Näytä tavallinen näkymä : Kysymys akuista 378Wh, 504Wh ja 756Wh
Jos ajaa päivässä työmatkoja 2x23km, niin varmaankin pärjää tuollaisella pienemmällä 378Wh akulla joka on esim. Focus Jam2 pyörässä. Kyseiseen pyörään saa kiinni myös toisen 378Wh akun jolloin kokonaiskapasiteetti on 756Wh. Ja sitten on myös 500 Wh akuilla varustettuja pyöriä. Mietin olisiko parempi tuollainen pienempi akku, jonka ajaa päivässä noin 30-40% tasolle asti ja sitten lataa, vaiko 500Wh akku jonka ajaa noin 60% tasolle ja ajaa samalla akulla vielä toisen työpäivän?
Kummassa tapauksessa akun kannalta on parempi tilanne?
Dille Vallaton
04.02.2020, 11.46
Akun elinkaareen vaikuttaa täysien latauskertojen määrä. Ei siis se kuinka monta kertaa sitä ladataan. Mitä pienempi akku niin sitä vähemmän kennoja. Toisin sanoen sellainen akku tulee nopeammin tiensä päähän.
Rautalankana puolesta varauksesta täyteen on puoli latauskertaa ja toinen samanlainen tekee yhteensä yhden latauskerran. 4x25 % on myös siis yksi latauskertaa jne. Kaikissa merkkimoottoreissa on älykkäät BMS-laturit, jotka huolehtivat että akku ei ylilataudu vaikka sitä roikottaisi vähän väliä piuhassa. Akut eivät myöskään mene koskaan täysin tyhjäksi. Aika paljon saa kyllä tuolla pikkuakullakin ajaa, jos se vielä noin tuhannen täyden latauskerran jälkeenkin antaa luvatut 80 prossaa alkuperäisestä.
Summa summarum. 500 Wh akun elinkaari on pidempi kuin 378 Wh jos käyttö on täysin samanlaista.
^^ Juuri näin. Valinta kannattanee tehdä perustuen siihen, arvostaanko enemmän kevyempää pyörää ja vai harvempaa latausväliä. Akun käyttöikä tuskin tulee ongelmaksi kummassakaan tapauksessa.
Jami2003
04.02.2020, 12.03
Oman kokemuksen mukaan tuon työmatkan ja 80% maastolenkeistäkin pärjää hienosti tuolla pienemmällä akulla. Sitten jos pyörällä rymistelee pitemmästi (2+ tuntia) raskaassa maastossa tai ajaa parkissa niin toi pienempi akku jää vähän pieneksi.
Jos on kylmää ja mahdollisesti vielä lunta minulla menisi kyllä aika tiukille päästä 46 km yhdellä 504 Wh latauksella (tunturi e-max läski, Steps E8000, renkaina Jumbo Jim). Kesälläkin on 50 km hyvä suoritus mun mielestä.
Akun elinkaareen vaikuttaa täysien latauskertojen määrä. Ei siis se kuinka monta kertaa sitä ladataan. Mitä pienempi akku niin sitä vähemmän kennoja. Toisin sanoen sellainen akku tulee nopeammin tiensä päähän. Rautalankana puolesta varauksesta täyteen on puoli latauskertaa ja toinen samanlainen tekee yhteensä yhden latauskerran. 4x25 % on myös siis yksi latauskertaa jne. Kaikissa merkkimoottoreissa on älykkäät BMS-laturit, jotka huolehtivat että akku ei ylilataudu vaikka sitä roikottaisi vähän väliä piuhassa. Akut eivät myöskään mene koskaan täysin tyhjäksi.
Asia ei ole ihan näin yksiselitteinen. Samalla periaatteella lataus 0 % -> 100 % on myös yksi kokonainen sykli, mutta tällainen tyhjästä täyteen sykli kuluttaa akkua kyllä enemmän kuin neljä sykliä esim. 50 % -> 75 %, vaikka kummassakin tapauksessa akkua ladataan 100 prosenttiyksikön verran.
Eli vaikka BMS kyllä huolehtii siitä, ettei akku pääse liian tyhjäksi tai ettei sitä ladata ylitäyteen, ei se silti poista sitä, että 100 %:iin lataaminen on haitallisempaa, kuin pitäytyminen esim. max. 90 % varauksessa.
