Näytä tavallinen näkymä : 43. Pirkan Pyöräily sunnuntaina 23.8.2020
Talisker
16.02.2020, 18.31
/////KORONAN TAKIA ALKUPERÄINEN PÄIVÄMÄÄRÄ ON MUUTTUNUT JA ON NYT 23.8. YLLÄPITO EI RYHDY KORJAILEMAAN TÄSSÄ KETJUSSA MAHDOLLISESTI MYÖHEMMIN ESIINTYVIÄ VÄÄRIÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ OIKEIKSI. VIESTISSÄ NUMERO 12 TALISKER ILMOITTAA UUDEN PÄIVÄMÄÄRÄN, JOTEN SIITÄ LÄHTIEN PÄIVÄMÄÄRÄT LIENEVÄT KUNNOSSA. TERV. YLLÄPITO///
Suomen suurin pyöräilytapahtumahttps://www.pirkankierros.fi/pirkan-pyoraily/ järjestetään jälleen kesäkuun 7. päivänä.
Osanottajamäärä on vakiintunut yli 3500. Viime kesänä mukana oli liki 4000 ajajaa, joista suurin osa ihan tavallisia pyöräilyn harrastajia.
217km Pitkän Pirkan keskinopeusryhmät ajetaan tänä kesänä näin:
*36+ km/h. Itseohjautuva kovavauhtinen yhteislenkki vakioreitillä ilman nimettyjä vetäjiä.
*34 km/h Normaalista poiketen 230km+ pituinen erikoislenkki, jossa poiketaan Parkanoon.
Kaikki ryhmässä osallistuvat vetorinkiin!
*32 km/h. Kaksi eri ryhmää A ja B, normaalireitti
*30 km/h. Kaksi eri ryhmää A ja B, normaalireitti
*28 km/h. Kaksi eri ryhmää A ja B, normaalireitti
(*ajoajan keskinopeus, +-n1km/h)
HiekkaPirkka
Omatoiminen ryhmäajo soratie-, syklo- ja hyvin rullaavilla (27,5/29”) maastopyörillä.
Matkaa kertyy yli 170km, reittiä ei merkitä, GPS-jälki jaetaan etukäteen. Kaikki Klassikon (134 km) huoltopisteet käytettävissä.
Tavoitteena tasainen eteneminen ryhmissä. Kolme ryhmää tarvittaessa, n 20 , 22 ja n 24km/h.
Vedettyjen keskinopeusryhmien tavoitteena on tarjota mieluisa ajokokemus:
*turvallista ja mukavaa etenemistä ennalta sovitulla nopeus-/rasitustasolla
*kurinalaista ja esimerkillistä yhdessäajoa ilman kilpailua
*hyvä peesi ja "aurinkokannella-ajo" (alle 34km/h ryhmissä) sitä haluaville
Ryhmien vetäjät ovat Kaupin Kanuunoita. Vastuuvetäjät organisoivat vuorovedon:
*kanuunaporukalla alkumatka, sitten hallitusti kanuunajunana vetoa telaketjuna pyörittäen.
Mukaan vetorinkiin otetaan mielellään halukkaita ja osaavia kanssapolkijoita.
Koko ryhmä yhdessä maaliin, ilman kilvanajoa!
Ryhmät pyritään pitämään suljettuina! Peräpäätä tullaan valvomaan ja “perskärpäset” poistamaan.
Ryhmät tullevat täyttymään ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Ilmoittaudu ajoissa. Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Edellisistä nopeusryhmistä "putoavat" ovat tervetulleita hitaampiin ryhmiin, mutta takaa kirivien toivotaan jatkavan suoraan ohi.
Junaan pyrkiviä ohitettuja "lyhytmatkalaisia" ei katsota hyvällä.
Ilmoittautuminen alkaa GoExpo messuilla 28.2. - 1.3.2020
Totuttuun tapaan messuvieraita hellitään tuntuvilla messutarjouksilla.
---
Pirkan Klassikon 134km:lle startataan 30 hengen ryhmissä parin minuutin välein.
Nopeampaa ajoa tavoittelevien toivotaan ilmoittautuvan ekoihin ryhmiin.
Klassikolla ei ole järjestettyjä keskinopeusryhmiä.
---
Pirkan Kierros myös FB:ssa https://www.facebook.com/pirkankierros (https://www.facebook.com/pirkankierros)
Talisker
24.02.2020, 11.59
Pirkan Pyöräily on tänäkin vuonna mukana GoExpossa 28.2. - 1.3.2020.
Siellä aukeaa Pitkän Pirkan ja HiekkaPirkan ennakkoilmoittautumiset.
Klassikkoon on jo jonkin aikaa voinutkin ilmoittautua.
Pitkä Pirkka 40€ (norm. 51€)
Klassikko ja HiekkaPirkka 30€ (norm. 45€)
Yöpyöräily 25€ (norm. 32€).
Uutisissa kerrottu: "Toinen soratieksi muutettu tie on Parkanon Yliskyläntien 6 kilometrin matka..." https://www.is.fi/autot/art-2000006314663.html Eikös tuo ole osa 34km/h ryhmän erikoislenkkiä?
^ Ei mennä Yliskyläntietä. Se oli kyllä harkinnassa alunperin pari vuotta sitten, mutta jätettiin pois kun oli niin huonossa kunnossa.
Oliskos jollain meneiltä vuosilta tehodataa (avg ja np) 34-ryhmän matkasta eikä haittaa jos kuski ei olis joku 70 kilonen aropupu vaan 90kg tietämillä [emoji3] Paino tehodatan kylkeen olis kiva jotta saa mitään referenssiä. Arvon jotta voikohan reidet riittää tuohon ryhmään.
Onko siellä 34-ryhmässä oikeasti lähes koko porukka vetoringissä eli vetovuoro tulee suht harvoin?
Sent from my ONEPLUS A5000 using Tapatalk
syfilisx
25.02.2020, 23.11
Ajoin itse 32 keskareilla kolmen kaverin kanssa. Ei ollut ihan mitä kysyttiin, mut vastaan kuitenkin, kuvittelisin, että jouduin tekemään tuossa merkittävästi enemmän vetoa kuin isommassa 34 ryhmässä. Painoa n. 84 tuohon aikaan.
Painotettu keskiteho 234w (taitaa olla Stravan vastine NP:lle). Raaka average 215w.
Vetorinkiä on pyöritetty nopealla vaihdolla, alle puolet porukasta kerralla ringissä, koska isompi rinki ei käytännössä toimi. Jos/kun tulee heikompi hetki tai haluaa syödä välillä eväitä, niin pudottautuu vetoringistä aurinkokannelle. Näin kaikki voivat vuorollaan osallistua vetorinkiin.
Ehkä noita tehodatoja joiltain löytyy, mutta ei tämä niin tieteellistä ole. Kannattaa osallistua ahkerasti kevään yhteislenkeille, niin siinä voi joku kilokin karista kesäkuuhun mennessä. Mutta ei tarvitse olla mikään mäkikauris, koska mäet ajetaan maltilla. Parkanoon mennessä on muutama terävämpi mäki, mutta maltti on valttia niissä.
Tehodatoilla olisi vaan helppo verrata paljonko tuo on raskaampi reissu kun 6-10 miehen vetoringissä 32-ryhmässä ajaminen mitä olen parina viime vuotena tehnyt.
Sent from my ONEPLUS A5000 using Tapatalk
Kommuutteri
26.02.2020, 22.17
Tehodatoilla olisi vaan helppo verrata paljonko tuo on raskaampi reissu kun 6-10 miehen vetoringissä 32-ryhmässä ajaminen mitä olen parina viime vuotena tehnyt.
Sent from my ONEPLUS A5000 using Tapatalk
Tässä parin vuoden takaa strava -tieto kun oli vedossa mukana koko lenkin. Oli silloin aika pieni vetorinki ja lopussa vielä pienempi. Välissä yksi kipakampi kiinniajo. Tasaisemminkin voi varmasti ajaa. Mutta kyllä sä Ranttis ajelet siellä ringissä ihan mennen tullen [emoji109]
https://www.strava.com/activities/1629323969
Ai niin, paino taisi olla tuolloin noin 78 kg.
Minulla on 30 km/h-ryhmän vetoringissä jotakuinkin samat keskitehot kuin Kommuutterilla 34:ssa. Paino sama kuin ranttiksella. Olen samaa mieltä, että 34 ei tule tuottamaan mitään ongelmaa.
32-vetoryhmässä oli 2019 avg 212W ja NP 235W (mukana 10min kiinniottotempo @270W).
2018 vastaavasti pääsi helpommalla avg 188W ja NP 216W. Harppaus 34-ryhmään ei liene kovin suuri jos siellä tosiaan ringissä pyörii koko porukka ja välillä ollaan poiskin.
Sent from my ONEPLUS A5000 using Tapatalk
Talisker
08.04.2020, 11.28
Ajankohta on siirretty: uusi pvm on 23.8.2020.
https://www.pirkankierros.fi/pirkan-pyoraily-siirtyy-pyorailtavaksi-23-8-2020/?fbclid=IwAR2BgYiuhwaA09WQ15H6mSvlp7of1rYFPzUXp5ma BhFUiXcHzC35GIeqn4g
Il ciclista di Roine
02.06.2020, 21.22
Ajankohta on siirretty: uusi pvm on 23.8.2020.
https://www.pirkankierros.fi/pirkan-pyoraily-siirtyy-pyorailtavaksi-23-8-2020/?fbclid=IwAR2BgYiuhwaA09WQ15H6mSvlp7of1rYFPzUXp5ma BhFUiXcHzC35GIeqn4g
Hei, olisi suotavaa muuttaa tämän viestiketjun otsikko vastaamaan nykytilannetta.
Luulin tapahtuman peruuntuneen!
Sain viestiä elokuulle siirretyn Suvi-illan peruuntumisesta, kuten myös Turku Tourin ja Botniacyklingenin samaisesta kohtalosta.
Sen sijaan Giro d'Espoo 2020 olisi toteutumassa 09.08.2020.
Il ciclista di Roine
02.06.2020, 21.26
Myös Royal-pyöräilypäivää 2020 ei järjestetä.
Niin eihän sitä nyt ihan varma voi olla, että elokuun lopulla voi järjestää, mutta yritetään. En tiedä onnistuuko tämän ketjun otsikkoa muuttaa, Talisker voi yrittää?
^ Kiitos otsikon korjauksesta! Ensimmäinen maksuporras lähestyy, 30.6 https://www.pirkankierros.fi/pirkan-pyoraily-siirtyy-pyorailtavaksi-23-8-2020/
Ensikertalaisena klassikkoon osallistumassa ja huoltopisteistä herännyt pari kysymystä. Mitä siellä on tarjolla ja miten pullojen täyttömahdollisuus on toteutettu? Onko koronajutut jotenkin huomioitu?
-Markku-
03.08.2020, 12.05
Täältä (https://www.pirkankierros.fi/osallistujan-ohjeet/) löytyy kahden vuoden takainen huoltopisteiden tarjonta. Vaihtelee vuosittain jonkin verran, mutta toimii suuntaa antavana luettelona. Pullojen täyttö on ainakin aiemmin toiminut niin, että valmiiksi avattu pullo annetaan hultopistettä hoitavalle henkilölle, joka täyttää sen. Joillain huoltopisteillä on tainnut olla hanalliset kanisterit. Erityisistä korona-ohjeista ei ole julkaistu mitään, mutta olettaisin järjestäjien tiedottavan asiasta tarkemmin vielä ennen tapahtumaa. Ja tarvittaessa asista voi kysyä Pirkan pyöräilyn järjestäjiltä.
Tarjoiluissa on varmastikin vähän säätöä koronatilanteen johdosta, esim. juoman jakelussa paras lienee toimitsijan kannusta kaatama juoma osallistujan pitelemään pulloon. Useimmiten näin se on tainnut mennyt aikaisemminkin, mutta on ollut vapaamuotoisempaa. Jos on hyviä ideoita, kuinka tarjoilut sujuisivat turvallisimmin, niin voin välittää niitä järjestäjille.
Turku Touring ja Helsingin velotour ovat peruttu. Aiotaanko Pirkka edelleen järjestää suunnitellusti?
Talisker
10.08.2020, 12.52
Tänään järjestäjiltä kuultua:
Pirkan pyöräily järjestetään suunnitellusti, ellei valtakunnalliset tai alueelliset viranomaismääräykset tai suositukset toisin määrää tai suosittele.
Huoltopisteet tarjoilevat yksittäispakattuja tuotteita ja hyvää hygieniaa noudattaen.
Osallistujia ohjeistetaan turvaväleihin ja huomaavaisuuteen.
https://www.pirkankierros.fi/pirkan-pyoraily-tiedottaa-10-8-2020/
Vedetyt nopeusryhmätkin saattavat jäädä aiempia vuosia pienemmiksi.
Ainakin tällä hetkellä niissä kaikissa on hyvin tilaa.
nopparis
10.08.2020, 14.22
Keskinopeusryhmä 30B ajaa klassikkoreitin 217 km (mittariin voi kertyä muutama kilometri vähemmän, mutta pieni Tampere lisä sallittakoon). Keskinopeus lasketaan
ajo-ajasta eli tauot on pois. Tässä 30B ryhmän tauot; Hämeenkyrö 5 min (noin 60 km), Komi 15 min (noin 80 km) ja sitten Murole 10 min (noin 160 km). Biotauolle
saattaa esiintyä tarvetta ennen Hämeenkyröä. Ajoaika on noin 7 h ja kokonaisaika siis noin 7,5 h. Vielä ehtii ilmoittautumaan.
onnimanni
10.08.2020, 18.30
Kaino toivomus olisi ettei kanuunoiden vetämiin ryhmiin tule aika-ajotangoilla olevia pyöriä. Viime vuonna ajeli yksi sellainen samassa 32 ryhmässä..kysyin miksi - Oli saanut luvan ryhmän ajokapteenilta. Entä jos jotain olisi kuitenkin sattunut ? En viitsinyt tuolloin isompaa meteliä nostaa, mutta toivomus olis että turvallisuus säännöstä pidetään kiinni....ennenkuin jotain ikävää tapahtuu.
Onko urheilujuomana käytössä Squeezy energiajuomaa kuten ilmeisesti ainakin 2018 on ollut?
Onko urheilujuomana käytössä Squeezy energiajuomaa
Ainakin Pirkan soudussa toissaviikonloppuna oli Squeezyä tarjolla.
Talisker
13.08.2020, 17.02
Hiekkapirkka ajellaan parissa nopeusryhmässä yhteislenkkinä.
Matkaa kertyy 175km ja siitä yli puolet sorateillä.
Poikkeamme kaikilla klassikon huoltopisteillä.
Välineenä toimii soratiepyörä (gravel), syklokrossari (cyclocross) ja maasto- sekä hybridipyöräkin.
Hiekkatieosuuksia ei ole viitoitettu eikä niillä ole liikenteenohjausta eikä huoltoa.
kiloWatti
14.08.2020, 19.11
Ensimmäistä kertaa Pirkan pyöräilyyn (klassikko) osallistuvan tyhmät kysymykset
1. Riittääkö 2 juomapulloa fillarin runkoon, Camelbackin juomareppu (2,5l) ei jotenkin tunnu hyvältä idealta ottaa hiostamaan selkään?
2. Ainoana taskullisena ajopaitana tällä hetkellä Kaupin kanuunoiden paita, lieneekö mitään estettä asusteen käytölle?
3. Minkähän verran on syytä ottaa omaa evästä mukaan? Tähän mennessä max lenkin pituus ollut 60 km. Noshtia taskuihin ja loput huoltopisteillä?
Bonus: vinkkiä ensikertalaiselle, mitä ei osaa huomioida? Pukeutuminen?
Ensimmäistä kertaa Pirkan pyöräilyyn (klassikko) osallistuvan tyhmät kysymykset
1. Riittääkö 2 juomapulloa fillarin runkoon, Camelbackin juomareppu (2,5l) ei jotenkin tunnu hyvältä idealta ottaa hiostamaan selkään?
2. Ainoana taskullisena ajopaitana tällä hetkellä Kaupin kanuunoiden paita, lieneekö mitään estettä asusteen käytölle?
3. Minkähän verran on syytä ottaa omaa evästä mukaan? Tähän mennessä max lenkin pituus ollut 60 km. Noshtia taskuihin ja loput huoltopisteillä?
Bonus: vinkkiä ensikertalaiselle, mitä ei osaa huomioida? Pukeutuminen?
Kaksi juomapulloa riittää varmasti. Huoltopisteitä, joista nestetäydennystä saa on niin tiheästi, että oikeastaan yhdelläkin pullolla selviäsi kohtuullisen helposti (ellei satu olemaan erittäin kuuma päivä). Huoltopisteiltä saa myös purtavaa tasaiseen tahtiin, joten suurelle määrälle omia eväitä ei ole tarvetta. Itse olen tyypillisesti ottanut pari geeliä ja/tai patukkaa mukaan, jos sattuisi heikko hetki kesken matkan huoltopisteiden välissä. Joka vuosi omat eväät ovat olleet käytännössä lähes koskemattomina taskun pohjalla maalissa. On tietysti yksilöllistä, että millaisilla eväillä kukin pärjää, mutta mitään eväskoria ei tarvitse raahata mukana, jos huoltopisteillä pysähtyy.
Paidan taskuun mahtuva sadetakki on kiva lisä, jos sääennuste lupaa sadetta. Esimerkiksi yhtenä vuonna lähtö viivästyi tunnelissa sattuneen onnettomuuden takia melko pitkän tovin ja vesisateessa seisoskelu ilman sadevarusteita olisi ollut aika kurjaa, kun aamulla lämpötila ei vielä kovin korkealla ollut. Sama pätee tietysti sateessa ajeluun ilman oikeanlaisia varusteita.
Oma vinkki on, että kannattaa jo alussa hakeutua jonkun omantasoisen ryhmän matkaan, niin päivä sujuu erittäin rattoisasti.
kiloWatti
14.08.2020, 20.18
Kaksi juomapulloa riittää varmasti. Huoltopisteitä, joista nestetäydennystä saa on niin tiheästi, että oikeastaan yhdelläkin pullolla selviäsi kohtuullisen helposti (ellei satu olemaan erittäin kuuma päivä). Huoltopisteiltä saa myös purtavaa tasaiseen tahtiin, joten suurelle määrälle omia eväitä ei ole tarvetta. Itse olen tyypillisesti ottanut pari geeliä ja/tai patukkaa mukaan, jos sattuisi heikko hetki kesken matkan huoltopisteiden välissä. Joka vuosi omat eväät ovat olleet käytännössä lähes koskemattomina taskun pohjalla maalissa. On tietysti yksilöllistä, että millaisilla eväillä kukin pärjää, mutta mitään eväskoria ei tarvitse raahata mukana, jos huoltopisteillä pysähtyy.
Paidan taskuun mahtuva sadetakki on kiva lisä, jos sääennuste lupaa sadetta. Esimerkiksi yhtenä vuonna lähtö viivästyi tunnelissa sattuneen onnettomuuden takia melko pitkän tovin ja vesisateessa seisoskelu ilman sadevarusteita olisi ollut aika kurjaa, kun aamulla lämpötila ei vielä kovin korkealla ollut. Sama pätee tietysti sateessa ajeluun ilman oikeanlaisia varusteita.
Oma vinkki on, että kannattaa jo alussa hakeutua jonkun omantasoisen ryhmän matkaan, niin päivä sujuu erittäin rattoisasti.
Kiitos! Ok, maltilla evästä mukaan siis. Tuo sadetakki on hyvä lisä, nykyinen pyöräilytakki ei keltaisesta väristään huolimatta pidä vettä. [emoji1] Olen lähdössä 7h ryhmän mukaan, uskoisin pysyväni mukana ja loppumatkasta voi kiristää jos siltä alkaa tuntua..
