Näytä tavallinen näkymä : Paris-Brest-Paris2019 Q/A...
Mika Helenius
18.07.2018, 17.40
Heips.
Tähän ketjuun (ohjatkaa jos.löytyy sama jo jostain) ajattelin aloittaa sellaisen amatöörit/uteliaat PBP2019 haaveissaosallistujat kysyy mitä sattuu ja viisaammat jo PBP:n kokeneet vastaavat, mitä sattuu ja ehkä joku oppii samalla jotain tulevasta kuninkuusbrevetistä?
Omia kysymyksiä riittää, tässä muutama heti mieleen juolahtanut:
1.1 oletko sinä aikeissa hakea paikkaa tuonne, ja jos joo, minkä hyväksytyn brevet matkan ajaneena? (Eli montako suomenlippua pyrkii lähtöviivalle?)
Jos joku osaa tehdä tänne kyselyn, tehkää ihmeessä.
1.2 Tietääkö joku esim. Viimekerran suomalaisten Ilmoittautuneiden määrän verrattuna mukaan mahtuneiden määrään?
2. Tuleeko infoa tapahtumasta myös englanniksi, vai vain patongiksi?
3. Tähän voi linkata sen ensimmäisen infon missä oli ne päivämäärät.
4. Aerotangot ovat vissiin kielletty, koskeeko tämä myös niitä umpinaisia "triatlon?tankoja"?
5. Kylmin lämpötila viime kerralla oli?
Terveisin utelias aloittelija, joka haaveillut/tähdännyt PBP19 osallistumisesta jo useamman vuoden. (Itsellä tonni ajettuna tältä kesältä)
1.1 Joo, tonni tuli ajettua juuri.
1.2. Luulisin että kaikki mahtui.
2. Kyllä tulee.
5. Noin 6 astetta. Keli oli lähes optimaalinen.
Tämä siis vain kerran kokemuksella.
Jan Kruse
18.07.2018, 23.47
Tonni!
Viime kerralla taisi olla lähdössä 28 polkijaa Suomesta, joista 5 ei saanut hyväksyttyä tulosta.
Hyvin kansainvälinen tapahtuma ja tietoa tulee varmasti myös Englanniksi.
Tangoista voi todeta samaa kuin valoista ja jarruista, että turvallisuus on tärkeä! Fillarit katsastetaan ennen lähtöä.
Minäkin muistan 6 astetta!
Mika Helenius
19.07.2018, 08.42
Tangoista voi todeta samaa kuin valoista ja jarruista, että turvallisuus on tärkeä! Fillarit katsastetaan ennen lähtöä.
Tässä kiteytyy kysymykseni pointti, sillä nykyinen stonga sisältää aerotangot, joissa dynamoetuvalo on kiinni, mutta korvatako aerot umpinaisella nojattavalla "valotelineellä" vai pitääkö kojelauta raketaa täysin pelkkien kippurasarvien varaan, eli ovatko kaikki nojaamisen mahdollistavat tangot kielletty?
Tämän rakentelun suorittaa mielummin kotona, kun lähtöviivalla.
Jan Kruse
19.07.2018, 12.08
Aerotangot ovat kiellettyjä turvallisuuden takia. Niissähän lähtökohtaisesti nojataan niin että jarrukahvat ovat kaukana käsistä.
Olisi tarkoitus lähteä PBP:tä vihdoinkin ajamaan. Ensi kerralla (2011?) meni akillesjänne ja viime kerran (2015) esti työkiireet. Nyt voi työkiireitten lisäksi muut menot estää lähdön mutta koitetaan järjestellä. Nyt olen 400km brevetin ajanut, 600km on suunnitteilla, tonniin ei taida loma riittää. Mutta on aikoimus polkea vielä toimistolta (Helsinki) kotiin (Oulu), niin eihän sitä tarvi kuin 300km sakkolenkki ajaa? Tietääkseni viime kerralla matkaan pääsi vaikkei ajellut vuotta aikasemmin yhtään brevettiä.
Infoa taisi olla riittävästi englanniksikin saatavilla. Ja ohan PBP:hen osallistunut suomalaisia ainaskin 90-luvulta lähtien. Ei me tuoreemmat voida olla kädettömempiä kun on käytössä kookle translatet etc.
Tempotikkuja ei saa olla. Pitää itekkin miettiä valojen järjestelyjä, kun tuolla ei kait kovin hyvä bagdroppi mahdollisuus ole? Voisko joku valaista, onko ollenkaan bag-droppeja?
Ihan varoituksena, kun aikoinaan maksoin PBP:n osallistumismaksun, karkasi luottokortin tiedot vääriin käsiin ja niillä tehtiin ostoksia jenkeissä. Luottokunta kuitenkin hoisi hommansa ja joutu vain oleen viikon ilman luottokorttia.
Epätoivoista räpellystäni dokumentoin twitteriin hästäkillä #pbp2019.
anttipietila
30.07.2018, 13.39
1. Joo, 1000 km.
2., 3. Pruju löytyy esim täältä (https://sites.google.com/a/rusa.org/pbpusawiki/registration-info/2019-pbp-brochure-english).
4. "Triathlon handlebars and all forms of bar extenders are forbidden".
5. Viimeisimpien viiden kerran aikana alimmat yölämpötilat on olleet tyypillisesti tuo 5-6 astetta. Joku vuosi kun satoi oikeastaan koko kolme, neljä päivää putkeen yölämpö oli jotain 16 ja päivälämpö 18 astetta. Kylmimmillään meni joku kerta kuulemma 2-3 asteeseen. Maksimi päivälämmöt yleensä Pariisin puolella reittiä, 25-30 astetta tullut varmaan joka kerta jonain päivänä paitsi se sadeajovuosi.
Bägi droppeja ovat esim ruotsalaiset ja Randonneurs USA järjestäneet, en ole jaksanut ottaa selvää ottaisivatko ulkopuolisten laukkuja hoitaakseen. PBP järjestäjien puolelta ei bag drop palvelua ole ollut.
Edellisen vuoden (2018) pisimmän brevetin pituudesta määräytyy varsinainen ilmoittautumisaika (2019)
eli mitä pidemmän on edeltävänä vuonna ajanut, sitä aiemmin voi valita lähtöryhmän mihin haluaa liittyä.
2015 järjestäjät ottivat mukaan enemmän (kaikki ?) mitä alunperin ilmoittivat (5000).
Kyse lienee siitä miten saavat viranomaisten kanssa sovittua.
Majoitus Pariisista on syytä varata ajoissa.
alakampi
29.08.2018, 13.21
Tämmöinen kysymys tuli mieleen. Mitenkäs nuo aikarajat määräytyy? Saako itse valita kauanko aikaa kuluttaa 80, 86 vai 90 tuntia? Entäs jos on määritellyt ajaksi, vaikka 86 t ja aikaa kuluukin 90 t?
anttipietila
29.08.2018, 14.05
Tämmöinen kysymys tuli mieleen. Mitenkäs nuo aikarajat määräytyy? Saako itse valita kauanko aikaa kuluttaa 80, 86 vai 90 tuntia? Entäs jos on määritellyt ajaksi, vaikka 86 t ja aikaa kuluukin 90 t?
Ilmoittautumisen yhteydessä valitaan aikaryhmä; 80 h lähdöt sunnuntain klo 16 alkaen, 90 h lähdöt su klo 18 alkaen ja 84 h lähdöt ma klo 05 alkaen.
Jos lähtee vaikka 80 h ryhmässä ja aikaa kuluu vaikka 90 h; reitin saa ajaa maaliin asti mutta virallisissa tuloksissa on merkintä 'OTL', over time limit. Ja jos jää kontrollien takarajoista jälkeen voi jäädä leimat lappuun saamatta, kontrollien palvelut voi olla suljettu, reittimerkinnät ja liikenteenohjaukset puuttua yms.
Jan Kruse
05.09.2018, 22.03
Lähtöpaikkaa on siirretty!
Lähtöpaikkaa on siirretty!
Mihin?
Jan Kruse
05.09.2018, 22.41
Infosivulla löytyy vielä Ranskaksi. En ole tutkinut syvemmin, mutta kannattaa mahdollisesti selvittää ennen kuin varaa hotellia.
Mika Helenius
06.09.2018, 06.41
Mihin?
https://www.facebook.com/249405513779/posts/10156131105663780/
Suora kopio:
"Due to difficulties encountered in organizing the departure and arrival of the PBP 2019 in the Saint-Quentin-en-Yvelines agglomeration...
the new start-finish site is planned at the Bergerie National, located in the park of Rambouillet Castle. The dates are unchanged.
Suite aux difficultés rencontrées pour organiser le départ et l’arrivée du PBP 2019 dans l’agglomération de Saint-Quentin-en-Yvelines, le nouveau site départ-arrivée est prévu à la Bergerie nationale, située dans le parc du château de Rambouillet. Les dates sont inchangées."
Mikäli linkki ei näy, kannattaa hakea Facebookista PBP2019 löytyy ryhmä (tai parikin) joihin liittymällä löytyy keskustelua/infoa tulevasta.
Mika Helenius
06.09.2018, 09.17
bagdrop kysymykseen löytyi kysymys fb stä:
Is there a way to drop a bag for pick-up in Brest? Any type of bag drop service?
ja vastauksena jälleen fb sivusto (matkatoimisto nimikkeellä)
Yes there is many ... "Assistance Paris Brest Paris by JFT Cycling"
Here are the services we offer :
1. Bag drop at Loudeac and Fougeres from 50 EUR
2. Bike box storage during the ride : from 50 EUR
3. Pick up from Airport to hotel in guyancourt Area : from 120 EUR
4. Hotel at start : from 100 EUR / pax / night
5. Hotel at Loudeac from 100 EUR / pax per night
6. Hotel at finish from 90 EUR / night / pax
7. Full assistance fr groups of 6 pax minimum from 650 EUR / pax
Ajovaatteista oli jokin aika sitten puhetta. Olisiko lähtijöillä kiinnostusta hankkia "Randonneurs Finland@PBP 2019" paitoja? Muita osia tuskin (ainakaan) kannattaa tilata.
Ajovaatteista oli jokin aika sitten puhetta. Olisiko lähtijöillä kiinnostusta hankkia "Randonneurs Finland@PBP 2019" paitoja? Muita osia tuskin (ainakaan) kannattaa tilata.
Hyvä idea!
alakampi
02.12.2018, 17.42
Vuoden vaihde lähenee ja vielä on varmaan joitain kysymyksiä ilmassa, varsinkin meillä ensi kertalaisilla. Olisko kannatusta/järkeä/intoa randonneur-illan järjestämisessä jossainpäin Helsinkiä? Tuolla vois vaihtaa kokemuksia ja tietoja PBP:stä ja muistakin pitkänmatkan ajoista. Ehtisittekö paikalle Mikko, Antti, Samuli, jos joku alkais järjestämään paikkaa?
Välipäivinä tai vuoden vaihteen jälkeen. Saisiko tämä kannatusta ja pyöräilijöitä paikalle?
Vuodenvaihteen jälkeen olisi varmaan ajankohta tapaamiselle joka tapauksessa. Hyviä paikkoja myös leffan katsomiseen sopii ehdottaa. Tammikuussa joku torstai n. kello 18-20 sopiva ajankohta?
Hugi oli ainakin viimeksi hyvä paikka. Eiköhän sinne tammikuussa mahtuisi kaikki, jotka pääsee liikkeelle. :)
Vuodenvaihteen jälkeen joku arki-ilta sopisi mullekin.
alakampi
12.12.2018, 10.19
Tervehdys
Randonneur-tapaaminen 10.01.2019 klo 1730 alkaen YLE/VR IsoPajan auditorio, osoiteessa Radiokatu 3 00240 Helsinki.
Pitkänmatkanpyöräilystä kertomassa eturivinpolkijat Samuli Mäkinen sekä Mikko Mäkipää,
Olet tervetullut mukaan kuntelemaan.
Infot viimein myös tapahtumasivulla. Jos on ideoita mitä halutaan kuulla niin kertokaa vaikka etukäteen.
Melko lyhyesti ajattelin kertoa ilmiselvät asiat:
- Ilmoittautuminen ja qualifierit
- Mitä lähtöpaikalla tapahtuu
- Miten kontrollit aiemmin ovat toimineet
Lähinnä ajattelin vastata kysymyksiin sitä mukaan, kun niitä on. Useimpien asioiden pitäisi kuitenkin olla aika ilmiselviä.
anttipietila
02.01.2019, 14.48
Kauden 2018 rekisteröinneistä sellainen tilanne kuulemma että mitaleista on lasku saapunut mutta mitalit eivät. Arvellaan että jos mitalit saapuisi muutaman päivän sisällä, viime vuoden korttien ja mitaleiden postitukset saattaisivat onnistua ennen PBP ennakkoilmoittautumisen alkua.
Nettisivu näyttäisi olevan valmis. En ehtinyt kahlata vielä läpi sen enempää. http://www.paris-brest-paris.org/index2.php?lang=en&cat=accueil&page=edito
alakampi
07.01.2019, 11.33
Tulkitsinko oikein, tänä vuonna aerotangot ovat sallittuja?
Tulkitsinko oikein, tänä vuonna aerotangot ovat sallittuja?
Säännöissä lukee "Handlebars extensions are allowed only if they do not extend beyond a line created between the front of the brake levers, which must not be pointed forward."
Tiedä sitten miten tiukaan tulkitaan.
Jan Kruse
07.01.2019, 16.02
Päästäänkö ensi viikolla ennakkoilmoittautumaan? Siihen tarvitaan homologation (numero) viime vuoden vähintään tonnista. Eli saammeko ne numerot/kortit ?
On siinä pari viikkoa aikaa ilmoittautua ennen kuin seuraava aalto alkaa.
Säännöissä lukee "Handlebars extensions are allowed only if they do not extend beyond a line created between the front of the brake levers, which must not be pointed forward."
Tiedä sitten miten tiukaan tulkitaan.
Ilmeisesti tuo on erittäin epäselvä tapa sanoa, että suorassa tangossa olevat nousukahvat on sallittu. Eli itse käsittäisin tuon niin, että droppitangolla ei saa olla mitään. Eiköhän aihe vielä selviä. :)
Ilmeisesti tuo on erittäin epäselvä tapa sanoa, että suorassa tangossa olevat nousukahvat on sallittu. Eli itse käsittäisin tuon niin, että droppitangolla ei saa olla mitään. Eiköhän aihe vielä selviä. :)
Yacfissa kertovat näin :
Looks like they've changed the rules on handlebars, which in previous editions banned all tribars. The 2019 English rules say:
Handlebars extensions are allowed only if they do not extend beyond a line created between the front of the brake levers, which must not be pointed forward.
However the French original says:
Sur les guidons dits « 3 positions ou course » les prolongateurs avec repose avant-bras sont autorisés à condition qu’ils ne dépassent pas la ligne passant par les points les plus en avant des poignées de frein.
Which Google translates it as:
On handlebars known as "3 positions or race" extensions with forearm support are allowed provided that they do not exceed the line passing through the most forward points of the brake handles.
Ilmeisesti pitää puhua ranskaa että saa olla aerotanko :). Kaipa se tarkentuu.
Päästäänkö ensi viikolla ennakkoilmoittautumaan? Siihen tarvitaan homologation (numero) viime vuoden vähintään tonnista. Eli saammeko ne numerot/kortit ?
Viimeksi ilmoittautuminen alkoi huhtikuussa, mites se nyt on näin aikaiseksi muuttunut?
mitä pidemmän ajoit 2018, sitä aikasemmin pääsee ilmottautumaan. Tammikuussa pääsee 1000+ brevetin ajaneet.
Viimeksi ajoin tonnin, ensimmäisen brevettini, ja ilmoittauduin ensimmäisen tunnin aikana, 26 huhtikuuta aamuyöstä.
Viimevuonna ajoin myös tonnin, ainoan brevettini viime vuonna, mutta siitäpä ei ole vielä mitään numeroa käytettävissä.
Tuolloin 4 vuotta sitten brevet kortti numeroineen saapui muiden joulukorttien joukossa, nyt on vähän myöhässä, ja ilmoittautuminen paljon aikaisemmin.
Tuolla PBP-sivulla, kun on rekisteröitynyt, on myös homologation numerot. Muistakaa vain valita joukkueeksi "individuel finlande", koska ainakin omani olivat kaikki siellä.
Tuolla PBP-sivulla, kun on rekisteröitynyt, on myös homologation numerot. Muistakaa vain valita joukkueeksi "individuel finlande", koska ainakin omani olivat kaikki siellä.
Sieltähän se löytyi 2018 tonni, samoin kuin kaikki aiemmatkin brevetit 2015 vuodelta. 2014 tonni ei näkynyt, mutta ei sillä nyt väliä.
Tuonne voi siis tehdä jo tunnukset valmiiksi, jollei jo olekin. Minulla ei näyttänyt olleen.
Laitoin ensin seuraksi Kaupin Kanuunat, mutta sillä ei löytynyt. Tuolla "individuel finlande" seuralla sitte löytyi.
Pääsee sitten taas ilmoittautumaan ensimmäisten joukossa A lähtöryhmään.
Jan Kruse
08.01.2019, 11.06
Joo, ACP ei säilytä vanhoja tunnuksia! Kannattaa rekisteröityä ajoissa. Korteilla ei ole enää kiire
Olisi esityksessä kolme teemaa. Rekisteröityminen, toiminta kontrolleilla ja lisäksi lyhyt lista pieniä vinkkejä. Siinä vaiheessa toivottavasti muillakin aiemmin osallistuneilla on jotain kommentoitavaa.
Ilmoittautuminen siis alkaa n. 4 ja puolen tunnin päästä tonnin ajaneille. Montakos meitä on, ja onko A ryhmään ilmoittautumassa moni?
Mika Helenius
13.01.2019, 20.40
Ilmoittautuminen siis alkaa n. 4 ja puolen tunnin päästä tonnin ajaneille. Montakos meitä on, ja onko A ryhmään ilmoittautumassa moni?
Omassa tiedossa on itseni mukaanlukien ainakin 5 ekassa aalllossa ilmoittautuvaa. Keskiyötä (tai siis klo 01) täällä ainakin malttamattomana odotellaan.
Maksun suorituksesta on etukäteen nihkeästi tietoa, siis se, millä maksun pystyy ilmon yhteydessä suorittamaan (verkkopankki?)
Tampereelta ainakin kolme. Muistaakseni PayPalilla onnistui maksu viimeksi.
Edit: tarkistin s-postista, oli se paypal.
Oliko maksu ennakossa vai vahvistuksessa?
En ole varma mitä tarkoitat? Kyllähän se ennakkoilmoittautuminen pitää heti maksaa, eli 30 euroa. Mutta menee sujuvasti ainakin paypalilla.
En ole varma mitä tarkoitat? Kyllähän se ennakkoilmoittautuminen pitää heti maksaa, eli 30 euroa. Mutta menee sujuvasti ainakin paypalilla.
Juuri tuota yritin kysyä. En siis muistanut miten tuo meni.
Läpi meni. Olen 80 h B-lähtöryhmässä.
alakampi
14.01.2019, 08.52
Täällä kanssa ensimmäinen rasti suoritettu. Läpi meni ilmo, toisessa aallossa ollaan, mikäli taas ymmärsin oikein. Ainakin raha kelpas.
Itse ilmoittauduin myös lopulta B lähtöön. Vähän mietin kyllä 90h lähtöäkin, mutta ehkä 80 lähdöillä välttää ruuhkia paremmin.
Jan Kruse
14.01.2019, 10.24
Minä päädyin C lähtöön. Näissä ryhmissä ajetaan aikaa vauhdikkaasti ainakin alussa. Kääntöpaikan jälkeen voi nähdä jossakin kohtaa reipasta ruuhkaa.
anttipietila
14.01.2019, 10.32
90h, 18.00 lähtö. Ruuhkia ei turistivauhdillakaan ennen paluulegiä juuri näe kun ajaa pari kolme ensimmäistä kontrollia ilman pidempiä pysähtymisiä.
Mika Helenius
14.01.2019, 13.24
90h ja su 18:15 lähtö, jonka aluksi piti olla 18. Hienoisen kikkailun jälkeen sain kun sainkin vihdoin toimivan pdf-varmistuksen lähtöajalla varustettuna. Tuli samalla annettua muille vartti eteen 😉.
Noh, ei muuta ku reeni päälle.
Tuli muuten kysymys reitistä mieleen, että onko asfalttia koko reitti? Suunnittelin ostaa kevääksi hiilarimaantiekilpurin alucyclon rinnalle vaihtoehdoksi PBPsiin.
Toinen vaihtoehto (tuplat kalliimpi) on ostaa täyshiilaricyclo.
mene ja tiedä, mutta pääasia on, että PBP kutsuu, onhan sitä jo ehtiny n. 4 vuotta odottaa.
