Näytä tavallinen näkymä : Ave Power vs Normalized Power
Kertoisiko joku mitä nuo "normalisoidut powerit" tarkoittavat verrattuna keskiarvo powereihin.
Esim. Milan San Remossa Sacha Modolon ensimmäisen tunnin ave powerit olivat 123 W ja Normalized power oli 169 W. https://www.trainingpeaks.com/blog/analysis-sacha-modolo-at-milan-san-remo/?utm_source=tpr&utm_medium=email&utm_content=athlete&utm_campaign=2018_04_newsletter
https://www.trainingpeaks.com/blog/what-is-normalized-power/
Kiitos linkistä. Tuohan on mainio systeemi arvioida harjoituksen todellista kuormittavuutta.
ristopee
20.04.2018, 11.29
http://bfy.tw/HkGs
Martikaisen opuksen mukaan pitkien lenkkien np kertoo myös hyvin totuuden aerobisen kunnon kehityksestä.
http://bfy.tw/HkGs
Kiitos ristopee hyvästä ohjeistuksesta miten googlaamalla löytää vastaukset. Tuolta pohjalta tarkasteltuna koko foorumia ei tarvita kun googlaamalla löytyy kaikki.
Toisaalta tuo paatonin vastaus antoi paljon enemmän informaatiota kuin sinun viestisi. Ja vieläpä yhdellä selkokielisellä rivillä. Ja, suomeksi.
Omasta mielestäni googlen käyttäminen faktaluonteisten asioiden tarkistamiseen on paljon foorumia tehokkaampaa. Sen sijaan jos asioista haluaa keskustella, niin foorumilla se on hedelmällisempää.
Samaa mieltä kuin nikib.
Tämähän on keskustelufoorumi. Googlen kanssa on hankalampi keskustella ja vaikka tietoa löytyy, niin aina sitä ei sisäistä tai muuten ymmärrä ja sittenhän asiaa voi kysyä vaikka täällä.
katsokaapa piruuttanne oman NP ja keskisykkeen korrelaatiota. Mulla menee käsikädessä eli ainakin keskisyke kertoo kropan rasituksen suht samoin. Niin kuin kai pitääkin
Coasting
27.04.2018, 21.52
Katsoin noin parinsadan ajon tilaston ja NP suhteessa keskisykkeeseen R^2 on 0.34 kun taas keskitehon suhde keskisykkeeseen 0.64. Eli syke korreloi paljon paremmin keskitehoon kuin NP mun tapauksessa.
katsokaapa piruuttanne oman NP ja keskisykkeen korrelaatiota. Mulla menee käsikädessä eli ainakin keskisyke kertoo kropan rasituksen suht samoin. Niin kuin kai pitääkinOlen huomannut sellaisenkin jutun, että keskimäärin öisin on pimeämpää kuin päivisin.
Mun mielestä toi KPn kommentti on ihan fiksu, kun siis enimmäkseen tuijotetaan vain pelkkiä watteja.
Syke taitaa kertoa alkuun enemmän kropan kuormituksesta, mitä watit. Siis tarpeeksi pitkään kun ajaa, niin sykkeet karkaa ja se lenkki muuttuu ihan muuksi kuin helpoksi peekooksi. Tuotahan ei esimerkiksi tss ota huomioon millään tapaa, eikä np watitkaan.
Siis tarpeeksi pitkään kun ajaa, niin sykkeet karkaa ja se lenkki muuttuu ihan muuksi kuin helpoksi peekooksi. Tuotahan ei esimerkiksi tss ota huomioon millään tapaa, eikä np watitkaan.
Ei mulla vaan sykkeet karkaa PK lenkillä, vaikka kuinka pitkään ajais.
Samaa mieltä kuin nikib.
Tämähän on keskustelufoorumi. Googlen kanssa on hankalampi keskustella ja vaikka tietoa löytyy, niin aina sitä ei sisäistä tai muuten ymmärrä ja sittenhän asiaa voi kysyä vaikka täällä.
Mun mielestä keskustelun avaus oli ihan suora kysymys, johon Googlella vastaus olisi löytynyt heti.
kuovipolku
28.04.2018, 09.07
Ei mulla vaan sykkeet karkaa PK lenkillä, vaikka kuinka pitkään ajais.
