolen tietä
Firlefanz
02.05.2020, 10.46
Ei kun samalla puolella:cool:
Siis samalla puolella kuin itse ajoradalla ajaa eli tietenkin oikealla. Se pyörätiehän on sillä toisella eli vasemmalla puolella!
Koska tienylitys on tunnetusti vaarallisempaa kuin ajoradalla tai pientareella ajaminen, on mielestäni sallittua ajaa hyvinkin pitkä matka silloin kun sillä vältetään kaksi tienylitystä:D
Hivenen vakavammin:
Mikä ero hcfreakin mielestä on kulkureitin ja jonnekin menossa olemisen välillä? Toisin sanoen jos ainoa mahdollinen ja hyväksyttävä tulkinta on noin ahdas, miksi lainsäätäjälle ei riittänyt pelkkä "kulkureitti"? Mihin tarvittiin "muu vastaava syy"?
(Joskus taidettiin foorumilla esittää että muulla vastaavalla syyllä tarkoitettiin vain ja ainostaan sitä että pyörätie on poikki tai katkaistu ilman kiertomahdollisuutta tai että se on ajokelvottomassa kunnossa - eikä ajokelvottomuudella tarkoitettu ettei maantiepyörällä ja kapeilla ja pistosuojaamattomilla renkailla oikein haluaisi tai viitsisi siellä ajaa:rolleyes:)
Eiköhän jos tulee poliisi perään ja pysäyttää keskellä korpea, vasemmalla menee pyörätie, pistää sinut sinne jollei sinulla ole osoittaa siinä vieressä asumusta. Sanoo sitten perään että valitukset voit tehdä numeroon ne ja ne.
Mitäs merkitystä tuolla määränpäällä on laissa mainitun turvallisuuden kans? Itse tulkitsen tuota lakia juurikin tuon käytännöllisyyden ja turvallisuuden kantilta. Eli jos sinne klv:lle ei pääse loogisesti, se on huonossa kunnossa tai huonosti suunniteltu (vaarallisia risteyksiä tms.), ruuhkainen tai sieltä ei pääse loogisesti pois, on ajoradan käyttö lain mukaan sallittua
Ei kun samalla puolella:cool:
Niin tarkotin että toisella puolen ku kevyen liikenteen väylä. Eli ei pääse kelviltä kääntymään esim koti liittymään. On hypittävä ojien yli. Sillon luonnollisesti on ajettava tietä pitkin.
Näin se on aina ollu. Ennen kyllä selitetty paremmin
http://www.polkupyoraily.net/wiki/Liikennes%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t
^kutajoinkin samoin tuo on selostettu siellä. Ei siinä puhuta mitään kotiliittymästä tjsp. Niin kauan kuin tuosta ei ole ennakkotapausta, on turha spekuloida.
^On se siellä selitetty paremminkin alempana. Kohdassa ajoradalla ajaminen.
Koti oli vaan esimerkki. Voi sun kulkureitti olla kauppaanki jonne ei pääse suoraa kelviltä
Melko pitkä keskustelu aiheesta, joka ei virkavallan puolelta aiheuttane mitään toimenpiteitä. Kuten ei edellisen lainkaan aikana. VsQ:n näkemys on mun mielestä lähinnä sitä mitä lainlaatija on miettinyt tai tarkoittanut.
Toinen lain kohta, eli se takavalo. Valvotaankohan sitä yhtä hyvin ja tarkkaan kuin autojen valojenkäyttöä? Onkohan kukaan saanut koskaan sakkoja sumuvalojen virheellisestä käytöstä?
Firlefanz
04.05.2020, 12.37
Melko pitkä keskustelu aiheesta, joka ei virkavallan puolelta aiheuttane mitään toimenpiteitä. Kuten ei edellisen lainkaan aikana. VsQ:n näkemys on mun mielestä lähinnä sitä mitä lainlaatija on miettinyt tai tarkoittanut.
Melko pitkiä keskusteluja on käyty vähemmän herkullisistakin aiheista. Se nyt vain on hauskaa että me pyöräilijät jakaudumme niin vahvasti eri leireihin sen suhteen miten lakitekstiä tulkitsemme - ja se vasta on hauskaa että hyvin pitkälle tulkitsemme sitä sen mukaan millaista pyöräilyä tykkäämme harrastaa.
En vastusta VsQ:n näkemystä eikä omani siitä oikeastaan edes kovin kauheasti poikkea, mutta lainkohdassa puhutaan vain ja ainoastaan tilanteesta jossa pyörätie on vasemmalla. Eli jos oikealla(kin) on pyörätie, sillä pitää ajaa vaikka sinne ei pääse loogisesti, se on huonossa kunnossa tai huonosti suunniteltu (vaarallisia risteyksiä tms.), ruuhkainen tai sieltä ei pääse loogisesti pois:eek::seko::p
Vakavammin: tuollaiset yleiset ajoradan tai pientareen käyttämisen oikeuttavat syyt pitäisi erikseen luetella, jottei niistä tarvitsisi keskustella tai jotta niistä ei tulisi pyöräilijöiden keskinäisiä tai eri tienkäyttäjäryhmien välisiä kiistan aiheita:cool::rolleyes:
Ei virkavalta minuakaan ole kertaakaan pysäyttänyt tai edes liikkuvasta autosta kovaäänisen välityksellä huomauttanut(*) siitä että olen ajanut ajoradalla silloin kun oikealla ei ole pyörätietä ollut. Ei, vaikka seuraavaan liittymään oikealle oli kiistatta pitempi kuin se lyhyt matka.
Mutta kylläkin kerran silloin kun oikeallakin olisi ollut pyörätie. Tämä tapahtui Siltavoudintiellä vai oliko se jo Yhdyskunnantietä: laskettelin kesäiltana Oulunkylän suunnasta pohjoiseen, muu liikenne oli hiljaista tai jopa olematonta ja minusta oli paitsi kieltämättä tietysti mukavampaa myös turvallisempaa ajaa ajoradalla. Juuri ennen Kehä I:n ylitystä kuulin takaani lyhyen äänimerkin jonka tunnistin ja koska autoja eikä muita liikkujia ollut, ymmärsin että minun haluttiin pysähtyvän. Poliisiauto mallia Ford Transit ajoi rinnalle ja apumiehen paikalta nuoremman konstaapelin näköinen virkavallan edustaja kehotti minua siirtymään kelville. En selitellyt enkä edes kertonut että olisin so wie so kääntynyt Kehä I:n kelille. Konstaapeli ei uhannut rikesakolla jos vielä näkee minut ajoradalla:D
(*) Muistiin on jäänyt kun joskus kymmenvuotiaana kyydättiin kavereita tarakalla, kuten silloin oli yleisesti tapana, kuinka viereiseltä tieltä kuului sellainen vähän metalliselta kuulostanut: "Poika pois tarakalta ja heti!" Oli meille kyllä opetettu koulussa että vain päälle tietynikäinen sai kyydittää alle tietynikäistä lasta, mutta eiväthän sellaisesta piitanneet kuin tytöt ja mamikset.
Eipä niitä tarvi luetella. Siellä ei saa ajaa jos on pyörätie. Muutako pakottavasta syystä.
Kuten tos nettisivullaki sanottu että esim nopeus ei ole riittävä syy koska voi ajaa hitaamminki
Lahdentie väli Kuninkaanmäki-Kerava. Kumpaan suuntaa vaan ajaa niin ei siinä ole kertaakaan pysäytetty ja enkä ole nähnyt että ketään muutakaan olisi pysäytetty vaikka lähes joka toinen kerta siinä poliisiauto menee. Poliisit ovat sen verran fiksua porukkaa että tietävät ajamisen siinä tien laidassa olevan paljon turvallisempaa kaikkien kannalta kuin mennä Kuusijärvelle menevien lasten ym sekaan kun tilaa siinä on. Muutaman rikesakonkin kesässä olen valmis maksamaan siitä turvallisuudesta.
Tuleeko takavalon käyttöpakko kesäkuun alusta vai milloin? Onko valotehoa märitelty, voiko olla joku auringon tehoinen vai riittääkö joku 2 mm ledituikku? Valvonta lienee yhtä tehokasta kuin etuvalonkin käytön osalta menneinä aikoina?
Eipä ne poliisit. Parempaaki tekemistä niillä. Autoilijat kyllä voi näyttää tyytymättömyytensä.
Vähän niinku ladullakin raivotaan kävelijöille.
Ite kyllä aina käytän kelviä jos se siellä on. Yleensä ne on siirtymiä
tempokisu
04.05.2020, 14.13
^^ nauratti kun oli Iltiksen jutussa otsikko että "nyt pyöräilijät joutuvat hankkimaan ihan uuden laitteen...." - takavalo. No voi elämä sentään ihan uusi laite.
Jonkinlainen punainen takavalo pitää olla, joko fillarissa tai kypärässä tai vaikka repussa. No ihan hyvähän se on olla, minulla on ollut jo vuosikymmeniä. Ja tämä siis pimeässä tai hämärässä.
Taatusti enemmän kitkeryyttä ja hämmennystä aiheuttaa nämä uudet väistämissäännöt ( eli paree väistää aina autoa, oikeessa oleminen ei auta jos pyörä vääntyneenä auton alla) sekä tämä ihmeellinen pyörätiet ovat jatkossa aina yhdensuuntaisia - ellei toisin liikennemerkillä merkitä, siirtymäaika 7 vuotta.
Käsittääkseni kuitenkin on suurempi vapaus ajaa autotien laitaa jos sillä puolella ei ole sitä kelviä tai jos se on muuten turvallisempaa.
Vilkkuvalon käyttö olisi saatu kieltää kokonaan ## ja kun tietyt säännöt on syvään juurtuneet vuosikymmenien aikana, olisi voitu ottaa käyttöön yksi uusi juttu kerrallaan. Nyt on odotettavissa semmoista hämmennystä ja eripuraa autoilijoitten- fillaristien- kävelijöiden-kinneristien- ja muiden välillä ettei tosikaan.
(*) Muistiin on jäänyt kun joskus kymmenvuotiaana kyydättiin kavereita tarakalla, kuten silloin oli yleisesti tapana, kuinka viereiseltä tieltä kuului sellainen vähän metalliselta kuulostanut: "Poika pois tarakalta ja heti!" Oli meille kyllä opetettu koulussa että vain päälle tietynikäinen sai kyydittää alle tietynikäistä lasta, mutta eiväthän sellaisesta piitanneet kuin tytöt ja mamikset.
Tämä(kin) korjaantuu uudessa laissa.
Joo en itse aja autotiellä kun ei ole vauhtia tarpeeksi
pyörätie on tähän asti riittänyt etenkin siellä jossa jo voisi ajaa autotiellä kun ei ole kuitenkaan ihmisiä pyörätiellä.....
Oatmeal Stout
04.05.2020, 18.31
Eipä ne poliisit. Parempaaki tekemistä niillä. Autoilijat kyllä voi näyttää tyytymättömyytensä.
Kyllä ne poliisitkin tulevat, jos esimerkiksi yhdestä autosta tarpeeksi monella puhelimella soitetaan hätäkeskukseen, kokemusta on.
Eipä ne poliisit. Parempaaki tekemistä niillä. Autoilijat kyllä voi näyttää tyytymättömyytensä.
Vähän niinku ladullakin raivotaan kävelijöille.
Ite kyllä aina käytän kelviä jos se siellä on. Yleensä ne on siirtymiäNuo viittaamasi sivut eivät tietääkseni ole lainlaatijan kirjoittamat saati tuomioistuimen ennakkotapausten mukaan kirjoitetut vaan ihan vain jonkun oman mielipiteen mukaan (wiki!).
Muistaakseni laki sanoo ensin vasemmalla puolella olevan kelvin ja jatkaa sitten *tai* blaa blaa. Eli loput syyt eivät ole sidoksissa kelvin sijaintiin.
Ja sinänsä vaikka olisikin, syyt vasemmanpuoleisen kelvin käyttöön ovat moninaiset eikä turvallisuutta liene asetettu etusijalle kun on annettu lupa ajorataa käyttää jos sitä verrataan tien ylitykseen missä tahansa ylityspaikattomalla kohdalla kohtisuorassa ajorataan nähden.
Edit: muisteluvirhe, on sidottu sijaintiin, mutta on erityisesti mainittu kulkureitti *tai* muu vastaava syy, joista yksi voi olla vaikka turvallisuuden kannalta vaarallinen alituinen puolen vaihto...
Jatkanpa hieman aihetta. Mielenkiintoisinta on, että lain perusteluiden alkusanoissa sanotaan mm. seuraavaa:
'
Ryhmässä liikkuvat nopeat harrastepyöräilijät sopivat huonosti yhdistetyille jalankulunja pyöräilyn väylille.'
sekä
'
Kaksisuuntaiset pyörätiet taajama-alueella rikkovat oikeanpuoleisen liikenteen periaatteen.'
Noin ylipäätään kannattaa lukea nuo lain perustelut. Siellä on kuvattu aika hienosti koko tieliikennelain pohja, mihin se perustuu ja mitä sillä haetaan. Semminkin kun foorumilla on kovasti huudeltu jopa lasten kelvillä toikkaroinneista, joka häiritsee 'menomiesten' segmenttisuorituksia.
Aikaisempaan viitaten, myöskään perusteluissa ei tuoda julki mitään erityistä reittivalinnasta ja pihaan tms. ajoista. Uudessa laissa on jopa poistettu vanha asetuksessa ollut matkan pituuden maininta. Ennemminkin lopuksi korostetaan, että erityisistä syistä pyöräilijä voi käyttää mitä tahansa ajoradan osaa. Sinänsä huvittavaa, että tästä aiheesta, em. alkusanoista huolimatta, on vähemmän mainintoja kuin esim. kypärästä tai opastimista.
Tuleeko takavalon käyttöpakko kesäkuun alusta vai milloin? Onko valotehoa märitelty, voiko olla joku auringon tehoinen vai riittääkö joku 2 mm ledituikku? Valvonta lienee yhtä tehokasta kuin etuvalonkin käytön osalta menneinä aikoina?
Ei ole mitään tehomainintaa aivan samoin kuin ei ole kohtaamistilanteessa mainittu mitään senttimäärää kuinka paljon pitäisi olla eroa kohdattavaan.
Tuleeko takavalon käyttöpakko kesäkuun alusta vai milloin? Onko valotehoa märitelty, voiko olla joku auringon tehoinen vai riittääkö joku 2 mm ledituikku? Valvonta lienee yhtä tehokasta kuin etuvalonkin käytön osalta menneinä aikoina?
Tulee.
Ei ole mitään tehomainintaa aivan samoin kuin ei ole kohtaamistilanteessa mainittu mitään senttimäärää kuinka paljon pitäisi olla eroa kohdattavaan.
Tällaisilta osin lain tarkoituskaan ei ole antaa millintarkkoja määriä, koska se on tieliikennelaki ei ajoneuvolaki.
https://pyoraliitto.fi/pyorailysta/pyorailijan-liikennesaannot
Pyöräilykesä pilalla näitten sääntöjen kans.
Noh onneks metsään ei ole pitkä matka
perttime
05.05.2020, 08.36
Jokos säädetyt västämisvelvollisuudet on tulkittu?
Tuleeko takavalon käyttöpakko kesäkuun alusta vai milloin? Onko valotehoa märitelty, voiko olla joku auringon tehoinen vai riittääkö joku 2 mm ledituikku? Valvonta lienee yhtä tehokasta kuin etuvalonkin käytön osalta menneinä aikoina?
Kun valitsee lampun, jonka arvioi hyödylliseksi ja käyttää sitä tilanteissa, jossa takavalo parantaa omaa turvallisuutta, valaisin ja sen käyttö taatusti täyttää lain vaatimuksen. Ei siis tule tästä pykälästä ongelmaa riippumatta siitä, valvotaanko lakia vai ei.
Jos ja oikeastaan ainoastaan kun ajoni kaupunkialueella on 100 % kevyenliikenteen väylää, niin en mitenkään ymmärrä minkään takavalon edesauttavan turvallisuutta. Eiköhän se tuolla risteysalueella kolise auton kanssa jos on kolistaakseen riippumatta takavalosta tai sen tehosta.
Nyt tuo uusi laki sallii myös taakse kivasti vilkkuvat valot. Voinkin alkaa muistella pikkuprossujen ohjelmointia ja värkkäillä jonkun kivan pikkuvalon taakse kivalla vilkkurytmillä. Pienellä ledillä saa varmaan +300 tunnin käyttöajankin helposti. Pieneen koteloon ja magneetilla tarikalle vilkkumaan. Helppoa ☺.
Kun ajat ajoradan oikealla puolella sijaitsevalla pyörätiellä ja autoilija saavuttaa sinut risteyksessä, josta aikoo kääntyä oikealle, takavalo auttaa tätä havaitsemaan sinut.
Jos koet vilkkuvalon selkeyttävän liikenneympäristöä, etkä askartele vilkkuja vain siksi, että poliisi ei siihen voi puuttua, sitten varmaan kannattaa vilkkuvia valoja alkaa käyttää. Tai sitten miettiä uusiksi koko suhtautumistapa asiaa kohtaan.
Pyörässä täytyy olla seuraavat heijastimet, eteen valkoinen, taakse punainen, sivulle keltainen tai valkoinen. Soittokello on myös pakollinen
Onko hyviä ratkaisuehdotuksia heijastimille ? Motonetin heijastinteippiä eri väreillä vaakaputkeen tai haarukkaan, satulaputkeen ja emäputkeen ?
https://m.motonet.fi/fi/kategoria/1195/425395/Heijastinteipit
Soittokellon voi kai virittää vaikka tangon päähän tankoteipin tupin paikalle. Semmoisia taitaa olla olemassa.
Soittokellohan ei ole pakollinen vaan jokin äänimerkinantolaite. Mielenkiintoista olisi katsoa mitä tuumataan jos ilmoittaa oman suunsa olevan se laite.
Soittokellohan ei ole pakollinen vaan jokin äänimerkinantolaite. Mielenkiintoista olisi katsoa mitä tuumataan jos ilmoittaa oman suunsa olevan se laite.
Soittokello on hienovaraisempi.
Heijastinteippiä itselläni on ollut kaikissa fillareissa jo yli 10 vuotta. Tosin 3M:ää, saa Taperollista Käpylästä. Tuo Motonetin kama näyttää myös pätevältä.
Valoista en ymmärrä miksi jengi jaksaa suu vaahdossa valittaa, niitä ei tarvitse kuin pimeällä ja niitä saa Clas Ohlsonilta. Tuommoiset mulla on ollu repussa, satulan alla, kypärässä tai tangossa varalamppuna yli 10 vuotta. Kerran vuodessa vaihdan patterin.
https://www.clasohlson.com/fi/Minivalaisin-LED-Asaklitt/p/34-7814
Jos ei jaksa panostaa kymppiä pyörän valohin ja vitosta heijastimiin, kannattaa varmaan siirtyä autoiluun. Niissä on lain määräämät valot ja heijastimet aina vakiona.
Äänihuulet on ihmisen rakenteellinen ominaisuus eikä liity pyörään. Valoista näyttää olevan säädetty erikseen että ne ei tartte olla kiinnitettynä pyörään.
^+1
En myöskään ymmärrä tuota uikutusta valoista. Jos ei tosiaan tarvitse niitä tien valaisuun, niin ostaa eurolla halvimman tuikun minkä saa. Muutenkin kaupunkiin voi hankkia sellaisen tuikun ja jättää kolmen tonnin lupinet sinne metsään. Jossa ne myös ovat ylitehokkaita, mutta eivät välttämättä häiritse ainakaan autoilijoita. Kävelijöitä kylläkin.
Kun ajat ajoradan oikealla puolella sijaitsevalla pyörätiellä ja autoilija saavuttaa sinut risteyksessä, josta aikoo kääntyä oikealle, takavalo auttaa tätä havaitsemaan sinut.
Jos koet vilkkuvalon selkeyttävän liikenneympäristöä, etkä askartele vilkkuja vain siksi, että poliisi ei siihen voi puuttua, sitten varmaan kannattaa vilkkuvia valoja alkaa käyttää. Tai sitten miettiä uusiksi koko suhtautumistapa asiaa kohtaan.
Takavalo auttaa myös oikeasti näkymään muille kelvillä liikkuville. Sopivan pimeässä tihkusateessa vastaantulevien autojen valojen häikäisyssä pimeä kulkija on vaarallinen sekä takaa että vastaantulijoille.
Jokos säädetyt västämisvelvollisuudet on tulkittu?
Mikäs mielestäsi on muuttunut l. säädetty?
https://pyoraliitto.fi/pyorailysta/pyorailijan-liikennesaannot
Pyöräilykesä pilalla näitten sääntöjen kans.
Noh onneks metsään ei ole pitkä matka
Käytännössä mikään ei muuttunut valoja lukuunottamatta. Aika monta kesää on ollut pilalla sitten.