Ajan sähköfillarin lisäksi täyssähköautolla, jonka akun pyrin pitämään päivittäisessä käytössä 30-80 % välillä. Pidempiä ajoja varten saatan ladata täyteen, mutta tuolloinkin ajoitan latauksen niin, että se valmistuu juuri ennen ajoon lähtemistä. Tällöin akkua ei säilytetä käytännössä lainkaan "täytenä". Talouden molemmissa sähköfillareissa on nyt talvikaudella varaustasot jossain 50-60 % kieppeillä ja samassa tasossa säilytän Levoon tekemääni lisäakkuakin (https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?59723-DIY-Lis%E4akku-Specialized-Levoon&highlight=). Yksittäisen akun jännite jossain 3,80 voltin paikkeilla.
Vertailun vuoksi 62km olen itse ajanut sekalaista ajoa (kesällä, pääosin kelvejä ja ECO moodilla) Yamahan 400Wh akulla (5% jäi akkua jäljelle).
Jami2003
04.02.2020, 13.33
Asia ei ole ihan näin yksiselitteinen. Samalla periaatteella lataus 0 % -> 100 % on myös yksi kokonainen sykli, mutta tällainen tyhjästä täyteen sykli kuluttaa akkua kyllä enemmän kuin neljä sykliä esim. 50 % -> 75 %, vaikka kummassakin tapauksessa akkua ladataan 100 prosenttiyksikön verran.
Eli vaikka BMS kyllä huolehtii siitä, ettei akku pääse liian tyhjäksi tai ettei sitä ladata ylitäyteen, ei se silti poista sitä, että 100 %:iin lataaminen on haitallisempaa, kuin pitäytyminen esim. max. 90 % varauksessa.
Ajan sähköfillarin lisäksi täyssähköautolla, jonka akun pyrin pitämään päivittäisessä käytössä 30-80 % välillä. Pidempiä ajoja varten saatan ladata täyteen, mutta tuolloinkin ajoitan latauksen niin, että se valmistuu juuri ennen ajoon lähtemistä. Tällöin akkua ei säilytetä käytännössä lainkaan "täytenä". Talouden molemmissa sähköfillareissa on nyt talvikaudella varaustasot jossain 50-60 % kieppeillä ja samassa tasossa säilytän Levoon tekemääni lisäakkuakin (https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?59723-DIY-Lis%E4akku-Specialized-Levoon&highlight=). Yksittäisen akun jännite jossain 3,80 voltin paikkeilla.
Ainakin kaikki älylaturit osaavat ihan itse ladata ja purkaa akkua maksimoidakseen eliniän. Ihmettelen todella jos tuota samaa ominaisuutta ei ole sähköauton laturissa.
Dille Vallaton
04.02.2020, 14.01
Siksi akuissa ja latureissa on ÄLYÄ ettei käyttäjän tarvitse huolehtia onko ne liiaan tyhjiä tai täysiä!!! 100 % lataus ei todellakaan tarkoita että akun kapasiteetti ulosmitataan sataprosenttisesti. 0-100 % lataus ei siis ole mahdollista!!!
Pitkään käyttämättä olevia akkuja todellakin suositellaan pitämään 50-60 % varauksessa, mutta veikkaan että sähköauton omistajista suurin osa ei niistäkään ohjeista välitä. Vielä vähemmän välittäisivät moisista ali- ylilatausneuvoista jos ne todellakin akkujen kestoon vaikuttaisivat. Ihan sama kuin ei saisi tankata ikinä täyteen, ettei säiliö pullistu ja repeä ;)
Ainakin kaikki älylaturit osaavat ihan itse ladata ja purkaa akkua maksimoidakseen eliniän. Ihmettelen todella jos tuota samaa ominaisuutta ei ole sähköauton laturissa.Minkä laitteiden älylatureista puhut? Sähköautojen tapauksessa kotilaturit ovat suhteellisen tyhmiä purkkeja; toki niissä on enemmän elektroniikkaa kuin jossain sähköfillarin laturissa, mutta käytännössä sähköautojen laturit 1) tekevät "kättelyn" auton oman varsinaisen laturin kanssa (montako vaihetta on tarjolla ja kuinka monta ampeeria) ja 2) tarjoavat kättelyn jälkeen itse sähkön. Varsinainen AC->DC -laturi on auton sisällä. Ja ei, auto tai laturi ei itsessään akun varausta laske mihinkään. Mikäli akun on ladannut täyteen, mutta ajoa ei tulekaan, niin toki varauksen saa laskemaan hieman alemmas vaikka laittamalla lämppärin täysille muutamaksi tunniksi.
