Näytä tavallinen näkymä : Yitykset jotka eivät koskaan kärsi markkinatalouden laeista?
Niin, luetellaan tähän yrityksiä, joita markkinatalouden lait eivät koske. Itselleni ei tule muita, kuin Yle mieleen. Sen tuotto on lähes vakio radio-ja tv-lupien ansiosta. Kaikki siihen tapahtuvat taloudelliset muutokset tapahtuvat ainoastaan poliittisin päätöksin. Valtio omistaa siitä 99.98% ja tuotto muodostuu Yle-veron tuotoista.
Tuleeko muita vastaavia yhtiöitä, jotka "kilpailevat" muiden alan yritysten kanssa loputtomilla pakko tuloilla. Tiedän toki yhtiön jonka pääomistaja on valtio, joka ei koskaan ole kymmenien vuosien aikana ottanut osinkoa. En kirjoita siitä enempää, koska pieni yritys ja kaveri yhtenä omistajana. Törkeää kuitenkin. Kilpailee muulla kuin media alalla.
Laitahan listaa!
Alko tuli jostain syystä ajatuksiini.
Sent from my SM-G950F using Tapatalk
Alko tuli jostain syystä ajatuksiini.
Sent from my SM-G950F using Tapatalk
Alko kärsii monopolistaan huolimatta kilpailusta, koska Virosta ja muualta tuodaan alkoholia. Se on pois sen voitosta. Veikkauskin on kilpailevien ulkomaalaisten yritysten kanssa kilpailutilanteessa. Kansalaisten teoreettinen uhkapelihaluttomuus voi alentaa sen tulosta. Siitä ei kuitenkaan ole pelkoa ja vanha Veikkauksen väen sanonta "Suomalainen työntää kolikoita vaikka aidanrakoon" takaa jatkuvan tuoton. Veikkaus on laillistettua rahanpainantaa ja järjestäytymätöntä rikollisuutta, koska se on laillinen toimielin Suomessa.
Yle ei kärsi mistään muusta kuin poliittisista päätöksistä. Digitan ollessa vielä Yleä, niin Ylellä oli parhaimpina aikoina yhtä paljon työntekijöitä kuin maailman suurimmalla viestintä yhtiöllä BBC:llä. Nyt enää murto-osa, mutta takuu tulot markkinatilanteista huolimatta.
Concorde
30.03.2020, 23.33
Sähköverkkoyhtiöt. Ei paljon voi muuta kun maksaa mitä ne pyytää, ellei ala virittelemäön jotain paneeleita 30 vuoden takaisinmaksuajalla tai aggrekaattia talon nurkalle.
Sähköverkkoyhtiöt. Ei paljon voi muuta kun maksaa mitä ne pyytää, ellei ala virittelemäön jotain paneeleita 30 vuoden takaisinmaksuajalla tai aggrekaattia talon nurkalle.
Ei ole olemassa vielä nykyteknologialla ja paneelijärjestelmien hinnoilla järjestelmiä, jotka maksavat itsensä takaisin 30 vuodessa tai koskaan. Järjestelmässä on kalliita osia, jotka vaativat uusintaa 10-20 vuoden välein. Näitä myydään 30 vuoden takaisin maksu idealla paneelien maksimikäyttöikään vedoten. Verkkoyhtiön ylimääräsähköhinta on niin pieni, että järjestelmä nykyhinnoilla ei koskaan maksa itseään takaisin investoijalle. Tulee vaan kiva fiilis "ilmaisesta" sähköstä. Muut siihen liittyvät arvot ovat sitten oma asiansa. Itsekin fundeeraan aurinkosähköistämistä. Nämä järjestelmät, jotka myyvät ylimäärä sähköä verkkoyhtiöille ovat ilmaisia, kansalaisen kustantamia voimalaitoksia verkkoyritykselle, jossa yrityksen riski on nolla.
Näitä myyvät ja ilmaista sähköä saavat yritykset ovat kuitenkin altisteisia kilpailulle. Voittaja näistä on aina verkkoinfrasta laskuttava yhtiö. Siis, Fingrid ja vastaavat, jotka taas kamppailevat kulujensa kanssa, kuten ilmaverkon siirtäminen maan alle myrskytuhoja ja siitä seuraavia kuluja välttääkseen. Iso urakka ja kova hinta.