En myöskään ymmärrä tuota uikutusta valoista. Jos ei tosiaan tarvitse niitä tien valaisuun, niin ostaa eurolla halvimman tuikun minkä saa.
Joskus toivoisi, että porukalla olisi halu hoitaa hommat hyvin, eikä etsiä aidan matalinta kohtaa tai yrittää olla nokkela etsiessään porsaanreikiä lakitekstistä. Tai jos ei sellaista löydy, alkaa purnata säännöstä, joka on huono tai sen noudattamista ei ainakaan valvota.
Heijastimien osalta tämä lienee edelleen voimassa?
Urheilu- tai kilpakäyttöön rakennetussa, tiellä käytettävässä polkupyörässä, jonka omamassa on enintään 10 kg ja jossa on vähintään 12 vaihdetta, ei kuitenkaan vaadita etu- eikä sivuheijastimia polkupyörää valoisaan aikaan ajettaessa.
^ Hyvä kysymys. Jos on SRAM 1 x 11 osasarja maantiepyörässä niin pitää olla myös etu- ja sivuheijastimet koska vaan 11 vaihdetta. Siinä onkin poliisille uusia hommia kun laskee takapakasta lehtien lukumäärää :-)
Valaisin muuten saa olla maksimissaan 130cm korkeudella. Jos valaisin kypärässä niin joutuu tarkkailemaan sitä ettei aja liian pystyssä, aero ajoasento on must.
Käytännössä mikään ei muuttunut valoja lukuunottamatta. Aika monta kesää on ollut pilalla sitten.Paitsi yksisuuntaset pyörätiet
Heijastimien osalta tämä lienee edelleen voimassa?
Urheilu- tai kilpakäyttöön rakennetussa, tiellä käytettävässä polkupyörässä, jonka omamassa on enintään 10 kg ja jossa on vähintään 12 vaihdetta, ei kuitenkaan vaadita etu- eikä sivuheijastimia polkupyörää valoisaan aikaan ajettaessa.
Eli kevyessä maastopyörässä, jota ei ajeta teitä pitkin (vaan esim. kelvejä pitkin) metsään ei tarvita heijastimia. Mutta jos ylittää tien, pitää asentaa ensin heijastimia?
perttime
05.05.2020, 14.39
Mikäs mielestäsi on muuttunut l. säädetty?
Uuden lain väistämistä käsittelevä kohta on näköjään kirjoitettu uusiksi. Sisältö on äkkiseltään katsoen sama.
Joissain lehdissä oli kuitenkin saatu aikaiseksi entistä monimutkaisemmilta näyttäviä selityksiä, joissa mainittiin mm. korokkeet merkkinä jonkun väistämisvelvollisuudesta. Liekö vain toimittajien tyypillistä kykyä selittää yksinkertaisia asioita monimutkaisesti?
Paitsi yksisuuntaset pyörätiet
On niitäkin ollut laista riippumatta. Veikkaan, ettei niitä hirveästi nähdä lisää ihan lähivuosina.
Uuden lain väistämistä käsittelevä kohta on näköjään kirjoitettu uusiksi. Sisältö on äkkiseltään katsoen sama.
Joissain lehdissä oli kuitenkin saatu aikaiseksi entistä monimutkaisemmilta näyttäviä selityksiä, joissa mainittiin mm. korokkeet merkkinä jonkun väistämisvelvollisuudesta. Liekö vain toimittajien tyypillistä kykyä selittää yksinkertaisia asioita monimutkaisesti?
Jotenkin näin. Vaikka olenkin mielestäni sisäistänyt hyvin nuo väistämissäännöt eikä itselläni ole niiden suhteen mitään ongelmaa tuntuu, että se on himmeli jota saa mutamaan kertaan vääntää rautalangasta joillekin. Toisaalta, yhäkin mielestäni, ihmiset jotka alkavat vääntää tuota iänikuista virttä ettei 'pyöräilijä väistää risteävän ajoradan liikennettä aina, ellei...' -sääntö pidä paikkaansa tai on jotenkin väärä, aiheuttavat monesti sen suurimman himmelin.
Eli kevyessä maastopyörässä, jota ei ajeta teitä pitkin (vaan esim. kelvejä pitkin) metsään ei tarvita heijastimia. Mutta jos ylittää tien, pitää asentaa ensin heijastimia?
Kieli poskessa tuossa varmaankin mennään, joten jatketaan
a) kelvi kuuluu tiehen
b) alkuperäinen teksti oli lievennys, joka ei siis koske muita kuin lievennyksessä mainittuja ajoneuvoja.
Polkupyöriä ei laissa erikseen luokitella käytettävän maaston perusteella.
On niitäkin ollut laista riippumatta. Veikkaan, ettei niitä hirveästi nähdä lisää ihan lähivuosina.
Noh tossa sivulla sanotaan että kaikki on lähtökohtasesti yksisuuntasia ellei sitä kyltilltä erikseen mainita että on kaksisuuntanen. Eli pitäs mennä ajoradalle ajeleen jos menee väärään suuntaan
Mikäs mielestäsi on muuttunut l. säädetty?
Pyörätien jatkeen merkitys muuttuu. Uudessa laissa pyörätien jatke voidaan merkitä vain sellaiseen kohtaan, jossa autoilla on liikennemerkillä osoitetettu väistämisvelvollisuus (B5 kärkikolmio, B6 stop, B7 "polkupyörän suojatie"). Autoilla tarkoitan tässä kaikkia risteävää tietä ajavia, sis. myös polkupyörät. Näillä pykälillä on siirtymäaikaa kaksi vuotta, eli sinä aikana voi tulla vastaan sekä uudella että vanhalla tavalla merkittyjä pyörätien jatkeita.
Pyörätien jatke osoitetaan kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkintää käytetään osoittamaan
pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää
voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa.
Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan
on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7. Pyörätien jatke merkitään myös liikennevalo-ohjatussa
ajoradan ylityskohdassa. Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle,
suojatien puoleista katkoviivaa ei tarvitse merkitä.
Uusi liikennemerkki B7 Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa ("polkupyörän suojatie") voidaan laittaa vain korotetun pyörätien jatkeen kohdalle.
Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä ajorataa pyörätien jatkeella
ylittävää polkupyöräilijää. Merkillä voidaan osoittaa vain rakenteellisesti korotettu pyörätien
jatke. Merkki voidaan sijoittaa ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle
korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle.
Säädöslite:
Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan
on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7.
Hetkinen.
Tasa-arvoiseen risteykseen pyörätien jatketta ei merkitä
eli siinä ei ole pyörätien jatketta
eli siinä on suojatie
eli siinä ei saa ajaa pyörällä
eli talutettava yli
eli aika hassua
tai joku tieto puuttuu.
^ Mä olen ymmärtänyt niin että autoilijan ja pyöräilijän väistämissäännöt säilyvät edelleen samana, tulee vain yksi uusi merkki lisää pyörätien jatkeelle jossa autoilijan on väistettävä. Vanhoista katumaalauksista vissiin luovutaan. Yhä edelleen pyörätien jatke voi ainakin siirtymäkauden ajan olla myös paikassa missä sitä ei ole millään tavalla erikseen merkitty (jalankulkijoille suojatie, pyörätie kulkee kadun/tien molemmin puolin, pyöräilijällä ylityksessä eri väistämissäännöt kuin jalankulkijalla).
^Siksi mun mielestä ei mikään oikeastaan muutu tuossakaan. Pääsääntöisesti väistämissäännöt pysyvät sellaisina kuin ennenkin. Lähes kaikki paikat on jo merkitty kärkikolmiolla tai stopilla. Katumaalauksiin on ollut turha tähänkään mennessä luottaa, eikä kannattane jatkossakaan. Kannattaa seurata sitä kärkikolmiota ja ajaa sen mukaan.
Noh tossa sivulla sanotaan että kaikki on lähtökohtasesti yksisuuntasia ellei sitä kyltilltä erikseen mainita että on kaksisuuntanen. Eli pitäs mennä ajoradalle ajeleen jos menee väärään suuntaan
Näinpä, näen kaksi vaihtoehtoa; joko kerkeävät kaikkialle lisäämään lisäkilven tai sitten mennään ajoradalla, joka on varsin hieno juttu.
Oatmeal Stout
05.05.2020, 21.57
Säädöslite:
Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan
on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7.
Hetkinen.
Tasa-arvoiseen risteykseen pyörätien jatketta ei merkitä
eli siinä ei ole pyörätien jatketta
eli siinä on suojatie
eli siinä ei saa ajaa pyörällä
eli talutettava yli
eli aika hassua
tai joku tieto puuttuu.
Ääni viimeiselle vaihtoehdolle sillä, jos suojatielle voi ajaa pyörätieltä ja suojatieltä (siltä samalta) voi ajaa pyörätielle (kulkematta lähtöruudun kautta), niin siinä on suojatiehen yhdistetty pyörätie.
Pyörätien jatke raidoitus on jatkossa vain siellä missä autoilija väistää. Muualla normi suojatieviivat, mutta niidenkin yli saa ajaa pyörällä tietysti.
Sitä en tiedä miten meinaavat maalata ne paikat, missä kääntyvät autot väistää mutta suoraan ajavat ei. Arvaisin, että vain niihin tulee pyörätien jatke raidoitus, joissa kaikista suunnista tulevat autot väistää ja muihin tapauksiin perus suojatie. Tuosta tulee sitten ongelma, että ne kääntyvät autot luulee ettei pidä väistää. Ja tuleehan tuosta muutenkin soppa kun seuraavat 20 vuotta autoilijat luulee edelleen ettei katkoviivattomalla suojatiellä saa ajaa. Mutta periaatteessa ihan hyvä ajatus.
Tämä 18 pykälän lause taitaa olla uutta:
"Ajoneuvolla suojatiellä ajorataa ylitettäessä ei saa aiheuttaa vaaraa eikä haittaa jalankulkijalle."
vihtis83
05.05.2020, 22.41
Säädöslite:
Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan
on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7.
Hetkinen.
Tasa-arvoiseen risteykseen pyörätien jatketta ei merkitä
eli siinä ei ole pyörätien jatketta
eli siinä on suojatie
eli siinä ei saa ajaa pyörällä
eli talutettava yli
eli aika hassua
tai joku tieto puuttuu.
”Suojatien saa ylittää pyörällä ajaen, mutta väistämisvelvollisuus riippuu liikennemerkeistä. Suojatie ei anna pyöräilijälle etuajo-oikeutta.”
Lainaus siis täältä. (https://pyoraliitto.fi/pyorailysta/pyorailijan-liikennesaannot)
Ajoradan oikean reunan käyttö kevyenliikenteen väylän sijaan pitää aina pystyä perustelemaan turvallisuudella. Tieliikennelain säädösliitteessä lukee niin ja velvoittaa tähän. "Koska ei huvita", ei todennäköisesti menisi läpi, jos jotain sattuisi.
Sitten asiaa ihan yleisesti. Liikennesäännöt (tieliikennelaki) on perusta kaikelle tekemiselle liikenteessä. Näin jokainen tietää pelisäännöt ja miten missäkin tilanteessa tulee toimia. Ei siitä tule mitään, jos liikenteessä aletaan sooloilemaan ja tehdään mitä huvittaa. Jos joskus ottaa vapauden rikkoa jotakin sääntöä, tulee varmistua siitä, ettei se häiritse tai vaaranne ketään muuta. Turvallisuus edellä kaikissa tilanteissa on aina hyvä lähtökohta ja käytäntö.
Lopuksi vielä pyörätien jatkeen tiemerkinnän muuttumisesta se, että sen enempää pyöräilijän kuin moottoriajoneuvon kuljettajan ei pidä jatkossakaan luottaa liiaksi tiemerkintöihin, vaan jokaisen pitää muodostaa käsitys väistämisvelvollisuudestaan liikennevalojen, liikennemerkkien ja liikennesääntöjen perusteella. Merkintöjen korjaamisille on siirtymäaika ja muutekin tiemerkinnöissä on voitu mokata.
Velogilla on ihan OK video aiheesta "Uusi tieliikennelaki - muutokset pyöräilijälle":
https://youtu.be/V0V8WpUVIUc
tempokisu
05.05.2020, 23.40
^ voi herrajumala miten se on selkeesti ilmaistu. Olen miettiny että väistän aina ja jos sitten tilaa annetaan - kuten esimerkiksi kivasti tänään audi antoi tietä - niin ajelen ja heilautan kättä kiitokseksi.
joo joo liikennesäännöt ja pelisäännöt, mutta kun liikaa muutoksia tulee kerralla ja kaikki ( kukaan) ei niitä sisäistä kerralla.
^^Tälle aamenta. Lisäisin vielä tuohon tieliikennelain perustelujen osalta, että siellä varsin selvästi kerrotaan miten liikennesäännöt eivät ole kaikkea mahdollista huomioonottava ja erinäisiä asioita millimetrimitalla määrittelevä vaan sen tarkoituksena on nimenomaan antaa viitekehys toiminnalle liikenteessä niin, ja nyt tulee se tärkein asia, että heiko(i)mman osapuolen turvallisuus tulisi huomioiduksi. Tämähän ei toteudu läheskään aina, mutta siinä voi jokainen katsoa peiliin ja miettiä asiaa siltä kantilta.
Tuli muuten sellainen mieleen, että nyt kun oletuksena ilman lisäkilpeä olevat kelvit ovat yksisuuntaisia merkin menosuuntaan, mistäänhän ei tiedä mitä siellä toisessa päässä on merkitty. Perinteisesti toisesta päästä löytyy sama merkki ja koko yksisuuntaisuus on aika tårta på tårta. Se on toki tienpitäjän virhe, mutta paljonko se ketään kiinnostaa?
Näinpä, näen kaksi vaihtoehtoa; joko kerkeävät kaikkialle lisäämään lisäkilven tai sitten mennään ajoradalla, joka on varsin hieno juttu.Noh ei oo hienoa täällä lapissa jossa piennarta ei ole nimeksikään ja autot kiitää 100km/h. En mene
Noh ei oo hienoa täällä lapissa jossa piennarta ei ole nimeksikään ja autot kiitää 100km/h. En meneKullakin on toki omat luurankonsa ja niin olkoot. Itse olen tottunut jo vuodesta 76 lähtien kapeisiin pientareihin ja lujaa kulkeviin autoihin joten se siitä.
Yksisuuntaiset pyörätiet.
Missä Helsinki - Vantaa suunnalla näistä olisi TODELLISTA hyötyä pyöräilijöille eli mihin tuollaisen voisi laittaa, omilla reiteillä kun ei tule yhtään mieleen.
Vai onko kysymys turvallisuudesta eli kun autoilijat eivät osaa katsoa risteyksessä oikealle niin estetään oikealta tuleva pyöräliikenne eli mallia Espoon korkeat kanttikivet.
Yksisuuntaiset pyörätiet.
Missä Helsinki - Vantaa suunnalla näistä olisi TODELLISTA hyötyä pyöräilijöille eli mihin tuollaisen voisi laittaa, omilla reiteillä kun ei tule yhtään mieleen.
Vai onko kysymys turvallisuudesta eli kun autoilijat eivät osaa katsoa risteyksessä oikealle niin estetään oikealta tuleva pyöräliikenne eli mallia Espoon korkeat kanttikivet.Kysymys on lähinnä siitä, mitä perusteluissakin todetaan, että menosuuntaan nähden vasemmalla oleva pyörätie rikkoo oikeanpuoleisen liikenne periaatetta vastaan.
Kysymys on lähinnä siitä, mitä perusteluissakin todetaan, että menosuuntaan nähden vasemmalla oleva pyörätie rikkoo oikeanpuoleisen liikenne periaatetta vastaan.
Ehkä, mutta ei perustuslain vastainen.
Mutta edelleen, missä sitä voi käyttää. Kolme tyyppiä:
1. Kelvi vain toisella puolella
- Ei
2. Kelvi toisella puolella, kapea jalkakäytävä toisella puolella
- Ei
3. Kelvi toisella puolella, kelvi/jalkakäytävä toisella
- Ehkä
Viimeisessä "harvan" asumisen alueella onnistuu, mutta kuka ajaa kaupunkialueella päästäkseen esim kauppaa/kotiin 150 m korttelin toiseen päähän, tien yli ja 100 m takaisin. Vai tien yli ja 50 m "vastavirtaan".
Katsoin Velogin videon ja siitä jäi mieleen tuo että yksisuuntaisella kadulla voi pyörällä ajaa vastavirtaan. Merkillähän tuo on kadun molemmissa päissä ilmoitettu mutta mitenkähän tuo käytännössä toimii ? Voisin kuvitella autoilijoiden kauhistuksen kun pyöräilijöiden armada ruuhka-aikana Hesassa ajelee kovalla vauhdilla pitkin yksisuuntaisia katuja vastavirtaan jos sellainen Hesaan ilmestyisi. Toimiikohan kohtaamistilanteissa kuitenkin oikeanpuoleinen liikenne vai voiko vetää sumeana ohitukset kohdatessa ihan kummalta puolelta vaan. On kyllä käytävä tuollainen katu testaamassa jos sellainen lähiympäristöön ilmestyy.
Yksisuuntaiset pyörätiet.
Missä Helsinki - Vantaa suunnalla näistä olisi TODELLISTA hyötyä pyöräilijöille eli mihin tuollaisen voisi laittaa, omilla reiteillä kun ei tule yhtään mieleen.
Vai onko kysymys turvallisuudesta eli kun autoilijat eivät osaa katsoa risteyksessä oikealle niin estetään oikealta tuleva pyöräliikenne eli mallia Espoon korkeat kanttikivet.
Helsingin kantakaupungin alueella lähes kaikki ajoradan reunaan jälkikäteen maalatut pyöräkaistat. Ne on niin kapeita, että siinä pyöräilijät eivät mahdu kohtaamaan, jos vieressä menee autoja.
Helsingin kantakaupungin alueella lähes kaikki ajoradan reunaan jälkikäteen maalatut pyöräkaistat. Ne on niin kapeita, että siinä pyöräilijät eivät mahdu kohtaamaan, jos vieressä menee autoja.
Eikö ajoradan viereiset pyöräkaistat ole jo muutenkin yksisuuntaisia? Toki esim. Lauttasaarentiellä tulee aina ääliöitä vastaan väärään suuntaan.
perttime
07.05.2020, 11.01
Pyöräkaista on osa ajorataa - ja ajoradalla kuljetaan oikeanpuoleisen liikenteen mukaan. Siis vain oikeassa reunassa olevaa pyöräkaistaa ajetaan. Ei ajoradan vasemmassa reunassa olevaa.
-Markku-
12.05.2020, 00.43
Suurin muutos uudessa laissa taitaa olla se, että väistämisvelvollisuus muuttuu hyvin monen risteyksen osalta.
Vanhassa laissa kolmio ja stop-merkki määräävät väistämään vain risteävästä suunnasta tulevaa liikennettä [https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182 (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182?fbclid=IwAR2KR3jEFHWNwbBD_dYYfavHQw0C6fIC-008G-9RGWCCGnirtcGn1OVtH2M), merkit 231 ja 232]. Sen sijaan uudessa laissa ko. merkit velvoittavat väistämään kaikkea muuta liikennettä [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180729 (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180729?fbclid=IwAR1yB461EPRELxRwWlGKKQeSC4Ywy_-k60FDNIFa4dND7MrFnK6nSTp0A8E), säädösliite lopussa].
Lisäksi tähän mennessä kolmio ja stop-merkki ovat määränneet väistämisvelvollisuuden kaikilla tien osilla liikkuville ajoneuvoille. Uudessa laissa merkit määräävät vain sitä tien osaa, jonka oikealle puolelle ne on asetettu [Liikenneturvan selvitys aiheesta: https://twitter.com/Liikenneturva/status/1168490830379855877 (https://twitter.com/Liikenneturva/status/1168490830379855877?fbclid=IwAR3pwfCF9eRkM9H7JHRyC uOdR-Rv79m96NrsJCDJzYiWdpBlYn1yu9C9yJI)]. Eli toisin sanoen ajoradan reunassa oleva kolmio tai stop-merkki ei jatkossa koske pyörätietä.
Kokonaisuutena näistä muutoksista seuraa se, että jatkossa hyvin moni pyöräteiden risteys muuttuu tasa-arvoiseksi risteykseksi ja ajojärjestys onkin päinvastainen entiseen verrattuna. Toisaalta myös erittäin moni ajoradan ja pyörätien risteys muuttuu, sillä jatkossa kolmion takaa tuleva autoilija joutuu väistämään samasta tai vastakkaisesta suunnasta pyörätietä tulevaa, ajoradan yli kääntyvää pyöräilijää. Eli tässäkin ajojärjestys muuttuu päinvastaiseksi nykyiseen verrattuna. Ja näitä muutoksen kohteena olevia risteyksiä on taajamat täynnä.
^ Sekoitetaan soppaa ja mietitään asiaa tällaisesta näkökulmasta. Kevyenliikenteen väylätyyppejä on 5 erilaista (4+1). Ne ovat jalkakäytävä, pyörätie, yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain sekä pyöräkaista. Nämä kaikki ovat siis eri tyyppiä keskenään.