Reitti on kokonaan päällystetty. Vähän vuodesta riippuen jotkut tieosuudet ovat olleet huonossa kunnossa.
Video 10.1. PBP-infosta on nyt netissä. https://youtu.be/T1LbWvLCld0
Tulihan itekin ennakkoilmoittauduttua, mutta nyt on vähän epävarmaa missä lähtöryhmässä olen. Sain varattua viimeisen paikan 90h-rajoitteisten ekaan lähtöryhmään I ja sain siitä sähköpostiin vahvistuksenkin, jossa lukee ryhmä I. Kävin sitten kattelemassa uudestaan ilmoittautumiseni tietoja varmistellakseni että kaikki on ok ja ilmeisesti onnistuin tässä vaiheessa jotenkin poistamaan valitsemani lähtöryhmäni kokonaan ja vieläpä tallentamaan tiedot. Käyttöliittymä ilmeisesti liian haastava minulle :) Tuosta tuli toinen sähköpostivahvistus, jossa ei mitään mainintaa lähtöryhmästä. Huomattuani tämän kävin valkkaamassa uuden lähtöryhmän. Nyt I oli jo täynnä, joten tyytyminen oli J:hin. Tallensin tiedot, mutta sähköpostia asiasta ei enää tullut. Tiedä sitten kummassa mä nyt sitten olen, mutta eiköhän se vielä selviä. Kunhan nyt ajamaan pääsee :)
Ai niin, eka viesti tälle foorumille. Lähinnä rekisteröidyn keskustellakseni brevet-asioista täälläkin.
Mika Helenius
14.01.2019, 18.15
Tulihan itekin ennakkoilmoittauduttua, mutta nyt on vähän epävarmaa missä lähtöryhmässä olen....
...Ai niin, eka viesti tälle foorumille. Lähinnä rekisteröidyn keskustellakseni brevet-asioista täälläkin.
mulla kävi osimoilleen juurikin ehkä samoin.
yöllä rekisteröityessä maksun jälkeen pbp sivu heitti jonkun problematique-herjan ja sähköpostivahvistus tuli, mutta pdf-tiedosto oli lukukelvoton.
kävin tänään päivällä varmistelemassa "muokkaamassa" ilmoa ilman muokkausta, sain uuden sähköpostivarmistuksen, jossa toimiva pdf, mutta pdfstä puuttui lähtötiedot kokonaan.
pari harmaata hiusta ja ärräpäätä myöhemmin uudestaan ilmoon ja valitsemaan lähtöryhmää uudestaan, jolloin alkup. oli tietty täynnä, mutta seuraavasta 18:15 lähdöstä sain ainoan vapaan paikan.
tästä on nyt sitten vahvistusviestikin postissa kuten kuuluu ja on helpompi hengittää kohti kevään brevettejä.
infotapahtuman videotallenne oli hyvä, paljon hyödyllistä tietoa aloittelijalle.
Vaihdoin sittenkin 90h rajoihin ja vielä pääs 1830 lähtöön. En ollu ollenkaan miettiny lähtöryhmää kun luulin että se pitäs ilmoittaa vasta myöhemmin.
Mika Helenius
14.01.2019, 19.32
infovideosta tuli mieleen taas yksi kysymys...
mikäli ymmärsin oikein, kaikki kontrollit eivät ole siis "leima"kontrolleja ?
matkalla on myös salaisia kontrolleja.
onko mahdollista ajaa vahingossa salaisen kontrollin ohi, jos etukäteen päättää sivuuttaa kontrollipisteen, jolta ei leimata?
ts. onko kaikki kontrollit siis silti "pakko pysähtyä" paikkoja, vaikka korttia ei leimattaisikaan.
viiniä vissiin "piti" juoda joka välissä/kadunkulmalla, mutta se lie vapaaehtoista.
anttipietila
14.01.2019, 19.40
Reittikirjassa on merkitty kontrollit mistä pitää ottaa leima. Ainakin aikaisemmin on salaiset kontrollit merkitty sen verran selvästi että huomaa ne kyllä. Calvaa näkynee myös.
Lähetetty minun ONEPLUS A5000 laitteesta Tapatalkilla
Viimeksi kaikki muut kontrollit oli pakollisia leimattavia paitsi ensimmäinen n. 100 km kohdalla. Eka pakollinen pysähtyminen siis reilu 200 km kohdalla.
Lienee samalla lailla nytkin?
Salaisia kontrolleja ei näy kartalla, mutta ne on reitin varrella, joten kun pysyy reitillä niin ei voi ajaa vahingossa ohi.
Jos pysyy reitillä niin salaisia kontrolleja ei voi missata, koska vapaaehtoiset ovat pysäyttäneet kaikki siinä kontrollin kohdalla. Sijainti on yleensä ollut Carhaixin lähistöllä ja myös salaisilla kontrolleilla on voinut syödä ja nukkua. Viimeksi toinen taisi olla yhden virallisen ylimääräisen "kontrollin" yhteydessä. Niitä ylimääräisiä, siis ei leimaus, kontrolleja oli viimeksi ensimmäistä kertaa ja niiden tarkoitus on hillitä ruuhkia etenkin Pariisiin suuntaan ajavien osalta.
Varsinaiset kontrollit on brevet-kortissa ja myös etukäteen nettisivuilla.
Jan Kruse
16.01.2019, 11.13
Hotellista Hotel Baladins Coignieres varattu huone! Ihan läheltä ei enää löydy vapaata. Tämän hinta ja sijainti oli ok. Pääsen junalla melkein perille ja vieressä ostoskeskus, jossa todennäköisesti palveluita tarjolla.
Jan Kruse
17.01.2019, 09.22
Kirjoitan yhtä "hyvin" ranskaksi kuin lausun. Hotellin nimi oli kahdella ällällä ja kunnan nimesta puuttuu ainakin yksi pikku merkki. Tähänkin reissuun tulee varmaankin kaikenlaisia väärinkäsityksiä, joista selvisin ainakin viime reissulla oikealla asenteella.
Sain Paavolta kortit. Nythän niillä ei ole kiire kun kaikki tieto löytyy netistä.
Ekan vuorokauden aikana oli tullut 1700 ilmoittautumista. Veikkaukseni on edelleen, että kaikki mahtuvat mukaan. Katsotaan miten käy. :)
B600 ajaneiden ilmoittautuminen taitaa alkaa kohtapuoleen. Jospa sitä laittaisin minäkin kupongit vetämään.
600 km ilmottautumisen alettua on jäljellä noin 3500 paikkaa.
Ennakkoilmo tehty 90h ryhmä P klo 19.30. Paypal näytti toimivan hyvin.
timo_alanen
28.01.2019, 16.31
Omalta kohdalta pitää sanoa että aikamoinen paini oli semiranskankielisessä labyrintissä, mutta hyvin meni.
Ehkä kuitenkin projektin helpoin etappi takana. 90h, 19:15
Asioista monenteen. Viimeksi käytiin suomalaisten kesken syömässä lauantai-iltana Versaillesin lähellä. Onko tällä kertaa kiinnostusta vastaavaan ja olisiko paikasta tai ajasta toiveita? Versailles lienee useimpien hotelli-/lähtöpaikkamatkan varrella? Voi tietysti olla myös jossain lähempänä lähtöä.
alakampi
29.01.2019, 08.13
Asioista monenteen. Viimeksi käytiin suomalaisten kesken syömässä lauantai-iltana Versaillesin lähellä. Onko tällä kertaa kiinnostusta vastaavaan ja olisiko paikasta tai ajasta toiveita? Versailles lienee useimpien hotelli-/lähtöpaikkamatkan varrella? Voi tietysti olla myös jossain lähempänä lähtöä.
Toteuttamiskelpoinen ehdotus, paikka kannattaa päättää ehkä lähempänä elokuuta. Mutta kannattaisko, Mikko, sitä paitatilausta yrittää uudelleen. Olishan se hienoo kun suomi-ihmiset olis tyylikkäästi puettu. Vai?
Mika Helenius
29.01.2019, 09.23
Toteuttamiskelpoinen ehdotus, paikka kannattaa päättää ehkä lähempänä elokuuta. Mutta kannattaisko, Mikko, sitä paitatilausta yrittää uudelleen. Olishan se hienoo kun suomi-ihmiset olis tyylikkäästi puettu. Vai?
Ainahan sitä syödä täytyy. Kannatetaan ruokailua.
Paidan suhteen ajattelin sijoittaa mahdolliseen järjestäjän version ostoon "matkamuisto"hengessä. Mikäli oikein tajusin, voi sellaisia tilailla varsinaisen ilmoittautumisen yhteydessä (iso ?-merkki)
Ainahan sitä syödä täytyy. Kannatetaan ruokailua.
Paidan suhteen ajattelin sijoittaa mahdolliseen järjestäjän version ostoon "matkamuisto"hengessä. Mikäli oikein tajusin, voi sellaisia tilailla varsinaisen ilmoittautumisen yhteydessä (iso ?-merkki)
Kannatetaan myös. Ainakin viimeksi paita tilattiin ilmoittautumisen yhteydessä. Hieno ja laadukas paita, kohtuuhintainenkin. Heijastinliivi on pakollinen hankinta, eli ainakin viimeksi sisältyi ilmoittautumismaksuun, tai tuli kaupan päälle, miten vaan.
Sekin hieno, mutta vetoketju ei kestänyt neljää vuotta, eli uusi on tervetullut.
Voidaan ravintolapaikka katsoa lähempänä, mutta jossain Versaillesin seudulla (+- 5km) ja lauantaina kello 18-19 aikoihin.
Ajopaidan designia olen muutaman kerran miettinyt. Tapahtumapaidaksi lähtisin sellaisesta, joka on muuten kuin edellinen, mutta tuossa "Randonneurs / Finland" tekstin alla olisi sekä edessä että takana isoilla kirjaimilla P (sininen) B (valkoinen) P (sininen) ja pienellä 19e (sininen) ja B:n alla tuo moderni PBP-logo valkoisella, jos sitä saamme käyttää. Logo esim. tuolla sivun oikeassa laidassa: http://www.paris-brest-paris.org/index2.php?lang=fr&cat=accueil&page=edito
timo_alanen
29.01.2019, 20.21
Ravintola on hieno idea!
Jos tuohon paitaan edes ajatellaan PBP-logoa niin pitäisiköhän sitten käyttää muotoa Randonneurs Finlande?
Jan Kruse
30.01.2019, 09.37
Tuliaisista hienoin oli se PBP brevet kortti, jossa hienot leimat ja todella tyylikkäät puumerkit. Mitali oli myös juhlava.
Jos puhumme villapidasta! Tilaan. Randonneurs Finland/e riittää, mutta voi olla lisääkin designia.
Villa toimii!
ACP on laskeskellut, että 300 km ennakon alettua tapahtuma on täynnä. Enää reilu 2000 paikkaa jäljellä.
Mika Helenius
31.01.2019, 06.42
Tässä vaiheessa haluaisin kiittää Mr Mkpäätä poljentoon kirjoittamastaan artikkelista, jonka luin syksyllä 2015 ajettuani elämäni ensimmäisen brevettini tuopin jäljet. Silloin päätin, että neljän vuoden päästä, kun järjestetään seuraava PBP, olen lähtöviivalla. Siitä asti olen vaihtanut räntä/vesi/lumisateessa, helteessä tai säkkipimeydessä uutta sisuria alle ties missä tien poskessa milloinkin pohtien samalla koko idean järkevyyttä.
Nyt voin kuitenkin odotella rauhallisin mielin kevään brevettejä, kun ennakkoilmoittautuminen on tehty viime kesänä ajetun 1000km brevetin jäljiltä ja vapaat paikat lähtöviivalla hupenevat ennätystahtiin.
Kiitos.
Odottaako joku muukin lumien katoamista ja kevään brevettejä?
Jan Kruse
31.01.2019, 09.43
Joo, tämän viikon työmatka-ajaminen on ollut yllättävän työlästä...
timo_alanen
31.01.2019, 15.42
Luin joskus jostain että voimaharjoittelu on syytä tehdä lajinomaisesti. Nyt sitä on tarjolla. 44X19
Luin joskus jostain että voimaharjoittelu on syytä tehdä lajinomaisesti. Nyt sitä on tarjolla. 44X19
Itse vaihdoin Trollilla ajoon pariksi päiväksi. Oli sellaista puuroa, että olisi pitänyt fiksillä lähinnä taluttaa. :)
Omalla kohdalla tämän viikon liikkuminen pyörän kanssa on laitettava jonkin muun kuvauksen alle kuin ajaminen. Ehkä kävely tai tunkkaus tms.
The flying Chocobo
01.02.2019, 14.58
Odottaako joku muukin lumien katoamista ja kevään brevettejä?
Kyllä odotetaan, ja PBP:tä sitten vuodelle 2023, oma valmistautuminen kun kaatui loppuvaiheeseen. Mutta tsemppiä teille terveemmillemme (fyysisesti ainakin). Toivottavasti nähdään kun kausi alkaa taas toden teolla. Yllättävän kivaa tuo hangessa kahlaaminen on kuitenkin ollut...
ACP ilmoitti Facebookissa, että Paris-Brest-Parisiin olisi tulossa 850 lisäpaikkaa. Toivottavasti saavat vastaavissa määrin palveluita Brest/Carhaix alueelle. :)
Mika Helenius
19.02.2019, 06.32
Lähtöaikoja mahdollisuus muuttaa / muutettu jo lisäpaikkojen takia vissiin.
oma oli hypännyt puoli tuntia aikaisempaan. 90h 17:45.
Elämme jännittäviä aikoja.
1850 paikkaa oli vielä vapaana kun aamulla katsoin, olisin alun ilmoittautumistahtia seuraamalla luullut että tapahtuma olis jo täyteen buukattu nyt.
http://spit.kapsi.fi/kuvat/pbp-2018.png
Mika Helenius
22.02.2019, 13.54
Joku joskus pohti bag droppeja, tässä yksi mahdollinen mahdollisuus sisältäen toki vaikka ja mitä muutakin "avaimet käteen"-palvelua PBPsiin:
http://www.baxterscyclingtrips.com/Paris-Brest-Paris-2019.html
Yacfissa kertovat näin :
Ilmeisesti pitää puhua ranskaa että saa olla aerotanko :). Kaipa se tarkentuu.
ACP antoi esimerkin FB:ssä (https://www.facebook.com/audaxclubparisien/posts/2034845773236306?__xts__%5B0%5D=68.ARBEtXqQPErlBrg 1wJnkn_Z6q8ueo-4L6cK2SwSFnHeA5fUzm0UkEsKjKBiPS1Mp05EOcyZscqlZAex_ _brJCM4jcn-VZhPZbgxyPPymPY0yWjp1ZTbEBWaNSFQ3S2TOIAExH1DIbyIoz nd1-bjXp9hAu74exGXojTRziuoSxL90WXEIJp_ErTV3kqXI2rVXCA9 v3HXvUBiBITGLNA_CHQ2tuQLVD6Rg5544Br69KMDQ3z3b6CBN0 tirSw7EbJPFakvtCzxq5qfjfWjIQZ1J9u7QIoUPr2W4mFSmZxF kqiX66mBN9ZGeHD6dAqR2wbVKDkaZsakgV5r_j4cxEdO3_Qr3_ UqzhJp4lhfC7Iarzs00ItxmHYKK7l5fec4TWdfi8MjyRZ5Hq-L5XEsR_9oSNHRwgJBcoql2a4Md7C-6DAhEtbY&__tn__=-R), aika taakse vedetyt tangot:
http://spit.kapsi.fi/kuvat/aerobars-2019.png
Täytyypä rakentaa jatkopalat kahvoihin ;-)
Itse ajelin viimeksi pitkät pätkät kyynärvarret tankoa vasten, niinkuin monesti muulloinkin. Pitkällä matkalla vaan käsivarsiin alkaa sattumaan. Pelkät pehmusteet tangossa voisi riittää. Viimeksikin niitä harkitsin, mutta ajattelin niidenkin olevan kielletty. No nyt ei ainakaan pitäisi olla.
Myrtillus
04.03.2019, 13.40
Näyttää sille, että lähtöpaikalla voisi olla kysyntää erityisen pitkille stemmeille :rolleyes:
Alkaa vähitellen olla aika tilata paitoja, jos niitä aiotaan tilata tälle vuodelle. Yksi idea mikä kävi mielessä olisi villapaita samalla designilla kuin viimeksi, mutta taskut Ranskan lipun väreissä (sin-val-pun) ja niissä P-B-P. Niitä voisi varmaankin tilata myös kokosinisenä.
timo_alanen
05.03.2019, 00.06
Mun mielestä hyvä idea!
alakampi
05.03.2019, 09.49
Alkaa vähitellen olla aika tilata paitoja, jos niitä aiotaan tilata tälle vuodelle. Yksi idea mikä kävi mielessä olisi villapaita samalla designilla kuin viimeksi, mutta taskut Ranskan lipun väreissä (sin-val-pun) ja niissä P-B-P. Niitä voisi varmaankin tilata myös kokosinisenä.
Hyvä idea, kunhan ei luulla ranskalaiseksi tai ei silläkään ole niin väliä. Mukana.
Puhutaanko pitkähihaisesta vai myös lyhythihaisesta. Jälkimmäinen kiinnostaa.
Kaikki optiot taas saatavilla.
Kommentteja? Tesktit joko mustana tai sinisenä. Itse ehkä preferoisin taas sinistä. Hintaluokka sama kuin viimeksi (ph-pitkä vetoketju ~150 euroa / lh lyhyt vetoketju ~110 euroa). https://twitter.com/RandonneursFi/status/1102953203799334912
Mika Helenius
05.03.2019, 20.33
Lyhythiha kiinnostaa, jos kuten vanha painatus ilman PBP-kikkailua. ja teksti mustalla, on hyvä.
Pekka Eronen
05.03.2019, 22.20
Pitkähihainen tai sitten molemmat kiitos, sinisellä tekstillä: Randonneurs Finlande tai R...Suomi, jos halutaan käyttää kahta eri kieltä.
Tarjolla tulee olemaan molemmat versiot. Jos PBP-versiota haluavat voisivat huutaa hep niin tiedän vähän onko niille kysyntää. Ainakin itse tarkoitus on ajaa PBP sellaisessa. :)
Musta väri (kuten vanha) on ehkä vähän parempi kontrasti, mutta sininenkin näyttää kuvassa ihan hyvältä (mutta erilainen kuin vanhat paidat).
Kirjoitusasua ei ole tarkoitus muuttaa ellei sitä sitten jossain vaiheessa muuteta johdonmukaisesti kaikissa yhteyksissä.
timo_alanen
06.03.2019, 01.00
Hep.
Mulle käy hyvin tuo PBP-versio. Vaikka kai se sininenkin yhtälailla lämmittää vesisateessa?! ;)
Ihmetyttää että onko se noin vain mahdollista saada kolmiväriset taskut? Jos itse ompelisin niin tietäisin että yksivärinen on paljon helpompi toteuttaa.
Hep.
Mulle käy hyvin tuo PBP-versio. Vaikka kai se sininenkin yhtälailla lämmittää vesisateessa?! ;)
Ihmetyttää että onko se noin vain mahdollista saada kolmiväriset taskut? Jos itse ompelisin niin tietäisin että yksivärinen on paljon helpompi toteuttaa.
Leikkaukset eri väreillä eivät maksa extraa, mutta noista isoista kirjailuista tulee jotain lisähintaa.
alakampi
06.03.2019, 08.41
Tarjolla tulee olemaan molemmat versiot. Jos PBP-versiota haluavat voisivat huutaa hep niin tiedän vähän onko niille kysyntää. Ainakin itse tarkoitus on ajaa PBP sellaisessa. :)
Musta väri (kuten vanha) on ehkä vähän parempi kontrasti, mutta sininenkin näyttää kuvassa ihan hyvältä (mutta erilainen kuin vanhat paidat).
Kirjoitusasua ei ole tarkoitus muuttaa ellei sitä sitten jossain vaiheessa muuteta johdonmukaisesti kaikissa yhteyksissä.
Hep. Lyhyt hihalla.
anttipietila
06.03.2019, 11.05
PBP lyhythihalla, ja tavutukset kohdillaan :seko:
Hep, jos lh pitkällä vetskarilla.
