Cyclocross/gravel teräshaarukalla

[TyömatkailijaPohjoisessa]

Etsinnässä seuraavilla specseillä:

- haarukka: teräs (hyvää: luotettavuus, huonoa: paino)
- runko: teräs/alumiini (hyvää: luotettavuus, huonoa: paino)
- vaihteisto: Shimano 105/vastaava
- etuvaihtaja: max 2 ratasta, mieluiten yksi (hyvää: huollettavuus, huonoa: ketju kapea tässä konstruktiossa kestävyyden kustannuksella?)
- jarrut: hydrauliset, levy
- jarrukahvat: yläotteelle lisäkahvat (huonoa: sulkee tehokkaasti hydrauliset varmaankin pois)

Näillä ominaisuuksilla jäänee luu käteen? Katse pitää kohdistaa hybridi-/fitnesspyöriin?

Yllä oletetaan että teräs on luotettavampaa pitkässä juoksussa kuin suosittu hiilikuitu, mutta onko asia sittenkään niin, koska terästä lienee painon takia ohennettu, ainakin kalleimmissa malleissa, kenties maksimaalisesti?

[Vivve]

Tähänkin ketjuun olisi voinut tuon kirjoittaa http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?48613-quot-Gravel-Grinding-quot-fillarit

Mutta tässä nyt vaikka yksi https://www.genesisbikes.co.uk/bike/croix-de-fer-30-2020

Edit: Ja tässäkin ihan kiva https://www.bikeshop.fi/Kona-Sutra-LTD-2019/ekauppa/pKOSULTD19/

[Mohkku]

Cyclot ei ole ihan gg-pyörien ydinaluetta, vaikka niillä hienosti gravelia voikin ajaa. Ongelmaksi taitaa tulla nuo jarrut, koska edellytyksenä on hydrauliset levyt. Minä en tiedä yhtää hydraulista jarrua, jossa olisi lisäkahvat.

Minusta speksit kannattaa asettaa hiukan toisin. Mikä on vaatimus jarrujen toiminnalle? Muitakin hyviä järjestelmiä on kuin hydrauliset levyt. Kannattaa siis etsiä pyörää, jossa on riittävän hyvät jarrut, ei pyörää hydraulisilla levyjarruilla. Ja sama pätee kaikkeen muuhunkin speksaamiseen. Etuvaihtaja ei käsittääkseni vaikuta ketjun leveyteen ja kun ketju kestää hoidettuna vähintään pari tuhatta km ja uusi maksaa 15 €, lisäkustannus aavistuksen nopeammasta kulumisesta on olematon. Ota siis tavoitteeksi käyttötarkoitustasi vastaavat välitykset, ei ketjun leveys. Rungon speksinä voisi olla luotettavuus, ei materiaali. Teräsrungon ja -haarukan voi tehdä halvalla huonoksi tai sitten vähän paremmin hyväksi. Sama pätee muihinkin materiaaleihin.

Ylipäätään käyttötarkoitus ja ominaisuudet olisi hyvä olla kirkkaana mielessä, jotta vaihtoehtoja kannattaa haarukoida. Hybridit ja fitnesspyörät ovat mielestäni aika erilaisia kuin gg:t, eikä tuo johdu jarrukahvoista. Ja kun käyräsarvisten lisäkahvat ovat nykyään harvinaisia toisin kuin 5-10 vuotta sitten, kannattaa myös arvioida niiden tarvetta. Minusta ote on kapea ja siksi ajaminen huteraa. Hybridin suoran tangon ote on huomattavasti leveämpi, joten kyse on täysin eri asiasta. Käyräsarvisella jarruttaminen normaaliotteella on ongelmatonta 5 vuotta vanhoilla mekaanisilla halvemman pään, jossain testissä tehottomaksi moitituilla levyillä (Hayes Cx Comp) ja stenu kohta kertoo, miten sama pätee jopa laadukkaisiin vannejarruihin.

Eli kun käyttötarkoitus sen edellyttämät ominaisuudet ja sopiva runko on selvillä, voi katsella osia. Mutta siinä kannattaa aloittaa kiekoista. Vaihteisto on halpaa tavaraa siihen verrattuna.