77 § sanotaan että etuajo-oikeus- ja väistämismerkit on sijoitettava ajoradan tai sen osan oikealle puolelle ja että pyörätiellä merkki on sijoitettava tien oikealle puolelle. Pyörätie on kuitenkin vain yksi niistä kevyenliikenteen väylätyypeistä. Koskeeko tuo nyt kaikkia muita kevyenliikenteen väylätyyppejä vai ei? Jälleen tullaan siihen miten lakia tulkitaan kenenkäkin mielestä. Haaste on se että välillä laissa väylätyypit eritellään mutta välillä säädetään myös mistä toisesta väylätyypistä sanotaan.
Ei se muuta ajojärjestystä vastakkaisesta tai samasta suunnasta tulevan pyöräilijän ja auton kesken jos puörällä ajellaan pyöräteitä/klv:tä pitkin.
Joka tapauksessa pyöräilijän ylittäessä sitä tietä, jolta autoilija on tulossa, ajaa pyöräilijä autoilijan näkökulmasta risteävän tien suuntaisesti, jolloin jo nykyisellään kolmion takaa tuleva autoilija on väistämisvelvollinen.
Pyörätien vasemmalla puolella oleva kolmio ei ennenkään ole koskenut pyörätietä.
Muutenkan uusi tll ei näytä tuovan merkittäviä muutoksia. Hassu uusi merkki osoittamaan pyöräilijän etuajo-oikeutta pyörätienjatkeella, kun jatke on korotettu yms. Yksisuuntaisen vastakarvaan ajo, lisäkilvet kaksisuuntaisesta pyörätiestä ja muutokset suojatie/pyörätiemerkintöihin.
Muuten säilyy samat säännöt, oikeudet ja velvollisuudet.
Ei se muuta ajojärjestystä vastakkaisesta tai samasta suunnasta tulevan pyöräilijän ja auton kesken jos puörällä ajellaan pyöräteitä/klv:tä pitkin.
Joka tapauksessa pyöräilijän ylittäessä sitä tietä, jolta autoilija on tulossa, ajaa pyöräilijä autoilijan näkökulmasta risteävän tien suuntaisesti, jolloin jo nykyisellään kolmion takaa tuleva autoilija on väistämisvelvollinen.
Pyöräilijä toki ajaa tietä ylittäessään risteävän tien suuntaisesti, mutta koska hän ei ole saapunut risteykseen risteävältä tieltä, hän on kääntyvän ajoneuvon kuljettajana väistämisvelvollinen suoraan kulkevaan ajoneuvoon nähden. Liikennemerkin 231 väistämisvelvollisuus risteyksessä määritelmän mukaisesti merkillä ei ole vaikutusta väistämisvelvollisuuteen tällaisessa tilanteessa. Kun ketään ei saavu risteykseen risteävältä tieltä, ei heitä myöskään tarvitse kärkikolmion velvoittamana väistää.
Tien vieressä oleva pyörätie on sen tien osa, jossa ajoratakin sijaitsee. Risteävä tie ei voi olla sama tie, jota ajetaan.
Uudessa tieliikennelaissa tulee tässä nyt merkittävä muutos. Pikkuhiljaa pitääkin alkaa perehtyä uusiin sääntöihin, kun tulevat muutaman viikon päästä voimaan.
Pyöräilijä toki ajaa tietä ylittäessään risteävän tien suuntaisesti, mutta koska hän ei ole saapunut risteykseen risteävältä tieltä, hän on kääntyvän ajoneuvon kuljettajana väistämisvelvollinen suoraan kulkevaan ajoneuvoon nähden. Liikennemerkin 231 väistämisvelvollisuus risteyksessä määritelmän mukaisesti merkillä ei ole vaikutusta väistämisvelvollisuuteen tällaisessa tilanteessa. Kun ketään ei saavu risteykseen risteävältä tieltä, ei heitä myöskään tarvitse kärkikolmion velvoittamana väistää.
Tien vieressä oleva pyörätie on sen tien osa, jossa ajoratakin sijaitsee. Risteävä tie ei voi olla sama tie, jota ajetaan.
Uudessa tieliikennelaissa tulee tässä nyt merkittävä muutos. Pikkuhiljaa pitääkin alkaa perehtyä uusiin sääntöihin, kun tulevat muutaman viikon päästä voimaan.
No sehän sitten riippuu tilanteesta.
Jos pyöräilijä esim. tulee vastaan. Ensin pyöräilijä ylittää risteävän tien, sitten kääntyy risteävän tien suuntaiselle klv:lle ja sityen ylittää sen tien, jonka suuntaista klv:tä äsken ajoi ja jota pitkin auto ajaa.
Eli ajaa sen autoilijan näkökulmasta sitä risteävän tien suuntaista klv:tä ja kolmion määräämä väistämisvelvollisuus koskee.
Jos pyöräilijä tulee samalla lailla klv:ltä, mutta tällä poikittaisella tiellä, jolle pyöräilijä kääntyy, ei olekaan pyörätietä, on tilanne toinen.
^Niinpä niin… tulkintoja, tulkintoja ja riippuu mistä kiikkuu. Missä kohtaa menee mikäkin ”raja” ja miten asioita tulkitaan, on joskus haasteellista. Joku saattaa tulkita, että se on se auton nokan edessä oleva pyörätien jatke (jota ennen kärkikolmio on), joka määrittelee, onko risteävästä tiestä kyse vai ei, eikä niinkään mistä suunnasta siihen jatkeelle tuli. Laki kun ei millintarkkaan määrittele kaikkea. Auton ratin takaa katsottuna se kevyenliikenteen väylä siinä nokan edessä on risteävä väylä. Tuolla tosin jo todettiin, että jatkossa esim. "kärkikolmio" liikennemerkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja ja "risteävä tie" on jäänyt lakitekstistä pois.
Jos pyöräilijä esim. tulee vastaan. Ensin pyöräilijä ylittää risteävän tien, sitten kääntyy risteävän tien suuntaiselle klv:lle ja sityen ylittää sen tien, jonka suuntaista klv:tä äsken ajoi ja jota pitkin auto ajaa.
Eli ajaa sen autoilijan näkökulmasta sitä risteävän tien suuntaista klv:tä ja kolmion määräämä väistämisvelvollisuus koskee.
Kärkikolmion määritelmässä tieliikenneasetuksessa todetaan hyvin selvästi, että merkki määrää väistämään niitä, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä. Pyöräilijä ei saavu, joten merkki ei määrää häntä väistämään. Tuossa tilanteessa on kyseessä kahden tien risteys eli tasan yksi risteys, joka pitää sisällään niin ajoradat kuin pyörätietkin. Risteykseen saapuminen on se mikä määrää väistämisvelvollisuuden. Ei pyöräilijä saavu uuteen risteykseen siinä kohdassa, kun hän kääntyy auton eteen. Hän saapui risteykseen jo paljon aikaisemmin.
Uudessa tieliikennelaissa tilanne muuttuu ja siinä mennään eri tavalla. Ainakin minulta tämä vaatii selvän muutoksen ajotapaan, koska nyt on menty ihan eri säännöillä.
Ainakin minulta tämä vaatii selvän muutoksen ajotapaan, koska nyt on menty ihan eri säännöillä.
No jaa... eiköhän se ajotapa ole jatkossakin syytä olla se, että jokaisen auton olettaa tulevan kolmion takaa päälle.
-Markku-
12.05.2020, 16.04
^ Sekoitetaan soppaa ja mietitään asiaa tällaisesta näkökulmasta. Kevyenliikenteen väylätyyppejä on 5 erilaista (4+1). Ne ovat jalkakäytävä, pyörätie, yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain sekä pyöräkaista. Nämä kaikki ovat siis eri tyyppiä keskenään.
Pyöräilijöille noita tyyppejä on tasan kaksi. (1) Pyöräkaista on osa ajorataa ja siellä pätevät ajoradan säännöt. (2) Pyörätie on väylä, joka on osoitettu pyöreällä merkillä, jossa on polkupyörän kuva. Lakitekstin mukaan "polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä". Siinä voi olla yhdistettynä tai vieressä jälkakäytävä tai sitten ei, mutta joka tapauksessa se on pyörätie, ja sitä koskevat pyörätien säännöt.
Auton ratin takaa katsottuna se kevyenliikenteen väylä siinä nokan edessä on risteävä väylä.
Tämä se juuri aiheuttaa tulkintahankaluutta. Kärkikolmion määritelmässä on käsite "risteys" ja se on laajempi alue kuin ajoradan ja pyörätien risteävä kohta.
-Markku-
12.05.2020, 17.10
No jaa... eiköhän se ajotapa ole jatkossakin syytä olla se, että jokaisen auton olettaa tulevan kolmion takaa päälle.
Valitettavasti tuo taitaa olla totta. Mutta jatkossa myös moni oikealta tuleva pyöräilijä saa ihan luvan kanssa tulla eteen, kun pyörätien risteys muuttuu tasa-arvoiseksi. Ja ehkä plr tarkoitti ajotavan muutoksella sitä, että hän itse autolla ajaessaan haluaa vastuullisesti noudattaa väistämisvelvollisuuttaan :)
Lisäksi on näitä hauskoja kohtia, kuten tämä (https://www.google.com/maps/@61.2653548,24.0092403,3a,75y,180.08h,91.67t/data=!3m7!1e1!3m5!1stQfdppfUbd5uXVv8yiyuQQ!2e0!6s% 2F%2Fgeo0.ggpht.com%2Fcbk%3Fpanoid%3DtQfdppfUbd5uX Vv8yiyuQQ%26output%3Dthumbnail%26cb_client%3Dmaps_ sv.tactile.gps%26thumb%3D2%26w%3D203%26h%3D100%26y aw%3D90.46629%26pitch%3D0%26thumbfov%3D100!7i13312 !8i6656), jossa pyöräilijälle tulee uusi väistämisvelvollisuus lakiuudistuksen myötä.
Tämä se juuri aiheuttaa tulkintahankaluutta. Kärkikolmion määritelmässä on käsite "risteys" ja se on laajempi alue kuin ajoradan ja pyörätien risteävä kohta.
Hyvä pointti. Haasteellista on välillä tulkintojen kanssa, kun kevyenliikenteen väylät muodostavat oman risteyksen tai useampia risteyksiä mutta ovat silti mukana isomassa risteyskokonaisuudessa, jossa myös ajoradat ovat mukana.
Ja ehkä plr tarkoitti ajotavan muutoksella sitä, että hän itse autolla ajaessaan haluaa vastuullisesti noudattaa väistämisvelvollisuuttaan :)
Ei kun tarkoitin, että nyt kun olen tullut pyörätietä tien suuntaisesti ja kääntynyt samaan tai vastakkaiseen suuntaan menevän ajoradan yli, niin olen väistänyt ajoradalla kulkijoita tieliikennelain ja -asetuksen mukaisesti oli kolmioita tai ei. 1.6. ei enää ole tarvetta väistää, mutta tuo frp:n muistisääntö on kyllä syytä pitää mielessä.
Tuo Valkeakosken risteys on kyllä pommi. Aina kun siitä ajaa, niin täytyy toivoa ettei muualta tule ketään.
^Missäköhän suhteessa ei ole enää tarvetta väistää? Pyöräilijä, joka siirtyy ajoradalle on velvollinen väistämään siinä kulkevaa liikennettä pl. ne muutama poikkeus, joista pari ovat kärkikolmio sekä stop-merkki ajoradalla. Kääntyvä myös väistää vastaan tulevaa liikennettä niin kuin myös ryhmittyessään vasemmalle kääntymistä varten, on velvollinen huolehtimaan, että kaista, jolle on siirtymässä on vapaa.
Juuri noin. Puhuttiin yllä tilanteesta, jossa on kolmio/stop ajoradalla. Ennen siinä pyöräilijä väisti, kesäkuun alusta ajoradalla ajava väistää.
perttime
12.05.2020, 22.39
... Kääntyvä myös väistää vastaan tulevaa liikennettä ....Kääntyvä toki väistää muitakin, kuin vastaantulevia.
Juuri noin. Puhuttiin yllä tilanteesta, jossa on kolmio/stop ajoradalla. Ennen siinä pyöräilijä väisti, kesäkuun alusta ajoradalla ajava väistää.
Ehkä mulla on käsityskyvyssä nyt jotain mätää, mutta en kyllä pysty kuvittelemaan pelkästään noista sanoista tilannetta. Siirtyessään pyörätieltä ajoradalle pyöräilijä on velvollinen väistämään ajoradalla kulkevaa liikennettä, niin risteävää kuin samaan suuntaankin kulkevaa. Risteävä liikenne on väistämisvelvollinen vain siinä tapauksessa, että ajoradalla kulkevalle on kolmio tai stop.
Jos ajettiin takaa pyörätien kulkijoiden suhteen, siinä on tulee toki muutosta, mutta siihen tilanteeseen kannattaa aina suhtautua niin, ettei toiset tiedä kenen pitäisi väistää ja ketä.
Kääntyvä toki väistää muitakin, kuin vastaantulevia.
Outch, ei kai se niin voi olla?
Tuossa oli aika monta viestiä, joista ainakin itse sain käsityksen tilanteesta. Esimerkiksi ao. kuvan mukainen tilanne on sellainen, jossa väistämisvelvollisuus muuttuu uuden tieliikennelain mukana.
Nyt B väistää kääntyjänä A:ta ja kesäkuun alusta A väistää B:tä.
Tällä hetkellä tilanteessa kolmio koskee A:ta ja B:tä. Mutta koska kumpikaan ei saavu risteykseen risteävältä tieltä, kolmiolla ei ole merkitystä väistämisvelvollisuuden suhteen. Tällöin liikennesäännön mukaisesti B kääntyjänä väistää.
Uudessa tieliikennelaissa kolmio koskee vain ajoradalla ajavaa. Se lisäksi määrää väistämään kaikkea liikennettä, joten A väistää B:tä. Tämä sen vuoksi, että liikennemerkillä on osoitettu liikennesäännöstä poikkeava väistämisvelvollisuus.
https://1.bp.blogspot.com/-_GR67J3fG9Y/XrsBClMNMMI/AAAAAAAABsI/Wxa_Da8ReOk2iUYSBRcL4VA4c1AnlEzQQCLcBGAsYHQ/s1600/IMG_20200512_230240.jpg
Tuossa oli aika monta viestiä, joista ainakin itse sain käsityksen tilanteesta. Esimerkiksi ao. kuvan mukainen tilanne on sellainen, jossa väistämisvelvollisuus muuttuu uuden tieliikennelain mukana.
Nyt B väistää kääntyjänä A:ta ja kesäkuun alusta A väistää B:tä.
Tällä hetkellä tilanteessa kolmio koskee A:ta ja B:tä. Mutta koska kumpikaan ei saavu risteykseen risteävältä tieltä, kolmiolla ei ole merkitystä väistämisvelvollisuuden suhteen. Tällöin liikennesäännön mukaisesti B kääntyjänä väistää.
Sekä nykyään että uuden lain aikana A väistää B:tä. Syynä on ajoradalle kohdistettu kolmio. Kun B siirtyy ajoradalle hän pyöräilijänä on velvollinen väistämään ajoradan liikennettä. Se velvollisuus on poistettu ajoradan kolmiolla. Pyöräilijän kääntymisellä ei ole tekemistä tuossa yhtälössä.
Lisäksi, ko. tilannetta kontrolloiva lakiteksti puhuu ajoradan kulkijan velvollisuudesta väistää pyörienjatkeen kulkijoita riippumatta näiden tulosuunnasta.
Sekä nykyään että uuden lain aikana A väistää B:tä. Syynä on ajoradalle kohdistettu kolmio. Kun B siirtyy ajoradalle hän pyöräilijänä on velvollinen väistämään ajoradan liikennettä. Se velvollisuus on poistettu ajoradan kolmiolla. Pyöräilijän kääntymisellä ei ole tekemistä tuossa yhtälössä.
Tässä on jo aika moneen kertaan todettu, että kolmiolla ei ole vaikutusta väistämisvelvollisuuteen nykyisen tieliikennelain voimassaollessa, koska kärkikolmion määritelmän mukaisesti se määrää väistämään vain risteykseen risteävältä tieltä saapuvia. Näinhän ei kuvan tapauksessa ilmiselvästi ole. B saapuu risteykseen samaa tietä kuin A, joten hän ei saavu risteykseen risteävää tietä pitkin. Näinollen kärkikolmio ei määrää A:ta väistämään B:tä.
Piirroksen koko härdelli on yksi ja vain yksi risteys. Sen tulkinnan on ottanut korkein oikeus päätöksessään KKO:1985-II-34 (https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1985/19850034t?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=py%F6r%E4tie). Pyörätie/KLV kuuluu rinnalla olevaan maantiehen eikä ole erillinen tie, joten se ei voi muodostaa erillistä risteystä.
Ajoradan kolmion määritelmä muuttuu uudessa tieliikennelaissa. Sitten vasta A on väistämisvelvollinen puheena olevassa tilanteessa. Minusta uusi tieliikennelaki selkiyttää tätä tapausta, koska ei tarvitse enää tietää mistä kukin ajoneuvo on saapunut risteykseen, jotta voi tietää väistämisvelvollisuuden. Myös risteys on muistaakseni vihdoin määritelty eksaktisti uudessa laissa.
vihtis83
13.05.2020, 09.30
https://1.bp.blogspot.com/-_GR67J3fG9Y/XrsBClMNMMI/AAAAAAAABsI/Wxa_Da8ReOk2iUYSBRcL4VA4c1AnlEzQQCLcBGAsYHQ/s1600/IMG_20200512_230240.jpg
Eikös liikenneympyrään tultaessakin ole tällainen samanlainen risteys? Aina on sanottu, että ajorataa kolmion takaa ympyrään saapuvat väistävät kaikkia, mutta ilmeisesti samasta suunnasta kevyenliikenteenväylää pitkin tulevaa ja eteen kääntyvää pyöräilijää ei siten olekaan tarvinnut lain mukaan tähän asti väistää?
Edit: Nyt muistuikin mieleen että juuri tästä asiastahan taisi tällä foorumilla olla joskus aikamoista vääntöä.
^^ Ja huomioida myös selainenkin, miten tilanne muuttuu 1.6.2020 jos tuo kolmio siirretään kevyenliikenteen väylän oikealle puolelle tai siihen pystytetään toinen kolmio koskemaan myös kevyenliikenteen väylää.
Kuinka pitkään kääntymisen jälkeen pyöräilijän pitää risteävää tietä ajaa, jotta tulkitaan ilmiselvästi risteävältä tieltä tulevaksi? Metri, kaksi? Riittääkö 50cm? En mitenkään ymmärrä, miten kolmion takaa tuleva autoilija ei olisi tuossa tilanteessa pyörätien jatketta ajavaan pyöräilijään nähden väistämisvelvollinen. Jos pyöräilijä ajaisi ajoradalla, saako takaa tuleva auto ajaa päälle?
Eikös liikenneympyrään tultaessakin ole tällainen samanlainen risteys? Aina on sanottu, että ajorataa kolmion takaa ympyrään saapuvat väistävät kaikkia, mutta ilmeisesti samasta suunnasta kevyenliikenteenväylää pitkin tulevaa ja eteen kääntyvää pyöräilijää ei siten olekaan tarvinnut lain mukaan tähän asti väistää?
Edit: Nyt muistuikin mieleen että juuri tästä asiastahan taisi tällä foorumilla olla joskus aikamoista vääntöä.
Tuota, tuo oikeuden päätös on tullut 1984 ja merkistä 231 on voimaan tulleita määräyksiä niinkin myöhään kuin 1998. Koko väistämisvelvollisuus näyttää eläneen yhteiskunnan kehittymisen myötä. Nimenomaisesti merkkiin 231 on tullut lisäys 1998 '
Merkillä voidaan osoittaa myös tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukainen väistämisvelvollisuus' koskien juuri 14. pykälän momenttia 4 '
Polkupyöräilijän tai mopoilijan on kuitenkin, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu, tullessaan pyörätieltä ajoradalle väistettävä muuta liikennettä' ja tämä on tullut voimaan 1997.
Minä luen niin, että 1998 jälkeen kärkikolmio ennen pyörätienjatketta on osoittanut autoilijan väistämisvelvollisuuden pyörätieltä tulevaa pyöräilijää tai mopoilijaa kohtaan.
perttime
13.05.2020, 10.56
Outch, ei kai se niin voi olla?
Siltä varalta, että kysyt tosissasi:
Nykyisestä laista:
"Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Samoin on kuljettajan, joka muualla kuin risteyksessä, aikoo poistua ajoradalta tai muuten ylittää sen, väistettävä tien reunaa käyttävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Vasemmalle kääntyvän kuljettajan on lisäksi väistettävä vastaan tulevaa liikennettä."