Muutamia vastauksia ja vinkkejä omalta puolelta:
1) Kuten jo Daimian totesi, eväiden tarve on hirveän yksilöllinen ja säästä riippuvainen. Olen itse ollut kahdella juomapullolla täysin kuollut kuumalla ilmalla alle 100km lenkillä ja toisaalta ajanut 10 astetta kylmemmällä kelillä 250km käytännössä koskematta juomiin tai eväisiin. Hyvä puoli Pirkan Pyöräilyssä on, että huoltoa tosiaan riittää, joten tuskin koskaan jäät tielle sen takia. Ja ajokaveritkin varmasti auttaa. Pyöräily on tosin siitä salakavala laji, että "bonkkaamista" on joskus vaikea huomata. Voit olla täysissä voimissa tuntikausia ja kun se yksi mäki tulee vastaan, vatsa kurnaisee kerran ja kroppa hyytyy siihen. Tärkeää pitkällä matkalla on siksi, että saat sokeria tasaisesti ja riittävästi vaikka ei nälkä muuten tuntuisi. Pahinta on vetää itsensä tilttiin, roikkua väkisin perällä seuraavaan huoltoon ja syödä sen jälkeen puolet huoltopaikan muonista sillä seurauksella, että kun ryhmä lähtee liikkeelle, olet 10 kilometrin päästä puskassa pykimässä kaikkea ulos (näitäkin on nähty).
Itse ajoin repun kanssa alkuaikoina paljon, en siksi että olisi tarvinnut lisäravintoa tai ettei hiostaminen haittaisi vaan siksi, että olin ryhmäajossa vielä aika epävarma. Reppu on siitä kätevä, että voi pitää molemmat kädet tangolla samalla kun juo. Eli varustus riippuu myös siitä miten ajotekniikka sopii isompaan ryhmään ja renkaan perässä roikkumiseen.
2) Kaupin Kanuunojen paita on komia! Päälle vaan ehdottomasti.
3) Jos otat juomapullot, kannattaa vähintään toiseen ottaa urheilujuomaa, jossa on sokeria tai maltodekstriiniä (reilusti). Se on helpoin tapa saada ravintoa tasaisesti ja välttää hyytyminen. Varsinkin geelien kanssa voi jäädä turhan pitkiä taukoja, jos ryhmässä on tiivis kierto eikä koskaan tule sopivaa väliä syödä. Jos ei ole tottunut ryhmäajoon, geelipaketin avaaminen voi vauhdissa olla vaikeaa. Sama koskee patukoita. Jos ajotekniikka on epävarma, paketin kulma kannattaa avata jo ennen lähtöä niin sen saa ajossa auki yhdellä kädellä. Jos taas olet kokenut telaketjun pyörittäjä, muutama patukka taskuun varmuuden vuoksi ja sillä selvä. Ei ne paljoa taskussa paina. Ja roskaaminen tietysti kielletty eli kaikki geelipussit ja patukan kääreet takaisin taskuun.
Ekakertalaiselle muuten: ole ajoissa lähdössä. Varsinkin nyt erikoisaikana lähtöjärjestely voi olla jonkin verran härdelli. Eli kannattaa varata aikaa siihen, että löytää oman lähtöryhmän. Ja vessoihin on aina jonoa ennen lähtöä, joten varsinkin isot asiat kannattaa tehdä hyvissä ajoin (min 30 min ennen lähtöä). Jos olet vessajonossa vielä varttia ennen lähtöaikaa, tulee varmasti hoppu.
Ja varsinkin nyt korona-aikana: snorttaaminen ei ole ryhmässä kohteliasta. Jos on taipumusta, että nenä vuotaa, ota nenäliinoja/käsipaperia taskuun, hihaan, ajohousun lahkeeseen tai mihin vaan mikä säilyttämiseen sopii. Mielellään niistä ryhmän perällä tai ota hetkeksi joukosta irti.
kiloWatti
15.08.2020, 00.30
Kiitos hyvistä lisävinkeistä, jahuc!
Sent from my iPhone using Tapatalk
Aion ilmoittautua ja maksaa vasta lähtöpaikalla. Aiempina kertoina olen ajanut pitkän pirkan soolona, mutta poikkeusvuosi, niin ehkä tällä kertaa klassikko. Valinta sitten sään mukaan.
Pitkän Pirkan 34-ryhmä ajaa tänäkin vuonna Parkanon kautta hieman pidemmän reitin ja samoilla spekseillä mennään kuin viime vuonna.
Seuraamme Pitkän Pirkan normaalia reittiä Viljakkalaan asti. Sieltä jatketaan suoraan Luhalahden ja muutaman tiukemman mäen kautta Parkanoon, sieltä erityisen hyväkuntoista loivapiirteistä tietä Kuruun ja loppu sitten normaalireittiä. Matkaa tulee noin 237 km.
https://connect.garmin.com/modern/activity/3731692945
Tauotuksen suunnitelma on seuraava:
65 km Hämeenkyrö n. 5 min
138 km Länsi-Aure n. 10 min
179 km Murole 10 min
Ajoaika noin 7 h ja tauot 0,5 h.
Normaalit ryhmäajon säännöt ovat voimassa. Pari huomiota kuitenkin virkistykseksi.
Ryhmässä ajamme siistissä parijonossa etupäässä pyörivän kanuunavetoringin perässä. Vetorinkiin otetaan mukaan muita vetureita heti alusta. Olettaisin, että melkein koko porukka haluaa ja pääsee osaksi matkaa mukaan vetorinkiin. Vetoringin takana on luukkumies, joka annostelee henkilöitä vetorinkiin ja -ringistä. Kolmostien osuus (noin 11 km) ajetaan kahdessa erillisessä jonossa, jonka jälkeen palataan parijonomuodostelmaan tiellä 332.
Ja jos tiessä on iso monttu niin kierretään se kaukaa, ettei käy kuin viime vuonna, jolloin yhdessä montussa taisi mennä neljä rengasta.
Viljakkala-Kuru osuudella huoltoauto seuraa meitä viime vuoden malliin. Koska tuo väli ei kuulu normaaliin reittiin, niin kaikki pidetään mukana ryhmässä. Tällä osuudella teknisen ongelman sattuessa pääsee huoltoauton kyydissä takaisin ryhmään mukaan. Normaalilla reittiosuudella esim. rengasrikkotapaukset kukin hoitaa soittamalla huoltoauton numeroon. Se kannattaa tallettaa puhelimeen tai kirjoittaa esim. osallistumisnumeron taakse!
Kanuunatyyliin ylämäet ajamme maltillisella rasituksella ja mäen harjalta (ja käännöksistä) emme kiihdytä älyttömästi eteenpäin, vaan nostamme vauhtia maltillisesti ryhmän peräpään jojo-liikkeen vähentämiseksi.
Ajonaikainen keskinopeustavoite on 34 km/h, mutta sitä ei tavoitella hampaat irvessä. Tavoitteena on turvallinen ryhmäajo upeissa Pirkanmaan maisemissa!
Tervetuloa ajamaan, ryhmässä on vielä olla tilaa muutamalle.
Olen Pitkän Pirkan Komin huoltopisteellä hommissa. Järjestäjät toivoivat meiltä pyörätelinettä pihaalueelle. Sellaista olen rakentamassa. Malli on satulasta roikottamalla. Kokemuksia nyt kerätään, vinkkejä otan vastaan ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan
^ Hieno juttu! Hämeenkyrössä Kehäkukan pihassa on kiinteä tuollainen teline. Pikaisella haulla löytyi tee-se-itse ohje lähinnä kotikäyttöön:
https://www.singletracks.com/beginners/easily-build-cheap-multi-bike-hanging-storage-rack/
https://www.facebook.com/ahti.leskinen.5 Sivulla mallikappale. Metrimäärä ja sijoittelut vielä mietinnässä.
Ja jos sopivaa putkea eli löydy, niin "vaakatangon" voi tehdä 2x4-lankusta. Sellaisiakin versioita on näkynyt.
Nopparis:n ja muidenkin ryhmien vetäjien viestistä mukaillen ja täydentäen:
Keskinopeusryhmä 32A ajaa tänä vuonna normaalin klassikkoreitin 217 km. Mittariin voi kertyä muutama kilometri vähemmän, mutta pieni Tamperelisä sallittakoon ;-).
Keskinopeus lasketaan ajo-ajasta eli tauot on pois.
32A ryhmän tauot;
Hämeenkyrö 5 min (noin 60 km)
Komi 15 min (noin 80 km). Perinteisesti lounaskeiton ehtii syödä ja pullot täyttää.
Murole 10 min (noin 160 km)
Biotauolle saattaa esiintyä tarvetta ennen Hämeenkyröä.
Ajoaika on alle 7 h ja kokonaisaika vähän alle 7,5 h.
Keskinopeuteen emme pyri hampaat irvessä vaan turvallisesti ryhmänä liikkuen ja olosuhteet huomioiden.
Kanuunavetorinkiin otetaan matkan edistyessä muitakin halukkaita. Pidämme myös luukkumiestä annostelemassa ajajia vetorinkiin ja sieltä pois.
Nopeammista ryhmistä pudonneita otamme mukaan ryhmään, mutta muita ylimääräisiä emme toivo liittyvän matkan varrelta ryhmäämme tai sen peesiin, jotta ryhmän koko pysyisi liikenteessä hallittavana.
Hitaampia ryhmiä ohittaessamme pyrimme ilmoittamaan tulostamme etukäteen viheltämällä pilliin, jotta saamme ohitettua turvallisesti ja jouhevasti. Älä lähde ohittamaan edellä ajavia (ainakaan katsomatta taaksesi) jos kuulet pillin ääntä!
Moro! Keskinopeus 28B-ryhmä ajaa 217km reitin hyvin samoilla nuoteilla kuin muutkin ryhmät. Pyrimme mahdollisimman tasaiseen rasitukseen. Ylämäet ajetaan kevyesti ja alamäessä pidetään veto päällä.
Vetorinkiin otetaan mielellään mukaan muutama lisäveturi Hämeenkyrön jälkeen.
Keskinopeus lasketaan ajo-ajasta eli tauot on pois. Ajoaika on noin 7,5 h. Näin mentiin viime vuonna: https://www.strava.com/activities/2436576273
Tauot seuraavasti:
Hämeenkyrö 5 min (noin 60 km), Komi 15 min (noin 80 km) ja sitten Murole 10 min (noin 160 km). Lyhyt biotauko on yleensä pidetty ennen Hämeenkyröä.
Tervetuloa mukaan!
Moro! Keskinopeus 28B-ryhmä ajaa 217km reitin hyvin samoilla nuoteilla kuin muutkin ryhmät. Pyrimme mahdollisimman tasaiseen rasitukseen. Ylämäet ajetaan kevyesti ja alamäessä pidetään veto päällä.
Vetorinkiin otetaan mielellään mukaan muutama lisäveturi Hämeenkyrön jälkeen.
Keskinopeus lasketaanajo-ajasta eli tauot on pois. Ajoaika on noin 7,5 h. Näin mentiin viime vuonna: https://www.strava.com/activities/2436576273
Tauot seuraavasti:
Hämeenkyrö 5 min (noin 60 km), Komi 15 min (noin 80 km) ja sitten Murole 10 min (noin 160 km). Lyhyt biotauko on yleensä pidetty ennen Hämeenkyröä.
Tervetuloa mukaan!
Ja vahvistuksena, että 28A-ryhmä menee myös noilla yllä mainituilla spekseillä.
Keskinopeusryhmä 30A (lähtöaika 7.28) ajaa samalla kaavalla kuin 30B. Eli ajoaika noin 7 h, pysähdykset Hämeenkyrössä (5 min), Komissa (15 min) ja Muroleessa (10 min). Kokonaisaika noin 7½ h eli maalissa ollaan kolmen maissa.
Hiekkapirkka ajellaan parissa nopeusryhmässä yhteislenkkinä.
Matkaa kertyy 175km ja siitä yli puolet sorateillä.
Poikkeamme kaikilla klassikon huoltopisteillä.
Välineenä toimii soratiepyörä (gravel), syklokrossari (cyclocross) ja maasto- sekä hybridipyöräkin.
Hiekkatieosuuksia ei ole viitoitettu eikä niillä ole liikenteenohjausta eikä huoltoa.
Viime vuonna Hiekka-Pirkan lähtö oli sekava. Asetuin kahden muun hiekkapirkkalaisen kanssa viivalle kun kuulutettiin että nyt hiekka-Pirkka lähtee, ja lähdettiin käskystä. Muita hiekkapirkkalaisia ei näkynyt eikä kuulunut, eksyttiin heti alussa reitiltä mutta löydettiin zägällä takaisin. Sitten puolivälin jälkeen ryhmä tavoitti meidät. Voisiko tällä kertaa järjestää kokoontumisen esim. 10 min ennen lähtöä että varmasti päästään oikeaan lähtöryhmään?
Sent from my iPad using Tapatalk
Talisker
19.08.2020, 00.04
Hiekkapirkka starttaa karsinasta klo 8.15 yhtenä ryhmänä. Tod. näk. jakautuminen kahteen Siivikkalan jälkeen. Ryhmän tunnistaa paksummista renkaista :).
Hiekkapirkka starttaa karsinasta klo 8.15 yhtenä ryhmänä. Tod. näk. jakautuminen kahteen Siivikkalan jälkeen. Ryhmän tunnistaa paksummista renkaista :).
Kiitos infosta. Mikähän siinä viime vuoden lähdössä meni pieleen? Me kolme lähdimme juuri sovittuun aikaan ja kuulutuksen mukaan, mutta muu ryhmä jostain syystä lähti myöhemmin...
Sent from my iPad using Tapatalk
HiekkaPirkka
Omatoiminen ryhmäajo soratie-, syklo- ja hyvin rullaavilla (27,5/29”) maastopyörillä.
Matkaa kertyy yli 170km, reittiä ei merkitä, GPS-jälki jaetaan etukäteen.
Mistähän tuo luvattu GPS-jälki löytyisi?
Talisker
20.08.2020, 10.13
Hiekkapirkan reitti on nähtävissä tässä viime vuoden ajosta:
Strava: https://www.strava.com/activities/2437265623
Sama Garminin reittinä: https://connect.garmin.com/modern/course/40394928
Pieniä poikkeamia alussa ja lopussa tietöistä tms johtuen.
Alku ajetaan yhtenä ryhmänä, jakaantuminen tarvittaessa kahteen noin 12 km kohdalla biotauolla.
Hiekkapirkan reitiltä on helppo "oikaista" Klassikon reitille monin paikoin.
Poikkeamme kaikilla huoltopisteillä.
Pirkka lähestyy (32A ryhmä) ja semmonen hullu ajatus tuli että jos koittaisikin vihdoin samaan rytinään koittaa 300km alle 10h ajoaikaan... [emoji2957]
Olisikohan täällä porukkaa ketä tykkäisi lähteä kaveriksi?
Ihan kunnon tauon voisi pitää kuitenkin jäähallilla ja syödä sopat ja kahveet juoda.
Eikä mitään sitovaa ilmoittautumista vaan ihan fiiliksen, olotilan ja sään mukaan sitten lähtisi tai ei.
Laitahan rohkeasti yv jos kiinnostelee!
Lähetetty minun GM1913 laitteesta Tapatalkilla
Kiitos infosta. Mikähän siinä viime vuoden lähdössä meni pieleen? Me kolme lähdimme juuri sovittuun aikaan ja kuulutuksen mukaan, mutta muu ryhmä jostain syystä lähti myöhemmin...
Sent from my iPad using TapatalkOlisiko liikaa vaadittu että Hiekka-Pirkan vetäjät väsäisivät ison oman kyltin tai lipun lähtöpaikalle jotta löytäisimme toisemme. Lähtöalue on suuri ja paikalla on yhtä aikaa satoja droppitankoja eivätkä kaikki leveärenkaiset lähde hiekalle.
Lähetetty minun Nokia 9 laitteesta Tapatalkilla
Pirkka lähestyy (32A ryhmä) ja semmonen hullu ajatus tuli että jos koittaisikin vihdoin samaan rytinään koittaa 300km alle 10h ajoaikaan... [emoji2957]
Olisikohan täällä porukkaa ketä tykkäisi lähteä kaveriksi?
Jos säät sallii niin tod näk ajan itse saman reitin kuin viime vuonna eli takaisin kotiin Helsinkiin Pirkan jälkeen. Pimeä tulee nyt nopeammin eli lähtö hallilta viimeistään klo 15, jotta ehtii alta pois. Käytännössä matkaan heti kun Garmin on ladannut akun taas täyteen, siinä ehtinee samalla syömään jotain. Tahti varmaan ainakin alkumatkan vähän verkkaisempi ja palauttavampi. Ajan itse 36 ryhmässä, johon ei ole tulossa lähtölistan mukaan kuin 8 kuskia, joten se tulee olemaan melkoista teurastusta ja pitää ensin pyörittää pahimmat hapot pois.
Seura toki kelpaa, esim IIttalaan eestaas tuottaisi sen 100k matkaa päälle jos kolmesatasta haluaa tavoitella.
Keliä oon tässä kattellu, ja alkaa näyttään siltä että lauantaina käyn ilmottautuun.
Vähä viä arvontaa klassikon ja hiekkapirkan välillä .. maastopyörällä kuitenkin.
Talisker
21.08.2020, 20.36
Sunnuntain sää https://www.yr.no/place/Finland/Western_Finland/Tampere/long.html ei näytä yhtään huonolta.
Ilmoittautuneita on tästä poikkeusajasta huolimatta yli 1600.
Kaikkiin keskinopeusryhmiinkin on vielä muutamia paikkoja vapaana.
Jälki-ilmoittautuminen on siis vielä mahdollista huomenna lauantaina ja sunnuntaiaamuna Jäähallilla.
Kuulin järjestäjiltä, että he tekevät parhaansa hyvän hygienian noudattamiseksi
niin lähtöpaikalla kuin huoltopisteilläkin.
Tehdään mekin!
Niistämiset, syljeskely vain jonon perällä tai reilusti sivulla ja/tai hihaan/kertakäyttönenäliinaan.
Ole ajoissa ilmoitetun lähtöaikasi mukaan lähtökarsinassa.
Tässä linkki Pipyn virallisiin ohjeisiin: https://www.pirkankierros.fi/wp-content/uploads/2020/08/ohjeet_PIPY-2020.pdf
Nähdään Hakametsän Jäähallilla!
Turvallista ajoa!
Huomaa erityisesti Rantatunnelin vaarallisuus! Se ajetaan rauhallisesti ja ohittaminen on kielletty.
Wobblaus on harvinainen ilmiö, muttei tunnelin alamäessä!
Ps: Hiekkapirkka (n 177km) ajetaan kaikkien Klassikon huoltopisteiden kautta.
Sorateillä ja Näsijärven läheisyydessä siinä viihdytään reilusti yli puolet ajoajasta.
Tässä reitti: https://connect.garmin.com/modern/course/40511722
Jos säät sallii niin tod näk ajan itse saman reitin kuin viime vuonna eli takaisin kotiin Helsinkiin Pirkan jälkeen. Pimeä tulee nyt nopeammin eli lähtö hallilta viimeistään klo 15, jotta ehtii alta pois. Käytännössä matkaan heti kun Garmin on ladannut akun taas täyteen, siinä ehtinee samalla syömään jotain. Tahti varmaan ainakin alkumatkan vähän verkkaisempi ja palauttavampi. Ajan itse 36 ryhmässä, johon ei ole tulossa lähtölistan mukaan kuin 8 kuskia, joten se tulee olemaan melkoista teurastusta ja pitää ensin pyörittää pahimmat hapot pois.
Seura toki kelpaa, esim IIttalaan eestaas tuottaisi sen 100k matkaa päälle jos kolmesatasta haluaa tavoitella.Hyvältä kuulostaisi vaan eipä taida 32km/h ryhmä ehtiä hallille takaisin klo 15 vielä. [emoji51]
Alkoi nyt muutenkin mietityttämään koko lisälenkin mielekkyys kun siinä tulee sitä hidasta siirtymää jäähallilta lähtiessä väkisin.
