Näytä tavallinen näkymä : JÄLKIASENNUSSARJAT Erot: Etuveto, takatuuppari, keskimoottori - pros & cons
Täälläkin pyörii ketjunvenyttäjiä miettimässä sähköistäisikö pyöränsä. Käyttökin varmaan erilaista: Vapaa-ajan lenkkeily (mahdollisesti maastossakin), työmatka- tai muu hyötykäyttö. Pitäisikö avata lanka keskustelulle näiden perusratkaisuvaihtoehtojen hyvistä- ja huonommista puolista eri käytöissä? Näistähän on keskusteltu ja väitelty eri ketjuissa, eri otsikoilla, mutta jos nyt monikin miettii, että "kannattaisiko ja millainen"? niin tähän ketjuun voisi ehkä heittää näkemyksiä puoltamaan (tai miksei kertomaan myös huonoista kokemuksista) omaa valintaa.
Itsellä kaksi takatuupparia. Valinnan perusteet:
- en aja maastoa vaan työmatkoja ja kelvi + lenkkeilen hyväkuntoisilla ulkoiluväylillä
- painon jakauma ei ole tärkeää
- helppoja asentaa / ottaa käyttöön
- ketjut / voimansiirto pääsevät perusfillaria - saati keskimoottoria helpommalla
- etuveto mielestäni ei kuulu pyörään - saati talvipyöräilyyn - ei siis ollut edes optio minulle
Jos taas jotain huonoa pitää hakea
- takatuupparistahan tietty puuttuu momentin tunnistus, joten poljintunnistus perustuu pelkästään kadenssianturiin ja "momentin tunnistimen emulointiin". Oman tulkinnan mukaan lienee käytännössä jonkin sortin kehno "keinoäly", joka miettii kampikierroksia vs. vauhti ja säätää avustusta sen mukaan. Toimii - joo, mutta poljintuntumahan on kaukana normaalista luomusta. Työmatkoilla / normilenkeillä tuosta ei ole ongelmaa kunhan tuohon oppii / sen sietää.
1kW Keskimoottoriakin selvittelin sähköläskiin, mutta ei helposti olisi asettunut läskin keskiöön - saati ollut kovinkaan armollinen 1* 12 vaihteistolle / ketjuille. Monia ketjuja lukenut siitä kuinka keskimoottori raiskaa (huokeammat?) ketjut ja rattaa hyvinkin ketterästi ja nopeasti.
Keskiömoottorista ja ketjujen kestävyydestä hankala vielä sanoa varmaa tietoa omasta käytöstä. Spekulaatioita: riippunee käytöstä ja ajotyylistä.
Jos ajaa maltillisesti tai pääasiassa kelveillä (ei maastossa), niin ei kai rasitustason pitäisi olla valtavasti suurempi kuin luomulla ajaessa? Ei ajele tempoillen, vaihtelee kuitenkin vaihteita, eikä esim. lähde liikkeelle pienellä rattaalla täysillä avustuksilla.
Painoa on toki on pyörällä lisää ja mäet pääsee vauhdikkaasti ylös asti, josta tulee jonkin verran lisää rasitusta ketjuille. Mutta ei kai siis ketjujen/rattaiden kulutuksen pitäisi välttämättä olla valtavasti suurempi keskiömoottorillakaan. Varmaankin pahimmassa tapauksessa rankalla ajotyylillä saa kulutettua tosin hyvinkin nopeasti. Tai voihan olla että rasitusta tulee tosiaan niin paljon lisää aina, että kulumatahti on silti suuri, ei vielä omia kokemuksia.
