Näytä tavallinen näkymä : Ruska - Pyöräily Suomen halki 14.-22.9.2018 (Turku-Kuolema-Salla-Esrange-Kilpisjärvi)
Tarkempia tietoja tulossa myöhemmin, mutta tässä olisi päivät ja reitti näin ensialkuun.
Ilmoittautumisohjeet ynnä muu tulee ensisijaisesti sähköpostilistalle eli käykää liittymässä https://tinyletter.com/ruska
Reitin kokonaispituus on noin 2000 km. Viime vuoden tapaan voit osallistua soolona ja parina. Lähtö on Turusta perjantaina auringon laskiessa. Ensimmäinen kontrolli on Kuoleman kylä Alajärvellä. Toinen kontrolli on pitkä, lähes 300 km, reitti Puolangalta Syötteen kautta Sallatunturille. Kolmas kontrolli on Esrangen avaruuskeskus Kiirunan lähellä Ruotsissa. Maaliin Kilpisjärvelle noustaan Hattengin ja Skibotnin kautta.
Tarkempia tietoja tulossa myöhemmin, mutta tässä olisi päivät ja reitti näin ensialkuun.
Reitin kokonaispituus on noin 2000 km. Viime vuoden tapaan voit osallistua soolona ja parina. Lähtö on Turusta perjantaina auringon laskiessa. Ensimmäinen kontrolli on Kuoleman kylä Alajärvellä. Toinen kontrolli on pitkä, lähes 300 km, reitti Puolangalta Syötteen kautta Sallatunturille. Kolmas kontrolli on Esrangen avaruuskeskus Kiirunan lähellä Ruotsissa. Maaliin Kilpisjärvelle noustaan Hattengin ja Skibotnin kautta.
Ääh, ajettiinko se jo 2016 eikä mulle kerrottu mitään?-)
En aina noudata juliaanista kalenteria. Silloin vastuu jää kuulijalle. :)
Puusilmä
24.11.2017, 00.49
Poistettu väärä kuva ja linkki
Reitistäsi puuttuu Puolanka-Salla väli. Siinä on noin 300 km yhteinen reitti. :)
Mukavasti tullut lisää kiinnostuneita, pääasiassa Suomesta. Yhteensä noin 110 newsletterin tilannutta, joista 40 uusia.
Puusilmä
24.11.2017, 17.42
Reitistäsi puuttuu Puolanka-Salla väli. Siinä on noin 300 km yhteinen reitti. :)
Mukavasti tullut lisää kiinnostuneita, pääasiassa Suomesta. Yhteensä noin 110 newsletterin tilannutta, joista 40 uusia.
Täh? Ei jummarra. Miksi ajaa Puolangalle, jos kerran tarkistuspisteet eivät sitä vaadi? Ja mikä ihmeen 300 km?
https://goo.gl/maps/prUBhUX2bBL2
https://photos.smugmug.com/photos/i-PRGMF6K/0/07e5f9ac/O/i-PRGMF6K.jpg
Jos kerran Puolangalla pitää käydä, niin sitten kai se Puolanka pitää lisätä tähän ketjuun otsakkeen nimeksi myös?
Puolanka-Syöte-Posio-Salla reittiä kulkee tuo 2. kontrolli. N. 300 km yhteensä yhteistä reittiä.
Grandi66
24.12.2017, 21.23
Lyhyesti ja ytimekkäästi "pakollinen ajettava reitti"
Lähetetty minun K10000 Pro laitteesta Tapatalkilla
Vähän lisätietoa tulevasta. Pääasiassa jo tunnetut asiat kirjallisesti. :)
https://www.randonneurs.fi/ruska-ride-across-finland-2018/
On hieman huolestuttavaa huomata ajattelevansa, että tällä hetkellä duunin tuntikirjanpito sanoo plussaa 68 h ja tietää, että lisää on tulossa. Yritän taistella vastaan. Jos rouvaa pyytää mukaan taisteluun, on voitto varma.
Markku Liitiä
30.01.2018, 15.20
Lueskelin infosivua, missä lukee näin:
"From Esrange to finish there will be two ways to choose, and maybe a few more for daring adventurers. Other route via Norway is hillier and the other via Finland is almost flat, but regardless of what you choose you will have to climb from Skibotn to Kilpisjärvi, about 550 meters. Start is from Hatteng so that the route options would be almost identical length."
Tarkoittaako tuo sitä, että jos valitsee Esrangesta lähtiessä reitin, joka lähestyy Kilpisjärveä etelästä Suomen puolta (rajan ylitys ilmeisesti Muoniossa), joutuu ajamaan maalipaikan ohi ja edelleen Skibotniin Jäämeren rantaan, tekemään siellä täyskäännöksen ja kinnaamaan takaisin Muotkatakkaan? Jos näin, syy lienee siinä, että Norjan kautta ajaville pitää antaa vähän tasoitusta, vai?
Kunhan ihmettelen, en harkitse osallistumista. :D
Grandi66
30.01.2018, 15.30
Kyllä se näin on että joutuu Suomen suunnasta tullessa ajaa ohi ja tekee siellä rannassa uukkarin.
Lähetetty minun K10000 Pro laitteesta Tapatalkilla
Muuten u-käännös olisi jo Skibotnissa, mutta nyt se on vielä kauempana. Nyt eroa on Suomen kautta ajavien eduksi vähän yksityiskohdista riippuen 5-15 km. Joka tapauksessa nousu Kilpisjärvelle olisi mukana reitillä. :)
Nyt Ruska on myös Fabossa. https://www.facebook.com/events/576514082706454/
Ensimmäinen versio manuaalista lähti myös uutiskirjeen tilaajille.
Grandi66
30.03.2018, 22.00
Ei oo tullu ainakaan miulle vielä.
Lähetetty minun K10000 Pro laitteesta Tapatalkilla
Kuitti ja kiitos, on tullut.
Ilmoittautuminen on alkanut. Juhannuskiireiltään on jo 5 henkeä ehtinyt ilmoittautua. :)
11 ilmoittautunutta. Vähän veteraanipainotteista (7) tähän mennessä. :)
kuovipolku
09.07.2018, 11.52
Konseptissa on selvästi jotain vikaa, kun mukaan ei saada enempää noviiseja ja pitkämatkapyöräilyn aloittelijoita.
PS Joo, ei mulla oikeasti ole tähän ketjuun mitään annettavaa eikä tapahtuma kiinnosta minua mitenkään. Ei ainakaan enempää kuin kuuma puuro kissaa tai pihlajanmarjat kettua.
Konseptissa on selvästi jotain vikaa, kun mukaan ei saada enempää noviiseja ja pitkämatkapyöräilyn aloittelijoita.
PS Joo, ei mulla oikeasti ole tähän ketjuun mitään annettavaa eikä tapahtuma kiinnosta minua mitenkään. Ei ainakaan enempää kuin kuuma puuro kissaa tai pihlajanmarjat kettua.
Ehkei nämä matkat ole ihan noviiseille tai aloittelijoille tarkoitettukaan. Tavan harrastajalle ja vielä jos on perhettä yms. on hieman hankalaa vapauttaa vähän yli viikko kesälomista tuohon. Viime kesä meni itseltä täysin penkin alle ja rouva soi aika ilomielin tuon. Nyt olisi kyllä +-tunteja töissä, mutta pitäisi saada talokin valmiiksi ja muita töitä tehdyksi. Mutta koskas tuota tietää...
Ps. hyvä että huomasit.
kuovipolku
09.07.2018, 12.53
Kerrankin yritin olla pelkästään hauska täysin ilman mitään sisältöä ja yritin olla hauska ilman että että kirjoitan erivärisillä kirjaimilla että nyt tämän tarkoitus on yrittää olla hauska ja että lukijan tulee huomata se ja antaa anteeksi että en sen parempaan pysty - ja tässä mulla on tulos jota parempaa en ilmeisestikään ansainnut:):(:rolleyes::mad:
PS *Oikeasti* iso hatunnosto järjestäjälle, hienolle tapahtumalle (jota on ollut mielenkiintoista seurata foorumin kautta) ja kaikille eri vuosina osallistuneille, niin maaliin ajaneille kuin keskeyttämään joutuneille!
PPS Ja vain vähän pienempi hatunnosto Fuugalle jonka kanssa on joskus ollut ilo ajaa samssa porukassa (huomattavasti lyhyempää matkaa) ja joka nyt vain jostain syystä esittti tosikompaa ja huumorintajuttomampaa kuin onkaan!
Ulkomaisia kiinnostuneita on ollut myös ihan mukavasti. Veikkaisin, että 5-10 ainakin saapuu paikalle.
PPS Ja vain vähän pienempi hatunnosto Fuugalle jonka kanssa on joskus ollut ilo ajaa samssa porukassa (huomattavasti lyhyempää matkaa) ja joka nyt vain jostain syystä esittti tosikompaa ja huumorintajuttomampaa kuin onkaan!
Ilmeisesti mulla alkaa tämä kahden kauden ajamattomuus vaikuttaa psyykeeseen niin, ettei enää osaa lukea rivien välistä. NHF ja toivottavasti ajetaan vielä uudemmankin kerran. Vielä kun yhdistäisi nickin ja naamarin niin olisi helpompaa, mutta kuitannet tämän jotenkin ;).
16 ilmonnut. Vielä 3 viikkoa aikaa ilmoittautua.
Puolanka-salla reittiin laitettu hotelli iso syöte. Eli ilmeisesti täytyy kirrata ylös. Mutta kuinka kontrolli että kaikki käyvät ylhäällä. Suuri houkutus jatkaa suoraan ilman hienoa nähtävyyttä.
Juha Jokila
23.08.2018, 16.39
Puolanka-salla reittiin laitettu hotelli iso syöte. Eli ilmeisesti täytyy kirrata ylös. Mutta kuinka kontrolli että kaikki käyvät ylhäällä. Suuri houkutus jatkaa suoraan ilman hienoa nähtävyyttä.
Väärät motiivit ajeluun jos tuollainen aikomus juolahtaa mieleen.
Arto64 olihan se 2017 myös? Ylös kirrattiin ja leima haettiin kahviosta tjsp.
Korjataas: niin joo, kun ei tuolta nyt haeta leimaa kunhan vain ajellaan... :)
Korjataaskorjataas: Eikös tämä perustu vähän niin kuin herrasmiesrehellisyyteen eihän siinä kukaan muu häviä kuin huijaaja itse.
Melko samanlainen kinkama on Pikku-Syötteelle, siellä pitää käydä kanssa. Sallatunturin päällä pitää käydä myös, no se onkin kontrollipätkän loppupiste. Siellä ei ole mitään eikä ketään, toisin kuin aiemmissa on hotellit huipulla. Eiköhän suurinpiirtein samanlaiset kontrollit Mikko on näihin miettinyt.
Mekin oltiin viimeksi Iso-Syötteellä juuri hiukan sulkemisajan jälkeen, mutta saatiin jonkun kotiin lähdössä olevan henkilökunnan edustajan puumerkki ja valokuvallahan tämä myös todistettiin.
Viimeksi oli vähän vastaava parkour jossa ajeltiin magneettimäkeä edestakaisin, en muista tuliko silloin otettua kuva joka mutkasta. No kyllähän me ajettu jälkikin taidettiin julkaista.
23 ilmoittautunut. Ilmoittautuminen päättyy torstaina.
Huhuillaan täälläkin kiinnostusta sunnuntain vastaisen yön paluukyydille. Max 20 henkeä ja pyörät Rovaniemelle afterpartyn jälkeen niin, että ehtii aamujunalle ja illaksi etelään. Hinta 985 euroa yhteensä (vrt. 73 euroa + pyörämaksu vuorobussilla kello 13.40). Jos yhtään kiinnostaa, kerro heti https://www.facebook.com/events/576514082706454/permalink/698597277164800/
Huhuillaan täälläkin kiinnostusta sunnuntain vastaisen yön paluukyydille. Max 20 henkeä ja pyörät Rovaniemelle afterpartyn jälkeen niin, että ehtii aamujunalle ja illaksi etelään. Hinta 985 euroa yhteensä (vrt. 73 euroa + pyörämaksu vuorobussilla kello 13.40). Jos yhtään kiinnostaa, kerro heti https://www.facebook.com/events/576514082706454/permalink/698597277164800/
Kopioidaan tänne, kun kaikki ei halua facebookkia käyttää:
Paluukuljetuksesta yhteenvetoa:
Mikon esittämä vaihtoehto:
Sunnuntaina 13:30 vuorobussilla Rovaniemelle. Illalla Rovaniemen junissa ei vaan ole pyöräpaikkoja (Arto tarkistanut)
Bussilippu 73€ + mahdollisesti pyöränkuljetusmaksu?
Toinen vaihtoehto: (Pompon ehdottama)
Loppujuhlan jälkeen n. puoliltaöin tilausbussi Rovaniemelle.