The flying Chocobo
06.03.2019, 11.55
Lyhythiha kiinnostaa, ilman PBP -tekstejä, jos näin alustavaa menekkiä halajat arvioida
PBP-variantti kiinostelis, mutta siinä on sit se, että tilauksen jälkeen perääntymistä PBP-osallistumisesta ei enää ole. Eihän sitä nimittäin kehtaisi tuollaista paitaa vetää päälleen, jos nyt jostain syystä tapahtuma jäisi väliin :p
PBP lyhythihalla, ja tavutukset kohdillaan :seko:
Mitä pitäisi tavata?
anttipietila
06.03.2019, 16.17
Mitä pitäisi tavata?Vetoketju kohdalleen, Randon-neurs Fin-land, nyt taisi olla vähän eri lailla.
Vetoketju kohdalleen, Randon-neurs Fin-land, nyt taisi olla vähän eri lailla.
Sain sieltä version, jossa tavutus on ehdotetulla tavalla. Se on vähänkään kauempaa katsottuna todella oudon näköinen, kun teksti ei ole keskellä. Vanha asettelu näyttää paremmalta.
PBP-teksti on halvempi ja helpompi, jos kirjaimista on vain ääriviivat. Lisähinta sinisiin taskuihin verrattuna on 10-15 euroa.
Kun yksityiskohdat on selvillä niin tilaukset alkavat ensiviikolla. Tilausaikaa on arviolta maaliskuun viimeiselle viikolle asti. Riittävästi?
timo_alanen
07.03.2019, 10.57
Eiköhän se riitä.
Täältä tulet löytämään tiedot ajovaatetilauksesta. https://www.randonneurs.fi/ajovaatetilaus-2019-pbp/
Verkkokauppa tulee olemaan auki 20.3. asti.
Ymmärsinkö oikein, ett ovi on raollaan sillekin, ettei oliskaan "vain" PBP-paita ? "
Vaihtoehtona siniset taskus ilman kirjailuja". Eli olisiko ilman mitään viitettä PBP:hen ? Huutelen hep, jos näin on ja ehkä löytyisi muitakin nössöjä, jotka ei Franskaan ole lähdössä, mutta "seuran paita" kiinnostaisi.
Joka tapauksessa molemmat optiot ovat saatavilla. Mielestäni tein sen jo aiemmin selväksi.
Luetun ymmärtämisessä omat haasteensa ;). Hienoa.
Noniin. Cima coppi avasi verkkokauppansa ja se on auki 20.3.2019 asti. Käykääpä tilailemassa mitä tarvitsette. https://www.randonneurs.fi/ajovaatetilaus-2019-pbp/
Löytyykö autolla matkustamiseen halukkaita? Jos saan porukan kasaan niin ajan. Autooni, Caddy maxiin, mahtuu 4 polkijaa ja pyörät hyvin. Onhan se pitkä matka, kaksi ajopäivää kun ajattelin nukkuakin matkalla. PBPn ajan myös, toista kertaa
Autokyyti kiinnostaa. Laitan YV:n.
Noniin. Cima coppi avasi verkkokauppansa ja se on auki 20.3.2019 asti. Käykääpä tilailemassa mitä tarvitsette. https://www.randonneurs.fi/ajovaatetilaus-2019-pbp/
Paitoja on mennyt tilattu jo yli 30. Tilausaikaa keskiviikkoon asti.
Joku on näköjään koonnut 2019 PBP-muotia samalle sivulle. Meidänkin paita oli sinne ilmestynyt. :) https://www.facebook.com/spiroskoukos/media_set?set=a.1627404247382150&type=3&hc_location=ufi
Cima Coppi otti vielä torstai-aamuna tilauksen vastaan. Hyvä että ottivat, olin ihan tyystin unohtanut tuon dediksen.
Impulso53
15.04.2019, 08.00
Löytyykö autolla matkustamiseen halukkaita? Jos saan porukan kasaan niin ajan. Autooni, Caddy maxiin, mahtuu 4 polkijaa ja pyörät hyvin. Onhan se pitkä matka, kaksi ajopäivää kun ajattelin nukkuakin matkalla. PBPn ajan myös, toista kertaa
Kiinnostaa!
Mika Helenius
26.05.2019, 11.31
Virallinen ilmoittautumisosio on ilmeisesti auennut ja "lopullisen" ilmon voi nyt tehdä niiltä osin, kun on "karsinta"-ajot suoritettu.
Miten tämä menee käytännössä? tuleeko karsintabrevettien homologationnumerot kaivaa itse jostakin, vai ilmestyvätkö ne sivustolle, kuten viime vuoden ajamasi/hyväksytyt ajot?
HSH:ta odotellessa voisi rekisteröinnin suorittaa jo "valmiiksi", jos vaan uskaltaisi mennä sivustolle kikkailemaan.
anttipietila
29.05.2019, 07.33
Virallinen ilmoittautuminen on auki, ja ilmoittautumaan pääsee kun kolme brevettiä neljästä on ajettu. Brevettien numerot tulevat näkyville sinne omalle sivulle, samaan tapaan kuin viime ja aikaisempien vuosien ajot.
Tällä hetkellä näkyvillä on pk-seudulla kalenteriin merkittyjen 200/300/400 brevettien tulokset, ja kauden ensimmäisen 'avoimen' 200 km tulokset. Avoimet 300/400 ovat vielä 'En attente de résultats'.
ACP:n BRM kalenteri sivulta (http://www.audax-club-parisien.com/FR/323%20-%20Calendrier%20des%20BRM%20Monde.html) voi seurata milloin status muuttuu 'Homologué' ja sen jälkeen brevettinumeroiden pitäisi näkyä omalla rekisteröintisivulla.
Ilmoittautumislomakkeella kysyvät pyörän tsekkaus aikaa, +- 30 min, mutta ainakaan viimeksi tuota ei paikan päällä mitenkään seurattu, jonotuksessa yms sai kulumaan pari kolme tuntia.
Hei,
SR sarja on ajettuna jo pari viikkoa, yritin rekisteröityä mutta systeemi kaipasi BRM Sub. -numeroa. No kaipa ne myöhemmin tulevat jostain?
Ajan Ranskaan ja takaisin autolla ja siina on tilaa ihmisille ja pyörille - YVtä jos kiinnostaa.
anttipietila
03.06.2019, 09.00
Hei,
SR sarja on ajettuna jo pari viikkoa, yritin rekisteröityä mutta systeemi kaipasi BRM Sub. -numeroa. No kaipa ne myöhemmin tulevat jostain?
Ajan Ranskaan ja takaisin autolla ja siina on tilaa ihmisille ja pyörille - YVtä jos kiinnostaa.
Klikkaile tuolta (http://www.audax-club-parisien.com/FR/323%20-%20Calendrier%20des%20BRM%20Monde.html) vähän että saat Suomen kauden Brevetit näkyviin ja kun ajamasi brevettisi on 'Homologue' niin numeroitten pitäisi näkyä rekisteröintisivullasi. Omatoimibreveteistä vasta 200 km tulokset on vahvistettu.
timo_alanen
09.06.2019, 23.37
Tuanoinniin, kaikki on ajettu mutta mistä pääsee ilmoittautumaan?
anttipietila
10.06.2019, 09.31
Tuanoinniin, kaikki on ajettu mutta mistä pääsee ilmoittautumaan?
Niin onhan pre-registration tehty ajallaan? Sitten vaan http://www.paris-brest-paris.org (http://www.paris-brest-paris.org/index2.php?lang=en&cat=accueil&page=edito) sivuilta täydentämään oma ilmoittautuminen.
timo_alanen
10.06.2019, 12.04
Eilen viikonlopun auringonpaahteen jälkeen ei aivo pelannut illalla näköjään enää sitäkään vähää kuin normaalisti...
Nyt on ilmoittautuminen hoidettu, maksettu. Soolo 600 vielä puuttui listalta mutta eiköhän tämä näin etene eteenpäin?
Ilmeisesti 20.6. mennessä pitäisi muuntaa pre-registration rekisteröinniksi, muuten menettää paikkansa. Vaan tuopa ei onnistu ennen kuin 3/4 breveteistä on homologatoitu. Itellä uupuu numerot vielä soolona ajetuista B400 ja B600:sta. Toivotaan, että homologaationumerot tipahtelee viikon sisään, mutta kyllähän tää vähän viime hetkille menee.
alakampi
12.06.2019, 17.00
Ilmeisesti 20.6. mennessä pitäisi muuntaa pre-registration rekisteröinniksi, muuten menettää paikkansa. Vaan tuopa ei onnistu ennen kuin 3/4 breveteistä on homologatoitu. Itellä uupuu numerot vielä soolona ajetuista B400 ja B600:sta. Toivotaan, että homologaationumerot tipahtelee viikon sisään, mutta kyllähän tää vähän viime hetkille menee.
Niinpä, meitä soolo-ajajia pidetään nyt jännityksessä. Voi Paavo minkä teit.
Mika Helenius
12.06.2019, 18.49
Niinpä, meitä soolo-ajajia pidetään nyt jännityksessä. Voi Paavo minkä teit.
taannoin kyselin Paavolta ja sain seuraavanlaisen vastauksen:
"Yksittäiset suoritukset kerään kalenterin mukaisiin päiviin, esim. 200 km 28.4.2019 + 1 viikko odotus. Muut matkat periaatteessa samalla tavalla. Siis yksittäisiä ajoja ei raportoida erikseen. Tietysti tämä vaatii sitä etteivät ajajat viivyttele korttiensa lähetyksissä."
mm. 400 deadline oli 1.6.
Mika Helenius
12.06.2019, 18.52
...ja 600 se 8.6. siihen + viikko niin...
600nen ehtii myöhemminkin (3.7 muistaakseni), mutta se 400nen pitäisi saada 20.6 mennessä. No eiköhän se onnistu.
Oma rekisteröityminen hoidettu. HSH:n kortit menivät tänään postiin.
B400:t ovat ilmestyneet minulle yön aikana joten nyt on enää miehestä kiinni.
Lähetetty minun SM-G973F laitteesta Tapatalkilla
alakampi
13.06.2019, 08.26
Myös minulle olivat ilmestyneet. Nyt tosiaan vaan poljetaan. Kiitos organisaatiolle.
Loistavaa, omakin ilmoittautuminen täten hoidettu kuntoon. Kiitoksia Paavolle!
Hei, oma ilmoittautuminen meni myös sisään, solona ajetut 200-300-400km BRM numerot olivat löydettävissä "Malmin Urheilijoiden" brevetti pävillä.
Sivulle on näköjään ilmaantunut tietopaketti ajajille: http://www.paris-brest-paris.org/index2.php?lang=fr&cat=inscription&page=dossier_participant
Positiivisena yllätyksenä, että lähtöalueelle voi tuon mukaan jättää laukun säilytykseen. Saapahan ainakin puhtaat vaatteet vaihdettua heti päälle jos ja kun maaliin saapuu.
Jan Kruse
17.06.2019, 14.16
Nyt löytyi myös B600, eli voi kohta varata lentolippu😎
Oma B600 ei vielä näy, onko tuo sinun järjestetty vai Individual Finlande?
Jan Kruse
17.06.2019, 15.50
En ole ihan varma kuin ajoin pari ja se ensimmäinen jälki näytti Sörsselsonin tekeleeltä. Ajoin varmuuden vuoksi uudestaan 😳
Jan Kruse
17.06.2019, 15.53
Tämä hyväksytty oli Prologin järjestämä.
Järjestetyt brevetit tulee aikaisemmin näkösälle, ei auta vaikka ajettiin oma DIY brevetti jo toukokuun alkupuolella. No tulisi nyt 20. päivään mennessä, silloin kun pitää viimeistään maksaa osallistuminen. Toki tuon viimeisen voi ilmoittaa myöhemmin, mutta jos se nyt onkin hukkunut johonkin matkalle, niin menee rahat hukkaan.
Järjestetyt brevetit tulee aikaisemmin näkösälle, ei auta vaikka ajettiin oma DIY brevetti jo toukokuun alkupuolella. No tulisi nyt 20. päivään mennessä, silloin kun pitää viimeistään maksaa osallistuminen. Toki tuon viimeisen voi ilmoittaa myöhemmin, mutta jos se nyt onkin hukkunut johonkin matkalle, niin menee rahat hukkaan.No. Itse olen varannut matkat jo aikaa sitten, joten saat tarvittaessa minut mukaan säätämään.
Luulisin että järjestäjillä on prosessit käsitellä kadonneita kortteja ja muita anomalioita. Itse pääsin kaverin kanssa samaan lähtöryhmään ihan sähköpostilla.
Tee-se-itse-600 on nyt myös kirjattu, tästä onkin hyvä lähteä juhannuksen viettoon.
Mika Helenius
24.06.2019, 09.12
ilmoittautuminen on avattu uudelleen. 1500 ennakkoilmoa oli jäänyt ennakkovaiheeseen.
ilmoittautuminen on avattu uudelleen. 1500 ennakkoilmoa oli jäänyt ennakkovaiheeseen.Sain PBP organisatiolta seuraavan viestin:"Due to a considerable number of abandoned pre-registrations (1500), opening of registrations to everybody (with qualifying BRM) until July, 3rdTo register and pay your registration, go to : https://inscription.paris-brest-paris.org/ with your email address and your password. Click on "Registrations". Then click on "Paris-Brest-Paris" and on the button "Sign up now!"."Tarkoittaa prosessin (aikataulutuksen) ongelmia tai peruutuksia.Minä sain viestin, koska olin 2015 ajossa ja en nyt ole ilmoittautunut.
Vahvasti epäilen, että maailmalla on odottamassa 1500 fillaristia, joilla on Super Randonneur jo suoritettuna. Oletan, että suurin osa noista on "jälkipään" ryhmissä, joten alkuvaiheen 90h lähtijänä ei poisjäänneistä ole niin suurta etua. Mutta jos on esim 90h loppuryhmissä niin voi jo selvästi vaikuttaa ruuhkiin.
EDIT:
n. 600 tuli jakoon takaisin eli jälkikäteen lisätyt 850 paikkaa olivat turhia Ja eiköhän he tiivistä loppuryhmiä jos jäävät kovin vajaaksi.
Tee-se-itse-600 on nyt myös kirjattu, tästä onkin hyvä lähteä juhannuksen viettoon.
Näkyykös muilla jo B600 suoritukset tuolla? Mulla ei.
timo_alanen
26.06.2019, 21.45
Viikko sitten oma DIY b600 ilmestyi sinne.
anttipietila
27.06.2019, 08.41
Näkyykös muilla jo B600 suoritukset tuolla? Mulla ei.
Kysy Paavolta josko hänellä on tuon numero.
Löysin tuollaisen nipun videoita, jotka ainakin näin ensimmäiselle reissulle lähtevälle tuottaa lisäarvoa. Jos veteraanit löytää virheitä/puutteita/lisäohjeita, niin kaikki otetaan vastaan.
PBP Tips for 2019: https://www.youtube.com/playlist?list=PL9F4jNLzee1GgyYKHKaAmlJGBHeH3n3Kb
anttipietila
27.06.2019, 11.02
Löysin tuollaisen nipun videoita, jotka ainakin näin ensimmäiselle reissulle lähtevälle tuottaa lisäarvoa. Jos veteraanit löytää virheitä/puutteita/lisäohjeita, niin kaikki otetaan vastaan.
PBP Tips for 2019: https://www.youtube.com/playlist?list=PL9F4jNLzee1GgyYKHKaAmlJGBHeH3n3Kb
Videoita en jaksa katsoa, eli en tiedä onko nämä tipsit siellä mutta aikaisempien PBP ja kevään brevettien kokemuksella:
- Vaihda uudet vaihdevaijerit ennen ajoa. Ota myös varavaijeri mukaan ja katso ennalta miten vaijeri vaihdetaan omaan pyörääsi. Shimanon vaihtajissa vaatii yleensä jonkun minimalistisen ruuvimeisselin, ota sellainen mukaasi myös.
-Laita uudet renkaat alle, aina jaksaa yllättää miten monta rengasrikkoa sattuu heti ensimmäisestä kilometristä lähtien
muista kiristää venttiilien sielut (myös varat) ennen reissua, varsinkin jos on Lezynen tms. kierrettävä pumppu.
Mika Helenius
27.06.2019, 12.30
- Vaihda uudet vaihdevaijerit ennen ajoa. Ota myös varavaijeri mukaan ja katso ennalta miten vaijeri vaihdetaan omaan pyörääsi. Shimanon vaihtajissa vaatii yleensä jonkun minimalistisen ruuvimeisselin, ota sellainen mukaasi myös.
hmm. kyllä, ruuvin paikallaan pitämän muovikilkkeen voi myös jättää laittamatta takaisin, niin on helpompi vaihtaa vaijeri ensi kerralla. pinnan katkeamiseen voi myös varautua, itse ajattelin ostaa kokonaan uuden takakiekon.
ajamalla ylämäet nätisti runttaamatta väkisin voimalla innoissaan voi myös ehkäistä pinnojen katkeilua oletan mä.
yksilöllisiä ovat suurin osa videoiden otsikoiden "ongelmat/ratkaisut"
itse ensikertaa lähdössä ja ajattelin olla fiilistelemättä muiden kokemusvideoita ja lähteä itse fyysisesti kokemaan tapahtuman ilman liian suurta ennakkotutustumista tai muiden kokemuksien lukemista. silloin ei ainakaan pitäisi pettyä näkemäänsä/kokemaansa, kun ei tiedä millaista jollain muulla kerralla on ollut.
Mäkipään lausahduksen voimin starttiviivaa odottaen... "Sinne vaan lähdetään!"
Lähtemisen jälkeen täytyy vain polkea 1200km ei sen kummempaa.
Itselläni on taas täysin päinvastainen lähestymistapa. Nautin suunnittelusta ja erilaisten skenaarioiden, listojen ja varautumisen tekemisestä. (Sen se tekee, kun on riskienhallinnan kanssa tekemisissä.) Näin tapahtumasta voi nauttia pitkälti myös etukäteen.
Jos kaikesta suunnittelusta huolimatta jää homma kesken, niin ei myöskään harmita, kun kaikki mahdollinen oli kuitenkin tehty.
Enemmän minua harmittaisi, jos jonkun pikkusyyn takia menisi puihin.
Toisella kerralla 2013 voin sitten ottaa enemmän riskejä: ajaa kovempaa, minimoida varusteet ym. Ennen "normaali" oli 20km, nykyisin ~300km eli matka jolle voi lähteä suoraan sohvalta sen suuremmin suunnittelematta. Neljän vuoden päästä se voi olla 600km tai enemmän.
Mielestäni hyvä ohje tuolla oli, että reippaasti Brestiin (muttei hölmöillen), nopea käännös ja hyvän matkaa takaisin. Sen jälkeen ajan puitteissa alkaa nauttimaan niistä pienistä iloista matkan varrella.
Toisella kerralla 2013 voin sitten ottaa enemmän riskejä: ajaa kovempaa, minimoida varusteet ym. Ennen "normaali" oli 20km, nykyisin ~300km eli matka jolle voi lähteä suoraan sohvalta sen suuremmin suunnittelematta. Neljän vuoden päästä se voi olla 600km tai enemmän.
Mielestäni hyvä ohje tuolla oli, että reippaasti Brestiin (muttei hölmöillen), nopea käännös ja hyvän matkaa takaisin. Sen jälkeen ajan puitteissa alkaa nauttimaan niistä pienistä iloista matkan varrella.
Sen verran brevettejä ajaneena voin sanoa, että 200 menee vaikka edellisenä iltana olisi törpötellyt, 300 ja 400 vaatii hieman varautumista, lähinnä tankaamista, mutta 600 on kokonaan eri matka. Joskin minun tavoitteena on ajaa kaikki yksillä silmillä ja silloin, kun täytyy olla 24 h putkeen hereillä, niin se asettaa omat vaatimukset. Kuitenkin kaikkiin matkoihin täytyy suhtautua kunnioituksella.
Tuo on hyvä neuvo, mutta kannattaa muistaa nauttia matkasta. Joskin kyllä Ranskasta parempiakin maisemia löytyy. Mutta ihmiset (muutkin kuin järjestelyhenkilöt) ja järjestelyt ovat kiitoksen arvoiset.
Yksi mikä mietityttää on mahdollinen helle. Viime kesänä oli kuuma Suomen mittapuun mukaan B600:lla ("varjo-HSH") ja vaikka teki kaiken sääntöjen mukaan niin päivän jälkeen oli velttoa makaronia. Ilta kun viileni niin alkoi taas meno maittamaan.
Tällä hetkellä (La 29.6.) Le Mans ylin +36°C , alin +20°C. Siinä ei paljon ruskea rasva auta. Suomen ulkokeleillä akklimatisaatio ei oikein onnistu. No löytyy tuohonkin keinot.
Vaikka olet riskienhallinta-alalla niin siitä on tässä vaiheessa turha murehtia, sää on mikä on ja sille emme mahda mitään. Voithan treenata saunassa kuntopyörällä, jos haluat totutella helteeseen.
Anna hevosen murehtia, sillä on isompi pää.