Takanapamoottoriin saa myös momentintunnistuksen halutessaan. Tai no keskiöön se momentintunnistus tulee, mutta ei napamoottori tarkoita automaattisesti, että se olisi poissuljettu. Esim Sempu T4 on tälläinen. Saa niin normi fillariin kuin läskiinkin. Tuossa esimerkki 100mm keskiöön tulevasta anturista. https://www.ebikes.ca/shop/electric-bicycle-parts/torque-sensors/sempu-175.html
Takanapamoottoriin saa myös momentintunnistuksen halutessaan. Tai no keskiöön se momentintunnistus tulee, mutta ei napamoottori tarkoita automaattisesti, että se olisi poissuljettu. Esim Sempu T4 on tälläinen. Saa niin normi fillariin kuin läskiinkin. Tuossa esimerkki 100mm keskiöön tulevasta anturista. https://www.ebikes.ca/shop/electric-bicycle-parts/torque-sensors/sempu-175.html
Harrastus on harrastus ja siitä maksetaan kaikki liikenevä :D Itselle ei tulisi mieleen pulittaa 205$ + tullit tuosta. Jos en olisi köyhä, niin miksi ei :D
Onpa mielenkiintoinen keskiö. Itelle tuli heti mieleen AWD fillari. Eteen 500W napa ja taakse 2kW napa. Ilman välityksiäkin antaisi maastossa mitä ilmeisemmin riittävästi vääntöä.
Kiekon napaan tehty moottori on parempi valinta kelvi- ja työmatkaajoon. Sen moottorin saa optimoitua hyvin juuri nopeusrajan tuntumaan toimivaksi hyvällä käyttösuhteella.
Jos vähänkään tekee mieli polkuja ajamaan niin keskimoottori on parempi, se tarjoaa vääntöä jo nollanopeudesta lähtien ja sen kontrolli on parempi johtuen siitä että voima tulee saman ketjun kautta. Tämä kontrolli korostuu mikäli poljinvoiman tunnistus on käytössä.
Jos käytössä on vain polkimien liikeeseen perustuva tunnistus, on asiallista rakentaa jarru- ja vaihtoanturit keskeyttämään tehontuoton jotta kontrolli säilyy. Momentintunnistus tekee käytännössä saman asian, eikä tehdastekoisissakaan pyörissä tarvita jarru- tai vaihtoantureita.
Kumpulassa näin utility-pyörän jossa oli Boschin kampien keskiöön sijoitettu moottori, sekä takapyörän napaan asennettu napamoottori. Vaikutti fiksulta.
Itsellä on toistaiseksi ollut kaksi pyörää jossa takakiekossa 250W 36V moottori, yksi pyörä jossa 48W 750W BBS02 keskiömoottori, kaksi Yamaha PW 250W 36V keskiömoottoripyörää sekä yksi Shimano E-8000 keskiömoottoripyörä.
Minua kiehtoo tällä hetkellä TDSZ2 opensource firmiksellä sen harrastamisarvon takia. Mutta pitäisi jostain löytää sellainen 100 mm keskiölle.
nysvääjä
15.02.2020, 12.35
100mm bb.llä TSDZ2 saa tuolta, olen tilannut pari. https://ebikelettrica.com/en/prodotto/active-torque-250-w-fat-bb-120mm/
Kiekon napaan tehty moottori on parempi valinta kelvi- ja työmatkaajoon. Sen moottorin saa optimoitua hyvin juuri nopeusrajan tuntumaan toimivaksi hyvällä käyttösuhteella.
Jos vähänkään tekee mieli polkuja ajamaan niin keskimoottori on parempi, se tarjoaa vääntöä jo nollanopeudesta lähtien ja sen kontrolli on parempi johtuen siitä että voima tulee saman ketjun kautta. Tämä kontrolli korostuu mikäli poljinvoiman tunnistus on käytössä.
Jos käytössä on vain polkimien liikeeseen perustuva tunnistus, on asiallista rakentaa jarru- ja vaihtoanturit keskeyttämään tehontuoton jotta kontrolli säilyy. Momentintunnistus tekee käytännössä saman asian, eikä tehdastekoisissakaan pyörissä tarvita jarru- tai vaihtoantureita.
Kumpulassa näin utility-pyörän jossa oli Boschin kampien keskiöön sijoitettu moottori, sekä takapyörän napaan asennettu napamoottori. Vaikutti fiksulta.
Itsellä on toistaiseksi ollut kaksi pyörää jossa takakiekossa 250W 36V moottori, yksi pyörä jossa 48W 750W BBS02 keskiömoottori, kaksi Yamaha PW 250W 36V keskiömoottoripyörää sekä yksi Shimano E-8000 keskiömoottoripyörä.