Aamujunalla Rovaniemeltä, pyöräpaikkoja löytyy, perillä jo sunnuntaina.
Halvin tarjous tilausbussille max n. 20 henkeä+pyörät 985€
Tämä tarjous päättyy tänään, voi olla mahdollista jatkaa, ainakin nyt huomiseen, jolloin voitaisiin yhdessä ennen lähtöä hoidella maksut. Jos yhtään kiinnostaa, niin mielellään kommenttia.
2. Vaihtoehdossa säästää yhden hotelliyön. Matkahuollosta saa pakettinsa vielä klo 20. Jos ja kun viimehetken tulijoiden kannattaa mennä Norjaan Kilpisjärven kautta, niin paketin voi ottaa Matkahuollosta ja jättää Kilpishotellille ja käväistä sen jälkeen Norjassa mutka. Maalissa puoliltaöin ja bussiin nukkumaan ;) Tämä siis viimetipan skenario.
Kopioin jo twitteriinkin, mutta on se aika hankalaa merkkirajoitusten vuoksi. Tai en osaa käyttää. Vasta vuodesta 2009 olen ollut twitterin "käyttäjä" :)
Olli Ranta
13.09.2018, 11.51
Mä olin vissiin riittävän nopea koska sain pyöräpaikan su klo 21:15 lähtevään junaan. Olen siis siirtymässä Rovaniemelle vuorobussilla
Mä olin vissiin riittävän nopea koska sain pyöräpaikan su klo 21:15 lähtevään junaan. Olen siis siirtymässä Rovaniemelle vuorobussilla
Näinhän se varmaan on, pyöräpaikat on nyt täynnä iltajunissa. Mutta meille muille olisi tämä vaihtoehto tarjolla.
Tällä hetkellä on 4 yöbussiin lähtijää. Ihan pian on riittävästi, että tämä toteutuu. Homma menisi jotenkin näin:
Huomenna ennen lähtöä tasataan kulut, siirto.fi toimii Nordean, OPn ja S-Pankin käyttäjillä (kunhan vaan ottaa sen käyttöön), jolloin raha siirtyy välittömästi.
Mobilepay:n latasin kanssa, se toimii kaikkien pankkien kanssa. Sillä rahoja ei saa heti (klo 16:30 jälkeen), mutta varmistuksen maksusta kyllä. Eli voin kerätä rahat ja maksaa samantien bussifirman laskun, siinä osallistujien katsellessa.
Jos/kun bussiin mahtuu ja on tulossa vaikkei ennakkoon maksanutkaan, niin hinta on hieman isompi kuin ennakkoon maksaneilla.
Lopullisen lähtijämäärän mukaan tehdään uusi tasaus niin, että ennalta maksaneiden osuudeksi jää X euroa, ja viime hetken päättäjien Y euroa. Y on 30% enemmän kuin X, jotta rohkaistaan ennakkoon maksamiseen.
Jos tulee keskeytys, niin hän tarjoaa paikkansa vapaaksi jollain some välineellä, #ruska2018 tunnuksella. Jos viime hetken lähtijöitä on enemmän kuin keskeyttäjiä, saa koko summan takaisin - 20%. Jos vähemmän niin ensiksi keskeytyksestä ilmoittaneet joiden tilalle löytyi sijainen saavat omansa -20%, loput saavat viimehetken lähtijöiltä kerätyt ylimääräiset 30% jaettuna tasan, korkeintaan saman kuin edelliset. Olihan monimutkainen kaava, jonka juuri keksin kun tätä naputtelin. :) Voi ehdotella parempaa.
Ja kannattaa harkita perille Kilpisjärvelle ajamista, vaikka ei vastoinkäymisten vuoksi ehtisi virallista mutkittelevaa reittiä pitkin.
Kilpisjärvi ruska-aikaan on näkemisen arvoinen jo sinänsä. Olen siellä kerran pikaisella ruskaretkellä käynyt, mutta siitä on aikaa reilu 30 vuotta.
Olipa monimutkainen kaava, mutta esimerkiksi jos 7 maksaa aluksi 140/nuppi, ja lopulta tulee 4 lisää, niin 7 maksaa lopulta vain 80€ ja 4 jälki-ilmoittautunutta 105€
Omat matkani ovat myös hoidossa. Vuorobussi ja aamun eka juna Rovaniemeltä. 14:45 ma Helsingissä.
Pyörän kuljetus Matkahuollon pakettina on noin 50 euroa. Se on myös vaihtoehto, jos ei tarvitse perillä heti ajaa. Ts. voi lähettää pyörän Kilpisjärveltä kotiin ja pääsee vielä sunnuntain junaan.
anttipietila
13.09.2018, 16.33
Itse olen enemmän huolissani omasta meno- kuin paluumatkasta.
Itse olen enemmän huolissani omasta meno- kuin paluumatkasta.
Jos vaikka Pudasjärven paikkeilla toteaa että aika ei tule riittämään, kun reilu kolmannes on ajettu, niin siitä on vajaa 600 km Kilpisjärvelle suorinta tietä.
Näin tulisi noin 1400 km retki lähes tasamaa reittiä, jossa kuitenkin lopussa pääsee ihailemaan parasta käsivarren ruskaa.
Mä voin hyvin olla yön Rovaniemellä ja paikka ma aamujunassa on varattu.
Ei kurjuutta kummempaa
Grandi66
13.09.2018, 20.59
Seuraan teidän reissua kartalta. Turvallisia kilometrejä. Valitettavasti jäi nyt väliin tämä reissu.
Lähetetty minun K10000 Pro laitteesta Tapatalkilla
Tri.Livingstone
14.09.2018, 10.36
Tuun seuraamaan Ruskaa kartalta myös. Tämä on jotenki jännittävämpi juttu kuin nuo ulkomailla ajettavat....porukkahan ajaa aikanaan varmaan täältä Rollon kautta, eli jos aikataulu passaa, pyrin kyllä olemaan tienposkessa kannustamassa. Menkäähän varovasti.
Seurantasivu ja osallistujalista. https://www.randonneurs.fi/ruska-2018/
Kärki ajanut 19 tuntiin 500 kilsaa, aika tosissaan siellä painellaan. Tuulikin taitaa olla just eikä melkein.
Jami2003
15.09.2018, 17.04
Arvioin että kärki on torstaina Kilpisjärvellä mutta taitaa olla jo keskiviikkona tällä menolla [emoji2]
Haapajärvellä taisi tulla rankka sadekuuro kärkikuskin niskaan.
Haapajärvellä taisi tulla rankka sadekuuro kärkikuskin niskaan.Aika kuuroja näyttäisi tulleen. Oikeastaan ihan hyvä kun on kova myötäinen, ei silti taida olla kauhean kylmä kun etelästä tuulee. Loppuretki näyttääkin ihan rallattelulta. Onkohan toinen ulkomaalainen kärkikahinoissa pudonnut Pyhäsalmen kaivokseen?
^kaivoksesta on kiva ajella ylös, kokemusta on :)
Kolaristakin olisi muuten päässyt junalla sunnuntaina. Joo vähän myöhässä ja oli varmaan tiedossakin.
No nythän on tiukkaa kärjessä, ei taida kolmea kilsaa olla eroa.
Ei montaa tuntia ole nukuttu viime yönä kun ollaan jo 160 kilsaa pitemmällä kuin klo 23 eilen illalla. Taas on toinen kärkipallukka jossain kaivoksessa.
Tri.Livingstone
17.09.2018, 12.47
Höh.Salosen pallukka näyttää olevan 3min. sitten Rovajärven ampuma-alueella. Toivottavasti sielä ei oo ammunnat käynnissä...
Seurantasivulla näyttävät kuskien sijaintipisteet välillä poukkoilevan todella oudosti. Yleensä virhesijainnin pystyy arvaamaan, mutta kartta näyttää varsin sotkuiselta. Osaako joku asiaa tunteva kertoa mistä noita haamusijainteja tulee?
Kärjellä näyttää olevan noin 700 km maaliin reitistä riippuen. Voisin arvata, että Esrangen kolmoskontrollilta useat ajajat ottavat maisemareitin luoteeseen Norjan rannikolle.
Seurantasivulla näyttävät kuskien sijaintipisteet välillä poukkoilevan todella oudosti. Yleensä virhesijainnin pystyy arvaamaan, mutta kartta näyttää varsin sotkuiselta. Osaako joku asiaa tunteva kertoa mistä noita haamusijainteja tulee?
Kärjellä näyttää olevan noin 700 km maaliin reitistä riippuen. Voisin arvata, että Esrangen kolmoskontrollilta useat ajajat ottavat maisemareitin luoteeseen Norjan rannikolle.
Pari kertaa olen käyttänyt tuota appia ja sehän tosiaan toimii puhelimen paikannuksella. Monessa puhelimessa paikannuksen voi tehdä käyttämällä GPS, Wifi ja mobiiliverkkoa. Mikäli GPS ei saa yhteyttä (puhelin esim. laukussa) ja puhelin verkkoa sattuu olemaan huonosti niin paikannus tapahtuu todennäköisesti lähelle jotain tukiasemaa. Toki tuossa on muutakin häikkää kun porukka hyppii johonkin 300 km päähän. Esim. Esa Salosen viivahan on aivan siisti (parissa kohtaa ollut pidempi tauko signaalissa). Eemeli Huhdan viiva pikaisella vilkaisulla vaikutti kohtuu siistiltä myös.
Seuranta on ilmeisesti hyytynyt?
Näin sivusta seuraajana ottaisin kantaa tähän seurantahommeliin. Mun mielestä näiden ultramatkojen seuraaminen perustuun pääasiassa pisteiden seuraamiseen ruudulla. Lisämausteensa antaa osallistujien someviestintä kuvineen mitä voi seurata jos siltä tuntuu. Mutta pääasiana on pisteiden eteneminen ruudulla.
Tämä Ruska-ajo on jo niin massiivisen iso tapahtuma (niin ajallisesti ja myös osallistujiakin on paljon jo mun mielestä näin pitkään ajoon!) niin tähän pitäisi viritellä kyllä joku virallisempi seurantasysteemi. Eli vaikka nyt sama mikä on käytössä about kaikkialla muualla eli tuo SPOT träkkereihin perustava hässäkkä seurantoineen (tai vaikka Garminin InReach sarjan laitteisiin perustuva). Niissä pallurat ei hypi muualle missä niiden pitäisikin olla, sivustot pysyvät päällä 24/7, jne.
Ymmärrän, Mkpaa tehnyt taatusti isosti töitä kaiken tämän nykyisenkin eteen mutta mielestäni voisi laittaa tapahtumalle hinnaksi vaikka 100e tms (vai mitä se maksaa nyt, en tiedä), ja niillä rahoilla sitten vuokrata spotit ja seurantasivuston ylläpito. Ei kait se montaa tonnia maksa tämän tapahtuman ajalta, ja jos kuskeja on parisenkymmentäkin niin varmaan osallistumismaksuilla kattaisi seurannan toteutuksen jo?
Tsemppiä vaan kaikille ajajille!
Istuskelen Esrangessa auringonpaisteessa lyhkäsissä nauttien ilmaisesta kahvista ja kekseistä. En ole saanut roaming dataa toimimaan, mutta täällä on wifi
Ei oo paljon enää, neljännes. Harmi kun et ole saanut pelittämään mutta ongelma taitaa tosiaan kyllä olla jossain muualla kun ei muillakaan tunnu toimivan.
Kännykän selaimella näyttää toimivan mutta läppärillä ja pädillä ei.
Esa S:n kahvikuva näyttääkin olevan Twitterissä. Siellähän on parempi keli kuin täällä etelässä!
Grandi66
19.09.2018, 07.45
Hyvin on kaikki liikkuneet, mitä nyt muutama keskeyttänyt. Itsellä eka kerralla nousi kuume ja tänä vuonna nivus ja flunssa jo ennen starttia. Tiedän hyvinkin tunteen kun joutuu keskeyttää. En vuonna en yritä vaan ajan jotain muuta.
Lähetetty minun K10000 Pro laitteesta Tapatalkilla
Esa S:lla on vielä väli Kilpisjärvi-Hatteng-Kilpisjärvi 150 km maaliin. Iltapäivällä maalissa?
Ykkösfani
19.09.2018, 16.07
Esa S. maalissa - twiitin aika 14:46. Onpa JÄÄTÄVÄ aika, 115h. Isot onnittelut!
Seurantaa jatkan mielenkiinnolla kun kaveri on matkalla. Hienoa reissua tekevät kaikki!
Grandi66
19.09.2018, 16.10
Aika stnan jäätävä suoritus. Itsellä muutama ystävä ja tuttu siellä menossa. Ens viikolla saa sitten tarkemman selostuksen.
Lähetetty minun K10000 Pro laitteesta Tapatalkilla
Peukkua ja vielä matkalla olevillekin (siis kaikille muille).
En yllättynyt mkpaan reitistä.