Kesäkuussa voimaan tulevasta:
"Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä:
1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa;
2) ajorataa tai piennarta käyttävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa ajoradalta poistuttaessa;
3) vasemmalle käännyttäessä myös vastaantulevaa liikennettä;
4) tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa poistuttaessa liikenneympyrästä."
Kannattaa myös huomioida uuden lain 195 § siirtymäsäännökset, kuten esim. tämä: "Tieliikenneasetuksessa (182/1982) säädettyjä liikennemerkkejä saa käyttää 10 vuoden ajan tämän lain voimaantulosta kuitenkin niin, että liitteen 3.3 mukaiset liikennemerkit polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty C12 sekä jalankulku sekä polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty C15 on otettava käyttöön tämän lain voimaan tullessa." Liikennemerkkien osalta aikaa on siis kymmenen vuotta. Ennen sitä ei voi olla täysin varma asiasta (että toimitaanko tietyissä tilanteissa uusien vai vanhojen sääntöjen ja liikennemerkkien mukaan).
Kuinka pitkään kääntymisen jälkeen pyöräilijän pitää risteävää tietä ajaa, jotta tulkitaan ilmiselvästi risteävältä tieltä tulevaksi? Metri, kaksi? Riittääkö 50cm? Jos pyöräilijä ajaisi ajoradalla, saako takaa tuleva auto ajaa päälle?
En tiedä miten pitkään pitää ajaa risteävää tietä metreissä, koska tieliikenneasetuksen mukaisesti väistämisvelvollisuuden määrittää risteykseen saapumisen suunta eikä se miten pitkään ajaa risteävän tien suuntaisesti. Risteys ei ole sama asia kuin kohta, jossa kaksi kaistaa/pyörätietä/ajorataa risteää ja tieliikenneasetuksen relevantti teksti on sanatarkasti "Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä". Tuossa linkkaamassani KKO:n päätöksessä pyörätie oli 12 metrin päässä ajoradasta.
Jos tuossa kuvatussa tilanteessa pyöräilijä B ajaisi ajoradalla, niin A ei saa B:tä ohittaa, silloin kun B näyttää kääntymismerkkiä vasemmalle. Jos B ajaisi pientareella, niin B ei saa kääntyä A:n eteen. Päälle ei saa ajaa missään olosuhteissa koskaan.
relevantti teksti on sanatarkasti "Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä". Tuossa linkkaamassani KKO:n päätöksessä pyörätie oli 12 metrin päässä ajoradasta.
Sanatarkka lainaus jatkuu '... tai etuajo-oikeutetulta suunnalta', mitä siten lie siinä tarkoitetaan koska ei viitata merkkiin 211 'Etuajo-oikeutettu tie'.
Merkin 211 teksti kuuluu '
Merkillä osoitetaan tietä, jonka liikennettä risteäviltä teiltä tulevien ajoneuvojen ja raitiovaunujen on väistettävä. Väistämisvelvollisuus on osoitettu liikennemerkillä, jollei se perustu tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin säännökseen. Merkki sijoitetaan tällaisen tien alkuun ja tarpeellisiin kohtiin sen varrelle.
(23.12.1998/1133)' (https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182#a23.12.1998-1133)
Eli taas viitataan 14. pykälän 3 ja 4 momenttiin.
Minä luen niin, että 1998 jälkeen kärkikolmio ennen pyörätienjatketta on osoittanut autoilijan väistämisvelvollisuuden pyörätieltä tulevaa pyöräilijää tai mopoilijaa kohtaan.
Tarvittaisiin selkeämpi lakiteksti, koska minä en lue sitä noin. :)
Tieliikenneasetuksen merkin 231 väistämisvelvollisuus risteyksessä määritelmässä tosiaan sanotaan ”Merkillä voidaan osoittaa myös tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukainen väistämisvelvollisuus.”
Alla TLL 14 § momentit 3 ja 4 selvyyden vuoksi.
Tieliikennelaki 14 §
3 mom. ”Kuljettajan on kuitenkin aina väistettävä muuta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pihakadulta, kävelykadulta, pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta taikka polulta, tilustieltä tai muulta vähäiseltä tieltä tai moottorikelkkailureitiltä.”
4 mom. ”Polkupyöräilijän tai mopoilijan on kuitenkin, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu, tullessaan pyörätieltä ajoradalle väistettävä muuta liikennettä.”
3 mom. ei nähdäkseni ole tässä tarkastelussa relevantti, koska kumpikaan kuljettaja ei ole tulossa miltään mainitulta väylältä. Jos kärkikolmiolla osoitetaan tieliikennelain 14 §:n 4 momentin mukainen väistämisvelvollisuus, niin eikö se silloin tarkoita sitä, että kolmio on asetettu osoittamaan polkupyöräilijän velvollisuutta väistää muuta liikennettä tullessaan ajoradalle? Fuugan tulkinnassa kolmio osoittaisi minusta TLL 14 § 4 momentin mukaisesta poikkeavaa väistämisvelvollisuutta. Toisin sanoen polkupyöräilijälle voidaan tuon lainkohdan mukaisesti kärkikolmiolla osoittaa, että hänen on väistettävä muuta liikennettä tullessaan pyörätieltä ajoradalle. Samaan tapaan tilustielle voi asettaa kärkikolmion, mutta ei tarvitse.
Etuajo-oikeutettu suunta minustakin on hieman epämääräinen käsite. Sillä tarkoitettaneen tietä, joka on liikennemerkillä 211 etuajo-oikeutettu tie merkitty väylä joko lisäkilvillä 861 a / 861 b Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta höystettynä tai ilman. En usko, että tämä on relevanttia, mutta pitäisi tietää tarkemmin mitä täsmällisesti tarkoitetaan etuajo-oikeutetulla suunnalla, jotta voisi olla varma.
Tarvittaisiin selkeämpi lakiteksti, koska minä en lue sitä noin. :)
Tieliikenneasetuksen merkin 231 väistämisvelvollisuus risteyksessä määritelmässä tosiaan sanotaan ”Merkillä voidaan osoittaa myös tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukainen väistämisvelvollisuus.”
Alla TLL 14 § momentit 3 ja 4 selvyyden vuoksi.
Tieliikennelaki 14 §
4 mom. ”Polkupyöräilijän tai mopoilijan on kuitenkin, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu, tullessaan pyörätieltä ajoradalle väistettävä muuta liikennettä.”
3 mom. ei nähdäkseni ole tässä tarkastelussa relevantti, koska kumpikaan kuljettaja ei ole tulossa miltään mainitulta väylältä. Jos kärkikolmiolla osoitetaan tieliikennelain 14 §:n 4 momentin mukainen väistämisvelvollisuus, niin eikö se silloin tarkoita sitä, että kolmio on asetettu osoittamaan polkupyöräilijän velvollisuutta väistää muuta liikennettä tullessaan ajoradalle? Fuugan tulkinnassa kolmio osoittaisi minusta TLL 14 § 4 momentin mukaisesta poikkeavaa väistämisvelvollisuutta. Toisin sanoen polkupyöräilijälle voidaan tuon lainkohdan mukaisesti kärkikolmiolla osoittaa, että hänen on väistettävä muuta liikennettä tullessaan pyörätieltä ajoradalle. Samaan tapaan tilustielle voi asettaa kärkikolmion, mutta ei tarvitse.
Etuajo-oikeutettu suunta minustakin on hieman epämääräinen käsite. Sillä tarkoitettaneen tietä, joka on liikennemerkillä 211 etuajo-oikeutettu tie merkitty väylä joko lisäkilvillä 861 a / 861 b Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta höystettynä tai ilman. En usko, että tämä on relevanttia, mutta pitäisi tietää tarkemmin mitä täsmällisesti tarkoitetaan etuajo-oikeutetulla suunnalla, jotta voisi olla varma.
Selvemmän lakitekstin vaatimus on varsin oikeutettu.
3 mom. ei tosiaan kuulu tähän, mutta sisällytin sen mukaan lainaukseen, koska tarkoitus oli lainata säädöstä nimenomaan sanatarkasti niin kuin se on kirjoitettu.
4 mom. osalta kyllä näkisin näin, että merkin 231 kohdalla viittaus 4. momenttiin tarkoittaa, että merkillä 231 määritellään poikkeava väistämissääntö tapauksessa jossa ko. kohdassa pyöräilijä tai mopoilija siirtyy pyörätieltä ajoradalle. Eli toisin kuin vedät johtopäätöstä, kärkikolmio autoilijalle osoittaa väistämisvelvollisuuden tilanteessa, jossa normaalisti ilman kärkikolmiota pyöräilijä ja mopoilija olisi väistämisvelvollinen.
Kyseinen säädös on tullut voimaan 1999 eli alunperin viittaamasi oikeudenpäätöksen jälkeen, jolloin on mielestäni jokseenkin loogista, että oikeus on tehnyt päätöksensä niin kuin on tehnyt.
Siitä olen samaa mieltä, että termi
etuajo-oikeutettu suunta, kuten jo esitin, on hyvin epämääräinen semminkin kun ko. kohdassa ei viitata suoraan vain etuajo-oikeutettua suuntaa merkitsevään liikennemerkkiin.
Jatkan sen verran, kun hieman kaivelin, vayla.fi:n dokumentissa (https://vayla.fi/documents/642384/657581/07+-+Tieliikennelaki%2C+Karhunen.pdf/959092ab-d233-441a-91ae-4444a8d96ffd) sivulla 13 kuvataan merkin 231 käyttöä seuraavasti: "Merkillä voidaan osoittaa myös tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukainen väistämisvelvollisuus, jolloin väistetään liikennettä kaikista suunnista. Vastaavaa säännöstä ei ole pakollista pysäyttämistä osoittavan merkin 232 (pakollinen pysäyttäminen) selitteessä." l. merkin tarkoitus on nimenomaan laajentunut kuvaamaan 4. momentin mukaista autoilijan poikkeavaa velvollisuutta väistää pyöräilijää tai mopoilijaa.
EDIT:
tuolla on paljon muitakin hyviä selvennyksiä täällä esitettyihin kohtiin.
No lakimieshän tänne tarvittaisiin selventämään. :D
Minun logiikallani seuraavat kaksi virkettä
”Merkillä voidaan osoittaa myös tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukainen väistämisvelvollisuus.”
”Polkupyöräilijän tai mopoilijan on kuitenkin, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu, tullessaan pyörätieltä ajoradalle väistettävä muuta liikennettä.”
ovat tässä puhutussa tapauksessa merkitykseltään sama kuin seuraava:
Polkupyöräilijän on tullessaan pyörätieltä ajoradalle väistettävä muuta liikennettä. Tämä väistämisvelvollisuus voidaan osoittaa myös kärkikolmiolla.
Selvyyden vuoksi kun tuossa on viitattu myös TLL 14 § 2 momenttiin, niin nähdäkseni siinäkään ei ole mainittu mitään minkä vuoksi tässä tilanteessa pyöräilijän ei olisi väistettävä muuta liikennettä.
^Mä uskaltaisin sanoa, että sun logiikkasi ei ole ihan loogista, ihan niin kuin nätisti keskustellen. Tai sanotaan, ettei se osu mun logiikan kanssa yhteen, mikä lienee on lukijalle selvinnyt kauan sitten :).
Miksi erityisesti merkittäisi polkupyöräilijälle väistämisvelvollisuutta ajorataa ylittäessä kun jo perussääntö sanoo, että pyöräilijän on väistettävä muuta liikennettä siirtyessä ajoradalle? Kärkikolmio on asetettu autoilijalle osoittamaan poikkeavaa väistämisvelvollisuutta.
Edellä viittaamani vayla.fi:n esitys selventää tämän mielestäni hyvin "Merkillä voidaan osoittaa myös tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukainen väistämisvelvollisuus, jolloin väistetään liikennettä kaikista suunnista. Vastaavaa säännöstä ei ole pakollista pysäyttämistä osoittavan merkin 232 (pakollinen pysäyttäminen) selitteessä.".
Eli lyhyesti vielä palaan viittaamaasi oikeudenpäätöksen tilanteeseen, jossa pyöräilijän tulkittiin tulleen samasta suunnasta autolijan kanssa eli ei risteävältä tieltä. Tästä syystä vuonna 1983 päätöksen perustelu oli relevantti. Vuoden 1999 jälkeen 231/B5 on velvoittanut väistämään kaikista suunista tulevaa liikennettä nimenomaan viittauksella momenttiin 4.
Tämä keskusteluhan alkaa sopivasti vasta lämmitä eikä kaikkia argumentteja ole vielä edes käytetty. Selvästi meillä on tulkintaero. Logiikan loogisuudesta voi kysellä Arkadianmäen suunnalta. Ehkä siellä osataan selittää miksi tämä on näin selkeää. :)
Jos lainsäätäjä olisi tarkoittanut, että A väistää B:tä, niin silloin tieliikenneasetuksessa lukisi ”Merkillä voidaan osoittaa myös tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentista poikkeava väistämisvelvollisuus” eikä ”Merkillä voidaan osoittaa myös tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukainen väistämisvelvollisuus”, kuten siinä sanotaan. On täysin loogista ajatella, että kärkikolmiolla on tässä se merkitys, jossa väistetään "risteykseen risteävää tietä saapuvia".
Miksi kärkikolmio laitettaisiin paikkaan, jossa sitä ei liikennesääntöjen mukaan tarvita? Koska niin tehdään säännöllisesti selkiyttämään liikennejärjestelyjä ja koska asetus sanoo, että näin voi tehdä. On erittäin loogista, että epäselvältä näyttävässä tilanteessa selvennetään järjestelyjä sinällään tarpeettomalla kolmiolla. Riippumatta siitä miten kärkikolmio tässä tapauksessa tulkitaan, se osoittaa joka tapauksessa liikennesäännöstä poikkeavaa väistämisvelvollisuutta. Tässä esimerkki tilanteesta, jossa kärkikolmiolla osoitetaan väistämisvelvollisuus, joka on olemassa joka tapauksessa ilman merkkiäkin: https://goo.gl/maps/keLsSGE4DMsX6nNs7
Mitä ilmeisimmin kärkikolmiomerkillä on tällainen "väistetään kaikista suunnista tulijoita" -merkitys, koska liikenne- ja viestintäministeriökin siihen viittaa, mutta mistä ihmeestä merkin takaa tulija voi tietää väistääkö risteykseen risteävää tietä saapuvia vai kaikista suunnista saapuvia? Eihän tuolla "väistetään risteykseen risteävää tietä saapuvia" -väistämisvelvollisuudella ole mitään virkaa, jos aina joutuu varmuuden vuoksi väistämään kaikista suunnista tulevia. Esimerkiksi jos tuossa piirtämässäni kuvassa risteykseen tulisi ylhäältä polku, niin sieltä saapuvaa pyöräilijää olisi väistettävä, koska ei vain voi tietää kärkikolmion kulloistakin merkitystä.
Toinen huomionarvoinen yksityiskohta on se, että stop-merkillä ei voida osoittaa vastaavaa TLL 14 § 3/4 momentin mukaista väistämisvelvollisuutta. Eli jos tuossa kuvan risteyksessä olisi stop-merkki, niin silloinhan pyöräilijä ilman muuta väistäisi autoa. Tällaisia risteyksiä löytyy mm. täältä Tampereelta, tosin sillä nyt ei mitään todisteta. :D
Viittaus KKO:n päätökseen liittyy risteyksen määritelmään, koska risteyksen ymmärtäminen on oleellista laintulkinnan vuoksi.
Silloin kun pyörä on kääntynyt risteykseen se on jo risteyksessä ja risteykseen saapuva auto joutuu väistämään sitä. Kolmion paikan ei sinänsä pitäisi vaikuttaa kun se tarkoittaa risteävää tietä ja pyörä on risteävän tien rinnalla kulkevalla pyörätiellä.
^^No, tämä ei ratkea ennen kuin joku ajaa kolarin tuollaisessa tilanteessa ja saadaan uusi oikeuden päätös.
Autoilijalle se kärkikolmion tarkoitus on varsin selvä, se vahvistaa väistämisvelvollisuuden risteävälle liikenteelle, jolla tarkoitetaan ko. pyörätienjatkeella kulkevaa liikennettä. Se ei vahvista käsitystä, että pyöräilijä olisi väistämisvelvollinen kääntyessään ko. pyörätienjatkeelle.
Pyöräilijälle taas menosuuntaan oleva kärkikolmio, joka kertoisi, että hän on väistämisvelvollinen kääntyessään kärkikolmiolla varustetun tien poikki vasemmalle, on taas mitä harhaanjohtavin ja väärin sijoitettu, sillä merkki sijoitetaan aina kulkijan ja merkin vaikutussuuntaan eikä niin, että 'nurkan takana sinua odottaa velvollisuus' -tyyliin. Ei myöskään voi olla yhdessä ja samassa kohdassa kahta tai useampaa menettelytapaa samalle kulkijaryhmälle, jolla 'aidosti' risteävää liikennettä pitäisi väistää, mutta samaan suuntaan kulkenutta, mutta samalle risteävälle väylälle kääntyvää ei tarvitsisi.
Autoilijalle se kärkikolmion tarkoitus on varsin selvä, se vahvistaa väistämisvelvollisuuden risteävälle liikenteelle, jolla tarkoitetaan ko. pyörätienjatkeella kulkevaa liikennettä.
Lainsäätäjä ei kuitenkaan kirjoittanut sitä nykylakiin ja -asetuksiin tällä tavalla. Harmi, etten löytänyt juuri tällaista tapausta oikeuden pöytäkirjoista. Luulisi tilanteen olevan niin yleinen, että joku olisi väkisinkin sitä selvitellyt raastuvassa.
Saattaa olla sellainenkin mahdollisuus, että evoluution myötä sillä ei enää ole merkitystä mistä päin pyöräilijä tuli ja olennaista on että hän oli jo risteävällä väylällä kääntyneenä kuten @Smo sanoi yllä.
Silloin kun pyörä on kääntynyt risteykseen se on jo risteyksessä ja risteykseen saapuva auto joutuu väistämään sitä.
Minullakin on se käsitys, että risteyksessä jo olevan päälle ei tietenkään saa ajaa. Mikä lainkohta mahtaa kertoa tämän? Tuossa tilanteessa pitäisi kaiketi tietää kumpi oli risteyksessä ensin. Autohan voi myös tulla risteykseen samaan aikaan tai jopa ennen pyörää. Tämän todentaminen on kuitenkin vaikeaa, koska täsmällistä kohtaa missä risteyksen rajat sijaitsevat ei ole määritelty.
-Markku-
16.05.2020, 13.33
Ei tuota tieliikennelain 14 § 4 monettia voi millään tulkita autoilijan väistämisvelvollisuudeksi, jos siinä ihan selvästi suomeksi sanotaan, että polkupyöräilijän tai mopoilijan on väistettävä (tullessan ajoradalle jne.). Eli kyllä se kolmion merkitys menee plr:n kuvassa ihan normaalin määritelmän mukaan, jossa pitää väistää risteykseen risteävältä tieltä tulevia, mutta ei samasta tai vastakkaisesta suunnasta tulevia. Tuo sääntö on outo, ja siksi se kai ollaankin nyt uuteen lakiin korjaamassa.
-Markku-
16.05.2020, 13.39
Silloin kun pyörä on kääntynyt risteykseen se on jo risteyksessä ja risteykseen saapuva auto joutuu väistämään sitä.
Tottakai joutuu, jotta ei aja päälle (Tieliikennelaki 3 §: "Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi"). Mutta pyöräilijä siinä on silloin toiminut väärin kun on lähtenyt ylittämään risteystä, vaikka auto on tulossa. Ihan sama jos tasa-arvoisessa risteyksessä vasemmalta tuleva päättää mennä ensin. Kyllähän oikealta tuleva sitä silloin joutuu väistämään, mutta se vasemmalta tuleva on silti se, joka toimii virheellisesti.
^Autoilijalla kolmio ennen pyörätienjatketta velvoittaa väistämään ko. jatketta käyttävää. Ko. pyörätienjatke on risteävä väylä ja pyöräilijä on ko. väylällä kääntyessään vasemmalle.
-Markku-
16.05.2020, 15.30
^Kerrotko, mikä lainkohta noin sanoo? Kolmion määritelmän mukaan tuo ei ainakaan päde, sillä "Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta." Eli samasta tai vastakkaisesta suunnasta tulevaa ei ainakaan määritelmän mukaan pidä väistää muuten kuin liikenneypyrässä, jota varten määritelmässä on ihan oma erillinen virkkeensä.
"...tai etu-ajo-oikeutetulla suunnalta." Eli pyöräilijän suunnalta tulevia on väistettävä.
-Markku-
16.05.2020, 15.44
"...tai etu-ajo-oikeutetulla suunnalta." Eli pyöräilijän suunnalta tulevia on väistettävä.
Samasta suunnasta tullessa sekä autoilijalle että pyöräilijälle on sama yhteinen kolmio, joten kumpikaan ei tule etuajo-oikeutetulta suunnalta. Siksi jätin sen kohdan lihavoimatta.