Siksi akuissa ja latureissa on ÄLYÄ ettei käyttäjän tarvitse huolehtia onko ne liiaan tyhjiä tai täysiä!!! 100 % lataus ei todellakaan tarkoita että akun kapasiteetti ulosmitataan sataprosenttisesti. 0-100 % lataus ei siis ole mahdollista!!!Olet ihan oikeassa, enkä tästä aio vastaan väittääkään. Esim. Spessun BMS lataa akun 41,6 volttiin (10S akun nimellisjännite 36 V), mikä on suhteellisen konservatiivinen maksimijännite ja tosiaan kaukana akun fyysisestä maksimista. Mun pointti oli se, että 4x25% <> 0-100% (näin siitä huolimatta, vaikka turvarajaa olisi sekä ylä- että alapäässä).
Pitkään käyttämättä olevia akkuja todellakin suositellaan pitämään 50-60 % varauksessa, mutta veikkaan että sähköauton omistajista suurin osa ei niistäkään ohjeista välitä.Veikata voit aina, mutta kyllä se ihan yleisesti tiedetty (ja noudatettu) asia on sähköautoilijoiden keskuudessa.
Iso akku ja käyttö 40-80 % välillä takaa pitkän iän akulle. Valitettavasti noissa latureissa ei ole mahdollista asettaa maksimille mitään rajoitusta. Mainoksien mukaan älylaturit lataavat akun ja "huoltavat" sen tasaamalla kennojen jännitteet. En tiedä, kuinka usein tätä on tarve tehdä. Taitavat latailla ns. 100 % asti. "Tyhjäksi" akkua ei kannata ajaa, vaan pitää ladata aina mahdollisuuden tullen.
Minulla on hybridi-autossa akut, joita käytetään välillä 40-60%. Näin akut kestävät koko auton käyttöiän. Pyörässäni on 48V akku, jonka BMS katkaisee virran 42V:ssa. Monien 48V akkujen cut-off jännite on jopa 36 V eli kennon jännite menee noin 2,8 V paikkeile. LiPo-kennon min. jännite saa olla vähintään 2,5V, jota voisi kutsua 0-tasoksi. Joten 36V cut-off on silloin n. 12 % nollatasosta ja 42V cut-off 30 % 0-tasosta. Eli 48V akun voi ajaa huoletta loppuun, jos cut-off on 42V, mutta 36V cut-offilla kannattaa välttää akun loppuun ajamista.
Vastaavasti 36V akun voi turvallisesti ajaa 33V paikkeille, jolloin ollaan reilun 30 % päässä 0-tasosta. 52V akussa pitäsi cut-off olla jossakin 45,5V kohdalla, ettei akkua rasiteta liikaa. Latausvirta useimmissa tapauksissa mielellään 2A, jos halutaan maksimoida akun ikä. Ja älylaturien pitäisi osata käyttää alussa vakiovirtaa ja lopussa vakiojännitettä, jotta osutaan siihen kriittiseen 4,2V kennoa kohden.
Muitakin mielipiteitä on - millaisia?
Laturit eivät voi tasata kennojen jännitettä, koska ne eivät ole balansoivia. Kaikki kennot ladataan kerralla ei siis yksitellen täyteen eli noin 4,2 volttiin per kenno. 48 voltin akkupaketissa on 13 kennoa sarjassa ja x määrä rinnan riippuen akun kapasiteetista. Cut off jännite ei saa mennä paljon alle kolmen voltin/kenno joten paketissa pitäisi olla vielä jännitettä yli kymmenen prosenttia nimellisestä tuossa vaiheessa. Näin menetellen akku toimii optimoidusti ja sen elinikä on mahdollisimman pitkä. Varastoinnissa suositellaan sellaista 60%:n varausta täydestä.
Iso akku ja käyttö 40-80 % välillä takaa pitkän iän akulle. Valitettavasti noissa latureissa ei ole mahdollista asettaa maksimille mitään rajoitusta.