Saku Korhonen kävi täällä, pääsee hyvässä tuuliraossa käymään Norjassa, eli on illalla maalissa.
Mathias Muller saapui joku aika sitten, hän näkyi harvoin träkkerissä. Saku lienee kohta puoliin täällä. Samoin kun rankkasade.
Mathias Muller saapui joku aika sitten, hän näkyi harvoin träkkerissä. Saku lienee kohta puoliin täällä. Samoin kun rankkasade.Oli sun kannoilla jonnekin Pelloon asti, tunnin päässä tai jotain. Sitten löi lössiksi, tiedä sitten väsähtikö. Voisit kysellä. Oliko muuten kertaakaan sun edellä? Jossain Rukan tienoila olitte käytännössä aivan tasoissa.
Saku Korhonen näyttää seurannan mukaan olevan myös maalissa. Oliko niin, että Esa S:n marginaali seuraavaan oli yli vuorokausi?!
Kyllä täällä maalissa ollaan Mathiaksen kanssa juteltu paljonkin. Tarjosin hänelle oluen heti kun löysin hänet. No hän sitten tarjosi takaisin jne. Ihan tarkkaa maaliintuloaikaa en nyt muista, mutta n. vuorokausi myöhemmin.
Matkan aikana nähtiin vilaukselta muutama kerta. Ekan kerran näin hänen perävalonsa Alavuden tiellä. Hän oli tullut eteeni Kurun suunnalta kun itse tulin Parkanon kautta. En saanut häntä kiinni, valot kaikkosivat vähitellen. Hän oli huomannut myös että häntä seurataan. Kuoleman kylälle saavuin hiukan ennen, kun minulla oli suorempi reitti, mm. 1.5 km soratieoikaisu.
Sitten olin edellä melkein Sallaan asti. Ennen Sallaa odottelin Posiolla, että sadepilvet ehtivät menne edeltä, lähdin sitten niiden perään. Sitten yön pimeydessä ajelun varjopuoli, eli ajoin routamonttuun ja takarengas tyhjeni.
Pilkkopimeässä yksin renkaan vaihto tuntui ainakin tosi hitaalta ja vaikealta. Siinä sattui kaikenlaista hidastusta. Minulla oli yksi patruunakin mukana, mutta se nyt vaan suhisi harakoille jostain syystä. Sitten ensimmäinen pumppauskin suhisi harakoille, kun sielu ruuvautui auki jne.
No hän sai minut kiinni ennen Sallaa. Hänen matkavauhtinsa vaikutti olevan vähän minua nopeampaa, enkä lähtenyt kisaamaan vaan ajoin omaa vauhtiani. Maalissa selvisi, että hän oli 2014 TCR kisan 5.
Sallatunturin päälle pyörää työntäessäni hän tuli alaspäin, taluttaen myös. Minä tulin alas toista reittiä vähän loivempaa traktoriuran tapaista, jota nippa nappa pääsi ajamaan, jarrut melkein pohjassa suurimman osaa matkasta.
Sitten pääsin edelle kun hän pisti nukkumaan mutta minä en :)
Nukuin vain aamulla ja päivällä hiukan ruokailujen jälkeen pienet unet, eli tuossa vaiheessa pääsin takaisin johtoon. Vaika en siihen pyrkinyt, noudatin vaan ennakkosuunnitelmaa, mm. parin ennalta varatun yöpaikan varaan rakennetun.
Sitten Ruotsissa pakkasaamuna Mathias heitti pyyhkeen kehään, vedoten mm. liian vähäiseen vaatetukseen. Pohjolan olot pääsivät yllättämään saksalaisen. Esrangesta palatessani ajettiin vastakkain, jolloin meidän ero oli jo n. 170 km. Hän pysähtyi jutellakseen, mutta minä en :) Huikkasin vaan että sori on kiire. Olin laskeskellut että kun 130 km päässä oleva huoltoasema menee kiinni klo 22 pitää mennä mahdollisimman nopeaa että ehtii. No olin siellä 3 minuuttia etuajassa. Jos olisin tästä myöhästynyt, niin loppu olisi ollut vähän hitaampi, joku plan b olisi tarvinnut kehitellä.
Ja loppupuoliskon ajelin ilman mittaria, kun Lidlistä hommaamani halpismittari ei kestänyt vesisadetta. Ajatuksena oli, että se olisi mittari josta näkisi matkaa ja aikaa ja nopeuksia, jopa lämpötilaa, eikä tarvitsisi latailla matkan aikana. Se toimikin hyvin niin kauan kunnes näyttö alkoi vähitellen menemään siihen kuntoon, ettei sitä ainakaan vauhdissa nähnyt.
Eli tuollaiset kelloa vastaan ajetut pikataipaleet oli mielenkiintoisia, kun ajon aikana ei tiennyt kuinka homma etenee.
Navikointi ja reitin tallennus hoitui hyvin kännykällä, joka oli pikkulaukussa vaakaputken päällä piilossa mm. vesisateelta. Alkumatkasta käytin korvanappia, josta kuuli hyvin ohjeet mihin mennään. Lopussa oli niin vähän navikoitavaa, että kuuntelin ne vähät ohjeet sieltä laukun läpi, en viitsinut korvanappia viritellä.
Mutta matkan tai ajan nähdäkseen piti kännykkä kaivaa esiin. Onnistui ajaessakin, mutta siinä oli riskinsä että pudottaa sen.
Sitten ihan lopussa unohdin kännykän latauksen. Viimeinen mäki jäi tallettamatta. Sattui vielä hirveä vastatuuli Skibottenin mäkeen, ja tuntui välillä, että kävellen pääsisi nopeammin. Kokeilinkin sitä pienen matkan, mutta kun ei ollut mittaria, niin ei voinut olla varma kumpi oli nopeampaa. No pitkää matkaa ei maantieklosseilla voisi kävelläkkään, jos meinaisi niillä ajaakin vielä. Sallalle kiivetessä otin kengät pois, ja sukatkin, koska oli vaan yhdet mukana. Mathias tuli vastaan sulkasiltaan, hänellä oli ihan sattumalta mukana juuri sopivat "jarrusukat" tuohon tarkoitukseen. No mutta sujui se paljain jaloinkin, varsinkin kun pääsin ajamalla alas, varmastikin ainoana porukasta. Maastopyöräilytaidoistakaan ei ollut haittaa.
Peukkua raportille. Toi Lidin mittari muuten saattaa elpyä, mullakin pari kertaa kuollut mutta on kyllä herännyt henkiin.
Huimaa. Hattua nostan kaiklle osallistuneille.
Toinen ruska ajettu ja suuret kiitokset taas Mikolle joka oli tehnyt hienon reitin. Sitä ei aina tajua kuinka paljon mies uhraa aikaa lempiharrastukselle. Oma suorituksen meni ilman suurempia haavereita. En ollut tehnyt muuta etukäteis valmistelua kuin että reitti oli selvillä. Lähdin periaatteella alussa enemmän ja loppua kohti aikataulun puitteissa herkistelyä ja nauttimista pyöräilystä. Ensimmäisen yön yli ajoa ja kuoleman 1 kontrollin jälkeen kivijärvelle nukkumaan jo klo19. Aamulla normi lähtö klo 05 kohti leistijärveä jossa ajattelin saavani aamiaista mutta tiedoksi sununtai aamulla siellä ei saa muuta kuin hengenravintoa sillä kauppa aukeaa vasta klo 12. Nooh kauppa on varmaan auki kirvesniemellä mutta ei. Haapajärvellä sain viimein aamupalaa klo 11.00. Sieltä Kärsämäen kautta Puolankaan. Puolankaan savuin juuri ennen kuin sade alkoi ja pääsin pororajan motellin lakanoiden väliin jo klo 20. Puolangasta alkoi sitten seuraavana aamuna ns pakollinen reitti kohti sallaa. Aamiainen oli taas jäänyt syömättä mutta juuri oikeaan aikaan oikeassa paikassa eli tulilinja (tulitauko) baari klo 08 ja aamiainen. Voimien keräystä ja iso syötteen ja pikku syötteen huiputukset. Syötteeltä kohti posiota alkoi sitten Suomen oma "Rollercoaster " ajoin saman reitin jo viime vuonna mutta aina se vaan jaksaa yllättää.posiolla S marketin play kaakao ja loppu herkuttelu kohti sallaa ja mökkiä. Huiputuksen jätin aamuun jotta maisemat olisi nähtävissä muutta eihän sieltä mitään nähnyt sumun takia. Myöhäinen lähtö aamiaisen ja huiputuksen jälkeen Kemijärvelle rovaniemen kautta kohti raanujärven laavua. Siellä upeiden revontulien alla tuli mieleen laulun sanat. Lapin luonto luo outoa taikaa se on kaunis ja ihmeellinen. 5.30. Herätys ja pakkas aamun saatamana kohti pelloa ja ystävällisen palvelun k markettiin.Aamun outo pyöräilijä sai henkilökunnalta kahvit ja viinerit. Ruotsin raja joen ylitys ja kohti pajalaa. Pajalasta olisi enään 180km kiirunaan. Jokea seuraten ja ihmetellessä Ruotsin maisemia. Pizza tauko ennen kiirunaa. Swappavaaran kohdalla alkoi satamaan ja minun oli löydettävä kuiva paikka nukkua. Näin keskellä peltoa n 2m x 2m pienen kojun. Eikun sinne pitkin heinäpeltoa. Ovikin aukesi ja totesin että ovea ei varmaan ollut aukaisstu 1800 luvun jälkeen. Siellä oli kuitenkin kuiva lattia ja tod vanhat hevos ahjot ja länget. Kauhujen yön jälkeen herätys ja esrangeen kovassa sateessa. Kiirunassa päätin vielä 100km ja abiskoon hostelliin. Varastojen räydennys Abiskon karkkiparatiisissa ja nukkumaan. Enään jäljellä 217km ja vuorten ylitys kohti narviikkia. Maisemat ovat todella upeat kuningas Olavin tiellä ja jos mahdollista se kannattaa ylittää päivän valossa. E6 pitkin sitten kohti E8 ja kilpisjärveä . Norjan ylämäet olivat taas eeppisiä 50km nousua 50m laskua. E6 suuret ja modernit kaupungit olivat yllätys ja kannnatti mennä sitä kautta. Vielä oli pieni yöpyminen skibottenin leirintäalueella ennenkuin saavuin maaliin Mauri myrskyn saattelemana . Matkaa kertyi 2040km pyörä kesti kuin kestikin vaikka takavanne hajotti pinnan ja rattaista kuului meteliä. Garmin 1030 pelasi kuin unelma eikä 1000 vara laitetta täytynyt avata. Hieno ja sateinen mutta samalla unohtumaton kokemus joka antaa taas voimia jaksaa vuoden kohti seuraavaa ruskaa varten. Arto.Sundström kuittaa.
Grandi66
23.09.2018, 11.24
Onnittelut kaikille, myös keskeyttäneille.
Lähetetty minun K10000 Pro laitteesta Tapatalkilla
nikobiker
23.09.2018, 15.51
Täältä myös onnittelut kaikille! Huikeita kuskeja olette!
Tapahtuman seurantaan jäi koukkuun. Tässä seuratessa mieli myös kypsyi siihen, että jos vaan kinttu on kunnossa vuoden päästä, niin aion itsekin osallistua.
Keskeytin, Shermer's neck.
0
Lähdin reissuun perjantaina aamuyöllä. Tein työpäivän Helsingissä, mistä junalla Turkuun. Turussa minulle tyypillistä sähläystä tavaroiden kanssa, mutta kerrankin ei kiirettä.
1
Startista lähdin menemään omia polkujani, tarkoituksena saada valokuva: https://twitter.com/pompost/status/1040654503354269704
Huittisten ABC sulkee puoliltaöin, mistä oli kokemusta jo kesäkuun Helsinki-Satakunta-Helsingistä. Tienpinta oli välillä tosi kehno, olisi pitänyt valita kantatie sivutien sijaan heti alusta alkaen. Illan hienoin hetki oli teini hinaamassa mopoa pyörällä Aurassa. Viime minuuteilla ABC:lle, munkkikahvit pihalla.
Seuraava pysähdys ABC Kolmenkulma Nokialla. Yllätyin, miten moni lähti pohjoiseen kohti kolmostietä. Evästauon jälkeen kohti Kurua. Tässä vaiheessa jo hiukan poikkesin alkuperäisestä reitistä, mutten muistanut, millainen temppurata on päästä Ylöjärvellä maantien yli. Uutta Kuruntietä Kuruun, mistä piti hankkia toinen aamiainen. Kauppa olikin kiinni, olin katsonut arkipäivän aukioloajat ja nyt elettiin lauantaita. Ensimmäinen kotitehtävämoka. Sade alkoi Kurussa.