Viimeksi PBP:ssä lämpötila oli päivällä ok ja yöllä oli kylmä.
Vaikka olet riskienhallinta-alalla niin siitä on tässä vaiheessa turha murehtia, sää on mikä on ja sille emme mahda mitään. Voithan treenata saunassa kuntopyörällä, jos haluat totutella helteeseen.
Anna hevosen murehtia, sillä on isompi pää.
Vaikka olet riskienhallinta-alalla niin siitä on tässä vaiheessa turha murehtia, sää on mikä on ja sille emme mahda mitään. ...
Anna hevosen murehtia, sillä on isompi pää.
Päinvastoin - varautuminen vähentää murehtimista. Silloin ei tarvitse selvitä tilanteista, joihin ei pitäisi edes joutua. Toki silloin ei synny sankaritarinoita, joita muistella kiikkustuolissa.
Ihmiset hakee näistä eri asioita, itselleni PBP on parhaiten onnistunut jos menee "tylsästi". Suunnitelmassa on toki kohdat, joista joustetaan ensimmäisenä.
Viimeksi taisi lämpötilahaitari olla 6-24 astetta, eli aika lähellä ideaalia. No viluisemmillä näki aika tukevaa vaatetusta aamuyöstä, mutta pohjoismaalaisilla ei ollut ongelmia ajaa shortseissa, kuten ei ainakaan Saksalaisella kärkikuskillakaan.
Jan Kruse
03.07.2019, 11.35
Minulla oli kyllä kylmä ainakin viimeisenä aamuna, jolloin lainasin StePeltä hanskoja. Kylmän tunnetta ei kestänyt kauan kun aurinko nousi ja lämmitti mukavasti.
Nyt on lentokin varattu pe llta-pe ilta. La Verriere on lähin juna-asema. Löysin Topo Designin etulaukun, jota pitää vielä kokeilla...
Hyvä varautuminen on oikea asenne , koska tilanteet ja olosuhteet muuttuvat! Hukkasin ainoan päähineeni viime kerralla ja kontrollien käsipyyhkeet ratkaisi ongelman. Yöllä toimi hyvin!
Ranskalaiset kannustavat ja on hienoa jos voimme kiittää vilkuttamalla takaisin!
Ite bunkkaan ihan Pariisin ytimessä. Saahan siinä vähän poljeskella pyörätsekkaukseen ja starttiin saapumisen yhteydessä puhumattakaan maaliin tulon jälkeen. Junallahan kanssa pääsis tapahtumapaikalle, mutta voi olla pyöräpaikat aika vähissä. Saas nähä, no mikäs siinä pyöräillessä ekstraa, mut varmaan maaliin päästyä ei kauheasti huvittais jatkaa Pariisiin polkien :)
Jan Kruse
04.07.2019, 11.34
Nyt tuli järjestäjiltä vahvistus! Linkin kautta löytyi monta sivua erilaisia ohjeita ja karttoja. Hyvä vihje järjestäjiltä:"The Paris-Brest-Paris Randonneur roads are hilly. Do not hesitate to use low gears".
timo_alanen
04.07.2019, 14.27
CONFIRMATION D'INSCRIPTION tuli myös minulle!
Vielä eilen sähläsin rekisteröintisivuilla. 😄
Nyt tuli järjestäjiltä vahvistus! Linkin kautta löytyi monta sivua erilaisia ohjeita ja karttoja. Hyvä vihje järjestäjiltä:"The Paris-Brest-Paris Randonneur roads are hilly. Do not hesitate to use low gears".
Näin olen myös antanut itseni ymmärtää, että tasaista ei paljon ole vaan mennään ylös tai alas, muttei jyrkkää eikä pitkää.
Ohjeissa kerrotaan että kortti käy osalla taukopaikoista, mutta sen varaan ei ehkä kannata jättää.
Jan Kruse
04.07.2019, 21.54
Kaikkea on keskimäärin enemmän kuin täällä, paitsi tasaista. Reittikartoista voi nähdä profiilia!
Viime kerralla minulta loppui käteinen heti Brestin jälkeen ja kiitos Mikon toivoman keskiyön kahvitauon takia löysin automaatin kahvipaikan vierestä. Melkein kaikilla taukopaikoilla maksetaan käteisellä ja hinta- arviot löytyy infosta. Nopea arvio 200-300€ ja ei isoja seteleitä.
Onneksi omat B400 ja B600 tuli ajettua Vaara-Suomessa, joten jotain siedätystä mäkisyydelle on tuoreessa lihasmuistissa toivottavasti vielä ensi kuussakin.
Randonneur-tapaaminen One pintissa 18.7. kello 18 alkaen. https://www.randonneurs.fi/tapahtuma/randonneur-tapaaminen-2/
Jan Kruse
12.07.2019, 12.28
Huomasin että napadynamo vaikuttaa olevan huollon tarpeessa. Rengas vaikuttaa hieman "löysältä" ja SP-9:llä on ajettu aika ahkerasti.En tiedä saako huollettua, eli pitäänee hankkia uusi (valmis rengas)!
Teen listan randonneurs.fi:hin PBP:hen lähtevistä ja linkeistä heidän mahdolliseen seuraamiseen. Käykää naputtelemassa nimi ja lähtönumero listaan, jos niin haluatte. https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSd0WUo3ttawHpIF7rObXL_uK9zzTsbBjxZDRHYh2c2w VdJBFQ/viewform
Randonneur-tapaaminen One pintissa 18.7. kello 18 alkaen. https://www.randonneurs.fi/tapahtuma/randonneur-tapaaminen-2/
alakampi
26.07.2019, 13.08
Vinkkejä kaivataan. Mitä kaikkea pitää olla mukana pyöränkatsastuksessa edeltävänä päivänä. Valot ym. tietenkin, mutta tarvitaanko esim. laukkujen olla asennettuna?
Eihän laukut ole pakollisia varusteita, joten ei tarvita katsastuksessa.
Tarkastuksessa ei katsota pelkästään lakisääteisiä asioita vaan myös PBP sääntöjen mukaiset kuten aika-ajotangot ja varavalot. Lisäksi katsovat että kaikki on kunnolla kiinni. En noviisina osaa sanoa että tulisiko hylsy jos laukut eivät ole kiinni vaikka haluavatkin ne tarkistaa. Tuskin.
Pahoittelut että on kuvana. En jaksanut etsiä kopioitavaa versiota.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20190726/2222d250f39c6a1892173841ceac20ac.jpg
Jan Kruse
26.07.2019, 14.51
Valot ja jarrut tärkeimmät, mutta on hyvä käydä tarkistuksessa kaikilla varusteilla, koska siinä voi itsekin huomata jonkun puutteen. Tarkistuspaikalta voi vielä tehdä hätähankintoja. Etenkin monet takavalot ovat heppoisesti kiinnitettyjä ja on hyvä esittää varavalot.
Jan Kruse
26.07.2019, 15.01
Hankin SON dynamon vanteineen ja siihen vielä Supernovan etu- ja takavalon. Varavaloina eteen Lupinen Piko ja taakse Rotlicht. Vielä lisänä kypärävalo. Pitää ehtiä ajaa hieman ennen lopullista fillarihuoltoa. Siinä uudet vaijerit kuorineen ja varmaan muita uusia kuluvia osia.
Vanha SP-9 dynamo tuotti sähköä mutta laakerit olivat loppu. Pidin paria etuvaloa aikaisemmin mutta SP:n sähköntuotto oli hieman riittämätöntä niihin.
Mika Helenius
02.08.2019, 11.00
Hankin SON dynamon vanteineen ja siihen vielä Supernovan etu- ja takavalon. Varavaloina eteen Lupinen Piko ja taakse Rotlicht. Vielä lisänä kypärävalo. Pitää ehtiä ajaa hieman ennen lopullista fillarihuoltoa. Siinä uudet vaijerit kuorineen ja varmaan muita uusia kuluvia osia.
Vanha SP-9 dynamo tuotti sähköä mutta laakerit olivat loppu. Pidin paria etuvaloa aikaisemmin mutta SP:n sähköntuotto oli hieman riittämätöntä niihin.
Oma pyörä juuri huollossa ja pääsenkin testaamaan shimanon valmiskiekkodynamopakettia 1200km kestotestillä, kun vanha sp otti ja lopetti virrantuotannon. Huomenna testataan oma toimivuus pari viikkoa sitten ympäripyörähtäneen nilkan osalta. Testissä selviää mm. Pystyykö ajamaan yli 100km nilkkatuki paikallaan ja jos ei pysty, niin testataan kuinka pitkään pystyy ajamaan ilman tukea? Tarvittaessa testataan myös kivunsietokykyä suhteessa särkylääkkeiden käyttöön ajaessa.
Mutta on sitä ennenkin ajettu 400km kipeällä nilkalla.
Joko saa alkaa panikoida sitä, ehtiikö hoitaa kaiken nippuun ennen starttia?
Onko vinkkiä käypäsestä USB-virtapankista, nykyinen ja hyväksi havaittu alkaa sopivasti antautumaan. Eli siis lähinnä pitää pystyä lataamaan ja purkamaan samaan aikaan, ja pelaa vähän huonommallakin USB-sähköllä. Latailen tuota siis napadynamosta kemon USB-muuntimen avulla, ja siitä lataan garminin ja varmaan puhelimenkin. Valosysteemit on ihan erillään tuosta, paitsi siis dynamo.
Jan Kruse
02.08.2019, 23.09
Pitää vielä mainita että minunkin SP-9:klä oli sähköongelmia ja Mikon vinkistä tarkistin liittimet. Silloin huomasin että dynamon päässä oleva muoviliitin oli rikki ja vaihdon jälkeen toimi taas. Taitaa olla sama kuin Shimanolla.
Toivottavasti Mikan nilkka tulee kuntoon.
Minulla tilttasi Garmin täysin 4 vuotta sitten ja sen jälkeen olen käyttänyt nopeata powerbankia sekä mittaria että puhelinta varten. Uusi Garmin 830 akkusäästömoodissa kestää yllättävän pitkään. Lataamatta noin 500km ja 60% jäljellä. Pitää vielä testata lisää, mutta todennäköisesti parilla tehokkaalla powerbankilla ajattelin ladata sekä mittaria että puhelinta.
Missilelle suosittelen Googlen apua, en tiedä löytyykö kotimaisista kaupoista ja varmaan riippuu asennustoiveista ja suojauksesta. Omassa käytössä perusponnekkaat joita pidetään hyvässä suojassa kosteudelta.
Jan Kruse
02.08.2019, 23.18
Antti P mainitsi toisaalla että RER B junayhteydellä ei pääse ihan perille, huoltotöiden takia. Bussilla pääsee mutta saako siihen fillarin?
anttipietila
03.08.2019, 20.03
Perille ja perille, normaalisti RER B kulkisi 23 km päähän, nyt huoltotöiden aikaan kulkee 33 km päähän Rambouilletista. Pitää arpoa, ajaako tuon verran ekstraa, vaiko yrittää mahtua junaan. TER linja Rambouilletiin kulkee siis normaalisti, eri asia paljonko mahtuu pyöriä mukaan.
Mika Helenius
05.08.2019, 21.18
Pistäkäähän työhevosenne puntariin kisavarustuksessa, olisi kiva vertailla rekien painoja. (urakan päätyttyä voi sitten kääntää veistä haavassa ja punnita kaiken turhan, mitä raahasi 1200km eestaas) oma reki saapuu huomenna huollosta niputettavaksi.
Saattaa sitä jonkun varustelistankin saada aikaiseksi.
Ei kai sitä vielä jaksa alkaa pakkailla laukkuja, jotta painoja saisi mitattua. Sen sijaan tuli onneksi huomattua, että reissuun aikomani kiekon tubeless-venttiili antautui pumpatessa. Sisäpuolella kumitiivisteessä vekki. Mukavampi havaita omassa autotallissa kuin tienpäällä Ranskassa :)
Jan Kruse
07.08.2019, 09.47
Painoasiat ovat vaikeita, kun kuskien painotkin vaihtelevat hurjasti. Minulla kokonaispaino alle 95kg, sisältäen siis kaikki.
Ruokatarjoilu vaihtelee kontrolleilla ja muistan viime kerrasta Fougèresin (Breton:Felger / Gallo:Foujerr) kontrollin läheisyydessä olevassa ravintolassa grillattua artesaanimakkaraa käärittynä crepsiin. Täällä reitti kulkee mahtavan linnan (20000m2) ohitse. Helpompi ihailla takaisin tullessa ylämäessä.
Onko kukaan miettinyt miten ladata reittiä. Näin FB:ssä version, jossa mukana erikoisinfoa nähtävyyksistä?
Brest sijaitsee Armoricassa missä Asterix ja Obelix asuivat!
...
Onko kukaan miettinyt miten ladata reittiä. Näin FB:ssä version, jossa mukana erikoisinfoa nähtävyyksistä?
Brest sijaitsee Armoricassa missä Asterix ja Obelix asuivat!
Itse latasin reittiosuudet virallisesta sivustosta ja muokkasin osuuksien nimet lyhyemmiksi, jotta löytyvät nätisti valikosta. Käytössä on Edge 520 joka on nopea, joten reittiosuuden saa sekunneissa auki, mutta tilaltaan pieni ja rajoittunut, ettei koko matkaa voi navigoida. Jollain 820 rajoitteeksi tulee se, että reittiä ei ehkä saa auki ennen Brestiä. Navigointi ei ole tarpeen reitin suhteen, mutta tykkään kun voi tarkistaa korkeusprofiilit.
Tein myös optimoidun kartan BBBike:ssa (https://extract.bbbike.org?sw_lng=-4.546&sw_lat=48.024&ne_lng=2.143&ne_lat=48.768&format=garmin-bbbike-latin1.zip&coords=-0.483%2C48.301%7C0.023%2C48.177%7C0.16%2C48.192%7C 0.974%2C48.405%7C1.116%2C48.532%7C1.411%2C48.551%7 C1.667%2C48.714%7C1.822%2C48.632%7C2.143%2C48.691% 7C2.124%2C48.722%7C1.862%2C48.68%7C1.786%2C48.728% 7C1.678%2C48.761%7C1.358%2C48.768%7C0.14%2C48.717% 7C-1.46%2C48.38%7C-3.011%2C48.19%7C-3.384%2C48.287%7C-3.786%2C48.315%7C-4.019%2C48.455%7C-4.546%2C48.41%7C-4.545%2C48.359%7C-4.116%2C48.328%7C-3.831%2C48.216%7C-3.41%2C48.09%7C-2.924%2C48.024%7C-1.628%2C48.146&city=PBP2019_full&ref=download&lang=en), joka kattaa meno- ja paluumatkan alueen. Siinä ei ole nähtävyyksiä eikä muutakaan "jännää", mutta mahtuu 520:een. Jos joutuu valkoiselle alueelle, niin sitten on varmasti eksyksissä :)
(Peter Selin voisi tehdä GPS-pohjaisen turisti-infon, joka aktivoituisi aina kun saavuttaa kohteen. Muistakaa, että Ranskassa ei saa käyttää kuulokkeita (https://www.thelocal.fr/20150618/french-drivers-banned-from-using-earphones) ajaessaan.)
Jan Kruse
08.08.2019, 15.52
Lataan varmaankin ride with gps:n sivulta erikseen meno ja paluureitin aika uuteen Garmin Edge 830:een. Viimeisin stressi oli Mavic Open Pro takavanteessa ilmenneet halkeamat. Piti tehdä nopea ostopäätös ja huomenna fillari on ehkä täysin kunnossa.
Kenkiin pitää vielä vaihtaa klossit ja kanta- ja kärkipalat että ovat käppäilykunnossa.
Mika Helenius
11.08.2019, 17.38
Romut nipussa.
Pyörä cannondale caad x cyclo 11,8kg
Kaikki varusteet/vaatteet ilman juomia/eväitä 7,6kg
= 19,4kg
+ Kuski 85kg
= 104,4kg
Varusteita ei jaksa luetteloida tarkasti...
pääpiirteittäin: ajokamat, 4 sisuria, paikkaussarja, 1 ulkokumi, varapinnoja, - vaijeri, - vaihtajankorvake, varaklossit, kasa vaatteita/huiveja/hihoja/sadekamat, työkaluja, buranaa, sideharsoa, haavapyyhkeitä, hanurirasvaa, kasa 5€ seteleitä, varavirtalähteitä, kasa piuhoja, garmin 820, garmin etrek, garmin fenix kello jne...
Ja iso kasa minigrippusseja kaiken ympärille.
Kuvan romuläjästä lataisin tähän jos osaisin.
Tiistaina lähtee lautta kohti PBP2019, jota on tullu 4 vuotta odoteltua.
Mulla Fuji Track sinkula, painaa jotain 8.5kg dynamovalo-setupissa. 14 litran satulalaukku saa luvan riittää tykötarpeille. Sinne työkaluja, pari sisuria, sadetakki, jotain aluspaitaa, huomioliivi, irtohihat ja -lahkeet, varavalot, virtalähde sekä jotain hygieniajuttuja ainakin. Ja ruokaa sekä juomaa sitten Ranskasta. Paidan taskuun lompsa, rahaa, puhelin, brevet-kortti yms oleellista. Mitään ajotietokoneita en harrasta, seuraan varmaan vaan navigaattoriajajia jos on epäselvyyksiä reitin suhteen :D. Tai sit katon kännykästä. Kai tosta pari kolme kiloa tulee gearia ilman päällä olevia vaatteita, ruokia ja juomia. Kuski on 88kg, joten satasen kieppeille jäädään tai sit ei.
Näyttäs näillä näkymin lupaavan reippaita länsituulia matkalle, mikä kai onkin se tyypillinen tilanne tuollapäin.
Mika Helenius
12.08.2019, 06.29
Virallisten sivujen kautta löytyy tracking osiosta linkki seurantasivustolle, josta saa myös puhelinäpsin kotiväki voi seurata kontrollille saapumisaikoja äpsin/sivujen kautta. Osallistujan pitää luoda profiili palveluun.
Onko joku jaksanut lukea vakuuttamista/korvausta/ensiapua koskevia pieniä pränttejä järjestäjän puolen infoista?
Millaisella matka/tapaturmavakuutuksella olette lähdössä?
T osallistuja huolestunut kotiväki
anttipietila
12.08.2019, 08.52
Virallisten sivujen kautta löytyy tracking osiosta linkki seurantasivustolle, josta saa myös puhelinäpsin kotiväki voi seurata kontrollille saapumisaikoja äpsin/sivujen kautta. Osallistujan pitää luoda profiili palveluun.
Onko joku jaksanut lukea vakuuttamista/korvausta/ensiapua koskevia pieniä pränttejä järjestäjän puolen infoista?
Millaisella matka/tapaturmavakuutuksella olette lähdössä?
T osallistuja huolestunut kotiväki
Seurantalinkistä (https://track.rtrt.me/e/PBP-2019#/tracker) löytyi muutamalla haulla >30 suomalaista.
Pieniä pränttejä an ole jaksanut lukea; joskus aikojen alussa järjestäjät vaativat osallistujilta erikseen jonkun certification de insuranceen, valokopio matkavakuutuskortista riitti. Elikkä normaalilla matkavakuutuksella liikenteessä.
Seurantalinkistä (https://track.rtrt.me/e/PBP-2019#/tracker) löytyi muutamalla haulla >30 suomalaista.
Pieniä pränttejä an ole jaksanut lukea; joskus aikojen alussa järjestäjät vaativat osallistujilta erikseen jonkun certification de insuranceen, valokopio matkavakuutuskortista riitti. Elikkä normaalilla matkavakuutuksella liikenteessä.
Minkälaisia hakuja käytit? En keksinyt miten saisi kaikki suomalaiset haettua. Suurin osa (23) lienee individuel finlande "seurassa", sitten 4 Kaupin Kanuunat (oikeasti ainakin 5), 1 Prologi, 1 Tampereen Sisu.
anttipietila
12.08.2019, 10.14
Minkälaisia hakuja käytit? En keksinyt miten saisi kaikki suomalaiset haettua. Suurin osa (23) lienee individuel finlande "seurassa", sitten 4 Kaupin Kanuunat (oikeasti ainakin 5), 1 Prologi, 1 Tampereen Sisu.
Usual suspects; Yksivaihde.net ja Vantaan pyöräilijä löysi vielä kolme lisää.
anttipietila
12.08.2019, 11.36
Kalajärven näädät ovat tietysti mukana myös, +4.
Mika Helenius
12.08.2019, 12.08
Teen listan randonneurs.fi:hin PBP:hen lähtevistä ja linkeistä heidän mahdolliseen seuraamiseen. Käykää naputtelemassa nimi ja lähtönumero listaan, jos niin haluatte. https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSd0WUo3ttawHpIF7rObXL_uK9zzTsbBjxZDRHYh2c2w VdJBFQ/viewform
Tälläinen listauskin on vissiin tulossa, kunhan Mikko herää TCR-maaliintulopäikkäreiltä oletan?