On mahdollista jos käyttää diy vehkeitä tai joitain muita pyöriä kuin isojen valmistajien suljetut järjestelmät (Bosch, Shimano jne). Esim tuollainen laturi, joka itselläni on käytössä. Siinä voi ohjelmoida monia eri profiileja ja säätää jännitteen sekä latausvirran haluamakseen. Voi esim tehdä profiilin, jolla akku ladataan aina täyteen (itselläni 58.8v) tai vaikkapa 90% prosenttiin, tai 80% jne. Lisäksi voi tehdä pikalataukselle, sekä hitaalle lataukselle omat profiilinsa jne.
https://www.ebikes.ca/product-info/cycle-satiator.html
Ja toisessa projektin alla olevassa fillarissani voin valita kuinka täyteen akku ladataan suoraan pyörän näytöltä. Tässä pyörässä lataus tapahtuu millä vain jännitteellä välillä 12v- 70v moottorin käämien kautta. Ja moottorinohjain toimii "säätimenä / laturina" Eli voin syöttää pyörään vaikkapa kaverin luona hänen laturillaan virtaa. Ja töissä toisella laturilla ja jännitteiden ei tarvitse olla akkujännitteen mukainen (72v). Pyörä nostaa itse syötetyn jännitteen sopivaksi käyttäen moottoria kääminä.
Vähän samalla tavalla miten eri lämmittimien ilmoitetut tehot eroavat siinä ovatko netto- vai bruttotehoja (wallas/webasto et.al.) olen vähän utelias millä tavalla valmistaja ilmoittavat akkujensa kapasiteetin. Lasketaanko esimerkiksi vain ynnäämällä kennojen kapasiteetit yhteen, vai kerrotaanko oikeasti montako wattituntia BMS antaa käyttäjälle käyttöönsä? Tuohan saataa olla aika temppu jos akun kennojen yhteenlaskettu kapasiteetti on sanotaan 500 Wh, mutta koska BMS jättää turva-rajaa sekä ylä- että alapäässä käytettävissä onkin vain 400 Wh.
^Mitenkähän tuon kanssa on. Jos kennon kapasiteetiksi ilmoitetaan esim. 3500 mAh:a, niin mikähän on min ja max jännite tässä tapauksessa? Onko tässä huomioitu tarvittavat suojavaraukset ylä- ja alapäässä, ja kuinka suuret ne ovat?
Ja mitä ylipäätään on eri laatuisten kennojen todelliset tehot. Latailin tuossa päivänä eräänä otsalamppuun 18650 kennoja. Kaksi uusinta, 4200mah latautui noin tunnin, laturilla (lumonite), joka ilmoituksensa mukaan lataa max. 500mah. Toki, en tiedä, kuinka tyhjiä akut oli, mutta otsavalon (lumonite compass ) mielestä liki tyhjiä. Sen jälkeen latasin vanhemman 3500mah kennon, joka latautui kolmeen varttiin (tuon kennon samaan aikaan ostettu kaveri kuoli pari kuukautta sitten) seuraavaksi lampun mukana tullut 2400mah ja suprabeamin lampun samantehoinen akku. Molemmat otti virtaa liki kolme tuntia, vaikka eivät olleet tyhjiä. Ei taida aivan pitää paikkaansa noi kapasiteetit, mikä ei yllätä.
Esim. Spessun laturissa ei ole mitään älyä. Äly on akussa. Eli akun elektroniikka määrittää kauanko akkua ladataan ja millä teholla ja mihin jännitteeseen. Kun taas Lupinen laturi kertoo millä jännitteellä ja virralla akun latausta suoritetaan ja lopuksi montako ampeerituntia ladattiin.
Pitäisiköhän ylipäätään akun kapasiteetti mitata siten, kuinka monta ah:ta se antaa ulos, eikä kuinka kauan akkua ladattiin?
Edit: Akut on akkuja ja kennot kennoja. Kennoissa toki ei ole älyä (kait). Akuissa voi olla tai ei.
Mun kirjoitelmani liittyi ylipäätään löyhästi asiaan. Laturini ei kerro mitään, paitsi merkkivalolla latauksen ollessa valmis. Lähinnä toin esille noita kennojen luvattujen ja todellisten kapasiteettien älytöntä eroa. Laturin max. Latausvirta kertoo toki sen, ettei olevinaan "isoimman" kennon kapasiteetti ole siellä päinkään.
Ja kyllä. Todellinen kapasiteetti tulis parhaiten ilmi purkamalla akku.