Kurusta Alavudelle. Tilasin pastan ABC:ltä, Pietilän Antti näkyi menneen pizzalle. Syömiseen meni yli tunti, enkä älynnyt hoitaa muuta huoltoa ruokaa odottaessa. Alavudella en oikein osannut pyörällä ABC:lle enkä pois, mutta se ei kokonaisuuteen vaikuttanut.
Alavudelta Kuolemaan, suunnitelman mukaan, lyhyesti ostoksille (kengännauhat varaosaksi ja pyykkinaruksi, foliovuokia ruuan lämmitykseen). Kuolemasta pienen soratiepiston kautta koukaten Möttöseen. Soratie oli varmaan ihan hyvä kokeilla päiväsaikaan ja virkeänä, mutta olisi voinut jäädä kokeilemattakin. Vähän Möttösen jälkeen käännyin Salamajärven kansallispuiston läpäisevälle soratielle, tarkoituksena yöpyä Koirasalmen laavulla. Tämä soratie oli kehno, bonuksena vastaan ajoi puuauto.
Laavulla oli pari muuta seuruetta. Vähän turinointia, ruokailu, vaatteiden kuivattelua nuotiolla, unta.
2
Aikainen herätys. Tie länteen oli paljon parempi kuin tullessa, mutta reippaaseen pimeässä ajamiseen ei GG-rutiini ja rohkeus riittäneet. Ok suoritus silti, hyvä yöpaikka huomioiden varsin ripeä reitti harvan tieverkon alueella. Lestijärven ohitin etelän puolelta soratietä. Keski-Pohjanmaan Elyn osuus oli paikoin kelirikkoista, mutta täysin ajettavaa. Pohjois-Pohjanmaan puoleinen osuus oli sorastettu kamalaksi.
Aamupuuron söin Haapajärven ABC:llä. Muitakin tuli ja meni. Alkoi tulla selvästi kiire Syötteelle yöksi, eli vauhtia masiinaan ja turhat tauot pois. Piippolan Vaarintalolle ehdin hymähtää. Tästä alkoi vaaramaisema. Petollisia, loivia nousuja, joiden töyräitä erehtyi luulemaan alkaviksi alamäiksi. Lannistus jatkui, kunnes alamäki alkoi. Tauko Vaalan ABC:llä, niin lyhyt kuin suinkin, muttei kovin lyhyt.
Puolangalla suoraan parkourille, kylä ohittaen. Hyvää tietä, hienoja maisemia, vähän liikennettä. Sade alkoi pitkässä alamäessä niin, etten tohtinut pysähtyä keskelle pukemaan sadevarusteita ja kastuin osittain ennen alas pääsyä. Tuli-Tauon kohdalle päästyäni se oli jo kiinni. Kaatosateessa parkouria edeten, kunnes hotellista soitettiin, olenko tulossa. Sovittiin late checkin, respan tyyyppi totesi, että "enää ei ole niin tulenpalava kiire" ja kroppa luovutti. Viimeiset 30 km pääsin ehkä puolta siitä vauhdista kuin edelliset 150. Liki kaikki hätävaraeväs paloi tähän tempoon. Polkien ylös Iso-Syötteelle. Saku oli ylhäällä, ilman huonevarausta. Minä menin huoneeseen, pesin likaisimmat vaatteet ja kävin nukkumaan. Check-in-paperien mukana oli mahtavat terveiset respasta, kiitos niistä.
3
Herätys aikaisin, liian aikaisin. Respa ei auennutkaan ennen aamupalaa, jotta olisin voinut hoitaa maksun pois ajoissa. Aamupalan alkua odottaessa varustehuoltoa ja pakkailua. Kunnon aamupala, kaikkea mahdollista, hiukan yli tunnin ajan. Tässä vaiheessa Syötteen alueella taisi olla kymmenkunta kuskia yhtaikaa. Aamupalan jälkeen pyörän pesu, ketjujen rasvaus, renkaiden pumppaus. Bike Hotel Concept osoitti voimansa.
Pikku-Syötteen mäen Loppukiri-teksti herätti hilpeyttä. Enää 1200 maaliin. Huiputuksen jälkeen Syötekylän kaupasta evästä matkalle ja tulevaan yöhön. Lyhyt stoppi Posion Seolla, Arto ja Mikko samaan aikaan Posiolla.
Posiolta parkouria eteenpäin. Takavaihtaja alkoi oirehtia, ei vaihtanut pienimmälle rattaalle eikä muutenkaan ihan luotettavasti. Käylästä noustessa takavaihtaja heitti ketjun ulkopuolelta yli pahan äänen kera, muttei hajonnut tai hajottanut mitään. Mikko ohitti vähän parkourin soratiepätkän jälkeen, sitten mentiin omaa tahtiamme vähän vuoron perään Sallaan niin, että oltiin tunturikylässä yhtaikaa. Revontulia näkyi vähän ennen Sallaa muttei enää perillä. Minä lähdin kiipeämään huipulle, perillä yhdeltätoista illalla. Yöksi Mikaelin kanssa samaan kotaan lammen rannalle.
4
Aamutoimet olivat jälleen tosi hitaat. Ajo kuitenkin käynnistyi ihan reippaasti Sallan kirkonkylälle asti mukavassa myötätuulessa, mutta sieltä käännytiin vastatuuleen ja vauhti hidastui. Syötekylästä ostetut eväät eivät riittäneet alkuunkaan, joten piti pitää ylimääräinen stoppi Joutsijärvellä. Kahvi, munkki, puuro yhteensä 2 euroa. Niiden voimin kohti Kemijärveä.
Kemijärvellä kehno ABC-lounas. Melkein jo iloitsin hyvästä valtatienvarren pyörätiestä, mutta temppuradaksihan sekin lopulta meni. Rovajärven ampuma-alueen läpi vastatuulessa. Lieviä inttimuistumia. Lippiksen lippa lävähti silmille rekan ohittaessa, Yehuda Moon -tyyliin. Käänsin lipan taakse.
Arto oli yllättäen Vikajärven kaupalla. Luulin hänen menneen menojaan. Niska alkoi väsähtää. Vikajärven ja napapiirin välillä rekka ohitti niin täpärästi, etten ole koskaan pelännyt henkeni puolesta noin. Meni pitkään ennen kuin pystyin jatkamaan matkaa.
Hermostuksissa lievää harhailua Rovaniemellä. Mäkkäristä juustopurilaisia (osa taskuun), pirtelöä, limsaa. Kauheat jonot. Soitin majapaikkaan, koska myöhästyminen oli todennäköistä.
Tauon jälkeen taas kovaa vauhtia pohjoiseen, kun tuli myötätuuli. Länteen kääntymisen jälkeen, sivutuuleen, ei päässyt yhtä kovaa. Viimeiset parikymmentä kilometriä ennen Pelloa todella väsynyttä. Fiksumpaa olisi ollut perua majoitus ja yöpyä ulkona kuin yrittää puskea väsyneenä kylmässä. Jossain vaiheessa tajusin ottaa hiestä märän lippiksen pois niskaa kiusaamasta. Viimeinen ylämäki piti osittain taluttaa.
Ruotsin puolelle pelloon yöksi. Yöpaikan maksukorttipääte rikki. Samaan aikaan ovelle Pietilä, nukuttiin samassa huoneessa.
5
Ripeä aamupala, poikkeuksellisen ripeät aamutoimet. Korttipääte ei vieläkään toiminut. Eteenpäin maksamatta, "kyllä asiat järjestyy".
Shermer's kummitteli jo mielessä. Kuitenkin aamulla niska tuntui ja näytti peilissä hyvältä.
Kuuraa maassa. Lippis vaihtui kypärämyssyyn. Jossain vaiheessa älysin ajoasennossa outoa. Ilmeisesti satulalaukku oli hivuttanut satulaa taaksepäin pari senttiä. Ei ihme, että ei ajoasento pysynyt koossa. Arto ohitti taas.
Pajalaan tullessa ensin kaupasta evästä, sitten apteekista lämpötyyny ja lopuksi pankkiin asioimaan. Kypärämyssyn riisuminen pankin eteisessä ei ollut fiksuin veto, hoksasin jälkikäteen. Maksuasia ei ratkennut, mutta aikaa paloi.
Lopulta hitaasti liikkeelle. Sade alkoi taas. Odottamani nousu kohti Kiirunan ylänköjä ei ollut yhtään niin paha kuin pelkäsin.
Junosuannossa jutustelua paikalle osuneen herran kanssa, oli jutellut edellä kulkeneiden kanssa Vittangissa. Kauppareissu, eväiden syöntiä. Sovin late check-inin Kiirunan retkeilymajaan.
Jossain pikkukylässä Junosuannon jälkeen väistin ohittavaa rekkaa pientareelle. Eturenkaaseen tuli pienen pieni snakebite, joka realisoitui vasta myöhemmin keskellä jänkää. Renkaanvaihto sateessa, klassiset venttiilinsielun kanssa taistelut.
Sumu nousi. Niskajumi muuttui hartiasäryksi. Masugnsbyssä lyhyet unet sateensuojassa, tavoitteena yhä ehtiä Kiirunaan aamiaisen kautta vuoteeseen.
6
Yllättävän laadukkaat unet. Pyörä ei enää kuitenkaan kulkenut. Vittangiin päästyäni laskin, etten tällä tai oletettavasti hidastuvalla tahdilla enää mitenkään ehtisi ajoissa maaliin mitään reittiä. Keskeytyspäätös, oikaisu Kilpisjärveä kohti, CP3 ohittaen.
Kaikki palvelut Vittangissa kiinni. OKQ8:n työntekijä tuli pahasti myöhässä töihin. Pihalla oli fikapaus-mainos, mutta sisällä ei tuolin tuolia. Kauppaan heti aukeamisaikaan kahdeksalta, evästä. Odottelua, että ravintola aukeaisi ja pääsisi syömään ja pitämään sadetta. Bussiaikataulujen tarkistus: pyörällä ei juuri häviäisi aikataulussa, ja kuitenkin pitäisi olla yötä ennen Kilpisjärveä, koska Suomen ja Ruotsin Karesuvannon ainoiden bussivuorojen aikataulut eivät tarjonneet vaihtomahdollisuutta.
Kyllästys iski. Ennemmin sateessa eteenpäin kuin paikallaan. 16 kilometrin päässä oli levähdysalueella kaminallinen mökki. Sisään, tulet kaminaan, eväitä syöden, sadetta pitäen ja vaatteita kuivatellen. Sateen tauottua liikkeelle. Eemeli samaan aikaan kohdalla, Pedro ohitti hiukan myöhemmin. Nopea evästauko Övre Sopperossa. Pysyin juuri ukkosrintaman takana, rakeita oli tiellä muttei taivaalla.Viimeisellä huilitauolla juuri ennen Ruotsin Karesuandoa vielä yksi rengasrikko, syytä ei löytynyt. Kaupasta evästä, Suomen puolelle, hitaasti nitkuttaen mMrkkinakosken laavulle yöksi.
7
Hyvät, pitkät unet. Enää ei ollut peiliä, mihin katsoa aamulla, luultavasti hyvä niin. Virta loppu elektroniikasta, viimeiset mehut piti säästää todelliseen hätään.
Todella, todella hidasta etenemistä. Lopultakin perille. Näytin kuulemma tosi pahalta. Peiliin kurkkaamisen jälkeen uskoin. Suihkuun, ruoto suoraksi, syömään.
Kilometrejä näytti kertyvän 1984, kun laski Stravat yhteen:
https://www.strava.com/activities/1859753701
https://www.strava.com/activities/1859758743
https://www.strava.com/activities/1859762708
Lopusta jäi 41 km tallentumatta, kun puhelimesta loppui akku. Lasku Sallatunturin päältä takakautta jäi tallentumatta, n. 6 km.
Suunnitelma oli hiukan lyhyempi, mutta jätin alussa yhden soratieoikaisun pois, samoin Esrangen paluun vaihdoin 33 km pidempään asvalttivaihtoehtoon, kun olin käyttänyt molemmat varasisurini, eli seuraava rengasrikko olisi ollut hitaampi paikkaushommien vuoksi.
Aika antaa taas palautetta, niin seuraajien kuin osallistujien. Aihe on vapaa. https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdD9BKnKZQjiinI6lesJvZNryt3n0XL0542fBZaSRWD t0Sphw/viewform
Tri.Livingstone
24.09.2018, 10.04
Pistäkääpä lisää raportteja, näitä on mukava lukea. Tulee tunne kuin ois itekki sielä tienpäällä...ehkäpä joskus...
anttipietila
24.09.2018, 17.34
Omia mietteitäni, kaikki virheet ja epätarkkuudet ovat täysin omien hatarien muistojen syytä.
Ajoaika 95 h, kokonaisaika 165 h taikka 6 vrk 21 h. Matkaa Garmin 1000 mukaan 2038 km, energiaa kului ajamiseen reilut 38 000 kcal, keskiteho 110 W, normalisoitu teho 142 W. Kävelyvauhtia ja -tehoilla alusta loppuun. Korkeuden lisäystä reilut 12000 m.