Minua kiehtoo tällä hetkellä TDSZ2 opensource firmiksellä sen harrastamisarvon takia. Mutta pitäisi jostain löytää sellainen 100 mm keskiölle.
Tuommoinen keskimioottori-perätuuppari-kombo voisi olla aika hauska :) Miten noiden ohjaamisen ilman tuplakontrollereita, näyttöjä ja säätimiä sitten hoitaa? Saattaa tanko käydä ahtaaksi... Puhumattakaan akuista... Vielä kävi mielessä. Näinköhän tuo ketjuja / rattaita kovin paljoa säästäisi kun keskimoottorin etu lienee tuo heti "nollasta" lähtevä vääntö kun taas perätuuppari vaatii vauhtia alleen. Eli keskimoottori rääkkää voimansiirtoa juuri siinä vaiheessa kun takamoottori mahdollisesti vasta herää.
Takanapamoottoriin saa myös momentintunnistuksen halutessaan. Tai no keskiöön se momentintunnistus tulee, mutta ei napamoottori tarkoita automaattisesti, että se olisi poissuljettu. Esim Sempu T4 on tälläinen. Saa niin normi fillariin kuin läskiinkin. Tuossa esimerkki 100mm keskiöön tulevasta anturista. https://www.ebikes.ca/shop/electric-bicycle-parts/torque-sensors/sempu-175.html
Eikö missään nykyisessä takanapamoottorissa ole sisäänrakennettua momentintunnistinta? Sellainen oli jo parikymmentä vuotta sitten toimineen BionX (https://en.wikipedia.org/wiki/BionX)in moottoreissa. Muistan reilut kymmenen vuotta sitten ihailleeni järjestelmää, joka myös keräsi jarrutusenergiaa talteen. BionX poistui markkinoilta ylikuumenemisen ja akkujen heikon laadun vuoksi. TDSZ2:lle tehty avoin ohjelmisto (https://github.com/OpenSource-EBike-firmware/TSDZ2_wiki/wiki) kyllä kiinnostaa, mutta oma moottori lienee parempi ratkaisu vielä seuraavat parikymmentä vuotta.
Tuo regen (jarrutusenergian talteenotto) on kyllä yksi alennusvaihteettomien napamoottorien yksi suurimmista eduista. Ja joo toki täällä Suomessa ei niin paljon mäkiä ole, jotta siitä saisi mitään merkittävää hyötyä. Asuinpaikasta riippuen noin 4-10% saa takaisin energiaa.
Mutta suurin ja itselle se paras ominaisuus on, että moottoria voi käyttää erittäin tehokkaana jarruna. Ei kulu palat jne. Itsellä on anturi takajarrukahvassa. Niin kutsuttu variable regen, eli se ei ole vain on / off tyyppinen vaan mitä enemmän painan takajarrukahvaa sitä enemmän moottori jarruttaa.
Kahvassa on tietenkin vapaaliikettä ennenkuin itse jarrupalat osuu jarrulevyyn, eli aluksi käytetään moottoria jarruttamiseen ja jos se ei jostain syystä riitä, niin painetaan vain kahvaa kovempaa jolloin alkaa normaali jarrutus 4 mäntäisillä jarruilla.
Toki regen jarrutus ei jarruta täysin pysähdyksiin asti (niin, että tuottaa virtaa takaisinpäin), mutta voin halutessani kytkeä ns "active braking" ominaisuuden, jolloin sen jälkeen kun moottori lakkaa tuottamassa virtaa (hyvin hiljaisessa nopeudessa) aletaankin moottoria jarruttaa syöttämällä sinne virtaa niin, että se estää pyörimistä. Tämä active braking tosin kuluttaa hieman energiaa. Mutta tuotahan ei ole pakko käyttää, vaan täysin pysähdyksiin jarruttaessa voi käyttää normi jarruja.