Tiesittekö muuten sitä, että sähkönsiirtomaksu määrittyy vuoden korkeimman sähkönkulutuspiikin mukaan ja on voimassa seuraavat 12 kk. Eli, jos sinulla on samanaikaisesti auto lämpiämässä töpselissä, pesukone päällä, vaatekuivuri, juhlavalot, ym. ym. ym, niin sen kulutuspiikin summa määrittelee sinun sähkön siirtohinnan, vaikka muuten seuraavan vuoden polttaisit ainoastaan kynttilää, etkä käyttäisi sähköä ollenkaan. Hauskaa!
Ei ole olemassa vielä nykyteknologialla ja paneelijärjestelmien hinnoilla järjestelmiä, jotka maksavat itsensä takaisin 30 vuodessa tai koskaan. Järjestelmässä on kalliita osia, jotka vaativat uusintaa 10-20 vuoden välein. Näitä myydään 30 vuoden takaisin maksu idealla paneelien maksimikäyttöikään vedoten. Verkkoyhtiön ylimääräsähköhinta on niin pieni, että järjestelmä nykyhinnoilla ei koskaan maksa itseään takaisin investoijalle. Tulee vaan kiva fiilis "ilmaisesta" sähköstä. Muut siihen liittyvät arvot ovat sitten oma asiansa. Itsekin fundeeraan aurinkosähköistämistä. Nämä järjestelmät, jotka myyvät ylimäärä sähköä verkkoyhtiöille ovat ilmaisia, kansalaisen kustantamia voimalaitoksia verkkoyritykselle, jossa yrityksen riski on nolla.
Näitä myyvät ja ilmaista sähköä saavat yritykset ovat kuitenkin altisteisia kilpailulle. Voittaja näistä on aina verkkoinfrasta laskuttava yhtiö. Siis, Fingrid ja vastaavat, jotka taas kamppailevat kulujensa kanssa, kuten ilmaverkon siirtäminen maan alle myrskytuhoja ja siitä seuraavia kuluja välttääkseen. Iso urakka ja kova hinta.
Tiesittekö muuten sitä, että sähkönsiirtomaksu määrittyy vuoden korkeimman sähkönkulutuspiikin mukaan ja on voimassa seuraavat 12 kk. Eli, jos sinulla on samanaikaisesti auto lämpiämässä töpselissä, pesukone päällä, vaatekuivuri, juhlavalot, ym. ym. ym, niin sen kulutuspiikin summa määrittelee sinun sähkön siirtohinnan, vaikka muuten seuraavan vuoden polttaisit ainoastaan kynttilää, etkä käyttäisi sähköä ollenkaan. Hauskaa!Nyt oli kyllä aikamoista yleistystä ja huuhaata lähes koko teksti.
Kaukolämpöyhtiöt. Kaavassa on kielletty yleensä esimerkiksi omat "pannuhuoneet". Ja vaikka maalämpö on nyt noussut kilpailijaksi, senkin käyttöä aletaan rajoittamaan mm. pk-seudulla/Helsingissä.
Verkko-operaattorit, huomaa täälläkin että tuollainen ei asiaan liittyvä "höpötys" lisääntynyt kun ei muutakaan tekemistä ole...
Hyötypolkija
31.03.2020, 12.33
En nyt viitsi sanoa firman nimeä, koska ei ole ainoa, vaan vastaavia on enemmänkin. Meidän firma etsi yhtä tuotetta, johon arvelin tämän X:n tarjoavan ratkaisua. Menin käymään. Tällä pienyrittäjällä oli hienot tilat ja kämpät arvoalueella Helsingissä ja pihat ja tallit täynnä uusia kalliimpia Märssyjä. Tuotteen totesin sysipaskaksi ja täysin ylihintaiseksi. Piti ihan selvittää, ketkä on X:n maksavia asiakkaita. No kunnallinen sektoripa tietenkin. Että silleen...