Varusteet: Pyörä Specialized Roubaix, 25 mm renkaat, Carradicen satulalaukku, Apiduran tankolaukut 10 ja 20 l, runkolaukku ja vielä pieni etulaukku. Mukana kulki majoitukseen teltta Tarptentin protrail, makuupussi Rab Neutrino 200, puhallettava makuualusta. Muuten sitten normaalihkoja pyöräilyvaatteita ja vastaavaa. Makuupussin mukavuuslämmöksi luvattu 3.5 astetta piti aika hyvin paikkansa, kylmempinä öinä oli epämukava.
Alkuetappi, Turku-Kuolema Säkylän, Kiikoisten, Parkanon kautta, 430 km. Ennen ja jälkeen Kuolemaa muutaman kilometrin hiekkatiepätkät, yöpyminen B&B Wanha Meijeri Räyrinki. Aikomus eli hieno suunnitelma oli ajaa vähän pitemmälle ja yöpyä teltassa mutta Räyringin Salen parkkiksella puhuivat että hallayö tulossa ja muutenkin oli vaatteet sateesta läpimärät, kohdalle sattunut B&B kyltti sai suunnitelmat muuttumaan. Tämä olikin mukava paikka, muuten tyhjä paitsi toinenkin Ruska ajaja yöpymässä. Aamupala oli varsinainen buffetti ja kun tajusin vielä kehua vähän sain tehdä kunnon matkaeväät tien päälle.
Toinen päivä meni mukavasti myötätuulessa tasaisia teitä, ennen Kärsämäkeä pelloilta lähti juuri varmaan satoja kurkia termiikkien avulla, helpolta näytti kun siipeä heilauttamatta olivat äkkiä satoja metrejä korkeammalla. Maan pinnalla vuorossa oli Juustoportin buffettilounas, Iida ja Mikko M osuivat paikalle samaan aikaan. Täältä matka jatkui Piippola-Vaala Puolankaan ja virallisen parkourin alkuun. Heti Puolangan jälkeen alkoi kunnon sadekuurot, Tulitauko oli kiinni, Iso-Syötteelle asti ei voimat riittäneet, teltta tien poskeen yöllä kahden maissa. 400 / 830 km.
Kolmas päivä, Aamulla autoliikenne herätti seitsemän jälkeen, Syötteelle yhdeksän maissa ja Hotellin aamupalalle. Syötteen jälkeen kohti Posiota, ylös alas, ylös alas, matka ei kovin hyvin edennyt. Posiolla huoltoaseman Pizzalle, ei ihan osunut reitille mutta Positio on. Sallaa kohti ajettaessa ilma taas kylmeni, sormet ainakin kohmettui, niinpä Sallasta mökki ja heti nukkumaan. 230/1060 km.
Neljäs päivä, heti aamusta Sallatunturille, mäki ylös ja alas pyörää taluttaen, ja aamukahdeksalta aamiaiselle. Sieltä sitten kohti Sallaa ja Kemijärveä, sen verran sukuhistoriaa tähän väliin että isoisän kulkureitti Satakuntalaispataljoonan mukana Talvisodassa alkoi Kiikoisten suunnalta ja vei Sallaan useammaksi viikoksi, sijoitusalue taisi kuitenkin olla vähän tätä Kemijärven tietä pohjoisempana. Kahteen kertaan kuitenkin reitit leikkasi. Täältä pataljoona siirrettiin Sallan tilanteen vakauduttua Viipurinlahdelle, oma tie vei Rovaniemelle ja Pelloon Ruotsin puolelle. Puolen yön maissa alkoi taas tuntua että on kylmä yö tulossa, tien poskessa oli joku majatalon tapainen ja Pompo oli tehnyt saman havainnon, tänne yöksi. 270/1337 km.
Viides päivä, aamusta liikkeelle ja kohti Vittankia, tie nousi jatkuvasti mutta hyvin loivasti, vastaan tuli malmilastissa olevia rekkoja ja ohi meni sorarekkoja Kiirunan suuntaan, mutta kun muuta liikennettä ei juuri ollut niin suht koht helppo osuus ajella. Vittangissa satoi taas, kylän pizzeriassa pari muuta Ruska ajajaa, pizzan jälkeen kohti Kiirunaa. Kiirunan liepeillä varmaan Ruskan epämiellyttävin osuus, vilkasliikenteinen keskeltä aidattu kolmikaistainen tie missä yksikaistaiset osuudet olemattomilla pientareilla. No, sekin loppui aikanaan, Esrangen tiellä tuli muutama ajaja taas vastaan, teltta heti kontrollipisteen katveeseen ja muutama tunti unta. 270/1610 km.
Kuudes päivä, maisemien puolesta varmaan retken paras osuus, malmiradan liikennettä sai seurata vierestä. Kiirunasta Torniojärven rantaan ja Riksgränsenille, sitten tunturisolien yli Norjan puolelle missä solat jatkuivat kunnes lasku Jäämeren rannalle vähän Narvikin pohjoispuolelle. Alkumatkasta myötätuulta, mutta tunturisolissa tuuli puhalsi todella voimakkaasti sivulta ja vastaan, tosissaan sai kallistella ettei painunut pientareesta yli ja vääntää että eteenpäinkin liikkui. Norjan puolella Brejvikin jälkeen kunnon serpentiinit, 4 km keskimäärin 7%, ei kait se levänneenä ja tyhjällä pyörällä miltään tuntuisi mutta nyt oli vähän niin kuin päinvastainen tilanne. Vettä satoi tietty myös, rekkaliikenne vilkasta, ei muuta kuin jollekin niin sanotulle leirintäalueelle, heinäpellolta enemmän näytti mutta teltta sinne ja nukkumaan. 260/1870 km.
Seitsemäs päivä alkoi aikaisin. Yöllä tuuli voimistui, jossain vaiheessa tuuli puhalsi kiiloja irti tai ainakin tukisalon nurin, pienen ihmettelyn, teltan siirron ja uudelleenpystytyksen jälkeen tilanne pysyi samana eli kiilat irtoili ja teltta epämääräisenä lepattavana myttynä. Ei sitten muuta kuin kamat kokoon ja tien päälle kolmen aikaan aamuyöstä. Nyt ei rekka- eikä muutakaan liikennettä enää ollut, ei ollut myöskään auki olevia palveluita muutamaan tuntiin. Tiet oli kuitenkin jo profiililtaan tasaisia, kilometrejä sentään kertyi. Jossain vaiheessa olin jo yllättäen jonkun vuonon rannalla taas ja nousu kohti Kilpisjärveä alkoi. Norjan puolen tie suht koht leveä, liikennettä ei kovin paljoa, ja aurinko paistoi niin ihan miellyttävä ajopäivä tästä tuli aamun olosuhteet huomioon ottaen. Maalissa ennen viittä, rantasaunaan ja syömään. 170/2038 km.
Muita hajanaisia ajatuksia:
Ruska sopii hyvin TMT spesialisteille. Pysähdy pizzalle, muut menee ohi. Pysähdy ottamaan valokuva, muut menee ohi. Katso tilannetta träkkeristä, muut ovat menneet ohi eri reittiä. Mene nukkumaan, muut ajavat ja menevät ohi. Vastatuulta; toisilla on tempotangot ja menevät ohi. Nousu tuntureille: muut ajavat nousut tietysti nopeammin ja menevät ohi.
Sormista tunto kateissa, kait se taas joskus palaa.
Uudet Assosin shortsit oli hyvät, persaukiset ajaa muilla.
Paluumatka järjestyi lauantaina; Bussi Kilpisjärvi-Muonio, tällä etapilla ylimääräinen bussinvaihto kun ensimmäinen hajosi ennen Kaaresuvantoa. Vastaantuleva Rovaniemen vuoro kääntyi sitten takaisin kohti Rovaniemeä. Muoniossa toinen vaihto Kolariin, pikkubussi missä peräkärry, pyörä meni ns heittämällä tähänkin. Kolarista yöjuna Helsinkiin.
Joo toi Antin telttailu oli niin paljon ihailtavaa esimerkkiä että tulipa tänään tehtyä telttakaupat. Telttailussa matkan varella on se hyöty että voi yöpyä juuri silloin kun hyvältä tuntuu eikä tarvii varailla paikkoja ja kiiruhtaa että respa olisi auki. Tosin mun skibottenin leirialueen mökin varaus oli helppo. Respa ovella oli numero johon soitin. Kaveri sanoi olen 3 h päässä kylillä ota mökki ja laita rahaa pöytäliinan alle kun lähdet. Ovet mökkeihin oli auki ja avain oli mökissä.
Antin kommentti TMT:stä tarkoittanee sitä, että jos on tottunut TMT-häviöihin niin kannattaa ilman muuta lähteä Ruskaan mukaan, koska se on tuttua ja turvallista.
Mun tarinat voi löytää täältä (https://kahdellarenkaalla.blogspot.com/2018/09/ruska2018-varusteista.html). Tarinaa kertyy vähän pitemmän kaavan mukaan pikkuhiljaa. 2 osaa valmis.
Omat kuvat reissulta. https://www.flickr.com/photos/mkpaa/albums/72157701469566654
https://farm2.staticflickr.com/1963/44185657544_4ac96718ae_c.jpg (https://flic.kr/p/2ajx3zN)
Tri.Livingstone
26.09.2018, 08.35
Hienoja kuvia Mäkipäällä. Kyllä ruska on hienoa aikaa.
anttipietila
26.09.2018, 12.16
Tässä oma kuvapläjäys (https://photos.app.goo.gl/MdRV8aHsNytdFR2F6).
Näin paluubussissa paljon enemmän poroja kuin pyöräilyn aikana. Oikeastaan ainoat suuremmat määrät olivat mennessä lähellä Kolaria.
Minäkin olin hyvin lähellä kolaria poron kanssa. Posion jälkeen oli pitkä alamäki ja aloin katselemaan mittarista vauhdin kiihtymistä. Totesin, ettei 60 km/h rajapyykki ylity ja nostin pään ylös. Muutaman kymmenen metrin päässä, keskellä tietä seisoi poro tuijottaen minua. Onnekseni tiessä oli samalla kohdalla levike ja sain kurvattua sen kautta herra Petterin ohitse. Sekunti kauemmin mittarin ihailua olisi todennäköisesti johtanut molempien kannalta kehnoon lopputulokseen. Sain hyvän muistutuksen ja loppureissulla katse pysyi paremmin eteenpäin.
Ruska2018 (ikäänkuin) GCN:ssä ! Jakso 298, kohdasta 21:55 alkaen. Hack ! Hienoa Iida :).
Ruskaraportti, osa 1/3
Aloituksena fb päivitys:
Meinas tyssätä ennen starttia, kun meinasin myöhästyä junasta. Vaimon kyydillä ja hyvissä ajoin liikkeellä, mutta sitten liikenne stoppiin rantatunnelissa. Eikun peruuttelemaan, minä toimin liikenteenohjaajana että se onnistuisi. Sitten ruuhkassa kaupungin läpi, loppumatka fillarilla ajaen. Juna seisoi laiturilla ovet kiinni, minä yritin auki, samoin sisältä yritettiin. Nojailin siinä junan oveen, niin ei pääse liikkeelle :):) Lopulta konnari huikkas että tuu nyt sitten :) Huh helpotus.
Tämä siis Tampereella. Olisin ehtinyt seuraavallakin junalla starttiin, mutta oli mukava kaikessa rauhassa odotella starttia Rantakertussa, ja samalla viritellä paluukuljetusta, eli ns. Ruskabussi diiliä. Meinasi olla vaikeata saada riittävästi porukkaa tilausajoon, joka lähtisi heti määräajan umpeuduttua ja loppubileiden jälkeen kohti Rovaniemeä, jolloin ehtii su illaksi kotiin.
Mutta saatiin kuitenkin 7, eli riittävästi pikkubussiin. Ja kaikki 7 ajoivat Kilpisjärvelle, eli siinäkin mielessä kannatti osallistua diiliin. Yksi tuli vielä mukaan sitten viimetingassa.
Startti myöhästyi taas muutaman minuutin, tällä kertaa innokkaiden kuvaussessioiden vuoksi. Turussa en ole paljon ajellut, niinpä olin katsonut melko tarkkaan ulospääsyreittiä, ettei tarvitsisi kovin paljon liikennevaloissa seistä, se kun tuntuu alussa turhauttavalta, kun ei lepotaukojakaan heti kaivannut. Heti meinasi joutua laivaltatulijoinen ruuhkaan, mutta ehdin livahtaa melko nopeasti joukkoon. Alkuun ajelin Akkolan perässä, hän kun on ruokalähettinä tottunut suhaamaan kaupungissa, mutta ei vissiin Turussa kuitenkaan. Sopivasti välillä pyörätietä oikealle kääntymiset, ajotielle ennen vasemmalle kääntymisiä, kunnes yhdessä risteyksessä minä käännyin vasemmalle ja Akkola jatkoi suoraan.