Pitäisikö tässä ensin määritellä mistä puhumme, kun puhumme sykkeen karkaamisesta?
Mutta sinä lienetkin (a) hemmetin hyvän peruskunnon omaava kaveri jolla CVD on vähäinen ja (b) hiton järkevä harjoittelija joka pitää PK-vauhtinsa sellaisena ettei CVD mainittavasti nouse. Paaton puolestaan taitaa olla lyhyemmällä kestävyysharjoittelutaustalla varustettu ja vielä maantiepyöräilystä niin innostunut ettei aina malta pitää PK-lenkkiensä vauhtia kurissa?
^Ei tuo pk-lenkkien vauhdin karkaaminen ole ainoastaan lyhyemmän taustan omaavien ongelma. Itse yli 40 vuotta maantiepyöräilyä harrastanut ja mieli tekisi aina ajaa "kovaa", koska se tuntuu niin pirun hyvälle. Nyt kun olen taas aloittanut pienimuotoisen kilpailun "Puoli kuolleiden"- luokassa, niin olen kurinalaisesti syksystä lähtien pitänyt sykkeet kohdillaan.
Syksyllä tuntui, että pelkkä jalkojen heiluttelu pyörän päällä nosti sykkeet liian korkeiksi ja lenkit tuntuivat tosi turhauttavilta ja suoraan sanoen vitutti, kun lenkkien keskivauhdit olivat naurettavia, eikä saanut sitä "ajamisen" meininkiä.
Talvi mentiin kuitenkin kurinalaisesti ja pari kertaa viikossa vähän tehoharjoittelua. Simpsalabim! Talven aikana tapahtui ihme ja nyt ajan pk- lenkkejä maltillisilla sykkeillä samaa vauhtia, kuin parina aikaisempana vuonna revittäen. Ensimmäinen kisakin ajettu 2. kategoriassa ja tulos oli lähtökohtiin nähden häkellyttävän hyvä. Lattomeressä samalla ajalla voittajan kanssa, eikä matkalla yhtään hetkeä vaikeaa. Tosin peesaten sen ajoin, mutta 30 vuoden kisatauon jälkeen pitää vähän totutella vauhtiin ja ryhmäajoon.
Mukavaa oli huomata, että nuoret vetreät kaverit eivät pudottaneet 55-vuotiasta "aloittelijaa" porukasta. Kyllä ne rauhalliset pk-lenkit, ryyditettynä sopivalla määrällä tehoharjoittelua, saa näköjään tuloksia aikaan.
Huomenna Turussa sitten katsotaan, että oliko tuo Lattomeri vain onnenkantamoinen, vai onko porukassa pysymiselle pitkäaikaisempaakin jatkumoa odotettavissa.
30v ei mikään ole muuttunut, paitti palautuminen. Pitkällä pk lenkillä tehot tippuu tai syke nousee. Kaikki kropan jutut vaan väsyy.
Itelle AP ja NP erotus kertoo siitä kuinka tasatehoinen lenkki tai joku määrämittainen veto on ollut, mitä pienempi ero sen tasaisemmalla teholla ajettu suoritus. Jos pyrkii ajamaan esim. PK-lenkin tasateholla niin AP ja NP ero ei ole kuin muutaman watin, ideaalitapauksessa arvot on samat.
Sykkeen ja tehon suhteeseen on joissain analysointiohjelmissa (esim. TrainingPeaks, GoldenCheetah) olemassa parametri joka mittaa sykkeen ryömintää suhteessa tehoon (cardiovascular drift (CVD), aerobic decoupling (AD)) harjoituksen tai sen osan aikana laskemalla PW/HR suhteen erotuksen lenkin tai sen osan alku- ja loppupuoliskolle. Tuota arvoa voi sitten käyttää hyvin monella eri tavalla. Esimerkiksi jos haluaa PK-lenkkeihin vaihtelua ja jotain muuta mitattavaa progressiota kuin omat tuntemukset niin voi arvon jakaa vaikka kolmeen alueeseen: < 5% (low), 5-10% (medium), 10%> (high). Jos normi PK-lenkin PW/HR arvo tippuu alle 5% niin voi pidentää lenkin kestoa tai sitten intensiteettiä (tehoa,vauhtia). Vastaavasti jos vaikka arvo on jo yli 10%, kannattaisi harkita intensiteetin (tai keston) pienentämistä jotta kuormitus olisi paremmin PK:ta kehittävää.