Että voi olla 10h alitus tiukassa tuon 32 ryhmän päälle vaikka kuinka repisi..? [emoji848]
Lähetetty minun GM1913 laitteesta Tapatalkilla
Läskitsermu
22.08.2020, 10.28
Enpä taida nyt osallistua tähän tapahtumaan paristakin syystä. A) ei kai siellä kukaan muukaan aja ole läskin kanssa matkassa( ostan cyclon) b) eilen vasta tajusi jumpata jumeja pois.
ja d) eikös tätä samaa reittiä ajeta yhteisesti muinaki ajankohtina?bb
Enpä taida nyt osallistua tähän tapahtumaan paristakin syystä. A) ei kai siellä kukaan muukaan aja ole läskin kanssa matkassa( ostan cyclon) b) eilen vasta tajusi jumpata jumeja pois.
ja d) eikös tätä samaa reittiä ajeta yhteisesti muinaki ajankohtina?bb
Joka vuosi on läskipyöräilijöitä ollut mukana, kun itse olen osallistunut. Viime vuonna taisi yksi jopa suorittaa yöpyöräilyn läskillä 32km/h keskinopeudella.
Hyvältä kuulostaisi vaan eipä taida 32km/h ryhmä ehtiä hallille takaisin klo 15 vielä. [emoji51]
Alkoi nyt muutenkin mietityttämään koko lisälenkin mielekkyys kun siinä tulee sitä hidasta siirtymää jäähallilta lähtiessä väkisin.
Että voi olla 10h alitus tiukassa tuon 32 ryhmän päälle vaikka kuinka repisi..? [emoji848]
32B lähtee hallinta klo 7:26 ja ajoaikaa tavoitenopeudella pitkälle reitille tulee 6h 42 min. Jos matkalla ei ole taukoja, saapuminen takaisin hallille on 14:08. Jos taukoihin matkalla menee vaikka 20 min, ryhmä on siis perillä puoli kolmelta.
Mitä siirtymiin tulee niin ratkaisu on helppo, koska et varmaan mittaa taukoja ajoaikaan kuitenkaan. Jos et mittaa taukoja, älä mittaa myöskään siirtymiä. Aja hallilta pois vaikka 5km ensin ja laita kello+matkan mittaus päälle vasta sitten niin jää hidas siirtymä pois. Aika simppeliä.
Keliä oon tässä kattellu, ja alkaa näyttään siltä että lauantaina käyn ilmottautuun.
Vähä viä arvontaa klassikon ja hiekkapirkan välillä .. maastopyörällä kuitenkin.Onko niin että klassikolle jälki-ilmoittautuneeet lähtevät viimeisenä (jos numerojärjestyksessä lähdetään). Vai onko jotain nopeimmat ensin järjestystä?
32B lähtee hallinta klo 7:26 ja ajoaikaa tavoitenopeudella pitkälle reitille tulee 6h 42 min. Jos matkalla ei ole taukoja, saapuminen takaisin hallille on 14:08. Jos taukoihin matkalla menee vaikka 20 min, ryhmä on siis perillä puoli kolmelta.
Mitä siirtymiin tulee niin ratkaisu on helppo, koska et varmaan mittaa taukoja ajoaikaan kuitenkaan. Jos et mittaa taukoja, älä mittaa myöskään siirtymiä. Aja hallilta pois vaikka 5km ensin ja laita kello+matkan mittaus päälle vasta sitten niin jää hidas siirtymä pois. Aika simppeliä.Hmm.. [emoji848]
Täytyy myöntää että matikka on nyt kyllä sulla paremmin hallussa..[emoji1318][emoji28]
Laitan nron yv:llä niin katsotaan huomenna mikä on tilanne.
Lähetetty minun GM1913 laitteesta Tapatalkilla
Läskitsermu
22.08.2020, 16.45
Taitas jäädä tuolla keskivauhdilla matka 2 kilometriin. Myöttuuleen voisi pari tuntia onnistaa. Peesihyödyistä en tiedä mittää tässä lajissa..
Läskitsermu
22.08.2020, 16.48
Enpä taida nyt osallistua tähän tapahtumaan paristakin syystä. A) ei kai siellä kukaan muukaan aja ole läskin kanssa matkassa( ostan cyclon) b) eilen vasta tajusi jumpata jumeja pois.
ja d) eikös tätä samaa reittiä ajeta yhteisesti muinaki ajankohtina?bb
Ja c takajarrupalat on vaihtokunnossa. Armoton myötätuuli on alkumatkasta mikäli tuota reittiä yhtään tunnen.
Joka vuosi on läskipyöräilijöitä ollut mukana, kun itse olen osallistunut. Viime vuonna taisi yksi jopa suorittaa yöpyöräilyn läskillä 32km/h keskinopeudella.
Nyt on läskillä menty:
-klassikko
-yöpirkka ka. 31 strava 370w Kärkiryhmäs
-hiekkapirkka ka. 23 strava 246w
-pitkä pirkka ka. 31 strava 359w 30A
Ehkä mä sit ensi vuonna tuun maantiepyörällä kun sen just hommasin, niin ei renkaiden hurina häiritse muita����
https://strava.app.link/vFs8RU4Bb9
kiloWatti
23.08.2020, 18.10
No tämähän oli aloittelijalle oikein mukava kokemus. Peesailu sujui eikä kaverin tuulensuojassa ajaminen kuluttanut energiaa juuri yhtään. Aikaa klassikkoreissuun kului 4:45, varaamani 7 h sijaan. Huoltopisteitä oli enemmän kuin tarpeeksi, kaikissa paitsi Aitolahdessa tuli poikettua, joten omaa evästä löytyi vielä kotona taskusta mukavasti. Vedin itsekin porukkaa Eerolansuoran vastatuulessa loivaan ylämäkeen, ja hyvin kulki pyörä siinä kohtaa. Ensi vuonna uudestaan!
Onko niin että klassikolle jälki-ilmoittautuneeet lähtevät viimeisenä (jos numerojärjestyksessä lähdetään). Vai onko jotain nopeimmat ensin järjestystä?
Aivan viimeisten joukossahan sitä sitten lähdettiin, aikaisemmat ryhmät oli jo täynnä. Siispä ekaa kertaa klassikolla ja paljon ohituksia (taas) tiedossa. Aikaisemmin pitkällä pirkalla ryhmät ovat lähteneet ensin, ja jos olen tavoittanut jonkin ryhmän, olen sen ohittanut. Mutta nyt kurunteillä tuli dilemma. Jokin ryhmä näkyi taustapeilissä jonkunmatkan päässä takana. Pitäisikö päästää kohteliaasti ohi, vai pyrkiä sitkeästi pysymään edellä? Päätin hidastaa ja antaa mennä ohi. Senjälkeen olikin miettimistä kuinka pitkä väli pitäisi ryhmään jättää, siihenhän ei saa liittyä peesaamaan. Ainakin niinpaljon jätin että auto mahtuu hyvin väliin. Mutta koska haitariliike, niin yhdesä ylämäessäkin sitä oltiin yhtä samaa häröpalloa.
Muroleen jälkeen ylämäessä tuli hieman venäytettyä pohjetta, joten loppumatka tuli mentyä rauhallisesti.
Nyt on läskillä menty:
-klassikko
-yöpirkka ka. 31 strava 370w Kärkiryhmäs
-hiekkapirkka ka. 23 strava 246w
-pitkä pirkka ka. 31 strava 359w 30A
Ehkä mä sit ensi vuonna tuun maantiepyörällä kun sen just hommasin, niin ei renkaiden hurina häiritse muita����
https://strava.app.link/vFs8RU4Bb9
Uskomaton suoritus kyllä. Viime lauantain 150km porukkalenkin jälkeen ei tosin mikään yllätys. Uudella pyörällä voitkin sitten hypätä suoraan ensi vuonna 36+ ryhmän veturiksi, niin pääset tehoissa edes lähelle samaa. :)
Itse ajelin 30B ryhmässä hiilikuituohjuksella samoilla keskareilla, läskillä en varmasti olisi selvinnyt edes ekalle taukopaikalle.
Talisker
23.08.2020, 21.12
Hiekkapirkan hitaampi ryhmä pyöritteli reissun läpi sopuisasti.
Teknisiä tuli vain kaksi (klossin irtoaminen ja rengasrikko).
Humööri pysyi hyvänä koko ajan ja höpinä kertoi kuorman olleen suht sopiva.
Näin Stravalleni: https://www.strava.com/activities/3954911441
Siellä on pari kuvaakin.
Kiitokset ajoseuralle, veturikavereille ja Pirkan pyöräilylle!
34-ryhmän kapteenina haluan kiittää kaikkia mukana olleita. Teknisiä ongelmia ei ollut kuin alussa, jolloin menetettiin harmillisesti yksi hyvä vetomies, joskin hyviä vetomiehiä oli riittävästi koko lenkille. Speksissä ei pysytty, mutta koska kukaan ei pudonnut ryhmästä, en ota sitä synnikseni.
Vetorinki hoiti hommansa vähintäänkin hyvin. Varsinkin Auretarin jälkeen meno oli tasaista ja rauhallista. Peesissä oli "helppo" tulla vastatuuliosuudella. Iso kiitos siitä, että vetoringillä oli pelisilmää ohittaa turvallisesti hitaammat sekä vastatuuleen himmata sopivasti.
Tämä oli varmaan 9. kerta 34-ryhmän veturina (ensimmäisen kerran kapteenina) ja nopein ja minulle helpoin lenkki. Siitä huolimatta Garmin ilmoitti miulle 3,5 vrk:n palautumisajan ;-)
Tässä minun data https://connect.garmin.com/modern/activity/5428151605
Hieno reissu oli 32A ryhmässä!
Tunneskaalaa tuli käytyä läpi joka suuntaan.
Helpon alun ja soppatauon jälkeen oli kiva päästä vetorinkiin harjoittelemaan. Meno tuntui hyvältä ja vauhti sopivalta kunnes ketjun tippumisen ja vääntyneen eturattaan takia tipuin porukasta. Seuraavat pari kymmentä km pomppivalla ketjulla yksinään ja porukka Muroleen tauolla kiinni. Kivellä hakaten etuleipä suoraksi ja ketjun pomppiminen rauhottui. Loppumatka aurinkokannella hyvillä fiiliksillä lettukahveille! [emoji1305][emoji2956]
Rento oli meininki ja mukavaa juttuseuraa riitti koko matkalle! Suuret kiitokset kaikille!
Lähetetty minun GM1913 laitteesta Tapatalkilla
onnimanni
23.08.2020, 21.44
Nyt on läskillä menty:
-klassikko
-yöpirkka ka. 31 strava 370w Kärkiryhmäs
-hiekkapirkka ka. 23 strava 246w
-pitkä pirkka ka. 31 strava 359w 30A
Ehkä mä sit ensi vuonna tuun maantiepyörällä kun sen just hommasin, niin ei renkaiden hurina häiritse muita����
https://strava.app.link/vFs8RU4Bb9
Vaikka nuo tehosi eivät ole mitattuja on pakko nostaa kypärää...Viime vuonna ajoin 32+ ja roikuit koko ajan mukana.
Muistat varmaan sen naurun joka minulta lähti kun näin ekaa kertaa Kurun jälkeen siunut samassa ryhmässä. Kurun jälkeen vaan ihmettelin miten
ihmeessä pystyt sitkuttelemaan ryhmän mukana jossa mentiin sentään pitkiä pätkiä 40+ vauhtia.. No otit onkeesi neuvoni ja hommasit maantiepyörän!
Gongratulations... maantie pyöräilyssä on syttynyt uusi tähti !
30A ajoi maaliin 31 km/h keskinopeudella. Muroleeseen oli kerätty hieman nopeuspuskuria lopun vastatuulta varten, mutta ei se keskari sitten pudonnutkaan niin paljon kuin arveltiin, vaikka loppu tultiin hyvinkin rauhallisesti. Ainoa tekninen ongelma oli yksi hitaasti tyhjenevä rengas, joka saatiin paikattua Kehäkukan tauolla. Saimme viiden etukäteen nimetyn veturin lisäksi startissa yhden tutun vetorinkiin lisää ja sitten Komissa vielä pari, joten vetoryhmä oli suuren osan matkaa hyvinkin sopivan kokoinen (8). Kiitos kaikille mukanaolijoille!
Tunneliin ajaessa oli yksi kaistanerotusläpyskä jotenkin kummallisessa paikassa. Tarkoitus ilmeisesti oli estää autojen tulo oikealle kaistalle, mutta merkki jäi parijonossa ajavien väliin melko pienellä etäisyydellä. Toivottavasti siitä ei aiheutunut sen suurempaa vaaraa, koska alamäessä oli jonkin verran vauhtia ja tilanne tuli vastaan nopeasti. Maalin kanakeitto maistui!
https://www.strava.com/activities/3954115889
Hiekkapirkan hitaampi ryhmä pyöritteli reissun läpi sopuisasti.
Teknisiä tuli vain kaksi (klossin irtoaminen ja rengasrikko).
Humööri pysyi hyvänä koko ajan ja höpinä kertoi kuorman olleen suht sopiva.
Näin Stravalleni: https://www.strava.com/activities/3954911441
Siellä on pari kuvaakin.
Kiitokset ajoseuralle, veturikavereille ja Pirkan pyöräilylle!
Kiitos fiksuille vetäjille ja koko loistoporukalle, aivan mahtava tapahtuma, hieno urheiluhenki, mukavat ihmiset. Kiitos myös mahtaville maisemille, säälle ja elämälle, joka hymyilee. Kannatti tulla taas.
Sent from my iPad using Tapatalk
Kiitos kaikille 32A:n kanssapolkijoille sekä vahvajalkaisille vetureille! Erityiskiitokset myös liikentenohjaajille sekä taukopaikkojen ja lähtö/maalialueen henkilöstölle!
Muutamia pieniä teknisiä sattui matkalla. Parit ketjujen putoamiset sekä ainakin yksi rengasrikko.
Kapeentien vastatuuliosuuksilla vetoryhmä teki loistavaa työtä telaketjuvedolla ja perille pääsimme hiukan taovitettamme nopeammin. Sääkin oli aamun kosteaa tietä lukuun ottamatta oikein mukava.
Minulle tämä taisi olla 10. virallinen Pirkan pyöräily?
Oli puhetta 34-ryhmässä Kämmenniemen tauossa, teen kaiken voitavani, että se on ensi vuonna. Mitään en lupaa. Mikkelistä saakka voi tulla taas. En sano, että uudestaan, koska Mikkelin mies on ollut ennenkin ryhmässä ja tehnyt vetohommat hyvin, niin kuin moni muukin.
Kiitos ajosta koko hiekkapirkan hitaammalle ryhmälle (ja erityisesti sen vetäjille), tästä reissusta jää hyvä muisto 👍.
Kiitos ja kypärännösto kaikille 36+ ryhmässä ajaneille. Vaikka matkaan lähti alle puolet vähemmän ajajia kuin viime vuonna, tämä joukko oli timmiäkin timmimpi ja ajoaikaa tuli 6 min vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vähemmän puhetta, enemmän tekoja - ei sen huohotuksen seasta montaa sanaa kuulunut.
Reissu hoidettiin mitään säästelemättä eli suorat hillitöntä tykitystä, alamäet julmettua hurjastelua ja ylämäet aivan saatanallisella puskemisella. Himmauksesta ei puhettakaan. Ajoajan keskinopeus 37 km/h, alamäkiin mitattu maksiminopeus 67 km/h ja ylämäkiin maksimiteho 1,3 kilowattia kertonevat karusti mistä kyse. Suorilla vetomiehillä poweria meni 310-320 wattia, ylämäkiin mittarin keskiarvo heilahti yleensä reilusti 400:n päälle.
Startissa oli kahdeksan karpaasia, viimeiset 50 kilometriä ajettiin kurinalaista kyytiä viiden jannun jonossa. Siellä ei erityisemmin aurinkokansia ole.
Syvä kumarrus siis suorittajille, oli hyvä päivä.
Hieno reissu, kiitos kaikille.
Matkan varrella oli taas jonkin verran valokuvaajia. Pistäkäähän linkkiä, jos huomaatte kuvia ilmestyvän johonkin päin internettiä.
Concorde
24.08.2020, 12.21
Mutalan huudeilta bongattu kuvan kolmikko, jonka kulkineessa oli vahva kotimaisen työn jälki läsnä. Bonuksena juomasponssin laatikko tarakalla.
Iso peukku!
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20200824/1938f5074cf94b1d5168f8e57eca4fb5.jpg
ISO kiitos järjestäjille minunkin puolestani, erittäin mukava että tapahtuma saatin vietyä läpi! Kanssapolkijoita en oikein pysty "kiittämään" koska ajoin yksin koko matkan. Olen yleensä viihtynyt 36+ ryhmässä mutta tänä vuonna päätin tehdä jotain muuta. Lähdin siis pitkälle lenkille nopeusryhmien jälkeen tarkoituksena juuri vetää koko matka yksin mahdollisimman kovaa. Noin 60-kympin kohdalla olin ohittanut kaikki 28, 30 ja 32 nopeusryhmät. Välillä siis tuli aika pitkiä jaksoja kun ei näkynyt muita polkijoita. Klassikkoreitille kun käännyin niin ohitettavia löytyi koko loppumatkalle. Ajonaikainen keskari 34,2 km/h. Pidin kaksi 5 minuutin taukoa (Komi ja Murole). Vaikeinta oli Murolen jälkeen jolloin keskari tippui vastustamattomasti lähemmäs 34. Vimeisellä parilla kympillä kaivoin kellarista viimeiset voimat ja sain kehitettyä jolnkinlaisen loppukirin. Nopein kymppi 39,2 ja hitain 30,5. Wateista ja sykkeistä en osaa sanoa yhtään mitään koska en käytä wattimittaria eikä sykevyötä.
vpliedes
24.08.2020, 14.21
Kiitos ja kypärännösto kaikille 36+ ryhmässä ajaneille. Vaikka matkaan lähti alle puolet vähemmän ajajia kuin viime vuonna, tämä joukko oli timmiäkin timmimpi ja ajoaikaa tuli 6 min vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vähemmän puhetta, enemmän tekoja - ei sen huohotuksen seasta montaa sanaa kuulunut.
Reissu hoidettiin mitään säästelemättä eli suorat hillitöntä tykitystä, alamäet julmettua hurjastelua ja ylämäet aivan saatanallisella puskemisella. Himmauksesta ei puhettakaan. Ajoajan keskinopeus 37 km/h, alamäkiin mitattu maksiminopeus 67 km/h ja ylämäkiin maksimiteho 1,3 kilowattia kertonevat karusti mistä kyse. Suorilla vetomiehillä poweria meni 310-320 wattia, ylämäkiin mittarin keskiarvo heilahti yleensä reilusti 400:n päälle.
Startissa oli kahdeksan karpaasia, viimeiset 50 kilometriä ajettiin kurinalaista kyytiä viiden jannun jonossa. Siellä ei erityisemmin aurinkokansia ole.
Syvä kumarrus siis suorittajille, oli hyvä päivä.
Kiitoksia vaan seurasta, oli mahtava reissu. Täytyy kuitenkin antaa negatiivista palautetta järjestäjille. Liikenteenohjaus oli puutteellista etenkin reitin loppupuolen taajamaosuudella. Käännöksessä Aitolahdentieltä Sammon valtatielle ei ollut mitään liikenteenohjausta ja auto meinasi ajaa meidän päälle. Lisäksi tapasin aamulla miehen, joka oli ajanut pahan kolarin, kun Sammon valtatiellä oli tullut auto kolmion takaa päälle. Tämä ei tietenkään ole varsinaisesti järjestäjien syy, mutta liikenteenohjaaja olisi varmasti estänyt kyseisen tilanteen.
Kiitoksia vaan seurasta, oli mahtava reissu. Täytyy kuitenkin antaa negatiivista palautetta järjestäjille. Liikenteenohjaus oli puutteellista etenkin reitin loppupuolen taajamaosuudella. Käännöksessä Aitolahdentieltä Sammon valtatielle ei ollut mitään liikenteenohjausta ja auto meinasi ajaa meidän päälle. Lisäksi tapasin aamulla miehen, joka oli ajanut pahan kolarin, kun Sammon valtatiellä oli tullut auto kolmion takaa päälle. Tämä ei tietenkään ole varsinaisesti järjestäjien syy, mutta liikenteenohjaaja olisi varmasti estänyt kyseisen tilanteen.