Tietyt perusduunit pitää hoitaa oli markkinatilanne tai muu poikkeustilanne minkälainen hyvänsä. Tosin kaikki vaikuttaa aina kaikkeen. Noilla alueellisilla monopoliyhtiöillä, oli tuottoa säännöstelty lailla tai ei, on tietysti aina erityisasema. Kohonneet kustannukset voi lähes aina veloittaa loppuasiakkaalta.
Tuohon sähkönsiirtoyhtiöihin liittyvään kommenttiin pari perustelua.
- Ainoa tapa säätyä sähkönsiirtoyhtiön maksuilta on irtisanoa liittymä. Verkkoyhtiöllä suuri osa kustannuksista on kiinteitä, joten ei siinä hurjasti tuo asiakkaan ostama paneeli auta kumpaakaan osapuolta.
- Verkkoyhtiö ei tee sopimusta sähkön ostosta pientuottajan kanssa. Sähkön myyntiyhtiöt tekee, ja maksaavat siitä Suomen toteutuneen aluehinnan miinus mahdollinen marginaali. Ylipääätään ei ole järkevää mitoittaa paneeleja, kuin kattamaan oma peruskulutus.
- Fingrid ei ole sähkönsiirtoyhtiö, vaan kantaverkkoyhtiö. Fingridin verkot on säävarmoja, eikä niitä työnnetä maan alle. Korkeintaan merenpohjaan tarvittaessa.
- Sähkö pitää (pitäisi) hinnoitella kustannusten aiheuttamisperusteen mukaisesti ja tasavertaisesti kuluttajien kesken. Tässä on vielä tekemistä, mutta asiaa on viety eteenpäin.
- Tehonkäyttö voi vaikuttaa sähkön siirron kustannuksiin myös kuluttajilla. Esim. HELEN on ottanut tehomaksut käyttöön. Tehomaksu voi määräytyä yhden tai useamman tunnin keskitehon mukaan joko joka kuukauden tai liukuvan 12 kuukauden tehonkäytön mukaan. Yleisesti kuluttajia veloitetaan tehon käytöstä sulakekokokohtaisella perusmaksulla. Tavallaan on ihan oikein, että ne, ketkä tarvitsevat suurta huipputehoa, maksavat siitä. Kustannusvastaavaa siis. Tehon käyttö ei siis määritä siirtohintaa, vaan tehomaksun, joka on €/kk tyyppinen maksukomponentti.
- Ja ei, en ole verkkoyhtiön edustaja vaan tavallinen sähkönkäyttäjä, joka sattumoisin tietää miten pätö- ja loistehojen ja energioiden siirron veloitus hoituu kuluttajien ja suurten teollisuusyritysten ja voimalaitoisten osalta, ja mikä on esim. kantaverkon ja verkkoyhtiön osuus siirron kustannuksissa. Ja tähän vielä sähköverot ja alvit päälle. Alvi pitää aina maksaa.
Mutta palatkaatte taas itse aiheeseen.
Ei ole olemassa vielä nykyteknologialla ja paneelijärjestelmien hinnoilla järjestelmiä, jotka maksavat itsensä takaisin 30 vuodessa tai koskaan.
Höpö höpö juttua. Jos hankkii järkevänhintaiset komponentit, asentaa ne itse ja tialaa sähkärin kytkemään verkkoon (jos itsellä ei ole oikeuksia). Järkevästi toimien alle 10 vuodessa saa nykyhinnoilla hankintahinnan takaisin, jos sitä kulutusta on sen verran kesäisin, että on mitä korvata. Liika ylimitoittaminen ei kannata, koska siitä myytävästä sähköstä ei saa käytännössä juuri mitään. Tämä vaatti tietysti myös sen verran vaivannäköä, että optimoi myös kulutusta aurinkoisiin hetkiin.
Toinen vaihtoehto on vastata puhelinmyyjjän soittoon, että juu juu, tulkaa laittaamaan ylihintainen järjestelmä suurella työn hinnalla, niin saampahan vähän kotitalousvähennyksiä:rolleyes:
Jälkimmäinen ei varmasti koskaan maksa itseään.