[stenu]

Jarrukahvajutusta oli just puhetta jossain toisessakin ketjussa: Shimanon uudessa GRX-sarjassa on hydrauliset lisäjarrukahvat. Sitä en osaa sanoa, kauanko menee, että sellaisilla varustettuja kompliitteja tulee kauppoihin, mutta niitä kahvoja tulee saamaan ja luultavasti ne voi naittaa mihin tahansa Shimanon hydraulisarjaan jälkiasennuksena.

(^mitä Mohkun jarrukommenttiin tulee, niin testasin just viime lauantaina Fiskars GG:ssä Force1 hydropyörää ja totesin, että ainakaan kuivalla kelillä Forcen hydraulijarruissa 140-millisillä levyillä ei ole yhtään enempää jarrutehoa, saatikka parempaa modulaatiota kuin hyvissä mini-v-jarruissa. Mutta ei se estä vannejarrupyörien katoamasta markkinoilta eli ei siitä sen enempää.)

Mitä taas materiaalikysymykseen tulee, niin nykyisten ec-normien myötä tehdastekoisten levyjarrullisten teräspyörien kanssa ei varsinaisesti tarvitse pelätä sitä, että putkia olisi ohennettu liikaa. Ennemmin päinvastoin, sillä ec-normien myötä kaikkia teräksen hyviä ominaisuuksia ei pysty ulosmittaamaan. Sen sijaan teräs ruostuu, varsinkin jos joutuu ajamaan suolatuilla teillä talvisin. Ajamalla tuskin saat rikki sen paremmin teräs kuin kuitupyörääkään.

Ylempänä ehdotettu Genesis on erinomainen pyörä kysytyillä spekseillä. Ainoastaan lisäjarrukahvat puuttuvat, mutta ne GRX:t saanee siihen tarvittaessa jälkiasennettua. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan jonkin aikaa ennenkuin päätät tarviitko niitä ylipäätänsä.

[Laerppi]

https://www.shandcycles.com/bikes/stoater/

[nure]

^Nätti kuin sika pienenä.

[nure]

Yksi hyvä vaihtoehto on rakentaa itse niin saa täysin mieleisensä. Nuo apukahvat skippaisin välittömästi pois listalta turhakkeina...

[maapaa]

https://bikerumor.com/2019/07/16/nordest-albarda-adventure-gravel-bike-now-in-affordable-4130-steel/

Jostain syystä ko putiikin omat sivut on kaput.

[nure]

Oma rakennettu All-City Machomanin rungolle, haarukaksi kylläkin hiiltä vaihdettu. Tosi mainio kapistus ainakin omaan makuun ja joka osa sellainen kuin halusin.

[nure]

^Vielä painosta, oman paino siinä 8.5 kilon nurkilla ja mistähän saanut päähän ettei ketjut kestä...

[TyömatkailijaPohjoisessa]

Mitä taas materiaalikysymykseen tulee, niin nykyisten ec-normien myötä tehdastekoisten levyjarrullisten teräspyörien kanssa ei varsinaisesti tarvitse pelätä sitä, että putkia olisi ohennettu liikaa. Ennemmin päinvastoin, sillä ec-normien myötä kaikkia teräksen hyviä ominaisuuksia ei pysty ulosmittaamaan. Sen sijaan teräs ruostuu, varsinkin jos joutuu ajamaan suolatuilla teillä talvisin. Ajamalla tuskin saat rikki sen paremmin teräs kuin kuitupyörääkään.

Kiitos vastauksista tähän saakka. Mikä on "ec-normi"? En löytänyt "minun googlella" mitään, EU-normi, CE-normi?

[stenu]

Sori, CEN.

2010 jälkeen kevyimmät "kaljatölkkialumiini"rungot hävisivät markkinoilta ja useimmat parempilaatuisista teräksistä tehdyt tehdastuotantoteräsrungot muuttuivat painavammiksi.

https://www.bike-eu.com/laws-regulations/artikel/2010/08/the-european-cen-standard-for-bicycles-updated-for-2010-1018614