Samanlaisia kokemuksia ja ajatuksia. Viitapohjaan asti homma sujui loistavasti mutta siitä eteenpäin muuttui sekavaksi. Erityisen tärkeää olisi panostaa tuolla loppupäässä ohjaukseen, kun on sata kilometriä takana vastatuulessa ei keskittymiskyky ole ainakaan allekirjoittaneella hyvä. Viitapohjan kohdalla joku mummo talutti pyörää härkäpäisesti mutta hitaasti suojatietä yli ("minä menen tästä") ja oli tosi lähellä ettei joku osallistuja häntä niitannut.
Atalan jälkeen tuleva Linnainmaan risteys oli todella sekava. Paikalla oli kaksi liikenteenohjaajaa, mutta he vain pysäyttivät autoja ja oli todella vaikea varmistua koska uskaltaa ajaa. Lisäksi omaan silmääni ei osunut mitään kylttiä reitistä, ja vaikka asun paikkakunnalla, onnistuin väsyneenä kääntymään risteyksestä väärään suuntaan (edessä ei näkynyt tuolloin yhtään pyörää jota seurata)! Melkoista luovimista tuli ja toki nolotti kun tajusin hetikohta ettei pitänyt Cittarin suuntaan kääntyä.
Komppaan myös tuossa Aitolahdentien ja Sammon valtatien risteyksessä, oli todella vaarallinen paikka ja varmasti yllättävä autoilijoille. Atala-Hakametsä välillä voisivat järjestäjät harkita myös pyöräilijöiden ohjaamista pyöräteille, koska siellä on hyvät pyörätiet. Hurjasti oli Atalassa autoliikennettä ja ikäviä paikkoja etenkin liikenteenjakajien kohdalla.
Tuota tandemia muuten ihailtiin lähdössä, onko tietoa pääsivätkö maaliin asti?
Komppaan myös tuossa Aitolahdentien ja Sammon valtatien risteyksessä, oli todella vaarallinen paikka ja varmasti yllättävä autoilijoille.
Taajamiin paluut ovat kaikissa pyörätapahtumissa haaste, johon ei oikein ole mitään patenttiratkaisua. Ainoa takuuvarmasti turvallinen olisi liikenteen sulkeminen kokonaan tai kaistottain, mutta sellaiseen ei yleensä näissä tapauksissa riitä tapahtumalla päätösvaltaa. Poistuminen kaupungista on helppo, koska se tapahtuu vähäisen liikenteen aikaan, ennustettavassa aikataulussa ja tiiviissä ryhmissä. On varsin suoraviivaista silloin rauhoittaa reitti. Paluu on näiden vastakohta: autoilijoita on paljon ja porukkaa saapuu satunnaisina aikoina pitkänä helminauhana.
Tuo Sammon valtatie oli toki normaalia tiukempi tilanne muttei silti "lähelläkään" sellaisia läheltäpiti tapauksia ja osumia, joita on vaikkapa Helsinki Velotourin käyttämässä klassikkoristeyksessä Viikin Prisman liikenneympyrässä. Sieltä on useampi Kanuunakin raahattu solisluut murtuneena lasarettiin. Paikkaan tullaan kovalla vauhdilla alamäkeä ja siinä on kaksi risteävää tietä, joiden päässä on vilkas liikenneympyrä. Näiden välissä on kirsikkana kakun päällä ison marketin parkkihallin ulosajoreitti. YouTubesta löytyy aiemmilta vuosilta kirosanojen täyttämää materiaalia kyseisestä paikasta.
Vaikka ongelmakohta on hyvin tiedossa, sen ratkaiseminen ei silti ole helppoa. Järjestäjä voi kyllä selkeästi sanoa liikenteenohjaajalle, että autot seis kun pyöriä tulee, mutta siinä kohtaa kun viidestä suunnasta on nelipyöräistä tunkemassa torvet soiden, vaatii todella natsimaista kuria ja kanttia ohjaajalta pitää SEIS-tikkari ylhäällä. Vapaaehtoistyövoima on tällaiseen toimeen varsin huonoa, koska heidän motiivinsa on olla mukana tekemässä kaikille mukava sunnuntaipäivä, kuten kuuluukin. Kaupungin paskamaisimpana lännen sheriffinä esiintyminen ei oikein kuulu toimenkuvaan.
Lisäksi ei riitä, että ohjaajia on ja että näillä on ohjeet, vaan kaikkien pitää tulkata niitä samalla tavalla. Viikissäkin on käynyt niin, että etummainen ohjaaja on päästänyt auton tielle ajatellen, että kyllä tämä yksi vielä ehtii alta pois. Seuraavan risteyksen ohjaaja on kuitenkin jo laittanut stoppia päälle ja tuloksena on ollut ruuhka, jossa on autoja ajoradalla tukkeena ja fillareita puikkelehtimassa näiden välistä.
Viikin ongelman pystyisi ratkomaan neljällä virka-asuisella ja virkavastuulla toimivalla keskenään koordinoivalla poliisilla. Yksi sisääntulevaan liikenteeseen, yksi poistuvaan ja kaksi risteysalueelle. Onko pienellä budjetilla toimivalla tapahtumalla varaa ottaa neljä poliisia yhtä ainoaa risteyttä valvomaan? Montako lisäpoliisia pitäisi Pirkassa olla?
Kunnes noihin on vastaus, ainoa periaate, joka toteutuu, on sama jota jokainen tapahtumiin osallistuva varsinkin pk-seudulla joutuu nuodattamaan: läheltä ei lasketa ja loppuihin tapauksiin on vakuutus. Onko periaate hyvä vai huono, siitä voi vääntää kriittistäkin keskustelua puoleen tai toiseen. Mutta tosiasia on se, että ellei budjetti- ja auktoriteettikysymyksiin ole vastausta, sillä keskustelulla on hirveän vähän vaikutusta lopulta toteutuvaan toimintaan. Kuten vanha sanonta kuuluu: kun kaikki on sanottu ja tehty, yleensä helvetin paljon vähemmän on tehty kuin sanottu.
Atala-Hakametsä välillä voisivat järjestäjät harkita myös pyöräilijöiden ohjaamista pyöräteille, koska siellä on hyvät pyörätiet.
Kelviä ei ikävä kyllä voi suositella näihin kohtiin. Eilen oli kova vastatuuli ja silti nopeimmalla ryhmällä oli tuossa kohtaa huippunopeus lähellä viittäkymmpiä (Garmin mittasi 48 ja risat). Toisenlaisella tuulensuunnalla ollaan helposti lähellä kuuttakymppiä. Pyöräteitä ei ole suunniteltu tuollaisille nopeuksille ja siellä ajaminen niillä nopeuksilla on liikenteestä riippumatta vaarallista. Ja jos tuota tahtia tietä ajaa parinkymmenen ajajan tiivis joukko, se on pommi, jonka ei toivo osuvan yhteenkään risteävältä tieltä tulevaan koiranulkoiluttajaan tai koululaiseen.
Isoin ongelma erityisesti lopussa on nopeimmalla ryhmällä, joka pyrkii nopeaan loppuaikaan ilman vastuuvetäjiä. Muissa ryhmissä on vetäjät kärjessä, jotka hidastavat lopun kaupunkialueella unohtaen aikatavoitteet siinä vaiheessa.
Mutta on se totta, että noihin muutamiin oikealle kääntymisiin olisi hyvä myös laittaa liikenteen ohjaajat.
Toki yksittäiset pyöräilijät saattavat myös spurtata lopussa aikatavoitteen perässä, mutta oikealle kääntyessä yksi pyörä ja auto mahtuu paremmin rinnakkain kuin isompi ryhmä.
Olikohan se Sammon valtatien kolari kolmion takaa tulleen auton kanssa pyörätiellä vai ajoradalla? Pyörätie on yleensä vaarallisempi tuossa suhteessa.
Mutalan huudeilta bongattu kuvan kolmikko, jonka kulkineessa oli vahva kotimaisen työn jälki läsnä. Bonuksena juomasponssin laatikko tarakalla.
Iso peukku!
Kolmikko lähti terälahden huollosta niin huojuen ja vaappuen liikkeelle, että oon suoranainen ihme, jos runko on kestänyt kokomatkan.
Hupilisti
24.08.2020, 21.25
Homma toimi,kuten on totuttu. Totuttuihin ilmiöihin kuuluu myös edellä menevän suorittama nenän tyhjennys takanaan tulevan silmille. Uutuutena esiteltiin urheilujuoman säännöstely yhdellä huoltopisteellä.
^ kerro vähän tarkemmin tuosta säännöstelystä, niin saadaan asia korjattua seuraaville kerroille.
Nenän tyhjennys on huono tapa ajaessa, harmitonta yksin ajaessa, mutta porukkalenkkeilyä harrastava osaa sen jättää pois porukassa. Nyt korona-aikaan on koitettu erityisesti tästä muistuttaa.
Itse pidän mikrokuituliinaa paidan taskussa ja niistän siihen.
Ei pitäisi olla niin vaikeaa...
Lähetetty minun GM1913 laitteesta Tapatalkilla
Vinkki: Nenän voi pyyhkiä ajohanskaan nenän pyyhkimiseen tarkoitetulla kohdalla ("cycling glove nose wipe").
Nyt on läskillä menty:
-pitkä pirkka ka. 31 strava 359w 30A
https://strava.app.link/vFs8RU4Bb9
Jos teholukemat eivät tule mittarista, Stravan tehoarvioita kannattaa tulkata ohjeellisina, koska Strava koettaa parhaansa mukaan räknata arvoja tehden arvioita vierimisvastuksesta, ajoasennosta, peesistä, korkeusprofiilista, jne. Jos noista jokin ei täsmää Stravan oletuksiin, lopputulema voi mennä suuntaan tai toiseen pieleen. Näistä ilmanvastus on vaikein, koska Stravalla ei voi olla mitään tietoa missä asennossa polkija on ajanut. Strava itse toteaa, että arvio pätee parhaiten hitaisiin pitkiin nousuihin, joissa ilmanvastuksen osuus kokonaisvastuksesta on mahdollisimman pieni.
Vertailun vuoksi: ajallisesti samanpituinen ammattilaispyöräily kuin Pitkä Pirkka on esim Paris-Roubaix (250 km, reilut 6h). "Hell of the North" on ansainnut maineensa kenties kovimpana yhden päivän kisana, koska mukulakivillä ajo vaatii todella jerkkua reisistä ja tehokkaasti estää peesin etuja. Kisa on voitettu esim 2016 vuonna 315 watin keskitehoilla. Tyypillisesti ammattilaisilla mittari näyttää lopussa keskitehoksi 310-350 wattia.
Siis jos oma tulos alkaa näyttämään yli kolmesataa kuuden tunnin urakalle, kannattaa jättää päivätyö ja hankkia miljoonasopimus jostain isohkosta pyöräilytallista.
Ennen irtisanoutumista voi luvut vielä tarkastaa kertaalleen. Mikäli pyörässä ei ole tehomittaria, paremman arvion tehoista saa jollain mittarilla, joka mittaa työtä ts energiaa. Tämä siksi, että työ on suoraan tehon integraali ajan yli ja helppo muuntaa matemaattisen tarkasti. Sykevyö antaa aika hyviä arvioita kunhan sukupuoli, ikä ja paino on syötetty oikein. Sen lisäksi pitää arvioida tehosuhde ts miten suuri osa tästä energiasta siirtyy polkimiin (loppu menee lämmöntuotantoon, muihin lihaksiin, ruuansulatukseen, hermoston toimintaan ja viiman mukana harakoille).
Esim tuon Strava-linkin mukaan energiankulutus oli 4300 kcal. Koska keskiteho on energia / (ajoaika tunteina * 3.6), mikäli kehon tehosuhteeksi oletetaan tyypillinen n 24%, tuosta saadaan keskitehoksi 7 tunnin ajolle 171 wattia. Se taas on suunnilleen se, mitä n 80 kiloinen maantiepyöräilijä tarvitsee reilun 30 km/h vauhtiin ilman peesiä (2,1 w / kg).
24-25% tehosuhde on melko tarkka ja kaava pätee hämmästyttävän hyvin. Mittaan omia ajojani sekä polkimen tehomittarilla että sykkeellä ja jos niiden lukemia tarkastaa ristiin, poikkeama on 2-3% luokkaa eli aika sama virhemarginaali kuin mitä kaavalle on muuallakin havaittu. Joten jos itse ei halua laittaa ropojaan monen sadan euron tehomittariin, muutaman kympin sykevyö antaa lähes samat tulokset (tosin vain keskitehoihin, ajon profiilia on paljon vaikeampi luvuista ottaa irti). Tässä tapauksessa siis se tarkoittaisi, että todellinen keskiteho on ollut välillä 166-176w.
Läskin renkaat ovat toki raskaammat kuin maantiepyörän, mutta eivät silti varsinaisesti se suurin vastus. 30 km/h nopeudessa maantiepyörällä vierimisvastus on 20% kokonaisvastuksesta, ilmanvastus 80%. Suhde pysyy aika samana läskipyörällä, koska siinä ajoasento on pystympi, joten myös ilmanvastuksen osuus on suurempi. Mikä taas tarkoittaa, että läskillä saa itse asiassa joukon peesistä suhteessa vähintään yhtä paljon etua ellei enemmänkin kuin maantiepyörällä. Mitä pystymmässä ajat, sitä enemmän suhteessa yksinajoon ryhmän imu auttaa. Ja tämä taas antaa noista tehoista päätellen nyrkkisäännön, että aika ja matka jonka läskillä pystyy ajamaan peesissä on sama kuin aika ja matka, joka maantiepyörällä menisi yksin ilman peesiä.
Kun ajetaan ryhmässä, perussääntö on, että ryhmä antaa 3-4 km/h etua yksin ajamiseen verrattuna. Jos siis 30 km/h menee läskipyörällä ryhmässä, silloin 34 km/h pitäisi onnistua maantiepyörällä vetoringissä mukana. Matti ajoi 34 ryhmän veturina lenkin aikaan 6h 42min (tehollinen) ja on saanut sykemittarin mukaan 3940 kcal kulutuksen. Jos luvun muuntaa samalla kaavalla keskitehoksi, saadaan tulokseksi 165 wattia.
Eli nuo peukalosäännöt menevät aidoilla luvuilla ristiin tarkastettuna aika nätisti samoihin.
Shamrock
24.08.2020, 23.34
36+ porukalle kiitokset ja iso peukun nosto.
Muroleen tauon jälkeen loppumatka oli melkoista elävältä teurastamista, mutta hyvin pysyi jäljellä oleva porukka kasassa eikä vauhdista tingitty. Kovaa työtä kaikki tekivät ��
Jos teholukemat eivät tule mittarista, Stravan tehoarvioita kannattaa tulkata ohjeellisina, koska Strava koettaa parhaansa mukaan räknata arvoja tehden arvioita vierimisvastuksesta, ajoasennosta, peesistä, korkeusprofiilista, jne. Jos noista jokin ei täsmää Stravan oletuksiin, lopputulema voi mennä suuntaan tai toiseen pieleen. Näistä ilmanvastus on vaikein, koska Stravalla ei voi olla mitään tietoa missä asennossa polkija on ajanut. Strava itse toteaa, että arvio pätee parhaiten hitaisiin pitkiin nousuihin, joissa ilmanvastuksen osuus kokonaisvastuksesta on mahdollisimman pieni. Vertailun vuoksi: ajallisesti samanpituinen ammattilaispyöräily kuin Pitkä Pirkka on esim Paris-Roubaix (250 km, reilut 6h). "Hell of the North" on ansainnut maineensa kenties kovimpana yhden päivän kisana, koska mukulakivillä ajo vaatii todella jerkkua reisistä ja tehokkaasti estää peesin etuja. Kisa on voitettu esim 2016 vuonna 315 watin keskitehoilla. Tyypillisesti ammattilaisilla mittari näyttää lopussa keskitehoksi 310-350 wattia. Siis jos oma tulos alkaa näyttämään yli kolmesataa kuuden tunnin urakalle, kannattaa jättää päivätyö ja hankkia miljoonasopimus jostain isohkosta pyöräilytallista. Ennen irtisanoutumista voi luvut vielä tarkastaa kertaalleen. Mikäli pyörässä ei ole tehomittaria, paremman arvion tehoista saa jollain mittarilla, joka mittaa työtä ts energiaa. Tämä siksi, että työ on suoraan tehon integraali ajan yli ja helppo muuntaa matemaattisen tarkasti. Sykevyö antaa aika hyviä arvioita kunhan sukupuoli, ikä ja paino on syötetty oikein. Sen lisäksi pitää arvioida tehosuhde ts miten suuri osa tästä energiasta siirtyy polkimiin (loppu menee lämmöntuotantoon, muihin lihaksiin, ruuansulatukseen, hermoston toimintaan ja viiman mukana harakoille). Esim tuon Strava-linkin mukaan energiankulutus oli 4300 kcal. Koska keskiteho on energia / (ajoaika tunteina * 3.6), mikäli kehon tehosuhteeksi oletetaan tyypillinen n 24%, tuosta saadaan keskitehoksi 7 tunnin ajolle 171 wattia. Se taas on suunnilleen se, mitä n 80 kiloinen maantiepyöräilijä tarvitsee reilun 30 km/h vauhtiin ilman peesiä (2,1 w / kg). 24-25% tehosuhde on melko tarkka ja kaava pätee hämmästyttävän hyvin. Mittaan omia ajojani sekä polkimen tehomittarilla että sykkeellä ja jos niiden lukemia tarkastaa ristiin, poikkeama on 2-3% luokkaa eli aika sama virhemarginaali kuin mitä kaavalle on muuallakin havaittu. Joten jos itse ei halua laittaa ropojaan monen sadan euron tehomittariin, muutaman kympin sykevyö antaa lähes samat tulokset (tosin vain keskitehoihin, ajon profiilia on paljon vaikeampi luvuista ottaa irti). Tässä tapauksessa siis se tarkoittaisi, että todellinen keskiteho on ollut välillä 166-176w. Läskin renkaat ovat toki raskaammat kuin maantiepyörän, mutta eivät silti varsinaisesti se suurin vastus. 30 km/h nopeudessa maantiepyörällä vierimisvastus on 20% kokonaisvastuksesta, ilmanvastus 80%. Suhde pysyy aika samana läskipyörällä, koska siinä ajoasento on pystympi, joten myös ilmanvastuksen osuus on suurempi. Mikä taas tarkoittaa, että läskillä saa itse asiassa joukon peesistä suhteessa vähintään yhtä paljon etua ellei enemmänkin kuin maantiepyörällä. Mitä pystymmässä ajat, sitä enemmän suhteessa yksinajoon ryhmän imu auttaa. Ja tämä taas antaa noista tehoista päätellen nyrkkisäännön, että aika ja matka jonka läskillä pystyy ajamaan peesissä on sama kuin aika ja matka, joka maantiepyörällä menisi yksin ilman peesiä. Kun ajetaan ryhmässä, perussääntö on, että ryhmä antaa 3-4 km/h etua yksin ajamiseen verrattuna. Jos siis 30 km/h menee läskipyörällä ryhmässä, silloin 34 km/h pitäisi onnistua maantiepyörällä vetoringissä mukana. Matti ajoi 34 ryhmän veturina lenkin aikaan 6h 42min (tehollinen) ja on saanut sykemittarin mukaan 3940 kcal kulutuksen. Jos luvun muuntaa samalla kaavalla keskitehoksi, saadaan tulokseksi 165 wattia. Eli nuo peukalosäännöt menevät aidoilla luvuilla ristiin tarkastettuna aika nätisti samoihin.
'Tehoista' jäi kesken yhteyskatkoksen takia. Siis mistäpä tuo energialukema mittauksiin ilmestyy? Mikä anturi sitä mittaa, eikö sekin ole puolittaista arvaamista?