Jos löydän koneen tässä joku päivä.:)
Istumatyöläinen
15.08.2019, 22.51
Onko täällä porukalla kokemuksia liikkumisesta Pariisissa pyöränkuljetuslaukun kanssa julkisilla liikennevälineillä? Onko esim. RER-juna käyttökelpoinen vaihtoehto? Vähän viime tingassa heräsin kyselemään kun huomenna ollaan jo menossa.
Onko täällä porukalla kokemuksia liikkumisesta Pariisissa pyöränkuljetuslaukun kanssa julkisilla liikennevälineillä? Onko esim. RER-juna käyttökelpoinen vaihtoehto? Vähän viime tingassa heräsin kyselemään kun huomenna ollaan jo menossa.
Mikäänhän ei sitä ainakaan kiellä, mutta läpikulkuporttien kanssa voi olla hankalaa ja ruuhkaista tietty voi olla myös. Mutta noin periaatteessa pitäisi onnistua, joskin vähän epämukavaa voi olla. Mä saavun huomenna Orlyyn niinikään pyörälaukun kanssa ja aattelin mennä sieltä kahella bussilla hotellille 18. kaupunginosaan. Välttää ainakin maanalaiset seikkailut.
anttipietila
16.08.2019, 09.15
RER junilla helppo kulkea pyörälaukun kanssa, varsinaiset metrolinjat ahtaampia. Ja RER C linja remontissa keskustan kohdalla, esim Halles kohdalla ei kulje nyt
Lauantaina suomalaisten #PBP2019 osallistujien tapaaminen Versaillesin rautatieasemalla (Chantiers) kello 18:30.
Helio's pubista pöytä varattu kello 19. Olemme ensisijaisesti ulkona eli pyörällekin on paikka. Eli sama paikka kuin viimeksi.
anttipietila
16.08.2019, 19.50
Viimeinen etappi, Dreux - Rambouillet, reititetty uudestaan, vanhalla jorain tietöitä. Uusi versio pbp sivuilla.
nikobiker
23.08.2019, 22.24
Laittakaahan osallistujat sanallista ja/tai kuvallista raporttia tapahtumasta. Olisi mukava kuulla.
Viikonlopun aikana varmaan porukka palailee Suomeen. Tähän asti lähinnä twitter/insta ollut juttuja.
Tässä on tarina, jonka julkaisin omilla Facebook-sivuilla. Tarkoitettu normi-ihmisille, ei vakaville pitkänmatkan pyöräilijöille.
---------------
Ajattelin tässä Paris-Brest-Parisin (PBP) innoittamana kirjoittaa jotakin ajatuksia matkasta, jos jotakin kiinnostaa. Ja toisaalta ei ole muutakaan järkevämpää tekemistä lentokoneessa, kun vieruskaveri herätti minut. Tästä tulee aika pitkä tarina, joten ne lukekoon, ketä kiinnostaa.
PBP on vanhin yhä ajettava pitkänmatkan pyöräily. Ensimmäisen kerran se ajettiin jo vuonna 1891 ja välillä se on ollut myös ammattilaiskisa, mutta vuodesta 1956 lähtien se on ollut amatööritapahtuma. Pitkänmatkan pyöräilijöille tämä on se Tapahtuma, johon täytyy osallistua. Tänä vuonna starttasi noin 6000 polkijaa ja normaalisti keskeytysprosentti on hieman alle 30, mutta uskon sen olevan suurempi tänä vuonna. Maksimiaika 1200 km tai tarkemmin 1225 km suorittamiseksi on lähtöryhmästä riippuen 80, 86 tai 90 tuntia.
Tapahtumaan osallistuminen edellyttää käytännössä, että edellisenä vuonna on ajanut hyväksytyn 300 km brevetin (=todistetun, sääntöjenmukaisen pitkänmatkan pyöräilyn), me ajoimme 1000 km, jolloin pääsimme ilmoittautumaan ensimmäisessä ryhmässä. Samana vuonna on ajettava koko sarja eli 200, 300, 400 ja 600 km. Itse aloitin sarjan ajamisen helmikuussa. Sarjalla varmistetaan, että osallistujilla on edellytykset suorittaa 1200 km matka, joskin ei sen ajaminen riitä treeniksi. Itse olen sitä mieltä, että jos PBP:n haluaa suorittaa, niin ettei se ole puhdas kärsimysnäytelmä, niin pitkiä matkoja on treenattava vähintään kolme vuotta ja on ajettava eri kellonaikoihin ja erilaisissa sääolosuhteissa.
Sitten itse tapahtumaan. Startti oli sunnuntaina 18.08. klo 16:00 Rambouillet'sta Pariisin läheltä ja kääntymässä käytiin Brestissä, Bretagnen luoteiskulmassa. Itseäni kohtasivat ensimmäiset ongelmat jo ennen lähtöä hotellilla, kun huomasin eturenkaan tyhjentyneen sen verran, että päätin vaihtaa sen. Sitten takarengas (ulko- ja sisäkumi) meni matkalla lähtöpaikalle, eli olin ilman vararenkaita lähdössä. Timolla (Ikonen) ja Esalla (Salonen) oli sen verran niitä mukana, että uskalsin lähteä ilman niitä matkaan. Lähdimme kärkijoukon mukaan matkaan, mikä tarkoittaa yli 35 km/h keskinopeutta, mutta sitä iloa saimme nauttia vain noin 40 km, kun minulta meni eturengas. En löytänyt ulkokumista mitään terävää, joten vaihdoin vain pelkän sisuskumin, mutta siinä kiireessä, en ehtinyt pumpata rengasta kunnolla, kun oli kiire toisen (B) lähtöryhmän nopeaan junaan, mutta rengas oli sen verran vajaa, että noin 10 km jälkeen oli pakko pysähtyä täyttämään se. Ajo tämän jälkeen B-ryhmän hitaammassa junassa meni hyvin, kunnes noin 75 km kohdalla tulimme liikenneympyrään, jossa eturengas alkoi sortamaan vasemmalle käännyttäessä ja puhkesi, jonka jälkeen jatkoin tangentin suuntaisesti, onneksi kukaan ei ajanut päälle. Tällä kertaa sain Timolta sekä ulko- että sisärenkaan ja ongelmat loppuivat tähän. Olkavarren tutustuminen ranskalaiseen tien päällysteeseen on ikuistettu valokuvaan.
Matka tämän jälkeen jatkui normaalisti. Noin 110 km kohdalla täytimme juomapullot, pumppasin renkaat ja ostin uuden ulkokumin. Lisäksi säädin satulan, koska se valui koko ajan hiljalleen. Canyonin Aeraodissa on aeromallinen satulan kiinnitys, mutta toimii huonosti ilman kiinnitystahnaa, jota minulla ei ollut eikä edes hammastahna pelastunut asialta. Satulaa säädettiin monta kertaa, ennen kuin tein energiageelistä ja hiekasta asennustahnan, jonka jälkeen valuminen hidastui merkittävästi, joskin satula oli maalissa noin 5 mm liian alhaalla. Muuten matka meni ilman suuremmitta teknisiä ongelmia, mutta Timolta meni vielä ulkokumi, joten yksi noin 15 min ylimääräinen tauko jouduttiin vielä pitämään.
Taukopaikkoja on noin 80 km välein ja niissä voi ostaa ruokaa ja juomaa. Syötyä tuli hyvin paljon erilaista ruokaa, mutta suklaacroissant (pain au chocolat) ja cola olivat suosikit perinteisen banaanin ohella. Kunnon ruokaa söimme kahdesti (pasta ja kala & riisi), muuten patongit ja erilaiset pullat hoisivat energiatarvetta. Ensimmäisen oluen otin maanantaiaamuna ja täytyy myöntää, että perus Kronenbourg maistui hyvältä.
Lisäksi varsinkin Bretagnen päässä paikalliset ovat järjestäneet ilmaisia taukopaikkoja, joissa saa juotavaa ja syötävää. Itse nautin tarjoilusta crepsin (nappasin vauhdissa), mansikoiden, kuivan kakun, teen ja veden muodossa. Näkee, että monessa pienessä kylässä kyse on isosta asiasta. Väkeä on seuraamassa ja paikalla on elävää musiikkia sekä tarjoilua. Keskellä yötäkin joku voi olla sinua kannustamassa portin suussa keskellä maaseutua. Ihailtavaa on ihmisten sitoutuminen asiaan ja olen varma, että kaikkiin ongelmiin saisi apua mahdollisuuksien mukaan.
Reitti on varsinkin Bretagnen päässä melko mäkinen eli 200 km ennen ja jälkeen Brestin saa kiivetä. Reitti käy Bretagnen korkeimmalla mäellä, jonka jälkeen on noin 15 km lasku (ja nousu takaisin paluureitillä). Brestissä käydään ihmettelemässä Atlantia, jonka jälkeen alkaa kotimatka. Tänä vuonna olimme Brestissä noin 3,5 tuntia jäljessä edellistä aikaamme, johtuen teknisistä ongelmista ja kovasta vastatuulesta.
Brestistä jatkoimme matkaa pimeässä ja täytyy ihmetellä kuinka huonoilla valoilla ihmiset ajavat. Itse en uskaltaisi laskea niillä 20 km/h kovempaa, kun mäen tuovat polkematta helposti yli 60 nopeudella alas. Ensimmäinen nukkumatauko oli Carhaix'ssa, jossa maksoimme 8 € retkisängystä ja kuitupaperimakuupussista. Koripallohallissa noin 200 muun kanssa ei tarvinnut kauaa kuorsausta kuunnella, kunnes uni tuli silmään.
Tiiviisti nukutun 3,5 tunnin jälkeen aamupalalle ja matkaa jatkamaan noin klo 8. Alussa peesasimme espanjalaisia, sitten saksalaisia, jonka jälkeen aloimme itse tehdä vetohommia. Saimme vetoporukkaan ruotsalaisen Eyvindin, joka oli hyvä apu. Eyvind jäi porukastamme tauolla hieman, kun meni huoltoautolleen vaihtamaan housuja yms., mutta liittyi seuraamme myöhemmin. Ennen seuraavaa taukoa porukkamme oli kasvanut ainakin yhdellä belgialaisella ja ranskalaisella, lisäksi muitakin kävi hoitamassa vetohommia. Belgialainen oli hyvä vetomies, mutta veti yhden kylän läpi yli 30 km/h vauhtia, niin että muu liikenne hieman pelotti, mutta sanoi, että näin hän on tottunut ajamaan Belgiassa, joskin Suomessa ei kauan tarvitsisi niin pyöräillä.
Päätimme hyödyntää päivänvaloa mahdollisimman pitkään, joten nopea pakollinen tauko ja matkaan. Etsimme sopivaa kylää ja tarjoilua ja sellainen löytyi noin 35 km jälkeen. Tarjolla oli perunakeittoa 2 € annos. Kolmelle hengelle tuotiin sen verran, että jokainen sai kolme lautasellista, ei paha. Sattumalta tuo samainen belgi oli samalla terassilla. Hän oli sen verran herrasmies, että oli päättänyt nukkua yöt hotellissa ja nautti tässä vaiheessa pitsaa ja roseeta terassilla, tätä täytyy itsekin harkita seuraavalla kerralla, jos sellaista tulee.
Sitten taas matkaan jatkamaan vaatteiden lisäämisen jälkeen. Matkan aikana huomasi, että vetoketjuja sai säätää maaston mukaan, ylämäissä niitä oli pakko aukoa ja alamäkeen lähdettäessä sulkea. Käyttämäni kevytsadetakki on kuitenkin aika hikipussi, vaikka onkin oivallinen kerrospukeutumiseen. Suomessa tätä säätöä, joutuu tekemään harvoin jos koskaan, koska mäet ovat niin lyhyitä.
Noin 120 km ennen maalia otimme tauolla vielä noin 20 minuutin tehonokoset. Timo ei niitä virallisesti ottanut, mutta nukkui pöydän ääressä. Esan kanssa menimme seinän viereen nukkumaan. Mortagne-au-Perche oli paikka ja muuten aivan oivallinen unille, mutta sen jälkeen on laskua noin viiden minuutin ajan, jossa tulee todella kylmä yön viileydessä. Mäkiä oli vielä noin 20 km, mutta sen jälkeen maasto muuttui huomattavan tasaiseksi ja oli todella nautittavaa ajaa lähes tyynessä kelissä auringon noustessa. Viimeinen taukopaikka on noin 44 km ennen maalia ja koska olimme tuumanneet, että puoleen päivään mennessä olisi hyvä saapua maaliin, niin pidimme lyhyen tauon ja loppumatkalle meille jäi noin kaksi tuntia, mikä ei pitäisi olla ongelma. Matkan varrelta poimimme joukkoon vielä kroatin ja saksalaisen ja ajoimme hyvässä vuorovedossa kohti maalia. Saksalaiselta tippuivat ketjut noin 5 km ennen maalia, mutta jäimme odottamaan häntä ja ajoimme kaikki yhdessä turvalliseti maaliin. Nämäkin kaverit ymmärsivät ettei loppukiri kuulu lajiin ja Esa ajoi meistä ensimmäisenä maalilinjan yli. Sen jälkeen oli aika tuulettaa ja kiittää ajoseurasta. Aikamme oli 67 h 39 min, jolla olemme varmaankin nopeimmassa 15 %, mutta PBP ei ole kilpailu ja jokainen maaliin ajoissa saapunut on tehnyt kovan suorituksen.
Sitten niihin ei niin mukaviin asioihin. Alkumatkan kaatuminen aiheutti sen, että vasen käsivarsi oli kipeä koko matkan ajan. Tällä hetkellä ranteessa sisäpuolella on noin 10 x 5 cm mustelma. Hiusmurtumaan en usko, mutta pelkkä kova isku teki siitä aran ja valitettavasti kaikilla teillä päällyste ei ollut sileä ja kylissä oli käytetty myös jonkin verran mukulakiveä. Lisäksi valitsemani housut eivät olleet optimaaliset, vaikka olin testannut niitä kahdella yli 400 km lenkillä. Hikoilusta johtuen housut kostuivat ja eivätkä kuivuneet täysin, joten alapäässä on hiertymää. Ongelmia lisäsi vielä kuuma keli, joka saa jalkateriini polttavan tunteen. Viime kerrasta viisastuneena olin hankkinut leveämpi lestiset kengät ja kompressiosäärystimet, jotka helpottivat, mutta hitaimmissa ylämäissä nekään eivät täysin pelastaneet. Kovemmassa vauhdissa ilmavirta helpotti ja yöllä ongelmia ei ollut. Eli ei 1200 km pyöräily ole pelkkää nautintoa ja tiettyä epämukavuutta on pakko sietää.
anttipietila
26.08.2019, 13.51
Viikonlopun aikana varmaan porukka palailee Suomeen. Tähän asti lähinnä twitter/insta ollut juttuja.
Laitetaan omat tajunnanvirrat.
Charles de Gaulle lentokenttä perjantaina puolenpäivän aikaan, samalla koneella tuli kymmenkunta pyörälaukkua ja PBP 2019 pyöräilijää, muutama tuttu kasvo ja nimimerkki kevään breveteiltä mukana. Mikäs siinä, laukku mukaan ja RER junalla keskustaan, huoneisto varattu Luxembourgin aseman läheltä. Lauantaina heti kohta aamusta pyörällä kohti Montparnassen asemaa, matkalla joku paikallinen pbp kuyki ajeli ohi, eikun peesiin ja lippuautomaatti ja lähtölaituri löytyvät saman tien. Samaan junaan tais tulla vielä joku muukin, lopulta toistakymmentä pyörää samassa vaunussa, ja junassa kymmenkunta vaunua niin olihan Rambouilletiin menijöitä.
Rambouilletissa ~tunnin jonotus pyörän tarkistukseen, tsekki kesti n 15 sekuntia ja pienen lisäjonotuksen jälkeen oli loput dokumentit saatu. Eipä sen kummempaa, sen verran sateli vettä että jäi muut katokset kiertämättä, pitkiä brevettejä ja muuta vastaavaa niissä yleensä esillä. Lähtöaika sunnuntaina oli 17.30, Rambouilletiin taas junalla hyvissä ajoin, ennen lähtöä näki taas enemmän ja vähemmän tuttuja suomalaisia, Randonneurs Finland villapaidat saivat myös kiitoksia designistaan. Useampi ehdotti paidan vaihtoa, kehtasivat tarjota jotain nailon paitaa tilalle. Lähtökarsinasysteemi oli periaatteessa hieno mutta toteutus hieman kaaosmaisempi, lopulta kuitenkin lähtölinjan yli oikeassa ryhmässä oikeaan aikaan, Stan Kuopiosta ylitti lähtöviivan samaan aikaan. Heti kohta lähdön jälkeen alkoi kuulua jotain räminää pyörästä ja useampi ohittaja sanoi että lokasuoja on irti. Niinpä olikin, Mark IV vai mikä merkki olikaan, tarrakiinnikkeet eivät pitäneet suojaa paikallaan, muutama kierros teippiä ympäri ja taas mentiin. Stan ja muut suomalaiset pääsi muutaman minuutin irti, eipä oikein kannattanut alkaa tempoa eroa kiinni, omaa vauhtia vaan vaikka vasemmalta meni melkein jatkuva letka ohittajia mutta kun jalkaa ei ole niin sitä ei ole.
Pikku hiljaa alkoi ohittajien numerolaput muuttua myöhempiin lähtöryhmiin mutta nopeusero pysyi koko ajan vähintään samana, parin tunnin taaperruksen jälkeen lopulta Stani kiinni. Sitten jossain paikallisen palokunnan vesipostilla pullot täyteen, lisää vaatetta ja yötä päin. Mortagnen huollossa patonkia ja ensimmäisellä kontrollilla, Villaines la Juhel, lisää kahvia ja patonkia. Siitä sitten hiljaksiin eteenpäin, kontrolleilla vuorotellen patonkeja taikka lämmintä ruokaa, ylämäissä vauhti tippui jonnekin 6-10 km/h välille, tasaisilla pätkillä vastatuuli tuntui, että nekään ei juuri yli 20 km/h menneet. Jokunen sopivamman vauhdin porukka aina välillä löytyi, enemmän sääntö oli kumminkin että porukat meni vasemmalta ohi ja nopeasti, alkoi kuitenkin erottaa että samat kuskit siinä kerta toisensa jälkeen jättää jälkeensä. Muita suomalaisia näki aina välillä kontrolleilla ja tien päällä, selvä ero aikaisempiin kertoihin, kun yli 30 suomalaista oli mukana niin useammin heitä näki kuin takavuosien 10-20 määrien aikoina.
Illan pimetessä Carhaix’ssa vaihtoehtoina oli jäädä nukkumaan taikka jatkaa matkaa. Valinnaksi tuli nukkumiset, alkuillasta, eli 21-22 aikoihin, ei vielä ole pahemmin jonoja eli suht koht nopeasti oli pää punkassa taikka oikeastaan carradicen päällä, muuten jonkinlaiseen paperilakanaan kietoutuneena. Herätys oli 01, siinä vaiheessa halli näytti täyttyneen melkein täydeksi, useampi sata nukkujaa paikalla. Siitä sitten pikku hiljaa alkoi mäki nousta, Roc Trevezelin huippu jäi taakse ja hetki mentiin alaspäin. Seuraavissa kylissä, Sizunissa ja Le Queffissä, pysähdykset paikallisten oli kahvipisteillä, jälkimmäisillä kreppitarjoilujen kanssa. Aamuhämärissä Brestiin, kontrollilla oli taikka kohta tuli tuttuja, siitä pienessä porukassa takaisin kohti Queffiä missä reitti taas jatkui yhteisenä vastaantulijoiden kanssa. Tosin aika moni tuntui ajavan Brestin kierroksen vastapallon suuntaan, gps reitin varassako menivät, eivät ainakaan nuolia seuranneet. No, Queffin lättypisteellä taas maleksiessa muutamat tutut Brestiin menijät vielä huomattiin. Taikka toista päin. Siitä sitten taas matka jatkui, ajoseura oli nyt sellaista että kontrolleilla sanottiin aina lapunleimaajatädeille lopuksi ”Merci, mon cheri”, sitä seurasi aina vähintään kohtalainen kohahdus ja se oli vasta alkua, parempi häipyä paikalta.