Seuraavan kerran näin muita osallistujia Aurassa. Mentiin hiukan eri reittejä siitä läpi, minä tietysti lyhyempää :). Vähän sen jälkeen Ainasoja pyyhälsi ohi, ja perävalo katosi pikkuhiljaa horisonttiin. Huittisten ABC:n ohitin pysähtymättä, eihän siinä vaiheessa ollut vielä satastakaan ajettu. Kuvista päätellen siellä oli ollut hetki myöhemmin kova ruuhka. Parkanon Shell oli minun eka pysähdys, n. 207 km, 3:30 aamuyöstä.
Kihniön kohdilla arvoin, menenkö suunniteltua oikoreittiä sittenkään. Alkumatka oli ollut vauhdikas myötätuulen vuoksi, ja olikin vielä täysin pimeää. Olin käynyt harjoittelulenkillä ajamassa tuon oikaisun, joka oli enimmäkseen pientä asvalttitietä ja 8 km soraa, ja oikaisi 11 km. Muistelin että se asvalttikin oli melko reikäistä ja röpyliäistä, eikä aamuyön liikenteen takiakaan ole tarvetta hakea nyt penempää tietä. Päädyin siis kiertotielle, jossa hyväkuntoinen rullaava asvaltti. Ajallisesti menivät todennäköisesti samaan.
Isompaa tietä tulin ensin Kurusta tulevaan risteyksen ohi ja heti kohta vasemmalle kohti Alavusta. Siinä näin edessäni jonkun takavalon, myöhemmin selvisi, että se oli Mathias Myller, joka oli tullut Kurun kautta ja niukasti edelleni. Pikku hiljaa valo erkani, en siis pysynyt perässä. Ennen Kuolemaa otin kaikki oikaisut käyttöön, vaikka siinä olikin vajaa pari km soraa ja n. 7 km erittäin huonokuntoista asvalttia. Kontrollille saavuin ensimmäisenä. Siellä oli valokuvaaja valmiina passissa, vaikka minun seurantani ei jostain syystä toiminut alkumatkasta. Hän olikin valmiina ottamaan kuvia Mathiaksesta, joka tuli hetken päästä.
Vähän ennen kuolemaa oli alkanut sataa ja olin laittanut vain nopeasti ohuemman sadetakkini päälle. Siihen asti siis tempohaalarilla ilman pitkiä lahkeita. Tauolla laitoin goretex takin ja irtolahkeet, ja matka jatkui pienestä sateesta välittämättä. En lähtenyt sorateitä pitkin oikaisemaan, niinkuin moni muu. Pienemmät asvalttitiet Vimpelistä eteenpäin oli mainiossa kunnossa.
Sade oli jo tauonnut ennen Haapajärven ruokataukoa, mutta siinä ABClla syödessäni taivas repesi. Katselin pilvianimaatiosta, että pikkuisen ruokahetkeä venyttämällä pääsen sadepilven perään ajelemaan enkä sen alle. Yöpaikassa Pyhännällä olin hiukan etuajassa hyvien tuulien vuoksi, eikä sateetkaan paljon olleet hidastaneet. Nukkumaan pääsin hyvissä ajoin, ja tapani mukaan heräsin ennen kellon soittoa tällaisen pitkän ajopäivän jälkeen (n. 600 km eka vuorokausi) . No ei muuta kuin hiukan lisää pitsapaloja, eli samaa kuin iltapalaksikin, ja tien päälle reilusti aikataulua edellä, vähän ennen neljää.
Aikaiset aamut tuntuvat sopivan minulle, ja nautin kun täysi pimeys vaihtuu pikkuhiljaa juuri havaittavaan hämäryyteen, ja lopulta auringon nousuun. Aluksi oli niin lämmintä, n. 6 astetta, että lähdin ilman takkia, siis pelkästään 4 ohutta villapaitaa ja kanuunatempoasu. Irtolahkeet ja hihat toki myös. Eka yö ja päivä oli mennyt kolmella villapaidalla. Auringon nousun aikaan on viileintä. Mittari, joka siis toimi vielä tuolloin, näytti n. 4 astetta. Eikun goretex takki päälle, ja taas tarkeni hyvin.
Kohta oltiinkin Puolangalla, parkourin alkupisteessä. Ajoin suoraan käymättä suotta kylän kautta, Tulitauossa odottaisi noutopöytä, taas n. 200 km päivän eka stintti.
Tulitauon jälkeen takin saattoi riisua, ison tien osuus meni nopeasti myötätuulessa. Tuulet oli suosioillisia vielä Posiolla asti, vaikka ei se puhaltanut Iso-Syötteen mäkeä ylös, piti vähän polkeakin. Sade alkoi Pikku-Syötteen mäessä. Hotellilla hiukan pulloon vettä (ei kannattanut vettä kuskailla mäkiä ylös) sadetakki päälle ja kohti Posiota.
Melkein yhtä kova mäki oli vielä Posion suuntaan menevällä tiellä, sitä hyödynnettiin SM-kisoissakin. Vähän ennen Posiota jouduin todelliseen rankkasateeseen, mutta onneksi sitä ei kestänyt kauan, ja melko pian pääsin K-kauppaan sisälle, varusteet kuivumaan ostoskärryn laitamille. Ensin tietysti liiat vedet sukista ja punteista käännetty kuivaksi. Kaupassa oli vähän huono valikoima heti valmista syötävää, kauppiaskin sitä vähän pahoitteli. No aina sieltä jotain purtavaa löytyi, ja kahvia myös. Taas katselin pilvianimaatiota, ja sen mukaan täytyikin odotella vähän pidempää, ettei joudu ajamaan vastaavassa rankkasateessa uudestaan. Siellä sitten napostelin kaikessa rauhassa, taisi mennä pari tuntia. Sitten pääsin illan pimeyteen ajamaan, mutta sadepilven perään kohti Sallaa, siis en pilven alla, suunta Salla.
Sitten tuli rengasrikko ns. pahaan paikkaan, eli pilkkopimeään. Pienellä tiellä oli yhtäkkiä iso reikä, enkä ehtinyt väistää. Takarengashan siinä tyhjeni. Pimeässä kaikki renkaanvaihtovaiheet tuntui paljon hankalemmilta, vaikka toki minulla oli otsalamppu tätä varten. Renkaan irroitus oli hankalaa, patruunan onnistuin tuhlaamaan, liian harvoin tulee käytettyä. Ensimmäinen pumppauskin suhisi harakoille, kun pumppua irti ruuvatessa sielu lähti irti. Onnistuin kuitenkin käsin kiristää se riittävän kireälle, jottei se tapahtunut enää uudestaan. Kun osaisi Strava datasta tulkata, niin voisi katsoa kauanko siinä oikein meni.
Vähän ennen sallaa otin pienen stopin, ja vaihdoin samalla akun lamppuun jotta se olisi terävimmillään kun kiivetään huipulle. Samalla Mathias sai minut kiinni ja pysähtyi kysymään, että onko kaikki ok. Olin varmaan ollut aika paljon edellä kun hän oli tarkistanut seurannan viimeksi. No siitä jatkettiin sitten kohti Sallatunturin huippua. Olin katsonut että aika jyrkkää soratietä olisi edessä, ja pohdin pääsisikö sitä kuinka paljon ajamaan. Mietin jo kävelyä maantieklosseilla, vaiko mieluummin kengät pois? No sitten kun näin minkälaista "soratietä" on edessä ja kuinka jyrkkää, niin otin kengät ja sukatkin pois, kun ei ollut varasukkia, ja aloin työntämään pyörää ylös. Vähän ennen huippua näkyi toinenkin valo, Mathias tuli vastaan pyörää taluttaen. Verrattiin toistemme etenemistyyliä, hänellä oli sentään sukat jalassa, jotkut hätävara varasukat. Huipulle päästyäni aloin etsimään vaihtoehtoista alasmenoreittiä, kun alkoi olla paljasjalkakiintiö täynnä. Olin aiemmin ennen kuin parkour reitti oli määrätty katsonut jotain toista reittiä, joka olisi vähän loivempi. Se ei kuitenkaan mennyt ihan huipulle saakka, vaan pieni pätkä piti taivaltaa tietöntä taivalta pyörää kantaen. No se tie löytyi, ja sitä pääsi nippa nappa ajamaan, tai siis laskettelemaan jarrut pohjassa. Mutta ei tarvinnut kävellä. Tuosta tuli n. 6 km lisämatkaa, eli ajallisesti ei varmasti ollut kovin kannattavaa. Mathias oli mennyt johonkin nukkumaan ja ohitin hänet sillä aikaa. Itse en ollut suunnitellut nukkuvani tänä yönä ollenkaan. Mistähän moinen suunnitelma oli pälkähtänyt mieleen? No jossain vaiheessa seuraavana päivänä se alkoi kostautumaan. Jotenkin vähän Kemijärven aamiaisen ja Rovaniemen lounaan jälkeen alkoi nukuttamaan, joihin otin sitten pikatorkut bussipysäkin penkillä.
Seuraava yöpaikka oli varattuna aika kaukana Ruotsin puolella Junosuonnon kylässä, sieltä kun sai halvalla majapaikan. Vähän siinä Pajalan kohdalla meinasi kaduttaa, että miksi piti mennä vaihtamaan majapaikkaa. Alun perin oli varaus kahden hengen huoneesta Pajalassa, kun oli suunnitelma ajaa taas parina viime vuoden tapaan. Se kun muuttui sooloajoksi, niin muutin vähän majoitusvarauksia. No meni aika myöhään, lähelle puoltayötä, en nyt muista kumpaa aikaa, Ruotsi vai Suomi, ennen kuin olin Junosuonnon majatalossa. Siinä on muutamia huoneita ja isot oleskelutilat ja keittiö/ruokailuhuoneet. Mennessäni talossa ei ollut ketään muita, kuten ei lähtiessänikään. Jääkaapista löytyi tilaamani aamiaisboksi, josta riitti ilta- ja aamupalalle syötävää. Olisin voinut syödä enemmänkin jos olisin löytänyt astioita jostain. Olli Ranta, joka majoittui siellä seuraavana yönä, oli saanut opastuksen ja kertoi, että astiat löytyi ruokasalin puolelta.
Iida Rahikainen majoittui sitten vielä seuraavana yönä, eli oli kyllä hyvä ja suosittu paikka.
Omatoimiaamiainen mahdollisti jälkeen aikaisen lähdön, kun heräsin taas ennen kellonsoittoa. Tällä kertaa aamu jo sarasti, ja oli ensimmäinen pakkasaamu. Mittarini ei enää toiminut, mutta pyörä oli ollut ulkona yön, ja vaihdevaijerit oli jäässä. Meni aika pitkään, että sain etuvaihtajan liikahtamaan pikkurattaalle, mutta onneksi tie oli aika loivapiirteistä vielä.
Olin ottanut majapaikasta evääksi kolme banaania, joten en pysähtynyt Vittangin huoltiksella (oliko aukikaan vielä?) Vaan jatkoin suoraan kohti Esrangea, suorinta tietä eli 40 km soratieoikotietä.
Alkupuolisko ei ollut kovin lupaava, tiellä oli paljon isoja kiviä, ja niinhän siinä kävi, että takarengas löi läpi sopivan kiven osuessa kohdalle. Vaihto sujui kyllä nyt paljon vauhdikkaammin päivän valossa, mutta nyt meni myös viimeinen ehjä varasisuri, seuraavalla kerralla pitäisi paikata. No oikeastaan jo ennen tätä olin päättänyt, että en oikaisisi tätä kautta paluumatkalla.
Tien röykkyisyydestä kertoo se, että kun koitin pienet alamäet lasketella rennosti, tietysti irti satulasta ja hyvin jaloilla joustaen isommin jarruttelematta, niin yksi kerrallaan totesin banaanien pudonneen kyydistä, kun ne oli ylhäältä avoimessa ruokapussukassani, eli olivat pompanneet sieltä ulos.
Soraosuus lopulta loppui ja otin 8 km lopputempon Esrangeen, kun tuo hidas eteneminen oli vähän tympinyt.
Keli oli lämmennyt vähitellen aamun pakkasista, vähitellen kuorin vaatteita niin, että saavuin Esrangeen pelkässä tempohaalarissa aluspaitojen hihat käärittynä ylös. Esrangessa oli tarjolla ilmaiset kahvit ja keksit, ketään ihmistä en nähnyt siellä, vaikka paikka oli auki näin päiväsaikaan
Paluumatkalla asvalttia pitkin Vittangiin aloin laskeskelemaan aikataulua. Kun Kaaresuvantoon oli 130 km matkaa totesin, että nyt pitää mennä mahdollisimman ripeästi, että ehdin sinne klo 22 mennessä, jolloin pisimpään aukioleva huoltsikka menee kiinni. Mathias tuli vastaan vähän ennen Vittangia ja pysähtyi jutellakseen. Minä en pysähtynyt, koitin vaan huutaa, että on vähän kiire. Sen verran pydähdyin myöhemmin Vittangissa, että täytin vesipullon huoltsikalla. Laskeskelin, että meillä oli eroa n. 170 km Mathiaksen kanssa, kun olin tullut 85 km Esrangesta takaisin. Mutta eihän tämä varsinainen kisa ollut, kilpailin lähinnä hieman hullua suunnitelmaani vastaan, josta olin loppupuolella aina vähän jäljessä.