Jos teholukemat eivät tule mittarista, Stravan tehoarvioita kannattaa tulkata ohjeellisina, koska Strava koettaa parhaansa mukaan räknata arvoja tehden arvioita vierimisvastuksesta, ajoasennosta, peesistä, korkeusprofiilista, jne. Jos noista jokin ei täsmää Stravan oletuksiin, lopputulema voi mennä suuntaan tai toiseen pieleen. Näistä ilmanvastus on vaikein, koska Stravalla ei voi olla mitään tietoa missä asennossa polkija on ajanut. Strava itse toteaa, että arvio pätee parhaiten hitaisiin pitkiin nousuihin, joissa ilmanvastuksen osuus kokonaisvastuksesta on mahdollisimman pieni. Vertailun vuoksi: ajallisesti samanpituinen ammattilaispyöräily kuin Pitkä Pirkka on esim Paris-Roubaix (250 km, reilut 6h). "Hell of the North" on ansainnut maineensa kenties kovimpana yhden päivän kisana, koska mukulakivillä ajo vaatii todella jerkkua reisistä ja tehokkaasti estää peesin etuja. Kisa on voitettu esim 2016 vuonna 315 watin keskitehoilla. Tyypillisesti ammattilaisilla mittari näyttää lopussa keskitehoksi 310-350 wattia. Siis jos oma tulos alkaa näyttämään yli kolmesataa kuuden tunnin urakalle, kannattaa jättää päivätyö ja hankkia miljoonasopimus jostain isohkosta pyöräilytallista. Ennen irtisanoutumista voi luvut vielä tarkastaa kertaalleen. Mikäli pyörässä ei ole tehomittaria, paremman arvion tehoista saa jollain mittarilla, joka mittaa työtä ts energiaa. Tämä siksi, että työ on suoraan tehon integraali ajan yli ja helppo muuntaa matemaattisen tarkasti. Sykevyö antaa aika hyviä arvioita kunhan sukupuoli, ikä ja paino on syötetty oikein. Sen lisäksi pitää arvioida tehosuhde ts miten suuri osa tästä energiasta siirtyy polkimiin (loppu menee lämmöntuotantoon, muihin lihaksiin, ruuansulatukseen, hermoston toimintaan ja viiman mukana harakoille). Esim tuon Strava-linkin mukaan energiankulutus oli 4300 kcal. Koska keskiteho on energia / (ajoaika tunteina * 3.6), mikäli kehon tehosuhteeksi oletetaan tyypillinen n 24%, tuosta saadaan keskitehoksi 7 tunnin ajolle 171 wattia. Se taas on suunnilleen se, mitä n 80 kiloinen maantiepyöräilijä tarvitsee reilun 30 km/h vauhtiin ilman peesiä (2,1 w / kg). 24-25% tehosuhde on melko tarkka ja kaava pätee hämmästyttävän hyvin. Mittaan omia ajojani sekä polkimen tehomittarilla että sykkeellä ja jos niiden lukemia tarkastaa ristiin, poikkeama on 2-3% luokkaa eli aika sama virhemarginaali kuin mitä kaavalle on muuallakin havaittu. Joten jos itse ei halua laittaa ropojaan monen sadan euron tehomittariin, muutaman kympin sykevyö antaa lähes samat tulokset (tosin vain keskitehoihin, ajon profiilia on paljon vaikeampi luvuista ottaa irti). Tässä tapauksessa siis se tarkoittaisi, että todellinen keskiteho on ollut välillä 166-176w. Läskin renkaat ovat toki raskaammat kuin maantiepyörän, mutta eivät silti varsinaisesti se suurin vastus. 30 km/h nopeudessa maantiepyörällä vierimisvastus on 20% kokonaisvastuksesta, ilmanvastus 80%. Suhde pysyy aika samana läskipyörällä, koska siinä ajoasento on pystympi, joten myös ilmanvastuksen osuus on suurempi. Mikä taas tarkoittaa, että läskillä saa itse asiassa joukon peesistä suhteessa vähintään yhtä paljon etua ellei enemmänkin kuin maantiepyörällä. Mitä pystymmässä ajat, sitä enemmän suhteessa yksinajoon ryhmän imu auttaa. Ja tämä taas antaa noista tehoista päätellen nyrkkisäännön, että aika ja matka jonka läskillä pystyy ajamaan peesissä on sama kuin aika ja matka, joka maantiepyörällä menisi yksin ilman peesiä. Kun ajetaan ryhmässä, perussääntö on, että ryhmä antaa 3-4 km/h etua yksin ajamiseen verrattuna. Jos siis 30 km/h menee läskipyörällä ryhmässä, silloin 34 km/h pitäisi onnistua maantiepyörällä vetoringissä mukana. Matti ajoi 34 ryhmän veturina lenkin aikaan 6h 42min (tehollinen) ja on saanut sykemittarin mukaan 3940 kcal kulutuksen. Jos luvun muuntaa samalla kaavalla keskitehoksi, saadaan tulokseksi 165 wattia. Eli nuo peukalosäännöt menevät aidoilla luvuilla ristiin tarkastettuna aika nätisti samoihin.
36+ porukalle kiitokset ja iso peukun nosto.
Muroleen tauon jälkeen loppumatka oli melkoista elävältä teurastamista, mutta hyvin pysyi jäljellä oleva porukka kasassa eikä vauhdista tingitty. Kovaa työtä kaikki tekivät ��Se oli tää 36+ ryhmä jota matkan päästä seurailin. Vauhtia oli kivasti. Tuli kyllä sellanen olo että olisinpa ollu mukana, ehkä ensvuonna tempotangot veke ja mukaan... Tosin ehkä tipahtaisin hapoille heti alussa jos lähtevät kuin jänis makuulta tuota vauhtia. Vanhalla ehdi kone "lämpiämään".
Esim tuon Strava-linkin mukaan energiankulutus oli 4300 kcal. Koska keskiteho on energia / (ajoaika tunteina * 3.6), mikäli kehon tehosuhteeksi oletetaan tyypillinen n 24%, tuosta saadaan keskitehoksi 7 tunnin ajolle 171 wattia. Se taas on suunnilleen se, mitä n 80 kiloinen maantiepyöräilijä tarvitsee reilun 30 km/h vauhtiin ilman peesiä (2,1 w / kg).
Kun ajetaan ryhmässä, perussääntö on, että ryhmä antaa 3-4 km/h etua yksin ajamiseen verrattuna. Jos siis 30 km/h menee läskipyörällä ryhmässä, silloin 34 km/h pitäisi onnistua maantiepyörällä vetoringissä mukana. Matti ajoi 34 ryhmän veturina lenkin aikaan 6h 42min (tehollinen) ja on saanut sykemittarin mukaan 3940 kcal kulutuksen. Jos luvun muuntaa samalla kaavalla keskitehoksi, saadaan tulokseksi 165 wattia.
Eli nuo peukalosäännöt menevät aidoilla luvuilla ristiin tarkastettuna aika nätisti samoihin.
Hyvää pohdintaa ja olen pitkälti samaa mieltä noista tehoista. Oma on todennäköisesti hieman korkeampi kuin tuo 165 w. Koska painoni on noin 100 kg ja vaikka peesin apu olisi 5 km/h niin yksin ajaessa vauhti olisi ollut 30 km/h ja 2,1 w/kg olisi tuottanut 210 w keskitehon. Oikea arvo lienee noiden kahden luvun välissä ja alle 200 w. Strava antaa luvuksi 269 w, joka on yläkantissa varmasti.
Katselin tuossa aikaisempia lenkkejäni ja edellisen lauantain Panssarimuseon lenkillä keskisyke oli 160 ja laskennallinen keskiteho 207 w. Pirkan keskisyke 156 ja -teho 165 w. Panssarimuseon lenkki oli maastollisesti huomattavasti helpompi, jolloin peesin hyöty oli merkittävästi parempi. Molempien reissujen todellinen keskinopeus on samaa luokkaa, koska tuossa Panssimuseon lenkissä on mukana hitaat siirtymät. Strava antoi Panssarimuseon lenkille keskitehoksi 209 w, joka on uskottava luku.
Aikanaan kun suunnittelin ensimmäisen 600 km ajon alle 24 tuntiin, niin samoja kaavoja käyttäen päädyin siihen, että minun pitää ajaa noin 140 w keskitehoilla. Käytin aikaisempia lenkkejä arviona ja sekä tuulen, korkeuseron ja ajoasennon huomioivaa laskinta (en muista mistä sen löysin). Ajoin silloin 23 tuntiin (ajoaika 21,21), laskennallinen keskiteho 155 w ja syke 136, joka on ymmärrettävästi pk-alueella. Ehkä olin silloin paremmassa kunnossa, mutta siitäkin päätellen tuo 165 w on hieman alakantissa. Painoa taisi olla silloin (vuonna 2012) kolme kiloa vähemmän.
'Tehoista' jäi kesken yhteyskatkoksen takia. Siis mistäpä tuo energialukema mittauksiin ilmestyy? Mikä anturi sitä mittaa, eikö sekin ole puolittaista arvaamista?
Sykemittarista. Esim Matin lokista näkee, että sellainen oli rinnassa ajon aikana. Samanpainoisten, -ikäisten ja samaa sukupuolta edustavien ihmisten energiankulutus on tilastollisesti hyvin samanlainen samalla sykealueella. Siksi sykkeestä voi mitata paljonko energiaa suoritukseen kului.
Verska-Vesa
25.08.2020, 11.47
Viitapohjan kohdalla joku mummo talutti pyörää härkäpäisesti mutta hitaasti suojatietä yli ("minä menen tästä") ja oli tosi lähellä ettei joku osallistuja häntä niitannut.
Itse en ole ikinä Lilliputtipirkkaa pidempään matkaan osallistunut, joten en oikeasti yhtään tiedä mistä puhun, mutta ei kai tällainen ei-suljetuilla teillä liikenteen seassa ajettava tapahtuma vapauta noudattamasta liikennesääntöjä?
Painoa taisi olla silloin (vuonna 2012) kolme kiloa vähemmän.
Kannattaa huomata, että Pirkka on lenkki, joka päättyy samaan pisteeseen kuin mistä se alkoi. Koska korkeusero on nolla, potentiaalienergian muutos on nolla. Toisin sanoen täsmälleen kaikki energia, jonka ylämäissä laitat painovoiman voittamiseen, saat saman takaisin alamäissä. Siksi teoriassa painolla ei ole mitään vaikutusta kulutettuun energiaan eikä sitä myötä keskitehoon.
Tämä teoriassa. Käytännössä mitä isompi ajaja, sitä suurempi etupinta-ala. Ilmanvastusta vastaan tapeltu energia menee kaikki hukkaan. Edelleen, energian tuottaa dynaaminen lihas, ei täydellinen kone ja mitä kovempia hetkittäisiä tehoja se mäissä joutuu tuottamaan, sitä nopeammin se väsyy. Mutta nämäkään eivät ole pääosin elopainon funktioita vaan ajotekniikan. Hyvällä ajoasennolla ja mäkien rytmityksellä on paljon suurempi vaikutus. Siksi väärällä rytmillä mäkeen puskeva 60-kiloinen tilttaa helpommin kuin omaa tahtia polkeva 100-kiloinen. Ja juuri tähän perustuu kisoissa käytetty iskeminen taktiikkana. Lisäksi koska nuo asiat eivät ole myöskään Stravan tiedossa, siksi sieltä tulevat laskennalliset tehot ovat kokolailla arvauksia.
Kolmen kilon painoero ei ajajan pinta-alaan vaikuta ellei paino satu olemaan lähtöisin hartijoista. Jos se on lähtöisin vatsan seudulta, yllättäen painavampi voi ajaa lenkin kevyemmin ts pienemmillä tehoilla, sillä pyöreä muoto lantion kohdalla vähentää ajajan ilmanvastusta. Tämän vuoksi UCI erikseen kieltää kilpailusäännöissä juomien kantamisen vatsan seudulla vyölaukussa.
Pieni painoero on muutenkin normaalia jo pelkän suorituksen aikana. Oma painoni on parhaimmillaan pudonnut 4 kiloa yhden ajon aikana, johtuen hikoilusta ja nestehukasta.
Itse en ole ikinä Lilliputtipirkkaa pidempään matkaan osallistunut, joten en oikeasti yhtään tiedä mistä puhun, mutta ei kai tällainen ei-suljetuilla teillä liikenteen seassa ajettava tapahtuma vapauta noudattamasta liikennesääntöjä?
Ei vapauta, mutta se vaatii niiden noudattamisen tulkkausta toisenlaisella tavalla. Liikennesäännöt on tehty niin, että normaalioloissa liikenteessä liikkuvista merkittävän osan tekniikka ja havainnointikyky riittää vaarojen välttämiseen. Tämä on liikennesääntöjen laatimisen perusperiaate. Jos normaaliolot eivät päde, ei päde periaatekaan. Silloin liikennesääntöjen mukaan ajava voi tosiasiassa olla vaarallisempi kuin liikennesääntöjä vastaan ajava.
Maantiepyörillä tehtävä ryhmäajo ei ole tällainen normaalitilanne, koska siinä ei esim noudateta turvavälejä lainkaan. Jos edessä on 10 kuskia isona rykelmänä ja oma etäisyys näihin puoli metriä, juuri kenenkään reagointikyky ei riitä joukon eteen päätyvän yllättävän esteen - kuten pyörää taluttavan mummon - väistämiseen. Liikennesäännöillä ei siksi ole ajoturvallisuuden kanssa juuri mitään tekemistä tuossa tilanteessa. Koska tilanteesta ei saa turvallista säännöillä, se on tehtävä muulla tavoin ja tuo tapa on liikenteenohjaus. Ja sen puutteesta tai puuttumattomuudesta tämä keskustelu lähti.
Strava antoi Panssarimuseon lenkille keskitehoksi 209 w, joka on uskottava luku.
Kannattaa vertailla näitä keskinopeuksiin. Yli 200w keskiteho yleensä tarkoittaa, että yksin ajettaessa keskinopeus on jossain 33-34 km/h paikkeilla. Jos nopeus on hitaampi tai matkalla saa peesiä, vaadittu teho putoaa jyrkästi, koska ilmanvastus kasvaa nopeuden neliöön.
F. Kotlerburg
25.08.2020, 12.30
Itse en ole ikinä Lilliputtipirkkaa pidempään matkaan osallistunut, joten en oikeasti yhtään tiedä mistä puhun, mutta ei kai tällainen ei-suljetuilla teillä liikenteen seassa ajettava tapahtuma vapauta noudattamasta liikennesääntöjä?
Ei mutta maantiepyörän päälle istuminen vapauttaa.
onnimanni
25.08.2020, 13.05
Kannattaa huomata, että Pirkka on lenkki, joka päättyy samaan pisteeseen kuin mistä se alkoi. Koska korkeusero on nolla, potentiaalienergian muutos on nolla. Toisin sanoen täsmälleen kaikki energia, jonka ylämäissä laitat painovoiman voittamiseen, saat saman takaisin alamäissä. Siksi teoriassa painolla ei ole mitään vaikutusta kulutettuun energiaan eikä sitä myötä keskitehoon.
Tämä teoriassa. Käytännössä mitä isompi ajaja, sitä suurempi etupinta-ala. Ilmanvastusta vastaan tapeltu energia menee kaikki hukkaan. Edelleen, energian tuottaa dynaaminen lihas, ei täydellinen kone ja mitä kovempia hetkittäisiä tehoja se mäissä joutuu tuottamaan, sitä nopeammin se väsyy. Mutta nämäkään eivät ole pääosin elopainon funktioita vaan ajotekniikan. Hyvällä ajoasennolla ja mäkien rytmityksellä on paljon suurempi vaikutus. Siksi väärällä rytmillä mäkeen puskeva 60-kiloinen tilttaa helpommin kuin omaa tahtia polkeva 100-kiloinen. Ja juuri tähän perustuu kisoissa käytetty iskeminen taktiikkana. Lisäksi koska nuo asiat eivät ole myöskään Stravan tiedossa, siksi sieltä tulevat laskennalliset tehot ovat kokolailla arvauksia.
.
Painolla on iso merkitys pyöräilyssä. W/kg samalla teholla suurempi kevyellä kaverilla ja vaikuttaa myös tasaisella ajossa.
Hyvää pohdintaa.. oot varmaan oikeessa...
Referenssinä poljin 2vkoa sitten Klassikon Pirkkalasta käsin eli 145km Bianchilla, moving time 4:56, 3200kcal, avg power strava 203W, keskisyke 145, mun juoksun vk-alue on 140-160, syke oli PKlla 1h15, 20min anaerob.
sun teoria ei ota huomioon läskin välityksiä ja raskautta, huom. Kun muut jonossa rullaa, niin mä poljen puolet siitä ajasta, ei todella paljon enemmän. Mulla 38 eturatas. työkaverille aprikoin, miksi kadenssianturit ei mittaa poljinaikaa, eli kauan on poljettu/rullailtu...
huom. Stravassa läski on määritelty 15kg maastopyöräksi, se vaikuttaa varmaan rajusti stravan watteihin
Painolla on iso merkitys pyöräilyssä. W/kg samalla teholla suurempi kevyellä kaverilla ja vaikuttaa myös tasaisella ajossa.
Tasaisella se nimenomaan ei vaikuta. Jos korkeusero on nolla ja ilmanvastus ajajilla sama, se jolla on korkeampi absoluuttinen teho pääsee lujempaa painosta riippumatta. Tämän vuoksi ratapyöräilijät ovat isoja äijiä ja Tour de France -kiipijät pieniä.
Eroa tulee silloin, jos a) nopeus vaihtelee ja nopeudesta riippuu pysytkö peesissä vai ei, koska painon suhde tehoon määrää kiihtyvyyden, b) paino vaikuttaa kropan muotoon ts ilmanvastukseen, tai c) korkeus kasvaa ts joutuu kiipeämään. Mikäli nuo kolme tekijää poistetaan, W/kg ei vaikuta ajosuoritukseen.
Verska-Vesa
25.08.2020, 13.21
Ei vapauta, mutta se vaatii niiden noudattamisen tulkkausta toisenlaisella tavalla. Liikennesäännöt on tehty niin, että normaalioloissa liikenteessä liikkuvista merkittävän osan tekniikka ja havainnointikyky riittää vaarojen välttämiseen. Tämä on liikennesääntöjen laatimisen perusperiaate. Jos normaaliolot eivät päde, ei päde periaatekaan. Silloin liikennesääntöjen mukaan ajava voi tosiasiassa olla vaarallisempi kuin liikennesääntöjä vastaan ajava.
Maantiepyörillä tehtävä ryhmäajo ei ole tällainen normaalitilanne, koska siinä ei esim noudateta turvavälejä lainkaan. Jos edessä on 10 kuskia isona rykelmänä ja oma etäisyys näihin puoli metriä, juuri kenenkään reagointikyky ei riitä joukon eteen päätyvän yllättävän esteen - kuten pyörää taluttavan mummon - väistämiseen. Liikennesäännöillä ei siksi ole ajoturvallisuuden kanssa juuri mitään tekemistä tuossa tilanteessa. Koska tilanteesta ei saa turvallista säännöillä, se on tehtävä muulla tavoin ja tuo tapa on liikenteenohjaus. Ja sen puutteesta tai puuttumattomuudesta tämä keskustelu lähti.
Eikös tästä päästä siihen loogiseen johtopäätökseen, että maantiepyörillä tehtävää ryhmäajoa ei siinä tapauksessa pidä tehdä yleisillä teillä, vaan ainoastaan suljetuilla teillä?
Eihän ralliautollakaan saa harjoitella liikennesäännöistä välittämättä muuta kuin huolellisesti suljetulla tiellä.
Kannattaa vertailla näitä keskinopeuksiin. Yli 200w keskiteho yleensä tarkoittaa, että yksin ajettaessa keskinopeus on jossain 33-34 km/h paikkeilla. Jos nopeus on hitaampi tai matkalla saa peesiä, vaadittu teho putoaa jyrkästi, koska ilmanvastus kasvaa nopeuden neliöön.