Tiistai-iltana oli taas tilanne että ollaan kontrollilla ja yö pimenee, siispä nukkumaan pariksi tunniksi. Ei ollut jonoja nukkumaan mennessä ei, mutta ulos lähtiessä oli pitempi jono ovella vastassa ja kaikki paikat kuulemma varattuja. No, parin tunnin ajelun jälkeen kaffepaussi jossain pikkukylässä, täällä kahvilanpitäjät oli aivan tuiterissa mutta hauskaa riitti. Viimeinen ajopäivä alkoi pikku hiljaa, aamupäivällä kuului ensin saksan kieltä takavasemmalta ja sittenhän Fiona ja Björn meni ohi ja heittämällä, helpolta näytti heidän ajonsa. Päivä myös lämpeni ja tuuli oli myötäinen, kyllä täällä tarkenee, iltapäivällä tarkeni niin hyvin että jutut oli lähde- ja lampihautausten eroissa. Viimeiseltä kontrollilta Dreuxista lähtiessä dynamovalo oikutteli, meni johonkin huomiovalomoodiin ja valaisi vain marginaalisesti. Varalamppuna oli otsalamppu mikä ei kypärän kanssa taas oikein toimi, teippirulla taas esiin ja otsalampun teippaus ohjaustankoon ja jotenkin taas näki. No, joskus silloin -90 luvulla toinen puoli valoista oli vastaavia taskulamppu-teipillä-ohjaustankoon, että olihan tää otsalamppu kumminkin parempi kuin ne vanhat fikkarit. Reittiä oli myös loppuhetkillä muutettu eli Garminilla ei voinut navigeerata, pikku hiljaa nuolia ja muita ajajia seuraamalla maali lopulta löytyi. Sieltä kanssa pienellä säätämisellä sai suihkussa käytyä ja jonkunlainen nukkumispaikka tutulla Carradice-merkkisellä tyynyllä löytyi. Aamulla ylös ja taas junalla kohti Pariisia, nyt ei enää ollut juna pyöriä täynnä. Lopputarkastuksessa löytyi vielä lisää damagea, takanavan laippa oli parin pinnan kohdalta repeytynyt, taisin jossain vaiheessa vähän ihmetellä että heittikö vanne vaiko ei, eipä tuolle oikein mitään olisi voinut kuitenkaan tehdä.
Jos nyt jotain vertailua aikaisempiin, niin menomatkan vastatuuli tuntui kovemmalta kuin aikaisemmilla kerroilla, oma kunto oli kuitenkin heikompi myös, eli peeseissä en kovin paljoa menomatkalla ajellut. Garminin datoja täällä; https://connect.garmin.com/modern/activity/3981429191 tosin pienellä varauksella nuo tehot, O/V näyttää 55/45 kun enne reissua lukemat oli tyypillisesti 45/55, eli olisko jommassakummassa polkimessa systemaattinen virhe tehojen mittauksessa.
Teknisiä sattui myös enemmän mitä odotti, toisaalta nekin olisi kaikki voinut välttää vähän paremmilla valmisteluilla. Innokkaita katsojia ja mukavia juttu- ja ajokavereita osui taas kohdalle, että eiköhän tässä voi pitää seitsemättä kertaa vielä mielessä. Varmaan hyvä idea siihen asti kun eka spede menee taas heittämällä ohi.
Omat kuvat reissulta: https://www.flickr.com/photos/mkpaa/albums/72157710565469493
https://live.staticflickr.com/65535/48629395382_9390edf435_c.jpg (https://flic.kr/p/2h6dn2q)
Matka meni jotakuinkin odotusten mukaan. Ajoin alussa itseni tarpeettoman piippuun, koska Tinteniac-Loudeac -välillä en malttanut pysähtyä extra kontrollille tauolle ja sitten olikin kaikki parin tunnin ajan kiinni. Ensimmäiset 440 km meni noin 16,5 tuntiin. Villainesiin asti ~215 km keskinopeus oli yli 30 km/h. Lähdin B-ryhmän hännillä ja tarkoitus oli ajaa rauhallisesti kunnes C-ryhmän kärki menee ohi ja pysyä sen perässä. Fougeresissa kävin syömässä ja seuraavalla välillä sitten jäin D-ryhmän etujoukkoihin, joiden kanssa aina Loudeaciin asti, jossa piti syödä kunnolla ja nukkua noin 3 tunnin unet. Nukkuessa joku oli siirtänyt kypäräni ja juomapulloni toiseen pöytään. Niitä etsiessä meni 15-20 minuuttia. Unohdin Loudeacissa myös kelloni kahvilaan ja kävin hakemassa sen paluumatkalla takaisin. Loudeacista kävin kääntymässä Brestissä ja palasin St Nicholaksen ylimääräiselle kontrollille nukkumaan. Tämä osuus meni +- 15 minuuttia samalla aikataululla kuin 4 vuotta sitten. Samoin kuin unien jälkeen koko loppumatka. Aurinko paistoi täsmälleen samasta suunnasta kuin viime kerralla ja loppuaikakin oli pari kymmentä minuuttia nopeampi kuin viimeksi, 67 tuntia ja 16 minuuttia. Tunnelma oli taas huikea.
Mika Helenius
27.08.2019, 18.22
Noniin.
Nelisen vuotta sitä odotti ja sitten se tapahtui. En halunnut ennakoida tulevaa, vaan lähdin kokemaan. Ja voi veljet mikä kokemus. Tiesin ainoastaan, että ensimmäinen pitstop on 100km nurkilla ja seuraava siitä 100km päässä, ja sen, että 50-100km välein olisi aina jotain tarjolla. Ensimmäistä kertaa matkassa ja voin vain sanoa, että jokaisen, joka vähänkään nauttii pitkälle ajamisesta pyörällä, on koettava PBP. Mahtava fiilis ajella kylästä toiseen erikokoisissa ryhmissä ja välillä jopa "yksinään" ja ottaa vastaan paikallisten kannustavat huudot katujen varsilla oli sitten yö tai päivä, niin sitä riitti. Tarjoiluja ubohtamatta, oli kahvia, pullaa, lettuja, vettä ja mehuja. Kontrolleilla ruoan jonottaminen oli jälkikäteen ajateltuna yksi suurimmista virheistäni.
Teknisiä murheitakin oli yksi. Takakieokosta katkesi (taas) pinna ja jouduin n. 50km ajamaan putkelta nenä kiinni stongassa päästäkseni seuraavalle kontrollille, jossa (mukana "raahaamani" varapinna) osoittautui kultaakin kalliimmaksi. Täyden palvelun huoltopisteellä pinna kuntoln ja matka jatkui. (muita teknisiä ei sitten ollutkaan).
Olin asettanut itselleni ns. 24h tavoitteet kaavalla 400-300-300-200(viimeiset18h)
Mitään muuta suunnitelmaa ei ollut. Nukkuminen hoidettaisiin tarvittaessa ja jos aikaa siihen olisi.
Ensimmäinen yritys otsa kontrollipisteen kahvipöydässä 5min, ei väsytä meteliin nähden tarpeeksi, jatkoin matkaa. Toinen yritys 400km tavoitteen täytyttyä 15min liikennemerkkiin istuen nojaamalla illalla ennen pimeää/kylmää. Ohi ajavien ryhmien rattaiden rallatus voitti väsymyksen, ylös ja eteenpäin.
Vihdoin 21 aikaan maanantai iltana saavuin kontrollille, jossa patjalle 2,5h unille ja taas matka jatkui. Seuraavalla kontrollilla taas ruokajonoon, joka ei liikkunut mihinkään. Alkoi taas väsyttää, jonotuksen sijaan askel sivuun ja seinää vasten istualtaan taju kankaalle, kunnes noin puolituntisen jälkeen herään tuttuun kielenkäyttöön jonossa. Taas löytyy suomalaisia, syömään ja matka jatkuu.
Yöt, joita tähän mennessä takana on kaksi, ovat kosteita ja kylmiä, aamun sarastusta ehtii odottaa pitkään satulassa kylien vaihtuessa. 300km jälkeen "alkaneet" mäet alkavat kiusaamaan, ei muuten, mutta vauhti hiipuu, kun maltilla kelkkoo kilometritolkulla jatkuvia piiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkiä mutta loivia mäkiä ylös seuraten loputonta pyöräilijävanaa matkalla Brestiin.
Jossain vaiheessa aamun sarastaessa olen mäkiä kirotessani alkanut laskeskella ajovauhtiani, keskinopeus putoaa hiljalleen ja tiedän, että puolessa välissä ainoastaan yksi 180 asteen käännös ohjaa reitin käytännössä takaisin tuolle allani olevalle 300km mäki"helvetiksi" ristimälleni ranskalaismaisemalle. lukion lyhyen matematiikan opinnot alkavat nakertaa mieleeni mahdotonta yhtälöä, jossa vauhti, noissa samoissa kiroamissani mäissä, ei taatusti tulisi olemaan ainakaan nopeampi. 90h aikaraja alkaa hiljalleen tuntua täysin mahdottomalta alittaa. Neljän vuoden odotus ja pitkänmatkanpyöräilyharrastukseni kohokohta alkaa kaatumaan päälleni, kuin kasa paskaa. Teen päätöksen keskeyttää mäkiä vastaan taistelu, koska pahempaa, kuin keskeyttäminen, olisi itselle maaliviivan ylitys yli 90h jälkeen hylätyn suorituksen muodossa.
Loppupäivän ajan rauhassa Brestiin ja järjestän itselleni junamatkan Pariisiin. Minun Paris-Brest-Paris muuttuu torsoksi Paris-Brestiksi. Se siitä.
Saavun junalla tiistai iltana Rambouilleen lähtö/maalipaikalle, jossa asuntoautomajoituksemme sijaitsee. Syön perhepitzan lohdutukseksi. Alkaa vaikein osuus koko tapahtumassa osaltani.
Pääni on täynnä sekavia ajatuksia. Suuri osa alkaa sanoilla "entäs jos..." pettymys omaan suoritukseen ja keskeytyspäätöksen puntarointi tapahtuman odottamisen ja siihen kuluneiden vuosien valmistelujen kanssa ei ole kevyttä funtsittavaa.
Lisämausteen tähän tuo maalialueelle yön mittaa saapuvien osallistujien vana, jota seuraan seuraavat kaksi päivää hämmentynein fiiliksin. Ihmiset hurraavat ja huutavat bravoota, jokaiselle, joka saapuu maaliin. Teen samoin. Välillä joudun poistumaan maalialueelta manaten omaa surkeuttani. Vellihousu jätti homman kesken. Päätöstä on toisaalta turha enää murehtia. Odotan torstaille puoleenpäivään, jotta ryhmämatkalaisemme ovat kaikki maalissa, nostan kytkintä ja Rambouille jää taakse, 2500km myöhemmin olen kotona.
Neljän vuoden päästä allani on toivottavasti kevyt maantiepyörä, taskussa kasa 5€ seteleitä, kaksi varakumia, pumppu ja brevetkortti ja olen PBP2023 lähtöalueella tärisemässä lähtöfiiliksissä.
Kuten Mäkipää sen sanoi, PBP:tä ei voi selittää, se täytyy kokea.
Oma kiitokseni kaikille kanssa pyöräilijöille jotka olivat mukana. PBP henki taisi tarttua myös minuunkin. Ilman ennakkoluuloja ja kylmästi kohti mäkiä tuottikin sitten tulosta. Olin viisasti 90h lähtöryhmässä koska en ennalta voinut tietää kuinka pyöräily tulee sujumaan. Lähdimme pekan kanssa kimpassa koitokselle luullen että tulemme ajamaan koko matkan yhdessä. Osoittautui niin vääräksi. Heti alku matkasta ohitimme Antin jolla oli vaikeuksia lokareidem kanssa. Pienen bioteknisen jälkeen sitten Kaitsu ja mika ottivat meidät kiinni. Jatkoin matkaa kaitsun kanssa rauhallisesti polkien sillä tiesimme että 1200km ei ihan heti lopu. N 70km jälkeen takavaihtajan vaijeri meni jumiin ja luulin että onko nyt taas sama tilanne kuin kaliningrad-pietari breveteillä jossa jouduin ajamaan 900km sinkulalla. Ensimmäiselle kontrollille ajoinkin yksivaihteella. Kontrollilla oli huolto joka vain totesi ei mitään vikaa. Huh huh olin taas vauhdissa. Jatkoin kaitsun kanssa matkaa muiden hävitessä ties minne. Ajoimme koko yön ja seuraavana päivänä klo 14 pysähdyimme nukkumaan ns ruoka pisteelle 400km(ei kontrollia ) . Klo 17 matka jatkui ja tien varressa näimme Mikan nukkuvan suloisesti puuta vasten. Huusimme moikat mutta mies ei reagoinut. Ajattelin toi on sitä oikeaa asennetta "drive till you drop" yön tunteina kadotin sitten pienen japani kolarin jälkeen kaitsun ja jatkoin kohti Brestiä yksin yön pimeydessä. Saavuin klo 05 aikaan brestiin enkä tiennyt mitä tehdä. Olin lähdössä jatkamaan matkaa kun Antti ja Kaitsu tulivat vastaan. Noniin ei muuta kuin uutta aamiaista ja Antin ja kaitsun kanssa eteenpäin. Oli ilo ajaa konkari Antin kanssa joka ajoi näet rauhassa mutta tasaisella paineella säästäen jalkoja. Vauhti oli ns marssi vauhtia jota olisi voinut ajaa vaikka kuinka kauan. Sittten päivällä aurinko alkoi lämmittämään ja lämpö nousi sekä miehellä että ilmassa. Aloin tuntea todellista heikkoutta ja jouduin antamaan periksi. 114km maaliin ja kuumetta 39.7 sekä pulssi ja verenpaineet seilaavat kuin juopunut merimies. Mediteltta ei anna lupaa jatkaa mutta sanoin no way nyt vedetään loppuun. Hapen ja levon sekä muutaman Buranan voimalla olo ostanu kummasti ja kun pääsin jatkamaan pyörä suunnastaan lensi maaliin. 80h.40s . Kokemuksena BPB.n olemuksen tajuaa vasta jälkeenpäin. Ihmiset olivat innostuneita ja kannustavia. Antti totesi kuinka ne voivat olla kiinnostuneita hikisistä vanhoista ukoista mutta oli siinä suurta juhlaa kun pyöräilijän näköiset veteraanit lähtivät kontrolliin jälkeen yksin kohti yön pimeyttä . Tiesi kuuluvansa johonkin erikoiseen rotuun jota kaikki eivät pysty tekemään. Henki oli niin käsinkoskettavaa että BPB kuuluu taas ohjelmaan 4 vuoden kuluttua. Nyt vain ens vuonna ja sitä seuraavana taas venäjää valloittamaan. ARTO64 kiittää. Ja RUSKASSA myös mukana.
Jan Kruse
28.08.2019, 09.46
Johtuikohan Arto sinun kuumeilu nestehukasta? Taidat olla ennemmin kylmien kelien polkija, kun olet niin ujo juomaan.
Jan Kruse
28.08.2019, 11.50
Ennen lähtöä oli tarpeeksi erilaista teknistä säätöä, että rupesi jo riittämään ja halusin vain päästä ajamaan.
Perjantaina lento Norwegianilla Orlyn kentälle ja siirtyminen hotellille oli hieman puutteellisesti tarkistettu, koska ajattelin että ehkä käy yhtä hyvä tuuri kuin viimeksi ja löytäisin samaan suuntaan menijöitä. Lennolla oli muutama Suomalainen osallistuja, mutta ei samassa suunnassa asuvia, joten päädyin taksiin. Matkaa oli noin 40km ja taksikuskin kanssa pääsin jo tunnelmaan kun hän moottoritiellä ajaessaan etsi omasta kännykästään ja näytti minulle omaa hienoa Italialaista fillaria. Hän myös kyseltyäni reitistä hotellilta lähtöpaikalle soitti omalle pyöräilykaverille tarkistaakseen asia.
Lauantaina ajoimme sateessa Antin kanssa Antin luomaa reittiä bike checkiin. Oli hieno reitti, mutta sade haittasi kokemusta kun joutui hieman odottamaan omaa vuoroa.
Sunnuntaina lähtö oli kolmannessa lähtöryhmässä, eli aikaraja oli 80h. Hieman sekavasti järjestetty lähtöalue mutta pääsin lähtemään oman ryhmän kanssa, mutta kuitenkin aika loppupäässä. Kiihkeimmät lähtivät vauhdikkaammin ja meidän päässä alku oli maltillisen nopea.
Seuraava ryhmän nopeimmat sai meidän vähitellen kiinni ja niiden mukana Samuli. Vauhti kiihtyi ja sivuvastaisessa ryhmä levittäytyi koko tielle ja välillä tuli autoja vastaan. Rupesi muistuttamaan taannoista Tour de Helsinkiä pahimmillaan.Kohtuullisen vauhdikkaasti pääsin Mortagne-au Percheen (117km) jossa koin ansaitsevani oluen, kokiksen ja ensimmäisen monesta kinkkusämpylöistä (noin30cm pitkä patonki). Sinne tupsahti myös Tampereen kanuunoiden Matti, jolla oli ollut hieman teknisiä murheita.
Seuraavalla legillä bongasin Pertin, jonka kanssa päädyimme ajamaan koko loppumatkan yhdessä. Pertillä kokemusta useasta PBP:stä ja minulla toinen menossa.
Ensimmäinen yö oli mukava ja ei tuntunut kylmältä ja runsaan vuorokauden kuluttua saavuimme Brestiin.
Seuraavina päivinä luvattiin aurinkoisempia/lämpimämpiä päiviä ja samalla myös kylmempiä öitä. Brestistä nousimme rauhassa pitkää nousua kylmenevässä yössä. Ylhäällä saimme sitten lisätä kaikki vaatteet mitä oli mukana (Randonneurs Finlandin villapaidan päälle tuulitakki, sadetakki ja päähän merinokauluri (kun pipo jäi hotellille. Pitkien sormikkaiden päälle kuoritumput). Näitä tarvittiin pitkässä laskussa pimeässä.
Sizunissa näimme aiheelliseksi käydä pubissa tuplaespressolla. Siellä näkyi muutama muu paleleva polkija.
Nukuimme ”salaisella kontrollilla” Sant-Nicolas-du Pelemissä joka oli juuri sopiva kun sen jälkeen tuli taas se ”vaihteleva” osuus reitistä.
Matkalla pysähdyimme myös La Tannieressä, jossa Rogue Paul koko sukunsa voimalla tarjosi meille kahvit ja crepesit. Siellä oli hän ja hänen aikuiset lapsensa ja myös muutama lapsenlapsi. Tämä oli siis seuraavana yönä ja kahvi sopii siihen hetkeen. Hänellä oli seinällä lähettämäni kortti viime reissun jälkeen.Seinällä oli myös Mikon Muumiaiheinen kortti.
Viimeinen päivä (keskiviikko)oli aika kuuma ja olin jo polttanut käsivarret, joten pidin myös irtohihoja päivällä ja ne olivat kieltämättä turhan lämpimiä. Merinohihat olin tietenkin unohtanut kotiin.
Matkan aikanasaatu mahtava tuki ja kannustus oli ihan uskomatonta. Muut polkijat olivat mukavia. Juttelin ajon aikana ja myös hotellilla eri maiden polkijoiden kanssa.Yhdellä Japanilaisella oli hurjan kiiltävä (kromattu teräsfillari) sähkövaihteilla.Valmistettu Japanilaisella pajalla. Bankokista kotoisin oleva kuski ei päässyt ajoissa maaliin viime kerralla, mutta nyt pääsi. Asuessaan Bankokissa hän treenasi pääosin kotona hurjan liikenteen takia ja brevetit hän on ajanut erikseen eri puolilla Thaimaata. Pari kuskia ajoivat Bromptoneilla(taittopyörillä) ja ehtivät hyvin ajoissa maaliin.
Jos tykkää pyöräilemisestä niin Paris Brest Parisin tunnelma on erityinen.
Kalustosta vielä sen verran että ajoin ikivanhalla Cannondale CAAD 9 maantiepyörälläni. Vuosien saatossa siinä on tapahtunut joitakin muutoksia. Toimi hyvin kun huomasin mahdolliset ongelmat etukäteen. Lopun röpelöisellä pinnoitteella kaipasin hieman pulleampia kumeja, kuin 25mm GP5000.
Jan Kruse
28.08.2019, 12.04
Ajoin Randonneurs Finland lyhythihaisessa villapaidassa. Alla merino aluspaita. Tuota ajopaitaa ihailtiin eikä syyttä. Komea, mukava ja hyvin toimiva paita!
Tein myös pyörägallerian. Sekalainen lajitelma pyöriä, joita tapahtuman aikana osui silmiin. https://www.flickr.com/photos/mkpaa/albums/72157710582527661
https://live.staticflickr.com/65535/48635630757_0466eecc6e_c.jpg (https://flic.kr/p/2h6LjzT)
Olipa tosiaan taas erityinen tapahtuma. Varsinainen vastapaino TCR:lle, jossa ajelee yksin arvaamatonta reittiä ja on vastuussa kaikesta itse. Tässä on kaiken ajamiseen liittyvän haasteensa ohella kuitenkin kaikki oheistoiminta järjstetty valmiiksi ja voi keskittyä pyöräilemiseen ja ihmisiin.