Uusinta wappuwattitiedettä: 216km lenkillä ekan ja kuudennen tunnit tehoerot samalla sykkeellä: -8%W ja -5.5%NW. mot. Oikeita watteja ei voi paljastaa kun LaPY:n porukkaa analysoi ne heti. Tauolla nautitun jättihamppariaterian vaikutus pitää selvittää erillisellä kerralla.
Coasting
30.04.2018, 18.50
Jos tuota tykkää seurata (syytä olisi), niin golden cheetah tekee automaattisesti. Aerobic decoupling taisi olla mittarin nimi.
Jos tuota tykkää seurata (syytä olisi), niin golden cheetah tekee automaattisesti. Aerobic decoupling taisi olla mittarin nimi.Olen jonkun aikaa ihmetellyt miksi päädyn erityisesti pitkillä PK-lenkeillä miinukselle aerobic decoupling -laskennassa. No nyt minä sen googlasin - näemmä taustalla oleva matematiikka on kohtalaisen yksinkertaista, koska TrainingPeaks arvioi yksinkertaisesti että negatiivinen suhdeluku kertoo eliittiurheilijan tasoisesta peruskestävyydestä (https://www.trainingpeaks.com/blog/how-to-use-aerobic-decoupling/). Tosin omalla kohdalla arvioisin sen kertovan lähinnä alitankkauksesta lenkin aikana, joka on minulle syvälle juurtunut taipumus. Kun energiat alkaa loppua, aineenvaihdunnallinen liekki hiipuu hiljalleen vaikka hermolihasjärjestelmä pystyykin edelleen tekemään kohtuullisesti duunia.
Itselläni on myös tuo aerobic decoupling lähes aina negatiivinen, pois lukien jotkut tukalat treenit sisällä ilman tuuletinta. Tasavauhtisilla lenkeillä tuo tuntuu (oma mutu) johtuvan usein siitä, että saatan vetää runsaamman aterian ennen treeniä, jolloin treenin alussa sydän joutuu pumppailemaan myös muualle kuin lihaksiin hieman enemmän verta, myös kofeiinin vaikutus (erityisesti aamutreeneissä) treenin alkupuolella tuntuu sykettä nostavan. Kovemmissa tehotreeneissä tuo on myös lähes poikkeuksetta miinusmerkkinen, mutta se taitaa kertoa enemmän siitä, että ei sovi mittarina niille. Ainakin anaerobisen kynnyksen yläpuolelle mennessä sykkeen ja tehon lineaarinen suhde kärsii sen verran, että haittaa tuota analyysiä.
Ihan hauska ja varmasti monessa tapauksessa myös hyödyllinen muuttuja, mutta niinkuin aina sykkeen osalta, pitää huomioida mitkä kaikki tekijät siihen voivat vaikuttaa.
Enemmän aiheeseen liittyen, tuo väite, että normalized power vastaa paremmin fysiologista kuormaa kuin keskiteho taitaa olla aika laajalti toisteltu ja osittain jo muodostunut jonkinlaiseksi mantraksi, mutta onko tuolle väitteelle mitään muuta tukea kuin perusjärkeily?
Coasting
02.05.2018, 14.22
NP on varmaan jotenkin tilastollisesti validoitu. Kuitenkin ainakin minulla yliarvostaa kovia osuuksia. Tuo on vain yksi (Cogganin) tapa ilmaista teho lähempänä tuntemusta. Skiba xPower on toinen matemaattinen kaava samalle asialle. Mulle osuu lähemmäs fiilistä. Mutta nämä ei ole mitenkään tarkkoja muutenkaan. Antaa osviittaa ja jos stemmaa fiiliksen kanssa niin hyvä.
... Ainakin anaerobisen kynnyksen yläpuolelle mennessä sykkeen ja tehon lineaarinen suhde kärsii sen verran, että haittaa tuota analyysiä....