Tiedän sen. Pirkan keskinopeus oli 3 km/h korkeampi, mutta nopean ajon keskinopeus samaa luokkaa. Hitaat siirtymät yksin ajettuna oli Panssarimuseon lenkissä mukana ja Pirkassa peesiä oli enemmän. Siksi pidän noita lenkkejä aika vertailukelpoisina. Minulla yksin ajettuna 34 km/h vaatii noin 250 w laskennallisen keskitehon normaalimaastossa ja tuo on alaotteella ajettuna, aerotankoja en omista.
sun teoria ei ota huomioon läskin välityksiä ja raskautta, huom. Kun muut jonossa rullaa, niin mä poljen puolet siitä ajasta, ei todella paljon enemmän.
Kyllä se huomioi. Kuten todettua, työ on tehon integraali koko suoritusajan yli ja tässä tapauksessa tuo työ on mitattu. Kun poljet, se kuluttaa energiaa ja tämä summautuu kokonaisenergiaan riippumatta siitä koska poljen. Koska kokonaisenergia oli annettu ja mukana kaavassa, silloin kaikki polkemisaika on huomioitu, riippumatta siitä miten se suhteutuu muiden polkemisaikaan.
Eturattaan koolla ei ole merkitystä, koska välitykseen vaikuttaa myös takaratas ja takarenkaan ulkokehän mitta. Ja niistä riippumatta näilläkään ei ole merkitystä, koska tässä lasketaan jalkojen tehontuottoa kaavalla joka perustuu kropan energiankulutukseen. Vatsan ja jalkojen välissä ei ole pyörää eikä välityksiä, joten ne eivät tähän laskelmaan vaikuta.
Nopeutta eri välineillä voi sitten teoretisoida ja vertailla eri välineitä. Tiehen välittyvä teho on sama kuin jaloista lähtevä teho ellei välissä ole merkittävää hävikkiä. Siihen vaikuttavaa eroa tuskin on vaihteistossa, läskin ketju on ihan yhtä hyvä tai huono kuin maantiepyörän. Läskin rengas on merkittävä hävikki vierimisvastuksen takia, mutta ajoasennon takia sen suhde ilmanvastukseen on samankaltainen maantiepyörään (20/80 -suhde) johtuen siitä, että läskillä ajaa pystymmässä.
Kannattaa huomata, että Pirkka on lenkki, joka päättyy samaan pisteeseen kuin mistä se alkoi. Koska korkeusero on nolla, potentiaalienergian muutos on nolla. Toisin sanoen täsmälleen kaikki energia, jonka ylämäissä laitat painovoiman voittamiseen, saat saman takaisin alamäissä. Siksi teoriassa painolla ei ole mitään vaikutusta kulutettuun energiaan eikä sitä myötä keskitehoon.
Tämä teoriassa. Käytännössä mitä isompi ajaja, sitä suurempi etupinta-ala. Ilmanvastusta vastaan tapeltu energia menee kaikki hukkaan. Edelleen, energian tuottaa dynaaminen lihas, ei täydellinen kone ja mitä kovempia hetkittäisiä tehoja se mäissä joutuu tuottamaan, sitä nopeammin se väsyy. Mutta nämäkään eivät ole pääosin elopainon funktioita vaan ajotekniikan. Hyvällä ajoasennolla ja mäkien rytmityksellä on paljon suurempi vaikutus. Siksi väärällä rytmillä mäkeen puskeva 60-kiloinen tilttaa helpommin kuin omaa tahtia polkeva 100-kiloinen. Ja juuri tähän perustuu kisoissa käytetty iskeminen taktiikkana. Lisäksi koska nuo asiat eivät ole myöskään Stravan tiedossa, siksi sieltä tulevat laskennalliset tehot ovat kokolailla arvauksia.
Periaatteessa näin, mutta käytännössä potentiaalienergiaa hukkuu ilmanvastukseen. Lisäksi ryhmässä ajaminen vaatii aina jarrujen käyttöä. Eli minkä ylämäessä häviät sitä et alamäessä voita takaisin.
Yhden kuskin kanssa juttelin (varmaan alle 80 kg), niin hänen keskitehot (mittarin kertomat) oli lähtö - Kehäkukka 164 w ja Kehäkukka - Luhalahti 204 w. Jälkimmäinen väli mentiin kyllä liian paljon yli speksin.
Eikös tästä päästä siihen loogiseen johtopäätökseen, että maantiepyörillä tehtävää ryhmäajoa ei siinä tapauksessa pidä tehdä yleisillä teillä, vaan ainoastaan suljetuilla teillä?
Eihän ralliautollakaan saa harjoitella liikennesäännöistä välittämättä muuta kuin huolellisesti suljetulla tiellä.
Päätelmästä ensimmäinen osa meni oikein, toinen väärin. Kyllä, liikenteenohjauksen nimenomainen tavoite on estää liikennettä ja siten luoda suljettu tie. Se on suositeltavaa tällaisiin tapahtumiin.
Jälkimmäinen on se ikuinen aivopieru, jota saa aina korjata, koska siitä puuttuu suhteellisuus kokonaan. Se on sama kuin sanoisi, että koska talvella korvat jäätyy ilman pipoa, myös kesällä pitää käyttää lakkia. Missä nyt ei ole hevonhelvettiäkään järkeä.
Yhteiskunnassa on useita eri toimintoja ja harrasteita, joissa asiasta koituva hyöty tulee suhteuttaa siitä koettuun riskiin. Ralliauto painaa tonnin ja kulkee kahtasataa. Se osuessaan tappaa lähes satavarmasti. Pyöräilijä välineineen painaa sata kiloa ja kulkee kolmea kymppiä. Osuessaan se aiheuttaa yleensä mustelmia, toisinaan murtumia. Tapauksia, joissa pyöräilijän yliajo olisi aiheuttanut kuoleman on niin harvassa, että saa tonkia todella kauas historiaan.
Tämän eron vuoksi toinen riski sallitaan, toista ei. Ihan niinkuin talvella käytetään pipoa, kesällä ei.
Riskiarvio on samanlainen kuin pyöräilykypärissä. Kypärää tulee lain mukaan käyttää mutta jos ajaa ilman, siitä ei saa sakkoja. Sakottamatta on jätetään, koska sakottaminen vähentäisi pyöräilyä. Se taas vähentäisi liikuntaa, mikä nostaisi kansassa ylipainoa ja lisäisi diabeteksesta ja sydäntaudeista johtuvia kuolemia.
Ehdoton kypäräpakko vähentäisi aivovammoista johtuvia kuolemia. Kypäräpakosta luopuminen taas vähentää verisuonitaudeista johtuvia kuolemia. Koska jälkimmäisten määrä on suomalaisten ruokailutottumusten takia suurempi, sallitaan kypärättä ajo. Samaan lopputulemaan päästäisiin pakottamalla käyttämään kypärää ja kieltämällä lenkkimakkaran myynti. Koska Suomessa tykätään lenkkimakkarasta, Suomessa saa ajaa pyörällä kypärättä.
Eikä käytetä kesällä pipoa.
Periaatteessa näin, mutta käytännössä potentiaalienergiaa hukkuu ilmanvastukseen. Lisäksi ryhmässä ajaminen vaatii aina jarrujen käyttöä. Eli minkä ylämäessä häviät sitä et alamäessä voita takaisin.
Tämä ihan totta ja sksi tuossa olikin nimenomaan puhetta etupinta-alasta ja ilmanvastuksesta. Kommentti koski oletettua tehojen eroa, jos kuskilla on enemmän tai vähemmän elopainoa päällä. Koska alamäessä häviää ilmanvastuksen takia ja koska ilmanvastus johtuu pinta-alasta eikä painosta, sen suhde paljonko häviät alamäessä vs ylämäessä kerätty energia, ei ole riippuvainen siitä paljonko painat. Tehoero on vakio ja siten kokonaistehossa ei ole eroa.
Väite yllä oli myös, että tasaisella W/kg ei vaikuta ja se toteutuu myös käytännössä. "Tasaisen" määritelmä kun on tie jossa ei ole ylämäkiä eikä alamäkiä. Siinä ei voi ylämäessä hävitä eikä alamäessä voittaa. Ilman korkeuden muutosta ei ole potentiaalienergian muutosta tai sen hävikkiä. Jarrutus on aina hävikkiä, mutta kuten yllä "eroa tulee jos nopeus vaihtelee" ja jarrujen tarkoitus on vaihtaa nopeutta, joten tämä tuli jo huomioitua.
Mutta se saivartelusta, ehkä vähän turhasta mutta parempi täsmentää. Käytännön toteutuksessa olet ihan oikeassa, koska mukana on kaikenlaisia muitakin tekijöitä. Alamäki suhteessa rokottaa enemmän kuin ylämäessä varastoon kerätty energia, koska ilmanvastus kasvaa nopeuden neliöön ja alamäessä nopeus on suurempi. Siksi, jos asian oikein optimoisi, pitäisi reitti ajaa niin, että ylämäet koettaa ajaa niin kovilla tehoilla kuin mahdollista ja alamäet rullata. Silloin ilmanvastuksen hävikki on minimoitu. Se, että himmataan ylämäet on tehon kannalta haitallista (siitä, että pumppu pettää ja oksettaa en puhu mitään, se on eri keskustelu).
Yli 200w keskiteho yleensä tarkoittaa, että yksin ajettaessa keskinopeus on jossain 33-34 km/h paikkeilla. Jos nopeus on hitaampi tai matkalla saa peesiä, vaadittu teho putoaa jyrkästi, koska ilmanvastus kasvaa nopeuden neliöön.
Iltalenkki yksin tehomittarin kanssa: https://www.strava.com/activities/3699270132
Keskinopeus 27,7 km/h, keskiteho 211 W, enimmäkseen tasainen rasitus, osittain pitkän Pirkan reitillä eli on sitä vastaava korkeuseroiltaan.
Läskipyörän kanssa samassa ryhmässä (30A) kipparina/vetoringissä maantiepyörällä ajaneena Strava antaa keskinopeudeksi 31 km/h ja arvioi keskitehoksi 195 W ja energiankulutukseksi 5954 kCal. Tässä pyörässä ei ollut tehomittaria. 24%:n kaava antaisi noin 240 W tehon, mikä tuntuu suurelta ja uskoisin 195 W:n olevan lähempänä oikeata. Epäilen siis hieman tuon energiankulutusarvion olevan yläkantissa. Painoa on 90 kg ja varusteiden ja pyörän kanssa hieman yli 100 kg.
1997 Pirkan yöpyöräily nopeassa ryhmässä 37,4 km/h keskiteho 214 W tehomittarilla.
Läskipyörän kanssa samassa ryhmässä (30A) kipparina/vetoringissä maantiepyörällä ajaneena Strava antaa keskinopeudeksi 31 km/h ja arvioi keskitehoksi 195 W ja energiankulutukseksi 5954 kCal. Tässä pyörässä ei ollut tehomittaria. 24%:n kaava antaisi noin 240 W tehon, mikä tuntuu suurelta ja uskoisin 195 W:n olevan lähempänä oikeata. Epäilen siis hieman tuon energiankulutusarvion olevan yläkantissa.
Näillä palvelujen automaattikaavoilla on tapana arvioida tehot ja kulutukset aina yläkanttiin. Esim Garmin Connect antaa mulle energiankulutuksen noin 60% suuremmaksi ilman sykemittaria kuin sykemittarin kanssa. Matka ja tempo vakiot. Todennäköisesti koska laskentakaavoissa on niin paljon oletuksia ja heittoa mikäli kuskilla ei ole mitään mittaria mukana, arvio annetaan mieluummin reilusti yläkanttiin kuin vahingossa alle. Kyse on kuitenkin kaupallisista palveluista. Mitä isommat arvot, sitä tyytyväisempi asiakas. Mitä tyytyväisempi asiakas, sitä enemmän se ostaa.
Hyvää pohdintaa.. oot varmaan oikeessa...
Referenssinä poljin 2vkoa sitten Klassikon Pirkkalasta käsin eli 145km Bianchilla, moving time 4:56, 3200kcal, avg power strava 203W, keskisyke 145, mun juoksun vk-alue on 140-160, syke oli PKlla 1h15, 20min anaerob.
Tuo tarkoittaa, että keskinopeus hiukan vajaa 30 km/h ja kaavalla laskettu teho n 177 W. Kuten tästä viestiketjusta ilmenee, Pitkän Pirkan ajo 34-ryhmässä vaatinee n 165-175 watin tehot. Tulos täsmää myös +4km/h peukalosääntöön. Binchilla pitäisi siis pärjätä ihan iloisesti kolmenelosessa. Jos vk-syke päättyy tuonne 160 tienoille, nopeampi ryhmä voi vielä vaatia hiukan harjoittelua, koska ajo tulee menemään aika pitkäksi aikaa anaerobiseksi. Toisaalta jos palautumiskyky on hyvä ts saat pulssin alas nopeasti (luokkaa alle puolitoista minuuttia vedosta alle 120 lyönnin), nopeampikin tahti voi onnistua ilman että noutaja tulee.
Hupilisti
25.08.2020, 16.33
^ kerro vähän tarkemmin tuosta säännöstelystä, niin saadaan asia korjattua seuraaville kerroille.
Nenän tyhjennys on huono tapa ajaessa, harmitonta yksin ajaessa, mutta porukkalenkkeilyä harrastava osaa sen jättää pois porukassa. Nyt korona-aikaan on koitettu erityisesti tästä muistuttaa.
Klassikon toisella taukopaikalla minulle kerrottiin,että urheilujuomaa on varattu mukillinen/osallistuja. Ei täytetty pulloa sillä aineella siinä pisteessä. Neljännellä pisteellä olikin ihan eri direktiivit.
Läskipyörän kanssa samassa ryhmässä (30A) kipparina/vetoringissä maantiepyörällä ajaneena Strava antaa keskinopeudeksi 31 km/h ja arvioi keskitehoksi 195 W ja energiankulutukseksi 5954 kCal.
Jos olet importannut datasi Garminista ja mittaus on arvio ilman sykettä, tuo 60% oletus voi olla paikallaan. Silloin tehon keskiarvo olisi 5954 / (1.6 * 7 * 3.6) = 148 W, mikä olisi linjassa 34-ryhmässä mitattujen kanssa. Eli ryhmien ero olisi noin 20-30 wattia.
Klassikon toisella taukopaikalla minulle kerrottiin,että urheilujuomaa on varattu mukillinen/osallistuja. Ei täytetty pulloa sillä aineella siinä pisteessä. Neljännellä pisteellä olikin ihan eri direktiivit.
Kiitos tiedosta, tämä korjataan.
Mukava reissu oli ensikertalaiselle. 134km klassikko tuli polkastua, keskinopeus 30kmh ja polkimista mitattu keskiteho 185w, sisältäen jonkin verran vetovuoroja vastatuuliosuudella. Tuo aitolahden tie on hankala ja siihen kyllä olisi jatkossa syytä saada enemmän liikenteenohjausta. Käännöksistä kertovat kyltit voisivat olla huomattavasti isompia.
Mukava oli juu ensikertalaiselle täälläkin. E-täysjoustomaasturilla lähdin klassikolle kun hiekasta vähä myöhästyin, ja vielä aika karkeella rengastuksella (27,5+ magic mary/hans dampf) 4:48h oli ajoaika, parilla tauolla kokonais aika 5:07. Keskinopeus siis hiukan päälle 27 kmh. Sitä sähköä käytin oikeestaan vain isommissa mäissä, ja eerolan suoralla.. muuten aikapitkälti luomuna mentiin. Fillari kun painaa sen 25kg, ja varapatterin ja muun varustuksen kanssa kokonaispaino lähtöviivalla oli ~145 kiloa... lenkin keskisyke 149 ja maksimit kävi 182:ssa, lopussa kyllä tuntu et olis voinu mennä kovempaakin ja sykekkin oli kovin alhaalla muuhun lenkkiin vrt viimesen tunnin, toisaalta siinä lopussa oli vetoapua/peesiä aika pitkään..
Tosiaan lähdin sillä ajatuksella et alle 25kmh ei juuri ajella, koska sillon mennää sähkölle ja se loppuu.. yli 25kmh kun pitää vauhtia niin patteri ei kulu, ja tämä taktik toimi koska tuota mukana kannettua varapatteria ei tarvittu. Hiekkapirkalla olis varmaanki sitten se 2 patteria ollu tiukalla. Ens vuonna ehkä sit sen testaus?
Asetin itselle 6h tavotteen ja mentii jonku matkaa alle 5. Voitin itseni.
Se on pakko lähteä heti alussa menemään, kun oli vielä myötänen. Avg oli 38 siinä jossain kohtaa.
onnimanni
27.08.2020, 14.09
Tasaisella se nimenomaan ei vaikuta. Jos korkeusero on nolla ja ilmanvastus ajajilla sama, se jolla on korkeampi absoluuttinen teho pääsee lujempaa painosta riippumatta. Tämän vuoksi ratapyöräilijät ovat isoja äijiä ja Tour de France -kiipijät pieniä.
Eroa tulee silloin, jos a) nopeus vaihtelee ja nopeudesta riippuu pysytkö peesissä vai ei, koska painon suhde tehoon määrää kiihtyvyyden, b) paino vaikuttaa kropan muotoon ts ilmanvastukseen, tai c) korkeus kasvaa ts joutuu kiipeämään. Mikäli nuo kolme tekijää poistetaan, W/kg ei vaikuta ajosuoritukseen.
Nimenomaan vaikuttaa myös tasaisella ... Ilmeisesti W/kg ei ole tuttu ? Mikäli molemmat kuskit ajaa samalla W/kg teholla on vauhti suurinpiirtein sama .
Esim 1 90kg kuski ja tehoa 220W = 33,8km/h - 68kg kuski ja tehoa200W =34km/h
Esim 2: 90 kg kuski ajaa keskiteholla 160W 100km tasaisella 3h20min . 68kg ajaa samalla teholla saman 100km matkan n 9 minuuttia nopeammin....
Samoin kun viittaat absoluuttiseen tehoon niin voidaan sanoa että sekä raskas - että kevyt kuski etenee ylämäessä samaa vauhtia jos heillä on sama W/kg teho .
Niin. Ainakin renkaat rullaa sitä huonommin mitä enemmän on painoa päällä
E. Ja eikös alamäessä saatu hyöty ole suhteessa huonompi painavammalla kuskilla koska ilmanvastus kasvaa eksponentiaalisesti
Niin. Ainakin renkaat rullaa sitä huonommin mitä enemmän on painoa päällä
E. Ja eikös alamäessä saatu hyöty ole suhteessa huonompi koska ilmanvastus kasvaa eksponentiaalisesti.
Renkaan vierintävastus riippuu sen litistymästä eli kosketuspinnan suuruudesta tienpintaa vasten. Jos litistymä on vakio, silloin vierintävastus on vakio. Listystymään vaikuttaa rengaspaine. Siksi eripainoisille ajajille suositellaan eri rengspaineita. Mikäli on kaksi eripaimoista ajajaa, jotka molemmat ovat pumpanneet renkaansa kyseistä painoa vastaavaan optimiin, silloin litystymässä ei ole eroa eikä rengas rullaa huonommin vaikka painoa olisi enemmän päällä. Eli tämä väite ei päde.
Toiseen kohtaan: tässä puhutaan siitä vaikuttaako W/kg tasaisella ajosuoritukseen. Tasaisella tiellä ei ole mäkiä. Alamäessä saatua hyötyä ei voi verrata koska alamäkiä ei tasaisella ole.
Nimenomaan vaikuttaa myös tasaisella ... Ilmeisesti W/kg ei ole tuttu ? Mikäli molemmat kuskit ajaa samalla W/kg teholla on vauhti suurinpiirtein sama .
Esim 2: 90 kg kuski ajaa keskiteholla 160W 100km tasaisella 3h20min . 68kg ajaa samalla teholla saman 100km matkan n 9 minuuttia nopeammin....