Samasta suunnasta tullessa sekä autoilijalle että pyöräilijälle on sama yhteinen kolmio, joten kumpikaan ei tule etuajo-oikeutetulta suunnalta. Siksi jätin sen kohdan lihavoimatta.
Mutta kun se pyörä ei tule auton suunnasta vaan oikealta ja autoilijalle on väistämisvelvollisuus osoitettu kärkikolmiolla. Ei ole merkitystä sillä mikä on ollut pyörän kulkusuunta ennen risteystä. Kääntyessään pyöräiljä jättää jo yhden risteyksen taakseen. Sen jälkeen tämä pyöräilijä on autoon nähden risteävällä ja etu-ajo-oikeutetulla väylällä.
-Markku-
16.05.2020, 15.50
^ Joo tilanne on täysin selvä, jos pyöräilijä tulee risteykseen oikealta (tai vasemmalta). Silloin tietenkin autoilija väistää ihan kuten kolmio määrää. Mutta tuossa ylempänä keskustelussa ongelmana olikin se tilanne, kun molemmat tulevat risteykseen samasta suunnasta. Ja nuo minun kommenttini liittyivät siihen, vaikka sitä en ehkä tarpeeksi selvästi painottanut.
Edit: Muokkaus edellesin viestin muokkauksen vuoksi. Eli tieliikenneasetuksen mukaan nimenomaan se risteykseen saapumisen suunta on määräävä. Ja tuo ajatus yhden risteyksen jakamisesta moneksi risteykseksi on täysin tuhoon tuomittu. Se on aiemmin mainitun KKO päätöksen vastainen ja johtaa muutenkin ihan käsittämättömiin tulkintoihin tieliikennelaista (esim. silloin kolmio koskee vain "ensimmäistä" risteystä, joten ne loput takana olevat risteyksen osat muuttuvat tasa-arvoisiksi).
Eli väännetään nyt vielä rautalangasta. Saapuuko suunnasta A saapuva pyöräilijä risteykseen suunnasta A vai suunnasta B? (Vinkki: oikea vastaus on A)
https://img.aijaa.com/b/00338/14838261.jpg
Kääntyessään pyöräiljä jättää jo yhden risteyksen taakseen. Sen jälkeen tämä pyöräilijä on autoon nähden risteävällä ja etu-ajo-oikeutetulla väylällä.
No nimenomaan ei. Tuossa on muutama viesti sitten referoitu korkeimman oikeuden päätös, josta selviää että kyseessä on yksi risteys. Pyöräilijä on kääntyessään edelleen siinä samassa risteyksessä, johon hän on saapunut samasta suunnasta auton kanssa. Jos näin ei olisi, niin kaikki tuntemamme risteyssäännöt menisivät täysin solmuun. Esimerkiksi seuraavassa kuvassa olevassa tilanteessa pyöräilijän pitäisi väistää, koska autoilija on jättänyt yhden risteyksen taakseen ja on ajamassa suoraan. Tällöin pyöräilijä väistäisi, koska tulee pyörätieltä ajoradalle. Myöskin liikennemerkkien vaikutusalueet menisivät täysin sekaisin, koska ne vaikuttavat koko risteykseen ja silloin pyöräteiden ja ajoratojen risteykset pitäisi merkitä useilla erillisillä kärkikolmioilla. Tällainen tulkinta ei mitenkään voi olla mahdollinen.
https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/kuvat/Liikenteessa/pyoraily/vinkki_2.jpg
Editointeja tulee niin, että keskustelukin menee vähän päällekkäin. Näytämme olevan samaa mieltä nimimerkin -Markku- kanssa. :)
El-Carpaso
16.05.2020, 16.55
Puhutteko nyt uuden vai vanhentuvan lain tulkinnasta? Oletan, että vanhentuvan, mutten ole aivan varma.
-Markku-
16.05.2020, 17.03
^Vanhan lain mukaisesta. Uudessa laissa kolmion (ja stop-merkin) määritelmää on muutettu niin, että se velvoittaa väistämään kaikista suunnista tulevia. Kyseessä siis erittäin hyvä uudistus pyöräilyn ja ennen kaikkea lain selkeyden kannalta.
Ei varmaan kauhean rohkea oletus että lain henki on kuitenkin ollut sama kuin uudessa laissa.
-Markku-
16.05.2020, 18.07
Lain hengestä en tiedä, mutta ainakin ajojärjestys on ollut päinvastainen. Sama tilanne on ollut myös ajoratojen suhteen: https://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/107940/Vaaran+paikka+kolmion+takaa+saakin+ajaa+ensin
Kesäkuun alusta lähtien tuo TS:n uutinen ei siis enää pidä paikkansa, vaan kolmion suunnasta tuleva väistää kaikkia niitä, joilla kolmiota ei ole.
Laitetaan vielä kuva selvennykseksi ja hämmentämään keskustelua
https://pic.useful.fi/260b21WVa.jpg
Nickname
16.05.2020, 18.42
^ iso punainen puikula väistää pientä punaista puikulaa.
Vaikkakin minä lähden siitä että ollessani pieni punainen puikula väistän itse isoja punaisia puikuloita, vain koska en luota puikuloiden sääntöjen ymmärrykseen tai haluun niitä noudattaa, pääsen itse paljon helpomalla kun ei tarvitse tehdä äkki jarrutuksia ja pelätä henkensä edestä, yleensä jos eka puikula ei väistä niin joku seuraavista väistää.
Aika huono vanha laki on ollut jos yo. kuvassa kärkikolmion takaa tulevan pitää lain mukaan väistää B suunnasta tullutta mutta ei A suunnasta tullutta. Hypoteettisena esimerkkinä molemmista suunnista tulee pyöräilijä ja kolmion takaa tulevan pitää pitää kirjaa kumpi näyttää ehtivän pyörätien jatkeelle ensin vai ajaako ne perskules jatkeelle yhtäaikaa yms. A suunnasta tuleva pystyy myös "lunastamaan" itselleen etuajo-oikeuden pyörätien jatkeelle tekemällä "koukkauksen" B suunnassa. A pitää väistää B suunnasta tulevaa koska oikealta tulevilla on etuajo-oikeus. Lisätään soppaan vielä muutama jalankulkija joita on väistettävä tuli mistä suunnasta tahansa sekä korkeat ja tiheät istutukset ajotien ja KLV välille.
Tähän saakka ajatellut niin että suunta mistä tulee pyörätien jatkeelle ei olisi niin ratkaiseva vaan kärkikolmion takaa tulevan olisi aina väistettävä pyörätien jatkeelle tulevia tai siinä jo olevia.
PS. Joka tapauksessa jos jättimäisellä bunny hopilla kajauttaa mistä tahansa suunnasta kärkikolmion takaa tulevan eteen lienee väistämisvelvollisuus vielä hämärämpi :-)
^ Joo tilanne on täysin selvä, jos pyöräilijä tulee risteykseen oikealta (tai vasemmalta). Silloin tietenkin autoilija väistää ihan kuten kolmio määrää. Mutta tuossa ylempänä keskustelussa ongelmana olikin se tilanne, kun molemmat tulevat risteykseen samasta suunnasta. Ja nuo minun kommenttini liittyivät siihen, vaikka sitä en ehkä tarpeeksi selvästi painottanut.
Edit: Muokkaus edellesin viestin muokkauksen vuoksi. Eli tieliikenneasetuksen mukaan nimenomaan se risteykseen saapumisen suunta on määräävä. Ja tuo ajatus yhden risteyksen jakamisesta moneksi risteykseksi on täysin tuhoon tuomittu. Se on aiemmin mainitun KKO päätöksen vastainen ja johtaa muutenkin ihan käsittämättömiin tulkintoihin tieliikennelaista (esim. silloin kolmio koskee vain "ensimmäistä" risteystä, joten ne loput takana olevat risteyksen osat muuttuvat tasa-arvoisiksi).
Eli väännetään nyt vielä rautalangasta. Saapuuko suunnasta A saapuva pyöräilijä risteykseen suunnasta A vai suunnasta B? (Vinkki: oikea vastaus on A)
https://img.aijaa.com/b/00338/14838261.jpg
Niin, pyöräilijä A saapuu ensin yhdistettyjen jalkakäytävien ja pyöräteiden risteykseen, jossa väistää lain määräämällä tavalla oikealta tulevaa pyöräilijää koska siinä on risteys (tätä risteystä tarkoitin aiemmin kun mainitsin, että jättää risteyksen taakseen) ja oikealta tulevaa on väistettävä. Tämän risteyksen jätettyään pyöräilijä A on samalla risteävällä yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä kuin B ja kolmion takana ajoradalla oleva autoilija väistää näitä molempia. Rautakangesta väännettynä.
Lain hengestä en tiedä, mutta ainakin ajojärjestys on ollut päinvastainen. Sama tilanne on ollut myös ajoratojen suhteen: https://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/107940/Vaaran+paikka+kolmion+takaa+saakin+ajaa+ensin
Kesäkuun alusta lähtien tuo TS:n uutinen ei siis enää pidä paikkansa, vaan kolmion suunnasta tuleva väistää kaikkia niitä, joilla kolmiota ei ole.Eihän tommosia risteyksiä ole missään mikä on toi ykköstapaus. Tai jos on niin se on päin peetä suunniteltu.
^Kerrotko, mikä lainkohta noin sanoo? Kolmion määritelmän mukaan tuo ei ainakaan päde, sillä "Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta." Eli samasta tai vastakkaisesta suunnasta tulevaa ei ainakaan määritelmän mukaan pidä väistää muuten kuin liikenneypyrässä, jota varten määritelmässä on ihan oma erillinen virkkeensä.
Mielestäni se sanotaan tuossa lauseessani varsin selvästi. Voin vielä siteerata 'Ko. pyörätienjatke on riesteävä väylä ja pyöräilijo on jo ko. väylällä kääntyessään vasemmalle'. Ehkä pitäisi sanoa, 'käännyttyään'. Eli, tässä jo yhden sivun verran siterattua kuvaa, kulkija A kääntyy väyllälle B ja on sillä kun on ylittämässä tietä ja kolmion velvoittamana kuvan auto on velvollinen väistämään myös A:ta.
Jo linkkaamassani vayla.fi:n esityksessä, jossa halutaan selittää näitä uusia lakeja, sanotaan, että jo nyt merkillä 231 'Merkillä voidaan osoittaa myös tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukainen väistämisvelvollisuus, jolloin väistetään liikennettä kaikista suunnista.'
Viittaamanne KKO:n päätös on vuodelta -84, jonka jälkeen ko. merkin selitykseen on tullut muutoksia. Siksi ko. päätös on erittäin heikko lanka sinun ja plr:n ajatuskuviossa.
Eihän tommosia risteyksiä ole missään mikä on toi ykköstapaus. Tai jos on niin se on päin peetä suunniteltu.
Ei pitäisi olla. Kuitenkin nopealla vilkaisulla heti löytyi:
Kantatie 67:n ja Suomulan Larvatien risteys:
https://goo.gl/maps/g2SEJH3rToxQrkbW9
Kuusseiska on etuajo-oikeitetuksi merkitty tie ja tässä periaatteessa olisi hyvä käyttää kolmiota myös oikealla. Tie lienee tulkittu pihaksi tai vähäarvoiseksi tieksi.
Mielestäni se sanotaan tuossa lauseessani varsin selvästi. Voin vielä siteerata 'Ko. pyörätienjatke on riesteävä väylä ja pyöräilijo on jo ko. väylällä kääntyessään vasemmalle'. Ehkä pitäisi sanoa, 'käännyttyään'. Eli, tässä jo yhden sivun verran siterattua kuvaa, kulkija A kääntyy väyllälle B ja on sillä kun on ylittämässä tietä ja kolmion velvoittamana kuvan auto on velvollinen väistämään myös A:ta.
Jo linkkaamassani vayla.fi:n esityksessä, jossa halutaan selittää näitä uusia lakeja, sanotaan, että jo nyt merkillä 231 'Merkillä voidaan osoittaa myös tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukainen väistämisvelvollisuus, jolloin väistetään liikennettä kaikista suunnista.'
Viittaamanne KKO:n päätös on vuodelta -84, jonka jälkeen ko. merkin selitykseen on tullut muutoksia. Siksi ko. päätös on erittäin heikko lanka sinun ja plr:n ajatuskuviossa.
Otetaanpa sitten seuraava tilanne, jossa kääntyjänä onkin auto: https://goo.gl/maps/3gQT29iJ95TZnte8A
Pyöräilijä on menossa kuvaussuuntaan pyörätietä pitkin suoraan risteyksen yli ja jatkaa suoraan ajoradan vasemmalla puolella olevaa pyörätietä pitkin. Auto tulee samasta suunnasta kuin pyöräkin ja kääntyy vasemmalle. Kärkokolmio velvoittaa molempia. Analogisesti suoraan menevä pyöräilijä on väistämisvelvollinen?
-Markku-
16.05.2020, 20.44
Eihän tommosia risteyksiä ole missään mikä on toi ykköstapaus. Tai jos on niin se on päin peetä suunniteltu.
Juuri äsken lyhyellä pyörälenkillä ajoin kahden tuollaisen risteyksen läpi, eli kyllä niitä riittää. Mutta surkeaa suunnitelua ne toki ovat, siitä olen täysin samaa mieltä.
Edit: eikä siis ollut edes mitään vähäiseksi tieksi tulkittavia sivuteitä, kuten tuossa plr:n esimerkissä, vaan Tampereen kaupunkialueella kahden suunnilleen yhtä suuren tien risteyksiä: Hupakankorvenkatu x Mäyränmäenkatu ja Opiskelijankatu x Ahvenisjärventie. Googlen Street view ei valitettavasti ole kummastakaan ajantasalla, joten kuvia en nyt linkitä. Painkanpäällä saa itse käydä toteamassa. Kumpikin siis T-risteyksiä, joissa vain vasemmassa T:n sivuhaarassa kolmio. Tällöin oikeasta sivuhaarasta T:n pystypalkkiin kääntyvä väistää kolmion takaa tulevaa.
-Markku-
16.05.2020, 20.47
Laitetaan vielä kuva selvennykseksi ja hämmentämään keskustelua
https://pic.useful.fi/260b21WVa.jpg
Tämä kuva ei juurikaan hämmennä keskustelua, sillä tieliikenneasetuksessa on ihan oma määritelmänsä kolmiolle liikenneympyrän tapauksessa: "Liikenneympyrässä merkillä osoitetaan, että liikenneympyrään tulevan ajoneuvon on väistettävä liikenneympyrää käyttäviä ajoneuvoja ja raitiovaunuja." Eli silloin tulosuunnalla ei ole väliä, vaan kaikkia väistetään jo nykyisenkin asetuksen perusteella. Tuossa siis auto väistää pyöräilijää, kuten edellä joku totesikin.
-Markku-
16.05.2020, 20.55
Mielestäni se sanotaan tuossa lauseessani varsin selvästi. Voin vielä siteerata 'Ko. pyörätienjatke on riesteävä väylä ja pyöräilijo on jo ko. väylällä kääntyessään vasemmalle'. Ehkä pitäisi sanoa, 'käännyttyään'. Eli, tässä jo yhden sivun verran siterattua kuvaa, kulkija A kääntyy väyllälle B ja on sillä kun on ylittämässä tietä ja kolmion velvoittamana kuvan auto on velvollinen väistämään myös A:ta.
Jo linkkaamassani vayla.fi:n esityksessä, jossa halutaan selittää näitä uusia lakeja, sanotaan, että jo nyt merkillä 231 'Merkillä voidaan osoittaa myös tieliikennelain 14 §:n 3 tai 4 momentin mukainen väistämisvelvollisuus, jolloin väistetään liikennettä kaikista suunnista.'
Viittaamanne KKO:n päätös on vuodelta -84, jonka jälkeen ko. merkin selitykseen on tullut muutoksia. Siksi ko. päätös on erittäin heikko lanka sinun ja plr:n ajatuskuviossa.
Tuo 14 § 3 (pihalta jne. tuleminen) ei liity tähän tilanteeseen mitenkään, mistä varmaan ollaankin yhtä mieltä. Ja 14 § 4 liittyy pyöräilijän väistämisvelvollisuuteen esim. tässä tilanteessa (https://www.google.com/maps/@61.5287465,23.6321136,3a,75.5y,26.83h,81.51t/data=!3m6!1e1!3m4!1sI8eNS1rpobcqLPC19rVBhw!2e0!7i1 3312!8i6656), jossa väistämisvelvollisuutta voidaan tieliikenneastuksen mukaisesti selventää kolmiolla. Eli edelleen haluaisin tietää, pystytkö sanomaan jonkin lainkohdan, jonka mukaan kolmion takaa tulevan autoilijan pitäisi väistää risteyksessä samasta suunnasta tulevaa kääntyvää pyöräilijää.
Ja voit unohtaa sen KKO-päätöksen, se lähinnä tuki tuota risteyksen määritelmää, mutta ei ole mitenkään oleellinen päättelyketjun kannalta. Joka tapauksessa se risteys on ymmärrettävä yhtenä risteyksenä, sillä muuten menee tosi moni liikennesääntö päälaelleen.
Ei pitäisi olla. Kuitenkin nopealla vilkaisulla heti löytyi:
Kantatie 67:n ja Suomulan Larvatien risteys:
https://goo.gl/maps/g2SEJH3rToxQrkbW9
Kuusseiska on etuajo-oikeitetuksi merkitty tie ja tässä periaatteessa olisi hyvä käyttää kolmiota myös oikealla. Tie lienee tulkittu pihaksi tai vähäarvoiseksi tieksi.No nyt meni jöröjullikkakin hljaiseksi. Otan kamani ja poistun.
Tuossa oli aika monta viestiä, joista ainakin itse sain käsityksen tilanteesta. Esimerkiksi ao. kuvan mukainen tilanne on sellainen, jossa väistämisvelvollisuus muuttuu uuden tieliikennelain mukana.
Nyt B väistää kääntyjänä A:ta ja kesäkuun alusta A väistää B:tä.
Tällä hetkellä tilanteessa kolmio koskee A:ta ja B:tä. Mutta koska kumpikaan ei saavu risteykseen risteävältä tieltä, kolmiolla ei ole merkitystä väistämisvelvollisuuden suhteen. Tällöin liikennesäännön mukaisesti B kääntyjänä väistää.
Uudessa tieliikennelaissa kolmio koskee vain ajoradalla ajavaa. Se lisäksi määrää väistämään kaikkea liikennettä, joten A väistää B:tä. Tämä sen vuoksi, että liikennemerkillä on osoitettu liikennesäännöstä poikkeava väistämisvelvollisuus.
https://1.bp.blogspot.com/-_GR67J3fG9Y/XrsBClMNMMI/AAAAAAAABsI/Wxa_Da8ReOk2iUYSBRcL4VA4c1AnlEzQQCLcBGAsYHQ/s1600/IMG_20200512_230240.jpg
Jos B:n käyttämä pyörätie on 12 metrin päässä A:n käyttämästä ajoradasta niin pitääkö B:n väistää A:ta? Entä jos B:n käyttämä klv on esim. 10m, 8m, 6m, 4m tai 2 metrin päässä. Kaikissa tapauksissa ovat yhtä ja samaa tietä ja molemmat tulevat samalta suunnalta.
^ Ei, koska kolmio on ennen suojatietä/jatketta.
Meillä on uudenkarhean skopokuskin kanssa paljon
keskustelua väistämissäännöksistä ja etuisuuksien
skippaamisista... Kuten myös "80-lätkäläisen"
kotteron kuskaajan kanssa.
Jos B:n käyttämä pyörätie on 12 metrin päässä A:n käyttämästä ajoradasta niin pitääkö B:n väistää A:ta?
Vastaus on kyllä. Tuolla etäisyydellä oleva maantien rinnalla oleva pyörätie kuuluu maantiehen, joten kyseessä on yksi risteys. Aivan vastaava tilanne on, jos autoilija kääntyy risteävälle tielle, jota pyöräilijä ylittää pyörätietä pitkin. Tällöin autoilija väistää. Tilanne on käytännössä haastava, jos pyörätien ja maantien välillä on pidempi etäisyys, koska kääntyjä ei ehkä miellä olevansa edelleen kääntymässä risteyksessä.
-Markku-
17.05.2020, 00.14
Tuo 12 metriä on tosiaan tempaistu siitä 80-luvulta olevasta KKO:n päätöksestä, jota Fuuga tuossa kovasti kritisoi. Päätöksessä on todettu, että 12 m etäisyydellä oleva pyörätie on vielä samaa tietä. Tosin perustelut lukiessa selviää, että päätökseen on vaikuttanut sivutien kolmion sijainti ennen pyörätietä, eli en tiedä olisiko oikeus päätynyt samaan tulokseen samalla metrimäärällä, jos siellä ei olisi ollut kolmiota. Olen Fuugan kanssa ihan samaa mieltä, että tapaus on vanha, ja sen varaan ei kannata paljoa perustella. En siis menisi väittämään mitään siitä, kuinka suurella metrimäärällä pyörätie nykyisen tulkinnan mukaan on vielä osa tietä. Mutta ainakin itse olen ajatellut tuossa yllä käydyssä keskustelussa tilanteita, jossa pyörätie on noin metrin tai korkeintaan muutaman metrin päässä ajoradan reunasta. Tällöin se aika selvästi on osa samaa tietä, ja pyöräilijä ja autoilija tulevat silloin samaan risteykseen samasta suunnasta. Tähän tilanteeseen tieliikenneasetuksesta ja -laista löytyy selvät ohjeet. Eli pätkä:n kysymykseen, B väistää ainakin silloin, jos pyörätie on 2 metrin päässä, omasta mielestäni vielä ainakin 4 ja 6 metrin päässäkin.