^Tähän kannattavuuslaskelmaan vaikuttaa erityisesti mikäs muukaan kuin markkinat. Eli a) rahan arvon kehitys b) sähkön hankintahinnan kehitys c) siirtohinnoittelun kehitys.
a) silloin kun raha on halpaa, investoinnit ovat kannattavampia
b) jos talous taantuu ja olkiluoto kolmonen hörähtää käyntiin, myös Suomen aluehintaero laskee nykyisestä. Systeemihinta on jo nyt hyvin matalalla. Tästä seuraa se, että säästät vähemmän sähkön hankintakustannuksissa.
c) jos sähkön siirron veloitus siirtyy yhä enemmän teho- ja perusmaksuihin, ei sähkölaskuissa (hankittu energia + siirto) enää säästäkkään yhtä paljon, vaikka siirretty energiamäärä laskee.
Kaikki kolme asiaa vaikuttaa takaisinmaksuaikaan. Eli laskelmissa on aina epävarmuutta. MIkä nyt näyttää kannattavalta, ei ole sitä välttämättä useamman vuoden kuluttua. Tosin laitteetkin halpenee joka vuosi. Tosin jos hankit ne nyt, niin sekään ei lämmitä.
c) jos sähkön siirron veloitus siirtyy yhä enemmän teho- ja perusmaksuihin, ei sähkölaskuissa (hankittu energia + siirto) enää säästäkkään yhtä paljon, vaikka siirretty energiamäärä laskee.
Kaikki kolme asiaa vaikuttaa takaisinmaksuaikaan. Eli laskelmissa on aina epävarmuutta. MIkä nyt näyttää kannattavalta, ei ole sitä välttämättä useamman vuoden kuluttua. Tosin laitteetkin halpenee joka vuosi. Tosin jos hankit ne nyt, niin sekään ei lämmitä.
Asia ei ole niin yksinkertainen. Jos hankkii akkujen hinnan laskiessa puskuriakun, niin tehomaksuja voi saada alas tasaamalla huippuja akkuenergialla ja silloin säästö onkin suurempi kuin itse aurnkoenergian tuottama säästö.
Ei muuta kuin hommaat vaan sellaisen akun, joka auttaa tammikuussa kylmän kauden yli kun paneelit on jäässä. Yleensä se tehohuippukin sattuu sinne tammikuulle.
Joo, ilman muuta muuttujia riittää, Nimen omaan tuo sanomani oli, että asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Tarkoitus ei ollut listatata kaikkia investoinnin kannattavuuteen liittyviä muuttujia. Teslanhan voisi jättää pois investointilaskennassa, mutta hyödyntää silti akkua energian varastointiin ja kulutusjoustoon.
Concorde
31.03.2020, 19.28
...yksi jätkä selitti että se on ikäänkuin negatiivinen velka...
Hetki lisää, niin olis tullut inversio?
Hautaustoimistot?
Sent from my iPhone using Tapatalk
Höpö höpö juttua. Jos hankkii järkevänhintaiset komponentit, asentaa ne itse ja tialaa sähkärin kytkemään verkkoon (jos itsellä ei ole oikeuksia).
Tämähän ei enää nykyisten määräysten mukaan ole mahdollista. Sähkärin on tehtävä työt itse alusta loppuun. Tietysti jos joku sähkäri ottaa toisen ranetukset omalle kontolleen, niin eihän sitä kukaan tiedä. Mutta harva ottaa.
Tämähän ei enää nykyisten määräysten mukaan ole mahdollista. Sähkärin on tehtävä työt itse alusta loppuun. Tietysti jos joku sähkäri ottaa toisen ranetukset omalle kontolleen, niin eihän sitä kukaan tiedä. Mutta harva ottaa.
Paneelit pistetään paneelien omilla pikaliittimellä toisiinsa kiinni ja ei siinä rane pysty kovin paljoa säätämään.
Sitten kun lähdetään tulemaan paneeleista alas niin tilanne muuttuu, mutta 95% töistä onkin tehty siinä vaiheessa, kun ne paneelit on katolla ja kaapelien putkitukset tehty keskuksen viereen saakka.
Mutta kannttaa toki tarkistaa etukäteen, että on tiedossa asentaja, joka ei halua istuskella katolla koko paneelien asennuksen ajan napsauttamassa silloin tällöin jonkun pikaliittimen kiinni.