Samoin kun viittaat absoluuttiseen tehoon niin voidaan sanoa että sekä raskas - että kevyt kuski etenee ylämäessä samaa vauhtia jos heillä on sama W/kg teho .
Sen miljoonannen kerran: jos verrataan tasaisella ajoa, silloin ei ole mäkiä. Ei ylämäkeä eikä alamäkeä. Silloin ei sanota kevyen kuskin ylämäessä etenemisestä yhtään mitään.
Tasaisella ainoat voimat, jotka vastustavat liikkumista ovat vierintävastus ja ilmanvastus. Ilmanvastus ei riipu painosta vaan pinta-alasta ja esineen muodosta. Jos nämä kaksi ovat samoja ts eripainoiset kuskit ovat samankokoisia (tai heillä on jostan muusta syystä kuten ajoasennosta johtuen sama ilmanvastuskerroin), silloin nopeus on täsmälleen sama. Vierintävastus riippuu renkaan litystymästä ja jos tämä on vakioitu, vierintävastus on vakio. W/kg ei vaikuta tällöin nopeuteen. Ja 90kg kuski ajaa samalla keskiteholla täsmälleen saman ajan kuin 68kg kuski.
Raskas ja kevyt ajaja etenevät ylämäessä eri nopeudella, koska voimia on kolme: vierintävastus, ilmanvastus ja gravitaatio. Näistä viimeinen on riippuvainen painosta ja siksi etenemisnopeus on eri mikäli teho on vakio. Mutta edelleen, kyse on tasaisella ajosta. Tasaisella ei edelleenkään ole mäkiä.
Nimenomaan vaikuttaa myös tasaisella ... Ilmeisesti W/kg ei ole tuttu ? Mikäli molemmat kuskit ajaa samalla W/kg teholla on vauhti suurinpiirtein sama .
Esim 1 90kg kuski ja tehoa 220W = 33,8km/h - 68kg kuski ja tehoa200W =34km/h
Ei välttämättä. En tiedä mistä laskelmasi otat, mutta ne tekevät isoja oletuksia koskien ilmanvastusta. Jos poljet katetulla nojapyörällä 220W, se kulkee yli viittäkymppiä, ei suinkaan reilua kolmeakymppiä.
Kannattaa huomata, että Pirkka on lenkki, joka päättyy samaan pisteeseen kuin mistä se alkoi. Koska korkeusero on nolla, potentiaalienergian muutos on nolla. Toisin sanoen täsmälleen kaikki energia, jonka ylämäissä laitat painovoiman voittamiseen, saat saman takaisin alamäissä. Siksi teoriassa painolla ei ole mitään vaikutusta kulutettuun energiaan eikä sitä myötä keskitehoon.
Tämä teoriassa. Käytännössä mitä isompi ajaja, sitä suurempi etupinta-ala. Ilmanvastusta vastaan tapeltu energia menee kaikki hukkaan. Edelleen, energian tuottaa dynaaminen lihas, ei täydellinen kone ja mitä kovempia hetkittäisiä tehoja se mäissä joutuu tuottamaan, sitä nopeammin se väsyy. Mutta nämäkään eivät ole pääosin elopainon funktioita vaan ajotekniikan. Hyvällä ajoasennolla ja mäkien rytmityksellä on paljon suurempi vaikutus. Siksi väärällä rytmillä mäkeen puskeva 60-kiloinen tilttaa helpommin kuin omaa tahtia polkeva 100-kiloinen. Ja juuri tähän perustuu kisoissa käytetty iskeminen taktiikkana. Lisäksi koska nuo asiat eivät ole myöskään Stravan tiedossa, siksi sieltä tulevat laskennalliset tehot ovat kokolailla arvauksia.
Kolmen kilon painoero ei ajajan pinta-alaan vaikuta ellei paino satu olemaan lähtöisin hartijoista. Jos se on lähtöisin vatsan seudulta, yllättäen painavampi voi ajaa lenkin kevyemmin ts pienemmillä tehoilla, sillä pyöreä muoto lantion kohdalla vähentää ajajan ilmanvastusta. Tämän vuoksi UCI erikseen kieltää kilpailusäännöissä juomien kantamisen vatsan seudulla vyölaukussa.
Pieni painoero on muutenkin normaalia jo pelkän suorituksen aikana. Oma painoni on parhaimmillaan pudonnut 4 kiloa yhden ajon aikana, johtuen hikoilusta ja nestehukasta.
Täällä kirjoitit että painolla ei ole merkitystä vaikka ajettaisiin mäkiä
Täällä kirjoitit että painolla ei ole merkitystä vaikka ajettaisiin mäkiä
Ei, vaan kirjoitan että kolmen kilon painoerolla ei ole saman yksilön kahden eri vuosille ajoittuvien ajosuoritusten keskitehojen vertailussa niin suurta merkitystä ettei se menisi virhemarginaaliin, koska kuskin paino voi vaihdella yhden ajosuorituksen aikana tuon samaisen määrän.
Lue tarkemmin.
onnimanni
27.08.2020, 16.24
Ei välttämättä. En tiedä mistä laskelmasi otat, mutta ne tekevät isoja oletuksia koskien ilmanvastusta. Jos poljet katetulla nojapyörällä 220W, se kulkee yli viittäkymppiä, ei suinkaan reilua kolmeakymppiä.
Kysymys on faktasta - ei oletuksista. Tasamaa ajosta on on ollut kyse ja oli edelleen. Sinun olisi ehkä kannattanut jättää kirjoittamatta tuo viimeinen lauseesi= tarkoittaa sitä, ettet lainkaan ymmärrä mistä puhut.
Ei, vaan kirjoitan että kolmen kilon painoerolla ei ole saman yksilön kahden eri vuosille ajoittuvien ajosuoritusten keskitehojen vertailussa niin suurta merkitystä ettei se menisi virhemarginaaliin, koska kuskin paino voi vaihdella yhden ajosuorituksen aikana tuon samaisen määrän.
Lue tarkemmin.
ok
Kysymys on faktasta - ei oletuksista. Olis ehkäkannattanut jättää kirjoittamatta tuota viimeinstä lausettasi = tarkoittaa sitä, ettet lainkaan ymmärrä mistä puhut.
Kyseessä on oletus. Se olettaa useita eri tekijöitä, jotka eivät ole painosta riippuvaisia. Siksi se ei ole fakta. Jos se on sellainen, perustele fakta, älä vain väitä sen olevan fakta.
Ajattele asiaa vaikka seuraavasti: laita 68-kiloinen polkemaan pystyasennossa kädet topeilla ja sadetakki päällä teholla 2 W/kg suoraa ja tasaista tietä eteenpäin. Viereen 90-kiloinen polkemaan samaa tietä pienemmällä 1,9 W/kg teholla, mutta ala-asennossa TT-tangolla ja tempopuku päällä. Kumman luulet olevan tien päässä aiemmin? Jos luulet, että 90-kiloinen (kuten tulee käymään), niin huomaat, että W/kg ei ollut ajoaikaan vaikuttava tekijä vaan ilmanvastus. Isompi W/kg ei tehnyt toisesta ajajasta nopeampaa. Jos vastus olisi ollut sama ja teho sama, molemmat saapuisivat tien päähän samaan aikaan.
onnimanni
27.08.2020, 16.52
Kyseessä on oletus. Se olettaa useita eri tekijöitä, jotka eivät ole painosta riippuvaisia. Siksi se ei ole fakta. Jos se on sellainen, perustele fakta, älä vain väitä sen olevan fakta.
Ajattele asiaa vaikka seuraavasti: laita 68-kiloinen polkemaan pystyasennossa kädet topeilla ja sadetakki päällä teholla 2 W/kg suoraa ja tasaista tietä eteenpäin. Viereen 90-kiloinen polkemaan samaa tietä pienemmällä 1,9 W/kg teholla, mutta ala-asennossa TT-tangolla ja tempopuku päällä. Kumman luulet olevan tien päässä aiemmin? Jos luulet, että 90-kiloinen (kuten tulee käymään), niin huomaat, että W/kg ei ollut ajoaikaan vaikuttava tekijä vaan ilmanvastus. Isompi W/kg ei tehnyt toisesta ajajasta nopeampaa. Jos vastus olisi ollut sama ja teho sama, molemmat saapuisivat tien päähän samaan aikaan.
Sotket nyt asioita keskenään. Älä sotke tähän katettuja kinnereitä, tempopyöriä, tempohaalareita, kengänsuojia, vaihdevaijereita, sadetakkeja tai villahousuja. Kyse on kahden eripainoisen henkilön vertailusta tasaisella,joilla molemmilla on täsmälleen samanlaiset pyörät ja ajoasento ja sama teho . Kohdaltani keskustelu kanssasi loppuu tähän. Experience my son experience !!
Sotket nyt asioita keskenään. Älä sotke tähän katettuja kinnereitä, tempopyöriä, tempohaalareita, kengänsuojia, vaihdevaijereita, sadetakkeja tai villahousuja. Kyse on kahden eripainoisen henkilön vertailusta tasaisella,joilla molemmilla on täsmälleen samanlaiset pyörät ja ajoasento . Kohdaltani keskustelu kanssasi loppuu tähän. Experience my son experience !!
Tuon esimerkin tarkoitus on osoittaa, että todennäköisesti niissä laskelmissasi, joita teet, tuo kokemus on saatu paikoista joissa on reitillä korkeuseroja tai vastaavia. Toisin sanoen se sotkee tähän muita tekijöitä kuin mitä tasaisella vertailu vaatisi ja menee siksi väärin. Ne ovat oletuksia, jotka sekoittavat kokemusta ihan samalla tavalla kuin esimerkin sadetakki.
Jos kahdella eripainoisella henkilöllä on tärmälleen samat pyörät ja sama ajoasento sekä muut ilmanvastukseen ja vierimisvastukseen vaikuttavat tekijät samoja, silloin samalla absoluuttisella teholla ajaessaan nuo kaksi henkilöä kulkevat täsmälleen samalla nopeudella.
Oli hyvä keskustelu, pahoittelut että meni hapoille ja putosit vedosta.
Tuon esimerkin tarkoitus on osoittaa, että todennäköisesti niissä laskelmissasi, joita teet, tuo kokemus on saatu paikoista joissa on reitillä korkeuseroja tai vastaavia. Toisin sanoen se sotkee tähän muita tekijöitä kuin mitä tasaisella vertailu vaatisi ja menee siksi väärin. Ne ovat oletuksia, jotka sekoittavat kokemusta ihan samalla tavalla kuin esimerkin sadetakki.
Jos kahdella eripainoisella henkilöllä on tärmälleen samat pyörät ja sama ajoasento sekä muut ilmanvastukseen ja vierimisvastukseen vaikuttavat tekijät samoja, silloin samalla absoluuttisella teholla ajaessaan nuo kaksi henkilöä kulkevat täsmälleen samalla nopeudella.
Oli hyvä keskustelu, pahoittelut että meni hapoille ja putosit vedosta.
Näin se vaan on. Tasaisella vain watit ratkaisevat. Eli jos sekä 68kg että 90kg kuski painavat menemään kumpikin esim. teholla 3w/kg, niin 90kg on nopeampi - jos muut tekijät on samat.
Mutta hei, Pirkassa mäkiä riittää, joten mieluummin 68 kuin 90.
Sent from my iPad using Tapatalk
Nimenomaan vaikuttaa myös tasaisella ... Ilmeisesti W/kg ei ole tuttu ? Mikäli molemmat kuskit ajaa samalla W/kg teholla on vauhti suurinpiirtein sama .
Esim 1 90kg kuski ja tehoa 220W = 33,8km/h - 68kg kuski ja tehoa200W =34km/h
Esim 2: 90 kg kuski ajaa keskiteholla 160W 100km tasaisella 3h20min . 68kg ajaa samalla teholla saman 100km matkan n 9 minuuttia nopeammin....
Samoin kun viittaat absoluuttiseen tehoon niin voidaan sanoa että sekä raskas - että kevyt kuski etenee ylämäessä samaa vauhtia jos heillä on sama W/kg teho .
Juu ei ole sama vauhti tasaisella. 68kg ajaa 3w/kg, niin hän ajaa 204w teholla. 90kg kuski tuuppaa tehoja 270w. Jos ylämäessä mennäänkin rinta rinnan, se on goodbye tasaisella.
Sent from my iPad using Tapatalk
Näin se vaan on. Tasaisella vain watit ratkaisevat. Eli jos sekä 68kg että 90kg kuski painavat menemään kumpikin esim. teholla 3w/kg, niin 90kg on nopeampi - jos muut tekijät on samat.
No niin, ensimmäinen joka laski tämän läpi. Laitoin tahallani luvut, joilla 90 kg kuski ajaa 30% kovemmilla absoluuttisilla tehoilla (136 W vs 171 W), koska halusin nähdä meneekö tämä vain väittelyksi "tiedän tämä koska niin vain on" ja "perimätieto 1800-luvulta kertoo" vai argumentoidaanko ihan oikeasti ajattelemalla. Meni tähän mennessä ekaan vaihtoehtoon.
Sadetakkiesimerkissä 90-kiloinen voittaa kahdesta syystä: paitsi siksi että ilmanvastus on pienempi, myös siksi, että raaka teho on kovempi.
Mutta pointti on edelleen tämä: jos tie on tasainen (ilman mäkiä) ja sekä ilmanvastus että vierintävastus on sama, samalla absoluuttisella teholla, esim 150 W, ajajat kulkevat yhtä kovaa riippumatta painosta. Jos painot ovat vaikka se 90kg ja 68kg, silloin painavammalle riittää 1,67 W/kg, kun kevyempi ajaa 2,21 W/kg. Molemmat ovat maalissa yhtä aikaa.
Aika monella tuo menee arkijärjen vastaiseksi, koska kokemus sanoo, että isomman äijän pitää polkea kovempaa. Tämä totta, mutta se ei johdu siitä, että isompi äijä on painavampi vaan siitä, että isompi kaveri on tyypillisesti kookkaampi (harteikkaampi tms) ja siitä syntyy suurempi ilmanvastus. Tämä edelleen siis silloin, kun tie on ilman mäkiä.
Omaa kokemustaan voi harjoittaa miettimällä esimerkkiä, jossa paino ei mene sen ensimmäiseksi mieleen tulevan ruumiinrakenteen mukaan. Oletetaan, että toinen ajajista on pikkaisen pyylevä kaveri, pituus 160cm ja paino 68kg (BMI 27). Vastassa on langanlaiha hujoppi, yläkropaltaan tyyppiä Chris Froome, pituus 198 cm ja paino 90kg (BMI 23). Annetaan molemmille samanlainen pyörä (koko pituuteen sovitettuna toki) ja yhtä tehokas ajoasento. Vaikka pitkä kaveri painaa enemmän, kapeaharteisena hän saa saman ilmanvastuskertoimen kuin pienempi kuski. Ajetaan suoraa tietä ilman mäkiä. Jos molemmat polkevat samoilla absoluuttisilla tehoilla, esim se 150W (eli suhteellisina 1,67 W/kg ja 2,21 W/kg), onko lyhyt ja kevyt kuski oikeasti ensimmäisenä maalissa?
Ei ole. Saapuvat samaan aikaan
onnimanni
28.08.2020, 07.59
No niin, ensimmäinen joka laski tämän läpi. Laitoin tahallani luvut, joilla 90 kg kuski ajaa 30% kovemmilla absoluuttisilla tehoilla (136 W vs 171 W), koska halusin nähdä meneekö tämä vain väittelyksi "tiedän tämä koska niin vain on" ja "perimätieto 1800-luvulta kertoo" vai argumentoidaanko ihan oikeasti ajattelemalla. Meni tähän mennessä ekaan vaihtoehtoon.
Sadetakkiesimerkissä 90-kiloinen voittaa kahdesta syystä: paitsi siksi että ilmanvastus on pienempi, myös siksi, että raaka teho on kovempi.
Mutta pointti on edelleen tämä: jos tie on tasainen (ilman mäkiä) ja sekä ilmanvastus että vierintävastus on sama, samalla absoluuttisella teholla, esim 150 W, ajajat kulkevat yhtä kovaa riippumatta painosta. Jos painot ovat vaikka se 90kg ja 68kg, silloin painavammalle riittää 1,67 W/kg, kun kevyempi ajaa 2,21 W/kg. Molemmat ovat maalissa yhtä aikaa.
Aika monella tuo menee arkijärjen vastaiseksi, koska kokemus sanoo, että isomman äijän pitää polkea kovempaa. Tämä totta, mutta se ei johdu siitä, että isompi äijä on painavampi vaan siitä, että isompi kaveri on tyypillisesti kookkaampi (harteikkaampi tms) ja siitä syntyy suurempi ilmanvastus. Tämä edelleen siis silloin, kun tie on ilman mäkiä.
Omaa kokemustaan voi harjoittaa miettimällä esimerkkiä, jossa paino ei mene sen ensimmäiseksi mieleen tulevan ruumiinrakenteen mukaan. Oletetaan, että toinen ajajista on pikkaisen pyylevä kaveri, pituus 160cm ja paino 68kg (BMI 27). Vastassa on langanlaiha hujoppi, yläkropaltaan tyyppiä Chris Froome, pituus 198 cm ja paino 90kg (BMI 23). Annetaan molemmille samanlainen pyörä (koko pituuteen sovitettuna toki) ja yhtä tehokas ajoasento. Vaikka pitkä kaveri painaa enemmän, kapeaharteisena hän saa saman ilmanvastuskertoimen kuin pienempi kuski. Ajetaan suoraa tietä ilman mäkiä. Jos molemmat polkevat samoilla absoluuttisilla tehoilla, esim se 150W (eli suhteellisina 1,67 W/kg ja 2,21 W/kg), onko lyhyt ja kevyt kuski oikeasti ensimmäisenä maalissa?
Ei ole. Saapuvat samaan aikaan
Höpöti höpöti - (Vielä yksi kommentti - koska tätä lukee melko paljon ihmisiäon pakko oikaista ) . Juttusi on sekaisin kuin pöröjussin varpaat. Oheisella laskurilla kannattaa selvittää itsellesi mistä on kysymys http://www.kreuzotter.de/english/espeed.htm
Höpöti höpöti - (Vielä yksi kommentti - koska tätä lukee melko paljon ihmisiäon pakko oikaista ) . Juttusi on sekaisin kuin pöröjussin varpaat. Oheisella laskurilla kannattaa selvittää itsellesi mistä on kysymys http://www.kreuzotter.de/english/espeed.htm
Linkittämässäsi laskurissa kuskin ilmanvastuspinta-ala muuttuu kuskin painon muuttuessa automaattisesti oletettavasti jonkun laskennallisen keskiarvon perusteella. Siten sillä ei pysty testaamaan tilannetta, jossa vertaillaan kahta eri painoista, mutta saman ilmanvastuksen omaavaa kuskia. Sinällään toi lainaamassasi vastauksessa oleva esimerkki tuntuu ihan järkeenkäyvältä. Ainoa, mitä se ei ehkä huomioi, on että renkaan vierintävastus saattaa olla jonkun verran suurempi silloin, kun renkaiden päällä on enemmän massaa. Tosin tuossa laskurissa se ei kyllä muutu kuskin painon muuttuessa.
Maalaisjärki sanoo, että tasaisella, tasavauhtia poljettaessa W/ilmanvastus on ainoa merkitsevä tekijä. Tasaisella W/kg:lla on merkitystä ainoastaan silloin, kun vauhtia kiihdytetään. Mietipä asia niin, että mitä tapahtuisi, jos eri painoiset kuskit laitettaisiin liikkeelle samaa vauhtia tilassa, jossa ilmanvastusta ja vierintävastusta ei olisi lainkaan? Molemmat kuskit jatkaisivat matkaansa loputtomiin samaa vauhtia ilman, että liikkeelle lähdön jälkeen tarvitsisi käyttää watteja ollenkaan. Kiihdytyksen jälkeen tasaisella watteja tarvitaan ainoastaa noiden kahden vastuksen voittamiseen.
onnimanni
28.08.2020, 09.25
Linkittämässäsi laskurissa kuskin ilmanvastuspinta-ala muuttuu kuskin painon muuttuessa automaattisesti oletettavasti jonkun laskennallisen keskiarvon perusteella. Siten sillä ei pysty testaamaan tilannetta, jossa vertaillaan kahta eri painoista, mutta saman ilmanvastuksen omaavaa kuskia. Sinällään toi lainaamassasi vastauksessa oleva esimerkki tuntuu ihan järkeenkäyvältä. Ainoa, mitä se ei ehkä huomioi, on että renkaan vierintävastus saattaa olla jonkun verran suurempi silloin, kun renkaiden päällä on enemmän massaa. Tosin tuossa laskurissa se ei kyllä muutu kuskin painon muuttuessa.