Olin ehtinyt palautua TCR:stä jo ihan kivasti siinä puolessatoista viikossa, mitään kummempia rasitusvaivoja ei ollut tullut kun lopulta vauhtini oli siinä ollut verrattain kohtuullinen. En ollut lähtiessäkään vielä varsianisesti päättänyt, että millaisen tahdon PBP:ni tällä kertaa nauttia. Pari viikkoa Ranskassa jo vietettyäni alkoi paikallinen keittiö olla jo melko tuttu, joten erityisesti hyvässä seurassa ja tällä erityisellä reitillä ja tapahtumassa ajaminen kiinnosti, mutta toki punaviinitauot ja crepitkin kiinnostivat.
Alussa lähti ihan hyvä porukka joka kasvoi kun saatiin edellä meneviä lähtöryhmiä kiinni. Kuten Jan totesi, oli lauma kuitenkin niin iso ja sekava, että vähän leveäksi tahtoi mennä sivuvastaisessa peesaillessa. Mitään järjestäytymistä sinällään ei ollut ja kontrolleilta usein lähdinkin heti leiman saatuani ja liityin taas myöhemmin johonkin osaan siitä porukasta, ekan noin 500 kilsan ajan.
Seuraavat noin 500 km ajoin itsekseni, lukuunottamatta ehkä kolmeakymppiä kolmen ranskalaisen kanssa. Pyöriteltiin telaketjua, vaikka yhtä hyvin ois voinut ajaa samaa vauhtia yksin. Yksin ajaminen oli rentoudessaan mukavaa tuon reippaan mutta hieman nykivän alun jälkeen, vaikka sekin sinällään oli mainio. Ja yksinkin ajamallani pätkällä tuo tuntui osana suurta tapahtumaa olemiselta, kun jatkuvasti eteen tulevissa kylissä hurrattiin tien varrella. Temmoin mäkiä omaan tahtiini ja ehdin Brestiin jo vajaassa vuorokaudessa. Siellä oli vielä hiljaista ja söin tukevan ateria lähes tyhjässä kontrollin ravintolassa. Takaisin kääntyessä tuuli oli myötäinen, myöhemmin perässä tulevilla ei tainnut olla sen suhteen yhtä hyvä tuuri. Carhaixissa ja Loudeacissa oli juhlan tunnelmaa kun suuremmat massat olivat niillä nurkilla matkalla länteen. Nukuin puolitoista tuntia jossain 800 km kohdilla. Viimeiselle parille huntille osuin kolmen San Franciscolaisen randonneurin kanssa samaan tahtiin ja mukavien tyyppien kanssa ryhmäajokin oli oikein sujuvaa, sopiva tahti, ajotapa ja ennakoitavaa toimintaa. Kiva kun oli jaloissa vielä vauhtia päästellä loppumatkan tasaisella ihan hyvääkin kyytiä. Tai siltä se ainakin pimeässä tuntui.
Perille saavuin tiistain päätteeksi ennen puoltayötä, aika taisi olla 54:58. Syötiin loppumatkan porukan kanssa malissa tarjottu ateria kokemusta hämmästellen ja yönkin vietin siellä maalissa tarjotussa sängyssä.
Uskomaton meno tuolla on koettavana, mahdoton määrä porukkaa ties mistä, ja kaikilla kuitenkin niin yhdistävä pitkänmatkanpyöräilijän tapa olla. Tien varrella siellä täällä koko matkan väkeä hurraamassa ja tarjoamassa juotavaa tms. ja kaikki kohtaamasi ihmiset autoilijoita myöten tietävät mitä teet ja hurraavat eteenpäin.
Pannaampa oma rapo tännekin.
Onneksi sateisen bikecheck-päivän jälkeen oli uusi päivä ja sade lakkasi puoliltapäivin, jonka jälkeen lähdin siirtymään kisapaikalle uudemman kerran. Aurinkokin alkoi paistaa kun saavuin Rambouillet’hen. Samassa lähtöryhmässä oli pari muuta suomalaista (Mika H ja Kaj?), joiden kanssa jutskailtiin lähtölaukaukseen asti. Ihmiset kannustivat ilahduttavasti kun kaarsimme ulos linnan tiluksilta kohti Rambouillet’n metsää. Alku meni ilman suurempia säätöjä keskittyen pitämään omaa mukavaa vauhtia eikä lähtemällä kilvanajoon mukaan. Reitillä oli kohtalaisesti ruuhkaa ensimmäiset 200 kilsaa, mutta sen jälkeen sai ajella enemmän rauhassa. Olin tuolloin ilmeisesti ohittanut sen verran väkeä, että edellä oli enää se pieni osuus ajajista, jotka veti itseä kovempaa.
Noin 30 kilsaa lähdöstä ylämäessä runtatessa toinen poljin meni paskaksi, siitä putosi semmonen komposiittiosa, jolla klossi lukittuu paikalleen. Kelailin jo että ei perkele, tähänkö tää nyt tyssäs jo. Lähin kuitenkin jatkamaan matkaa ja huomasin, että kyllä tällä rikkinäiselläkin polkimella pystyy auttavasti pyörittämään. 110 kilsan kohdalla Mortagne-au-Perchessä oli eka huoltopiste ja sain sieltä uudet polkimet, helpotus. Täällä oli myös ensimmäiset kovat nousut, sellaista ehkä 2km 6% -kamaa. Hyvin riitti oma 46/18-sinkulavälitys noihin ja kaikkiin muihinkin kukkuloihin. Putkelta ajaminen tuntuu kehittyneen itsellä erityisen hyvin tämän kesän aikana kiitos mm. Kainuussa ja Itä-Suomessa vaaramaisemissa ajettujen treeniajojen.
Yö laskeutui ja dynamovalot syttyivät. Maagista seurata punaisten takavalojen mutkittelevaa käärmettä yössä. Villainesiin saavuin kolmen aikoihin aamulla, otin leiman passiin, söin jonkun leivoksen ja lähdin jatkamaan. Nyt tiellä ei enää ollut niin paljon seuraa, vaan sai ajaa aika paljon jo yksikseen. Tähän mennessä ei oikein sopivia ajoporukoita löytynyt. Olivat joko liian hitaita tai nopeita sen hetkiseen fiilikseen, mutta pian asia muuttui.
Fougères’n linnoituskaupungissa olin auringonnousun aikoihin klo 7. Pientä väsymystä oli havaittavissa ja otinkin semmoset 5 minuutin powernapit kahvilan pöydässä. Matka sai jatkua kohti Tinténiacia (360km). Yhytin mukavan ajoporukan, jossa oli ranskalaisia ja italialaisia. Junamme tykitteli kovaa kyytiä telaketjuna, kunnes vähän ennen Tinténiacia omalla vetovuorollani jätin muut vahingossa. En jäänyt enää oottelemaan.
Tinténiac-Loudéac oli nihkein kaikista pätkistä. Varmaan siksi, että reitti meni keskellä avointa peltomaisemaa, vastatuuli oli aika brutaali ja teiden päällyste ei kerännyt kehuja. Melkoista taistelua loppumatka sekalaisissa ajoporukoissa. Vielä 10 kilsaa ennen Loudéacia piti pysähtyä levyttämään niitylle ja syömään snickers-patukka, koska tuntui että muuten saattaa bonkata. Loudéaciin päästiin kuitenkin siinä klo 16. Söin lisää baguetteja, join bretagnelaisen siiderin, torkuin ehkä puolitoista tuntia, keräsin itseni ja lähdin kohti Carhaix’ta.
Tällä etapilla oli aika rajuja nousuja, tuntui että ei perkele nytkö tässä katkeaa, mutta pinnistelin läpi ja jalat alkoivat itseasiassa tuntua taas freesimmältä. Ajeltiin pitkät pätkät yhdessä saksalaisen ja intialaisen kaverin kanssa jutellen mukavia. Yllätyskontrolln jälkeen liityin belgialaisten ukkelien junaan ja liidettiin kovaa kyytiä Carhaix’hin, joku aussikin siihen porukkaan liittyi. Perillä juuri ennen auringonlaskua.
Carhaix’ssa join oluen, torkuin pari tuntia ja päätin lähteä kohti Brestiä yön pimeydessä. Maagista ajoa pimeässä metsässä kuunnellen purojen solinaa ja heinäsirkkojen siritystä. Tänne osui reitin (ja Bretagnen) korkein kohta, Roch Trevezel. Ei mitään ongelmia sen ajamisessa, sillä vaikka nousu oli varsin pitkä, oli se myös melko loiva. Laskettelua sitten alas kohti Brestiä ja Atlantin rannikkoa. Alamäessä tuli kylmä sillä lämpötilakin oli vain jotain 10 astetta. Pysähdyin Commanan kylään juomaan kahvia, jota paikallinen perhe tarjoili. Brestissä lepäilin sitten kolmisen tuntia auringonnousuun asti.
Paluumatka kohti Pariisia alkoi. Fiilis oli vähän nihkeä heti aamusta ja reitillä oli aika pahoja nousuja. Auringon alkaessa lämmittää enemmän kohosi mieliala kuitenkin. Le Queffin kohdalla rouvat tarjoili crepejä ja voileipiä eri täytteillä ja päällysteillä, erinomaista. Nyt olin jo hyvällä ajotuulella taas. Roch ylitettiin heittämällä satulasta toiseen suuntaan ja pian olin taas Carhaix’ssa. Nykäsin bissen ja jatkoin nopeasti matkaa.
Mäkistä reittiä, pian yhdistin voimani ranskalaisen kaiffarin kanssa, joka oli selkeästi ajomiehiä. Tykiteltiin parivaljakkona täysiä Loudéaciin ja rupateltiin mukavia. Lopuksi vaihdoimme yhteystiedot, paiskasimme kättä ja hyvästelimme. Tässä vaiheessa viimeistään huomasin, että perkele mustahan on vaivihkaa kehittynyt jonkinlainen mäkimies - sen verran kovaa pystyy tuuttaamaan yhdellä vaihteella noita kukkuloita ylös ilman että ees tuntuu jaloissa miltään.
Loudéacista matka sai taas jatkua, nihkeät peltoaukeat kutsuivat jälleen. Onneksi tuuli ei nyt ollut niin brutaali joten mukavammissa merkeissä tää meni kuin tulomatkalla. 40 kilsaa ennen Tinténiacia yllätyin kun takaa tuli porukkaa ohi perkeleen kovaa. Siinähän meni Björn Lenhardt ja Fiona Kolbinger. Tietysti lyöttäydyin tuohon porukkaan ja sain kyllä hyvät kyydit. Koko pätkä vedettiin jotain 35 keskaria yli mäkien ja läpi kylien. Kylläpä säväytti. Tinténiacissa oltiin auringonlaskun aikaan.
Piti vähän torkkua taas, ettei nukahtele satulaan. Aika vähän noita väsytyskohtauksia oli koko matkan aikana - ehkä siksi että sai olla enemmän skarppina kun liikennettä, mäkiä ja sen sellaista oli enemmän kuin kotimaassa. Kohti Fougères’ia. Aika tylsä pätkä vetää pimeessä eikä kauheasti muistikuvia. Yhdeltä yöllä perillä. Pakko oli taas torkkua hieman, taisivat olla viimeiset unet reissun aikana.
Yön kylmyydessä suunta kohti Villaines-la-Juhelia. Lämpötila putosi johonkin 8 asteeseen ja kosteuskin oli melkoinen turn-off. Vähän hammasta purren matka taittui. Hieman ennen Villainesia Hardanges'n alamäen jälkeen huomasin että takarengas osoittaa tyhjenemisen merkkejä, pääsin sillä onneksi kuitenkin kontrollille asti nipin napin.
Villainesissa oli joku kansanjuhla menossa ja kuuluttaja hehkutti ajotapahtumia kajareista. Taisi mainita minutkin nimeltä ja runsaslukuinen jengi hurrasi, epätodellista meininkiä. Vaihdoin sisurin sekä söin paellaa seurana Antti ja Arto. Vetohalut kasvoivat ja porhalsinkin kovaa kyytiä Mortagne-au-Percheen niellen ylämäkiä kuin puuroa. Mortagneen sapuessa ehdin pelästyä, että vapaaratas on hajalla kun se pyöri hieman tyhjää, mutta se kesti onneksi maaliin saakka, ois ollu ikävää vetää vikat 100 km raskaammalla fiksirattaalla joka mulla oli varalla. Kalja huiviin ja nopeasti takaisin tien päälle helteeseen.
Seuraava pätkä Dreux’hon oli aluksi mäkistä, mutta loppu oli tylsää suoraa tasaista baanaa halki peltojen. Olin kuolla tylsyyteen. Jälleen pelastavina enkeleinä paikalle porhalsivat Fiona ja Björn, jotka vetivät mut ulos pellolta kontrollille hirmuista kyytiä. Kiitin heitä perillä kohteliaasti. Dreux’ssa en jaksanut kauaa istuskella vaan lähdin nopsaan kohti viimeistä legiä.
Jonkun saksalaisen heebon kanssa ajelin, mutta tää oli vähän outo kaveri joka naureskeli itsekseen ja viittoi merkkejä joka helvetin aiheesta. Ei mm. tykännyt kun ajoin rinnalle alamäessä. Jätin sen. Loppukilsat meni kovaa tykitysvauhtia pimeässä halki Rambouillet’n metsän yhden ranskattaren kanssa. Vähän ennen maalia pimeyden laskettua jotkut mopojonnet tunki eteemme tukkien tien. Nainen tiesi kertoa, että ovat jotain paikallisia huligaaneja, jotka haastavat riitaa pyöräilijöiden kanssa. Päästiin sniikkaamaan ohi pienellä hämäyksellä ja lopulta loppusuora häämötti. Porukka hurrasi kurvatesamme linnan pihaan maaliviivalle. Nostin kädet pystyyn ja meinasin vetää pannut siinä samalla kun rengas haukkasi hiekkauraan. Homma oli pulkassa aikaan 76h3m.
Halasin ranskattaren kanssa hyvästiksi. Poltin sikarin, kävin syömässä ja kiirehdin vikaan Pariisin junaan, vaikka olis tehnyt mieli jäädä hengaamaan maalialueella bissen merkeissä.
Tapahtuma oli hienosti järjestetty ja vapaaehtoistyöntekijät kaikilla paikoilla olivat todella ystävällisiä ja avuliaita, vaikka yhteistä kieltä ei aina löytynytkään. Samoin tienvarren ihmiset kannustuksineen, lukuisat high-fivet satulasta lasten kanssa ja äärimmäisen kohteliaat autoilijat tekevät tapahtumasta hyvin erityisen. Autoilijat odottavat vaikka 10 minuuttia sopivaa ohituspaikkaa että pääsevät turvallisesti ohi, ainoat tööttäykset olivat kannustustööttejä jne. En ole koskaan kokenut tällaista, että pidetään suunnilleen suurena sankarina kaikkialla missä ajatkin. Lasten riemu kun vastaa heidän kannustukseen ehkä se hienoin yksittäinen muisto joka tuolta jää mieleen :)
Osallistuisin ehkä toistekin, mutta varmaan ottaisin hotellin jostain lähempää ja koko viikoksi jottei tartte miettiä miten ehtii takaisin ajoissa.
Ja kiitokset paluulennon seuralaisille. Jan Kruse sinä kai siellä ainakin olit, kahden muun nimet jo unohdin :D
The flying Chocobo
30.08.2019, 09.54
Kiitos raporteista! Näitä on aina yhtä antoisaa lukea. Onnea onnistuneille suorituksille ja erityistsemppiä uudelleen yrittäville, ties vaikka itsekin lopulta pääsisi lähtöpaikalle seuraavalla kerralla.
On kyllä sen verran hyviä raportteja, että luulisi houkuttelevan monen mukaan ensi kerralla.
Vielä olisi sopivasti olympiadi rakentaa kuntoa tapahtumaa varten. Vielä houkuttelee - parin vuoden päästä varmasti vain hirvittää.
Tässä vielä kuvatukset lähdöstä ja maalista. Yritin poimia kaikki suomalaiset mukaan, jotka tuona aikana tulivat maaliin, mutta saatoin missata joitakin incognitoja (eli jossain muissa vaatteissa ajavia). :)
https://www.flickr.com/photos/mkpaa/albums/72157710611128713
https://live.staticflickr.com/65535/48647069401_b41524fc6a_c.jpg (https://flic.kr/p/2h7LWTT)
Muiden raporteista innostuneena kirjoittelen minäkin, pikkuisen alkaa jo muisti tekemään tepposia. Team Tatu ja Matu (maahantunkeutuja eli alle kirjoittanut) J133&J135
Lento Norrella Orlyyn, joka sopi hyvin meidän majapaikkaan. Lennolla mukana Jan, lluque tuosta yläpuolelta ja Imatran Juha - Ruskan veteraani, jonka tarkoitus oli ja on ajaa takaisin kotio PBP:n jälkeen. Ropsit siitä.
Majapaikka oli varattu Gif-sur-Yvettessä Airbnb:n kautta ranskalaisperheen yläkertaan. Perillä odotti motorisoitu parisänky, niin ei voi enempää pyytää. Junat eivät kulkeneet loppuun saakka tälläkään linjalla - kiitos ranskalaisten kesäisen huoltotauon. Isäntä ystävällisesti haki meidän Orsay-Villestä ja toi vielä perjantaina takaisin. Vähän pelkäsin, ettei ymmärrä paljonko tilaa 2 pyörälaukkua vie, mutta kyseessä olikin ranskalainen tavara-auto. Iltasella laitettiin autotallissa pyörät kasaan kasaus-lonkerolla. Lauantai meni sateessa kuten muillakin eikä mitään ihmeellistä ilmennyt. Matkaa lähtöpaikalle oli n. 25km.
Etukäteissuunnittelu oli _erittäin_ kattavaa ja tärkeimmät säännöt olivat
1. ylämäet riittävän hiljaa (+ alamäet poljetaan)
2. taukopaikoilla ei lorvita
3. reippaasti Brestiin ja läpsytellen takaisin.
No kaikki meni väärin (- paitsi alamäet).
(1.) Ensimmäiset tunnit menivät vielä rauhallisesti, mutta sitten pikkuhiljaa alkoi ylämäkitehot nousemaan. Ensimmäisen kontrollin kohdalla (217km Villaines-la-Juhel ) meinasi jo pieni itku tulla kun ei ruoka maittanut ja hapotti. Sitä ajatteli, että miksei syöminen voi olla vaiketa kaikkina muina viikkoina ja täällä PBP:ssä helppoa. Seuraavat 100km olivat pyörän päällä ehkä reissun vaikeimmat.
(2.) Ranskalaiset ja taukoruokailu, HUH!! Ranskalaiset tarvitsisivat LEAN-konsultin huolehtimaaan taukopaikkojan ruoanjakelun suunnittelusta. Pääpaino on selvästi ollut, että linjastossa on ruokaa, eikä se että jono liikkuisi nopeasti. Viisaimmat sanoivat, että kannattaa syödä muualla, mutta nöösinä ei oikein uskaltanut ottaa riskiä. Tauot oli liian pitkiä.
(3.) Brestistä lähdettiin tarkaleen 44h kohdalla (ti 14:15) ja (itse) käytännössä nukkumatta sinne saakka.
Lähtö Rambouilletista tapahtui siis rauhallisesti oli oikein mukavaa ajelua pimeäntuloon saakka. Sitten jokin aivo- tai jalkapieru sai vetämään ylämäet aina vähän kovempaa. Kyllä siinä wattimittarissa oli lukemia, mutta ne käsitti jotenkin toissijaisiksi tiedoiksi. Ei se kylläkään nopeudessa näkynyt, mutta alkoi tuntumaan jaloissa. Alamäet sen sijaan meni hyvinkin järkevästi eli pienellä mutta tasaisella teholla alamäet ja niistä saatiin hyvää etua (kiitos kokonaismassan).
Alkuperäinen suunnitelma oli ajaa Loudeacin sumpun ohi ja yöpyä vasta myöhemmillä kontrolleilla. Fillari ei kuitenkaan liikkunut riittävän hyvin ja miehet oli melko poikki, joten otimme alkuillan nukkumispaikan ja jatkettaisiin sitten yön selkään. Dormidorissa ei ollut käytännössä vielä ketään (ovesta oikealle), mutta ... seinän takana pihalla rokkipumppu veivasi joitain ranskalaisia klassikoita ja sen jälkeen hanuripartio jatkui naukumista iltayhdeksään saakka. Siinä vaiheessa vitutti jo niin paljon, että uni ei tullut kuin loppupäästä ehkä vartiksi. Tatu siinä tuhisi vieressä, joten en raaskinut herättää. Kun uni ei tullut, niin laitoin itseni lähtökuntoon. Siinä kohtaa alkoi jo vähän pelottamaan, sillä aikaisemminkin on ollut vaikeuksia saada lyhyttä unta B600km jotoksilla. Onneksi jatkossa kroppa otti omansa.