Ja mitä ylipäätään on eri laatuisten kennojen todelliset tehot. Latailin tuossa päivänä eräänä otsalamppuun 18650 kennoja. Kaksi uusinta, 4200mah latautui noin tunnin, laturilla (lumonite), joka ilmoituksensa mukaan lataa max. 500mah. Toki, en tiedä, kuinka tyhjiä akut oli, mutta otsavalon (lumonite compass ) mielestä liki tyhjiä. Sen jälkeen latasin vanhemman 3500mah kennon, joka latautui kolmeen varttiin (tuon kennon samaan aikaan ostettu kaveri kuoli pari kuukautta sitten) seuraavaksi lampun mukana tullut 2400mah ja suprabeamin lampun samantehoinen akku. Molemmat otti virtaa liki kolme tuntia, vaikka eivät olleet tyhjiä. Ei taida aivan pitää paikkaansa noi kapasiteetit, mikä ei yllätä.
Jos tuo 4200mAh on siis yksittäinen kenno, eikä esim 1s2p setup niin tuo kapasiteetti on täyttä huijausta ja kenno oletettavasti väärennös. Yhdelläkään valmistajalla ei ole noin isoja 18650 kennoja. Suurimmat ovat 3500/3600mAh.
^ Itsekin joskus tilailin jostain Ebaysta paristoja, jotka eivät todellaankaan vastanneet mainostettuja tehojaan, jäivät murto-osaan. Laadun puutteen huomasi jo painosta: olivat paljon kevyempiä kuin asialliset paristot. Eihän niillä paljon mitään tehnyt, luonnonvarojen tuhlausta koko hankinta. Ehkä onneksi ylihalpoja Kiina-akkuja ei (kai?) ainakaan vielä mainosteta sähköpyörien merkkiakkusysteemeihin. Varmaan tuntemattomilta valmistajilta voi saada parhaassa tapauksessa ihan laatuakin - tai sitten ei.
Jos tuo 4200mAh on siis yksittäinen kenno, eikä esim 1s2p setup niin tuo kapasiteetti on täyttä huijausta ja kenno oletettavasti väärennös. Yhdelläkään valmistajalla ei ole noin isoja 18650 kennoja. Suurimmat ovat 3500/3600mAh.Kyllä vain. Yksittäinen kenno. Kyseiset akut tuli lampun mukana. Toimii ne siinä lampussa mun käytössä, mutta tuohon kypärävaloon niistä ei ole, kun potku loppuu jo yhdellä lenkillä.. [emoji23]
Kun sitten aikanaan joku alkaa kaupata kennotusta epäilyttävän halvalla sähköpyörän akkuun, voi jännityksellä odottaa, kuinka paljon alkuperäistä huonomman saa.
Samaa mieltä Nixuu:n kanssa.
http://www.aliexpress.com/item/33050250301.html?spm=a2g0o.detail.1000015.1.c82b52 ccHjFaYc&scm=1007.14452.154761.0&scm_id=1007.14452.154761.0&scm-url=1007.14452.154761.0&pvid=79b21610-7915-436d-97c6-ccc3af519cd7&fromDetail
Esim. tuolta voi tilata noita akku warppeja ja modifioida omat akut oikeen kokoiseksi ja merkkiseksi. Esim. Ultrafire 18650 6800 mAh :cool:
http://www.dampfakkus.de
Tuolta mitattua faktaa li-ion akuista.
maustevoi
13.02.2020, 21.39
Henk.kohtaisesti minusta näppärämpi tuo kahden akun combo. Minulla itsellä juurikin 378+378Wh. Yritän aina ajaa "irrallisella akulla", mutta joskus jos unohtuu latailla tai on muuten vaan näppärämpi ajella rungossa olevalla akulla.
Tosin talvikäyttöön varmaan aika paska tuollainen rungon sisällä oleva (säilytys siis), mutta onneksi pääsen töissä lämpimään..
Muutenkin tollanen kakkospikkuakku on minusta hyvä idea, kuten tais vaikka Spessu tehdä johonkin uutuuspyörään... Joku pieni 100-250Wh akku olis näppärä ottaa mukaan, "jos tarttee". Tuo 378Wh on vähän möhkäle.
Asia ei ole ihan näin yksiselitteinen. Samalla periaatteella lataus 0 % -> 100 % on myös yksi kokonainen sykli, mutta tällainen tyhjästä täyteen sykli kuluttaa akkua kyllä enemmän kuin neljä sykliä esim. 50 % -> 75 %, vaikka kummassakin tapauksessa akkua ladataan 100 prosenttiyksikön verran.
Eli vaikka BMS kyllä huolehtii siitä, ettei akku pääse liian tyhjäksi tai ettei sitä ladata ylitäyteen, ei se silti poista sitä, että 100 %:iin lataaminen on haitallisempaa, kuin pitäytyminen esim. max. 90 % varauksessa.