Tuossa vielä video, jossa nopeasti demonstroin kuinka tuo takajarrukahva / anturi toimii. Tuo tuottaa portaattoman jännitteen väliltä 0.10 - 1.8v (nämä arvot syötetään ohjaimeen ja ohjain mappaa jarrutuksen 0-100% tuolle jännitevälille.
https://www.youtube.com/watch?v=jRieAlAamV0
Tuo regen (jarrutusenergian talteenotto) on kyllä yksi alennusvaihteettomien napamoottorien yksi suurimmista eduista. Ja joo toki täällä Suomessa ei niin paljon mäkiä ole, jotta siitä saisi mitään merkittävää hyötyä. Asuinpaikasta riippuen noin 4-10% saa takaisin energiaa.
Mutta suurin ja itselle se paras ominaisuus on, että moottoria voi käyttää erittäin tehokkaana jarruna. Ei kulu palat jne. Itsellä on anturi takajarrukahvassa. Niin kutsuttu variable regen, eli se ei ole vain on / off tyyppinen vaan mitä enemmän painan takajarrukahvaa sitä enemmän moottori jarruttaa.
Kahvassa on tietenkin vapaaliikettä ennenkuin itse jarrupalat osuu jarrulevyyn, eli aluksi käytetään moottoria jarruttamiseen ja jos se ei jostain syystä riitä, niin painetaan vain kahvaa kovempaa jolloin alkaa normaali jarrutus 4 mäntäisillä jarruilla.
Toki regen jarrutus ei jarruta täysin pysähdyksiin asti (niin, että tuottaa virtaa takaisinpäin), mutta voin halutessani kytkeä ns "active braking" ominaisuuden, jolloin sen jälkeen kun moottori lakkaa tuottamassa virtaa (hyvin hiljaisessa nopeudessa) aletaankin moottoria jarruttaa syöttämällä sinne virtaa niin, että se estää pyörimistä. Tämä active braking tosin kuluttaa hieman energiaa. Mutta tuotahan ei ole pakko käyttää, vaan täysin pysähdyksiin jarruttaessa voi käyttää normi jarruja.
Tuossa vielä video, jossa nopeasti demonstroin kuinka tuo takajarrukahva / anturi toimii. Tuo tuottaa portaattoman jännitteen väliltä 0.10 - 1.8v (nämä arvot syötetään ohjaimeen ja ohjain mappaa jarrutuksen 0-100% tuolle jännitevälille.
https://www.youtube.com/watch?v=jRieAlAamV0
Missä napamoottorissa tuo Regen-toiminto on saatavilla? Itseäkin emeritus-nörttinä ja hybridi-autolla vuosia ajaneena moinen houkuttelee, mutta noissa omissa kahdessa sähkärissä ei moista ole.
Onko kellään käytännön kokemusta 1000W vs 1500W kiinan takanapamoottorimuutossarja eroista.
Tällä hetkellä fat bikessä 1000w takanapa 48v 1000w spectatulla akulla ja alkoi turhamaisuuttani kiinnostamaan 1500w takanapamoottori 52v 1500w spectatulla akulla.
Tuossa 1000w akku kyykkää täysvedossa pari palkkia, ja sarjanmittarikin näyttää maksimissaan jotain 1200w paikkeilla maksimi kulutusta.
Onko kellään käytännön kokemusta 1000W vs 1500W kiinan takanapamoottorimuutossarja eroista.
Tällä hetkellä fat bikessä 1000w takanapa 48v 1000w spectatulla akulla ja alkoi turhamaisuuttani kiinnostamaan 1500w takanapamoottori 52v 1500w spectatulla akulla.
Tuossa 1000w akku kyykkää täysvedossa pari palkkia, ja sarjanmittarikin näyttää maksimissaan jotain 1200w paikkeilla maksimi kulutusta.
Ei suoraa vastausta tähän kysymykseen, mutta juuri hetki sitten tuli luettua Akkutehtaan sivuilta Cycle Analystin tuotteista ja siitä miten tuolla pystyy hyvinkin monipuolisesti säätämään tehokarttoja (kääntäen akun rääkkäämistä). Emeritus-nörtti minussa kyllä houkuttelee moisen hankintaan. Silloin kun ei ajele fillarilla, voi käyttää aikaa rakentelemalla omia tehokarttoja :D
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.