Carhaix oli ehkä reissun huonoin kontrolli. Yksi ainoa vessa ja pitkät ruokajonot kun sinne tulimme. Tatu ystävällisesti jonotti minulle ruokaa, kun itse yritin nukkua eri asennoissa siinä onnistumatta, mutta ei siitä nyt haittaakaan ollut. Eturengas oli tyhjentynyt tauon aikana ja päätin vaihtaa sen huollon avustuksella, kun sellainen kerran oli tarjolla. Siinä ammattilaisten kanssa säätäessä jäi tod.näk. sisärengas väliin ja se räjähti kunnolla reippaassa alamäessä kaupungista laskettaessa. Tarjosin refleksinomaisesti etujarrua sillä seurauksella, että ulkorengas kierähti, katkaisi venttiilinvarren! ja sorvasi venttiilinreiän ovaaliksi. Tatu sen keksi sitten ihan metreillä ja vetäisi ässän hihasta, että painetaan rengaspaikka venttiilin läpi,jotta ei tulisi liikaa painetta venttiilin juurelle. Tämä kesti sitten koko loppumatkan.
Brestiin mennessä mäet olivat pahoja, ilma painostavan kylmän sumuinen ja unikin painoi pahasti. Ei oikein huvittanut mikään.
Brestissä kävin mittaamassa kuumeen, jotta saisin kunniallisen syyn keskeyttää. Ei ollut, joten jatkaa piti. Pekka oltiin saatu mukaan jossain matkan varrella (en muista missä) ja Brestissä tuli Sauli mukaan, kun hänen parinsa Mika (ei Mika He. enkä minä Mika Hä.) ei ollut enää ajokunnossa.
Brestistä lähdettiin ajamaan ulos 44h kohdalla, mutta usko oli kova. Kaikki turha haaluilu jätetään, focus 90h alituksessa. Onneksi reitti Brestistä Carhaixiin meni isoa tietä pitkin joten mäet ovat loivia ja matka taittui mukavasti. Loudeacin sumpussa taas uniyritys (2h), joka onnistui, JES!!. Laitoin podcastin hiljaiselle tyynyn väliin ja tämä esti pahat ajatteluketjut. Tatun herättäessä minua teki mieli vetää turpaan, mutta järkyttävä kylmyys viltistä huolimatta esti yritykset. Oli pakko avata avaruuslakana, jotta sain puettua vaatteet päälle. Tämä oli ehdottomasti reissun kylmin kohta. Matkaan päästin mukavasti. Ylimääräistä aikaa ei ollut ajassa yhtään joten kaikki tauot päätettiin pitää lyhyinä. Aamusella bongattiin juuri avattu Lidl, josta kerätiin paistiaisia pussit täyteen ja juotavalla jogurtilla kone taas ajomoodiin.
Tinteniacin tauko meni jo suunnitelmalla ja hyödyntäen ryhmän kokoa. Yksi jonottamaan kahvia ja limua, yksi korjaamaan fillaria ja loput leimaa hakemaan ja sitten vaihto. Lievää natsimeininkiä oli jo ilmassa, mutta demokratia ei toimi kaikissa tilanteissa, kysykää vaikka keltä maailman valtiaalta.
Hyviä junia oli tarjolla aamupäivällä. Kaikkein paras lähtökohta oli pari, jossa oli kova vetäjä ja heikko pari. Kävimme kysymässä, että saammeko peesata ja kaikki tuntuivat ilahtuvan kysymykestä. Toisinaan jos parin väliin jäi klappia, niin saatoimme vetää heikomman takaisin peesiin. Hyvässä vedossa mentiin pitkiä toveja, mutta ylämäessä aina pikkusen liian kovaa. Pari kertaa vedin meidän loppujoukon takaisin ryhmään, mutta näitä kertoja alkoi kertymään liikaa, kun tulevien ylämäkien määrästä ei ollut tietoa. Oli parempi jättäytyä ja Tatu katosi horisonttiin. Reitti on kuitenkin sama, joten tiesimme kohtaavamme myöhemmin Fouguresissa.
JATKUU...
(oli liian pitkä viesti, piti pätkiä)
Fougeresistä lähdettäessö huomasin, että takajarru laahasi pahasi. Ensimmäinen ajatus oli, että joku on töninyt jarrukengän vinoon tauon aikana. Vaikka miten mallasin, niin ei asettunut. Tämähän tarkoittaa, että vanteeseen on tullut pakosti klappia. Tarkastuksessa ilmeni, että pari pinnaa oli pyrkimässä ulos vanteesta. Siinä vaihessa oli selvää, että tuolla en kyllä lähde ajamaan Ranskan mäkiin. Siinä sitten käteltiin Tatun kanssa ja pieni kunniallisen keskeytyksen helpotus nousi mieleen. Aloin jo miettimään a) mistä saa keissin kaljaa ja b) mistä ostan halvat kengät. En kuitenkaan päättänyt vielä luovuttaa. Fouguresin pyörähuollossa oli jonoa ja englantikaan ei oikein taipunut. Onneksi saatiin kuitenkin tulkki paikalle ja viimein löytyi kuin löytyikin takakiekko (Mavic Aksium) alle, ei mikään huipputarjous, mutta oli myyjän markkinat..
Tilanne oli minulle hyvin selvä. Iltapäivä oli pitkällä, matkaa jäljellä 294km ja huomiseen puoleenpäivään pitää olla Rambouilletissa. Tässä tilanteessa auttoi merkittävästi suomalaisten "etuoikeus" ajaa brevetejä itsenäisesti. Näistä on paljon kokemusta, joten päätin ajaa B300 itsenäisesti ja jos jotain apuja matkan varrella tulee, niin se olisi vaan plussaa. Vastatuuli ei ollut plussaa.
Kehitin uuden brevet-mittarin; "kcal/min". Sen avulla laskin, että miten saan mahdollisimman paljon energiaa käytettyyn aikaan nähden. Parhaimmaksi vaihtoehdoksi tuli tienvarsipöydät, joissa parhaimmillaan minuutissa saa kahvin, vettä, croissantin, keksejä ja ehkä banaanin ja lyhyt keskustelu ja kiittäminen. En pitänyt tätä kovin kohteliaana tapana, mutta tämä on oli vaan tilanne.
Junia ei näkynyt missään joten tasaisella vedolla etenin. Laskin kaiken aikaan tarvittavaa nopeutta ja mahdollisuudet pysyivät kaiken ajan omissa käsissä. Yöllä vastatuuli oli kyllä myrkkyä ja tuntui että liiku mihinkään. Yhden saksalaisen kaverin peesissä ajelin kaikkein pahimman hetken. Hän aloi ylämäen alun aina rauhallisesti, sitten kiihdytti 100m ja rauhoittui. Minä ajoin taas kuin Sky-talli, että tasaista vetoa kaiken aikaa ja saavutin hänet aina mäen yläosassa. Vaikutti siltä, että hän haluaa jättää minut. Menin sitten juttelemaan ja kiitin peesiavusta. Lupasi minulle paikan takarenkaan takana jatkossakin, mutta valitettavasti erosimme jossain kaupungissa, jossa GPX ja kyltit eivät täsmänneet. Pienen porukan kanssa ajeltiin mäkeä ylös/ajas, ennen kuin oikea reitti löytyi.
Vuorokauden aikana pidin neljä nukkumistaukoa n. 15min; puun alla valoisassa ja lämpimässä Öiset: kansituolissa tien vieressä, ylämäessä ojan pientareella (ei uskaltanut laskea alamäkeä ilman lepoa), kirkon avoimessa ulkoeteisessä (*).
Dreuxin kontrollin tartanille ajaessani, saatoin jopa pikkuisen herkistyä, kun oli selvää, että tämä tulee onnistumaan. Aika oli vähintään riittästi ja matkaa reilu neljäkymppiä jäljellä keskimääräistä vähämäkisempää taivalta. Kontrollilla olikin varsinaiset suomalaisten kokoontumisajat ja loppumatkalla tulinkin Pekan ja Saulin kanssa. Tatu oli mennyt aikaisemmin varmistamaan, että lonkerot on tallella.. Maaliintulo vähän "epäonnistui", sillä tavoite oli mennä 89 tunnin puolelle (vähintään 88:55, nyt 88:50), mutta Pekalla oli kolme varttia aikaisempi lähtöaika, joten liikaa ei voinut tuunata. Mitään suurta tunnekuohua ei enää maalissa tullut, sillä asiaa oli työstänyt jo pitkän yön aikana yksin ajaessa.
Paluuajo majapaikkaan 25km ei tullut kysymykseen siinä mielentilassa, joten yritimme Tatun kanssa metsästää tilataksia onnistumatta. Tai Tatu yritti, itse olin katatonisessa tilassa. Viimein Tatu sai majoitusisännän hakemäään meidät. Suuri kiitos siitä.
EPILOGI:
Ei mennyt ajo todellakaan niin kuin suunniteltu, mutta suunnitelma olikin sitä varten, että siitä voidaan hallitusti poiketa. Pisin matka siihen mennessä oli ollut B600. Nousumetrit & prosentit kyllä tiesin ja tasaisen pienen määrän, mutta vasta todellisuus paljasti totuuden. Oppia tuli isolla kauhalla ja ensi kerralla moni asiaa tehdään toisin. Huomatkaa ensi kerta tulee. Suunnitelmassa ei ollut vikaa - ainoastaan toteutuksessa. Lähellä oli, ettei jäänyt homma kesken. Takavanne olisi voinut pettää kontrollien välillä, pahimmillaan alamäessä. Eturengas hajosi alamäessä mutta suoralla tiellä ja siinä tovi mentiin vanteella.
Yhtään kasaa en nähnyt matkan varrella, jota voi pitää suurena yllätyksenä. Onneksi japanialaisilla oli iso kolmio pyörän perässä, joten tiesi ohittaa riittävän kaukaa. Fouguresiin matkalla näin suoraan ajavan kolmiopyörän ja piti oikein mennä katsomaan. Se olikin sitten sitten kalifornian Mark, joka oli ostanut kolmion Japanista tuliaiseksi.
Suurta iloa matkalla toivat pienet liput numerolapuissa, joka mahdollistivat kattavasti keskustelun eri kansallisuuksien kanssa. Ranskalaiset jätin omaan arvoonsa - katsotaan sitten ensi kerralla, amerikkalaiset olivat aina valmiina keskusteluun (**). UK vähän vaihtelevasti. Ruotsalaisten kanssa väännettiin välillä kouluruotsia, mutta kyllä se aika huonoksi on päässyt. Intialaisten kanssa minulla olikin ihan omaa kivaa. Nämä veijarit eivät kyllä näyttäneet Super Randonneur suorittajilta, mutta uskottava oli kun tänne oli laskettu. Kaikki nämä ajonaikaiset keskustelut pienensivät painetta oman ryhmän kanssa haasteluun eikä tarvinnut aloittaa samoja juttuja uudelleen - tietääkseni. Heillä oli alla myös läskejä, mutta näistä yksikään ei ehtinyt maaliin aikarajan puitteissa.
Maaliin tullessa oli selkeä näkemys, että ei näin - tähän tätä ei voi jättää. Ensi kerralla pitää tehdä paremmin. En edelleenkään tunne suurta intoa ajaa kovaa, mutta mielelläni viettäisin rauhallisemmin ajaen ja haastellen ihmisten kanssa.
(*) missä tuo kirkko on, melko lähellä Dreuxia, olen nähnyt sen joissain kuvissa ja videoissa. Siinä on jyrkkiä mutkia kylän läpi alamäessä. PÄIVITYS: Löytyi, Le-Mesnil Thomas.
(**) Alkumatkasta ajelimme sanfranciscon Stacyn kanssa, jonka tapasimme matkan varrella useampaankin kertaan ja lopuksi Rambouilletin hotellin baarissa. Hänen miehensä ajoi 55h ja oli ilmeisesti yksi niistä, joiden kanssa Samuli ajoi maaliin.
Takavannehttps://uploads.tapatalk-cdn.com/20190830/74c89f0a6c3c9e88f625f7110cf64613.jpg
Stacy tavattiin Carhaixin nukkumatauolla. Olimme ostaneet pullon punaviiniä unilääkkeeksi, mutta emme saaneet sitä itse tyhjennettyä. Stacylle viini maistui ja tuli puhetta, että hän oli ajanut parin suomalaisen kanssa, joilla oli hyvän näköiset paidat. Pyysi kertomaan terveisiä, jos tavattaisiin, mutta tulee ne näinkin.
Stacy tavattiin Carhaixin nukkumatauolla. Olimme ostaneet pullon punaviiniä unilääkkeeksi, mutta emme saaneet sitä itse tyhjennettyä. Stacylle viini maistui ja tuli puhetta, että hän oli ajanut parin suomalaisen kanssa, joilla oli hyvän näköiset paidat. Pyysi kertomaan terveisiä, jos tavattaisiin, mutta tulee ne näinkin.
Greg ja Stacy ajoivat 100Cols (https://gregandstacyride.wordpress.com/100-cols-2019-reports-day-by-day/) reitin ennen PBP:tä. 4000km ja nimensä mukaisesti mäkiä, yhteensä 75km nousua. Vaihtoehto TCR:lle PBP lämmittelyksi :).
anttipietila
04.09.2019, 10.22
Epäviralliset, tarkistamattomat tulokset; http://www.pbpresults.com/ (http://www.pbpresults.com/?)
Listalta löytyy 39 suomalaista.
Epävirallinen tilasto
FIN: 4413
OTL: 248
DNF:1714
DNS:276
Eli
Keskeytysprosentti 26,9% (1)
"Onnistumisprosentti" 69,2% (2015 78,5%) (2)
Yllättävän paljon se tuuli sitten vaikutti.
(1) DNF/(Started)
(2) FIN/(Started)
Näitä ei näytä olevan yhtään, nopein aika 43:49:47
Article 15 : Homologation, DNFs and Failure to Comply with the Time LimitsWhatever the realized time, a brevet ridden in less than 43h32 will not be homologated (this corresponds to an average speed of 28km/h).
Tuloksista kiinnittää huomiota intialaiset, jotka lähtivät matkaan 297 henkilön voimin ja joista ainoastaan 44 tuli aikarajan puitteissa maalin (OTL 31, DNF 222). Tämä ei ole mikään halpa reissu lähteä kokeilemaan ja kuitenkaan tuonne ei pääse kuin Super Randonneurin suorittamalla ko vuonna.
Sitten on karuja kohtaloita, jotka varmaan hovissa muuttuvat: Roy Kölnistä, jonka ajaksi on merkitty 90:00:02 ja OTL. Jäänyt todennäköisesti käymättä loppumatolla, kun on juhlinut maalivaatteen alla.
Loppuajat katsotaan kortista, matot on viihdettä varten. :)
Loppuajat katsotaan kortista, matot on viihdettä varten. :)
Ainakin meidän osalta maton kirjaama aika on se, joka on tuloksissa. Tuo 4 sekunnin ero välillämme selittyy sillä, että Esa lähti ensimmäisenä (ja tuli ensimmäisenä). Minä viimeisenä lähtöviivan ylittäneenä sain parhaan ajan. Katsotaan, jos ajat hovissa vielä muuttuu. Muistaakseni kortissa on noin 5 minuuttia huonompi aika. Ainakin sen verran kesti ennen kuin pääsimme hakemaan loppuleiman.
Dotwatcherissa on PBP:stä kiva loppupohdinta ja aiemmissa postauksissa on myös Mikko mainittu.
https://dotwatcher.cc/race/paris-brest-paris-2019
Jännä toi huomio kovasta vastatuulesta, kun itse en juuri pannut sitä merkille lukuunottamatta pätkää menomatkalla ennen Loudeacia. Siis ei koko matkana kyllä myötäistäkään juuri ollut, mutta ei tuo tuuli ainakaan mulle ollut mikään tekijä. No, toisaalta mä asun Oulussa ;ł
Jännä toi huomio kovasta vastatuulesta, kun itse en juuri pannut sitä merkille lukuunottamatta pätkää menomatkalla ennen Loudeacia. Siis ei koko matkana kyllä myötäistäkään juuri ollut, mutta ei tuo tuuli ainakaan mulle ollut mikään tekijä. No, toisaalta mä asun Oulussa ;łEihän se vastatuuli haittaa jos jalka liikkuu sinun tahtiin [emoji2]. Itse optimoin tuulen niin, että se kääntyi juuri Brestin kohdalla. Menomatkan vastatuuli oli ihan tilastojen mukaista, mutta vastatuulen (NE-SE) todennäköisyys oli 12%. Lisäksi se haittasi kovasti yöllä (75-80h) kun oikeat ajajat oli maalissa. Ei tuo viimeisen yön vastatuuli ollut enää ratkaiseva ongelma, joskin ilmankin olisin pärjännyt. Selityksiä on kuitenkin syytä kerätä.
Minulla tuli osan matkaa reaaliaikaiset tuulitiedot (suunta ajosuuntaan nähden ja nopeus) Garminiin, mutta akunkäytön ja motivaation takia poistin sen. Ei valitettavasti tartu dataan.
Ainakin meidän osalta maton kirjaama aika on se, joka on tuloksissa. Tuo 4 sekunnin ero välillämme selittyy sillä, että Esa lähti ensimmäisenä (ja tuli ensimmäisenä). Minä viimeisenä lähtöviivan ylittäneenä sain parhaan ajan. Katsotaan, jos ajat hovissa vielä muuttuu. Muistaakseni kortissa on noin 5 minuuttia huonompi aika. Ainakin sen verran kesti ennen kuin pääsimme hakemaan loppuleiman.
Nuo epäviralliset tulokset on siis napattu suoraan trackeristä eikä niillä ole tekemistä varsinaisten tulosten kanssa.
Istumatyöläinen
06.09.2019, 19.58
Hurjan näköinen tuo häggensin takavanne! Saako udella, että minkä merkkinen ja minkä ikäinen tai paljonko ajettu vanne on kyseessä?
Hurjan näköinen tuo häggensin takavanne! Saako udella, että minkä merkkinen ja minkä ikäinen tai paljonko ajettu vanne on kyseessä?Bontrager ja kyseessä oli Trek Madonen ensiasennusvanne ~6v, josta toki olisi voinut jotain jo päätellä. Kaivoin naftaliinista viime vuonna kun aloin ajamaan brevettejä, kun semihipoja ei viitsinyt rengastaa tähän käyttöön. Varmaan jotain 5tkm ajettu. Pläkkialumiinia taisi olla, mutta siinä sisäleveys oli hyvä, joten 25mm rengas sai kivasti leveyttä lisää. Ennen lähtöä se kyllä oli ok. Matkan aikana en sitten tarkkaillut tätä sektoria.
Kysyin huollossa että takalaukkuko ja kovavauhtiset alamäet kaupungeissa sen rikkoi, niin yksi ranskalaisukoista vastasi huonolla englannilla "you are not small boy". En kyllä ymmärtänyt mitä tarkoitti [emoji57].
Aika rytyytystä se kyllä välillä oli kun kylien läpi laskettiin. En takalaukkua punninnut, mutta sellaiselta huonolta käsipainolta sen pahimmaan tuntui kaupassakäynnin jälkeen.
anttipietila
13.01.2020, 20.40
Järjestäjien videot, http://www.paris-brest-paris.org/index2.php?lang=en&cat=randonnee&page=videos_2019
https://www.youtube.com/watch?v=eBriN0pt3TQ
In this episode of the PBP After Party, I have a wide-ranging discussion with Rob Hawks, Regional Brevet Administrator for the San Francisco Randonneurs. We talk about Rob's 2019 ride, his advice for riders looking forward to 2023, and about the future of randonneuring and PBP.
Ihan mielenkiintoista keskustelua..... Rob taitaa olla ainakin USAn legendoja asiassa....
Tänään tuli kortti ja kirjanen postissa. Joko on muille saapunut?
anttipietila
27.01.2020, 19.13
Tänään tuli kortti ja kirjanen postissa. Joko on muille saapunut?
Perjantaina tulivat. Sitä mitaliin kiinnitettävää aikatarraa ei oo näkynyt. Onkohan Posti lempannut roskiin?
USA:sta tuli kommenttia aiemmin, että tulisivat eri kirjeissä. Syytä en tiedä.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.