Noista kauempana olevista pyöräteistä voi toki aloittaa ihan oman väittelynsä, mutta en usko sen johtavan kovin hedelmälliseen lopputulokseen, koska mikään laki tai asetus ei kerran määrittele selvää etäisyysrajaa sille, milloin ajorata ja pyörätie ovat samaa tietä. Jopa tuo oikeuden päätös (jos sitä haluaa uskoa) sanoo vain, että 12 m päässä on vielä samaa tietä, mutta ei ota kantaa siihen, miten paljon kauempanakin voisi olla samaa tietä.
Liikenneturva ottaa jotakin kantaa etäisyyteen (2016):
https://www.liikenneturva.fi/fi/kysymykset-ja-vastaukset/kavely-ja-pyoraily/pp-jatke-vaistaminen-kaannyttaessa#8dfe07fb
Lainaus tuolta:
Ilmeisesti tästä on peräisin myös tuo Liikenneviraston suunnitteluohjeen 15 metriä – eli sillä etäisyydellä ei tule pitää erillisenä –
välillä 15-40 metriä taas tilanne on niin epäselvä, että se suunnitteluohjeen mukaan edellyttää erillisiä liikenneopasteita,
ja vasta etäisyydellä >40 metriä tilannetta voi pitää ”selvästi erillisenä”.
Toisin sanoen autoilijan kannalta vasta tuota 40 metriä voi pitää etäisyytenä, jonka jälkeen voi varmuudella olettaa, että pyöräilijän
tulee väistää; mutta tästä ei ole olemassa täysin yksiselitteistä sääntöä.
Otsikossa mainitaan uusi tieliikennelaki. Hyvä muistaa, että uudessa tieliikennelaissa ”kärkikolmion” kohdalta on poistettu ”risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta” määritys. Uudessa laissa lukee mm. näin: ”Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja.” Enää ei oteta kantaa suuntiin, joista muut sinne risteykseen saapuvat.
Lisäksi kokonaisuuteen vaikuttaa se, että mikä oikeasti on ”risteys”. Uuden lain 2 § löytyy nykyään määritelmä sille. On myös keskusteltu siitä, että mikäli kevyenliikenteen väylä on osa tietä, niin se ei muodosta omaa risteystä. Jos näin on, ja kevyenliikenteen väylä on osa tietä, niin kevyenliikenteen väylä muodostaa ilmeisesti risteyksen yhdessä ajoradan kanssa. Haaste on keskustelujen perusteella myös se, että milloin kevyenliikenteen väylä on vielä osa tietä (etäisyys sille).
Lisätään vielä se, että uuden lain 77 § mukaan Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit on pyörätiellä sijoitettava tien oikealle puolelle. Jos pyörätie muodostaa risteyksen yhdessä ajoradan kanssa, niin "kärkikolmion" sijaiti suhteessa pyörätiehen vaikuttaa myös tilanteeseen.
No niin, kun päivän migreenit on kärsitty ja vihdoin on päästy takaisin elävienkirjoihin...
Tuo 14 § 3 (pihalta jne. tuleminen) ei liity tähän tilanteeseen mitenkään, mistä varmaan ollaankin yhtä mieltä. Ja 14 § 4 liittyy pyöräilijän väistämisvelvollisuuteen esim. tässä tilanteessa (https://www.google.com/maps/@61.5287465,23.6321136,3a,75.5y,26.83h,81.51t/data=!3m6!1e1!3m4!1sI8eNS1rpobcqLPC19rVBhw!2e0!7i1 3312!8i6656), jossa väistämisvelvollisuutta voidaan tieliikenneastuksen mukaisesti selventää kolmiolla. Eli edelleen haluaisin tietää, pystytkö sanomaan jonkin lainkohdan, jonka mukaan kolmion takaa tulevan autoilijan pitäisi väistää risteyksessä samasta suunnasta tulevaa kääntyvää pyöräilijää.
Voi olla noinkin. Silloin koko kolmiokeskustelulla ei ole tekemistä vasemmalle risteävälle väylälle kääntyneen ja sitä väistämisvelvollisen autoilijan tapauksen kanssa.
Ja voit unohtaa sen KKO-päätöksen, se lähinnä tuki tuota risteyksen määritelmää, mutta ei ole mitenkään oleellinen päättelyketjun kannalta. Joka tapauksessa se risteys on ymmärrettävä yhtenä risteyksenä, sillä muuten menee tosi moni liikennesääntö päälaelleen.
Sitä KKOn päätöstä tässä nyt on vain käytetty perusteena, minun puolesta se voidaan huonona evidenssinä heittää kaivoon aivan hyvin.
Liikenneturva ottaa jotakin kantaa etäisyyteen (2016):
https://www.liikenneturva.fi/fi/kysymykset-ja-vastaukset/kavely-ja-pyoraily/pp-jatke-vaistaminen-kaannyttaessa#8dfe07fb
Lainaus tuolta:
Ilmeisesti tästä on peräisin myös tuo Liikenneviraston suunnitteluohjeen 15 metriä – eli sillä etäisyydellä ei tule pitää erillisenä –
välillä 15-40 metriä taas tilanne on niin epäselvä, että se suunnitteluohjeen mukaan edellyttää erillisiä liikenneopasteita,
ja vasta etäisyydellä >40 metriä tilannetta voi pitää ”selvästi erillisenä”.
Toisin sanoen autoilijan kannalta vasta tuota 40 metriä voi pitää etäisyytenä, jonka jälkeen voi varmuudella olettaa, että pyöräilijän
tulee väistää; mutta tästä ei ole olemassa täysin yksiselitteistä sääntöä.
Tässä (https://goo.gl/maps/jftHxbS4YdLRH4X48) on PK-seudulta yksi mielestäni pahimmista kohdista, jossa lisämerkit jommalle kummalle; kelville tai ajoradalle puoltaisivat paikkansa. Kohta on myös siinä mielessä erittäin paha, että pyöräilijät pohjoisesta tulevat hyvää vauhtia alamäkeen puiden takaa...
Otetaanpa sitten seuraava tilanne, jossa kääntyjänä onkin auto: https://goo.gl/maps/3gQT29iJ95TZnte8A
Pyöräilijä on menossa kuvaussuuntaan pyörätietä pitkin suoraan risteyksen yli ja jatkaa suoraan ajoradan vasemmalla puolella olevaa pyörätietä pitkin. Auto tulee samasta suunnasta kuin pyöräkin ja kääntyy vasemmalle. Kärkokolmio velvoittaa molempia. Analogisesti suoraan menevä pyöräilijä on väistämisvelvollinen?
14§ 2 mom. sanoo 'Risteyksessä kääntyvän on väistettävä risteävää tietä ylittävää'. Tältä näkökohdalta pyörän kanssa kuvan suunnasta tulevan ja vasemmalle kääntyvän autoilijan tulisi väistää kääntyvänä risteystä ylittävää pyöräilijää. Pyöräiljän jatkosuunnalla ei tässä ole merkitystä, hän voi jatkaa joko kelviä suoraan tai vasemmalle.
Vanhassa laissa risteysalueen määritystä ei ole eikä se uudessakaan ole kovinkaan täsmällinen. Tämän uuden esimerkin kohdalla vasemmalle kääntyvä auto on vielä risteysalueella kohdatessaan sitä ylittävän pyöräiljän, jolloin voidaan tulkita, ettei auto ole vielä risteävällä väylällä ja sitten pyöräilijä olisi väistämisvelvollinen. Toisin sanoen auto on vasta kääntymässä. Edellisessä esimerkissä, josta tämä keskustelu alkoi, pyöräilijä on ylittänyt risteysalueen merkitsevän kolmion linjan ja on jo risteysalueella kulkemassa risteävää väylää.
-Markku-
18.05.2020, 00.37
^Tuo plr:n linkittämä tilanne on erittäin kyseenalainen. Täällä (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820203) lukee "Lisäkilvet 861 a ja 861 b. Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta ... Lisäkilpeä ei kuitenkaan saa käyttää, jos pyörätie risteää kääntyvää etuajo-oikeutettua suuntaa samassa tasossa." Eli tuossa ei voi olla suoraan menevää, ajoradan kanssa risteävää pyörätietä. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Eikö tuosta saa pyöräillä suoraan? Pitääkö siirtyä jo ennen risteystä ajoradalle ja ajaa ihan normaalisti ajoradan sääntöjen mukaan? Veikkaisin, että asiasta ilmoittamalla tien pitäjä joutuisi poistamaan joko nuo etuajo-oikeusmerkit tai pyörätien merkit. Ei nyt siis oleellisti vaikuta tässä käytyyn keskusteluun, koska molemmat tulevat väistämisvelvolliselta suunnalta, mutta kuitenkin epämääräinen esimerkki, jos koko risteys on sääntöjen vastainen.
EDIT: Etsin plr:n puolesta uuden paremman esimerkin, jotta en pilaisi hyvää keskustelua. Eli voi halutessaan jatkaa samoilla spekseillä vaikka tästä risteyksestä (https://www.google.com/maps/@61.4782227,23.8268111,3a,75y,83.69h,82.06t/data=!3m6!1e1!3m4!1s0S9MINBgENOK08OlmQJNsQ!2e0!7i1 3312!8i6656) :D
P.S. Olen itsekin useassa paikassa Tampereella ilmoitellut virheellisistä etuajo-oikeusmerkeistä kaupungille, ja kaupunki on kiltisti poistanut ne. Eli voi halutessaan kokeilla tuotakin tapausta. Ainoa vastaava ongelmakohta, jossa kaupunki ymmärtääkseni kieltäytyy noudattamasta virallisia säädöksiä merkkien poistosta, on Satamakadun ja Mariankadun risteys (https://www.google.fi/maps/@61.4942263,23.7469331,3a,75y,277.11h,90t/data=!3m6!1e1!3m4!1sdr3OMaWA_S48Z2GT6VxFXA!2e0!7i1 3312!8i6656). Siinä ristevällä pyöräilijällä ja autoilijalla on samanaikainen "etuajo-oikeus".
^niin, merkittyä jatkettahan tuossa ei ole. Tuo on ikään kuin mikä tahansa merkitsemätön ylityspaikka.
Vaikka tuossa kohdassa ei pyörätien jatketta olekaan merkitty, niin siitä saa ylittää risteävän ajoradan samoilla säännöillä kuin jos siinä olisi pyörätien jatke. Lisäkilvet toki pitäisi poistaa ja nykyään tuo risteys on hieman toisenlainen, mutta en muista ulkoa miten siihen on liikennemerkit asetettu. Satamakadun ja Mariankadun risteys on hirveä viritys eikä sellaista risteystä pitäisi olla olemassakaan.
Ei sillä ole tuon ratkaisun suhteen mitään eroa millä ehdoilla sen saada ylittää. Pyörätienjatke ei ole ennenkään tuonut etuajo-oikeutusta pyöräilijälle, eikä tuo uusikaan laki. Tien nyt ylipäätään saa ylittää missä haluttaa, noin karkeasti määriteltynä.
^Tuo plr:n linkittämä tilanne on erittäin kyseenalainen. Täällä (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820203) lukee "Lisäkilvet 861 a ja 861 b. Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta ... Lisäkilpeä ei kuitenkaan saa käyttää, jos pyörätie risteää kääntyvää etuajo-oikeutettua suuntaa samassa tasossa." Eli tuossa ei voi olla suoraan menevää, ajoradan kanssa risteävää pyörätietä. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Eikö tuosta saa pyöräillä suoraan? Pitääkö siirtyä jo ennen risteystä ajoradalle ja ajaa ihan normaalisti ajoradan sääntöjen mukaan? Veikkaisin, että asiasta ilmoittamalla tien pitäjä joutuisi poistamaan joko nuo etuajo-oikeusmerkit tai pyörätien merkit. Ei nyt siis oleellisti vaikuta tässä käytyyn keskusteluun, koska molemmat tulevat väistämisvelvolliselta suunnalta, mutta kuitenkin epämääräinen esimerkki, jos koko risteys on sääntöjen vastainen.
EDIT: Etsin plr:n puolesta uuden paremman esimerkin, jotta en pilaisi hyvää keskustelua. Eli voi halutessaan jatkaa samoilla spekseillä vaikka tästä risteyksestä (https://www.google.com/maps/@61.4782227,23.8268111,3a,75y,83.69h,82.06t/data=!3m6!1e1!3m4!1s0S9MINBgENOK08OlmQJNsQ!2e0!7i1 3312!8i6656) :D
P.S. Olen itsekin useassa paikassa Tampereella ilmoitellut virheellisistä etuajo-oikeusmerkeistä kaupungille, ja kaupunki on kiltisti poistanut ne. Eli voi halutessaan kokeilla tuotakin tapausta. Ainoa vastaava ongelmakohta, jossa kaupunki ymmärtääkseni kieltäytyy noudattamasta virallisia säädöksiä merkkien poistosta, on Satamakadun ja Mariankadun risteys (https://www.google.fi/maps/@61.4942263,23.7469331,3a,75y,277.11h,90t/data=!3m6!1e1!3m4!1sdr3OMaWA_S48Z2GT6VxFXA!2e0!7i1 3312!8i6656). Siinä ristevällä pyöräilijällä ja autoilijalla on samanaikainen "etuajo-oikeus".
Plr:n linkissä patamäenkadulta lisäkilpi kääntyvä etuajo-oikeuttu suunta on aivan oikein merkitty. Siinä kääntyvä etuajo-oikeutettu suunta ei risteä pyörätien kanssa. Kääntyvä suunta risteäisi pyörätien kanssa, jos risteyksessä olisi pyörätie, joka tulisi vasemmalta tien
vasemmassa reunassa risteyksen takana kuvan suunnasta katsottuna ja jatkuisi patamäenkadun ylitse. Tällöin vasemmalta tulevien pyöräilijän ja autoilijan ajolinjat leikkaisivat patamäenkadulla sen jälkeen kun auto on sille vasemmalle kääntynyt. Siinä missä tuo lisäkilpi nyt on niin se ei väikuta väistämisvelvollisuuksiin, joten sinänsä turha merkintä tuossa vaikkakaan ei väärin.
Eli lisäkilpeä ei voi asettaa niin, että samalta suunnalta kuin pyörätie tulee niin kääntyvällä autolla olisi etuajo-oikeus pyörätien ylitse käännyttäessä.
Ja kuten Fuuga aiemmin jo totesikin niin kuvan suuunnasta tuleva vasemmalle kääntyvä autoilija väistää kääntymissääntöjen mukaan suoraan jatkavaa pyöräilijää. Molemmat väistävät vasemmalta tulevaa liikennettä.
Esim. tässä kääntyvä etuajo-oikeutettu suunta on väärin merkattu.
https://imagizer.imageshack.com/v2/800x600q90/924/AHbLCY.jpg
Uuden tieliikennelain ennakointivelvollisuudesta syntynee monia meheviä ennakkotapauksia. Muistakaa jarrutella aina tullessanne risteyksiin, oli sitten väistämisvelvollisuutta tai ei. Kolmion takaa tuleva autoilija kun ei tuossa tapauksessa olekaan se ainoa syyllinen kolariin. Edes se punainen takavalo ei suojaa tuossa tilanteessa.
Uuden tieliikennelain ennakointivelvollisuudesta syntynee monia meheviä ennakkotapauksia. Muistakaa jarrutella aina tullessanne risteyksiin, oli sitten väistämisvelvollisuutta tai ei. Kolmion takaa tuleva autoilija kun ei tuossa tapauksessa olekaan se ainoa syyllinen kolariin. Edes se punainen takavalo ei suojaa tuossa tilanteessa.
Ylen artikkeli asiasta
https://yle.fi/uutiset/3-11350757
Ei sillä ole tuon ratkaisun suhteen mitään eroa millä ehdoilla sen saada ylittää. Pyörätienjatke ei ole ennenkään tuonut etuajo-oikeutusta pyöräilijälle, eikä tuo uusikaan laki. Tien nyt ylipäätään saa ylittää missä haluttaa, noin karkeasti määriteltynä.
Itse asiassa pyörätien jatke merkitään uuden lain mukaan jatkossa vain, mikäli ajoradan ajoneuvoilla on väistämisvelvollisuus jatkeen yli pyöräileviin nähden. Uudessa laissa lukee mm. seuraavaa: "Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7. Pyörätien jatke merkitään myös liikennevalo-ohjatussa ajoradan ylityskohdassa."
Jatkeen tiemerkintä kertoo tulevaisuudessa tilanteen väistämisvelvollisuudesta. Toki tässä pitää ottaa huomioon siirtymäaika, eli ei pidä täysin luottaa jatkeen tiemerkintään, vaan muodostaa käsitys väistämisvelvollisuudesta liikennevalojen, liikennemerkkien ja liikennesääntöjen perusteella. (Tämän olen mainittu jo aiemmin tässä keskusteluketjussa.)
Meidän kylällä ei ole muuten vieläkään maalattu noita jatkeita jotka ovat kaupungin hoidossa, ely-keskuksen on kunnossa. Tai kyllä ne maalattiin muutama vuosi sitten mutta maalattiin piiloon pari viikkoa myöhemmin. Liikenneympäristön ennakoitavuuden kannalta olisi kyllä hyvä että alueittain ovat samalla tasolla. Mielenkiinnolla odotan mitä tapahtuu, nyt koronan aikaan ovat kyllä keksineet kaikenlaista hommaa mikä ei ole aiemmin juuri kiinnostanut.
Itse asiassa pyörätien jatke merkitään uuden lain mukaan jatkossa vain, mikäli ajoradan ajoneuvoilla on väistämisvelvollisuus jatkeen yli pyöräileviin nähden. Uudessa laissa lukee mm. seuraavaa: "Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7. Pyörätien jatke merkitään myös liikennevalo-ohjatussa ajoradan ylityskohdassa."
Jatkeen tiemerkintä kertoo tulevaisuudessa tilanteen väistämisvelvollisuudesta. Toki tässä pitää ottaa huomioon siirtymäaika, eli ei pidä täysin luottaa jatkeen tiemerkintään, vaan muodostaa käsitys väistämisvelvollisuudesta liikennevalojen, liikennemerkkien ja liikennesääntöjen perusteella. (Tämän olen mainittu jo aiemmin tässä keskusteluketjussa.)
Tätä jaksetaan jauhaa jauhamasta päästyä. Jatke on olemassa merkittiin se tai ei. Kyse on merkinnästä. Merkintää käytetään jos jatketta risteävälle ajoradalle on merkitty väistämisvelvollisuus. Mikään ei käytännössä muutu kulkijan kannalta. On olemassa 'jatkeita' ja Jatkeita. Ensimmäiset eivät ole ja jälkimmäiset ovat merkittyjä. Merkityillä tietää, että risteävän ajoradan kulkijat ovat väistämisvelvollisia. Aivan kuten nykyäänkin, mutta merkintöjä täsmennetään ja yritetään tehdä selvemmäksi havaita.
^ Väität ilmeisesti, ettei mikään muuttuisi. Minä väitän toisin. Katso tämä video (https://youtu.be/V0V8WpUVIUc) kohdasta 6:38 min eteenpäin. Merkintätapa asvalttiin muuttuu uuden lain myötä ja viestii jatkossa väistämisvelvollisuudesta, mitä se ei ole tähän asti tehnyt. Jatke on tämän nykyisen, vielä voimassa olevan lain mukaan vuodesta 2017 lähtien pitänyt olla merkitty mutta merkintä on ollut sama riippumatta siitä, kuka tilanteessa on väistämisvelvollinen. Onko jatketta sitten velvollisuudesta huolimatta kaikkialle merkitty, niin varmasti ei.
Edit: Jonkinnäköistä "korjauspakettia" hierotaan jo uuteen lakiin tämän (https://pyoraliitto.fi/blogi/tieliikennelain-viimeiset-viilaukset) pyöräliiton blogin mukaan.
^Juu, kuten sanoin, merkintöjä täsmennetään,mutta käytännössä mikään ei muutu. Täysin samoilla perusteilla pyöräilijä on joko velvollinen väistämään ajoradan liikennettä sille siirtyessään tai ajoradalla olijat ovat velvollisia väistämään jatkeelle tulijoita kuin nytkin.
