Hieman erikoisempia "urheiluvammoja".

[Laroute]

Tässä ketjussa kerrotaan odottamattomista ja ei lajityypillisistä urheiluvammoista.

Eilen tein vatsalihasliikkeitä 45 asteen laudalla 3x40 sarjat. Huomasin, että paine ja hiertyminen pakaroissa oli ollut niin suuri, että molemmissa pakaroissa iho roikkuu riekaleina. Ihan siinä vaon molemmin puolin.

Nuorena miehenä olin lainelautailemassa Japanissa ja eräänä päivänä minulla oli vuokralauta, jossa pito ei ollutkaan waxilla, vaan pinta oli karhennettu. Päivä siinä meni mukavasti ja mahallaan tuli paljon vietettyä aikaa ulosmennessä. Molemmat nännit kuluivat kokonaan pois. Oli perinkipeät jonkin aikaa. Kasvoivat kuitenkin takaisin. Vatsa vereslihalla, kuin hiekkapaperilla hangattuna. Hauskaa kuitenkin oli.

Onko sinulle tullut joitain tällaisia vammoja, jotka ovat yllättäneet sinut?

[taski63]

Muutaman tunnin soutaminen huonolla penkillä teki vähän ihorikkoa istumapuolelle pari vuotta sitten.

[tempokisu]

:D juu, sen 711km lenkin jälkeen ( 2010) tuli ihan outo rasitusvamma, nimittäin kämmenet ärtyi loppuvaiheessa sikäli että piti kyllä miettiä miten kämmenensä ohjaintankoon asettaa. En nyt ihan ensimmäisenä ajatellut että kämmenet tässä rasittuu.
Rasittui se istumapuolikin, seuraavalla "tavallisella" lenkillä tuntui aika äreeltä istua satulassa, mutta meni se sitten antibioottikuurilla ohitte.

Usein kun on aamulla käyny lenkillä, ja sen jälkeen lähtee kuvailemaan, tullu suonenvetoja ja siinä joutunu aaarrggh....toivottavasti kukaan ei nähny kun tää yksi pitelee reidestä kiinni ja irvistää...

[Esko]

Auringon kärventämä iho ei liene sinällään mitenkään epätavallinen urheiluvamma. En yleensä juuri käräyttele itseäni mutta varmaan pahin kerta mitä on jäänyt mieleen tapahtui aikanaan suomalaisessa syyskuun auringossa. Tarkemmin sanoen tähän tarvittiin aivan syyskuun alku, aurinkoinen keli ja noin 12 tuntia pyöräilyä pohjoisesta etelään. Eikä missään vaiheessa tullut mieleenkään että auringolta pitäisi tuossa vaiheessa vuotta jotenkin suojautua, ennen kuin perillä tajusi lopputuloksen.

[Vilhelm V]

Joskus on menny pitkällisessä snorklauksessa nilkkojen takaosat vereslihalle umpikantaräpylöitä käyttäessä. En suosittele.

[Laroute]

Snorkaamisesta puheenollen. Olin -80 luvun puolessa välissä kuukausien aasian kiertueella ja päädyin Thaimaan Koh Phanganille. Saari oli vielä kohtuu tuntematon turisteille, ei metriäkään asvalttiteitä, eikä hotelleja ollenkaan. Olin jo hyvin ruskea kropaltani, kun eräänä päivänä päätin lähteä snorklailemaan alasti, koska kohteessa muita ihmisiä nolla kappaletta. Pakarani, jotka olivat vitivalkoiset, paloivat pahoin päivän aikana. Olivat varsin kivuliaat.

[tempokisu]

^^ ai joo, joskus aikoja sitten huhtikuussa olikin kiva lämmin aurinkoinen sää niin ajelin sen 500km ( harjoittelua pitkää lenkkiä varten...) ikinä mitään aurinkorasvoja ole käyttäny ( enkä käytä....) käsivarret paloi rakkuloille.
Iho kuoriutui irti ja käytin hoitoon Dermovat-voidetta, jota muuten suosittelen jos tulee tietynlaisia iho-ongelmia. Tarvii reseptin.

[K.Kuronen]

Ehkä tämäkin menee "uhreiluvammasta": Oltiin kaverin kanssa patikoimassa muutama päivä, hankea riitti ja aurinko porotti ympäri vuorokauden. Naamahan siinä kärähti ja nenä erityisesti. Päätettiin yhdessä tuumin teipata palaneet nenä ja poskipääni. Myöhemmin teippi alkoi kutittaa sietämättömästi ja toveri pyynnöstäni repäisi teipin pois ja teipin mukana reilulta alalta ihoa. Tilannetta pähkäiltyämme päätimme huuhdella repusta löytyneellä rommilla ihoton alue -nenästä tuli lopun retkeä kestävä.

Opetus: aina pitäisi olla tiukkaa viinaa mukana.

[m-52]

Kauan kauan sitten olin ammattiliiton hiihtokisoissa Rovaniemellä. Maaliin tultua iski ihan järkyttävä pääkipu vähäksi aikaa. Muutaman päivän kuluttua kävin hirvenhiihtokisoissa eikä mitään. Mutta tuosta muutaman päivän kuluttua hiihtolenkillä iski pääkipu uudestaan yhdessä ylämäessä. Jotenkin sinnittelin autolle muutaman kilometrin. Vaimo oli onneksi mukana ja toimi kuskina. Mentiin ensin kotiin, kun arvelin buranan auttavan. No ei auttanut joten tk:een, jossa selkäydinnäyte paljasti aivoverenvuodon. Sitten ambulanssilla Oulun yliopistolliseen, jossa kului viikkoja ja vielä omassa tk:ssa muistaakseni 4 viikkoa . Pääkivut jakuivat rankkoina tietyin välein vuosikaudet. Vähitellen harvemmin, mutta vieläkin joskus. Voikohan tuon lukea urheiluvammaksi?