Enemmän aiheeseen liittyen, tuo väite, että normalized power vastaa paremmin fysiologista kuormaa kuin keskiteho taitaa olla aika laajalti toisteltu ja osittain jo muodostunut jonkinlaiseksi mantraksi, mutta onko tuolle väitteelle mitään muuta tukea kuin perusjärkeily?
Sekä NP että xPower ovat lähinnä matemaattisia malleja, jotka perustuvat perusjärkeilyn lisäksi urheilufysiologian perusteisiin. Työn ja metabolisen ”stressin” (laktaatin muodostuminen) välinen suhde on lähinnä eksponentiaalinen. Keskiarvoistettu teho toimisi, jos työn ja laktaatin muodostumisen välinen suhde olisi kautta linjan lineaarinen. Vaikka Coggan ja Skiba perustavat suureensa samoihin havaintoihin, on toteutus erilainen. Coggan ajattelee, että työn vaikutukset poistuvat lineaarisesti -> 30 sekunnin liukuva keskiarvo ja Skiba taas pysyy lujemmin kiinni eksponentiaalisessa suhteessa -> 25 sekunnin eksponentiaalisesti painotettu keskiarvo. Käytännössä xPower on aina NP:tä matalampi, mutta tehopiikin jälkeen "vaikutus" jää pidempiaikaiseksi. Näin ainakin oletettuna xPowerin ja sykkeen välinen korrelaatio on suurempi kuin NP:n ja sykkeen.
Skiba itse on käyttänyt näitä lähteitä:
Coyle EF. Physiological determinants of endurance performance. Journal of Science and Medicine in Sport. 1999; 2(3): 181-189, 1999.
Farrell PA, Wilmore JH, Coyle EF Plasma lactate accumulation and distance running performance. Med Sci Sports. 1979; 11(4): 338-344.
Åstrand PO, Rodahl K, Dahl HA, Stromme SB. Textbook of Work Physiology: Physiologic Bases of Exercise. 4th ed. Champaign, IL: Human Kinetics; 2004.
((Eikös tuo normalisoitu teho lasketa, niin että nollatehoiset osuudet eivät pienennä sitä. Xpowerin ja Stravan weighted avg powerin laskentaan nollatehoiset osuudet sisältyvät, joten ne usein kuvaavat todellista rasitusta paremmin.
Mitä enemmän ajo sisältää polkematta rullailua, sitä suurempi ero on normalized powerin ja xpowerin välillä. Porukkaajossa (kisat mukaanlukien) voi NP olla helposti 10% suurempi kuin xpower (weighted avg power).
Jos suoritus ei sisällä yhtään rullailua, niin np ja xpower lienevät samansuuruiset.))
Edit: Olen tainnut muodostaa käsitykseni asiasta huonon tiedon varassa, eikä asia olekaan noin yksinkertainen. Pitääpä koittaa perehtyä asiaan paremmalla ajalla.
Sekä NP että xPower ovat lähinnä matemaattisia malleja, jotka perustuvat perusjärkeilyn lisäksi urheilufysiologian perusteisiin. Työn ja metabolisen ”stressin” (laktaatin muodostuminen) välinen suhde on lähinnä eksponentiaalinen. Keskiarvoistettu teho toimisi, jos työn ja laktaatin muodostumisen välinen suhde olisi kautta linjan lineaarinen. Vaikka Coggan ja Skiba perustavat suureensa samoihin havaintoihin, on toteutus erilainen. Coggan ajattelee, että työn vaikutukset poistuvat lineaarisesti -> 30 sekunnin liukuva keskiarvo ja Skiba taas pysyy lujemmin kiinni eksponentiaalisessa suhteessa -> 25 sekunnin eksponentiaalisesti painotettu keskiarvo. Käytännössä xPower on aina NP:tä matalampi, mutta tehopiikin jälkeen "vaikutus" jää pidempiaikaiseksi. Näin ainakin oletettuna xPowerin ja sykkeen välinen korrelaatio on suurempi kuin NP:n ja sykkeen.
Skiba itse on käyttänyt näitä lähteitä:
Coyle EF. Physiological determinants of endurance performance. Journal of Science and Medicine in Sport. 1999; 2(3): 181-189, 1999.
Farrell PA, Wilmore JH, Coyle EF Plasma lactate accumulation and distance running performance. Med Sci Sports. 1979; 11(4): 338-344.