No Kaaresuvantoon saavuin kolme minuuttia etuajassa. Tai siis juuri ajoissa, että ehdin saamaan jotain lämmintä ruokaa, eli panninin joka ehti lämmetä mikrossa tuossa kolmessa minuutissa. Lisäksi kahvia ja suklaadonitsi, joita sain melkein rauhassa syödä. Ulos hätistely alkoi ehkä vartin yli, ja 20-25 yli saivat minut ulkoistettua. Aavistelin tulevan kylmän yön kun oli niin kirkasta. Laitoin varmuuden vuoksi kaikki vaatteet päälle, eli myös varmuuden vuoksi mukana ollut kevyt untuvatakki. Päälimmäiseksi kevyt tuulitakki, joka sopivasti teki untuvatakista tyköistuvan. Jalkaan windtopper etumuksella varustetut bokserit ja ohuet sadehousut, vaikkei sateenuhkaa ollutkaan. Eli siis ihan kaikki vaatteeni.
Siinä lämpimissä tunnelmissa ajaessani ja juuri syöneenä alkoi ehkä hieman väsyttämään, mutta en ollut suunnitellut nukkuvani enää näin loppumatkasta. Toisaalta oli kyllä vielä yksi varuste mukana, jota en ollut vielä yhtään käyttänyt. Keksin, että nythän testataan tienposkessa nukkuminen, kun siihen jonkinlaiset varusteet tuli pakattua mukaan. Aika pian tuli vastaan joku P paikka, ja sen vieressä vähän jotain tasaista tannerta. Eikun leiri pystyyn, eli leväytin avaruuslakanan maahan, siihen päälle pienen palan kuplamuovia Mikko Mäkipään ohjeiden mukaan (tosin keskieuroopan olosuhteisiin). Sitten kömmin puolen kilon untuvapussiin, avaruuslakanasta riitti hiukan peittoakin päälle, kun se oli 160 cm leveä. Herätys reilun kolmen tunnin päähän, ja uni tuli aika nopeasti. Herätys taas n. puoli tuntia ennen kellon soittoa, ei kylmyyteen vaan sen takia, että oli tullut nukuttua riittävästi.
Lähdin jatkamaan matkaa vähän ennen kolmea, ja silloin ei ollut vielä pakkasta, kun vaihdevaijerit ei olleet jäässä eikä juomatkaan. Myöhemmin alkoi juoma mennä hileeksi, vaijerit ei jäätyneet kun maaston vuoksi tuli sen verran vaihdeltua vaihteita, myös etuvaihtajaa. Ilmassa oli hieman sumua, ja se tiivistyi pyörään jäähileeksi.
Ekan kerran saavuin Kilpisjärvelle n. kuuden aikaan aamulla, joissain rakennuksissa oli joitakin valoja, mutta en ruvennut selvittämään olisiko jostan saanut jo aamiaista, vaan ajoin pydähtymättä ohi ja kohti Norjaa. Rajalla vähän jännitti pääsenkö rajan yli ilman passia pelkällä ajokortilla. No eipä ketään näkynyt rajalla. Olinhan jo Ruotsissa käynyt, silloin ei kyllä tullut mieleenkään etten sinne pääsisi. No EU ulkoraja on ehkä eri juttu. Lasku Skibotteniin oli aika hauska. Navikaattorini opastaa niin, että tiukemmat kurvitkin se varmuuden vuoksi kertoo käännöksinä, oikeaan tai vasempaan, välillä loivina käännöksinä. Nyt se kertoi ainoastaan yhden loivan käännöksen, kaikki muut mutkat ei aiheuttanut kommentteja, joten saatoin olla melko varma, että ne menee jarruttelematta, ja niin ne menikin. En kuitenkaan mennyt sagan/froome ajoasentoon vaaksputken päälle, niinkuin useimmissa alamäissä. Siinä vauhti kasvaa reilusti isommaksi ja tässä mäessä normi ajoasento toi jo riittävästi vauhtia, ja toisaalta halusin nähdä kunnolla sekä tien että maisemia nyt kun olen näin lyhyesti Norjan puolella.
Mäen alla pysähdyin huoltsikalle aamiaiselle. Se oli sopivasti auennut 20 minuuttia aiemmin. Hampurilainen sai ajaa aamiaisen virkaa. Sen päälle tuli otettua 10 minuutin torkut. Sitten käväisemään kääntöpaikalla vuonon rantaa jonkun matkaa edestakaisin.
Päivä oli ollut melko tyyni, no ehkä vuonon rannassa oli vähän tuullut, mutta lähtiessäni kiipeämään takaisin Suomeen, tuuli yltyi voimakkaaksi, ja tietenkin vastaiseksi. Välillä tuntui, että varsinkin jyrkemmissä kohdissa ei meinaa päästä eteenpäin ollenkaan. Kokeilin jopa taluttaa pienen pätkän kokeillakseni pääsisikö niin helpommin samaa vauhtia. Vauhtia ei vaan voinut tarkistaa, kun mittarini oli mennyt kaatosateessa rikki.
Alkoi epäilyttää, että tässä tuultapäin taistellessa ylämäessä menee moninkertainen aika normaaliin mäennousuvauhtiini verrattuna. Olin laskenut, että n. 700 nousumetrin (mäessä oli välillä alamäkipätkiäkin) selättämiseen minulla yleensä menee vähän yli tunti kun ei mennä ihan täysillä ja kun on vähän tuota rasitusta jo pohjalla. Sitten muistin, että pitäisi yksi paketti hakea matkahuollosta ennen klo 18. Kännykkäkin juuri piippasi, että akku loppui. Minulla ei siis ollut kelloa eikä matkamittariakaan mistä tarkistaa eteneminen. En heti muistanut että olihan minulla varavirtaa jolla puhelimen saisi taas käyttöön. Vähän siinä lopun häämöttäessä päätin vaan edetä mahdollisimman nopeasti.
Siinä loppumetreillä meinasin ajaa porokolarinkin. Yhdessä pienessä alamäessä menin taas vaakaputkelle makaamaan, jolloin näkyvyys oli vähän rajoitettua, varsinkin kun niskalihakset alkoi olla jo loppu ja silmäluomet turvonneet rajoittaen yläviistoon katsomista. Teinkin loppuaikana niin, että nousin ylemmäs vähän väliä tähystämään pidemmälle erityisesti porojen varalta. Nyt vaan noustessani tähystämään joukko poroja laukkasi edelläni karkuun ja osa oli vielä liittymässä laumaan tien sivussa. No varsinaisesti ei tarvinnut jarruttaa, laskettelin vaan mäkeä ja porot laukkasivat edelläni muutaman metrin päässä, kunnes poistuivat tien vasemmalle puolelle.
Porothan ei juuri noteeraa autoja, vaan kuljeskelevat niistä juuri piittaamatta. Mutta ihmistä pyörän päällä ne pelkäävät ja juoksevat karkuun. Onneksi.
Tulliaseman kohdilla yritin katsoa olisiko jossain kelloa näkyvillä. No ei ollut, lopputempo siis jatkukoon vielä n. 10 km. Perille päästyäni kurvasin varmuuden vuoksi ensin Kilpishalliin hakemaan palettiani. No menin kauppaan kun luulin matkahuollon olevan siellä, js näin kaupan seinällä kellot Suomen ja Norjan ajassa. Kello olikin vasta 14:35, huh helpotus, ja samalla vähän nolotti kuinka väärin olin arvioinut ajan kulun.
Meninkin sitten ennen paketin hakua loppukontrolliin Kilpishotellin respaan ja siellä otin melfien respan tätin kanssa ja suht samantien laitoin se twitteriin.
Seuraavaksi kävin katsomassa valmiiksi teltan paikan rannasta. Olin etukäteen arvellut että sieltä voisi hyvä paikka löytyä, ja niin löytyikin. Sitten hakemaan pikku pakettini matkahuollosta, joka olikin huoltoaseman yhteydessä, samassa Kilpishallirakennuksessa kyllä.
Pakettini painoi n. 16 kg, olin isohkoon pahvilaatikkoon pakannut rinkan, jossa lämpöisin makuupussimme, hyvä makuualusta, kolmen hengen kupoliteltta, trangia ja muuta retkeilytarviketta sekä vähän vaatettakin + lenkkarit.
Olin siis suunnitellut telttailevani loppuajan, jos käy niin hyvä tuuri, että pääsen suunnitelmani mukaisesti maaliin. Tai vaikka sitten vuorokausi tai pari myöhässä.
Monta yötä hotellissa loppujuhlaa odotellessa ei oikein tuntunut houkuttelevalta, telttaillessa on vähän tekemistä enemmän.
No seuraavaksi vielä valoisan aikaan teltta pystyyn, vaikkakin pienessä vesisateessa, eli piti olla nopea. Alkoi nimittäin sataa heti kun olin päässyt maaliin, eli hyvä ajoitus siinäkin mielessä.
Kilpis ravintolan mainio lounasbuffetti oli klo 17 asti, joten ehdin sopivasti sinne lopputankkaukseen. Kaupasta hieman sauna/palautusjuomaa ja hotellin rantasaunaan saunomaan. Jotenkin siellä tuli puheeksi, että olin tullut polkupyörällä, eli vähän sai kerrata retkeä heti tuoreeltaan.
Saunalta olikin lyhyt reilun 100 metrin siirtymä rantapolkua pitkin teltalleni yöpuulle. Uni tuli vaivattomasti jo ennen iltaysiä.
Seuraavana aamuna heräsin noin klo 7. Ainakin aamiaiset olin ajatellut kokata aikanikuluksi itse, mutta en ollut jaksanut ostaa tarvikkeita vielä illalla. Pesinkin sitten pyörän ja purin sitä vähän jotta saan sen pieneen pakettiin paluumatkalle bussissa ja junassa. Junissa kun on rajoitetusti pyöräpaikkoja, ja porukalla kun liikutaan, niin parempi että osa pyöristä pakataan pusseihin, jolloin ne ei tarvi pyöräpaikkaa, vaan menee matkatavaroina.
Vähän olin kyllä ajatellut ajella pyörällä vielä pieniä matkoja, esim. jos olisi Saanalle kiivennyt niin olisi voinut fillaroisa retkeilykeskukselle, mutta oli nyt jalkovälissä sellaiset tuntemukset, että satulassa istuminen ei houkuttanut.
Pyörän pakkauksen jälkeen kauppa olikin aukeamassa, eli hakemaan aamiaistarvikkeita. Samalla tuli ostettua lounasaineetkin parille lounaalle. Löytyi hyvä keittiökin eli grillikatos. Siellä tuli sitten kolmet asmiaiset ja parit lounaat kokattua vanhalla perinteisellä trangialla. Vähän hidashan se on, mutta nyt ei ollut mihinkään kiire.
Ja aikahan kului lopulta oikein rattoisasti, eihän tarvinnut kuin vuorokauden verran odotella seuraavaa maaliintulijaa ;) Seuraavina päivinä tuli taas uusia tuttavuuksia, ja retki huipentui lauantai-illan loppujuhlaan. Sitten vielä Ruskabussi poppoo kokoontui kotimatkalle, ensin bussimatkalle Rovaniemelle, jolloin lähinnä nukuttiin, ja sitten junan ravintolavaunuun. Meille syntyi vielä läheisemmät suhteet tämän johdosta.
Mikko aloitti jo arvuuttelemaan seuraavan ruskan reittiä, twitterissä #ruska2019quiz. Se on kuulemma vaativuudeltaan jotain 1. Ja tämän 2. kerran väliltä, eli ei ole tarkoitus lisätä vaativuutta vuosi vuodelta. Kuulostaa hyvältä.
Kilometrejä näytti kertyvän 1984, kun laski Stravat yhteen:
https://www.strava.com/activities/1859753701
https://www.strava.com/activities/1859758743
https://www.strava.com/activities/1859762708
Lopusta jäi 41 km tallentumatta, kun puhelimesta loppui akku. Lasku Sallatunturin päältä takakautta jäi tallentumatta, n. 6 km.
Suunnitelma oli hiukan lyhyempi, mutta jätin alussa yhden soratieoikaisun pois, samoin Esrangen paluun vaihdoin 33 km pidempään asvalttivaihtoehtoon, kun olin käyttänyt molemmat varasisurini, eli seuraava rengasrikko olisi ollut hitaampi paikkaushommien vuoksi.