Uuden lain mukana ei synny mitään uutta toimintatapaa, joka pitäisi ottaa erityisesti huomioon.
tempokisu
19.05.2020, 12.20
No tämä on aika hölmön tuntuista, nopeusrajoitus suojatien kohdalla....ainakin asia on ilmaistu hassusti. Joo tosi kiva tietokilpailu-knoppikysymys...
Mikä on suurin mahdollinen nopeusrajoitus suojatien kohdalla tiellä, jolla on liikennevalot?
Tämän tietokilpailukysymyksen oikea vastaus muuttuu 1. kesäkuuta, kun uusi tieliikennelaki astuu voimaan.
Vielä toistaiseksi voimassa olevasta säännöstä poiketen suojatien kohdalla oleva liikennevalo rajoittaa tulevaisuudessa suurimmaksi sallituksi nopeudeksi enintään 60 kilometriä tunnissa.
Uusi laki on näin ollen voimassa olevan suunnitteluohjeen mukainen, mutta ei siis enää salli muunlaisia ratkaisuja edes poikkeustapauksissa
Muilta osin liikennevalotiepykälä pysyy ennallaan, eli tielle saa asettaa liikennevalon, mikäli tien suurin sallittu nopeus on enintään 70 kilometriä tunnissa, eikä valo koske yli 60 km/h rajoituksen kohdalla suojatietä.
Käytännössä uusi sääntö tarkoittaa sitä, että suojatiet siis tullaan poistamaan liikennevalollisilta tieosuuksilta, joiden nopeusrajoitus halutaan pitää syystä tai toisesta yli 60 km/h lukemissa. Toinen vaihtoehto on puolestaan asettaa osuudelle nykyistä alempi nopeusrajoitus.
Ylen artikkeli asiasta
https://yle.fi/uutiset/3-11350757
Tämä on hyvä lähestymistapa, jos sen tulkinta laissa vain onnistuu.
Kun katselee, kuinka huolettomasti pyöräilijät ajelevat esimerkiksi risteyksissä, joissa autot voivat kääntyä takaa päälle, niin pahaa tekee. Ei tekisi oman turvallisuuden vuoksi huonoa varmistaa, että autoilija on huomannut eikä vain sokeasti luottaa.
telipyörä
20.05.2020, 00.22
Kun katselee, kuinka huolettomasti autoilijat ajelevat esimerkiksi risteyksissä, joissa pyöräillään, niin pahaa tekee.
Kun katselee, kuinka huolettomasti autoilijat ajelevat esimerkiksi risteyksissä, joissa pyöräillään, niin pahaa tekee.
Niinhän se menee. Espoossa ajetaan väistämisvelvollisina liikenneympyrään viittäkymppiä ja sitten pyöräilijä "ilmestyy tyhjästä tuhatta ja sataa" eli 10-20 km/h :rolleyes:
Oliko tästä jo täällä, mutta uusimman Tekniikan Maailman mukaan se suuntamerkin näyttö-idiotismi (suuntamerkkiä näytettävä koko kääntymisen ajan) on poistunut, jos suuntamerkki näytetään kädellä. Silloin riittää, että suuntamerkki on näytetty riittävän ajoissa. Kuten tilanne on nykyäänkin.
Nyt voisi kysyä siltä poliisilta, että kuinkas tämä nyt näin...
Oliko tästä jo täällä, mutta uusimman Tekniikan Maailman mukaan se suuntamerkin näyttö-idiotismi (suuntamerkkiä näytettävä koko kääntymisen ajan) on poistunut, jos suuntamerkki näytetään kädellä. Silloin riittää, että suuntamerkki on näytetty riittävän ajoissa. Kuten tilanne on nykyäänkin.
Nyt voisi kysyä siltä poliisilta, että kuinkas tämä nyt näin...Velogi tätä kävi läpi uusimmalla videollaan. Näin sitä näyttäisi rukatun. Jos pyörä on varustettu vilkuilla, on niitä käytettävä koko kääntymisen ajan.
Oatmeal Stout
20.05.2020, 14.21
Ei tekisi oman turvallisuuden vuoksi huonoa varmistaa, että autoilija on huomannut eikä vain sokeasti luottaa.
Huomaamisen ja siihen oikein reagoimisen varmentaminen käy helposti, mutta miten?
Kun katselee, kuinka huolettomasti autoilijat ajelevat esimerkiksi risteyksissä, joissa pyöräillään, niin pahaa tekee.
Pyöräilijöihin verrattuna autoilijat kuitenkin käyttäytyvät kohteliaasti ja kunnioittavasti. Pyöräilijät ovat liikenteen huonoimmin käyttäytyvä ryhmä. Tätä tuskin kukaan runsaasti pyörällä ajava kieltää.
Sille ei mitään voi, että autoilijoiden huomio suuntautuu luontaisesti isoimpiin katsekentässä oleviin kohteisiin. Siihen voi varautua tai sitten ei. Minä en luota autoilijaan koskaan, en myöskään autolla ajaessa.
Sikäli tuo ajatus, että älä luota liikenteessä, on hyvä. Moottoripyöräilijät ovat vaalineet ideaa jo vuosikausia, koska he ovat kantapään kautta oppineet, että auto saattaa tulla jarruttamatta päin huomiovirheen vuoksi.
Huomiovirheitä tekevät myös aktiivisesti pyöräilevät autoilijat.
Pyöräilijöihin verrattuna autoilijat kuitenkin käyttäytyvät kohteliaasti ja kunnioittavasti. ... :D Missä maassa asut? Tällä en tarkoita, että pyöräilijät olisivat pulmusia, mutta oikeasti: autoilijat kuitenkin käyttäytyvät kohteliaasti ja kunnioittavasti. -LOL-
Ikäviä tapauksia löytyy kaikista ja kaikkialta. Myös hienoja ihmisiä löytyy. <OT> Tänään pariskunta ulkoilutti ulkoilureitillä kahta koiraa vapaana. Koirat telmivät reitin varrella n. 30 m päässä miehestä ja naisesta. Ehdotin, että pitäisivät koirat kiinni, kahdestakin syystä; ei oltu haja-asutusalueella ja lintujen pesimäaikaan myös haja-asutusalueella pitäisi koirat pitää kiinni. Miehellä otti luonnon päälle, piti alkaa soittaa suutaan ja vängätä. Rouva osasi mallikkaasti ohittaa homman kehumalla minua kohteliaasta ja oikeasta suhtautumisesta. Samassa keskustelussa toi ilmi, että pyöräilijät ovat hänelle tuottaneet pahimmat tilanteet. En viitsinyt vastata, etten voi ottaa vastuuta muista pyöräilijöistä vaan osaaottavasti myöntelin, etten ihmettele. Niitä kavereita, joista näkis miten hölskyisi, jos heidän päänsä olisi lasia, on meissäkin.</OT>
Pyöräilijät ovat liikenteen huonoimmin käyttäytyvä ryhmä.
Vuonna 2018 vakuutusyhtiöt korvasivat autoilijoille pelkästään peruutusvahinkoja 31062 kpl. Tähän sitten päälle kaikki muut törttöilyt. Lähde OTI onnettomuusdata.
Nojoo. Entiiä autoilijoista. Joskus voi mennä kokeeksi seisomaan suojatien eteen joka ei ole risteyksessä.
90% autoista on unohtanu liikennesäännöt.
Pyöräilijöistä tai kävelijöistä en ole kyl huomannu moitittavaa rovaniemellä. Kaikki kyllä kiltisti varmistavat että auto pysähtyy.
Kauhutarinoita kyl kuulee pääkaupunkiseudulta ku pyörät vetelee ohi autojen ohi päin punasìa yms.
Ehkä se kulttuuri vaihtelee kaupungittain
Oatmeal Stout
20.05.2020, 20.30
Nojoo. Entiiä autoilijoista. Joskus voi mennä kokeeksi seisomaan suojatien eteen joka ei ole risteyksessä.
90% autoista on unohtanu liikennesäännöt.
Pyöräilijöistä tai kävelijöistä en ole kyl huomannu moitittavaa rovaniemellä. Kaikki kyllä kiltisti varmistavat että auto pysähtyy.
Siis kaikki pyöräilijät pysähtyvät suojatien eteen, jos sille on aikomassa jalankulkija?
Jos verrataan Suomea Ranskaan siellä missä olen enemmän pyöräillyt (pääkaupunkiseutu vs. Hautes Alpes), niin yleisesti ottaen ranskalaiset autoilijat kyllä suhtautuvat pyöräilijöihin paremmin, varsinkin seuraavilla osa-alueilla: ohituksissa käytetty turvaetäisyys ja pyöräkaistan kunnioittaminen. Pyöräkaistalle ei tungeta sivutieltä jos pyöräilijä on lähestymässä. Hautes-Alpesissa missä olen pyöräillyt liikenneinfra on erilainen, pyöräilijä on osa liikennevirtaa, erillisiä pyöräteitä kun ei juuri ole. Tietynlaisen kohteliaisuuden aistii pyöräillessä ja tulee semmoinen perusturvallinen olo. Isoimmista kaupungeista ei ole kokemusta.
Suomessa Helsingissä ja ympäryskunnissa melkein joka lenkille mahtuu autolla ohittajia jotka ohittaa vajaan metrin päästä ja risteyksissä pyörätien jatkeen päälle ryhmitytään. Ajan myös autolla ja noista pyörätien jatkeen päälle ryhmittymisistä risteyksissä osa on toki välttämättömiä koska ei sieltä kauempaa muuten oikein näe (rakennus tai istutukset edessä) ja pääse sujuvasti tulemaan. Noita läheltä ohituksia en kyllä ikinä ymmärrä. Vaikka ois tilaa ohittaa kauempaa niin silti pitää ajaa vierestä. Ohitustilanteissa pitää olla koko ajan hyvin varuillaan. Suurimman osan lenkeistä ajan vielä yksin, joten minkään "häröpallon" osana ei tule juuri koskaan oltua.
Siis kaikki pyöräilijät pysähtyvät suojatien eteen, jos sille on aikomassa jalankulkija?Enkös mie autoilijoista puhu ensimmäisessä lauseessa.
Eli eivät pysähdy vaikka pitäisi
Siis kaikki pyöräilijät pysähtyvät suojatien eteen, jos sille on aikomassa jalankulkija?
Tämä on hyvä näkökanta samaten kuin se että ennakointivelvollisuus koskee nyt myös pyöräilijää ja kännykkää tapittavaa finninaamaa.
Törmäielmätön Kävelykin on joskus haasteellista kun nämä finninaamat ei kännykältään kykene katsomaan jalkakäytävälläkään yhtään eteensä. Tai no eihän se finninaamojen yksinoikeus ole vaan sama typeryys koskee vanhempiakin.
Ohiampuja
20.05.2020, 23.16
Onhan tämä aika hankala päättää siellä liikenteessä kuka ketäkin väistää, kun tässä pöydän ääressä keskittymälläkään siihen ei saada selvyyttä. Eli se varovaisuus on arvossaan.
Mutta kuinkahan tätä ennakointivelvollisuutta tullaan soveltamaan pyöräilijään?
”Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi”
"Ennakointivelvollisuus vaatii liikenteen osapuolilta kuitenkin asenteen tarkistamista tai joillekin varmasti jopa asennemuutosta, sillä nykylain mukaan oikeassa ollut ei sitä enää uuden lain mukaan aina ole. "Ajan vaikka kolarin, jos itse olen oikeassa" -asenne ei siis toimi."
Lait on yleensä tehty heikompien suojelemiseksi. Eiköhän tuo velvoite toimia ennakoivasti ole nimenomaan suunnattu moottoriajoneuvojen kuljettajille, kuten esimerkissäkin tuotiin esille. Vaikea nähdä, että tuosta saataisiin joku väistämisvelvollisuutta kumoava kaatopykälä. Eihän kukaan pyöräilijä aja tahallaan onnettomuutta tai edes ota sen riskiä, koska siinä sattuu aina, oli vastapuoli jalankulkija tai autoilija. Pyöräilijänä pärjää mainiosti liikenteessä, kun suhtautuu autoihin niin että jokainen yrittää ajaa päälle, ja jalankulkijoihin niin, että yrittävät jäädä alle.
Autolla ja varsinkin raskaalla kalustolla taas ajellaan aika huolettomasti, koska vaikka kolahtaa niin itselle ei käy juuri mitään. Tämän näkyy esimerkiksi siinä, että omien havaintojen mukaan isolla osalla liikenteessä näkyvistä kuorma-autoilijoista on ajaessa puhelin korvalla. Ei siinä oikein ehdi havainnoimaan jääkö nyt joku pyöräilijä eturenkaan jauhamaksi.
Hyvää on varmasti tuolla uuden lain 4 § tarkoitettu mutta on vähän veteen piirretty viiva, että missä menee ennakoinnin ja ”arvailun” raja. Ennakoida pitää mutta arvailun puolelle ei varmaankaan ole tarve mennä. Esimerkki: Jos ajaa koulun tai päiväkodin lähellä, niin voi ennakoida, että lapsia saattaa olla lähistöllä mutta ei mitenkään voi ennakoida sellaista, että joku liikenteessä ei noudatakaan liikennesääntöjä ja ajaa esim. punaisia päin. Kyseinen ennakointivelvollisuus koskee muuten kaikkia tienkäyttäjiä eikä ole suunnattu millekään tietylle ryhmälle.
Oatmeal Stout
21.05.2020, 14.04
Enkös mie autoilijoista puhu ensimmäisessä lauseessa.
Eli eivät pysähdy vaikka pitäisi
Toki, mutta mitä epäselvää oli kysymyksessäni? Voin tarvittaessa yrittää esittää sen vielä yksinkertaisemmin.
Toki, mutta mitä epäselvää oli kysymyksessäni? Voin tarvittaessa yrittää esittää sen vielä yksinkertaisemmin.Niijoo kuulosti niin oudolta että ajattelin sinun sekoilevan.
Eipä oo moista tilannetta tullu vastaan ku ei täällä pyöräillä tiellä taajamissa.
Yleensä siellä on pyörätieki jos on suojatieki
Miten Tolppamaksusta voi valittaa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miten-tolppamaksusta-voi-valittaa-uusi-tieliikennelaki-muuttaa-kaytannon-tama-sinun-kannattaa-asiasta-tietaa/7826680#gs.70obfo
Kun ei ole pakko kertoa kuka ajoi niin onko poliisilla aikaa alkaa selvittämään jos perheessä on kaksi autoa ja A ajaa B nimissä olevaa autoa ja päin vastoin ja kamera räpsii kuvia. Entä jos kaksi vaikeasti yhdistetävää henkilöä ajaa toistensa autoilla.
Oatmeal Stout
21.05.2020, 22.53
Niijoo kuulosti niin oudolta että ajattelin sinun sekoilevan.
Eipä oo moista tilannetta tullu vastaan ku ei täällä pyöräillä tiellä taajamissa.
Yleensä siellä on pyörätieki jos on suojatieki
Syvässä etelässä on onelmana nuo rinnakkaiset väylät samassa tasossa, toisaalta seistään pyörätietä ylittävällä suojatiellä punaisissa valoissa ja toisaalta jalankulkuvihreillä pyöräilijät ajavat päin ja tönivät jalankulkijoita, jotka ylittävät pyörätietä ylittävää suojatietä.
Toki klv:ttömillä osuuksilla taajamissa pyöräillessä autoilijat ovat hermostuneet minulle, kun pysähdyn suojatien eteen.
Uusimmalla videolla pyöräilijän yleisimmät kysymykset uudesta tieliikennelaista:
https://www.youtube.com/watch?v=SttGw1D5pr8&list=PLsDJucv3JYFU2fZMB-gCM2cZcX_OdIUSn&index=3&t=0s
https://yle.fi/uutiset/3-11350757
Uuteen tieliikennelakiin tuleva tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus on kova pykälä.
”Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi” (4 §).
Lakiin nyt tuleva uusi pykälä on siis lyhyt, mutta pitää sisällään paljon. Erityisen velvoittava se on heille, jotka ajavat töikseen tai ovat kokeneita kuljettajia, sillä ennakointivelvollisuudella pyritään suojaamaan ennen kaikkea heitä, jotka eivät ole.
^Eikös tutkimusten mukaan suurin osa kuljettajista koe itsensä kokeneeksi kuljettajaksi?-)
Uuteen tieliikennelakiin tuleva tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus on kova pykälä.
”Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi” (4 §).
Jos (ja kun) tuo on suora lainaus lakitekstistä, niin en näe siinä mitään kirjoitetun kokeneista kuljettajista l. pykälä koskee niin nuorta kuin aikuistakin aina vaareihin saakka. Tullee mielenkiintoisia tapauksia vielä, vaikka ihan kolmion takaa eteen ajavia autoja yms. Syytä olla tosi varovainen, sillä nyt saatat olla syyllinen jäätyäsi edellämainitussa onnettomuudessa sen bemarin alle. Sun kun olisi täytynyt siihen risteykseen ajaa varovasti sillä fillarillasi, mitäs et sovittanut toimintaasi sujuvuuden edistämiseksi.
Jos (ja kun) tuo on suora lainaus lakitekstistä, niin en näe siinä mitään kirjoitetun kokeneista kuljettajista l. pykälä koskee niin nuorta kuin aikuistakin aina vaareihin saakka. Tullee mielenkiintoisia tapauksia vielä, vaikka ihan kolmion takaa eteen ajavia autoja yms. Syytä olla tosi varovainen, sillä nyt saatat olla syyllinen jäätyäsi edellämainitussa onnettomuudessa sen bemarin alle. Sun kun olisi täytynyt siihen risteykseen ajaa varovasti sillä fillarillasi, mitäs et sovittanut toimintaasi sujuvuuden edistämiseksi.
Kannattaa myös lukea lain perustelut eikä pelkästään lakia. Perusteluissa selvitetään mikä ko. lain tarkoitus on ja missä hengessä sitä pitäisi lukea. En väitä, kun en kerennyt tarkistaa, että siellä erityisesti puhuttaisi kokeneista tai kokemattomista kuljettajista. Kunhan haluan tuoda julki sen, että laki ei ole pelkästään laki niin kuin se luetaan vaan myös miten sen on perusteluissa tarkoitettu luettavan.
Hiukka ihmetyttää tämä näkyvä uutisointi takavalosta ja sakotuksesta. Etuvalo on ollut pakollinen siitä lähtien kun Jeesus tuli kallioluolasta ja paljonko niitä sakkoja on jaettu?
Hyvä että informoidaan
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006525445.html
Jotkut takavalojen ostajat ovat jättäneet huomioimatta sen, että myös etuvalo on jo pakollinen pimeällä.
”Jostain syystä jotkut ovat reagoineet vain takavalon pakollisuuteen. Olemme joutuneet muistuttamaan heitä myös etuvalosta”, Fillarikellarin Rasmus Rönn sanoo.
Joku voi ostaa myös sen etuvalon.
Tuli muuten sellainen mieleen, että nyt kun oletuksena ilman lisäkilpeä olevat kelvit ovat yksisuuntaisia merkin menosuuntaan, mistäänhän ei tiedä mitä siellä toisessa päässä on merkitty. Perinteisesti toisesta päästä löytyy sama merkki ja koko yksisuuntaisuus on aika tårta på tårta. Se on toki tienpitäjän virhe, mutta paljonko se ketään kiinnostaa?
Palaan vielä tähän yksisuuntaisuuteen. Nyt kun joka tuutista muistutetaan, että pyörätie on yksisuuntainen, niin yleisesti ihmettelen mistä tämä yksisuuntaisuus on peräisin? Tai mikä muuttuu vanhaan lakiin verrattuna? Vanha lain aikaisessa tieliikenneasetuksessa sanottiin nimittäin
Merkki 422 pyörätie.
Merkillä osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua taikka erillistä pyörätietä, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan. [...]
Eli tuosta voisi päätellä, että pyörätie on aina ollut yksisuuntainen? Uudessa laissa siihen on vain lisätty, että kaksisuuntaisuus osoitetaan lisäkilvellä.
Pyörätiemerkki on siinä päässä ja suunnassa josta saa sille ajaa.
El-Carpaso
01.06.2020, 13.28
Palaan vielä tähän yksisuuntaisuuteen. Nyt kun joka tuutista muistutetaan, että pyörätie on yksisuuntainen, niin yleisesti ihmettelen mistä tämä yksisuuntaisuus on peräisin? Tai mikä muuttuu vanhaan lakiin verrattuna? Vanha lain aikaisessa tieliikenneasetuksessa sanottiin nimittäin
Eli tuosta voisi päätellä, että pyörätie on aina ollut yksisuuntainen? Uudessa laissa siihen on vain lisätty, että kaksisuuntaisuus osoitetaan lisäkilvellä.
Tuo ei ehkä tule kovin selvästi uuden ja vanhan lain eroista esille. Käytännössä muutos on pääteltävä hallituksen esityksestä sekä lain ja lakiliitteen sanamuodoista mm. kaksisuuntaisuutta osoittavien liikennemerkkien kohdalla.