Åstrand PO, Rodahl K, Dahl HA, Stromme SB. Textbook of Work Physiology: Physiologic Bases of Exercise. 4th ed. Champaign, IL: Human Kinetics; 2004.
Kiitos vastauksesta! Nopeasti kun itse selailin läpi niin lähinnä Passfieldin artikkelista löytyi maininta normalized powerista ja Skibalta tosiaan 2007 julkaistu, josta tosin pääsin nyt vain abstraktiin käsiksi. Coasting:n vastaukseen viitaten en mitään tilastollista validointia tuolle löytänyt. Olisi itse asiassa mielenkiintoista pohtia mille tuo tilastolinen validointi voisi perustua, Coggan kun ainakin perustelee juuri noilla fysiologisten suureiden reagointivauhdilla tuota, jolloin oletettavasti esim. sykkeellä validoitaisiin tuota.
Tarkoituksenani ei muuten sinänsä ole kritisoida NP:n tai xPower:n käyttöä.
Pitäisikö tässä ensin määritellä mistä puhumme, kun puhumme sykkeen karkaamisesta?
Mutta sinä lienetkin (a) hemmetin hyvän peruskunnon omaava kaveri jolla CVD on vähäinen ja (b) hiton järkevä harjoittelija joka pitää PK-vauhtinsa sellaisena ettei CVD mainittavasti nouse. Paaton puolestaan taitaa olla lyhyemmällä kestävyysharjoittelutaustalla varustettu ja vielä maantiepyöräilystä niin innostunut ettei aina malta pitää PK-lenkkiensä vauhtia kurissa?
https://www.strava.com/activities/1053677191/analysis
Alkupuolisko 150km: 184w/131bpm = 1.4046
Loppupuolisko 150km: 189w/134bpm = 1.4104
Eli liian hiljaa ajettu, kun syke ei driftaa yhtään?
kuovipolku
08.05.2018, 09.20
Eli liian hiljaa ajettu, kun syke ei driftaa yhtään?
Komea lenkki, joka herättää vissiä kateutta, ja paljon dataa, jota en kuvittelekaan osaavani analysoida. Korkeintaan kiinnitän positiivisessa mielessä huomiota siihen ettei kadenssi näytä noinkin pitkällä lenkillä ja paluumatkaa vastatuuleen ajaessa laskeneen yhtään - ja palaan taas kateuden tunteisiin.
Johtuu luultavasti vain ja ainoastaan mun riittämättömästä perehtyneisyydestä otsikon alla käsiteltäviin asioihin ja puutteellisesta oivaltamiskyvystä, mutta en ollenkaan hiffaa mistä olit eri mieltä tai miksi esitit kysymyksen erityisesti tuossa muodossa.
Tarkoititko että *et* (toisin kuin arvelin) ole "hemmetin hyvän peruskunnon omaava kaveri jolla CVD on vähäinen"?
Tarkoititko että *et* (toisin kuin käsitin sinun olevan, etenkin jos vertaa harjoittelijaan jolla sykkeet järjestään karkaavat) ole "hiton järkevä harjoittelija joka pitää PK-vauhtinsa sellaisena ettei CVD mainittavasti nouse"?
Vai olitko sitä mieltä että "sykkeiden karkaaminen" on niin itsestään selvä asia ettei sitä tarvitse sen kummemmin määritellä jotta kaikki puhuisivat varmasti samasta asiasta?
PS Vilpitön kysymys ilman että yritän esittää olevani yhtään viisaampi kuin olen: voisiko sittenkin olla niin että tiettyä driftaamista kyllä tapahtui, mutta joku tai jotkut niistä tekijöistä jotka joskus tuottavat "negative decouplingina" tunnetun ilmiön ikäänkuin kompensoivat sen vaikutuksen?
https://www.strava.com/activities/1053677191/analysis
Alkupuolisko 150km: 184w/131bpm = 1.4046
Loppupuolisko 150km: 189w/134bpm = 1.4104
Eli liian hiljaa ajettu, kun syke ei driftaa yhtään?
Eikös sulla ftp ollut lähellä 350W ?. Siihen nähden kyllä melko alhaiset tehot, eli liian hiljaa ajettu kun väsymistä ei ole tapahtunut.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.