Laitetaan vielä nämä Strava linkit raportin jatkeeksi.
Kuvia löytyy twitteristä https://mobile.twitter.com/esasalonen
Tri.Livingstone
27.09.2018, 09.50
Mahtavaa raportointia!! ....pittääköhän sitä ruveta itekki suunnitteleen, että jos...🤔
Markku Liitiä
27.09.2018, 10.02
...ja kohti Norjaa. Rajalla vähän jännitti pääsenkö rajan yli ilman passia pelkällä ajokortilla. No eipä ketään näkynyt rajalla.
Aika monta kertaa tullut käytyä Norjassa vuosikymmenten mittaan, ylityksiä sekä Ruotsin että Suomen puolelta. Eipä tule mieleen, että koskaan olisi tarvinnut rajalla pysähtyä kumpaankaan suuntaan mennessä, saati sitten mitään dokumentteja näytellä. Toki joku viranomaiselle kelpaava henkkari tms. on syytä tietysti olla matkassa.
Mielenkiintoisia kertomuksia.
Huuuuuurjaa ajoa Esa. Laskitko montako tuntia tuli unta? Mites sujui yksin ajo tällä kertaa? Oliko parempi tai huonompi ajaa yksin? Tietty rytmityksen voi yksin ajaessa määärätä itse.utta vetoapua puuttuu.
Aika monta kertaa tullut käytyä Norjassa vuosikymmenten mittaan, ylityksiä sekä Ruotsin että Suomen puolelta. Eipä tule mieleen, että koskaan olisi tarvinnut rajalla pysähtyä kumpaankaan suuntaan mennessä, saati sitten mitään dokumentteja näytellä. Toki joku viranomaiselle kelpaava henkkari tms. on syytä tietysti olla matkassa.
Mielenkiintoisia kertomuksia.
Käytiinhän viime kerrallakin Norjassa, eikä minulla tainnut silloin olla edes ajokorttia mukana. Pohjoismaissa saa tosiaan matkustaa ilman mitään papereita. Nyt vaan yksin ajaessa ehti pohtimaan erilaisia kauhuskenarioita enemmän, mitä vielä voisi mennä pieleen loppumetreillä?
Ajokortti oli kyllä tarpeen tällä kertaa, että sain pakettini noudettua matkahuollosta.
Huuuuuurjaa ajoa Esa. Laskitko montako tuntia tuli unta? Mites sujui yksin ajo tällä kertaa? Oliko parempi tai huonompi ajaa yksin? Tietty rytmityksen voi yksin ajaessa määärätä itse.utta vetoapua puuttuu.
En oikein pysynyt laskuissa mukana paljonko sitä unta tuli. Noista Strava linkeistä voisi koittaa ne pidemmät tauot katsoa, ja arvioida siitä.
Yleisesti ottaen tykkään ajaa mieluummin porukassa, ja vähintään kaksin. No olen yhden kuussatasen ajanut yksin aiemmin. Näin pitkälle matkalle ajokavereiden saaminen on vaan vähän haasteellisempaa :)
Loppuaikaa ajatellen ei ole suurta merkitystä ajaako yksin tai kaksin. Käytin suurinpiirtein pariajoon tekemääni suunnitelmaa. Yksin matkavauhti on vähän hiljaisempi, mutta tauot hiukan lyhyempiä. Ns. suunnittelemattomia pikkutaukoja on kahdella helposti kaksinkertainen määrä.
Tri.Livingstone
27.09.2018, 11.21
Minkälaisia pyöriä osallistujilla oli? Oliko kaikilla kevyt maantiekiitäjä, vai oliko joukossa jotain eksoottisempiakin menijöitä?...ajateltuna että joskushan tämmösiin tapahtumiin ilmaantuu toisenkinlaista kampetta.
Arvoin ennen lähtöä mennäänkö Maantiepyörällä tai cyclocrossilla. Vaaka kääntyi cc.n puolelle. Leveät renkaat ja ns aerotangot puolsi valintaa. En joutunut paikkaushommiin. Taka vanteen pinna mursi palan irti mutta pyörällä pystyi ajamaan vajaalla pinnoituksella. Luotan enemmän kestävyyteen kuin vauhtiin.
Latailin gpx fileet Training Peaksiin, siellä olikin helppo katsoa taukojen pituuksia. Mm. Posion sateen odottelu tauko oli 2:20, eka renkaanpaikkaus pimeässä n. 40 minuuttia, Sallatunturin valloitus 1:50.
Kaaresuvannossa olinkin n. 45 minuuttia, eli reilu puoli tuntia sulkemisajan jälkeen saivat minut vasta ulos.
Pikku nukkumatauot:
vähän Sallan jälkeen hiukan vajaa puoli tuntia,
Rovaniemen jälkeen n. 20 minuuttia.
Skibottenissa olin 45 minuuttia, mutta siitä ehkä n. vartti nukkumista.
Varsinaiset yötauot:
Pyhäntä 7:10 josta nukkumista n. 5 tuntia (oli vähän mm. varusteiden kuivattelua)
Junosuvanto 5:45 josta nukkumista n. 4 tuntia
Kaaresuvannosta vähän eteenpäin 2:20 nukkumista ehkä 2 tuntia
Paikka oli tämä: https://www.google.fi/maps/@68.4852137,22.2646517,3a,48.9y,310.81h,76.33t/data=!3m6!1e1!3m4!1sIHLXHQRauOm8p6bCwW_7vw!2e0!7i1 3312!8i6656
Olin varmaan muutaman metrin päästä tuosta mökistä, mutta en nähnyt sitä yön pimeydessä. Sinne olisi voinut päästä vaikka sisälle köllimään.
Eli kokonaisnukkumismäärä oli jotain 12 tunnin luokkaa.
Esrangeen meno soratietä 40 km 3:25 josta renkaanpaikkausta n. 20 minuuttia. Piti varmistaa, että on painetta riittävästi.
Paluu asvalttia 73 km 2:47 eli ei todellakaan kannattava "oikaisu" pahaista soratietä pitkin. Mutta se oli elämysmatkailua :)
Kumpikaan rengasrikko ei johtunut gp4000 "kisa"renkaista, vaan olivat snake biteja. Toki isommilla renkailla ne olisi voinut välttää, edessä oli 28 millinen, joka pysyi ehjänä, takana 25 millinen meni kaksi kertaa. Isompaa rengasta vaan ei sovi tuohon pyörään taakse, eikä sovi De Rosaanikaan, jolla ajoin viime vuonna. Uudemmat maantierungot on kyllä parempia tuossa suhteessa. Semmoinen ehkä menee jossain vaiheessa hankintaan.
Tai sitten lähden kanssa syklokrossarilla ensi kerralla, siinä on sähkövaihteetkin, ei mene vaijerit jäähän :) Eikä katkea niin kuin edellisellä kerralla.
Kalusto taisi olla kaikkea aika-ajopyörästä aitoon randonneuriin ja sinkulaan.
Ei kurjuutta kummempaa
usko juntunen
27.09.2018, 21.58
Fillari-lehti voisi ottaa kopin näistä hienoista raporteista&kuvista. Tulisi monta sivua aikuisviihdettä;)
Olen vähän spämmännyt molempiin Ruskiin liittyen lehtien ja radion toimituksia. Toistaiseksi mikään media ei tapahtumaa ole noteerannut.
Mika Helenius
28.09.2018, 07.44
Olen vähän spämmännyt molempiin Ruskiin liittyen lehtien ja radion toimituksia. Toistaiseksi mikään media ei tapahtumaa ole noteerannut.
Pitäisi haastaa Mikko Peltsi Peltola mukaan 🤔
viimeinenlenkki
28.09.2018, 09.27
seitsemän päivää lehdessä juttu "mummosta"joka polki Hangosta Nuorgamiin ja takaisin,18 päivää yli 3000km. aika temppu tuokin.Mutta näkyvyyden puoleen vaikka joku lopettanut jääkiekkoilija polkemaan hesasta lahteen ja takas niin olisi jo urheiluruudussa.
Jos olisi kilpailullisia elementtejä niin joku urheilumedia voisi kiinnosta. Nyt aihe ei oikein istu mihinkään lehtien perinteiseen kategoriaan. Paikallisuutiseksi liian laaja ja ei sinänsä sisällä mitään merkittävää. Sikäli hyvä, että ei ole tullut medianäkyvyyttä, kun ei ole ollut onnettomuuksia. :)
No ainakin yksi "vaari" polki Turusta Kilpisjärvelle muutaman mutkan kera, mutta ei mennyt kovin montaa päivää. Kuitenkin isompi juttu, että nuori nainen teki sen, ja vielä hyvin vähäisellä kokemuksella pitkänmatkanpyöräilystä.
Myös "tempausuutinen" menisi helpommin läpi kuin tapahtuma/harrastus/retki/mikäsenytsittenon. Mitä vähemmän pyöräily Suomen halki on "tempaus" niin sen parempi. Tavoite juuri näyttää miten eri tavoilla eri pyöräilijät tekevät sen aivan normaalina asiana.
Vihjeitä ensi vuoden reitistä tulee lisää päivittäin. Vielä ehtii mukaan arvuuttelemaan. :) https://twitter.com/hashtag/ruska2019quiz?f=tweets&vertical=default&src=hash
Tri.Livingstone
09.10.2018, 09.49
Tuo Aavasaksa on hyvä. Ehottomasti sielä päällä "sekpointti".
Reitti selvisi. Eli Struven ketju Tartosta Hammerfestiin. Kontrolleina Porlom II Lapinjärvellä, Kivesvaara Paltamossa ja Alatornion kirkko Torniossa. Lisätietoja myöhemmin, ensimmäisenä uutiskirjeessä. https://tinyletter.com/ruska
Suorin reitti Paltamosta Alatornioon vie Oulun kautta. Kait on jokin parkouri viemässä kuskit muualle kuin nelostien remontin keskelle?
Poukiosta eteenpäin valittavissa. Tarkat parkourit tulee myöhemmin.
Tarto on kyllä hieno paikka aloittaa. Pari kertaa tullut käytyä Rattarallissa tuolla. Parkour menee varmaan suurinpiirtein pyöräilyreittiä seuraillen? Osm bikemapissä nämä on merkitty. Näkyy esim. RideWithGPS palvelussa.
Aika antaa taas palautetta, niin seuraajien kuin osallistujien. Aihe on vapaa. https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdD9BKnKZQjiinI6lesJvZNryt3n0XL0542fBZaSRWD t0Sphw/viewform
Pikakertaus palautteesta vielä tännekin:
1) Trackerin pitäisi olla parempi
- Tiedän. Kunhan se pysyy osallistujille helppokäyttöisenä ja ilmaisena niin toivottavasti saadaan tarkoitukseen paremmin soveltuva vaihtoehto. Myös osallistujien omia päivityksiä pitäisi kannustaa vielä entisestään.
2) Kyytien ja majoituksen sopiminen ennen ja jälkeen Ruskan
- Pitää ensi vuonna hyvissä ajoin löytää osallistuville sopiva foorumi, jossa voivat sopia kyytejä ja majoituksia.
3) Reitti on liian jotain
- Reitistä ei ollut erityisen paljon palautetta, mutta kaikkea siellä toivottiin. Pidempää ja lyhyempää. Lisää gravelia tai vielä vähemmän. Vuodet ovat erilaisia, mutta perusidea, Suomen halki etelästä pohjoiseen, pysyy ja samoin aikataulu.
Vielä vähän lisää kuvia matkan varrelta. https://www.flickr.com/photos/mkpaa/sets/72157696766334240
https://farm2.staticflickr.com/1968/45396661982_e664a7a7a2_c.jpg (https://flic.kr/p/2caxL1E)P9172753 (https://flic.kr/p/2caxL1E)
Laskeutuminen Sallatunturilta.
https://www.youtube.com/watch?v=UVWXAX81fsU
^ hiukan helpomman näköistä päivänvalossa. Kuva taas hyvin valehtelee jyrkkyyden, on siis paljon jyrkempi mitä tuossa näyttää.
Tai ainakin se tuntui jyrkältä, kun säkkipimeässä kävelin tuon ylös paljain jaloin. Kukaanhan ei tuota ylös ajanut, ja ajattelin että Shimanon muoviset maantieklossit ei kestä koko mäen kävelyä. Matthias tuli vastaan sukkasillaan, hänellä kun oli sattumoisin joutilaat varasukat tähän hommaan.
Minähän en tullut tätä reittiä alas, kun ei tätä pimeässä hyvällä valollakaan voinut ajaa edes alaspäin. Tulin toista, pidempää mutta loivempaa tien tapaista, tosin ei ollenkaan päällystettyä mastojen huolto"tietä" ajamalla alas. Kokonaisuudessaan minulla meni n. 1.5 tuntia Sallatunturin valloituksessa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/31f826bb-5f9f-49c3-a9cd-f90339f5f714
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.