Ei muuta kuin hommaat vaan sellaisen akun, joka auttaa tammikuussa kylmän kauden yli kun paneelit on jäässä. Yleensä se tehohuippukin sattuu sinne tammikuulle.
Joo, ilman muuta muuttujia riittää, Nimen omaan tuo sanomani oli, että asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Tarkoitus ei ollut listatata kaikkia investoinnin kannattavuuteen liittyviä muuttujia. Teslanhan voisi jättää pois investointilaskennassa, mutta hyödyntää silti akkua energian varastointiin ja kulutusjoustoon.
On olemassa mm. tunti, vuorokausi ja vuosisyklillä olevia tehohuippuja. Noita vuorokausitason vaihteluja voi kompensoida lämminvesivaraajilla, kuten yö/päiväsähkö taloissa tehdään ja tulevaisuudessa akustolla. Varaava takkakin auttaa kovilla pakkasilla, jos tykkää poltella puita.
On aika selvää, että optimointi tulee tulevaisuudessa kannattavaksi, kun tehomaksut yleistyy.
Paneelit pistetään paneelien omilla pikaliittimellä toisiinsa kiinni ja ei siinä rane pysty kovin paljoa säätämään.
Totta kai noita paneeleita saa kytkeskellä kuka haluaa. Eikös niiden ulostulojännite ole kuitenkin muutamia kymmeniä voltteja tasasähköä?
Sitten kun lähdetään tulemaan paneeleista alas niin tilanne muuttuu, mutta 95% töistä onkin tehty siinä vaiheessa, kun ne paneelit on katolla ja kaapelien putkitukset tehty keskuksen viereen saakka.
Invertterien asentaminen ja sen verkkoon syöttävän keskuksen asentaminen / rakentaminen on sitten luvanvaraisia juttuja. Ei siinä sähkärillä varmaan viikkoa mene, mutta ei se myöskään täysin ilmaista ole.
Mutta kannttaa toki tarkistaa etukäteen, että on tiedossa asentaja, joka ei halua istuskella katolla koko paneelien asennuksen ajan napsauttamassa silloin tällöin jonkun pikaliittimen kiinni.
Näinkin voi toki tehdä, jos haluaa.
Totta kai noita paneeleita saa kytkeskellä kuka haluaa. Eikös niiden ulostulojännite ole kuitenkin muutamia kymmeniä voltteja tasasähköä?
Avoimen piirin jännite jää kaikissa olosuhteissa alle 40V/paneeli, mutta jos pistaa 12 paneelia sarjaan, niin jännite onkin jo 400V, joka lähtee alas invertterille. Ja kun kyse on DC:stä, niin valokaaren vaara on todellinen.
Jos mun pitäisi laittaa nimi ranen paperiin, niin suosittelisn ranelle, että asentelee omaan tahtiin paneelit ja pikaliittimet. Tuun sitten kytkemään viimeiset pikaliittimet, ja siitä keskukseen saakka.
Invertterien asentaminen ja sen verkkoon syöttävän keskuksen asentaminen / rakentaminen on sitten luvanvaraisia juttuja. Ei siinä sähkärillä varmaan viikkoa mene, mutta ei se myöskään täysin ilmaista ole.
Ei, mutta ei se kuitenkaan tuhansia euroja maksa, satasilla pitäisi selvitä. Keskuksen rakentelutyötä ei pitäisi olla. Sen saa yleensä halvimmalla, kun ottaa valmiin paketin (jos invertterissä ei ole valmiina kaikkea tarpeellista).
Tyypillinen työn osuus on kuitenkin avaimet käteen asennuksessa 3000€ ->, mikä tarkoittaa koko järjestelmän hinnan tuplaantumista.
Tyypillinen kustannusrakenne avaimet käteen puhelinmyyjällä on
paneelit 25%
invertteri 15%
paneelien asennustarvikkeet 10%
työt (ja kate) 50%
^Jos oletetaan, että kokonaiskustannus olisi 6000 EUR, niin mikä mahtaa olla takaisinmaksuaika? Varsinkin huomioiden, että jos meinaa sähköyhtiölle myydä jotain, niin piuhat pitää olla ja maksaa siitä sitten se suojeluraha vai mikä sen virallinen nimi on.