OEM:in kommenttiin liittyen, jatkossa seitsemän vuoden siirtymäajalla kaksisuuntainen pyörätie on osoitettava pyörätielle merkillä H23.2 (sininen kaksisuuntaisuuden merkki), jota käytetään merkkien D5 ja D7 yhteydessä (siniset pyörätien ja yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien merkit). Pyörätietä risteävälle tielle pyörätien kaksisuuntaisuus osoitetaan merkillä H23.1 (keltapunainen kaksisuuntaisuudesta osoittava merkki), jota käytetään merkin B5 (kärkikolmio) yhteydessä.
On tosin sanottava, että tässä on aika paljon vielä epäselvyyttä. Yksi ongelma tulee siitä, että voiko yksisuuntainen pyörätie olla kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella tietä, jos pyörätie on merkitty pyörätiemerkillä tavalla, joka tämän mahdollistaisi (eli oem tulkinta)? Itse ottaisin lähtökohdaksi, että kulkusuuntaan nähden pyörätie on jatkossa oikeanpuoleisesti yksisuuntainen ellei sitä ole merkitty edellä mainituin merkein. Eli vastakarvainen pyörätie ei olisi mahdollinen. Tämän päätelmän vedän muiden edellä mainittujen seikkojen lisäksi puhtaasti hallituksen esityksen perusteluista, joissa oli pohdintaa kaksisuuntaisen pyörätien vaarallisuudesta. Lähtökohdan tulisi olla oikeanpuoleinen liikenne, jolloin kaikki ajoneuvot kulkevat asianomaiseen suuntaansa tien oikeaa puolta oli se sitten ajoradalla tai sitä sivuavalla pyörätiellä.
Eipä jaksa päätä vaivata. Ajan molempiin suuntiin. Tulkoot sakottaan.
Yksisuuntasuus ei vaan toimi ainakaan rovaniemellä. Menee melekoseksi reitin suunnitteluksi jos ei halua maantielle mennä
Pyörätiemerkki on siinä päässä ja suunnassa josta saa sille ajaa.
Voi olla jalankulkijalle melkoinen yllätys, kun polkupyöriä tulee vastaan. Saa taas lukea lehdistä, että jalkakäytävällä ajetaan. Kyllä tähän täytyy olla joku parempi ratkaisu.
^Noinhan se on nytkin.
Kun/jos merkki otetaan pois, tarkottaa ettei pyörätie jatku siinä suunnassa.
tempokisu
01.06.2020, 19.41
Nää uudet merkit on hassuja, mitä pirua tämä tarkoittaa??? Pyöräilyn suunnistustaulu. EU se on näittenkin hömpötyksien takana ¤
https://is.mediadelivery.fi/img/468/51f6cca8fe574a919a355592dbb3f8ad.jpg
Nää uudet merkit on hassuja, mitä pirua tämä tarkoittaa??? Pyöräilyn suunnistustaulu. EU se on näittenkin hömpötyksien takana ¤
https://is.mediadelivery.fi/img/468/51f6cca8fe574a919a355592dbb3f8ad.jpg
Merki F21.2 pyöräilyn suunnistustaulu. Siinä on opastus EuroVelo reitille numero 10. Suomen läpi kulkee kaksi reittiä, numerot 10 ja 11.
https://fi.wikipedia.org/wiki/EuroVelo
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5b/Karte_Verlauf_EuroVelo.png/300px-Karte_Verlauf_EuroVelo.png
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5b/Karte_Verlauf_EuroVelo.png)(klikkaa kuva suuremmaksi)
F. Kotlerburg
03.06.2020, 17.33
Kävin pitkästä aikaa jossain. Hyvin on mennyt uus tieliikennelaki perille. Väistämisvelvolliset pyöräilijät vetää korotetulle suojatielle sentteri pystyssä vaikka ovat väistämisvelvollisia, koska merkki puuttuu.
Petri Väisänen
04.06.2020, 08.45
Kävin pitkästä aikaa jossain. Hyvin on mennyt uus tieliikennelaki perille. Väistämisvelvolliset pyöräilijät vetää korotetulle suojatielle sentteri pystyssä vaikka ovat väistämisvelvollisia, koska merkki puuttuu.Onko jollain uskoa että tämä uusi oikeasti muuttaisi mitään? Itse hyvin skeptinen. Mitään todellista uudistusta ei tullut mihinkään oikeasti turvallisuuteen vaikuttavaa. Hömppää lisää jolla autoilijat saavat lisää syitä syyttää pyöräilijää puuttuvista varusteista. [emoji19]
Lähetetty minun Redmi Note 8 Pro laitteesta Tapatalkilla
tempokisu
04.06.2020, 12.59
^^ :D kiitos jäsen "pedelec" - tosin en tule tommoista merkkiä varmaan näkemään enkä varsinkaan kokemaan kun tommoiset euroveloreitit on aika kaukana niistä reiteistä missä minä ajelen ( tässä lähistöllä kodista korkeintaan 20km...)
Ei jaksa selata lankaa niin eikös se ole että valot pitää olla vaan pimeällä?
Joo pimeällä tai huonolla näkyväisyydellä väritön eteen ja punainen taakse, mutta entäs nämä sivulle keltaista heijastavat, pitääkö noita olla pyörässä aina kiinni?
Omissani nuo on poistettu heti kun nurkan taaksen oon päässy.
Maastopyörissä noi tuskin pysyy. Eteen valkonen ja taakse punanen muistaakseni
Joo pimeällä tai huonolla näkyväisyydellä väritön eteen ja punainen taakse, mutta entäs nämä sivulle keltaista heijastavat, pitääkö noita olla pyörässä aina kiinni?
Polkupyörässä tulee olla etu-, sivu-, poljin- ja takaheijastimet. Sivuheijastimet on oltava polkupyörän sekä etu- että takaosassa kummallakin sivulla. Poljinheijastimia tulee kussakin polkimessa olla kaksi ja poljettaessa niistä toisen tulee olla suunnattu eteen- ja toisen taaksepäin. Urheilu- tai kilpakäyttöön rakennetussa, tiellä käytettävässä polkupyörässä, jonka omamassa on enintään 10 kg ja jossa on vähintään 12 vaihdetta, ei kuitenkaan vaadita etu-, sivu- eikä poljinheijastimia polkupyörää valoisaan aikaan ajettaessa.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021250#L5P19
Maastopyörissä noi tuskin pysyy. Eteen valkonen ja taakse punanen muistaakseni
Eikö se olekaan enää keltanen eteen, ruskea taakse.
(hakee takkinsa)
Oatmeal Stout
06.06.2020, 01.17
Joo pimeällä tai huonolla näkyväisyydellä väritön eteen ja punainen taakse, mutta entäs nämä sivulle keltaista heijastavat, pitääkö noita olla pyörässä aina kiinni?
Omissani nuo on poistettu heti kun nurkan taaksen oon päässy.
Maastossa on paljonkin nurkkia?
Pimeällä käytössä olevaan pyörään olen runkoon ja haarukkaan liimannut Motonetista hankittua harmaata heijastin nauhaa. Täyttääkö pykälät? En osaa sanoa.
Tuo ei ehkä tule kovin selvästi uuden ja vanhan lain eroista esille. Käytännössä muutos on pääteltävä hallituksen esityksestä sekä lain ja lakiliitteen sanamuodoista mm. kaksisuuntaisuutta osoittavien liikennemerkkien kohdalla.
OEM:in kommenttiin liittyen, jatkossa seitsemän vuoden siirtymäajalla kaksisuuntainen pyörätie on osoitettava pyörätielle merkillä H23.2 (sininen kaksisuuntaisuuden merkki), jota käytetään merkkien D5 ja D7 yhteydessä (siniset pyörätien ja yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien merkit). Pyörätietä risteävälle tielle pyörätien kaksisuuntaisuus osoitetaan merkillä H23.1 (keltapunainen kaksisuuntaisuudesta osoittava merkki), jota käytetään merkin B5 (kärkikolmio) yhteydessä.
On tosin sanottava, että tässä on aika paljon vielä epäselvyyttä. Yksi ongelma tulee siitä, että voiko yksisuuntainen pyörätie olla kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella tietä, jos pyörätie on merkitty pyörätiemerkillä tavalla, joka tämän mahdollistaisi (eli oem tulkinta)? Itse ottaisin lähtökohdaksi, että kulkusuuntaan nähden pyörätie on jatkossa oikeanpuoleisesti yksisuuntainen ellei sitä ole merkitty edellä mainituin merkein. Eli vastakarvainen pyörätie ei olisi mahdollinen. Tämän päätelmän vedän muiden edellä mainittujen seikkojen lisäksi puhtaasti hallituksen esityksen perusteluista, joissa oli pohdintaa kaksisuuntaisen pyörätien vaarallisuudesta. Lähtökohdan tulisi olla oikeanpuoleinen liikenne, jolloin kaikki ajoneuvot kulkevat asianomaiseen suuntaansa tien oikeaa puolta oli se sitten ajoradalla tai sitä sivuavalla pyörätiellä.
Kyllä teoriassa yksisuuntainen pyörätie voi olla kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella tietä, mutta käytännössä mihinkään tuskin sellaista tullaan koskaan rakentamaan kuin ihan erityistapauksessa, koska se on täysin suunnitteluperiaatteiden vastainen ratkaisu. Toisin sanoen, jos ajat ajoradan vasemmalla puolella olevaa pyörätietä, on se n. 100 % todennäköisyydellä tarkoitettu pyörätieksi myös toiseen suuntaan.
Yksisuuntaisuus on kaikista loogisin, sujuvin ja turvallisin pyörätieratkaisu, jos kaupunkiympäristö vain on toteutettu sillä periaattella. Suomen kaupunkien ongelma on se, että lähtökohtaisesti kaikki pyörätiet ovat kaksisuuntaisia, jolloin yksittäisen yksisuuntaisen osuuden rakentaminen luo liikenneympäristöön epäloogisuutta ja epäjatkuvuutta. Näin ollen yksisuuntaisia väyliä on todella helppo vastustaa, kun se ei muka toimi Suomessa. Jos pyöräteiden yksisuuntaisuus otettaisiin Suomen kaupungeissa johtavaksi suunnitteluperiaatteeksi nyt, olisi meillä parinkymmenen vuoden päästä kansainälisesti tarkasteltuna oikeasti laadukasta pyöräinfraa. Koska monet kaupungit eivät näin tee, ihmetellään edelleen 30 vuoden päästä, miksi ihmiset valitsevat mieluummin auton lyhyillekin matkoille. Kaupunkikohtaiset erot ovat toki isoja ja tietyissä isoissa kaupungeissa yksisuuntaisuus on jo nyt pyöräteiden suunnittelun lähtökohta.
Kyllä teoriassa yksisuuntainen pyörätie voi olla kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella tietä, mutta käytännössä mihinkään tuskin sellaista tullaan koskaan rakentamaan kuin ihan erityistapauksessa, koska se on täysin suunnitteluperiaatteiden vastainen ratkaisu.
Tampereen Atalasta löytyy tällainen kummajaisuus Nikinväylältä välillä Laavukatu-Ahkionkatu. Tiedä sitten onko merkki vaan unohtunut Ahkionkadun puolelta. Melko vihaisia ohituksia autoilijoiden osalta välillä, kun ajoradan puolella liikennesääntöjen mukaan tulee ajoradalla kihnutettua siinä oleva pieni töppyrä ylös.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021250#L5P19
Uudempi versio on tämä: Maarays_TRAFI_147282_03.04.03.00_2018.pdf (https://www.finlex.fi/data/normit/44549/Maarays_TRAFI_147282_03.04.03.00_2018.pdf)
Totta, eli poljinheijastimien vaatimus on poistunut.
Uudempi versio on tämä: Maarays_TRAFI_147282_03.04.03.00_2018.pdf (https://www.finlex.fi/data/normit/44549/Maarays_TRAFI_147282_03.04.03.00_2018.pdf)
Tuon määräyksen kohdassa 4.3 lukee ”Polkupyörässä saa olla yksi tai useampi taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin.”. Eikös siinä pitäisi lukea ”Polkupyörässä tulee olla...”, kun kerran 1.6. alkaen polkupyörässä pitää olla takavalo? Missä mahtaa olla pykälä, jossa tämä on kerrottu?
Tuon määräyksen kohdassa 4.3 lukee ”Polkupyörässä saa olla yksi tai useampi taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin.”. Eikös siinä pitäisi lukea ”Polkupyörässä tulee olla...”, kun kerran 1.6. alkaen polkupyörässä pitää olla takavalo? Missä mahtaa olla pykälä, jossa tämä on kerrottu?
Pyörässä ei tarvitse olla takavaloa, jos pyörää käyttää vain valoisaan aikaan.
Tuon määräyksen kohdassa 4.3 lukee ”Polkupyörässä saa olla yksi tai useampi taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin.”. Eikös siinä pitäisi lukea ”Polkupyörässä tulee olla...”, kun kerran 1.6. alkaen polkupyörässä pitää olla takavalo? Missä mahtaa olla pykälä, jossa tämä on kerrottu?
Tieliikennelaki 49§ 2. mom.
Tieliikennelaki 49§ 2. mom.
Siellähän se sanotaan. Jokinen kiittää, eväät löytyi. :)
Trafi voisi päivittää määräyksensä, nyt viitataan etuvalon kohdalla vanhan lain pykälään ja takavalosta pitäisi määrätä niin kuin etuvalosta määrätään.
^ Olisi syytä päivittää. Valojen käytön velvoite tulee kuitenkin jo tieliikennelain puolelta 49 § (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P49) josta asia on määrätty, kuten YT tuossa mainitsee. "Muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua ajoneuvoa ajettaessa on käytettävä eteenpäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävää valaisinta ja taaksepäin punaista valoa näyttävää valaisinta, kun ajoneuvoa ajetaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut."
cokekola
07.06.2020, 13.34
Tiedotusväliteet ovat poimineet asian useimmitentyyliin "laki muuttuu, muun muassa 1.6. alkaen pyörässä tulee olla takavalo". Näemmekin varmaan jatkosssa nykyistä enemmän pyöriä, joissa on takavalo, mutta ei etuvaloa.
Miten noi pyörätien jatkeen maalaukset menee? Näin Traficomin sivuilla: "Pyörätien jatke merkitään vain, jos muulle liikenteelle on osoitettu väistämisvelvollisuus, sekä liikennevalo-ohjatussa ajoradan ylityskohdassa. Pyörätien jatke on merkittävä kahden vuoden siirtymäajan kuluessa."
Eikös tää käytännössä tarkoita sitä, että kun risteävältä tieltä tulevalla on väistämisvelvollisuutta osoittava merkki niin sitten maalataan?
Miten noi pyörätien jatkeen maalaukset menee? Näin Traficomin sivuilla: "Pyörätien jatke merkitään vain, jos muulle liikenteelle on osoitettu väistämisvelvollisuus, sekä liikennevalo-ohjatussa ajoradan ylityskohdassa. Pyörätien jatke on merkittävä kahden vuoden siirtymäajan kuluessa."
Eikös tää käytännössä tarkoita sitä, että kun risteävältä tieltä tulevalla on väistämisvelvollisuutta osoittava merkki niin sitten maalataan?
Kyllä, mutta siinä on kahden vuoden siirtymäaika, jolloin merkinnät saa olla kumman lain mukaan tahansa.
Kiertoliittymästä kun käännytään pois ja pyörätie menee yli niin ei ole jatketta maalattu tai siis on maalattu piiloon. En nyt oikein tiedä onko hyvä vai huono asia kun autoilija on tossa aina väistämisvelvollinen. Lain mukainen mutta on kyllä huono signaali vaikka paikkana täysin selvä. Vaikea näistä on kyllä saada yksinkertaisella tavalla hyviä.
e. Eli tässä tapauksessa ei ajeta ollenkaan kiertoliittymään vaan pois vaan.
Pari viikkoa sitten asfaltoitiin yhtä paikallista kiertoliittymää. Tällä viikolla siihen maalattiin suojatiemerkintä heti kärkikolmion taakse. Ei kannata hirveästi odottaa näiltä pensselisediltä vaikka luultavasti omistavat ajokortin kun autolla kulki maalipurkit.
Meillä tehtiin sama semmosessa tavallisessa liittymässä, siinä tosin oli ennenkin pelkkä suojatiemaalaaus... Pistin kaupungille ihan ystävällistä palautetta että joko nyt voisi laittaa maalaukset kuntoon. Ely-keskuksen hoidossa olevat maalaukset vaikuttavat olevan jo kunnossa, siitä peukkua sinne suuntaan. Ongelmahan näissä on se, että sadan metrin välein voi olla erilaiset maalaukset samanlaisessa risteyksessä. Ei oikein hyvä juttu liikenteen loogisuuden kannalta varsinkaan kun tämä ei maksa mitään, voipi olla jopa halvempi kun on vähemmän maalattavaa.
Eiköhän tossa ole joku siirtymäaika niin suotta hyviä viivoja maalaavat. Vähän sama kuin veisi puhtaan auton pesuun.
e. https://yle.fi/uutiset/3-11374982
Näissä meikäläisen havaitsemissa tapauksissa on kyse pikkuteistä, joten Ylen linkin kuvaamasta keltaisen viivan alta kulumisen seurauksena paljastuvasta valkoisesta viivasta ei ole kysymys.
Toisaalta yksi lysti kumman värisiä viivat ovat, tarkoitushan on selvä joka tapauksessa.Nyt on kyllä kyse niin valikoivasta lukemisesta että taas loppui se paksuin rautalanka. Itse en ole missään nähnyt, että olisi maalattu uusia keltaisia viivoja. Eikä varmaan kukaan muukaan. No meidän kylällä en yllättyisi moisesta...
Jos ajattelee tuota valkoisten sulkuviivojen maalaamista parhaiten päin, niin tienpitäjät ovat vähentäneet huoltomaalauksia viimeisen vuoden-kahden ajan kun on tiedetty tulevasta muutoksesta ja siksi tänä kesänä on ollut moninkertainen määrä "velaksi" jäänyttä huoltomaalausta. Siksi valkoista sulkuviivaa näkee niin paljon. Voisiko olla näin fiksua porukkaa meillä verovaroista päättämässä?
Mutta tuo virheellisten pyöräteiden jatkeiden/suojateiden maalauksien kanssa: mikäköhän on tehokkain viranomaiskeino saada korjattua jos (kun) jossain tapahtuu virheitä maalauksissa? Toki nyt pitää kaksi vuotta odottaa siirtymäaikaa, mutta kahden vuoden päästä voisi pistää kaikki viranomaiskeinot käyttöön, jotta virheet korjataan ASAP, mutta mitkä ne keinot olisivat? Pelkkä viesti jonnekin palautepalveluun ei riitä, mutta rikoslaista löytyvä virkavelvollisuuksien laiminlyöntikään ja siitä tehty tutkintapyyntö poliisille ei taida olla kuitenkaan soveltuva keino?
Oatmeal Stout
03.08.2020, 19.28
Nyt on kyllä kyse niin valikoivasta lukemisesta että taas loppui se paksuin rautalanka. Itse en ole missään nähnyt, että olisi maalattu uusia keltaisia viivoja. Eikä varmaan kukaan muukaan. No meidän kylällä en yllättyisi moisesta...
Vanhan lain aikana maalattiin paljon tuplana, ensin valkoinen ja sitten keltainen, jotta vanha laki täyttyi ja uuden kirjain kulumisen myötä.
Jos ajattelee tuota valkoisten sulkuviivojen maalaamista parhaiten päin, niin tienpitäjät ovat vähentäneet huoltomaalauksia viimeisen vuoden-kahden ajan kun on tiedetty tulevasta muutoksesta ja siksi tänä kesänä on ollut moninkertainen määrä "velaksi" jäänyttä huoltomaalausta. Siksi valkoista sulkuviivaa näkee niin paljon. Voisiko olla näin fiksua porukkaa meillä verovaroista päättämässä?
Mutta tuo virheellisten pyöräteiden jatkeiden/suojateiden maalauksien kanssa: mikäköhän on tehokkain viranomaiskeino saada korjattua jos (kun) jossain tapahtuu virheitä maalauksissa? Toki nyt pitää kaksi vuotta odottaa siirtymäaikaa, mutta kahden vuoden päästä voisi pistää kaikki viranomaiskeinot käyttöön, jotta virheet korjataan ASAP, mutta mitkä ne keinot olisivat? Pelkkä viesti jonnekin palautepalveluun ei riitä, mutta rikoslaista löytyvä virkavelvollisuuksien laiminlyöntikään ja siitä tehty tutkintapyyntö poliisille ei taida olla kuitenkaan soveltuva keino?Kyllä siellä on paljon fiksuakin porukkaa vaikka moni ajattelee että pelkkiä tunareita vaan. Pistin tosiaan kaupungille täällä meillä palautetta niin voin vaikka tänne laittaa vastauksen jos vaivautuvat vastaamaan. Kyllähän nytkin jo kannattaa pistää jotain kautta palautetta jos vielä vanhalla tavalla maalaavat kun ei siinä ole mitään järkeä.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.