Maalaisjärki sanoo, että tasaisella, tasavauhtia poljettaessa W/ilmanvastus on ainoa merkitsevä tekijä. Tasaisella W/kg:lla on merkitystä ainoastaan silloin, kun vauhtia kiihdytetään.
Juuri näin ..... siksi kilpakuskit tavoittelevat mahdollisimman matalaa painoindeksiä . Tasaisella erot ovat pienempiä , mutta ovat silti olemassa kevyen ja raskaan identtisen kuskin välillä samalla teholla ajettaessa.
Nyt nyt. Kumpaa tässä nyt halutaan verrata? Absoluuttista vai suhteellista tehoa. Jos Absoluuttinen teho on molemmilla sama, niin suhteellinen teho on eri. Tässä kohtaa vierintävastukseen ja kiihdyttämiseen on marginaalista vaikutusta olettamalla siis ilmanvastus samaksi. Jos isolla ja pienellä on sama FTP, tarkoittaa se myös sitä, että isompi ei ole samassa tikissä kuiin pieni. Isolla kun on myös lihasmassaa enemmän mitä harjoittaa.
Mutta samalla suhteellisella teholla isompi kiihdyttää karkuun.
Kaksi kisakuskia ja kiriin lähdetään rinta rinnan. Toinen on 90 kiloa ja toinen 68kg. Molemmat tuuppaa 5 sekunttia 20w/kg. 90 kiloinen täräyttää siis 1800w ja 68 kiloinen 1360W ja jää kuin seisomaan, jos ilmanvastus on sama.
Tuo ihan teoriaa, mutta myös käytännössä ilmanvastuksen erot ovat yllättävänkin pienet, kun eri kokoiset ajajat lähtevät ajoasentoaan optimoimaan.
Olisko tää oman säikeen arvoinen? Kiistellään pyöräilyyn liittyvistä fysiikan laeista -topic.
K.Kuronen
28.08.2020, 10.11
^mutta F=ma, eli massan kasvaessa kiihdytykseen tarvitaan myös suurempi voima.
^mutta F=ma, eli massan kasvaessa kiihdytykseen tarvitaan myös suurempi voima.
Juuri näin eli jos oletetaan muiden muuttujien pysyvän samoina, niin tasaisella poljettaessa W/kg-suhteella on merkitystä ainoastaan kiihdytyksissä. Silloin, kun ajetaan kiihdyttelemättä tasavauhtia W/ilmanvastus on ainoa, mikä merkitsee.
Siihen en osaa ottaa kantaa miten kuskin paino ja ilmanvastus korreloi, mutta oletettavasti keskimäärin ainakin jonkin verran. Toisaalta on myös päinvastaisia esimerkkejä: kevyellä, mutta leveäharteisella kuskilla voisi olettaa olevan suuremman ilmanvastuksen kuin häntä painavamalla, kapeaharteisella ja isomahaisella kuskilla. Siinä mielessä tommoset laskurit, jotka olettaa ilmanvastuksen kasvavan painon kasvaessa, ei välttämättä kerro tosielämästä yhtään mitään.
No niin, ensimmäinen joka laski tämän läpi. Ennemmin luulen ettei kukaan ole juuri vaivautunut kirjoittamaan aika itsestään selvästä asiasta.
Linkittämässäsi laskurissa kuskin ilmanvastuspinta-ala muuttuu kuskin painon muuttuessa automaattisesti oletettavasti jonkun laskennallisen keskiarvon perusteella.
Tämä täsmää. Jo laskimen kuvauksen ensimmäinen rivi sanoo tämän: "The rider's frontal area is evaluated approximately from the rider's body height and weight, and a parameter which depends on the selected kind of bicycle." Laskin ei siis vertaile painoja vaan ilmanvastuksia ja koettaa laskea ilmanvastuksen tekemällä oletuksia kehon muodosta, kun paino tiedetään. Ja se taas on eri asia kuin mistä täällä on keskusteltu eli tilanne, jossa kahden ajajan ilmanvastus on sama.
Asian näkee aika selvästi tuolta laskimen kaavoista, koska ne on kirjoitettu auki. Ainoa paikka, joissa paino (tai tarkemmin massa) laskimessa huomioidaan, on kohta jossa lasketaan f[rg] eli "rolling friction plus slope pulling force". Laskin siis tekee joitain oletuksia massan vaikutuksesta vierintävastukseen ja lisäksi huomioi mäen jyrkkyyden. Jos mäkeä ei ole ja vierintävastus tasataan rengaspainein, myös laskuri sanoo, että paino jää huomiotta.
^mutta F=ma, eli massan kasvaessa kiihdytykseen tarvitaan myös suurempi voima.
Kyllä. Nopeuden muutos on yksi tekijä myös kirissä. Pirkan pyöräilyssä varsinaiset kiihdytykset käytännössä jää käännöksiin risteyksissä, eikä kireihin ole tarvetta. Eli Pirkassa, joka ei ole reitiltään aivan tasaisemmasta päästä, kannattaa olla kevyempi. Mutta merkittävämpi suure paino on esim. Jotunheimen Rundt -ajossa, jossa nousumetrejä on 4600.
Olisko fysiikka keskustelu, jossain fysiikka topicissa ja se, että kisakuskit aina tavoittelisivat mahdollisimman matalaa painoindeksiä (mikä on aika rankka yleistys jopa mäkispesialistin kohdalla) vaikka kestävyysurheilun perusteet -topicissa.
Ennemmin luulen ettei kukaan ole juuri vaivautunut kirjoittamaan aika itsestään selvästä asiasta.
Näin sitä olisi olettanut, mutta kumman paljon debattia niinkin selvästä asiasta saa näemmä aikaiseksi. Mikä ilmiönä on jo mielenkiintoisempi kuin itse aihe.
Noiden oletusten saaminen paikalleen pelkän perimätiedon sijasta on kovasti hyödyllistä, jos joutuu miettimään vaikka treenejä. Otetaan nyt esimerkiksi tuo 160cm pitkä ja 68kg painava kuski, joka on siis painoindeksin mukaan ylipainoinen. Hän koettaa tehdä velodromilla uuden matkaennätyksen ja tähän mennessä jaloista on lähtenyt se 2,21 W/kg eli 150W. Koska kaveri on ylipainoinen ja virheellisesti olettaa, että suhteellinen teho on suorituksen mittari tässä ajossa, päättää ryhtyä laihduttamaan. Kuurin jälkeen painoa on 60 kiloa ja suhteellinen teho kuurin jälkeen 2,40 W/kg eli vajaa 10% parempi. Tyytyväisenä koettaa sen jälkeen uutta ennätystä. Onnistuuko? Ei. Teho on nyt 60kg * 2,4 W/kg eli 144W ja matka velodromin ympäri sujuu hitaammin. Homma meni pieleen koska seurasi väärää mittaria.
Nyt on kyllä todella mielenkiintoista keskustelua!
Itseä on paljon mietityttänyt tää painoaihe kun voimailureenien (ja ylensyömisen [emoji38]) puolelta olen siirtynyt pyöräilyyn. Painoa tiputellut nyt parissa vuodessa 103kg -> 86kg ja mietityttää että mikähän se itselle olisi pyöräilyn kannalta optimipaino.
XC-maastopyöräilyssä kaava lienee aika selkeästi "kevyempi parempi" mutta maantiellä, täällä Hämeen sydämessä ainakaan, ei asia tunnukaan ihan niin yksinkertaiselta.
Tuntuu vahvasti että lyhyemmillä n. 10km "temposegmenteillä" vauhti korreloi aika suoraan kyykkymaksimin kanssa.
Tämähän nyt tietty lienee selvää kun verrataan ratapyöräilijöitä ja grand tour-kuskeja. Nopeus ja kestävyyshän tunnetusti ovat vaikeita ominaisuuksia yhtäaikaa kehittää.
Itsellä optimipaino pyöräilyyn lienee jossain 80kg hujakoilla silläkin kun rasvaprosenttikin on 14-15 hujakoilla vielä eli turhaa laardia kulkee vielä reilusti mukana. Vaikea on silti uskoa että maantielle enää saisin hyötyä alle 80kg painosta kun voimatasot varmasti jo tippuvat reilusti tuossa vaiheessa.
Tavoite olisi ensi kesänä kuitenkin olla tuossa n. 80kg painossa ja pykälää kovempaan ryhmään Pirkassakin ilmoittautua.
Kuinkahan paljon kovempaa se kyyti käytännössä on 34km/h ryhmässä sitten on 32km/h verrattuna jos ja kun koko porukka kiertää vetovuorossa ja matkaa on se 240km?? [emoji51]
Lähetetty minun GM1913 laitteesta Tapatalkilla
Ja ennen kuin kukaan sanoo niin wattipolkimet on kyllä seuraavana hankintalistalla.. [emoji1318][emoji38]
Lähetetty minun GM1913 laitteesta Tapatalkilla
Ja ennen kuin kukaan sanoo niin wattipolkimet on kyllä seuraavana hankintalistalla.. [emoji1318][emoji38]
Lähetetty minun GM1913 laitteesta Tapatalkilla
Joku vois lainata mulle wattipolkimia(Bluetooth) niin laitan läskiin niin pääsee koemittaan tehoja :rolleyes:
Kuinkahan paljon kovempaa se kyyti käytännössä on 34km/h ryhmässä sitten on 32km/h verrattuna jos ja kun koko porukka kiertää vetovuorossa ja matkaa on se 240km?? [emoji51]
Lähetetty minun GM1913 laitteesta Tapatalkilla
Riippuu siitä oletko ollut 32-ryhmässä vetohommissa vai kokonaan aurinkokannella. Tuo matkan lisäys ei merkittävästi rasitusta lisää. Parkanon kautta reitti on ainakin minun mielestä parempi, mäet pääosin loivempia ja sopii siksi ryhmäajoon hyvin. Lisäksi ensimmäisellä 170 kilometrillä ei tarvitse ohittaa ketään, joten tulee turvallisesti ja tasaisen kovaa. Nopeus lisää rasitusta noin 10 % normaaleissa tuuliolosuhteissa. Vaikka kaikilla on velvollisuus osallistua vetoon, niin koko matkaa ei tarvitse olla vetoringissä, jos ei halua.
Tervetuloa mukaan, tarkoitus olisi olla siellä itsekin.
Tavoite olisi ensi kesänä kuitenkin olla tuossa n. 80kg painossa ja pykälää kovempaan ryhmään Pirkassakin ilmoittautua.
Kuinkahan paljon kovempaa se kyyti käytännössä on 34km/h ryhmässä sitten on 32km/h verrattuna jos ja kun koko porukka kiertää vetovuorossa ja matkaa on se 240km??
Jos nyt ihan oikeasti aletaan vastaamaan nimenomaan tätä Pirkan pyöräilyä koskevaan kysymykseen, niin silloin vastassa on kovin, kovin monta muuta asiaa kuin vain täällä viimeksi keskustellut teoriat tehoista.
Yksi ihan perustavanlaatuinen kysymys on se miksi pyöräilet ja miksi sitä haluat tehdä. Koska se on mukava harrastus ja harrastuksia pitää olla? Koska haluat parantaa tai ylläpitää elämänlaatua? Koska olet kilpailuhenkinen ja veri vetää sellaisiin toimiin? Koska haluat laihduttaa? Koska haaveilet voittavasi Suomen mestaruuden vielä jossain lajissa?
Mitä enemmän vastaat "kyllä" ensimmäisiin kysymyksiin ja "ei" jälkimmäisiin, sitä vähemmän painoa kannattaa tuijottaa. Ja toisaalta päinvastoin. Kun rasvaprosentti alkaa heilumaan kympissä ja sen alle, se rupeaa vaikuttamaan elämänlaatuun. Se vaatii täsmällistä ruokavalion tarkkailua, on iltaisin nälkä, päivisin juokset jatkuvasti kusella, töissä saattaa keskittyminen herpaantua ja olet kotona ärtynyt. Jne. Silloin ei ole kyse mukavasta harrastuksesta ja elämisen laadun parantamisesta. Tappelet siis vain omia tavoitteitasi vastaan.
Jos taas ambitiot on kovat niin sitäkin kannattaa sietää. Tosin, jos arpoo 32 vs 34 km/h ryhmien välillä nopeuksia, siihen SM-kultaan on vielä reilusti matkaa eikä Pirkkaan osallistuminen ole oikeasti edes niitä parhaita keinoja, joilla tuota matkaa lyhentää.
Mikäli taas tavoite on nimenomaan painonhallinta ja laihduttaminen, silloin tee asia laihduttamisen takia, ei Pirkan takia. Tuo nopeusryhmäkeskustelu nimittäin on silloin sivuseikka, joka voi haitata päämäärää ja kannattaa sivuuttaa. Laihduttamisesta 80% on ruokavaliota, vain 20% treeniä. Kaikki sellainen treeni, joka haittaa ruokavalion hallintaa (esim on pakko syödä varmuuden vuoksi vähän yli ettei bonkkaa pitkällä lenkillä) on taas tätä tavoitetta vastaan.
Ja mikäli arvot sitä mihin ryhmään lähteä mukaan, kannattaa ensin katsoa miten tähän mennessä on mennyt. Oliko 32 km/h ihan kunnon rajoilla vai sujuiko lenkki lopulta aika helposti? Jos se oli vaikea, missä kohtaa se oli vaikea? Löikö pulssi yli heti alun mäissä vai alkoivatko voimat loppua viimeisillä kilometreillä? Toisin sanoen onko kehitettävää voimassa, kestävyydessä vai palautumiskyvyssä?
34-ryhmä on toki tiukempi kuin 32. Mutta ei niin oleellisesti tiukempi, etteikö siinä pärjäämistä voisi parantaa esim peesissä ajon tekniikkaa harjoittelemalla tai parempaa ajoasentoa hakemalla. Jos tästä keskusteluketjusta jotain jää käteen niin se on se, että siitä huolimatta, että Pirkka on yllättävän mäkinen lenkki, noilla kahdella on hyvin iso vaikutus. Niin iso, että pelkästään niitä tavoittelemalla ja harjoittelemalla todennäköisesti pärjäät myös nopeammassa ryhmässä ilman järjetöntä laihduttamista ja painon muutosta.
Silloin ei tarvitse olla porkkanadieetillä jatkuvasti kiroileva rasvaprosenttinatsi, jota lähinnä ketuttaa kuin pientä oravaa iltaisin, kun vuosikausia salilla kasvatettu kroppa kuihtuu silmissä ja aiempi työ tuntuu valuvan viemäriin.
Viisaita sanoja!
Kyllähän se 32km/h nyt ihan mukavasti meni. Pienen matkaa vetoringissäkin ja pari ketjun tippumista tietty vähän lisäsi hapotusta muttei mikään ultimaattinen väsymys maalissa kuitenkaan ollut.
Jahucilla hyvää pohdintaa noista tavoitteista. Sehän se varmasti useammalla "perheenisäreenaajalla" on ongelma että yhtä selkeää päämäärää on vaikea asettaa kun harrastuksia voi olla useita ja aikaikkunaa harjoitteluun yleensä vähän.
Ylivoimaisesti vaikeinta on voimailusta pyöräilyyn ja juoksuun siirtyessä ollut tietystä "perusvoimatasosta" luopuminen. Siis nimenomaan henkisesti. Että kun on tottunut että kyykystä ja mavesta tulee aina tietty rauta niin siitä ajatuksesta luopuminen on yllättävän haastavaa. Pikkuhiljaa on kuitenkin saanut ajatusmaailmaa siirrettyä paremmin pyöräily edellä suuntaan.
Ymmärrän hyvin ettei Pirkan pyöräilyllä ole mitään tekemistä kilpapyöräilyn kanssa eikä lähellekään podiumisijoituksia ole itsellä missään ikäluokissakaan jakoa mutta kyllä se silti mukavampaa on reenata tietty tavoite mielessä.
Ja valehtelisin jos väittäisin etteikö se Pirkan läpi ajaminen 36+ ryhmässä jossain kohtaa ole koko ajan noussut jyskyttämään takaraivossa enemmän ja enemmän... [emoji38]
Mutta katsotaan vuosi kerrallaan!
Lähetetty minun GM1913 laitteesta Tapatalkilla
Ylivoimaisesti vaikeinta on voimailusta pyöräilyyn ja juoksuun siirtyessä ollut tietystä "perusvoimatasosta" luopuminen. Siis nimenomaan henkisesti. Että kun on tottunut että kyykystä ja mavesta tulee aina tietty rauta niin siitä ajatuksesta luopuminen on yllättävän haastavaa.
Tiedän tunteen oikein hyvin. Mulla on ihan vastaava voimailutausta. Mutta siltä pohjalta voi sanoa, että kyllä luopumisen tuskaa voi helpottaa. Pitää vain asettaa eri vertailukohdat. Itselläni painoa on 15 kiloa vähemmän kuin aikanaan ja esim penkkitulos aiempaan verrattuna sitä myöten aivan aneeminen. Mutta toisaalta olin tuolloin tosi laiska jalkatreeneissä eli se tyyppi joka aina skippasi jalkapäivän, kun ei siihen repimiseen ollut oikein motivoivaa syytä. Nyt pyöräily pakottaa tekemään talvikaudella jalkoja (maksimivoiman kasvattamisesta on oikeasti ja tutkitusti hyötyä) ja mavetulos on nykyään tosiasiassa 50 kiloa parempi kuin ennen oli. Vastaavasti kun paino putoaa, kaikki kehonpainoliikkeet helpottuu. Leukaa menee kymmeniä toistoja enemmän kuin ison massan aikaan.
Joten ei muuta kuin takaisin salille ja rautaa tankoon. Pirkka helpottuu sillä huomattavasti ja voit edelleen ylläpitää perusvoimaa.
Tiedän tunteen oikein hyvin. Mulla on ihan vastaava voimailutausta. Mutta siltä pohjalta voi sanoa, että kyllä luopumisen tuskaa voi helpottaa. Pitää vain asettaa eri vertailukohdat. Itselläni painoa on 15 kiloa vähemmän kuin aikanaan ja esim penkkitulos aiempaan verrattuna sitä myöten aivan aneeminen. Mutta toisaalta olin tuolloin tosi laiska jalkatreeneissä eli se tyyppi joka aina skippasi jalkapäivän, kun ei siihen repimiseen ollut oikein motivoivaa syytä. Nyt pyöräily pakottaa tekemään talvikaudella jalkoja (maksimivoiman kasvattamisesta on oikeasti ja tutkitusti hyötyä) ja mavetulos on nykyään tosiasiassa 50 kiloa parempi kuin ennen oli. Vastaavasti kun paino putoaa, kaikki kehonpainoliikkeet helpottuu. Leukaa menee kymmeniä toistoja enemmän kuin ison massan aikaan.
Joten ei muuta kuin takaisin salille ja rautaa tankoon. Pirkka helpottuu sillä huomattavasti ja voit edelleen ylläpitää perusvoimaa.Joo kyllä tässä on monta monessa..
Mulla on nimenomaan kyykky ja mave ollut aina ne ykkösliikkeet ja kyllä toisaalta tuntuu että siitä on ollut kokoajan hyötyäkin pyöräilyyn. Mutta täytyy sanoa että kyllä se ihmeen pienellä reenimäärällä tuntuu jollain tasolla pysyvän, nimenomaan siis kehonpainoon suhteutettuna.
Lähetetty minun GM1913 laitteesta Tapatalkilla
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.