Toinen mahdollisuus, että ei kytkeydy ollenkaan valtakunnan verkkoon, jolloin jää myös tuo 3000 EUR pois. Mutta saako 3000 EURolla sitten sellaista aurinko- (ja muu?) sähköjärjestelmää, joka syöttää esim. omakotitalon vaatimat sähköt? Oletetaan nyt sitten että maalämpö + varaava takka, puukiuas. Ei sähköautoa.
cokekola
01.04.2020, 12.12
Niin, luetellaan tähän yrityksiä, joita markkinatalouden lait eivät koske. Itselleni ei tule muita, kuin Yle mieleen. Sen tuotto on lähes vakio radio-ja tv-lupien ansiosta. Kaikki siihen tapahtuvat taloudelliset muutokset tapahtuvat ainoastaan poliittisin päätöksin. Valtio omistaa siitä 99.98% ja tuotto muodostuu Yle-veron tuotoista.
Tuleeko muita vastaavia yhtiöitä, jotka "kilpailevat" muiden alan yritysten kanssa loputtomilla pakko tuloilla. Tiedän toki yhtiön jonka pääomistaja on valtio, joka ei koskaan ole kymmenien vuosien aikana ottanut osinkoa. En kirjoita siitä enempää, koska pieni yritys ja kaveri yhtenä omistajana. Törkeää kuitenkin. Kilpailee muulla kuin media alalla.
Laitahan listaa!
Yle ei ole oikeastaan liiketalousteoreettisesti "yritys" lainkaan. Sillä ei ole yritysriskiä, kun sen tuotto perustuu verotukseen. Sehän on tavallaan vain "ulkoistettu" valtionhallinnon osa.
On aika selvää, että optimointi tulee tulevaisuudessa kannattavaksi, kun tehomaksut yleistyy.
Olen samaa mieltä. Toisin sanoen ei kannata olla optimoimatta, mutta sen halvempaa tästä lystistä ei tule.
Energiavirasto ohjaa markkinoita, sähkömarkkinalaki sitten "toimeenpanee". Oletushan on, että sähkönkäyttö kasvaa muun muassa sähköistyvän liikenteen ja muun ympäristöpaineen myötä. Tämä lisää tehonsiiron kapasiteettitarpeita keski- ja pienjänniteverkoissa. Toinen asia on sähkön tuotanto. Tuotantoa siirretään uusiutuvalle energialle, joka aiheuttaa ongelmia siinä kohtaa ku ei ole vesivarastoja, ei tuule eikä paista. Tämä näkyy sähkön hinnan suurempina vaihteluina. Eli kysyntäjoustoa tarvitaan useastakin syystä tulevaisuudessa.
Milloin sitten on se tulevaisuuden hetki, kun optimointia kannattaa tehdä energian hinnan ja siirtohinnan osalta. Silloin kun kannattaa, niin valmiita avaimet käteen ratkaisuja alkaa saada kannattavaan hintaan. Näillä näkymin varttitaseeseen (tuntimittauksesta 15 minuutin mittauksiin) siirrytään vasta Q2/2023, joka tarvitaan tähän tehotasapainon optimointiin kysyntäjouston avulla. Siihen asti Pelle Pelottomat ja muut insinöörit saavat uurtaa uraa tällä saralla. Lopuille sähkö tulee edelleen, ja jatkossakin töpselistä ilman sen suurempaa haloota.
Eli päästiinkö tässä nyt siihen (ja takaisin topicin aiheeseen), että markkinat ohjaavat energiayhtiöitä ja täten markkinat vaikuttaa myös sähkönsiirtoyhtiöihin?
Hesburger. Omistaja sättii julkisesti yritysavustuksia ja sanoo ettei mitkään yritykset mitkään tukia tarvitsevat.
Covfefe19: Hesburgerin omistaja on polvillaan anomassa avustuksia
cyclomiha
02.04.2020, 07.40
Apteekkilupa. Okei, kilpailua on isommilla paikkakunnilla mutta pienemmillä ei.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.