Ajan sähköfillarin lisäksi täyssähköautolla, jonka akun pyrin pitämään päivittäisessä käytössä 30-80 % välillä. Pidempiä ajoja varten saatan ladata täyteen, mutta tuolloinkin ajoitan latauksen niin, että se valmistuu juuri ennen ajoon lähtemistä. Tällöin akkua ei säilytetä käytännössä lainkaan "täytenä". Talouden molemmissa sähköfillareissa on nyt talvikaudella varaustasot jossain 50-60 % kieppeillä ja samassa tasossa säilytän Levoon tekemääni lisäakkuakin (https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?59723-DIY-Lis%E4akku-Specialized-Levoon&highlight=). Yksittäisen akun jännite jossain 3,80 voltin paikkeilla.
Ei ole oikein auennut näiden akkujen kanssa, että mitä käytännön hyötyä on latailla akkua esim. vain 80% varaukseen. Lataan akkuni jatkuvasti 100%:iin ja nautin lenkilläni lähes koko kapasiteetin. Jos akku tästä kärsii sen verran, että 500 latauskerran jälkeen akun kapsiteetti on vaikkapa 80-90% alkuperäisestä, niin miten se eroaa siitä, että akkua
ladataan vain vaikkapa tuohon 80% tasoon ja käytetään 50% akun kapasiteetista (välillä 30-80%). Okei, ehkä tällä säästötavalla akusta on edelleen jäljellä 500 latauskerran jälkeen 95%, mutta mitä iloa siitä on kun akusta otetaan lenkillä kuitenkin vain se 50%. 1000 latauskerran jälkeen olen tuhonnut akkua jo niin paljon, että latauskapasitettia on ehkä 60-70% jäljellä, mutta mitä sitten. Edelleen saan käytettyä akkuprosentteja enemmän kuin säästäjän käyttämä 50%. Ja kuinka moni pääsee ikinä tuohon 1000 lataukseen? Tarkoittaa n.50tkm. Siinä alkaa jo olla muita ongelmia pyörän kanssa kuin akku. Hanurista puhumattakaan...
Ei ole oikein auennut näiden akkujen kanssa, että mitä käytännön hyötyä on latailla akkua esim. vain 80% varaukseen. Lataan akkuni jatkuvasti 100%:iin ja nautin lenkilläni lähes koko kapasiteetin. Jos akku tästä kärsii sen verran, että 500 latauskerran jälkeen akun kapsiteetti on vaikkapa 80-90% alkuperäisestä, niin miten se eroaa siitä, että akkua
ladataan vain vaikkapa tuohon 80% tasoon ja käytetään 50% akun kapasiteetista (välillä 30-80%). Okei, ehkä tällä säästötavalla akusta on edelleen jäljellä 500 latauskerran jälkeen 95%, mutta mitä iloa siitä on kun akusta otetaan lenkillä kuitenkin vain se 50%. 1000 latauskerran jälkeen olen tuhonnut akkua jo niin paljon, että latauskapasitettia on ehkä 60-70% jäljellä, mutta mitä sitten. Edelleen saan käytettyä akkuprosentteja enemmän kuin säästäjän käyttämä 50%. Ja kuinka moni pääsee ikinä tuohon 1000 lataukseen? Tarkoittaa n.50tkm. Siinä alkaa jo olla muita ongelmia pyörän kanssa kuin akku. Hanurista puhumattakaan...
Jos yhdellä lataussyklillä ajetaan vaikkapa n. 60 km. Oletetaan, että täysillä latauksilla akku kestää 500 sykliä tehon suuremmin huonontumatta ja nykytyslatauksilla kestäisi 1000 sykliä. Ensimmäisessä tapauksessa ”täystehoisia” ajokilometrejä tulisi n. 30 tkm ja säästötapauksessa 60 tkm.
Ahkeralla pyöräilijällä akku kestäisi 2 - 4 vuotta lataustavasta riippuen. Tavallisella ketjunkuluttajalla akku kerkiää molemmissa tapauksissa todennäköisesti vanhentua muuten (10 - 20 vuotta) ennen kuin lataussyklit tulevat täyteen.
Jos akun hankintahinta olisi n. 600 eur, niin kilometrikustannus vaihtelisi ahkeran käyttäjän tapauksessa 1-2 snt/km välillä.
Nämä on ihan vain teoreettisia laskelmia. Mikä on merkittävää kenellekin, on ihan eri asia.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.